Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI kivutonta ansastusta koskevien standardien käyttöön ottamisesta eräiden eläinlajien osalta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

SOPIMUKSESTA JOHTUVIEN SITOUMUSTEN JA VELVOITTEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

1. Johdanto

Yhteisö päätti vuonna 1998 tehdä kaksi kansainvälistä sopimusta kivutonta ansastusta koskevien standardien vahvistamiseksi kansainvälisellä tasolla.

Ensimmäinen sopimus tehtiin Kanadan ja Venäjän federaation kanssa ja hyväksyttiin 26. tammikuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/142/EY [1] (jäljempänä 'sopimus').

[1] Neuvoston päätös 98/142/EY, tehty 26 päivänä tammikuuta 1998, sopimuksen tekemisestä kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista Euroopan yhteisön, Kanadan ja Venäjän federaation välillä ja yhteisesti hyväksytyn pöytäkirjamerkinnän tekemisestä mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Kanadan ja Euroopan yhteisön välillä (EYVL L 42, 14.2.1998, s. 40).

Toinen sopimus koskee Amerikan yhdysvaltoja, ja se on tehty hyväksyttynä pöytäkirjamerkintänä. Se hyväksyttiin 13. heinäkuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/487/EY [2].

[2] Neuvoston päätös, tehty 13 päivänä heinäkuuta 1998, kansainvälisen sopimuksen tekemisestä kivutonta ansastusta koskevista standardeista hyväksyttynä pöytäkirjamerkintänä Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä (EYVL L 219, 7.8.1998, s. 24).

Yhteisön on nyt pantava täytäntöön näistä sopimuksista johtuvat sitoumukset ja velvoitteet.

Selvyyden vuoksi jäljempänä viitataan ainoastaan sopimukseen, koska se on yksityiskohtaisin säädös. USA:n kanssa tehty sopimus on kuitenkin olennaisilta osiltaan Venäjän federaation ja Kanadan kanssa tehtyä sopimusta vastaava.

Sopimuksen innoittajana on ollut pyrkimys sopia kansainvälisellä tasolla kivutonta ansastusta koskevista standardeista ja välttää kauppakiistat tärkeimpien kansainvälisten turkisten viejien kanssa.

Sopimusta on kesäkuusta 1999 alkaen sovellettu väliaikaisesti yhteisön ja Kanadan välillä odotettaessa sen voimaantuloa, joka edellyttää Venäjän federaation ratifiointia.

2. Sopimus

Kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista tehty sopimus sisältää 17 artiklaa ja neljä liitettä. Sopimuksen tavoitteina on määritellä kivutonta ansastusta koskevat standardit, parantaa osapuolten välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä näiden standardien täytäntöönpanossa ja kehittämisessä sekä helpottaa osapuolten välistä turkisten ja pyyntivälineiden kauppaa. Kivutonta ansastusta koskevien standardien tavoitteena on varmistaa pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin riittävä taso ja parantaa sitä edelleen.

Sopimuksesta voidaan tässä ehdotuksessa tehdä seuraavassa esitetyt huomautukset.

Sopimuksen mukaan osapuolten on kiellettävä sovitussa määräajassa käyttämästä niiden 19 [3] eläinlajin [4] osalta, jotka luetellaan sopimuksen liitteessä I, mitään elävänä pyytäviä ja tappavia pyyntivälineitä, jotka eivät ole kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisia.

[3] Sopimuksen liitteen I osassa 2 lueteltujen eläinten lukumäärää lisättiin neuvottelujen aikana osapuolten pyynnöstä 13:sta 19:ään, koska osapuolet halusivat sopimuksen koskevan suurempaa määrää eurooppalaisia eläinlajeja.

[4] Canis latrans, kojootti Martes Americana, amerikannäätä Felis rufus, punailves Martes pennant, kanadannäätä Ondata zibethicus, piisami Procyon lotor, pesukarhu Martes zibellina, soopeli Mustela erminea, kärppä Lynx lynx, euroopanilves Lynx canadensis, kanadanilves Meles meles, euroopanmäyrä Taxidea taxus, amerikanmäyrä Canis lupus, susi Nyctereutes procyonoides, supikoira Castor fiber, euroopanmajava Castor canadensis, kanadanmajava Lutra lutra, euroopansaukko Lutra canadensis, amerikansaukko Martes martes, mäntynäätä

Käytettävät pyyntimenetelmät on sen vuoksi testattava määriteltyjen standardien mukaisesti, jotta varmistetaan pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin riittävä taso. Tästä syystä on vahvistettava asiaan kuuluvat menettelyt testattujen pyyntivälineiden varmentamiseksi. Sopimusta sovelletaan kaikkiin lueteltujen 19 luonnonvaraisen maalla tai osittain vedessä elävän nisäkkään ansastuksessa käytettyihin tappamiseen tai kiinniottamiseen tarkoitettuihin mekaanisiin pyyntivälineisiin (ansoihin), joita käytetään luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja hoitoon, tuhoeläinten valvonta mukaan lukien, turkisten, nahan tai lihan saantiin ja nisäkkäiden kiinniottamiseen suojelutarkoituksessa.

Osapuolten tärkeimmät velvoitteet vahvistetaan sopimuksen 7 artiklassa. Siinä määrätään vahvistamaan asiaan kuuluvat menettelyt, joiden perusteella pyyntivälineet voidaan varmentaa standardien mukaisiksi ja edellytetään toimivaltaisten viranomaisten valvovan, että niiden alueella käytettävät pyyntimenetelmät ovat standardien mukaiset. Liite I sisältää sovitun aikataulun, jossa ilmoitetaan määräajat, joihin mennessä nämä velvoitteet on täytettävä. Sen vuoksi osapuolten on varmistettava, että eläinten kiinniottamiseen käytettävät pyyntimenetelmät testataan sen osoittamiseksi, että ne ovat kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaiset, ja varmennetaan 3-5 vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta, riippuen testien ensisijaisuudesta ja testauslaitosten käytettävyydestä. Tappavien pyyntimenetelmien osalta kyseinen määräaika on viisi vuotta sopimuksen voimaantulosta. Varmentamattomien pyyntivälineiden käyttö on kiellettävä kolmen vuoden kuluessa edellä tarkoitettujen määräaikojen päättymisestä.

Sopimuksen osapuolten on edistettävä standardien kehittämiseen tähtäävää tutkimusta sekä tarkasteltava uudelleen sopimuksen liitettä I ja saatettava se ajan tasalle. Sopimus velvoittaa osapuolet kehittämään pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin arviointia koskevia tieteellisiä tietoja (esim. tutkittavat erityiset mittaukset). Kunkin osapuolen on sen vuoksi edistettävä seuraavia lajeja koskevia lisätutkimuksia: Ondatra zibethicus (piisami) - Euroopan yhteisö, Procyon lotor - Kanada, Martes zibellina - Venäjän federaatio. Komissio on täyttänyt tämän velvoitteen tilaamalla piisameita koskevan tutkimuksen. Lopullinen tutkimusraportti toimitettiin kesäkuussa 2003, ja se tarjoaa tietoa pyydettyjen piisamien käyttäytymisen ja fysiologisiin tekijöihin liittyvien muuttujien (esim. sydämen lyöntitiheyden) arvioinnista.

Sopimuksen neljä liitettä sisältävät kivutonta ansastusta koskevat standardit, luettelon asianomaisista eläinlajeista, täytäntöönpanon aikataulun, pyyntivälineiden testausta ja pyyntimenetelmien kehitystä koskevan tutkimuksen suuntaviivat, tutkimusohjelmat standardien soveltamisalan kehittämiseksi, välimiesoikeutta koskevat määräykset ja osapuolten julistukset.

Euroopan yhteisön julistuksessa todetaan, että yhteisö "ei toteuta mitään Euroopan unionin neuvoston asetusta (ETY) N:o 3254/91 koskevia toimenpiteitä muiden sopimuksen osapuolten ratifiointien vaatiman kohtuullisen ajan kuluessa eikä ratifioinnin jälkeen niin kauan kun sopimus on voimassa ja sen määräyksiä sovelletaan".

Komissio teetti tutkimuksen [5] siitä, miten sopimuksen velvoitteet on jo pantu täytäntöön jäsenvaltioiden voimassa olevalla lainsäädännöllä. Saatujen tietojen mukaan eläimiä pyydetään jäsenvaltioissa yleensä tuhoeläinten valvontatarkoituksiin tai koska ne tuhoavat satoja, vahingoittavat omaisuutta, kantavat tauteja, uhkaavat riistaeläimiä tai aiheuttavat tulvia. Neljässä jäsenvaltiossa eräitä lajeja pyydetään toisinaan myös niiden turkin vuoksi. Jäsenvaltiot eivät yleisesti ottaen ole vielä mukauttaneet lainsäädäntöään sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen suhteessa kansallisella ja/tai alueellisella tasolla harjoitettavaan pyyntiin. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen on sen vuoksi tarpeen, jotta yhteisö pystyy täyttämään kansainväliset sopimuksen mukaiset velvoitteensa.

[5] FACE:n (EU:n metsästys- ja suojelujärjestöjen liiton) vuosina 1999 ja 2000 laatima jäsenvaltioiden tilannetta koskeva arvio, jota käytetään teknisenä tukena sopimuksen täytäntöönpanon valmistelussa.

Sidosryhmiä, asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä on kuultu asiassa. Tässä ehdotuksessa on otettu huomioon niiden näkemykset, jotka koskevat muun muassa pyyntimenetelmien testausta ja varmentamismenettelyä. Siinä ei katsottu kuitenkaan aiheelliseksi suostua pyyntöihin, jotka koskivat keskitettyjen yhteisön testauslaitosten perustamista tai pyyntivälineiden testaukseen myönnettävää yhteisön rahoitusta.

3. Voimassa olevan lainsäädännön ja direktiiviluonnoksen välinen suhde

Ansarautojen käytön yhteisössä sekä yhteisöön tapahtuvan, turkisten ja sellaisten maiden alkuperää olevien tietyistä villielämistä valmistettujen tuotteiden tuonnin kieltämisestä, joissa käytetään pyynnissä ansarautoja tai kansainvälisten, kivutonta ansastusta koskevien standardien vastaisia menetelmiä 4 päivänä marraskuuta 1991 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3254/91 [6] kielletään kaikkien ansarautojen käyttö yhteisössä. Kyseisestä kiellosta säädetään sen 2 artiklassa.

[6] Neuvoston asetus (ETY) N:o 3254/91 (EYVL L 308, 9.11.1991, s. 1.)

Kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa kielletään lisäksi 13:n erityisesti mainitun luonnonvaraisen eläinlajin turkisten ja näistä eläimistä valmistettujen tuotteiden tuonti yhteisöön. Niiden tuonti on kuitenkin sallittua sellaisista kolmansista maista, joiden lainsäädännössä tai hallinnollisissa määräyksissä kielletään ansarautojen käyttö, ja sellaisista kolmansista maista, joissa kyseisiin 13 eläinlajiin on sovellettava kansainvälisesti sovittuja kivutonta ansastusta koskevia standardeja.

Yhteisö voi sopimuksen (erityisesti sen 5 artiklan) nojalla pitää yllä tämän yleiskiellon. Sen vuoksi kaikkien ansarautojen, jopa niiden, jotka ovat kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisia, käyttö on uuden direktiivin antamisen jälkeenkin yhteisössä kiellettyä.

Käytännössä uutta direktiiviä sovelletaan täten vain muihin pyyntivälineisiin kuin ansarautoihin, jotka tuottajat haluavat saada luokiteltua "kivuttomiksi". Lisäksi muiden sellaisten pyyntivälineiden kuin ansarautojen käyttö, jotka eivät ole kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisia, on muiden eläinlajien kuin sopimuksen liitteissä mainittujen 19 eläinlajin osalta edelleen mahdollista vain siinä tapauksessa, että ne ovat muiden yhteisön säädösten mukaisia.

Tällä ehdotuksella pannaan täytäntöön sopimuksen ympäristöä koskeva osa, ja sen soveltamisala ja sisältö on rajoitettu koskemaan vain sitä, mikä on tarpeen sen varmistamiseksi, että Euroopan yhteisö täyttää kansainväliset velvoitteensa varmistamalla, että sovittuja kivutonta ansastusta koskevia standardeja noudatetaan.

Tämän ehdotuksen tavoitteena ei ole yhdenmukaistaa kaikkia pyyntivälineiden kaupan pitämistä tai markkinoille saattamista koskevia teknisiä vaatimuksia. Sen tavoitteena on ainoastaan kieltää lueteltuihin lajeihin kuuluvien eläinten pyynnissä käytettävien kipua tuottavien pyyntivälineiden käyttö.

Sopimuksen kauppaa koskevat osat, jotka liittyvät sopimuksen kattamiin lajeihin kuuluvista pyydetyistä eläimistä saaduista turkiksista valmistettujen turkistuotteiden kansainvälisen kaupan edistämiseen, turvataan asetuksen (ETY) N:o 3254/91 liitteeseen tehtävällä muutoksella, jonka myötä kyseisten luonnonvaraisten eläinlajien lukumäärä lisääntyy

13:sta 19:ään.

4. Direktiiviluonnos

Oikeusperusta ja johdanto-osan kappaleet

Ehdotetaan, että sopimus pannaan täytäntöön direktiivillä. Tämä menettely on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Se antaa tarvittavan joustovaran eri tilanteisiin sopeutumiseksi ja mahdollistaa jäsenvaltioiden voimassa olevien kansallisten ja alueellisten säännösten vaivattomamman mukauttamisen. Lisäksi useimmat sopimuksen velvoitteet on muotoiltu joustavasti, joten ne soveltuvat paremmin sisällytettäviksi direktiiviin kuin asetukseen.

Perustamissopimuksen 175 artikla on valittu tämän ehdotuksen oikeusperustaksi siitä syystä, että direktiivin on määrä olla tärkeässä asemassa luonnonvaraiseen eläimistöön kuuluvien lajien suojelussa ja säilyttämisessä varmistamalla pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin suojelun riittävä taso. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on panna yhteisössä täytäntöön kansainvälisesti sovitut kivutonta ansastusta koskevat standardit eläinten hyvinvoinnin ja lajien suojelun edistämiseksi, kannustamiseksi ja lisäämiseksi välttämällä tarpeettoman kärsimyksen ja kivun aiheutuminen pyydetylle eläimelle.

Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole riistää jäsenvaltioilta oikeutta pitää yllä ja/tai ottaa tulevaisuudessa käyttöön tiukempia ansastusta ja metsästystä koskevia toimenpiteitä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi haluta soveltaa kivutonta ansastusta koskevia standardeja muihinkin kuin 19 mainittuun eläinlajiin.

Perustamissopimuksen 175 artikla on täten asiaan kuuluva oikeusperusta, sillä se sallii jäsenvaltioiden antaa tiukempia sääntöjä 176 artiklan nojalla edellyttäen, että tällaiset säännöt ovat perustamissopimuksen mukaisia ja erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevien perustamissopimuksen sääntöjen mukaisia.

Artiklaosa

Ehdotuksen 1 artikla koskee kohdetta ja soveltamisalaa. Sen mukaan direktiivissä vahvistetaan kivutonta ansastusta koskevat standardit, pyyntimenetelmiä koskevat vaatimukset, eräiden luonnonvaraisten eläinlajien ansastuksessa käytettävien pyyntimenetelmien testausta ja pyyntivälineiden varmentamista koskevat tekniset ohjeet. Se koskee liitteessä I lueteltujen luonnonvaraisten nisäkkäiden ansastuksessa käytettäviä pyyntivälineitä, joita käytetään luonnonvaraisten eläinten hallintoon, tuhoeläinten torjuntaan, nisäkkäiden kiinniottamiseen suojelutarkoituksessa sekä turkisten, nahan tai lihan saantiin.

Ehdotuksen 2 artiklassa määritellään artiklaosassa käytetyt olennaiset ilmaisut.

Ehdotuksen 3 artiklassa jäsenvaltioita vaaditaan nimeämään toimivaltaiset viranomaiset direktiivin täytäntöönpanemiseksi.

Ehdotuksen 4 artiklassa vahvistetaan pyyntivälineiden yleistä käyttöä koskevat edellytykset. Lueteltujen 19 eläinlajin ansastuksessa voidaan 1. tammikuuta 2009 alkaen käyttää ainoastaan varmennettuja pyyntivälineitä. Siinä vahvistetaan niin ikään periaate, jonka mukaan kolmansissa maissa varmennettujen pyyntivälineiden käyttö sallitaan yhteisössä.

Ehdotuksen 5 artiklassa jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että käytössä ei ole 1. tammikuuta 2012 alkaen mitään pyyntimenetelmiä, jotka eivät ole kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisia. Artiklan 2 ja 3 kohdassa täsmennetään kivuttomia elävänä pyytäviä ja tappavia pyyntimenetelmiä koskevat edellytykset.

Ehdotuksen 6 artiklassa ryhmitellään uudelleen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan mukaisia yleisiä velvoitteita koskevat poikkeukset. Sen mukaan poikkeuksia voidaan tapauskohtaisesti myöntää määriteltyihin tarkoituksiin kuten kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; julkisen ja yksityisen omaisuuden suojelemiseksi; eläimistön ja kasviston tutkimukseen, opetukseen, kannan uudelleen istuttamiseen, lisääntymiseen ja suojeluun liittyviin tarkoituksiin sekä alkuperäisyhteisöjen kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta välttämättömien perinteisten puisten pyyntivälineiden käytön sallimiseksi. Pyyntivälineen käyttö voidaan myös sallia väliaikaisesti, kunnes saadaan tulokset korvaavia pyyntivälineitä koskevasta tutkimuksesta. Jäsenvaltiot voivat lisäksi sallia yksittäisten henkilöiden valmistamat ja käyttämät pyyntivälineet, jotka ovat toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien mallien mukaiset. Tällaisten, yksittäisten henkilöiden valmistamien pyyntivälineiden on tarkoitus olla yksinkertaisia kotitekoisia yksityiskäyttöön tarkoitettuja pyyntivälineitä. Jos jäsenvaltio haluaa sallia tällaisten pyyntivälineiden käytön ja koska niihin ei käytännön syistä voida soveltaa varmentamisjärjestelmää ja kaikkia teolliselta valmistajalta vaadittuja testausta koskevia vaatimuksia, toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä kyseisten pyyntivälineiden yleinen malli ja sisällytettävä asiaan kuuluva järjestely täytäntöönpanojärjestelmäänsä. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista määritellä asiaan kuuluvaa mallia kaikille kotitekoisille pyyntivälineille. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin tarkastettava, että nämä pyyntivälineet ovat määriteltyjen kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaiset ennen kuin ne käyvät läpi muodolliset testaus- ja varmennusmenettelyt.

Ehdotuksen 7 artikla koskee pyyntivälineiden varmentamista silloin kun pyyntivälineet ja -menetelmät on testattu sen osoittamiseksi, että ne ovat kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaiset. Jäsenvaltioiden on näin ollen varmistettava, että varmennetuiksi tulevat ainoastaan ne pyyntivälineet ja -menetelmät, jotka on testattu ja jotka ovat osoittautuneet kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisiksi. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vastuulla on laatia näiden pyyntivälineiden osalta yhdenmukainen varmennusasiakirja, joka sisältää tarpeen mukaan kyseisten pyyntivälineiden käyttöä koskevat erityiset edellytykset ja rajoitukset.

Koska yhdenmukainen varmennusasiakirja edistää varmentamista koskevien menettelyjen yhdenmukaistamista ja helpottaa vastavuoroista tunnustamista, se laaditaan 14 artiklan perusteella.

Ehdotuksen 8 artiklassa jäsenvaltioita vaaditaan varmistamaan, että ansastajat ovat asiantuntevia ja että heillä on asiaan kuuluvat tiedot tai he saavat koulutusta.

Valmistajia käsittelevässä ehdotuksen 9 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on edellytettävä valmistajien ilmoittavan, että varmennetut pyyntivälineet ovat standardien mukaisia ja liittävän niihin ohjeet niiden asiaan kuuluvaa käyttöä, turvallista toimintaa ja huoltoa varten.

Ehdotuksen 10 artiklassa jäsenvaltioiden edellytetään edistävän ja kannustavan kivutonta ansastusta koskevien standardien kehittämiseen ja laajentamiseen tähtäävää tutkimusta pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tämä ei poista komission vastuuta kannustaa niin ikään tällaista tutkimusta.

Ehdotuksen 11 artikla sisältää seuraamuksia koskevan vakiosäännöksen.

Ehdotuksen 12 artiklassa säädetään komission ja jäsenvaltioiden välisestä tiedonvaihdosta. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että direktiivin mukaisista toimenpiteistä tiedotetaan kansalaisille.

Ehdotuksen 13 artiklassa todetaan, että komissiota avustaa komitea, joka on perustettu luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 [7] 18 artiklalla ja joka toimii sääntelykomiteana. Sen tarkoituksena on avustaa direktiivin täytäntöönpanossa ja sopia direktiivin liitteisiin tehtävistä teknisistä mukautuksista. Ehdotetaan, että komitea tarkastelee liitteissä esitettyjä standardeihin ja testaukseen liittyviä tieteellisiä ja teknisiä tietoja. Komitean odotetaan myös antavan varmentamista ja standardien kehittämiseen liittyviä tutkimuksia koskevia lausuntoja. Se avustaa myös sopimuksen yhteisen hallintokomitean kokousvalmisteluissa.

[7] EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.

Ehdotuksen 14 artiklassa hahmotellaan täytäntöönpanotoimia ja muutoksia, jotka komiteamenettelyn mukaisesti edellyttävät komission vahvistavan ehdot ja perusteet ilmoituksille, tiedonvaihdoille ja yhdenmukaisen varmennusasiakirjan laatimiselle. Lisäksi säädetään, että komissio muuttaa komiteamenettelyn mukaisesti tarvittaessa direktiivin liitteitä.

Ehdotuksen 15 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat pitää voimassa ja soveltaa tiukempia säännöksiä.

Ehdotuksen 16 artikla sisältää säännökset direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Siinä asetetaan määräaika, joka on 31. joulukuuta 2005.

Ehdotuksen 17 artikla sisältää voimaantuloa koskevan säännöksen.

Ehdotuksen 18 artikla sisältää osoitusta koskevan vakiolausekkeen.

Ehdotuksen neljä liitettä sisältävät luettelon asianomaisista eläinlajeista (liite I), kivutonta ansastusta koskevat standardit (liite II), ansastuksessa käytettävien pyyntimenetelmien testausta koskevat tekniset ohjeet (liite III) ja tutkimusta koskevat yksityiskohtaiset

tiedot (liite IV).

5. Vaikutukset

Vaikutustenarvioinnin osalta todettakoon, että komissio päätti marraskuussa 2002, vuotta 2003 koskevan lainsäädäntö- ja työohjelmansa hyväksynnän yhteydessä olla sisällyttämättä tätä ehdotusta luetteloon ehdotuksista, joihin on sovellettava laajennettua vaikutustenarviointia. Lisäksi olisi huomioitava, että vaikutustenarviointia käytetään yleensä politiikan suunnitteluprosessin laadun ja yhdenmukaisuuden parantamisvälineenä. Tässä tapauksessa neuvosto on kuitenkin jo tehnyt sopimuksen ja hyväksynyt ehdotetun politiikan. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen erityistä vaikutustenarviointia ei toteutettu.

Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön talousarvioon. Pyyntivälineiden testausta ja varmentamista koskevista sopimuksen vaatimuksista aiheutuu kuitenkin taloudellisia vaikutuksia. Varmentamattomien pyyntivälineiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset voivat niin ikään olla merkittäviä. Kustannuksia on niiden luonteen vuoksi vaikeaa ennustaa, koska ne vaihtelevat kohdelajeista riippuen. Esimerkiksi jotain yleistä lajia koskevan pyyntimenetelmän kenttätestaus vaatii vähemmän aikaa ja kustannuksia kuin vaikeammin pyydettävän lajin testaus. Karkea arvio on, että yhden pyyntimenetelmän standardien mukainen testaus voisi yhtä eläinlajia kohden maksaa 30 000-100 000 euroa riippuen pyyntivälineen tyypistä sekä kyseisen eläinlajin tyypistä ja luonteesta.

Nämä suhteellisen pienet kustannukset huomioon ottaen ehdotetaan, että kustannusten kohdentaminen jätetään jäsenvaltioiden vastuulle. Jäsenvaltioilla on kustannusten kohdentamiseksi käytettävissään eri vaihtoehtoja, joihin jokaiseen liittyy niin etuja kuin haittoja. Pyyntivälineiden valmistajat, jäsenvaltiot ja pyyntivälineiden käyttäjät voisivat maksaa kustannukset. Valmistajilta edellytettävän maksun myötä testattaviksi toimitettavien pyyntivälineiden valikoima todennäköisesti rajoittuu laajalti käytettyihin pyyntivälineisiin, joiden suhteen valmistajat voivat olla kohtalaisen varmoja siitä, että kustannukset saadaan katettua. Ne eivät ehkä ole niin kivuttomia kuin muut vasta kehitetyt pyyntivälineet. Näin ollen varmennettuja pyyntivälineitä ei välttämättä tule olemaan saatavilla eräiden lajien osalta, eikä voida varmistaa, että pyyntivälineitä kehitetään mahdollisimman kivuttomiksi. Ellei ansastus ole mahdollista, tuhoeläinten torjuntaan voidaan käyttää muita keinoja, kuten myrkytystä, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä ja jolla saattaa olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Muita ansastuksesta luopumisen seurauksia saattavat olla luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja tulvavahingot (piisamien valvonta). Ehdotuksessa jätetään pyyntimenetelmien testaukselle ja pyyntivälineiden varmentamiselle riittävästi joustovaraa, jotta voidaan välttää tällaiset mahdolliset kielteiset vaikutukset. Direktiivin täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella voi kuitenkin olla tarpeen tarkistaa rahoitusjärjestelmiä.

2004/0183 (COD)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI kivutonta ansastusta koskevien standardien käyttöön ottamisesta eräiden eläinlajien osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan

1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [8],

[8] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [9],

[9] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [10],

[10] EUVL C [...], [...], s. [...].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [11],

[11] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisö hyväksyi vuonna 1998 kaksi sopimusta kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista. Ne hyväksyttiin sopimuksen tekemisestä kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista Euroopan yhteisön, Kanadan ja Venäjän federaation välillä ja yhteisesti hyväksytyn pöytäkirjamerkinnän tekemisestä mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Kanadan ja Euroopan yhteisön välillä 26 päivänä tammikuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/142/EY [12] ja kansainvälisen sopimuksen tekemisestä kivutonta ansastusta koskevista standardeista hyväksyttynä pöytäkirjamerkintänä Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä 13 päivänä heinäkuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/487/EY [13]. Kyseisistä sopimuksista johtuvat sitoumukset ja velvoitteet olisi sen vuoksi pantava täytäntöön.

[12] EUVL L 42, 14.2.1998, s. 40.

[13] EUVL L 219, 7.8.1998, s. 24.

(2) Sopimusten tavoitteina on varmistaa, että pyyntivälineet noudattavat teknisiltä ominaisuuksiltaan kansainvälisiä kivutonta ansastusta koskevia standardeja, ja että asianomaisten 19 eläinlajin ansastuksessa käytettävät menetelmät ovat kyseisten kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaiset. Tämän lisäksi ansastajille on kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaan annettava erityiskoulutusta.

(3) Koska kivuttomien pyyntivälineiden on oltava valikoivia, tehokkaita ja ihmisten turvallisuutta koskevien asianomaisten vaatimusten mukaisia, kyseisten kansainvälisesti sovittujen kivutonta ansastusta koskevien standardien soveltaminen vaikuttaa myönteisesti pyydettyjen eläinten hyvinvointiin, mikä parantaa luonnonvaraiseen eläimistöön kuuluvien lajien suojelua yhteisössä ja sen ulkopuolella. Yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteiden täytäntöönpanoa edistetään varmistamalla luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin riittävä taso pyydettäessä niitä luonnonvaraisten eläinten hallintotarkoituksissa ja kyseisten nisäkkäiden kiinniottamiseksi suojelutarkoituksessa. Yhteisö edistää tällä tavoin myös luonnonvarojen harkittua, kestävää ja järkevää käyttöä ja kansainvälisen tason toimenpiteitä maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

(4) Kivuttomien ansastusmenetelmien tosiasiallinen soveltaminen tarkoittaa, että pyyntivälineiden on oltava kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisiksi varmennettuja, ja sen lisäksi niiden käyttäjien on oltava ansastukseen pätevöityneitä ansastajia.

(5) Pyyntivälineiden varmennuksen olisi perustuttava ennakkotestaukseen. Testauksen ja varmennuksen ei tarvitse olla saman elimen suorittamaa eikä sitä tarvitse tehdä samassa jäsenvaltiossa edellyttäen, että sekä testaus että varmennus toteutetaan tämän direktiivin vaatimuksia noudattaen. Varmennettujen pyyntivälineiden olisi oltava helposti tunnistettavissa, ja olisi annettava tietoa niiden kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisesta käytöstä. Varmentamattomien pyyntivälineiden käytön ei sitä vastoin pitäisi testaukseen ja varmennukseen tarvittavan riittävän pituisen ajanjakson jälkeen olla mahdollista, paitsi jos se on yleisen edun vuoksi nimenomaisesti sallittua.

(6) Kivutonta ansastusta koskevien standardien kehittämiseen suunnattua tutkimusta olisi edistettävä ja kannustettava.

(7) Tämä direktiivi ei estä soveltamasta tiukempaa yhteisön lainsäädäntöä ja erityisesti ansarautojen käytön yhteisössä sekä yhteisöön tapahtuvan, turkisten ja sellaisten maiden alkuperää olevien tietyistä villielämistä valmistettujen tuotteiden tuonnin kieltämisestä, joissa käytetään pyynnissä ansarautoja tai kansainvälisten, kivutonta ansastusta koskevien standardien vastaisia menetelmiä 4 päivänä marraskuuta 1991 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 3254/91 [14]. Ansarautojen kaikenlainen käyttö on täten yhteisössä edelleen kiellettyä.

[14] Neuvoston asetus (ETY) N:o 3254/91 (EYVL L 308, 9.11.1991, s. 1.)

(8) Tämä direktiivi ei myöskään estä soveltamasta luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY [15] 12 ja 15 artiklaa.

[15] EUVL L 206, 22.7.1992, s. 7. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(9) Tämän direktiivin perustavoitteen saavuttamiseksi on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarpeen ja aiheellista antaa säännöt kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista tehtyjen sopimusten mukaisten, päätöksissä 98/142/EY ja 98/487/EY vahvistettujen yhteisön velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi. Tämä direktiivi ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(10) Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet olisi vahvistettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [16] mukaisesti,

[16] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä direktiivissä vahvistetaan kivutonta ansastusta koskevat standardit ja pyyntimenetelmiä koskevat vaatimukset sekä eräiden luonnonvaraisten eläinlajien ansastuksessa käytettävien pyyntimenetelmien testausta ja pyyntivälineiden varmentamista koskevat tekniset ohjeet.

2. Tämä direktiivi koskee liitteessä I lueteltujen luonnonvaraisten nisäkkäiden ansastuksessa käytettäviä pyyntivälineitä, joita käytetään luonnonvaraisten eläinten hallintoon, tuhoeläinten torjuntaan, nisäkkäiden kiinniottamiseen suojelutarkoituksessa sekä turkisten, nahan tai lihan saantiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1. 'pyyntivälineillä' liitteessä I lueteltuihin lajeihin kuuluvien eläinten tappamiseen tai kiinniottamiseen suunniteltuja mekaanisia pyyntivälineitä;

2. 'pyyntimenetelmillä' pyyntivälineitä ja niiden käyttöedellytyksiä, joita ovat kohdelajit, ansojen sijoittaminen, syötit, houkuttimet ja luonnolliset ympäristöolosuhteet;

3. 'elävänä pyytävillä pyyntimenetelmillä' pyyntivälineitä, jotka on suunniteltu ja asetettu siten, että tarkoitus ei ole tappaa pyydettyä eläintä, vaan rajoittaa sen liikkumista siinä määrin, että ihminen pääsee eläimen kanssa kosketukseen;

4. 'tappavilla pyyntimenetelmillä' pyyntivälineitä, jotka on suunniteltu ja asetettu tarkoituksena tappaa pyydetty eläin;

5. 'ansastajalla' henkilöä, jolle jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on antanut luvan käyttää pyyntivälineitä liitteessä I lueteltujen eläinlajien ansastamiseen.

3 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen vastaamaan tämän direktiivin täytäntöönpanosta.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimivaltaisten viranomaisten nimet ja osoitteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005. Komissio ilmoittaa ne muille jäsenvaltioille ja julkaisee toimivaltaisia viranomaisia koskevan luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Toimivaltaisia viranomaisia koskevaan luetteloon mahdollisesti tehtäviin muutoksiin sovelletaan samaa menettelyä.

4 artikla

Pyyntivälineiden käyttö

1. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen varmistettava, että käyttöön otettavat pyyntivälineet ovat liitteessä II vahvistettujen kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisia ja toimivaltaisten viranomaisten sellaisiksi varmentamia.

2. Jäsenvaltiot voivat sallia jossain kolmannessa maassa kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisesti varmennettujen pyyntivälineiden käytön alueellaan. Jäsenvaltioiden on esitettävä syyt tällaisten pyyntivälineiden käytön kieltämiseen ja ilmoitettava asiasta kirjallisesti kyseiset pyyntivälineet varmentaneelle kolmannelle maalle ja komissiolle.

5 artikla

Pyyntimenetelmät

1. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen varmistettava, että käytössä on ainoastaan liitteessä II vahvistettujen kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisia pyyntimenetelmiä.

2. Elävänä pyytävä pyyntimenetelmä on katsottava kivuttomaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) tietojen keräyksen kohteena olevasta kohdelajista pyydettyjen yksilöiden määrä on vähintään 20;

b) vähintään 80 prosentissa a alakohdassa tarkoitetuista eläimistä ei ilmene liitteessä II olevassa 2.2 kohdassa lueteltuja indikaattoreita.

3. Tappava pyyntimenetelmä on katsottava kivuttomaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) tietojen keräyksen kohteena olevasta kohdelajista pyydettyjen yksilöiden määrä on vähintään 12;

b) vähintään 80 prosenttia a alakohdassa tarkoitetuista eläimistä joutuu tajuttomuuden ja tunnottomuuden tilaan liitteessä II olevassa 3.2 kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa ja on tässä tilassa kuolemaansa saakka.

6 artikla

Poikkeukset

1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat tapauskohtaisesti myöntää 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan mukaisista velvoitteista poikkeuksia seuraaviin tarkoituksiin ja edellyttäen, ettei niitä sovelleta tavalla, joka haittaisi tämän direktiivin tavoitteen saavuttamista:

a) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden varmistamiseksi,

b) julkisen ja yksityisen omaisuuden suojelemiseksi;

c) eläimistön ja kasviston tutkimukseen, opetukseen, kannan uudelleen istuttamiseen, lisääntymiseen tai suojeluun liittyviin tarkoituksiin;

d) alkuperäisyhteisöjen kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta välttämättömien perinteisten puisten pyyntivälineiden käyttämiseksi;

e) tietynlaisen pyyntivälineen väliaikaiseksi käyttämiseksi tiettyjen lajien osalta tai tietyissä ympäristöolosuhteissa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemän kohtuullisen määräajan kuluessa, kun tutkimukset korvaavien pyyntivälineiden löytämiseksi jatkuvat;

f) yksittäisten henkilöiden valmistamien ja käyttämien sellaisten pyyntivälineiden tapauskohtaiseksi sallimiseksi, jotka ovat toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien mallien mukaiset.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten syyt ja kaikki niihin liittyvät edellytykset on esitettävä kirjallisesti.

3. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle kaikista myönnetyistä poikkeuksista sekä esitettävä kirjallisesti niiden syyt ja niihin liittyvät edellytykset.

7 artikla

Todistukset

1. Kun pyyntivälineet ja niiden pyyntimenetelmät on testattu ja kun ne ovat osoittautuneet kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisiksi, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen varmentaa tällaiset pyyntivälineet.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien sellaisten pyyntivälineiden osalta annetaan yhdenmukainen varmennusasiakirja, joiden käyttö on sallittu 4 artiklan 1 kohdan nojalla.

3. Jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tämän direktiivin mukaisesti antama yhdenmukainen varmennusasiakirja on muissa jäsenvaltioissa katsottava päteväksi todistukseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pyyntivälineiden käyttöä koskevien kansallisten kieltojen soveltamista.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa ilmoitettava yhdenmukaisessa varmennusasiakirjassa pyyntivälineen käyttöä koskevat erityiset edellytykset ja rajoitukset.

5. Ennen pyyntivälineen varmentamista toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että testauksesta vastaava yhteisö tai elin on soveltanut liitteessä III vahvistettuja pyyntimenetelmien testausta koskevia teknisiä ohjeita ja toimittanut toimivaltaiselle viranomaiselle kertomuksen mainitun liitteen 1.6 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Ansastajat

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ansastajat saavat erityiskoulutusta tai heillä on vastaavaa käytännön kokemusta sekä taidot ja tiedot, jotka antavat heille pätevyyden ansastaa kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisesti.

9 artikla

Valmistajat

Jäsenvaltioiden on edellytettävä valmistajien ilmoittavan, että varmennetut pyyntivälineet ovat standardien mukaisia ja antavan ohjeet niiden asiaan kuuluvaa käyttöä, turvallista toimintaa ja huoltoa varten.

10 artikla

Tutkimus

Jäsenvaltioiden on edistettävä ja kannustettava liitteen IV mukaista tutkimusta, jonka tavoitteena on kivutonta ansastusta koskevien standardien kehittäminen ja pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin parantaminen.

11 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen ja toteutettava seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikki tarvittavat toimenpiteet. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 16 artiklan 1 kohdassa täsmennettynä päivänä ja annettava viipymättä tiedoksi kaikki niihin tehdyt merkittävät muutokset.

12 artikla

Tiedonvaihto

1. Jäsenvaltioiden ja komission on toimitettava toisilleen tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät tiedot.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin nojalla toteutetuista toimenpiteistä tiedotetaan kansalaisille.

13 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 [17] 18 artiklalla perustettu komitea, jäljempänä 'komitea'.

[17] EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

14 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet ja muutokset

1. Komissio vahvistaa 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhdenmukaiset edellytykset ja perusteet

a) 4 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille ilmoituksille;

b) 12 artiklassa tarkoitetulle tiedonvaihdolle;

c) yhdenmukaisen varmennusasiakirjan laatimiselle 7 artiklan soveltamiseksi.

Komissio toteuttaa tarvittaessa täydentäviä täytäntöönpanotoimenpiteitä 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Jos sopimuksen liitteitä ja päätöksissä 98/142/EY ja 98/487/EY tarkoitettuja hyväksyttyjä pöytäkirjamerkintöjä muutetaan, komissio muuttaa tämän direktiivin liitteitä vastaavasti 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

15 artikla

Suhde kansalliseen lainsäädäntöön

Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön tämän direktiivin säännöksiä tiukempia säännöksiä liitteessä I lueteltujen eläinten ja eläinlajien suojelemiseksi. Niiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tällaisista toimenpiteistä.

16 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on ennen 31 päivää joulukuuta 2005 annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Niiden on viipymättä ilmoitettava kirjallisina komissiolle kyseiset säännökset sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin säännösten välinen vastaavuustaulukko.

Niiden on sovellettava näitä säädöksiä 1 päivästä tammikuuta 2006.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta [...].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

ELÄINLAJIEN LUETTELO

Kivutonta ansastusta koskevia standardeja sovelletaan seuraaviin eläinlajeihin:

>TAULUKON PAIKKA>

E = eurooppalainen

P-A = pohjoisamerikkalainen

LIITE II

1. KIVUTONTA ANSASTUSTA KOSKEVAT STANDARDIT

1.1. Tavoitteet

Standardien tavoitteena on varmistaa pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin riittävä taso ja parantaa sitä edelleen.

Vaikka pyyntimenetelmien on täytettävä tämän direktiivin vaatimukset, olisi otettava huomioon tavoite parantaa jatkuvasti pyyntivälineiden suunnittelua ja asettamista erityisesti seuraavilta osin:

a) elävänä pyytävillä pyyntivälineillä pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin parantaminen kiinnipitoaikana;

b) tappavilla pyyntivälineillä pyydettyjen eläinten saattaminen nopeasti tajuttomaan ja tunnottomaan tilaan; ja

c) muiden kuin pyyntikohteena olevien eläinten pyynnin vähentäminen mahdollisimman pieneksi.

1.2. Periaate

Arvioitaessa pyyntimenetelmän kivuttomuutta on arvioitava pyydetyn eläimen hyvinvointia.

1.3. Yleiset näkökohdat

Eläinten hyvinvointi voidaan osoittaa mittaamalla, miten hyvin tai huonosti eläin selviytyy ympäristössään ja missä määrin se tässä epäonnistuu. Koska eläinten käyttämät menetelmät ympäristössään selviytymiseksi vaihtelevat, eläinten hyvinvointia arvioitaessa olisi käytettävä eri toimenpiteitä.

Pyydettyjen eläinten hyvinvointia osoittaviin indikaattoreihin kuuluvat fysiologisia tekijöitä, vammoja ja käyttäytymistä osoittavat indikaattorit. Koska joitakin näistä indikaattoreista ei ole tutkittu useiden lajien osalta, tieteelliset lisätutkimukset ovat tarpeen standardien mukaisten kynnysarvojen määrittelemiseksi tapauksen mukaan.

Vaikka eläinten hyvinvoinnin taso saattaa vaihdella suuresti, ilmaisua 'kivuton' käytetään ainoastaan niistä pyyntimenetelmistä, joissa asianomaisen eläimen hyvinvointi säilyy riittävällä tasolla, vaikka tunnustetaan, että tappavilla pyyntilaitteilla pyydettäessä eläimen hyvinvoinnin taso voi tietyn lyhyen ajan olla alhainen.

Pyyntivälineiden varmentamista varten vahvistetut standardien mukaiset kynnysarvot ovat seuraavat:

a) elävänä pyytävät pyyntivälineet: indikaattoreiden taso, jonka ylittyessä pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tasoa pidetään huonona, ja

b) tappavat pyyntivälineet: tajuttomuuden ja tunnottomuuden saavuttamiseen tarvittava aika ja tämän tilan säilyttäminen eläimen kuolemaan saakka.

2. ELÄVÄNÄ PYYTÄVIÄ PYYNTIMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

2.1. Muuttujat

Arvioitaessa, onko elävänä pyytävä pyyntimenetelmä standardien mukainen, on arvioitava pyydetyn eläimen hyvinvointia.

Muuttujiin on sisällyttävä tässä liitteessä II olevassa 2.2 kohdassa luetellut käyttäytymistä ja vammoja osoittavat indikaattorit.

Reaktioiden voimakkuus on arvioitava kunkin muuttujan osalta.

2.2. Indikaattorit

Käyttäytymistä osoittavat indikaattorit, joiden katsotaan osoittavan pyydettyjen luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin heikkoa tasoa, ovat seuraavat:

a) eläin puree itseään, mikä johtaa vakavaan vammaan (itsensä vahingoittaminen);

b) eläin ei liiku eikä reagoi.

Vammat, joiden katsotaan osoittavan pyydettyjen luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin heikkoa tasoa, ovat seuraavat:

a) luunmurtuma;

b) polvea tai nilkkaa lähinnä olevien nivelten sijoiltaanmeno;

c) jänteen tai nivelsiteen vaurioituminen;

d) vakava luukalvovaurio;

e) vakava ulkoinen tai sisäinen verenvuoto;

f) luurankolihasten vakava vaurioituminen;

g) raajan iskemia;

h) hampaan ydinontelon paljastava pysyvän hampaan katkeaminen;

i) silmävaurio, myös sarveiskalvon haavautuma;

j) selkäydinvaurio;

k) vakava sisäelinvaurio;

l) sydänlihaksen vaurioituminen;

m) amputaatio;

n) kuolema.

3. TAPPAVIA PYYNTIMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

3.1. Muuttujat

On määriteltävä aika, joka kuluu tajuttomuuden ja tunnottomuuden saavuttamiseen tappavaa pyyntimenetelmää käytettäessä, ja tarkastettava, että tämä tila säilyy kuolemaan saakka (eli niin kauan kunnes sydämen toiminta lakkaa peruuttamattomasti).

Tajuttomuutta ja tunnottomuutta on valvottava tarkastamalla sarveiskalvo- ja silmäluomirefleksit tai muilla tieteellisesti testatuilla sopivilla vaihtoehtoisilla muuttujilla.

Jos tarvitaan lisätestejä pyyntimenetelmän standardienmukaisuuden määrittelemiseksi, voidaan mitata aivosähkökäyrä (EEG) sekä tutkia näkö- ja kuuloherätevasteet (VER - Visual Evoked Responses ja SER - Sound Evoked Responses).

3.2. Indikaattorit ja aikarajat

Aikaraja sarveiskalvo- ja silmäluomirefleksin häviämiseksi // Laji

45 sekuntia // Mustela erminea

120 sekuntia // Martes americana, Martes zibellina, Martes martes

300 sekuntia * // Kaikki muut tämän direktiivin liitteessä I luetellut lajit

* Tätä aikarajaa arvioidaan aikarajavaatimuksen mukauttamiseksi lajeittain, 300 sekunnin rajan alentamiseksi 180 sekuntiin ja täytäntöönpanoa koskevan määräajan määrittelemiseksi.

LIITE III

1. PYYNTIMENETELMIEN TESTAUSTA KOSKEVAT TEKNISET OHJEET

Tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi pyyntimenetelmien testauksen, jonka tarkoituksena on osoittaa, että menetelmät täyttävät standardien vaatimukset, on oltava hyviä tutkimuskäytäntöjä koskevien yleisten periaatteiden mukaista.

Jos testausmenetelmät on laadittu kansainvälisessä standardointijärjestössä (ISO) ja ne ovat asiallisia arvioitaessa, noudattavatko pyyntimenetelmät joitain tai kaikkia standardien vaatimuksia, ISOn menetelmiä voidaan käyttää tarvittaessa.

1.1. Yleiset ohjeet

Testit on suoritettava kattavien tutkimuspöytäkirjojen mukaisesti.

Pyyntimekanismin toiminta on testattava.

Pyyntivälineet on kenttätestattava erityisesti valikoivuuden arvioimiseksi. Tätä testiä voidaan käyttää myös tietojen keräämiseksi pyyntitehokkuudesta ja käyttäjäturvallisuudesta.

Elävänä pyytävät pyyntivälineet on testattava tarhaolosuhteissa erityisesti käyttäytymisen ja fysiologisiin tekijöihin liittyvien muuttujien arvioimiseksi. Tappavat pyyntivälineet on testattava tarhaolosuhteissa erityisesti tajuttomuuden tilan tunnistamiseksi.

Kenttätesteissä pyyntivälineet on tarkastettava päivittäin.

Tappavan pyyntivälineen tehokkuus saada kohde-eläin tajuttomaan tilaan ja tappaa se on testattava tajuissaan olevilla, liikkuvilla eläimillä laboratoriossa tai tarhaolosuhteissa ja kenttätutkimuksessa tapahtuvilla mittauksilla. On tarpeen arvioida pyyntivälineen kykyä iskeä kohde-eläimeen kuolettavasti.

Testausmenetelmien järjestystä voidaan vaihdella testattavien pyyntivälineiden tehokkaimman arvioinnin varmistamiseksi.

Pyyntivälineet eivät saa vaarantaa käyttäjää tavanomaisessa käytössä.

Pyyntivälineitä testattaessa voidaan tarvittaessa mitata useampia tekijöitä. Kenttätesteihin voi kuulua tutkimuksia, jotka koskevat pyynnin vaikutuksia sekä kohdelajeihin että muihin kuin kohdelajeihin.

1.2. Tutkimustilanne

Pyyntiväline on asetettava ja sitä on käytettävä valmistajan tai muiden tahojen antamien parhaiden neuvojen mukaan.

Tarhatestauksessa on käytettävä tarhaa, joka tarjoaa sopivan ympäristön kohdelajeihin kuuluvien eläinten vapaalle liikkumiselle, piiloutumiselle ja tavanomaiselle käyttäytymiselle. Pyyntivälineiden asettamisen ja pyydettyjen eläinten seurannan on oltava mahdollista. Pyyntiväline on tarvittaessa asetettava siten, että koko pyyntitapahtumasta voidaan tehdä video- ja ääninauhoitus.

Kenttätestauksessa on valittavat paikat, jotka muistuttavat todellisuudessa käytettäviä paikkoja. Koska pyyntivälineen valikoivuus ja mahdolliset muihin kuin kohdelajeihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat tärkeitä syitä kenttätestauksen suorittamiselle, kenttätestauspaikat on ehkä valittava erilaisista elinympäristöistä, joissa todennäköisesti on erilaisia muihin kuin kohdelajeihin kuuluvia lajeja. Jokainen pyyntiväline, viritetty pyyntiväline ja pyyntiympäristö on kuvattava. Pyyntivälineen tunnistusnumero on sisällytettävä valokuvasarjaan ennen pyyntivälineen laukeamista ja sen jälkeen.

1.3. Testaushenkilöstö

Testaushenkilöstöllä on oltava asiaankuuluva pätevyys ja koulutus.

Testaushenkilöstön joukossa on oltava vähintään yksi henkilö, jolla on kokemusta pyyntivälineiden käytöstä ja joka kykenee pyytämään testissä käytetyt eläimet, ja vähintään yksi henkilö, jolla on kokemusta kaikista menetelmistä, joita käytetään eläinten hyvinvoinnin määrittelemiseksi elävänä pyytävien pyyntivälineiden osalta ja tajuttomuuden tilan arvioimiseksi tappavien pyyntivälineiden osalta. Esimerkiksi pyydettyjen eläinten käyttäytymisreaktioiden ja niiden pyyntivälinettä kohtaan tunteman pelon arvioijana on oltava henkilö, jolla on kokemusta tällaisten tietojen tulkinnasta.

1.4. Pyyntivälineiden testauksessa käytettävät eläimet

Tarhassa pidettävien testieläinten olisi oltava hyväkuntoisia ja senkaltaisia, joita todennäköisesti pyydettäisiin luonnossa. Käytettävillä eläimillä ei saisi olla aikaisempaa kokemusta testattavasta pyyntivälineestä.

Ennen pyyntivälineiden testausta eläimet on pidettävä tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa, ja niille on annettava riittävästi ruokaa ja juomaa. Eläimiä ei saa pitää tavalla, joka voi sinällään johtaa hyvinvoinnin heikkoon tasoon.

Eläimet on totutettava tarhaan ennen testin aloittamista.

1.5. Havainnot

Käyttäytyminen

Käyttäytymistä koskevien havaintojen tekijän on oltava koulutettu henkilö, jolla on tietämystä erityisesti lajien etologiasta.

Pyyntivälinettä kohtaan tunnettua pelkoa voidaan arvioida pyytämällä eläin helposti tunnistettavassa tilanteessa sekä altistamalla eläin uudelleen pyyntivälineelle tarkoituksenmukaisessa tilanteessa ja arvioimalla sen käyttäytymistä.

Lisä-ärsykkeiden aiheuttamat reaktiot olisi eroteltava huolella pyyntivälineen tai tilanteen aiheuttamista reaktioista.

Fysiologia

Jotkin eläimet on varustettava kaukomittarilla (esim. sydämenlyöntien ja hengitystiheyden mittaamiseksi) ennen testausta. Tällaisen laitteen asennus on tehtävä hyvissä ajoin ennen pyyntiä, jotta eläin toipuu laitteen asennuksen aiheuttamasta häiriöstä.

On ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin varotoimiin riittämättömien tai yksipuolisten havaintojen ja muuttujien rajoittamiseksi erityisesti ihmisen näytteitä kerätessään aiheuttamien häiriöiden osalta.

Biologisten näytteiden keräys (mm. veri, virtsa, sylki) on suoritettava pyyntitilanteen ja arvioitavaan muuttujaan liittyvän aikariippuvuuden kannalta tarkoituksenmukaisina aikoina. Voidaan kerätä vertailutietoja eläimistä, joita on pidetty muualla hyvissä olosuhteissa ja muita toimintoja varten, pyyntiä edeltäviä perustietoja sekä viitetietoja eläimistä, joille on annettu voimakkaita ärsykkeitä (esimerkiksi adrenokortikotrooppisen hormonin avulla suoritettu koe).

Kaikki biologiset näytteet on kerättävä ja varastoitava parhaan tietämyksen mukaisesti säilyvyyden varmistamiseksi ennen analysointia.

Käytetyt analyyttiset menetelmät on varmennettava.

Jos tappavien pyyntivälineiden osalta on tehtävä reflekseihin liittyviä neurologisia tutkimuksia (kuten kipu tai silmät) yhdessä EEG- ja/tai VER- tai SER-mittausten kanssa, asiantuntijan on suoritettava nämä mittaukset ja tutkimukset, jotta saadaan merkityksellistä tietoa eläimen tajunnan asteesta ja tappamismenetelmän tehokkuudesta.

Jos eläimet eivät ole tajuttomia ja tunnottomia testipöytäkirjassa määritellyssä ajassa, ne on tapettava kipua tuottamatta.

Vammat ja patologia

Jokainen testieläin on tutkittava tarkkaan sen mahdollisesti saamien vammojen arvioimiseksi. Röntgentutkimus olisi suoritettava mahdollisten murtumien varmistamiseksi.

Kuolleille eläimille olisi suoritettava yksityiskohtainen patologinen tutkimus. Kokeneen eläinlääkärin olisi suoritettava post-mortem -tutkimus hyväksyttyjen lääketieteellisten tutkimuskäytäntöjen mukaisesti.

Vahingoittuneet eläimet ja/tai ruumiinosat on tutkittava paljain silmin ja tarvittaessa histologisesti.

1.6. Kertomus

Tutkimuskertomukseen on sisällyttävä kaikki merkitykselliset tiedot kokeen suunnittelusta, aineistosta ja menetelmistä sekä tuloksista erityisesti seuraavilta osin:

a) pyyntivälineen tekninen kuvaus, sen valmistusmateriaali mukaan luettuna;

b) valmistajan käyttöohjeet;

c) testitilanteen kuvaus;

d) sääolot, erityisesti lämpötila ja lumen syvyys;

e) testaushenkilöstö;

f) testattujen eläinten ja pyyntivälineiden lukumäärä;

g) kuhunkin lajiin kuuluvien, saaliiksi saatujen kohde-eläinten ja muiden kuin kohde-eläinten kokonaismäärä ja eläinten suhteellinen esiintyminen alueella ilmaistuna seuraavasti: harvinainen, tavallinen tai runsas;

h) valikoivuus;

i) yksityiskohtaiset todisteet, joiden mukaan pyyntiväline laukesi ja vahingoitti eläintä, jota ei saatu saaliiksi;

j) käyttäytymistä koskevat havainnot;

k) jokaisen mitatun fysiologisen muuttujan arvo ja käytetyt menetelmät;

l) vammojen ja post mortem -tutkimusten kuvaus;

m) tajunnan menettämiseen ja tunnottomuuteen kulunut aika; ja

n) tilastoanalyysit.

LIITE IV

1. TUTKIMUS

Pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tasoa on mitattava ja arvioitava tarkoituksenmukaisesti pyyntimenetelmiä testattaessa. Jos tällaisia mittauksia, erityisesti käyttäytymiseen ja fysiologisiin tekijöihin liittyviä lisämittauksia ei ole kehitetty ja käytetty useiden lajien osalta, niiden standardien mukainen käyttö tutkimuksen kohteena olevan lajin osalta on varmennettava tieteellisillä tutkimuksilla, jotka on suoritettu perustasojen, reaktioasteikon ja muiden asiaan liittyvien arvojen määrittelemiseksi.

Tavoitteet

Tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti edistettävän ja kannustettavan tutkimuksen on erityisesti kohdistuttava lisämuuttujien kynnysarvojen vahvistamista varten tarvittavien perusrajojen ja viitetietojen keräämiseen tai sellaisten muiden hyvinvoinnin tasoon liittyvien mittausten tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseen, jotka eivät sisälly näiden standardien 2.3 jakson soveltamisalaan, johon sisältyy joukko käyttäytymistä ja fysiologisia tekijöitä koskevia indikaattoreita.

Erityiset tutkittavat mitattavat tekijät

Tutkittaviin muuttujiin on sisällyttävä erityisesti:

a) käyttäytymisreaktiot pyyntivälineeseen joutumisen jälkeen, mukaan luettuina ääntely, äärimmäinen paniikki, viive palautumisessa tavanomaiseen käyttäytymiseen pyyntivälineestä vapautumisen jälkeen ja pyyntivälinettä kohtaan tunnettu pelko. Testattaessa pyyntivälinettä kohtaan tunnettua pelkoa on arvioitava, missä määrin eläin karttaa pyyntivälinettä tilanteessa, joka muistuttaa läheisesti aikaisempaa pyyntivälineeseen joutumista; ja

b) fysiologiset muuttujat, mukaan luettuina sydämen lyöntitiheys ja rytmihäiriöt, ja lajin kannalta tarkoituksenmukaiset biologiset muuttujat (veri, virtsa tai sylki) mukaan luettuna lisämunuaisen kuorikerroshormonipitoisuus, prolaktiinipitoisuus, kreatiini-kinaasi -toiminta, laktaatti dehydrogenaasi- (ja mahdollisesti isoentsyymi 5) ja beetaendorfiini -tasot (jos pitoisuuden määrityskokeita on kehitetty).

Fysiologisiin muuttujiin saadun reaktion voimakkuus viittaa perus- ja ääritasoihin ja aikariippuvuuteen.

Perustaso tarkoittaa määrää, pitoisuutta tai tasoa, joka kyseisellä fysiologisella muuttujalla on, kun ympäristölliset edellytykset eivät häiritse yksilöä. Sellaisten fysiologisten muuttujien osalta, jotka muuttuvat muutamassa sekunnissa tai minuutissa, tämän perustason olisi viitattava tiettyyn toimintoon, esimerkiksi maassa makaamiseen, seisomiseen, kävelyyn tai juoksemiseen ja hyppäämiseen. Ääritasot tarkoittavat kyseisen eläimen enimmäis- tai vähimmäistasoa lähellä olevaa tasoa. Kaikilla nisäkkäillä ilmenee todennäköisesti edellä esitettyjä fysiologisia reaktioita, mutta jokaiselle testatulle lajille on määriteltävä tarkat perus- ja ääritasot ja muutoskaava.

Fysiologisten reaktioiden mittauksiin liittyviä tekijöitä, joilla on merkitystä osoitettaessa eläinten hyvinvoinnin heikkoa tasoa ovat se, onko mitattu taso kaukana normaalista ja se, säilyykö muuttunut taso pitkään.

Jos tarvitaan lisätestejä pyyntimenetelmän standardienmukaisuuden määrittelemiseksi, voidaan mitata aivosähkökäyrä (EEG) sekä tutkia näkö- ja kuuloherätevasteet (VER - Visual Evoked Responses ja SER - Sound Evoked Responses).