52005DC0134




[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.4.2005

KOM(2005) 134 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus Kehityksen vauhdittaminen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi

{SEK(2005) 455}

SISÄLLYS

1. Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus 3

2. Johdonmukaisuutta koskevat sitoumukset 4

3. EU:n poliittisten sitoumusten käytännön toteutus 6

3.1. Kauppa 6

3.1.1. Dohan kehitysohjelma 6

3.1.2. Kahdenväliset ja yksipuoliset toimenpiteet 7

3.2. Ympäristö 8

3.2.1. Kestävä kulutus ja tuotanto 8

3.2.2. Monenväliset ympäristösopimukset 9

3.2.3. EU:n aloitteet kestävän kehityksen takaamiseksi 9

3.3. Turvallisuus 9

3.3.1. Euroopan turvallisuusstrategia 9

3.3.2. Hallinto, valtioiden hauraus, konfliktien esto 10

3.4. Maatalous 11

3.4.1. Yhteinen maatalouspolitiikka 11

3.4.2. Elintarvikeapu 12

3.4.3. Terveys- ja kasvinsuojelutoimet 12

3.5. Kalastus 13

3.6. Globalisaation yhteiskunnallinen ulottuvuus, työllisyyden edistäminen ja kunnolliset työolot 13

3.7. Siirtolaisuus 15

3.8. Tutkimus ja innovaatio 15

3.9. Tietoyhteiskunta 16

3.10. Liikenne 17

3.11. Energia 17

4. Täytäntöönpano ja seuranta 18

Liite 1 - Lyhenteet 20

1. KEHITYKSEEN VAIKUTTAVIEN POLITIIKKOJEN JOHDONMUKAISUUS

Parempi kehitysyhteistyö, joka tarkoittaa myös rahoituksen lisäämistä ja avun toimittamisen parantamista, on erittäin tärkeää, jotta vuosituhattavoitteet voitaisiin saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Mutta pelkkä parempi kehitysyhteistyö ei kuitenkaan itsessään vielä riitä. Yleisesti myönnetään, että jos kehittyneet maat tehokkaasti parantaisivat politiikkojensa johdonmukaisuutta[1], kehitysmaiden mahdollisuudet saavuttaa vuosituhattavoitteet lisääntyisivät huomattavasti.

Tämän vuoksi neuvoston on päättänyt, että vuosituhattavoitteiden saavuttamista koskevissa kansallisissa kertomuksissa ja EU:n yhteenvetokertomuksessa olisi oltava erillinen osa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta [2]. Eurooppa-neuvoston päätelmissä kesäkuussa 2004[3] todettiin myös, että EU tukee voimakkaasti YK:n pyrkimyksiä vauhdittaa vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Tähän sitoumukseen viitaten neuvoston marraskuussa 2004[4] esittämissä päätelmissä ilmaistiin tyytyväisyys komission ”aikomukseen laatia […] erityisiä pitkälle meneviä ehdotuksia toiminnasta ennen vuotta 2015 (erityisesti kehitysrahoituksen, kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuden ja Afrikkakeskeisyyden osalta).”

Tässä tiedonannossa esitetään politiikkojen johdonmukaisuuteen liittyvät komission ehdotukset. Neuvoston päätelmissä mainittuja kahta muuta osaa (kehitysrahoitus ja Afrikka) käsitellään erillisissä tiedonannoissa[5]. Yhdessä ne muodostavat paketin, jossa esitetään EU:n näkemykset tarkasteltaessa vuosituhattavoitteita YK:n korkean tason tapaamisessa syyskuussa 2005.

EU:n sitoutuminen politiikkojen johdonmukaisuuteen ei ole merkittävä poliittinen sitoumus pelkästään vuosituhattavoitteiden kannalta. Sillä on myös vankka oikeusperusta EY:n perustamissopimuksessa (178 artikla). Uudessa EU:n perustuslaissa[6] tämä sitoumus johdonmukaisuuteen on vielä vahvemmin ilmaistu (III-292 artikla, III-316 artikla).

EU:n politiikkojen laajemmassa yhteydessä johdonmukaisuus tarkoittaa monitahoista sitoutumista, jonka on tapahduttava EU:n kestävän kehityspolitiikan yleisissä puitteissa. Muiden kuin kehitysyhteistyöpolitiikkojen olisi noudatettava kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteita ja kehitysyhteistyössä olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä EU:n muiden politiikan alojen tavoitteiden toteutumista. Yleensä – ja tulevan kehitysyhteistyöpolitiikan tarkistuksen yhteydessä – sovelletaan tätä laajaa määritelmää. Tässä tiedonannossa kuitenkin käytetään kohdennetumpaa lähestymistapaa. Kun tutkitaan tapoja vauhdittaa vuosituhattavoitteiden saavuttamista, EU on sitoutunut katsomaan asiaa myös laajemmasta näkökulmasta kuin vain kehitysyhteistyön kannalta ja tarkastelemaan, kuinka muilla kuin avustuspolitiikoilla voidaan auttaa kehitysmaita saavuttamaan vuosituhattavoitteet.

Ei sovi aliarvioida EU:n muiden kuin avustuspolitiikkojen vaikutusta kehitysmaihin eikä liioin niissä piileviä mahdollisuuksia edistää kehitysmaiden kehitysprosessia. EU:n politiikoilla esimerkiksi kaupan, maatalouden, kalastuksen, elintarvikkeiden turvallisuuden, liikenteen ja energian aloilla on suora vaikutus kehitysmaiden kykyyn saada aikaan kansallista talouskasvua, mikä on vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa tapahtuvan kestävän edistyksen perusta. EU:n maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa maahanmuuttajilta entiseen kotimaahan saapuviin rahalähetyksiin ja sitä kautta monien kehitysmaiden maksutasevalmiuteen. EU:n ympäristöpolitiikalla on suora yhteys yleiseen edistymiseen kestävän ympäristöpolitiikan takaamisessa (vuosituhattavoite 7) ja lisäksi se vaikuttaa käytännöllisesti katsoen kaikkiin muihin vuosituhattavoitteisiin, koska ympäristö ja köyhyys, luonnonvarojen saatavuus ja niiden hallinta, naisten asema, terveys, lapsikuolleisuus ja koulunkäynti liittyvät tiiviisti toisiinsa. EU:n tutkimusta ja tietoyhteiskuntaa koskevilla politiikoilla voidaan monella tavoin edistää terveys- ja koulutuspalvelujen saatavuutta kehitysmaissa. EU:n lähestymistapa globalisaatioon ja hauraisiin valtioihin on oleellista, kun luodaan vuosituhattavoitteita edistävää poliittista toimintaympäristöä. Kaikissa näissä EU:n politiikoissa olisi lisäksi oltava selkeästi sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä näkökulma, jotta ne eivät menetä puolta mahdollisesta tehostaan. Niiden juurten tulisi myös olla vakaassa ja turvallisessa maaperässä, koska kehitystä ei voi olla ilman rauhaa ja turvallisuutta, eikä rauhaa ja turvallisuutta voi olla ilman kehitystä.

Kokonaisvaltaisen, lainsäädännön parantamista koskevan paketin[7] osana komissio otti vuonna 2002 käyttöön vaikutusten arviointi -menetelmän, jota voidaan soveltaa kaikkiin komission yksiköiden valmistelemiin merkittäviin ehdotuksiin. Vaikutusten arvioinnilla parannetaan valmisteltavina olevien toimenpiteiden johdonmukaisuutta, koska kaikki asianomaiset komission yksiköt ovat mukana analyysissa ja toimijoita, joita asia mahdollisesti koskee, kuullaan tavoiteltuihin poliittisiin päämääriin liittyvistä eri skenaarioista.

2. Johdonmukaisuutta koskevat sitoumukset

Vastatakseen neuvoston pyyntöön tarkastella vaihtoehtoja politiikkojen johdonmukaisuuden edistämiseksi komissio on eritellyt ensisijaisia aloja , joilla synergiaetujen saamista kehitysyhteistyöpolitiikkojen kanssa pidetään erityisen keskeisenä haasteena. Kaikki nämä alat liittyvät suoraan yhteen tai useampaan vuosituhattavoitteeseen. Ne ovat joko vuosituhattavoitteen ydintä (kauppa, ympäristö) ja/tai ne voivat mahdollisesti edistää vuosituhattavoitteita.

Jokaisen ensisijaisen alan kohdalla komissio on määritellyt yleiset suuntaviivat tai ” kehitysnäkökulman johdonmukaisuuden sitoumukset ”, jotka edistävät vuosituhattavoitteiden toteutumisen mahdollista vauhdittamista edellyttäen, että myös kehitysmaiden tasolla noudatetaan oikeita politiikkoja ja asianmukaista hallintoa sekä edistytään tyydyttävästi ihmisoikeuksien täysimääräisessä kunnioittamisessa. Kaikilla näillä politiikan aloilla kiinnitetään huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Komissio pyytää neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja Euroopan sosiaali- ja talouskomiteaa vahvistamaan, että ne hyväksyvät nämä sitoumukset EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisenä sitoumuksena suuremman johdonmukaisuuden saavuttamiseksi ja EU:n merkittäväksi panokseksi vuosituhattavoitteiden toteutumiseksi.

Kehitysnäkökulman johdonmukaisuuteen liittyvät EU:n sitoumukset

Kauppa: EU on voimakkaasti sitoutunut takaamaan kehitysmyönteisen ja kestävän tuloksen saamisen Dohan kehitysohjelmalla ja EU:n ja AKT-maiden taloudellisilla kumppanuussopimuksilla. EU parantaa edelleen yleistä tullietuusjärjestelmäänsä lisätäkseen tuloksekkaasti kehitysmaiden vientiä EU:hun. EU jatkaa työtään kaupan integroimiseksi kehitysstrategioihin ja tarvittaessa auttaa kehitysmaita kansallisten uudistusten toteuttamisessa.

Ympäristö : EU:lla on johtava asema maailmanlaajuisissa ponnisteluissa torjua kestämättömiä kulutus- ja tuotantomalleja laskuun EU auttaa kehitysmaita panemaan täytäntöön monenvälisiä ympäristösopimuksia ja pyrkii toiminnallaan takaamaan, että kehitysmaiden valmiudet otetaan huomioon neuvoteltaessa näistä sopimuksista. EU jatkaa köyhien asemaa edistävien ympäristöaloitteiden ja -politiikkojen edistämistä.

Turvallisuus : EU käsittelee turvallisuutta ja kehitystä toisiaan täydentävinä aihealueina, joiden yhteisenä tavoitteena on luoda turvallinen toimintaympäristö ja murtaa köyhyyden, sodan, ympäristön tilan heikentymisen ja puutteellisten taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten rakenteiden noidankehä. EU tehostaa toimiaan hyvän ja tuloksellisen hallinnon tukemiseksi ja valtioiden haurastumisen ja konfliktien estämiseksi sekä lujittaa toimintaansa suhteessa vaikeisiin kumppaneihin / romahtaneisiin valtioihin. EU tehostaa asevientinsä valvontaa, jotta EU:ssa valmistettuja aseita ei käytettäisi siviiliväestöä vastaan tai pahentamaan jännitteitä tai konflikteja kehitysmaissa. EU edistää yhteistyötä korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnan alalla.

Maatalous : EU jatkaa ponnistelujaan, jotta sen maatalousalan tukitoimet vääristäisivät kauppaa mahdollisimman vähän ja jotta kehitysmaiden maatalousala kehittyisi suotuisasti.

Kalastus: EY jatkaa erityisen huomion kiinnittämistä niiden maiden kehitystavoitteisiin, joiden kanssa yhteisö tekee kahdenvälisiä kalastussopimuksia. Kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastuskumppanuussopimuksia koskevan uuden, vuodesta 2003 alkaen täytäntöönpannun EY:n politiikan yhteydessä EY kannustaa edelleen tekemään kalastussopimuksia rannikkovaltioiden ylimääräisten kalastusmahdollisuuksien järkiperäiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi molempien osapuolten hyödyksi.

Globalisaation sosiaalinen ulottuvuus, työllisyys ja kunnolliset työolot: EU lujittaa osaltaan globalisaation sosiaalista ulottuvuutta kaikkien, niin miesten kuin naistenkin, eduksi. Yleistavoitteena EU edistää työllisyyttä ja kunnollisia työoloja kaikille.

Siirtolaisuus: EU edistää siirtolaisuuden ja kehityksen välisiä synergioita tehdäkseen siirtolaisuudesta kehitykseen myönteisesti vaikuttavan tekijän.

Tutkimus ja innovaatio: EU edistää kehitystavoitteiden ottamista soveltuvissa tapauksissa osaksi TTK- ja innovaatiopolitiikkojaan ja jatkaa kehitysmaiden auttamista niiden tämän alan omien valmiuksien parantamisessa.

Tietoyhteiskunta: EU pyrkii ratkaisemaan digitaalisen jaon ongelmia käyttämällä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia kehitysyhteistyössä ja pitämällä kyseisiä mahdollisuuksia merkittävinä välineinä ja voimavaroina vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa.

Liikenne: EU vastaa kehitysmaiden, olivatpa ne sisämaa- tai rantavaltioita, erityistarpeisiin edistämällä yhdistettyihin kuljetuksiin liittyviä aiheita yhteensopivan verkon luomiseksi sekä kiinnittämällä huomiota turvallisuuskysymyksiin.

Energia: EU on voimakkaasti sitoutunut vastaamaan osaltaan kehitysmaiden erityistarpeisiin edistämällä kestävien energialähteiden saatavuutta ja tukemalla energia-alan infrastruktuureiden ja verkkojen yhteensopivuuden kehittämistä.

3. EU:N POLIITTISTEN SITOUMUSTEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Edellä esitetyt johdonmukaisuutta koskevat sitoumukset ohjaavat jo huomattavassa määrin EU:n politiikkoja. Paljon toimia on jo toteutettu ja lukuisia uusia toimia on suunniteltu.

Tämä tiedonanto on laadittu, jotta kyseisiä sitoumuksia ja toimia tarkasteltaisiin osana vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen johtavia yleisiä ponnisteluja. Kun EU myöntää, että näitä eri politiikan alojen tavoitteita olisi pidettävä kehitysnäkökulman johdomukaisuuden sitoumuksina vuosituhattavoitteiden yhteydessä, se vahvistaa ja lujittaa sitoumustaan tuloksellisesti toimia näiden suuntaviivojen mukaisesti vuosituhattavoitteiden yhteydessä asetetussa aikarajassa (vuoteen 2015 mennessä).

Tässä luvussa luetellaan tärkeimmät toimet ja näkökohdat, jotka tukevat kehitysnkäkökulman johdonmukaisuuteen liittyviä EU:n sitoumuksia.

3.1. Kauppa

Kauppapolitiikka on tehokas väline sellaisten vuosituhattavoitteiden kuin köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen edistämisessä. Seuraavassa tarkastellaan erityisesti sitoumuksia ja toimia monenvälisellä, kahdenvälisellä ja yksipuolisella tasolla. Kauppaan liittyvää apua käsitellään tarkemmin kehitysyhteistyön rahoitusta käsittelevässä tiedonannossa.

3.1.1. Dohan kehitysohjelma

EU on vahvasti sitoutunut toimimaan sen puolesta, että Dohan kehitysohjelma toteutuu kehitysmyönteisesti ja kestävästi.

EU on kannattanut näkyvästi kehityskysymysten sisällyttämistä meneillään olevien WTO-neuvottelujen keskeisiin aiheisiin. EU on tehnyt merkittävän myönnytyksen saadakseen Dohan kehitysohjelman taas raiteilleen sitoutumalla asteittain lopettamaan vientitukensa kunhan kaikki vientitukimuodot lopetetaan.

- Dohan kehitysohjelman olisi määrä mahdollistaa maatalous- ja teollisuustuotteiden sekä palveluiden parempi pääsy markkinoille , mikä hyödyttäisi kehitysmaita ja vahvistaisi monenvälisiä sääntöjä.

- Uusien sitoumusten ja sääntöjen olisi määrä olla riittävän joustavia ( erityis- ja erilliskohtelu ) kehitysmaille, erityisesti vähiten kehittyneille maille ja taloudeltaan pienille ja haavoittuville maille.

- Teollisuustuotteisiin sovellettavien tullien alalla EU sitoutuu poistamaan kaikki jäljellä olevat tullien asteittaiset korotukset, korkeat tullit ja enimmäistariffit sekä muiden WTO:n jäsenten tapaan vapauttamaan alakohtaisesti kehitysmaille merkittävät tuotteet ja määrittämään tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tullit määritetään mahdollisimman lähelle nollaa.

- EU:n kaikki paitsi aseet -aloitteeseen liittyen EU jatkaa ponnistelujaan saadakseen muut kehittyneet maat yhtymään vähiten kehittyneille maille annettuihin sitoumuksiin, jotka esitettiin vähiten kehittyneiden maiden III konferenssissa (Brysselissä vuonna 2001) kaiken vähiten kehittyneistä maista peräisin olevan tuonnin tullittomasta ja kiintiöttömästä kohtelusta sekä kannustaa edistyneempiä kehitysmaita lisäämään etelä–etelä-markkinoille pääsyä monenväliseltä pohjalta.

- EU myöntää myös, että neuvotteluissa on syytä ottaa huomioon kehitysmaiden aiheellinen huoli mukautumisesta kaupan alalla, etuuksien vähenemisestä johtuvat huolenaiheet mukaan luettuina. EU arvioi kestävyyteen liittyvien vaikutusten arvioinnissaan kaupan vapautumisen eri vaikutuksia kehitysmaissa.

- EU pyrkii palvelukauppaa (GATS) koskevissa neuvotteluissa tulokseen, joka tarjoaa mielekkäitä uusia mahdollisuuksia päästä markkinoille sellaisten alojen ja toimitusmuotojen osalta, jotka ovat kehitysmaille tärkeitä, mukaan luettuna GATSin tapa 4 (joka koskee ulkomaisten palveluiden tarjontaa siten, että luonnolliset henkilöt väliaikaisesti siirtyvät paikasta toiseen). Neuvottelujen tuloksessa olisi tunnustettava kehitysmaiden oikeus taata julkiset palvelut ja sillä olisi edistettävä teknologian saatavuutta ja mahdollisuuksia sijoittaa keskeisiin infrastruktuuripalveluihin kuten televiestintään, liikenteeseen, energiaan ja veteen liittyviin palveluihin sekä rahoituspalveluihin.

- EU on vakaasti päättänyt toteuttaa täysimääräisesti TRIPs-sopimuksesta (teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvät näkökohdat) ja kansanterveydestä annetun Dohan julistuksen sekä siihen liittyvän, 30. elokuuta 2003 tehdyn WTO:n päätöksen, ja se tukee kehitysmaita niiden täytäntöönpanoponnisteluissa osana kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuutta edistävää strategiaa.

- EU on valmis tukemaan sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jossa patentinhakijat velvoitettaisiin paljastamaan perintöaineksen lähde ja siihen liittyvä perinteinen tieto.

- EU tukee WTO:n määräysten lujittamista, erityisesti polkumyynnin ja kalatalouden tukien aloilla, jotka ovat erityisen merkityksellisiä kehitysmaille.

- EU on sitoutunut takaamaan tullimenettelyihin ja kaupan helpottamiseen liittyvien toimenpiteiden kehittämisen kehitysmaissa Dohan kehitysohjelman avulla. Yksinkertaisemmat menettelytavat voisivat edistää kehitysmaiden vientiä, helpottaa kauttakuljetusta sisämaavaltioissa sekä parantaa veronkantoa.

- EU on aktiivisimpana toimijana WTO:n kauppaa ja ympäristöä koskevissa neuvotteluissa, joissa käsitellään muun muassa ympäristöhyödykkeiden ja -palveluiden kaupan vapauttamista sekä kauppasääntöjen selventämistä ympäristönäkökohtien suhteen.

3.1.2. Kahdenväliset ja yksipuoliset toimenpiteet

EU on voimakkaasti sitoutunut siihen, että EU:n ja AKT-maiden taloudellisilla kumppanuussopimuksilla (sekä Mercosurin ja Keski-Amerikan, Andien yhteisön ja Välimeren alueen maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa) saavutetaan kehitysmyönteisiä ja kestäviä tuloksia.

EU parantaa edelleen yleistä tullietuusjärjestelmäänsä lisätäkseen tuloksekkaasti kehitysmaiden vientiä EU:hun.

EU jatkaa työtään kaupan integroimiseksi kehitysstrategioihin ja tarvittaessa auttaa kehitysmaita kansallisten uudistusten toteuttamisessa.

- EU pyrkii siihen, että talouskumppanuussopimusneuvottelut kaikkien kuuden AKT-alueen kanssa saataisiin päätökseen vuoteen 2007 mennessä. Etelä–etelä-kaupan edistäminen sekä alueellisten markkinoiden ja integraation vahvistaminen ovat tämän prosessin tärkeimmät tavoitteet. Neuvotteluissa otetaan huomioon kestävän kehityksen näkökohdat kestävyyteen liittyvien vaikutusten arviointiin perustuen.

- Kehitysyhteistyöllä tuetaan talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa, erityisesti lujittamalla tarjontapuoleen liittyviä valmiuksia ja kilpailukykyä. Lisäksi EU valvoo talouskumppanuussopimuksiin liittyvän avun käyttöönottoa. Talouskumppanuussopimukset vahvistavat uudistuksia keskeisillä aloilla, joihin kuuluvat investoinnit, tulli ja kaupan helpottaminen, verotus, työllisyys, sosiaali- ja ympäristöpolitiikat.

- EU on sitoutunut käsittelemään maataloutta keskeisenä talouskumppanuusneuvottelujen alana. Neuvotteluissa käsitellään myös AKT-maiden maataloustuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. EU on ehdottanut, että AKT-maiden markkinat avattaisiin epäsymmetrisesti ja asteittain. Niille myönnettäisiin riittävän pitkät siirtymäkaudet, jotka voisivat olla yli kymmenenkin vuotta riippuen kunkin AKT-maan kehitystarpeista. Lisäksi joustavuus taattaisiin ottamalla käyttöön soveltuvia suojalausekkeita ja elintarviketurvaa koskevia lausekkeita.

- EU on juuri saamassa päätökseen yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP-järjestelmä) puitteissa yksipuolisesti myöntämiensä tullietuuskohtelujen tarkastelun. Uudessa, vuosien 2005–2008 GSP-järjestelmässä kohdennutaan suurimmassa avun tarpeessa oleviin maihin, ja se on entistä yksinkertaisempi ja avoimempi sekä vakaa. Lisäksi sen mukaisilla ylimääräisillä tullietuuksilla kannustetaan kestävään kehitykseen ja hyvään hallintotapaan. EU tarkastelee myös mahdollisuuksia yksinkertaistaa ja soveltuvalla tavalla löysentää sen etuuskohtelukauppaa koskevissa menettelyissä sovellettavia alkuperäsääntöjä , jotta ne vastaisivat paremmin kehitysmaiden tarpeita ja rajoituksia.

- EU jatkaa toimiaan kaupan integroimiseksi kehitysstrategiaan, jotta kehitysmaiden valmiuksia hyödyntää parantuneita kauppamahdollisuuksia lujitetaan. EU auttaa myös kehitysmaita tarpeellisten kansallisten uudistusten ja rakenneuudistusten täytäntöönpanossa toimitusvalmiuteen liittyvien ongelmien ja sopeuttamiskustannusten osalta.

3.2. Ympäristö

Yleisesti myönnetään, että vuosituhattavoitteiden 7. tavoite, joka liittyy kestäviin ympäristöoloihin, edellyttää vielä runsaasti ponnisteluja. Ympäristöongelmien huomioon ottamiseksi on tehtävä vielä paljon, jos vuosituhattavoitteet, 7. tavoite mukaan luettuna, halutaan saavuttaa.

3.2.1. Kestävä kulutus ja tuotanto

EU:lla on johtava asema maailmanlaajuisissa ponnisteluissa vähentää kestämättömiä kulutus- ja tuotantomalleja.

EU:n ensimmäisenä haasteena on vastata omien tuotanto- ja kulutusmalliensa vaikutuksesta maailman ympäristöön (EU:n ekologinen jalanjälki). Talouden kasvu ei saa merkitä ympäristön tilan huonontumisesta. EU:ssa on jo otettu käyttöön lukuisia politiikkoja ja välineitä kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi sekä tarjonnan että kysynnän puolella.

- EU on sitoutunut kehittämään 10-vuotispuitteet kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmille sekä maailman että EU:n tasolla. Tuleva luonnonvarojen kestävän käytön temaattinen strategia edistää myös tämän tavoitteen saavuttamista.

- EU:n globaalia ekologista jalanjälkeä pienentäviä ponnistuksia on jatkettava ja tehostettava, erityisesti niillä aloilla, joissa kehityssuunta on huonontuva.

3.2.2. Monenväliset ympäristösopimukset

EU auttaa kehitysmaita panemaan täytäntöön monenvälisiä ympäristösopimuksia ja pyrkii toiminnallaan takaamaan, että kehitysmaiden valmiudet otetaan huomioon neuvoteltaessa näistä sopimuksista. EU jatkaa köyhien asemaa edistävien ympäristöaloitteiden ja -politiikkojen edistämistä.

Monenväliset ympäristösopimukset tuovat kehitysmaille huomattavia velvoitteita. EU tarjoaa näille maille merkittäviä voimavaroja auttaakseen niitä panemaan sitoumukset täytäntöön. EU ymmärtää myös tarpeen kehittää monenvälisiä ympäristösopimuksia ajan myötä, kun kehitysmailla on enemmän kokemusta ja tarvittavia valmiuksia velvoitteidensa täyttämiseen.

- Kehitysmaat ovat erityisen alttiina ilmastonmuutoksille. Ne hyötyvät suoraan yleismaailmallisista ponnisteluista lieventää ilmastonmuutosta, mikä on EU:n ensisijaisia tavoitteita. Kioton pöytäkirjan mukaisen puhtaan kehityksen mekanismin olisi myös määrä oleellisesti hyödyttää kehitysmaita lisäämällä kestävän kehityksen voimavaroja.

- EU pyrkii olemaan johtavassa roolissa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanossa ja kestävän kehityksen huippukokouksen biologista monimuotoisuutta koskevan tavoitteen hyväksi tehtävässä työssä. EU:n olisi lisättävä biologiseen monimuotoisuuteen sidottua rahoitusta ja lujitettava toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamiseksi kehitysavussa.

- Kemikaaliturvallisuuden alalla EU edelleen edistää mekanismeja, joilla kehitysmaita suojataan vaarallisilta aineilta ja jätteiltä sekä päästään kokonaan eroon erityisesti kehitysmaita vahingoittavista haitallisimmista teollisuuskemikaaleista.

3.2.3. EU:n aloitteet kestävän kehityksen takaamiseksi

- Metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevalla EU:n toimintasuunnitelmalla edistetään lisenssijärjestelmää, jolla taataan, että kaikki puutavaran vienti Eurooppaan on laillista, ja kannustetaan metsänkorjuuta harjoittavia maita uudistustoimiin.

- EU:n vesialoite ja vesialan AKT–EU-väline (jota rahoitetaan Euroopan kehitysrahastosta EKR:stä 500 miljoonalla eurolla) edistävät valuma-alueen tasolla tapahtuvan vesivarojen käytön yleissuunnittelun kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta merkittävällä tavalla vuosituhattavoitteiden saavuttamista ja kestävän kehityksen huippukokouksen veden ja sanitaatiopalvelujen suhteen asettamia tavoitteita. Niiden yhteisenä tavoitteena on lisätä EU:n antaman avun tehokkuutta ja mahdollistaa tavoitteiden edellyttämä rahoitus.

- EU:n energia-aloitteella ja energia-alan AKT–EU-välineellä (jolle on ehdotettu 250 miljoonan euron rahoitusta EKR:stä) pyritään edistämään nykyaikaisten energiapalveluiden saatavuutta panemalla täytäntöön kestävän kehityksen huippukokouksen sitoumukset, joilla luotiin yhteys energia-alan ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisen välille. EU tukee myös Johannesburgin uudistuvan energian koalitiota, joka on uusiutuvaan energiaan liittyvän poliittisen yhteistyön foorumi.

3.3. Turvallisuus

3.3.1. Euroopan turvallisuusstrategia

EU käsittelee turvallisuutta ja kehitystä toisiaan täydentävinä aihealueina, joiden yhteisenä tavoitteena on luoda turvallinen toimintaympäristö ja murtaa köyhyyden, sodan, ympäristön tilan heikentymisen ja puutteellisten taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten rakenteiden noidankehä.

Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2003 hyväksymässä Euroopan turvallisuusstrategiassa esitetään kokonaisvaltaista lähestymistapaa konfliktien torjuntaan ja kriisinhallintaan sekä muihin turvallisuusuhkiin. Mikään näistä uhista ei ole pelkästään sotilaallinen uhka ja kaikkia niitä on lähestyttävä sekä siviili- että sotilasvälineitä käyttäen.

- EU tehostaa EU:n/EY:n ulkoisten toimien johdonmukaista ja tuloksellista täytäntöönpanoa turvallisuuden ja kehityksen alalla edistämällä politiikkojen ja välineiden kokonaisvaltaista yhdistelyä.

- EU käyttää tasapainoisesti sekä lyhytkestoisia kriisitoimia että pidemmän aikavälin strategioita asettamatta politiikan aloja keskinäiseen arvojärjestykseen. Kun EU lujittaa kumppanuutensa poliittista ulottuvuutta , se pyrkii välttämään poliittisen ehdollisuuden lisääntymistä ja/tai kehitysyhteistyön voimavarojen siirtymistä pois tärkeimmästä kehitystavoitteesta eli köyhyyden vähentämisestä.

- EU pyrkii viemään vakautta ja turvallisuutta muihin maihin ja samalla turvaamaan ihmisoikeuksien ja yksilönvapauden suojelun.

3.3.2. Hallinto, valtioiden hauraus, konfliktien esto

EU tehostaa toimiaan hyvän ja tuloksellisen hallinnon tukemiseksi ja valtioiden haurastumisen ja konfliktien estämiseksi sekä lujittaa toimintaansa suhteessa vaikeisiin kumppanuuksiin / romahtaneisiin valtioihin.

Niiden valtioiden lukumäärä, jotka voidaan luokitella vaikeiksi kumppanuusmaiksi tai romahtaneiksi tai hauraiksi valtioiksi on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt, ja on nyt valtava haaste kansainväliselle yhteisölle. Vuosituhattavoitteita ei saavuteta, ellei edistystä tapahdu näissä maissa, joissa asuu lähes 30 prosenttia niistä henkilöistä, joiden on elettävä alle dollarilla päivässä[8].

- EU pyrkii edistämään hyvää hallintotapaa, torjumaan korruptiota ja kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta ja estämään valtioiden haurastumisen ja konfliktit. Se pyrkii myös johdonmukaisuuteen, kun se määrittelee yhteistyössä toimiviin ja toimimattomiin raha- ja verokeitaisiin soveltamansa politiikat[9].

- EU tukee ennakkovaroitusjärjestelmien lujittamista sekä kumppanimaiden ja alueellisten järjestöjen institutionaalisten valmiuksien vahvistamista, jotta ne voivat tuloksellisesti torjua valtioiden haurastumista ja konflikteja. Lisäksi EU pyrkii edistämään valtioiden haurastumisen sekä vaikeiden kumppanuusmaiden / romahtaneiden valtioiden yhteisen seurannan ja arvioinnin parempaa analyysia.

- EU:n mielestä kulttuurien ja ihmisten välinen vuoropuhelu on oleellinen osa rauhanomaisen yhteiselon ja siitä seuraavan kehityksen yleisstrategiaa. Nykyisten kumppanuuksien puitteissa EU pyrkii kehittämään tai lujittamaan kulttuurien välistä vuoropuhelua kehitysmaissa, niiden välillä ja niiden kanssa.

- EU toimii aktiivisesti taatakseen, että naiset ovat täysimittaisesti mukana konfliktien ratkaisussa ja rauhantyössä.

3.3.3. Asekauppa, aseiden leviämisen estäminen ja perinteinen aseistariisunta

EU tehostaa asevientinsä valvontaa, jotta EU:ssa valmistettuja aseita ei käytettäisi siviiliväestöä vastaan tai pahentamaan jännitteitä tai konflikteja kehitysmaissa.

EU on edelleen maailman johtavia asevalmistajia ja -viejiä. On selvää, että tämä antaa aihetta politiikkojen johdonmukaisuutta koskeviin kysymyksiin, erityisesti koska suurinta osaa kyseisistä aseista itse asiassa käytetään kehitysmaissa. EU:n olisi näin ollen lujitettava asekuljetusten valvontamekanismeja.

- EU tuloksellisesti edistää aseiden leviämisen estämistä ja keskittyy erityisesti pienaseiden ja kevyiden aseiden, jalkaväkimiinojen ja räjähtämättömien taisteluvälineiden leviämisen estämiseen. Nämä aseet voivat pitkittää humanitaarisia kriisejä, uhata rauhanprosesseja, tukea rikollisuutta ja terrorismia, vaarantaa kansallista ja alueellista turvallisuutta, heikentää konfliktien torjuntaohjelmia ja vaikuttaa kielteisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen tervehdyttämiseen tähtäävään kehitykseen.

- Tämän tilanteen vallitessa EU:n olisi vahvistettava aseiden tosiasiallisen maastaviennin, lisensoidun ulkomaisen tuotannon, välityksen, kauttakuljetuksen ja uudelleenlastauksen sääntelyä ja valvontaa. Se tehostaa ponnistelujaan osana YK:n pienaseiden ja kevyiden aseiden toimintasuunnitelmaa ja sen olisi harkittava asekuljetuksen eurooppalaisten käytännesääntöjen täytäntöönpanon lujittamista ja tuettava kansainvälisestä asekauppasopimuksesta käytäviä neuvotteluja.

- EU jatkaa monin tavoin tukeaan perinteiselle aseriisunnalle (paikallinen valmiuksien parantaminen, aseiden kerääminen ja tuhoaminen, rajavalvonta ja rajatylittävän yhteistyön ohjelmat jne.). Tuen olisi oltava sekä erityisesti kohdennettua että integroitua konfliktien torjuntaan, kriisinhallintaan, konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen ja pitkän aikavälin vakauttamiseen ja kehittämiseen.

3.4. Maatalous

Monessa kehitysmaassa maatalous on talouskasvun sekä elintarviketurvan kannalta avainasemassa. EU tukee maatalouden kehitystä ja kehitysmaiden maaseutualueiden kehittämistä myös maataloustuotteita koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kautta. Komissio on myös tietoinen, että kansainvälisillä ja EU:n politiikoilla ja määräyksillä, kuten yhteisellä maatalouspolitiikalla, elintarvikeapua koskevilla periaatteilla sekä eläin- ja kasvinsuojelunormeilla on oltava keskeinen sija, kun pyritään kehitysmaiden maataloudelle ja maaseutualueille myönteisen kansainvälisen toimintaympäristön luomiseen. Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden parantamisella on myös laajempi ulottuvuus, kun on kyse elintarviketurvasta, maaseudun kehityksestä, maankäytöstä ja -saatavuudesta tai luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Niitä on lähestyttävä johdonmukaisesti ja kokonaisvaltaisesti ja samalla on huomioitava niiden keskinäiset yhteydet.

EU jatkaa ponnistelujaan, jotta sen maatalousalan tukitoimet vääristäisivät kauppaa mahdollisimman vähän ja jotta kehitysmaiden maatalousala kehittyisi suotuisasti.

3.4.1. Yhteinen maatalouspolitiikka

Vuosina 2003 ja 2004 sovitut yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset vähentävät osaltaan huomattavasti EU:n maataloustukien kauppaa vääristäviä vaikutuksia ja vahvistavat myönteistä kehitystä sosiaali- ja ympäristöaloilla. Jotta tämänsuuntainen kehitys jatkuisi ja ottaen kehitysnäkökohdat huomioon:

- EY saattaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen päätökseen , erityisen sokerialalla, jotta uudistus pantaisiin täytäntöön kaikilla aloilla ja yhteisen maatalouspolitiikan ja Dohan kehitysohjelman keskinäistä johdonmukaisuutta parannettaisiin. EU panee täytäntöön niitä AKT-maita, jotka kuuluvat sokerialan pöytäkirjan piiriin, koskevan toimintasuunnitelman ja liitännäistoimenpiteet, joiden tarkoituksena on tukea kyseisiä maita mukautumaan EU:n sokerijärjestelmän uudistukseen.

- Johannesburgin täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa mukautetaan yhä enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteisiin kuuluu auttaa maataloutta siinä monimuotoisessa tehtävässä , joka maataloudella yhteiskunnassa on: turvallisen ja terveellisen ruoan tuottaminen, maaseutualueiden kestävän kehityksen edistäminen sekä viljellyn maan ja sen biologisen monimuotoisuuden suojelu ja aseman vahvistaminen.

- Kaikkia yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteitä arvioidaan jatkuvan suunnitelman perusteella säännöllisesti ja yhteisen maatalouspolitiikan uudistusehdotuksille tehdään laajamuotoinen vaikutusten arviointi. Komissio on sitoutunut myös perustamaan puuvilla-alan politiikan uudistuksen valvontajärjestelmän analysoidakseen kyseisen uudistuksen vaikutuksia tuotantoon ja kauppaan. Raportti annetaan vuonna 2009.

- Dohan kehitysohjelmassa olevan sitoumuksen, joka koskee vientitukien kaikkien muotojen rinnakkaista poistamista, yhteydessä EY aikoo poistaa maatalous- ja elintarviketuotteiden vientituet .

3.4.2. Elintarvikeapu

EU:n mielestä elintarvikeapua ei olisi pidettävä keinona maataloustuotteiden ylijäämän hävittämiseen, jolloin paikallinen tuotanto laskee ja normaali kaupankäynti häiriintyy. Tämä näkyy selvästi elintarvikepolitiikassa, jonka tavoitteena on kehitysmaiden maatalouden kestävä kehitys, alueellisen kaupan edistäminen ja elintarvikekriisien ratkaiseminen markkinoita häiritsemättä.

- Kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja kehityspolitiikan tehokkuuden lisäämiseksi EU kannattaa WTO:n elintarvikeapua koskevia periaatteita . EU on onnistunut sisällyttämään elintarvikeapua koskevat periaatteet Dohan kehitysohjelman puitteissa käytävään keskusteluun (vientikilpailu).

- EU onnistui myös uudestaan aloittamaan neuvottelut elintarvikeapua koskevasta sopimuksesta tavoitteena se, että sopimukseen osallistuvat määrittelevät sitoumuksensa selvästi ja johdonmukaisesti. EU ryhtyy tarvittaviin toimiin taatakseen, että uusi sopimus sisältää elintarvikeapupolitiikkaa koskevat käytännesäännöt , joihin sisältyisi kehitystavoitteiden kannalta myönteisiä käytäntöjä.

3.4.3. Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

EU auttaa kehitysmaita aktiivisesti terveys- ja kasvinsuojelunormien täyttämisessä niin, että kehitysmaat voivat lisätä maatalous- ja kalastustuotteiden (jalostetut tuotteet mukaan luettuina) vientiään.

- Komissio harkitsee terveys- ja kasvinsuojelutoimiensa kehitysmaihin kohdistuvien vaikutusten systemaattista arviointia sekä mahdollista apua kehitysmaille. Arviointia käytettäisiin kehitysmaille kohdennettavien toimenpiteiden tai toimien yksilöintiin.

- Elintarvike- ja rehutuotteiden pilaantuvuuden ja lyhyen aikavälin tarjonnan joustamattomuuden vuoksi olisi kehitettävä nopean toiminnan väline terveys- ja kasvinsuojeluongelmien ratkaisemiseen ja kyseiselle välineelle olisi yksilöitävä sen edellyttämät voimavarat.

3.5. Kalastus

EY jatkaa erityisen huomion kiinnittämistä niiden maiden kehitystavoitteisiin, joiden kanssa yhteisö tekee kahdenvälisiä kalastussopimuksia. Kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastuskumppanuussopimuksia koskevan uuden, vuodesta 2003 alkaen täytäntöönpannun EY:n politiikan yhteydessä EY kannustaa edelleen tekemään kalastussopimuksia rannikkovaltioiden ylimääräisten kalastusmahdollisuuksien järkiperäiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi molempien osapuolten hyödyksi.

EY on vuodesta 2003 alkanut panna täytäntöön uutta politiikkaa, jonka on määrä johtaa kumppanuuteen kolmansien maiden kanssa kalastussopimusten alalla. Tässä yhteydessä EU on päättänyt toteuttaa seuraavat toimet:

- Yhteisen kalastuspolitiikan vuoden 2002 uudistuksen mukaisesti EY pyrkii vaiheittain muuttamaan aikaisemmat kalastussopimukset kalastuskumppanuussopimuksiksi[10]. Kaikki kalastussopimukset, joihin sisältyy Euroopan yhteisön rahallinen korvaus kolmannelle maalle, korvataan kumppanuussopimuksilla viimeistään vuoteen 2008 mennessä.

- Kalastuskumppanuussopimuksia tehdään edelleen, jotta edistetään kalavarojen kestävää hyödyntämistä kumppanimaissa. Kalastuskumppanuussopimuksista neuvoteltaessa EY ja asianomainen kolmas maa pyrkivät takaamaan, että kyseinen maa panostaa merkittävästi kalavarojensa järkiperäiseen ja kestävään hyödyntämiseen ja kansallisen kalastuspolitiikkansa parantamiseen. EY lujittaa kehityspolitiikan ja kalastuskumppanuussopimusten välisiä yhteyksiä parantaakseen kalavarojen hallintoa kolmansien maiden vesillä ja kestävän kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa.

- EY aloittaa toimintasuunnitelman, jolla parannetaan EU:hun kuulumattomien maiden vesien kalakantoja koskevan tieteellisen neuvonnan laatua ja saatavuutta viimeistään vuoteen 2006 mennessä. Kalakantoja koskevia parannettuja tietoja käytetään tulevien kalastuskumppanuussopimusten neuvottelujen perustana.

- Jos ministerineuvosto niin päättää, kalastuskumppanuussopimusten nykyistä kahdenvälistä lähestymistapaa voidaan soveltuvissa tapauksissa täydentää alueellisella lähestymistavalla .

- EY pyrkii WTO:n puitteissa sopimaan tasapainoisesta, monenvälisestä kalastustukijärjestelmästä .

3.6. Globalisaation sosiaalinen ulottuvuus, työllisyyden edistäminen ja kunnolliset työolot

EU lujittaa osaltaan globalisaation sosiaalista ulottuvuutta kaikkien, niin miesten kuin naistenkin eduksi.. Yleistavoitteenaan EU edistää työllisyyttä, oikeudenmukaista talouskasvua ja kunnollisia työoloja kaikille.

Globalisaation sosiaalisia näkökohtia käsittelevän maailmankomission raportissa kannustetaan reiluun globalisaatioon, josta kaikki hyötyisivät[11]. Komissio hyväksyi tätä käsittelevän tiedonannon toukokuussa 2004[12]. EU on sitoutunut käyttämään kaikkia politiikkojaan, mukaan luettuina kaupan, kehityksen ja ulkosuhteiden alan politiikat ja välineet, vastatakseen paremmin globalisaation haasteeseen. EU tekee tämän vuoksi yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

- EU edistää kansainvälisten järjestöjen keskinäisen poliittisen johdonmukaisuuden takaamista ja WTO:n, Bretton Woodsin toimielinten ja ILO:n välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.

- EU edistää proaktiivisen lähestymistavan kehittämistä globalisaatioon liittyviin sopeutusten sosiaalisiin seurausvaikutuksiin ja rakenneuudistuksiin. Tähän lähestymistapaan sisältyy myös yhteistyö ILO:n kanssa kauppapolitiikan työllisyysvaikutusten ja sosiaalisten kysymysten osalta.

- EU tukee erityisesti nuorten työllisyyttä ja kunnollisia työoloja[13] koskevien kysymysten käsittelyä vuosituhattavoitteiden ja vuosituhatjulistuksen uudelleentarkastelun yhteydessä. Tätä varten EU tekee yhteistyötä erityisesti YK:n, ILO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

- EU tukee aloitteita, joilla pyritään edistämään tuottavaa työntekoa , inhimillisiin voimavaroihin sijoittamista, uudelleenjakomekanismeja, sosiaalipolitiikkaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sekä työntekijän oikeuksien tuloksellista soveltamista. Aloitteisiin voisivat kuulua myös nuorten koulutus- ja vapaaehtoishankkeet, joiden avulla he voisivat itsenäistyä, saada uusia kokemuksia ja mahdollisesti pätevöityä työhön.

- EU kannustaa hyvään talous-, vero- ja oikeushallintoon.

- EU tehostaa tukeaan reilulle kaupalle , jonka avulla edistetään kestävää kehitystä ja vähennetään köyhyyttä.

- EU jatkaa yritysten sosiaalista vastuuta [14] koskevan eurooppalaisen strategian edistämistä ja pitää sitä merkittävänä mahdollisuutena tuoda liike-elämän panos kestävään kehitykseen ja köyhyyden vähentämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään yritysten sosiaalisen vastuun kehitysulottuvuuden määrittelyyn suhteessa a) tärkeimpien kansainvälisten ympäristö- ja sosiaalialan sopimusten täytäntöönpanoon, b) kehitysmaiden jakeluketjuihin ja c) EU:n ulkopuolisten sidosryhmien osallistumiseen.

- Yritysten sosiaalista vastuuta edistäessään komission ja jäsenvaltioiden olisi harkittava sitä, että julkisissa hankinnoissa voisivat olla mukana vain yritykset, jotka pitäisivät kiinni OECD:n monikansallisille yrityksille laatimista suuntaviivoista.

3.7. Siirtolaisuus

EU edistää siirtolaisuuden ja kehityksen välisiä synergioita tehdäkseen siirtolaisuudesta kehitykseen myönteisesti vaikuttavan tekijän.

EU jatkaa myönteistä lähestymistapaansa siirtolaisuuden ja kehityksen muodostamaan yhteyteen ja perustaa toimintansa siirtolaisuutta ja kehitystä käsitelleeseen, joulukuussa 2002 julkaistuun tiedonantoon[15]. Myöhemmin tänä vuonna esitettävässä tiedonannossa on lisää tämän alan ehdotuksia. Ne perustuvat parhaisiin käytänteisiin ja ne liittyvät etenkin seuraaviin aiheisiin:

- EU edistää hyvin hallinnoitua kansainvälistä työvoimaperusteista siirtolaisuutta kehittämällä taloudellista siirtolaisuutta koskevan EU:n politiikan[16].

- EU pyrkii edistämään yhdessä alan kansainvälisten järjestöjen ja virastojen kanssa turvallisia ja halpoja kanavia, joiden välityksellä maahanmuuttajat saattavat yksityisesti lähettää rahaa entiseen kotimaahansa , ja tutkii mekanismeja, joilla mahdollistaa se, että nämä yksityiset rahoitusvirrat voisivat toimia kehitykseen suuntautuvien sijoitusten katalysaattoreina.

- EU myös tarkastelee – yhdessä kansainvälisten järjestöjen ja virastojen kanssa – kuinka ” aivovienti ” voitaisiin muuttaa kaikkia hyödyttäväksi aivokapasiteeksi[17]. Osana tätä lähestymistapaa EU kannustaa jäsenvaltioitaan ja sidosryhmiä pidättäytymään ” aktiivisesta rekrytoinnista ” aloilla, jotka ovat kolmansien maiden yhteiskuntaelämälle ja kehitykselle keskeisiä, mukaan luettuina lääketiede ja tutkimus pahimmasta puutteesta kärsivien kehitysmaiden huono-osaisimmilla alueilla.

- EU tutkii mahdollisuuksia tukea ja lujittaa kansalliset rajat ylittävien yhteisöjen ponnisteluja alkuperäisten kotimaidensa yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Näitä tutkimisen arvoisia tukimahdollisuuksia on myös kiertosiirtolaisuuden edistäminen (esimerkiksi soveliaan viisumipolitiikan kautta).

- EU tutkii keinoja tehostaa etelä–etelä-siirtolaisuuden kehitysvaikutusta myös kehitysapunsa kautta.

3.8. Tutkimus ja innovaatio

EU edistää kehitystavoitteiden ottamista soveltuvissa tapauksissa osaksi TTK- ja innovaatiopolitiikkojaan ja jatkaa kehitysmaiden auttamista niiden tämän alan omien valmiuksien parantamisessa.

- Innovaatiot edistävät merkittävästi inhimillistä hyvinvointia. Kehitysmaiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöolojen parantaminen on runsasta tiedollista panosta edellyttävä prosessi, jota tiede hyödyttää. EU tukee kehitysmaissa tehtävää tutkimusta tutkimuksen ja teknologisen kehityksen puiteohjelmastaan. Tässä yhteydessä

- EU tekee yhteistyötä kehitysmaiden kanssa ja a) edistää tieteitä ja teknologiaa sekä pienten ja keskisuurten yritysten roolia tässä yhteydessä, b) parantaa tutkimuksen, teknologian ja korkeamman koulutuksen infrastruktuuria, c) kasvattaa kehitysmaiden inhimillisiä voimavaroja tieteiden ja teknologian alalla erilaisilla kansainvälistä liikkuvuutta edistävillä järjestelmillä samalla kun torjutaan aivovientiä ja d) sitoo varoja nuorten ja erityisesti tyttöjen korkeampaan koulutukseen.

- EU jatkaa eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista ja sen kansainvälisen ulottuvuuden tehostamista kehitystavoitteiden edistämiseksi. EU jatkaa kehitysmaiden keskeisiin ongelmiin paneutuvan tutkimusyhteistyön tukemista. Lukuisilla vuosituhattavoitteisiin liittyvillä, EU:n jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuksen puiteohjelman kautta rahoitetuilla hankkeilla sekä alan muilla tutkimustoimilla (esimerkiksi EU:n vesialoitteen tutkimusosa) pyritään yhteistyön lujittamiseen, uusien kumppanuuksien kehittämiseen ja nykyisten ja tulevien suurta tiedollista panosta edellyttävien toimien vaikutuksen lisäämiseen samalla kun luodaan vankka tieteellinen perusta uusien haasteiden kohtaamiseen.

- Sopivissa yhteyksissä EU kannustaa kehityskysymysten sisällyttämistä teknologian alan yhteistyöelimiin ja kumppanuuksiin (metsäala, bioteknologia, vesivarat ja sanitaatio, terveyden tutkimus jne.) Euroopan ja kehitysmaiden yhteiseksi eduksi kuten Euroopan ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden kumppanuudessa (EDCTP) ja yleismaailmallisessa eläinterveysteknologian foorumissa on esitetty.

- EU tukee aloitteita, joilla parannetaan kaukokartoitustietojen saatavuutta ja käyttöä kehitysmaiden kehityspoliittisen suunnittelun ja tiedotuksen tehostamiseksi. Afrikan valtioiden liittyminen GEOSS:iin (maailmanlaajuinen maanhavainnointijärjestelmä, Global Earth Observation System of Systems ) tulee suoraan hyödyttämään niiden kehityspolitiikkoja.

- EU tukee valmiuksien kehittämistä paikallisella ja alueellisella tasolla integroitujen tutkimus-, demonstraatio- ja koulutustoimien kautta. Näihin toimiin osallistuu toimijoita sekä kehitysmaista että kehittyneistä maista ja niitä toteutetaan erityisesti YK:n Habitat-ohjelman ja Euroopan komission yhteistyönä.

3.9. Tietoyhteiskunta

EU pyrkii ratkaisemaan digitaalisen jaon ongelmia käyttämällä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia kehitysyhteistyössä ja pitämällä kyseisiä mahdollisuuksia merkittävinä välineinä ja voimavaroina vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa.

Tieto- ja viestintätekniikat liittyvät kaikkiin yhteiskunta- ja talouselämän aloihin. Ne edistävät julkisten palveluiden tehokkaampaa jakelua. Ne tehostavat talouskasvua, vahvistavat hyvää hallintotapaa ja niillä on merkittävä rooli yleisen edun kannalta merkittävien tavoitteiden kuten kulttuurien monimuotoisuuden edistämisessä. Tieto- ja viestintäpolitiikkojensa yhteydessä EU ryhtyy seuraaviin toimiin.

- EU antaa sääntelyä koskevaa teknistä apua edistämällä valmiuksien vahvistamista, tukemalla alueellista sääntelyn yhtenäistämistä, käynnistämällä vuoropuhelun tietoyhteiskuntastrategioista ja vaihtamalla parhaita käytänteitä ja esikuva-analyyseja (benchmarking) sekä perustamalla toimijoiden välisiä verkostoja.

- Edistääkseen tuloksekkaasti tieto- ja viestintätekniikoiden yleistä saatavuutta erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa EU harkitsee tukevansa kansallisella tasolla päätettyjä strategioita, joissa julkisen sektorin varoja liitetään yksityissektorin sijoituksiin. Näiden strategioiden yhteydessä EU edistää myös tieto- ja viestintätekniikoiden sovellutuksia kuten osallisuutta tietoyhteiskunnassa (e-Inclusion) sekä hallintoon (e-Government), opiskeluun (e-Learning), terveyteen (e-Health) ja liiketoimintaan (e-Business) liittyviä verkkopalveluita.

- EU on avannut tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmansa kehitysmaille myös tietoyhteiskunnan hankkeiden osalta. Tämä mahdollistaa innovatiivisten kokeiluhankkeiden testaamisen ja menestyksekkäimpien paikallisten aloitteiden kasvattamisen sekä helpottaa koulutus- ja tutkimusverkkojen laajentumista.

3.10. Liikenne

EU vastaa kehitysmaiden, olivatpa ne sisämaa- tai rantavaltioita, erityistarpeisiin edistämällä yhdistettyihin kuljetuksiin liittyviä aiheita yhteensopivan verkon luomiseksi sekä kiinnittämällä huomiota turvallisuuskysymyksiin.

EU tehostaa tukeaan kestäville, alueellisia integraatiostrategioita ja alueellista kauppaa tukeville monimuotokuljetusjärjestelmille eurooppalaisessa liikennepolitiikassa vuoteen 2010 ja Almatyn toimintasuunnitelmassa (elokuu 2003) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. EU:n liikennepolitiikassa autetaan kehitysmaita seuraavin tavoin:

- EU jatkaa työtään ja vaikutusvaltansa vakiinnuttamista kansainvälisissä järjestöissä (kuten kansainvälinen merenkulkujärjestö ja kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö) tuloksellisten ja tehokkaiden ilma- ja meriliikennepalvelujen puolesta turvallisessa ja puhtaassa ympäristössä, joka tukee kestävää kehitystä ja alueellista kauppaa.

- EU jatkaa tukeaan kansainväliselle työjärjestölle (ILO) ja oikeudenmukaisia työoloja merenkulkijoille myös merenkulkualan työnormeja koskevan konsolidoidun yleissopimuksen, joka hyväksyttäneen alkuvuodesta 2006, yhteydessä.

- EU tehostaa tukeaan kansainvälisille, alueellisille ja suppeamman tason järjestöille kauttakulkuliikenteen helpottamiseksi .

- EU jatkaa tukeaan kansainvälisen logistiikkaketjun turvallisuuden parantamiseksi sekä liikenteen turvallisuuden ja varmuuden parantamiseksi: EU edistää kahdenvälisellä ja alueellisella tasolla kehitysmaiden lakien lähentämistä kansainvälisen meri- ja ilmailualan turvallisuutta koskevan lainsäädännön mukaisiksi.

- EU selvittää mahdollisuuksia saattaa Euroopan satelliittinavigointijärjestelmä Galileosta saatavat edut myös kehitysmaiden ulottuville.

3.11. Energia

EU on voimakkaasti sitoutunut vastaamaan osaltaan kehitysmaiden erityistarpeisiin edistämällä kestävien energialähteiden saatavuutta ja tukemalla energia-alan infrastruktuureiden ja verkkojen yhteensopivuuden kehittämistä.

Asianmukaisten energialähteiden kestävä, korkealaatuinen, luotettava ja kohtuuhintainen saatavuus on olennaisen tärkeää sekä niille, joilla nykyisin ei ole energiapalveluita saatavilla, että tuottavuuden kasvulle ja taloudelliselle kehitykselle, joita kehitysmaiden ennakoitu väestönkasvu ja kaupungistuminen edellyttävät. Energiapolitiikassaan EU:n olisi tehtävä seuraavat sitoumukset:

- EU jatkaa institutionaalisen tuen, teknisen avun ja verkostoitumisen edistämistä tarjotakseen avunsaajamaille valmiudet panna energiavalintansa täytäntöön. Näitä valmiuksia tarjottaisiin esimerkiksi kummitoiminnalla (twinning-väline) , jolla lujitettaisiin kehitysmaiden hallinnollisia ja sääntelyllisiä valmiuksia, tai/ja tapauskohtaisen teknisen avun mekanismeilla.

- EU auttaa kehittämään asianmukaista sääntelykehystä ja innovatiivisia rahoitusmekanismeja edistääkseen investointeja puhtaaseen teknologiaan julkisten ja yksityisten tahojen kumppanuuksien yhteydessä.

- EU tehostaa tukea alueelliselle yhteistyölle yhteensopivan energiainfrastruktuurin perustamiseksi.

- EU edistää sitä, että energia on integroitu kehitysstrategioihin, myös köyhyyden vähentämisstrategioihin, kuuluvaksi yleiseksi tekijäksi. Energiatehokkuuden tavoitteiden olisi järjestelmällisesti sisällyttävä energia-alan ohjelmiin ja hankkeisiin.

4. Täytäntöönpano ja seuranta

Joulukuussa 2004 vuosituhattavoitteiden tarkastelun yhteydessä Eurooppa-neuvosto kehotti ” käyttämään kehityspolitiikan johdonmukaisuuden lisäämiseksi laajemmin ja järjestelmällisemmin hyväksi olemassa olevia kuulemis- ja vaikutusarviointijärjestelmiä ja menettelyjä, joilla selvitetään kaikkien asiaan liittyvien politiikkojen vaikutukset kehitysmaihin ”[18].

Tämän lausunnon seurantatoimena EU aikoo muun muassa tarkastella Euroopan komissiossa nykyisin sovellettavia arviointi- ja screeningmekanismeja ja pohtia niiden lähestymistavan laajentamista – sopivasti mukaututetussa muodossa – myös neuvostoon ja Euroopan parlamenttiin.

Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden lujittamisen hengessä komissio myös etsii keinoja entisestään vahvistaa nykyisiä välineitään, erityisesti vaikutusten arvioinnin välineitään. Komissio takaa, että sen arviointimenettelyissä otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asia ja siten arvioidaan politiikkojen vaikutus sekä naisiin että miehiin.

Vaikutusten arvioinnin parantamisen haasteeseen olisi vastattava niin poliittisella kuin tekniselläkin tasolla. Kehitysyhteistyön alalla on monia kuulemisjärjestelyjä tiedonvaihdon ja vaikutusten arvioinnin tehostamiseksi sekä keskinäisen yhteistyön lujittamiseksi, millä kaikella edistetään kehitykseen liittyvien politiikkojen johdonmukaisuutta[19]. EU harkitsee tällaisen toiminnan vahvistamista ja laajentamista taatakseen, että kehitykseen liittyvien politiikkojen johdonmukaisuus otetaan huomioon paitsi kehityspoliittisessa päätöksenteossa myös kaikkien muidenkin politiikkojen päätöksenteossa.

Käytännön jatkotoimena komissio ehdottaa EU:n johdonmukaisuussitoumusten toteutumisen valvonnan tapahtuvan vuosituhattavoitteiden seurannan yhteydessä.

EU:n kertomus kehitysnäkökulman johdonmukaisuudesta

Tehostaakseen EU:n toimintapolitiikkojensa johdonmukaisuutta erityisesti vuosituhattavoitteiden yhteydessä komissio laatii kertomuksen kehitykseen vaikuttavien EU:n politiikkojen johdonmukaisuuden väliarvioinnista. Tämä välikertomus kattaa ajanjakson tästä hetkestä seuraavaan kansainväliseen vuosituhattavoitteita koskevaan tarkasteluun, jossa tässä tiedonannossa ehdotettujen johdonmukaisuussitoumusten toteutumista arvioidaan.

LIITE 1 - LYHENTEET

AKT Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat

EKR Euroopan kehitysrahasto

EY Euroopan yhteisö

FLEGT Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa

GATS Palvelukaupan yleissopimus

GSP Yleinen tullietuusjärjestelmä

ILO Kansainvälinen työjärjestö

OECD Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

TRIPS Teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvät näkökohat

[1] OECD on esittänyt kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdomukaisuuden käsitteen määritelmäksi seuraavaa: Kehitykseen liittyvien politiikkojen johdonmukaisuus tarkoitaa sen takaamista, että hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteita ja tuloksia ei heikennetä saman hallituksen muilla, kehitysmaihin vaikuttavilla politiikoilla ja että nämä muut politiikat mahdollisuuksien mukaan tukevat kehitystavoitteita.

[2] Kesäkuussa 2004 hyväksytty yhteinen rakenne vuosituhattavoitteita koskevaan vuoden 2005 tilannekatsaukseen.

[3] Eurooppa-neuvosto vahvisti päätelmissään kesäkuussa 2004 lisäksi, että ”unionin on jatkettava johtavan asemansa vahvistamista maailmanlaajuisen köyhyyden torjunnassa.”

[4] Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmät, marraskuu 2004.

[5] Kehityksen vauhdittaminen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi – Euroopan unionin osuus, KOM(2005)132 ja Kehityksen rahoittaminen ja avun tehokkuus, KOM(21005)133.

6 Sopimus Euroopan unionin perustuslaista on allekirjoitettu Roomassa 29. lokakuuta 2004 ja se tulee voimaan 1. marraskuuta 2006, jos kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen.

[6] KOM(2002) 278 lopullinen, s. 2.

[7] ”Why we need to work more effectively in fragile states”’, DFID (Department for International Development of the UK Government), tammikuu 2005.

[8] Katso tiedonantoa yritys- ja rahoitustoiminnan väärinkäytösten estämisestä ja torjumisesta [KOM(2004)611 lopullinen, 27.9.2004].

[9] Neuvoston heinäkuussa 2004 tekemien päätelmien mukaisesti.

[10] Globalisaation sosiaalisia näkökohtia käsittelevän maailmankomission raportti ( Report of the World Commission on the Social Dimension of Globalisation ), helmikuu 2004.

[11] Tiedonanto globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta, KOM(2004)383, toukokuu 2004. Joulukusssa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille maailmankomission raportin ja komission tiedonannon; samoin teki maaliskuussa 2005 kokoontunut työllisyys- ja sosiaaliasioiden neuvosto.

[12] Kunnollisten työolojen käsitteeseen sisältyvät (tuottavan) työn edistäminen, sosiaalipolitiikka, työntekijän oikeudet (perustyönormit mukaan luettuina) sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun lujittaminen esimerkiksi tukemalla työnantajajärjestöjen ja työntekijöiden valmiuksia parantavia hankkeita.

[13] KOM(2002) 347.

[14] KOM(2002) 703.

[15] Vihreä kirja taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnassa sovellettavasta EU:n strategiasta. KOM (2004) 811.

[16] Esimerkkinä on Euroopan yhteisön tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma, johon kuuluu monia tämän haasteen huomioon ottavia järjestelmiä kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi.

[17] Eurooppa-neuvoston päätelmät, joulukuu 2004.

[18] Esimerkiksi epävirallinen EU:n ja PCD:n verkosto sekä muita erityisiä järjestelyjä kuten maatalous-, kauppa- ja kehitysverkostot ja alan sisäinen yhteistyö maataloustuotteita koskevan EU:n toimintasuunnitelman yhteydessä.