[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 5.9.2005

KOM(2005) 405 lopullinen

.

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Ammatillisia palveluita koskevien uudistusten jatkaminenKilpailusta ammatillisissa palveluissa annetun kertomuksen seuranta[KOM(2004) 83, 9.2.2004](SEK(2005) 1064)

SISÄLLYSLUETTELO

1. TAUSTA 3

2. Yleisen edun määritelmän tarkentaminen 5

3. Komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten harjoittama toiminta 6

4. jäsenvaltioiden edistyminen 7

5. EY:n kilpailusääntöjen soveltaminen 9

6. Päätelmät 10

7. Jatkotoimet 11

LIITE: Jäsenvaltioiden edistyminen ammatillisten palveluiden alalla havaittujen kilpailunrajoitusten tutkimisessa ja poistamisessa, SEC(2005) 1064.

TAUSTA

1. Ammatilliset palvelut kuuluvat Euroopan talouden avainaloihin. Niiden tarjoaminen on yleisen edun kannalta erittäin tärkeää. Vuotta 2001 koskevien lukujen mukaan liike-elämän palveluista[1] kertynyt liikevaihto oli yli 1 281 miljardia euroa eli noin 8 prosenttia EU:ssa kertyneestä kokonaisliikevaihdosta[2]. Tästä saatu arvonlisä oli vuonna 2001 yli 660 miljardia euroa, josta ammatillisten palveluiden osuus oli noin kolmasosa. Esimerkiksi Irlannin kilpailuviranomainen on arvioinut, että vuonna 2001 Irlannissa jo pelkästään lakiasiainpalveluihin liittyvät menot olivat 1 140 miljoonaa euroa eli lähes prosentti suhteessa koko BKT:hen. Työllisyyden kannalta tarkasteltuna luokka ”muut liike-elämän palvelut” työllisti vuonna 2004 lähes 12 miljoonaa henkilöä[3] eli 6,4 prosenttia koko työvoimasta verrattuna 5,7 prosenttiin vuonna 2002.[4]

2. Ammatillisille palveluille on tunnusomaista runsas sääntely, joka on usein valtion harjoittaman sääntelyn, itsesääntelyn sekä menettelytapojen ja käytäntöjen yhdistelmä, joka on muotoutunut vuosien mittaan.

3. Wim Kokin johtaman työryhmän marraskuussa 2004 laatimassa raportissa korostettiin kaikkien markkinoiden vapauttamisen ja tarpeettoman sääntelyn purkamisen merkitystä kilpailun lisäämisessä. Tämä edellyttää sääntelyn systemaattista seurantaa, jotta voitaisiin varmistaa, ettei sitä käytetä tarpeettomien esteiden asettamiseksi talouden toimeliaisuudelle.[5] Kilpailukykyisten markkinoiden edistämiseksi sääntelyyn tehtävät parannukset mainitaan kevään 2005 Eurooppa-neuvostolle osoitetussa komission tiedonannossa ja uudistetussa Lissabonin strategiassa yhtenä tulevan toiminnan painopistealueista. Myös maaliskuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tätä tavoitetta päätelmissään ja kehotti jäsenvaltioita tarkistamaan, onko niiden kansallinen lainsäädäntö EU:n sääntöjen mukaista. Tämä on erittäin tärkeää, jotta markkinoillepääsyn esteet voitaisiin poistaa ja sisämarkkinat avata kilpailulle.[6]

4. Toimintaa, jota komissio harjoittaa ammatillisten palveluiden alalla, olisi tarkasteltava näistä lähtökohdista. Komission tavoitteena on tutkia, onko nykyinen sääntely-yhdistelmä optimaalisen tehokas ja rajoittaako se mahdollisimman vähän kilpailua, vai voitaisiinko nykyaikaisemmalla sääntelyllä lisätä talouskasvua, parantaa palvelutarjontaa ja kasvattaa kuluttajien saamaa lisäarvoa.

5. Vuosina 2002–2003 nykyisistä sääntelykäytännöistä laaditun tilannekatsauksen jatkotoimena komissio julkaisi helmikuussa 2004 kertomuksen kilpailusta ammatillisissa palveluissa[7] (jäljempänä ’vuoden 2004 kertomus’). Kertomusta täydennettiin marraskuussa 2004 julkaistulla tilannekatsauksella ammatillisten palveluiden sääntelyyn EU:n uusissa jäsenvaltioissa.[8]

6. Komissio keskittyy kertomuksessaan kuuteen ammattiin: asianajajiin, notaareihin, insinööreihin, arkkitehteihin, farmaseutteihin ja kirjanpitäjiin (näihin läheisesti liittyvä veroneuvojan ammatti mukaan luettuna). Se analysoi yksityiskohtaisesti viittä keskeistä kilpailunrajoitusta: i) hintojen vahvistamista, ii) ohjehintoja, iii) mainontaa koskevia sääntöjä, iv) ammattiin pääsyn vaatimuksia ja erioikeuksia sekä v) yritysrakennetta koskevia sääntöjä ja monialaisia käytäntöjä.

7. Kyseisillä aloilla perinteisesti sovellettavilla rajoittavilla säännöillä edistetään usein kilpailun rajoittumista. Tällainen sääntely voi ehkäistä tai rajoittaa palveluntarjoajien välistä kilpailua ja heikentää siten ammatinharjoittajien kannustimia työskennellä kustannustehokkaasti, alentaa hintojaan, parantaa palvelujensa laatua tai tarjota innovatiivisia palveluita. Tämä on kuluttajien, talouden ja koko yhteiskunnan etujen vastaista. Parempien ja monipuolisempien ammatillisten palveluiden saatavuus voi myös lisätä niiden kysyntää, millä puolestaan voi olla myönteinen vaikutus uusien työpaikkojen luomiseen tällä tärkeällä alalla, jolla työpaikat vaativat tyypillisesti korkeaa koulutustasoa ja ovat hyväpalkkaisia.[9]

8. Komissio ehdotti vuoden 2004 kertomuksessa suhteellisuustestin käyttöä sen arvioimiseksi, missä määrin kilpailunvastaiset ammattimääräykset todella palvelevat yleistä etua ja ovat puolueettomasti perusteltavissa. Vuoden 2004 kertomuksen mukaan kullekin säännölle olisi asetettava täsmällisesti määritetty tavoite ja selvitys siitä, millä perusteella valittu sääntelytoimenpide voidaan katsoa tavoitteen saavuttamisen kannalta kilpailua vähiten rajoittavaksi järjestelyksi. Komissio kehotti kaikkia osapuolia (jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisia ja ammattikuntia[10]) tarkistamaan yhteistyössä voimassa olevia sääntöjä ja harkitsemaan, ovatko kyseiset säännöt yleisen edun kannalta välttämättömiä, oikeasuhteisia ja perusteltuja. Rajoitukset, jotka eivät läpäise vuoden 2004 kertomuksessa ehdotettua suhteellisuustestiä, katsotaan tässä tiedonannossa perusteettomiksi tai suhteettomiksi rajoituksiksi.

9. Tässä tiedonannossa luodaan katsaus perusteettomien rajoitusten[11] tarkistamisen ja poistamisen etenemiseen jäsenvaltioissa käyttämällä lähtökohtana tiedonannon liitteenä olevaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan[12] sisältyvää yksityiskohtaista analyysia.

Yleisen edun määritelmän tarkentaminen

10. Ammatillisten palveluiden tarkkaan kohdennettu sääntely voi olla välttämätöntä seuraavista syistä:

11. Asiakkaiden ja ammatillisten palveluiden tarjoajien tietotasot ovat epäsymmetrisiä, sillä palveluntarjoajilta edellytetään korkeatasoisia teknisiä valmiuksia. Koska kuluttajien tietämys ei välttämättä ole yhtä laaja, heidän on vaikea arvioida ostamiensa palveluiden laatua.

12. Lisäksi on otettava huomioon ulkoiset vaikutukset, joilla tarkoitetaan sitä, että palvelun tarjoaminen voi vaikuttaa palvelun ostajan lisäksi myös muihin osapuoliin. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat epätäsmälliset tilintarkastuskertomukset, jotka voivat johtaa velkojia ja sijoittajia harhaan.

13. Eräiden ammatillisten palveluiden tarjoajien katsotaan tuottavan julkishyödykkeitä, jotka ovat arvokkaita koko yhteiskunnan kannalta ja joista voidaan mainita esimerkkinä toimiva oikeudenhoito. On mahdollista, että sääntelyn puuttuminen johtaisi näiden palveluiden epäasianmukaiseen tai riittämättömään tarjontaan.

14. Nämä tekijät eivät kuitenkaan vaikuta kaikkiin ammatillisten palveluiden käyttäjiin samalla tavoin. Komissio on päätellyt edellä esitetyn sekä ammattikuntien, kuluttajien ja jäsenvaltioiden (kilpailu- ja sääntelyviranomaisten) kanssa käymiensä keskusteluiden perusteella, että ammatillisten palveluiden markkinoista laadittua talousanalyysia olisi selkiytettävä ja syvennettävä. Siinä olisi myös kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota erityisesti siihen, miten yleinen etu määritellään eri markkinoilla. Tämä helpottaisi kunkin tarkasteltavana olevan ammatillisen palvelun kysynnän ja tarjonnan välisen vuorovaikutuksen ymmärtämistä ja puitteiden luomista nykyisen sääntelyn tarkistamiselle.

15. Komissio on jo analysoinut joitakin tarkasteltavina olevia markkinoita. Kyseiset analyysit ovat komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteenä. Analyysissa kartoitetaan yleisellä tasolla, ketkä ovat eri palveluiden ostajia tai käyttäjiä (pien- tai suuryrityksiä, kuluttajia vai julkisen sektorin edustajia), ja yksilöidään sen jälkeen tarkemmin nykyisen sääntelyn vaikutuksia kyseisiin käyttäjäryhmiin.

16. Merkittävin päätelmä on, että satunnaiset käyttäjät, jotka ovat yleensä yksittäisiä asiakkaita ja kotitalouksia, saattavat tarvita jonkin verran huolellisesti kohdennettua suojelua. Ammatillisten palveluiden pääasialliset käyttäjät (yritykset ja julkinen sektori) eivät toisaalta välttämättä tarvitse tai tarvitsevat vain erittäin vähän sääntelyyn perustuvaa suojelua, sillä niillä on paremmat mahdollisuudet valita tarpeitaan parhaiten vastaavat palveluntarjoajat. Pienyritysten tapauksessa tilanne ei ole yhtä yksiselitteinen. Sen vuoksi tarvitaan lisäanalyyseja, joiden perusteella voidaan laatia perusteellisempi selvitys siitä, tarvitsevatko pienyritykset sääntelyyn perustuvaa suojelua. Lisäksi nykyinen sääntely-ympäristö tarjoaa vain vähän mahdollisuuksia uusien, innovatiivisten ja kysyntään perustuvien palveluiden tarjoamiselle. Tämä puolestaan voi aiheuttaa lisäkustannuksia yritystoiminnalle. Eri ryhmien erilaiset etunäkökohdat olisi sen vuoksi asetettava etusijalle nykyisten sääntöjen tarkistamisessa.

Komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten harjoittama toiminta

17. Komissio käynnisti vuoden 2004 aikana jäsennellyn vuoropuhelun eurooppalaisten ammattikuntien (asianajajien, notaarien, insinöörien, arkkitehtien, kirjanpitäjien, veroneuvojien ja farmaseuttien) sekä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa siitä, ovatko nykyiset ammatilliset säännöt perusteluja ja miten sääntöjä voitaisiin muuttaa kilpailumyönteisimmiksi. Eri ammattikuntien uudistushalukkuus vaihtelee sen mukaan, kuinka avoin ja sääntelemätön kulloinkin tarkasteltu ammattiala jo on.

18. Kansallisten kilpailuviranomaisten toiminta on ollut aktiivista ja siinä on havaittavissa selkeää parannusta useimpien viranomaisten aloitettua kaudella 2004–2005 raportoinnin tällä alalla harjoittamastaan toiminnasta. Viranomaiset ovat harjoittaneet seuraavaa toimintaa:

19. kahdenväliset keskustelut kansallisten sääntelyviranomaisten ja ammattikuntien kanssa

20. osallistuminen seminaareihin/konferensseihin, joiden aiheena oli kilpailu vapaiden ammattien alalla

21. lausuntojen antaminen lainsäädäntöluonnoksista, jotka sisältävät kilpailua todennäköisesti rajoittavia säännöksiä ja

22. tilannekatsausten ja alakohtaisten selvitysten laadinta.

23. Osa edellä 8 kohdassa tarkoitetuista perusteettomista rajoituksista on tämän toiminnan ansiosta saatu poistetuksi. Toimenpiteet ovat olleet ratkaisevia myös sellaisten julkisin varoin rahoitettavien komiteoiden perustamisen kannalta, joiden tehtävänä on tarkastella yksityiskohtaisesti annettuja suosituksia ja esittää pidemmälle meneviä muutosehdotuksia. Myös Eftan valvontaviranomainen analysoi vuonna 2004 ammatillisten palveluiden alan sääntelytilannetta kolmessa Efta-maassa (Islanti, Liechtenstein ja Norja).[13]

jäsenvaltioi DEN EDISTYMINEN

24. TAULUKOSSA 1 TARKASTELLAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN SEKÄ AMMATILLISIIN SÄÄNTÖIHIN SISÄLTYVIEN SUHTEETTOMIEN RAJOITUSTEN TUTKIMISEN JA POISTAMISEN ETENEMISTÄ KUSSAKIN JÄSENVALTIOSSA VUOSINA 2004–2005. [14] Maakohtaisen arvioinnit on laadittu jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella. Tilanteen kehittymistä on tarkasteltava kyseisten maiden tämänhetkisen sääntelyasteen perusteella. Nykyinen sääntelyaste on joissakin maissa jo valmiiksi alhainen, joten uudistustarve on niissä vähäisempi (ks. kuviot 1 ja 2).

25. Taulukon mukaan uudistukset näyttävät edenneen pisimmälle maissa, joissa noudatetaan jäsenneltyä kilpailun edistämistä tai sääntelyä koskevaa uudistusohjelmaa (Tanska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta). Kyseiset maat ovat myös maita, joissa sääntelyaste on alhaisin. On lisäksi huomattava, että niiden hallitus ja kilpailuviranomaiset harjoittavat tiivistä yhteistyötä ja että tietyllä alalla toteutettavat laajat uudistukset perustuvat usein kilpailuviranomaisen nykyisistä rajoituksista ennakkoon laatimaan perusteelliseen analyysiin. Kokemus osoittaa myös, että kyseiset maat ovat puuttuneet ensiksi hintojen vahvistamiseen ja mainonnan rajoittamiseen ja aloittaneet vasta sen jälkeen kattavammat rakenteelliset uudistukset.

26. Edellä esitetyn perusteella on pidettävä myönteisenä, että jäsenvaltioista yli kolmasosa (yhteensä yhdeksän maata) on ilmoittanut meneillään olevasta tilanneanalyysista, jonka toivotaan johtavan lähiaikoina laajoihin uudistuksiin. Lisäksi kuusi muuta maata on ilmoittanut suppeammista uudistuksista, esimerkiksi laadullisten pääsyvaatimusten lieventämisestä. Lopuissa seitsemässä maassa uudistusprosessi on lähtenyt käyntiin hitaasti eivätkä ne ole vielä raportoineet uudistustoimista.

Taulukko 1: Ammatillisten palveluiden alaa koskevien säädösten ja ammatillisten sääntöjen uudistamisen eteneminen jäsenvaltioissa vuosina 2004–2005

Tilanne | Jäsenvaltiot |

Ei toimenpiteitä | Tšekki, Kypros, Suomi, Kreikka, Malta, Espanja ja Ruotsi |

Pienempiä uudistuksia | Itävalta, Viro, Unkari, Latvia, Slovenia ja Portugali |

Analysointivaihe käynnissä | Belgia, Italia, Luxemburg ja Puola |

Pienempiä uudistuksia toteutettu ja analysointivaihe käynnissä | Ranska, Saksa, Irlanti, Liettua ja Slovakia |

Mittavia rakenteellisia uudistuksia | Tanska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta |

Huom: Kansallisten kilpailuviranomaisten harjoittamaa toimintaa ei ole otettu huomioon tässä taulukossa.

Kuvio 1: Jäsenvaltioiden sääntelyindeksit

[pic]

Lähde: IHS:n tutkimus[15], joka on päivitetty lisäämällä siihen uusia jäsenvaltioita koskevat tiedot ja raportoidut uudistukset.

Kuvio 2: Jäsenvaltioiden toteuttamien uudistusten vertailu (taulukko 1) suhteessa nykyiseen sääntelyasteeseen (kuvio 1)

[pic]

Huom: Maltan tiedot puuttuvat.

EY:N KILPAILUSÄÄNTÖJEN SOVELTAMINEN

27. Kilpailunrajoituksia koskevien menettelysääntöjen uudistuksen myötä kansalliset kilpailuviranomaiset ja tuomioistuimet voivat soveltaa perustamissopimuksen EY:n 81 artiklaa täysimääräisesti eli päättää 81 artiklan 1 kohdan nojalla, onko kyse kilpailun rajoittumisesta, sekä arvioida, täyttyvätkö 81 artiklan 3 kohdan mukaiset edellytykset kilpailunrajoituksia koskevan kiellon soveltamatta jättämiselle. Kansalliset kilpailuviranomaiset ja tuomioistuimet voivat lisäksi soveltaa suoraan perustamissopimuksen 82 artiklaa. Koska selkeä enemmistö ammatillisten palveluiden alan kilpailunrajoituksista on lähtöisin yhdestä ainoasta jäsenvaltiosta ja niiden vaikutukset kohdistuvat yhden jäsenvaltion alueeseen, kilpailusääntöjen hallinnollinen täytäntöönpano on pääasiassa kansallisten kilpailuviranomaisten vastuulla ja kansalliset tuomioistuimet huolehtivat sääntöjen tapauskohtaisesta täytäntöönpanosta.

28. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti lisäksi asiassa CIF[16] antamassaan tuomiossa, että jos yritykset harjoittavat 81 artiklan 1 kohdan vastaista toimintaa ja valtion toimenpiteet edellyttävät tai helpottavat tällaista toimintaa, kansallisella kilpailuviranomaisella on velvollisuus jättää toteuttamatta kyseiset valtion toimenpiteet ja panna 81/82 artikla täytäntöön. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa on lisätietoja siitä, kuinka komissio, kansalliset kilpailuviranomaiset ja tuomioistuimet ovat soveltaneet kyseisiä määräyksiä vuosina 2004–2005 ammatillisten palveluiden alaan. Kansalliset kilpailuviranomaiset ottivat kyseisinä vuosina käsiteltäväksi EY:n kilpailusääntöjen nojalla kymmenen tapausta, jotka liittyivät komission tutkimuksen kohteina olleisiin kuuteen ammattialaan. Tapauksissa oli kyse monentyyppisistä rajoituksista ja ammateista. Jäsenvaltiot ovat myös aloittaneet kansallisten kilpailusääntöjensä perusteella sellaisten tapausten tutkimisen joiden vaikutukset ovat aluekohtaisia. Komissio teki kesäkuussa 2004 kielteisen päätöksen Belgian arkkitehtiyhdistyksen[17] soveltamasta ohjeellisesta vähimmäispalkkataulukosta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 17. helmikuuta 2005 ennakkoratkaisun Italiaa koskevassa asiassa Mauri [18], jossa tarkasteltiin valtiollisen tutkinnon suorittamisen perusteella myönnettävää lupaa asianajotoiminnan harjoittamiseen. Yhteisöjen tuomioistuin arvioi asiaan liittyvät tosiseikat asiassa C-34/99, Arduino , käytettyjen kriteerien perusteella.

29. Kilpailusääntöjen tapauskohtainen soveltaminen kansallisissa tuomioistuimissa ei perustu vain yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä koskevaan 81/82 artiklaan. Jäsenvaltioita vastaan koskevat toimet voivat perustua myös 86 artiklan 1 kohtaan yhdessä 82/81 artiklan kanssa taikka 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaan ja 10 artiklan 2 kohtaan yhdessä 81/82 artiklan kanssa.

30. Komissio voi soveltaa 81/82 artiklaa paitsi yrityksiin ja yritysten yhteenliittymiin, myös jäsenvaltioiden harjoittamaan kilpailua rajoittavaan toimintaan. Ammatillisiin palveluihin liittyvissä asioissa on tähän mennessä käytetty oikeusperustana 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaa ja 10 artiklan 2 kohtaa yhdessä 81 artiklan kanssaa. Myös 86 artiklaa yhdessä 81/82 artiklan kanssa on kuitenkin mahdollista käyttää oikeusperustana, jos oikeuskäytännössä[19] vahvistetut edellytykset täyttyvät. Perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioilla on velvollisuus olla toteuttamatta tai pitämättä voimassa toimenpiteitä, jotka koskevat julkisia yrityksiä taikka yrityksiä, joille jäsenvaltiot myöntävät erityis- tai yksinoikeuksia, ja jotka ovat ristiriidassa perustamissopimuksen määräysten kanssa. Kyseinen määräys on annettu sellaisen erityistilanteen varalta, jossa jäsenvaltiolla on erityistä vaikutusvaltaa julkisiin yrityksiin nähden niissä käyttämänsä määräysvallan perusteella tai etuoikeusasemassa oleviin yrityksiin nähden niille myöntämiensä erityis- tai yksinoikeuksien perusteella. Komissiolle annetaan 86 artiklan 3 kohdassa erityisvaltuudet varmistaa, että 86 artiklaa noudatetaan, ja antaa tarvittaessa jäsenvaltioille osoitetut aiheelliset päätökset tai Direktiivit. Voidaankin siten päätellä, että komission on aiheellisissa tapauksissa käytettävä 86 artiklan 3 kohtaa. Kyseistä kohtaa voitaisiin soveltaa esimerkiksi tapauksiin, joissa niiden henkilöiden lukumäärään, jotka saavat harjoittaa tiettyä ammattia, kohdistuvat rajoitukset voidaan rinnastaa erityis- tai yksinoikeuksiin. Mahdollisuutta 86 artiklan soveltamiseen arvioidaan tapauskohtaisesti.

Päätelmät

31. Tärkein päätelmä on, että jos useimmat jäsenvaltiot toteuttaisivat nopeammassa aikataulussa järjestelmällisiä kilpailua edistäviä uudistuksia ammatillisten palveluiden alalla, talous ja kuluttajat saisivat siitä merkittävää hyötyä. Käytännössä tämä merkitsee, että jäsenvaltioiden on sitouduttava poliittisesti uudistusprosessiin sen viemiseksi eteenpäin kansallisella tasolla. Tämä on tunnustettu yleisemmin Lissabonin toimintasuunnitelman väliarvioinnissa ja edellä mainituissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joilla uudistettiin kasvua ja työllisyyttä koskevaa Lissabonin toimintasuunnitelmaa. Niissä sovittiin myös, että jäsenvaltioiden olisi esitettävä kasvua ja työllisyyttä tukevat kansalliset uudistusohjelmat ja nimitettävä Lissabonin toimintasuunnitelmasta vastaava kansallinen koordinaattori.

32. Perinteiden vaikutusta muutosten etenemiseen ei pitäisi aliarvioida. Monien maiden sääntelyviranomaiset eivät ole sisäistäneet sitä, että asiat voidaan tehdä myös eri tavalla. Lisäksi ammattialat eivät yleensä ole itsekään pyrkineet aktiivisesti edistämään muutoksia. Nykytilanteessa on viitteitä myös siitä, että ammattien sääntelyyn liittyvä valvonta on joissakin maissa suhteellisen heikkoa. Tähän voi olla syynä sääntelyviranomaisten ja ammattialojen väliset siteet jotka ovat yleisiä erityisesti itsesääntelyn kohteina olevilla talouden aloilla.

33. Komissio myöntää, että jäsenvaltioilla on etuoikeus määrittää, missä määrin ne haluavat sisällyttää ammattien sääntelyn suoraan valtion toimivaltaan ja vastaavasti missä määrin ne ovat valmiit tukeutumaan ammattikuntien itsesääntelyyn. Hyvä hallinto edellyttää kuitenkin, että jäsenvaltiot valvovat kansallisen itsesääntelyn vaikutuksia estääkseen sitä muuttumasta liian rajoittavaksi ja asiakkaiden etujen vastaiseksi.

Jatkotoimet

34. Komissio on edelleen sitoutunut varauksetta toteuttamaan ammatillisten palveluiden alalla mittavan uudistusprosessin ja kannustaa jäsenvaltioita toimimaan aloitteentekijöinä uudistuksen viemiseksi eteenpäin kansallisella tasolla. Kaikkien jäsenvaltioiden tilanteessa on edelleen parantamisen varaa.

35. Koska tällä alalla sovellettavaa kilpailua rajoittavaa sääntelyä kehitetään ja sillä on vaikutuksia kansallisella tasolla, kansallisten sääntelyviranomaisten ja ammattikuntien on saatava aikaan muutos kyseiselle ammatille kussakin jäsenvaltiossa ominaisten erityisominaisuuksien perusteella. Kokemus on osoittanut, että tällainen prosessi saadaan käyntiin vain, jos sen takana on voimakas poliittinen tuki. Koska kyse on EU:n talouden avainalasta, komissio kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään ammatillisten sääntöjen uudistamisen Lissabonin toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskeviin kansallisiin uudistusohjelmiin, jotka on tarkoitus esittääsyksyllä 2005. Raportointi tapahtuu sen vuoksi jatkossa osana Lissabonin prosessia.

36. Ensimmäisenä toimenpiteenä jäsenvaltioiden olisi analysoitava nykyisten rajoitusten tarkistamisen etenemistä, jos ne eivät ole jo tehneet niin. Analysoinnin ensimmäisessä vaiheessa voitaisiin kartoittaa kilpailunrajoitukset, jotka voidaan poistaa nopeasti ilman tarvetta lisäanalyyseihin. Näitä ovat esimerkiksi hintojen vahvistaminen ja ohjehinnat sekä tietyt mainontaa koskevat rajoitukset. Samaan aikaan olisi pantava alulle myös laajempi rakenteellinen analyysi (jonka kohteena olisivat esimerkiksi sääntelyrakenteet), jonka tarkoituksena on arvioida kattavampien uudistusten tarpeellisuutta ja valmistella niitä. Jäsenvaltioiden uudistusprosessit saataisiin tällä tavoin hyvään vauhtiin vuoteen 2010 mennessä.

37. Komissio päättelee ammatillisten palveluiden markkinoista laatimansa entistä yksityiskohtaisemman talousanalyysin perusteella, että kuluttajat ja satunnaiset käyttäjät voivat tarvita kipeämmin huolellisesti kohdennettua sääntelyyn perustuvaa suojelua. Ammatillisten palveluiden pääasialliset käyttäjät (yritykset ja julkinen sektori) sitä vastoin eivät tarvitse lainkaan tai tarvitsevat vain erittäin vähän sääntelyyn perustuvaa suojelua. Pienyritysten tilanne ei ole yhtä selkeä, ja niiden erityistarpeiden kartoittaminen edellyttää sen vuoksi lisäselvityksiä. Nykyinen sääntely-ympäristö on kahden viimeksi mainitun ryhmän kannalta epätyydyttävä joustamattomuutensa vuoksi ja on esteenä innovatiivisten ja kysyntään perustuvien palveluiden kehittämiselle.

38. Komissio pyrkii edelleen helpottamaan tätä toimintaa ja tukemaan parhaiden käytäntöjen levittämistä. Se lisää yhteistyötä kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa. Kilpailuviranomaiset ovat jo käynnistäneet lupauksia herättävää toimintaa, joten ne voivat sitoutua entistä tiukemmin kansallisen tason toimintaan. Komissio aikoo myös ylläpitää ja parantaa suhteitaan kansallisiin sääntelyviranomaisiin jäsennellymmän vuoropuhelun ja ammatillisten palveluiden imagon parantamisen kautta. Näin voidaan tarjota puitteet kansallisten kilpailuviranomaisten ja sääntelyviranomaisten keskinäisen yhteistyön tehostamiselle.

39. Komissio julkaisee tulevina kuukausina kaikki tässä tiedonannossa esitellyt päätelmät varmistaakseen, että kaikki toimijat ja erityisesti jäsenvaltioiden parlamentit ja poliittiset päättäjät tiedostavat tarpeen nykyaikaistaa ammatillisten palveluiden alaa Euroopassa.

40. Komissio harkitsee tarvittaessa ammatillisten sääntöjen soveltamisen tehostamista EY:n kilpailusääntöjen nojalla ja puuttuu mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan tilanteeseen muun muassa 86 artiklan nojalla.

[1] NACE-luokat 72 ”tietojenkäsittelypalvelut ja siihen liittyvät palvelut” ja 74 ”muut liike-elämän palvelut”. NACE-luokka 74 kattaa lakiasiainpalvelut, kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut. konsulttitoiminnan ja markkinatutkimukset, liikkeenjohdon konsultoinnin ja hallintayhtiöpalvelut, arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä muut niihin liittyvät tekniset konsulttipalvelut, tekniset testaus- ja analysointipalvelut, mainospalvelut, työnvälitys- ja henkilöstönhankintapalvelut, etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut, teollisuussiivouspalvelut ja muut luokittelemattomat palvelut.

[2] Lähde: Eurostat, Developments for turnover and employment indices for services during the third quarter of 2004, Statistics in focus 11/2005 . Tiedot kattavat seuraavat 14 maata: Belgia, Tanska, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

[3] Lähde: European Labour Force Survey, 2004 .

[4] Suunnitelmissa on, että liike-elämän palveluita koskevien tilastotietojen keruu sisällytetään vuodesta 2006 tai 2007 lähtien osaksi kaikki 25 jäsenvaltiota kattavia säännöllisiä vuotuisia selvityksiä.

[5] Ks. Wim Kokin johtaman korkean tason työryhmän raportti, marraskuu 2004, s. 25. Raportti on saatavilla osoitteessa : http://europa.eu.int/growthandjobs/pdf/2004-1866-EN-complet.pdf.

[6] Brysselissä 22.–23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät. Päätelmät ovat saatavilla osoitteessa: http://europa.eu.int/european_council/conclusions/index_en.htm

[7] Kertomus on saatavilla osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/competition/liberal_professions/final_communication_fi.pdf

[8] Stocktaking Exercise on Regulation of Professional Services - Overview of Regulation in the New EU Member States dated November 2004 ; saatavilla osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/competition/liberalization/conference/overview_of_regulation_in_the_eu_professions.pdf

[9] Ks. komissio julkaisu Employment in Europe 2004 , luku 3, jossa todetaan, että Yhdysvaltoihin verrattuna Euroopan palvelualalla (liike-elämän/ammatilliset palvelut mukaan luettuina) on vielä hyödyntämättä runsaasti uusien työpaikkojen luomista koskevaa potentiaalia. Julkaisu on saatavilla osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/employment_social/publications/2004/keah04001_en.pdf

[10] Tässä yhteydessä käsitteellä ”ammattikunnat” viitataan valtiosta riippumattomiin itsesääntelyelimiin ja käsitteellä ”kansalliset sääntelyviranomaiset” puolestaan valtiollisiin elimiin/yksiköihin, jotka ovat vastuussa ammattien sääntelyyn liittyvästä valvonnasta.

[11] Sellaisina kuin ne on määritelty edellä 8 kohdassa.

[12] Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Progress by Member States in reviewing and eliminating restrictions to competition in the area of professional services , SEC(2005) 1064.

[13] Tästä toiminnasta on saatavilla lisätietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan jaksossa3; ks. alaviite 12.

[14] Tästä toiminnasta on saatavilla lisätietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan jaksossa 4, ks. alaviite 12.

[15] Vapaiden ammattien sääntelyn taloudelliset vaikutukset eri jäsenvaltioissa, Ian Paterson, Marcel Fink, ja Anthony Ogus, Institute for Advanced Studies, Wien, tammikuu 2003. Saatavilla osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/competition/liberalization/conference/libprofconference.html

[16] Asia C-198/01, Consorzio Industrie Fiammiferi (CIF), Kok. 2003, s. I-08055.

[17] Asiassa COMP/38.549, PO / L'Ordre des Architectes belges, 26.6.2004 tehty päätös (http://europa.eu.int/comm/competition/antitrust/cases/index/by_nr_77.html#i38_549)

[18] Asia C-250/03, Mauri , Kok. 2005, s. I-0000.

[19] Ks. asia C-475/99, Ambulanz Glockner, Kok. 2001, s. I-8089.