[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 1.8.2005

KOM(2005) 356 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Eurooppalainen kielitaitoindikaattori

SISÄLLYSLUETTELO

I JOHDANTO 3

1 Monikielisyys eurooppalaisessa yhteiskunnassa 3

2 Käytettävissä olevien tietojen rajallisuus 3

3 Luotettavan lisätiedon tarve 5

II INDIKAATTORIN KÄYTTÖÖNOTTO 6

1 Tarkoitus 6

2 Menetelmä 6

3 Kohderyhmä 6

4 Asteikko 7

5 Kielet 7

6 Taidot 7

7 Muut tiedot 7

8 Yhteistyö 8

9 Eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin neuvottelukunta 8

10 Resurssitarve 9

11 Ajoitus 9

III PÄÄTELMÄT 9

I JOHDANTO

1 M onikielisyys eurooppalaisessa yhteiskunnassa

Euroopan unioni, joka rakentuu kansalaisten, pääoman, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varaan, on nyt 450 miljoonan eri etnistä, kulttuuri- ja kielitaustaa olevan ihmisen koti.

Yhteiskunnallisen ja yksilöllisen monikielisyyden kannustamisen tärkeyttä Euroopan unionissa korostettiin komission tiedonannossa ”Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen: Toimintaohjelma 2004–2006”[1]. Kyky ymmärtää muita kieliä kuin äidinkieltä ja käyttää niitä viestinnässä on kaikilta Euroopan kansalaisilta vaadittava perustaito. Vieraiden kielten taidon tuleva kehitys on tärkeä liikkuvuuden edistämiseksi unionissa[2]; se auttaa osaltaan luomaan todelliset eurooppalaiset työvoimamarkkinat, kun kansalaiset pystyvät hyödyntämään täysimittaisesti vapautta työskennellä tai opiskella toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi työvoima, jolla on käytännön kielitaitoa ja kulttuurienvälisiä taitoja auttaa eurooppalaisia yrityksiä kilpailemaan tehokkaasti globaaleilla markkinoilla.

Vieraiden kielten oppiminen ja puhuminen kannustaa suhtautumaan avoimemmin muihin ihmisiin, heidän kulttuureihinsa ja näkemyksiinsä. Lisäksi muiden kielten oppiminen parantaa kognitiivisia taitoja ja vahvistaa äidinkielen osaamista, myös luku- ja kirjoitustaitoa. Pelkästään yhden laajasti käytetyn kielen opetteleminen ei riitä . Komission tavoitteena on aidosti monikielinen eurooppalainen yhteiskunta: yhteiskunta, jossa yksilöllisen monikielisyyden aste tasaisesti nousee, kunnes jokaisella kansalaisella on käytännön taidot ainakin kahdessa kielessä äidinkielensä ohella.

Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontuneet valtioiden ja hallitusten päämiehet asettivat tavoitteeksi sen, että Euroopan unionin koulutusjärjestelmistä tulee laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä, ja kehottivat ”toteuttamaan lisätoimia …perustaitojen hallinnan parantamiseksi erityisesti opettamalla vähintään kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien…”. [3] Samalla Eurooppa-neuvosto kehotti ”ottamaan käyttöön kielitaitoa osoittavan indikaattorin vuonna 2003”. [4] Tämä päätös syntyi siitä, ettei tällä hetkellä ole tietoja Euroopan unionin ihmisten todellisesta kielitaidosta, ja tarpeesta luoda luotettavat järjestelmät, joilla mitataan edistymistä kohti tätä uutta tavoitetta.

2 Käytettävissä olevien tietojen rajallisuus

T ällä hetkellä käytettävissä olevat tiedot rajoittuvat (a) panostietoihin, kuten tietoihin koulujen kieltenopetuksesta ja (b) julkisten mielipidemittausten tuloksiin.

Ensin mainitut tiedot osoittavat esimerkiksi, että vierasta kieltä opettelevien ensimmäisen asteen oppilaiden prosenttiosuus on kasvamassa, että opetettujen kielten valikoima on kaikissa ikäluokissa äärimmäisen kapea ja että tarjottavien kielten moninaisuus on vähenemässä; ”vieraan kielen oppimisen” suuntaus vahvistuu tarkoittamaan pelkästään ”englanninkielen oppimista”.

Toisella asteella opittavien vieraiden kielten keskimäärä on kaukana Barcelonan Eurooppa-neuvoston asettamasta tavoitteesta vähintään kahden vieraan kielen opettamisesta hyvin varhaisesta iästä lähtien[5], kuten seuraava taulukko osoittaa.

[pic]

Nämä panostiedot ovat arvokkaita, mutta eivät anna täydellistä kuvaa kieltenopetuksen tilasta. Ne eivät esimerkiksi kerro mitään oppilaiden viestintävalmiuksista.

Eurostatin parhaillaan kehittämään aikuiskoulutuksen tutkimukseen ( Adult Education Survey , AES), joka on määrä suorittaa eri maissa vuoden 2006 aikana, sisältyy moduuli, jossa vastaajat ilmoittavat itse kielitaitonsa kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen asteikoilla. AES-tutkimus toistetaan viiden vuoden välein. Tämä tutkimus antaa arvokasta taustatietoa aikuiskansalaisten omasta kielitaitoarviosta, mutta se ei ole suunniteltu antamaan objektiivista kielitaitoarviota.

Siksi kunnes nämä tiedot ovat saatavilla, ainoat muut tällä hetkellä käytettävissä olevat tiedot vieraiden kielten taidosta ovat Eurobarometrin mielipidetutkimukset, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan omia taitojaan ja joiden luotettavuus on sen vuoksi rajallinen. Esimerkiksi standardoitujen Eurobarometrien, joiden kenttätyö suoritettiin vuonna 2001, tiedot antavat seuraavan kuvan:

[pic]

Tiedot näyttävät viittaavan ”kielivajeeseen”, jossa kielitaito jakaantuu epätasaisesti maiden välillä, mikä osoittaa ehkä suhteellista merkitystä, jonka eri jäsenvaltioiden yhteiskunta antaa kielten oppimiselle. Kuitenkin vieraan kielen oppiminen on jo osa opetussuunnitelmia kaikissa jäsenvaltioissa ja kuvastaa viranomaisten, opettajien ja oppilaiden todellista pyrkimystä kaikissa maissa.[6] Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että jos vajetta halutaan supistaa, on paitsi opeteltava useampia kieliä, opittava niitä tehokkaammin.

Onkin vielä matkaa siihen, että jokaisella kansalaisella on kielitaito ja kulttuurien väliset taidot, joita tarvitaan Euroopan unionin kansalaisuuden hyödyntämiseksi ja siihen, että jäsenvaltiot ovat seuranneet valtioidensa ja hallitustensa päämiesten kaikille oppilaille osoittamaa kehotusta opiskella vähintään kahta vierasta kieltä varhaisesta iästä lähtien.

3 Luotettavan lisätiedon tarve

Tavoitteen asteittaista saavuttamista voidaan mitata ainoastaan käyttämällä luotettavaa tietoa vieraiden kielten opetuksen ja oppimisen tuloksista; näiden tietojen on perustuttava objektiivisiin kielitaitotesteihin. Tietojen analysoinnin pitäisi lisätä jäsenvaltioiden kielipolitiikan ja kieltenopetusmenetelmien vertailtavuutta hyvien käytäntöjen kartoittamiseksi ja jakamiseksi.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa Barcelonassa valtioiden ja hallitusten päämiehet kehottivat ottamaan käyttöön eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin.

Kielitaitoindikaattori on huomattava menetelmäparannus; se antaa paikkansapitävää ja luotettavaa tietoa politiikan suunnittelijoiden, opettajien ja kieltenopiskelijoiden käyttöön. Lopullisena tavoitteena on antaa jäsenvaltioille ydintietoa, johon ne voivat perustaa vieraiden kielten opettamista ja oppimista koskevaan lähestymistapaansa tarvittavat mukautukset.

Tämä indikaattori olisi myös nähtävä osana niiden indikaattoreiden valikoimaa, jotka jäsenvaltiot hyväksyivät kehitettäviksi Koulutus 2010 -työohjelmassa.

II INDIKAATTORIN KÄYTTÖÖNOTTO

Kielten ja kielellisen monimuotoisuuden edistämistä koskeva toimintaohjelma velvoittaa komission kehittämään mainitun indikaattorin. Komissio on aloittanut tehtävän suorittamisen jäsenvaltioiden edustajien – kieliä sekä indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän asiantuntijatyöryhmän – myötävaikutuksella. Komissio on käynyt yksityiskohtaisia keskusteluja työryhmän kanssa periaatteista, joihin indikaattorin pitäisi pohjautua.

Nyt on tultu tilanteeseen, jossa on tehtävä tiettyjä valintoja indikaattorin yleismuuttujista, ensimmäisellä tiedonkeruukierroksella omaksuttavasta lähestymistavasta ja hallintojärjestelyistä.

Komission ehdottama lähestymistapa on seuraava:

Muuttujat

1 Tarkoitus

Indikaattorilla on tarkoitus mitata yleistä vieraiden kielten osaamista kussakin jäsenvaltiossa.

Indikaattorin tarkkuuden ja luotettavuuden olisi oltava korkeaa tasoa; sille on saatava poliittinen hyväksyminen.

Muiden vastaavien kansainvälisten indikaattoreiden esimerkkiä noudattaen tiedot olisi kerättävä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kolmen vuoden jaksoilta.

2 Me netelmä

Koska standardoitua unionin laajuista kielitaitotutkimusta ei ole, Barcelonan Eurooppa-neuvoston kehotukseen ”parantaa perustietojen hallintaa erityisesti opettamalla vähintään kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien” ehdotetaan vastattavaksi siten, että järjestetään varta vasten kehitetyt kielivalmiustestit kaikkien jäsenvaltioiden koulutus- ja oppilaitoksista otannalla valituille oppilaille. Testejä suunniteltaessa otetaan huomioon aiemmista komission rahoittamista hankkeista saadut tulokset resurssien optimaalisen käytön varmistamiseksi. Menetelmä ei kata koko aikuisväestön kielitaidon täyttä laajuutta, mutta aikuisväestön testaamisen menetelmävaikeudet sekä testien hallinnoinnin mutkikkuus ja kustannukset tekevät mainitusta lähestymistavasta tässä vaiheessa ongelmallisen.

3 Kohderyhmä

Barcelonan Eurooppa-neuvoston kehotusta ” … parantaa perustietojen hallintaa erityisesti opettamalla vähintään kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien …” tarkasteltaessa on paikallaan kerätä tiedot indikaattoria varten oppilaista, jotka ovat oppivelvollisuuden tai koulutuksen loppuvaiheessa, jolloin kaikki perusoppimistavoitteet olisi pitänyt saavuttaa.

Koulun päättämisikä vaihtelee suuresti unionissa. Muihin kansainvälisiin indikaattoreihin ja testeihin (kuten PISAan) on yleensä sovittu valittavaksi 15 vuoden ikä. Komission mielestä tämä on tarkoituksenmukainen valinta myös kielitaitoindikaattoria varten.

Komissio ehdottaa, että tiedot kerättäisiin 15-vuotiaista oppilaista.

4 Asteikko

Indikaattorin olisi ilmaistava otokseen valittujen taitoja (Euroopan neuvoston) yhteisen eurooppalaisen kieliviitekehyksen[7] mukaisella kuudella asteikkotasolla. Tämä asteikko on jo laajalti hyväksytty ja käytössä useissa jäsenvaltioissa alan maakohtaisia vertailuarvoja määriteltäessä.

5 Kielet

Barcelonan Eurooppa-neuvoston toiveita noudattaen indikaattorin olisi mitattava kunkin otokseen valitun taitoja ainakin kahdessa muussa kielessä kuin äidinkielessä.

Indikaattorin olisi periaatteessa mitattava taitoja yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien kaikissa tärkeimmissä, ensimmäisissä tai toisissa vieraissa kielissä. Komissio ehdottaa, että käytännön syistä ensimmäisellä kierroksella vieraiden kielten osaamista testattaisiin koko unionissa useimmin opetettavassa viidessä kielessä (eli englannin-, ranskan-, saksan-, espanjan- ja italiankielessä[8]). Ensimmäiseltä testijaksolta saadut kokemukset mahdollistaisivat laajemman kielivalikoiman testaamisen seuraavilla jaksoilla.

6 Taidot

Indikaattorin olisi mitattava neljää kielitaidon osa-aluetta: lukemista, kuullun ymmärtämistä, puhumista ja kirjoittamista. Saattaa olla (taaskin käytännön syistä), ettei puhumisvalmiutta voida mitata ensimmäisellä kierroksella; jos näin on, ensimmäiseltä testijaksolta saatujen kokemusten pitäisi mahdollistaa kaikkien neljän osa-alueen testaaminen seuraavilla jaksoilla.

7 Muut tiedot

On tärkeää, että jäsenvaltiot pystyvät näkemään indikaattorin tiedot oikeassa yhteydessä. Kielivalmiuksiin vaikuttavat usein sekä koulutusjärjestelmän ulkopuoliset (kuten television kielet ja kotiympäristö) että järjestelmien sisäiset tekijät (kuten opettajan kokemus, kielenopetustuntien kokonaismäärä jne.). Testejä olisi tämän vuoksi täydennettävä opettajille ja oppilaille tarkoitetuilla kyselyillä taustatiedon keräämiseksi.

Hallintojärjestelyt

8 Yhteistyö

Komissio on sitoutunut täyttämään Eurooppa-neuvoston sille osoittaman toimeksiannon. On myös selvää, että indikaattori on tärkeä jäsenvaltioille; se antaa runsaan uuden tietolähteen, joka antaa pohjan vieraiden kielten opetuspolitiikkaa ja -käytäntöä koskeville päätöksille ja mahdollistaa hyvän käytännön jakamisen. Jäsenvaltioilla on myös runsaasti kansainvälisten indikaattoreiden kehittämisestä kertynyttä kokemusta, jota olisi käytettävä täysimääräisesti. Komissio uskoo, että jäsenvaltioiden olisi joka suhteessa osallistuttava indikaattorin kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Komissio vastaa prosessin keskitetystä koordinoinnista ja toimitetun aineiston keskitetystä analysoinnista ulkoisella tuella, joka saadaan tavanomaisella tavalla järjestämällä sopimuksesta tarjouskilpailu.

Komissio tarvitsee kuitenkin jäsenvaltioiden tukea ja neuvoja tarjouspyynnön valmistelemisessa, sitä seuraavan sopimussuorituksen ohjaamisessa, tarkoituksenmukaisimman lähestymistavan määrittelemisessä testien hallinnoimiselle jäsenvaltioissa ja indikaattorin yleisessä käyttöönotossa.

Tarvitaan organisaatiorakenne, johon kuuluvilla on jäsenvaltioidensa toimivalta neuvoa komissiota poliittisissa ja teknisissä asioissa ja raportoida edistymisestä indikaattorin käyttöönotossa jäsenvaltiossaan. Nykyisillä asiantuntijaryhmillä ei ole tarvittavaa toimeksiantoa eikä riittävää teknistä asiantuntemusta kielitestauksessa tai siihen tarvittavan indikaattorin kehittämisessä.

9 Eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin neuvottelukunta

Komissio ehdottaakin perustettavaksi jäsenvaltioiden edustajien neuvottelukunnan (’EILC-neuvottelukunta’), jonka tehtävänä on

- neuvoa komissiota testausvälineiden suunnittelua koskevan tarjouspyynnön ja tarjoajan valintaperusteiden määrittelemisessä;

- neuvoa komissiota toimeksisaajan työn arvioinnissa;

- neuvoa tarkoituksenmukaisten järjestelyjen, standardien ja teknisten yhteyskäytäntöjen valinnassa jäsenvaltioiden tiedonkeruutoimia varten;

- varmistaa käyttöönoton ripeä edistyminen jäsenvaltioissa;

- seurata tuloksia.

Jäsenvaltiot (tai niiden toimivaltaiset viranomaiset, kuten tilastotoimistot) suorittavat tiedonkeruun edellyttämät käytännön toimet komission vahvistamien yhteyskäytäntöjen ja standardien mukaisesti neuvottelukunnan ohjauksessa. Toimiin sisältyy

- otantaan valittujen laitosten osallistumisen organisointi;

- testausaineiston jakaminen valvojille ja käytännön järjestelyt testauksen mahdollistamiseksi;

- vastausten kerääminen sekä niiden järjestäminen ja merkitseminen keskitettyjen standardien mukaisesti;

- tulostietojen toimittaminen keskuskoordinoijalle.

Komissio perustaa siis neuvottelukunnan, kun neuvosto on osoittanut kannattavansa tässä esitettyä lähestymistapaa, ja kehottaa kutakin jäsenvaltiota nimeämään yhden edustajan neuvottelukuntaan.

10 Resur ssitarve

Keskitetyistä kustannuksista on tehty arvio (PISAn keskitettyjen kustannusten perusteella). Sen mukaan vuoden 2005 Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien talousarvioihin on hyväksytty asianmukaiset resurssit; vastaavat määrät ovat käytössä vuodeksi 2006, ja komissio on ehdottanut, että vuodesta 2007 lähtien kustannukset katettaisiin elinikäisen oppimisen alaan kuuluvalla uudella ohjelmalla.

Jäsenvaltioilta edellytettyjä resursseja koskevat arviot riippuvat selkeästi siitä, mikä menetelmä viime kädessä valitaan sen jälkeen kun jäsenvaltioiden edustajia on kuultu. Edellä kuvatut toiminnot aiheuttavat kuitenkin välttämättömiä kustannuksia. Niille saadaan suuntaa viittaamalla vastaaviin kansallisiin PISA-budjetteihin.

11 Ajoitus

Komissio haluaa kutsua EILC-neuvottelukunnan ensimmäisen kokouksen koolle ennen vuoden 2005 loppua julkaistakseen tarjouskilpailun indikaattorin keskitetyksi koordinoimiseksi keväällä 2006 ja järjestääkseen ehdotettujen testausvälineiden ensimmäisen kokeilutestauksen vuonna 2007.

III PÄÄTELMÄT

Eurooppalaisella kielitaitoindikaattorilla on oma merkityksensä. Se kertoo meille enemmän nuorten eurooppalaisten monikielisistä valmiuksista kuin mitä tiedämme nyt tai voimme muuta kautta saada selville. Mutta samalla se on merkkinä muustakin. Kun Barcelonan Eurooppa-neuvosto kehotti ottamaan käyttöön indikaattorin, se huomautti samalla, että ainakin kahden vieraan kielen opettaminen hyvin varhaisesta iästä lähtien oli tärkeä osa perustaitoja – osa Euroopan kansalaisten syntymäoikeutta. Tässä mielessä Euroopan neuvosto korosti, että unioni on monia kulttuureja ja kieliä edustavien ihmisten koti ja että niiden opetteleminen on osa eurooppalaisuutta.

Komissio pyytää neuvostoa ilmaisemaan, onko se samaa mieltä tässä tiedonannossa esitetystä lähestymistavasta eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin käyttöönottamiseksi, jotta valmistelevaan työhön voidaan ripeästi ryhtyä. Neuvoston tuen ilmaiseminen ennen tämän vuoden loppua on aikataulun kannalta olennaista.

FICHE FINANCIÈRE

1. DÉNOMINATION DE LA PROPOSITION :

The European Indicator of Language Competence – Implementation

2. CADRE ABM / EBA (GESTION/ÉTABLISSEMENT DU BUDGET PAR ACTIVITÉS)

Domaine(s) politique(s) concerné(s) et activité(s) associée(s):

Education et culture

Culture et langues

3. LIGNES BUDGÉTAIRES

3.1 Lignes budgétaires (lignes opérationnelles et lignes connexes d'assistance technique et administrative (anciennes lignes BA)), y compris leurs intitulés:

15.02.02.02 Socrates

15.03.01.02 Leonardo da Vinci

puis, à partir de 2007, la ligne budgétaire qui correspondra au programme Lifelong Learning dont la proposition de décision a été adoptée par la Commission en juillet 2004.

3.2 Durée de l'action et de l'incidence financière:

L’action débutera en 2005 ; elle pourrait avoir un caractère permanent ; elle durera au minimum 3 ans.

3.3 Caractéristiques budgétaires (ajouter des lignes le cas échéant):

Ligne budgétaire | Nature de la dépense | Nouvelle | Participation AELE | Participation pays candidats | Rubrique PF |

15.02.02.02 Socrates | DNO | CD | NON | OUI | OUI | N° 3 |

15.03.01.02 Leonardo da Vinci | DNO | CD | NON | OUI | OUI | N° 3 |

4. RÉCAPITULATIF DES RESSOURCES

4.1 Ressources financières

4.1.1 Article Récapitulatif des crédits d'engagement (CE) et des crédits de paiement (CP)

millions d'euros (à la 3 ème décimale)

Nature de la dépense | Section n° | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 et suiv. | Total |

Dépenses opérationnelles[9] |

Crédits d'engagement (CE) | 8.1 | a | pm | pm | pm | pm | pm | pm | pm |

Crédits de paiement (CP) | b | pm | pm | pm | pm | pm | pm | pm |

Dépenses administratives incluses dans le montant de référence[10] |

Assistance technique et administrative – ATA (CND) | 8.2.4 | c | - | - | - | - |

MONTANT TOTAL DE RÉFÉRENCE |

Crédits d'engagement | a+c | pm | pm | pm | pm | pm | pm | pm |

Crédits de paiement | b+c | pm | pm | pm | pm | pm | pm | pm |

Dépenses administratives non incluses dans le montant de référence[11] |

Ressources humaines et dépenses connexes (CND) | 8.2.5 | d | 0,054 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,594 |

Frais administratifs autres que les ressources humaines et coûts connexes, hors montant de référence (CND) | 8.2.6 | e | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,516 |

Total indicatif du coût de l'action

TOTAL CE y compris coût des ressources humaines | a+c+d+e | 0,140 | 0,194 | 0,194 | 0,194 | 0,194 | 0,194 | 1,110 |

TOTAL CP y compris coût des ressources humaines | b+c+d+e | 0,140 | 0,194 | 0,194 | 0,194 | 0,194 | 0,194 | 1,110 |

Remarque:

La mise sur pied de l'indicateur n'entraînera pas de dépense opérationnelle supplémentaire à charge du budget de l'Union: les dépenses correspondantes seront supportées par les programmes Socrates et Leonardo da Vinci (puis Lifelong Learning) sans augmentation des dotations globales de ces programmes; de là la mention "pm" reprise ci-dessus. Pour information, la contribution annuelle de ces programmes au financement de l'indicateur devrait être globalement de l'ordre de 2,5 MioEUR.

Détail du cofinancement

Néant. Il n'y aura pas de cofinancement des dépenses centrales impliquées par ce projet (les Etats membres ne prendront en charge que les dépenses, décentralisées, d'administration des enquêtes).

4.1.2 Compatibilité avec la programmation financière

( Proposition compatible avec la programmation financière existante.

( Cette proposition nécessite une reprogrammation de la rubrique concernée des perspectives financières.

( Cette proposition peut nécessiter un recours aux dispositions de l'accord interinstitutionnel[12] (relatives à l'instrument de flexibilité ou à la révision des perspectives financières).

The appropriations from 2007 are subject to the approval of the next financial programming period.

4.2.3 Incidence financière sur les recettes

( Proposition sans incidence financière sur les recettes

( Incidence financière - L'effet sur les recettes est le suivant:

4.2 Ressources humaines FTE (y compris fonctionnaires, personnel temporaire et externe) - voir détail sous le point 8.2.1.

Besoins annuels | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 et suiv. |

Total des effectifs de ressources humaines | 0,5 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 |

5. CARACTÉRISTIQUES ET OBJECTIFS

Des précisions relatives au contexte de la proposition sont exigées dans l'exposé des motifs. La présente section de la fiche financière doit contenir les éléments d'information complémentaires ci-après:

5.1 Réalisation nécessaire à court ou à long terme

L'action vise à court terme l'élaboration de l’indicateur européen de compétence linguistique qui a été demandé par le Conseil européen de Barcelone de 2002. L’existence de ce nouvel indicateur comblera une vide que les états membre ont constaté.

5.2 Valeur ajoutée de l'implication communautaire, compatibilité de la proposition avec d'autres instruments financiers et synergie éventuelle

L’implication communautaire permettra la coordination d’un travail en commun des États Membre pour la mise en œuvre d’un projet qui a été demandé par les chefs d’État et de Gouvernement. L’approche proposée à été choisie parce qu’elle implique un équilibre efficace et performant entre une action décentralisée et hétérogène, et une action complètement centralisée.

5.3 Objectifs, résultats escomptés et indicateurs connexes de la proposition dans le cadre de la gestion par activités (ABM)

L’action proposée contribuera à l’objectif "Promouvoir la diversité linguistique". Il s'agit de promouvoir la diversité linguistique et l’apprentissage des langues par la mise en oeuvre d'une stratégie communautaire et des actions linguistiques dans les programmes d'éducation et de formation, afin d'améliorer quantitativement et qualitativement les connaissances de langues dans l'Union européenne.

Les résultats escomptés seront la définition d’un nouvel indicateur de compétence en langues et la création de tests de langue et la récolte de données pour alimenter cet indicateur. Les tests seront administrés à un échantillon quantitatif et représentatif dans chaque pays, afin de mesurer son niveau de compétence en langues. Les compétences seront mesurées selon les 6 niveaux établis dans le Cadre Commun de Référence en Langues.

Les indicateurs principaux de la réussite de cette action seront :

- l'existence d'un système UE de tests pour recueillir les données sur les compétences en langues d’un échantillon d’élèves, dans chaque pays;

- l'existence et la qualité des données ainsi recueillies ; et

- à travers l’analyse de ces données, des comparaisons des ‘output’ et de l’efficacité des différents systèmes d’apprentissage de langues,

- permettant ainsi au états membres d’y apporter les réorientations nécessaires.

5.4 Modalités de mise en œuvre (indicatives) Indiquer ci-dessous la (les) modalité(s) [13] de mise en œuvre choisie(s).

( Gestion centralisée

( directement par la Commission

( indirectement par délégation à:

( des agences exécutives,

( des organismes créés par les Communautés, tels que visés à l'article 185 du règlement financier,

( des organismes publics nationaux/organismes avec mission de service public.

( Gestion partagée ou décentralisée

( avec des Etats membres

( avec des pays tiers

( Gestion conjointe avec des organisations internationales (à préciser)

Remarques:

La proposition de la Commission est que la coordination centrale soit assurée par la Commission (et donc que les coûts centraux, notamment les coûts de réunions du Board et les coûts de la création de tests, de la coordination de leur correction, de l’établissement des données finales par pays et de l’indicateur lui-même soient couverts par le budget communautaire). Les tâches d’administration des tests dans un échantillon d’institutions dans tous les pays seront assurées par les États membres (et les coûts supportés par eux).

Cette fiche financière ne concerne que les coûts à charge du budget communautaire.

6. CONTRÔLE ET ÉVALUATION

6.1 Système de contrôle

Selon les procédures appliqués pour les programmes Socrates et Leonardo da Vinci.

6.2 Évaluation

6.2.1 Évaluation ex-ante

Cette proposition répond au constat des Chefs d’État et de Gouvernement lors du Conseil européen de Barcelone que l’Union ne possède pas de données fiables sur les compétences linguistiques de ses citoyens et à sa demande relative à l’établissement d’un Indicateur Européen de Compétences Linguistiques.

Une étude élaborée par un consultant externe a confirmé la non-existence de tests en langues adaptés pour être utilisés pour recueillir les données requises à l'échelle européenne[14]

La proposition a été rédigée suite à des discussions détaillées avec le groupe d’experts nationaux en matière de langues et avec le groupe d’experts nationaux en matière d'Indicateurs et Benchmarks.

6.2.2 Mesures prises suite à une évaluation intermédiaire/ex-post (leçons tirées des expériences antérieures similaires)

Aucune évaluation intermédiaire n’existe à présent.

6.2.3 Conditions et fréquence des évaluations futures

Les résultats de cette action seront pris en compte et communiqués notamment dans le contexte des futurs rapports sur le processus ‘Éducation et Formation 2010’.

7. MESURES ANTIFRAUDE

Selon les procédures appliquées pour les programmes Socrates et Leonardo da Vinci.

8. DÉTAIL DES RESSOURCES

8.1 OBJECTIFS DE LA PROPOSITION EN TERMES DE COÛTS

Crédits d'engagement en millions d'euros (à la 3 ème décimale)

2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 et suiv. |

Fonctionnaires ou agents temporaires[15] (XX 01 01) | A*/AD | 0,25 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

B*, C*/AST | 0,25 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

Personnel financé[16] par art. XX 01 02 |

Autres effectifs financés[17] par art. XX 01 04/05 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

TOTAL | 0,5 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 |

Note: ces ressources humaines additionnelles sont prévues par la décision APS 2006.

8.2.2 Description des tâches découlant de l'action

Gestion du Groupe d’experts des États membres (préparation des réunions, documents), gestion d’appels d’offres, conseils politiques.

8.2.3 Origine des ressources humaines (statutaires)

Lorsque plusieurs origines sont indiquées, veuillez indiquer le nombre de postes liés à chacune d'elles).

( Postes actuellement affectés à la gestion du programme à remplacer ou à prolonger

( Postes pré-alloués dans le cadre de l'exercice de APS/APB pour l'année 2006.

( Postes à demander lors de la prochaine procédure de APS/APB

( Postes à redéployer en utilisant les ressources existantes dans le service concerné (redéploiement interne)

( Postes nécessaires pour l'année n mais non prévus dans l'exercice de APS/APB de l'exercice concerné

8.2.4 Autres dépenses administratives incluses dans le montant de référence (XX 01 04/05 – Dépenses de gestion administrative)

millions d'euros (à la 3 ème décimale)

Ligne budgétaire (n° et intitulé) | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 et suiv. | TOTAL |

1. Assistance technique et administrative (comprenant les coûts de personnel afférents) |

Agences exécutives[18] |

Autre assistance technique et administrative |

- intra muros |

- extra muros |

Total assistance technique et administrative | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

8.2.5 Coût des ressources humaines et coûts connexes non inclus dans le montant de référence millions d'euros (à la 3 ème décimale)

Type de ressources humaines | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 et suiv. |

Fonctionnaires et agents temporaires (XX 01 01) | 0,054 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 |

Personnel financé par art. XX 01 02 (auxiliaires, END, personnel intérimaire, etc.) (indiquer la ligne budgétaire) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Coût total des ressources humaines et coûts connexes (NON inclus dans le montant de référence) | 0,054 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 |

Calcul – Fonctionnaires et agents temporaires

Se référer au point 8.2.1 le cas échéant

Application du forfait de 108 kEUR par homme/an.

Calcul - Personnel financé par article XX 01 02

Se référer au point 8.2.1 le cas échéant

Néant.

Autres dépenses administratives non incluses dans le montant de référence

millions d'euros (à la 3ème décimale)

2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 et suiv. | TOTAL |

XX 01 02 11 01 – Missions |

XX 01 02 11 02 – Réunions et conférences | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,516 |

XX 01 02 11 03 - Comités[19] |

XX 01 02 11 04 - Études et consultations |

XX 01 02 11 05 - Systèmes d'information |

2. Total autres dépenses de gestion (XX 01 02 11) |

3. Autres dépenses de nature administrative (préciser en indiquant la ligne budgétaire) |

Total des dépenses administratives autres que ressources humaines et coûts connexes (NON inclus dans le montant de référence) | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,086 | 0,516 |

Les besoins en ressources humaines et administratives seront couverts à l’intérieure de la dotation allouée à la DG gestionnaire dans le cadre de la procédure d’allocation annuelle.

Calcul - Autres dépenses administratives non incluses dans le montant de référence:

Montant retenu pour les réunions du comité consultatif (Board de représentants des Etats membres):

4 réunions par an * 25 participants (un par EM) * 860 EUR

[1] KOM(2003) 449 lopullinen.

[2] Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevan komission toimintasuunnitelman (KOM(2002) 72 lopullinen) toimessa 18 kehotetaan kehittämään kielitaitoa ja eri kulttuureita koskevia valmiuksia osana elinikäistä oppimista kaikissa jäsenvaltioissa.

[3] Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, osa I, 43.1.

[4] (kuten edellä).

[5] Key data on teaching languages at school in Europe (Eurydice, 2005; ISBN 92 894 8681-3).

[6] Eurydice, 2005, edellä mainittu.

[7] Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment ; Cambridge University Press 2001; ISBN 0 521 80313 6.

[8] Eurydice, 2005, edellä mainittu; sivut 47–52.

[9] Dépenses ne relevant pas du Chapitre xx 01 du Titre xx concerné.

[10] Dépenses relevant de l'article xx 01 04 du Titre xx.

[11] Dépenses relevant du Chapitre xx 01, sauf articles xx 01 04 et xx 01 05.

[12] Voir points 19 et 24 de l'accord interinstitutionnel.

[13] Si plusieurs modalités sont indiquées, veuillez donner des précisions dans la partie «Remarques» du présent point.

[14] Report « Language Skills Indicator » by Anne West, Professor of Education Policy, Centre for Educatinal Research, Department of Social Policy, London School of Economics and Political Science 2003

[15] Dont le coût n'est PAS couvert par le montant de référence.

[16] Dont le coût n'est PAS couvert par le montant de référence.

[17] Dont le coût est inclus dans le montant de référence.

[18] Il convient de mentionner la fiche financière se rapportant spécifiquement à l'agence/aux agences exécutive(s) concernée(s).

[19] Préciser le type de comité ainsi que le groupe auquel il appartient.