52004DC0851

Komission tiedonanto euroopan parlamentille, neuvostolle, euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - SAPARD-ohjelman vuosikertomus vuodelta 2003 {SEK(2004)1719} /* KOM/2004/0851 lopull. */


Bryssel 05.1.2005

KOM(2004)851 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

SAPARD-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS vuodelta 2003

{SEK(2004)1719}

1. Johdanto

Vuoden 2003 aikana kaikki Sapard-tukea saavat maat jatkoivat ohjelmiensa toteuttamista. Joissakin maissa toteutettiin suunniteltuja lisätoimenpiteitä. Sen lisäksi, että tässä kertomuksessa esitellään uusia tapahtumia, siinä keskitytään erityisesti Sapard-tuen täytäntöönpanoon ja hyödyntämiseen tuensaajamaissa sekä edistymiseen Sapard-asetuksessa[1] ja kussakin Sapard-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa.

Liitteiden kokoamisessa on käytetty olennaisimpia seurantatietoja EU:n tuesta kussakin maassa, ja niiden tarkoituksena on antaa taustatietoja, joiden perusteella voidaan arvioida edistymistä Sapard-asetuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa.

2. Sapard-välineen nykytilanne

2.1 Ohjelmien toteutusvaihe

Sapard-asetuksessa määritellyt Sapard-tuen päätavoitteet ovat

- yhteistä maatalouspolitiikkaa ja siihen liittyviä politiikkoja koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanon edistäminen;

- ensisijaisten erityisongelmien ratkaiseminen hakijamaiden maatalouden ja maaseudun kehittämiseksi kestävällä tavalla.

Näiden tavoitteiden puitteissa kukin tuensaajamaa määrittelee kansalliset tavoitteensa ja painopisteensä, joiden on perustuttava a) tarpeiden arviointiin (SWOT-alanyysi); b) tulevaan liittymiseen; c) käytettävissä oleviin resursseihin ja d) kansalliseen politiikkaan. Ohjelmassaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tuensaajamaat voivat soveltaa valintansa mukaan yhtä tai useampaa Sapard-asetuksessa luetelluista viidestätoista toimenpiteestä. Analysoimalla, miten tietty tuensaajamaa on ohjannut EU:n varoja eri aloille valitsemiensa toimenpiteiden avulla, voidaan jo varhaisessa vaiheessa arvioida edistymistä kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Kaikissa ohjelmissa keskitytään erityisesti neljään keskeiseen toimenpiteeseen: a) investoinnit elintarvikkeiden jalostukseen ja markkinointiin; b) maatilainvestoinnit; c) maaseudun infrastruktuuri ja d) taloudellisen toiminnan monipuolistaminen (liite A, taulukko I).

Kyseiset toimenpiteet liittyvät erityisesti kahteen ohjelmien päätavoitteeseen tai painopistealueeseen: a) rakenneuudistus ja yhteisön säännöstöön liittyvien normien täytäntöönpanoon valmistautuminen maatalousalalla ja b) kestävän talouskehityksen ja työpaikkojen luomisen edistäminen maaseutualueilla. Liitteessä B on yhteenveto eri toimenpiteisiin osoitetuista varoista ja maksusitoumusten määristä kussakin maassa.

Sapard-ohjelmiin sisältyy maaseudun ympäristötoimenpiteitä kaikissa tuensaajamaissa Sloveniaa lukuun ottamatta[2]. Toimenpiteet on tarkoitettu pilottitoimiksi, joiden avulla maat saavat käytännön kokemusta maatalouden ympäristötoimien toteuttamisesta ennen liittymistä[3]. Ensimmäisellä painopistealueella, joka koskee erityisesti investointeja maatiloihin ja elintarviketeollisuuteen, on korostettu aloja, joilla yhteisön säännöstöön liittyvät investoinnit ovat vaativimpia.

Maatilojen investointien osalta yhteisön säännöstöön liittyviä investointeja koskevien vaatimuksien kannalta keskeisimmät alat ovat kotieläintalous ja jossakin määrin viini-, hedelmä- ja vihannesalat. Kasvinviljelyalan investoinneissa keskitytään pääasiassa järkeistämiseen, koneistamiseen ja tehokkuuden parantamiseen. Kuten liitteestä B käy ilmi, merkittävä osa investoinneista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on kyseisten alojen investointeja.

Ohjelman seurannasta ja väliarviointikertomuksista saaduista tiedoista käy ilmi, että viljelykasvialan investoinnit ovat kasvaneet nopeammin kuin kotieläintalousalan investoinnit, mikä johtuu muun muassa jälkimmäisen taloudellisista ongelmista ja käytettävissä olevan rahoituksen puutteesta. Komissio käsittelee asiaa vuosittaisten täytäntöönpanokertomusten ja tarvittaessa väliarviointikertomusten jatkotoimien yhteydessä. Ohjelmia voidaan myös tarkistaa ja tarvittaessa mukauttaa monivuotisen rahoitussopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on ohjelmaan pääsyn parantaminen aloilla, jotka tarvitsevat eniten tukea liittymisen valmistelussa, ja tasapainoinen edistyminen kaikilla aloilla, joita toimenpide koskee.

Elintarvikkeiden jalostukseen ja markkinointiin tehtävien investointien osalta yhteisön säännöstöön liittyvien investointien tarve säännöstön vaatimusten noudattamiseksi on kiireellisin maidon- ja lihantuotantoaloilla. EU:n normien noudattaminen on tärkeää myös kalatalous-, viini-, hedelmä- ja vihannesaloilla. Merkittävä osa toimenpiteeseen kuuluvista investoinneista tehdään aloilla, joilla toiminta keskittyy jatkojalostukseen. Investoinnit ensiasteen jalostukseen ja erityisesti teurastamoihin kehittyvät hitaammin. Ohjelman seurannasta ja tapauksen mukaan väliarvioinnista saatujen tietojen mukaan tietty osa investoinneista on kannattamattomia, erityisesti jatkojalostuksen alalla. Komissio käsittelee näitä asioita vuosittaisen täytäntöönpanokertomuksen ja väliarviointikertomusten jatkotoimien yhteydessä korostaen erityisesti ohjelmien tarkistamista niin, että niissä keskityttäisiin entistä enemmän yhteisön säännöstöön liittyviin investointeihin ja liittymisen valmisteluun.

Investoinnit, jotka myötävaikuttavat erityisesti toisen painopistealueen toteutumiseen, suuntautuvat maaseudun infrastruktuuriin ja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen. Niissä painotetaan investointeja paikalliseen infrastruktuuriin, viestintäverkkoihin ja työpaikkojen luomiseen.

Maaseudun infrastruktuuriin tehdyistä investoinneista tärkeimmät kohdistuvat paikallisiin teihin, vedenjakeluun ja jätevesihuoltoon. Investointien määrä riippuu asianomaisten maaseutuyhteisöjen tilanteesta ja asetetuista tavoitteista.

Taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi tehtävien investointien alalla tärkeimpiä ovat investoinnit maaseutumatkailukohteiden parantamiseen ja kehittämiseen, elintarvikkeita jalostaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä paikallisiin palveluntarjoajiin.

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden täytäntöönpanon valmistelussa edistyminen vaihtelee sen mukaan, ovatko tuensaajamaat pyrkineet lisäämään tehokkuutta jo hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanossa hyödyntääkseen tukea entistä paremmin vai ovatko ne keskittyneet valmistelemaan liittymisen jälkeen toteutettavia maatalouden ympäristötoimenpiteitä. Tšekin ja Slovakian osalta komissio teki 19. helmikuuta 2003 ja 14. elokuuta 2003 päätökset maatalouden ympäristötoimenpiteiden tuen hallinnoinnin siirtämisestä. Vuoden 2003 loppuun mennessä Tšekki aloitti 36 hanketta, joihin varattiin Sapard-varoja yhteensä 524 380 euroa. Ensimmäinen Tšekille maksettu erä tammikuussa 2004 oli 124 756 euroa.

2.2 Ohjelmien täytäntöönpanon seuranta

Vuonna 2003 pidettiin 19 seurantakomitean kokousta. Niissä keskusteltiin ja päätettiin pääasiassa seuraavista asioista: a) Sapard-ohjelmien täytäntöönpanon valvonta käyttämällä ennalta sovittuja seurantaindikaattoreita; b) Sapard-ohjelmiin tehtävien muutosten hyväksyminen; c) väliarviointikertomusten tarkastelu ja d) vuosittaisten täytäntöönpanokertomusten hyväksyminen ennen niiden toimittamista komissiolle.

Maksusitoumusten seuranta

Kukin maa on ilmoittanut kuukausittain Sapard-virastonsa lopullisille tuensaajille antamat maksusitoumukset. Tiedot ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, kun tehdään esikuva-analyysia (benchmarking), halutaan antaa varhaisvaroitus edistyksen toteutumatta jäämisestä ja kun on olemassa riski, että käyttämättömät määrärahat vapautetaan. Komissio on näin voinut puuttua kyseisiin asioihin varhaisessa vaiheessa neuvomalla maita tehokkaamman täytäntöönpanon varmistamisessa.

Ohjelmien muutokset

Vuonna 2003 muutettiin yhdeksää Sapard-ohjelmaa 12:lla komission päätöksellä. Muutoksissa otettiin huomioon käytännön täytäntöönpanon tulokset ja valmisteltiin uusia toimenpiteitä hallinnoinnin siirtämistä varten (liite D, taulukko I).

Väliarviointi

Vuoden 2003 loppuun mennessä kaikki tuensaajamaat Romaniaa lukuun ottamatta olivat toimittaneet väliarviointikertomuksensa[4]. Komissio tutkii arvioinnin vaikutuksia ohjelman arvioimiseksi.

Maaseutuluotot

Koska viljelijöillä ja maaseudun yrityksillä on vaikeuksia saada sopivia luottoja hankkeidensa osarahoitukseen, komissio teki päätöksen Phare-ohjelmaan kuuluvan pk-yritysten rahoitusvälineen rahoituksesta vuonna 2003. Uutena piirteenä rahoitusvälineessä on maaseudun alaosaston luominen. Sen tarkoituksena on vahvistaa rahoitusalan mahdollisuuksia tarjota viljelijöille ja maaseudun yrityksille rahoituspalveluja, joiden toteuttaminen parantaa maanviljelijöiden ja maaseudun pienten ja keskisuurten yritysten luotonsaantimahdollisuuksia.

2.3 Lainsäädännön muutokset

Asetuksella (EY) N:o 696/2003 nostettiin Sapard-tuen enimmäismäärää poikkeuksellisten luonnonkatastrofien tapauksessa[5].

Asetuksella (EY) N:o 188/2003[6] annettiin yksityiskohtaiset säännöt poikkeuksellisia luonnonkatastrofeja varten ja otettiin käyttöön uudet määräajat maksusitoumusten vapauttamiselle. Kaikkien tuensaajamaiden tasaveroinen kohtelu varmistettiin pidentämällä määräaikaa. Vuoden 2000 määrärahojen käyttöä koskevaa määräaikaa jatkettiin vuoteen 2004 ja vuoden 2001 vuosittaisen määrän osalta vuoteen 2005. Vuosien 2002 ja 2003 määrärahojen käyttöä koskevaa määräaikaa jatkettiin vuoteen 2006.

Nämä muutokset esitettiin vuoden 2002 vuosikertomuksessa.

2.4 Vuoden 2003 rahoitussopimus

Vuotta 2003 koskeva vuotuinen rahoitussopimus esitettiin vuoden 2003 alussa, jotta määrärahat saataisiin tuensaajamaiden käyttöön mahdollisimman aikaisin. Sillä myös muutetaan aikaisempaa vuotuista rahoitussopimusta ja monivuotista rahoitussopimusta, katetaan yhteisön rahoitusosuus vuoden 2003 talousarviosta (560 miljoonaa euroa), tarkistetaan määräyksiä komissiolle osoitettujen maksuhakemusten jättämisestä, mukautetaan julkisia hankintoja koskevat menettelyt varainhoitoasetukseen (EY) N:o 1605/2002[7], tarkennetaan, että julkisia hankintoja koskevat menettelyt ovat avoimia, syrjimättömiä eivätkä aiheuta eturistiriitoja, sekä tarkennetaan ’väärinkäytöksen’ ja ’petoksen’ määritelmät ja tietyn hankkeen yleiskustannusten[8] osarahoitusta koskevat edellytykset.

Tuensaajamaiden käyttöön annettiin vuonna 2004 yhteensä 3,9 miljoonan euron ylimääräiset varat vuoden 2003 rahoitussopimukseen tehdyllä muutoksella (liite C, taulukko I).

2.5 Toteutuminen vuonna 2003 – rahoitukseen ja talousarvioon liittyvät kysymykset

Käytettävissä olleet määrärahat ja rahoituksen toteutuminen vuonna 2003 on esitetty liitteessä C olevassa taulukossa II.

2.5.1 Maksusitoumusmäärärahat

Sapard-välineen maksusitoumusmäärärahat vuoden 2003 talousarviossa olivat 564 miljoonaa euroa, joista 560 miljoonaa euroa oli osoitettu ohjelman budjettikohtaan B7-010 ja 4 miljoonaa euroa hallintomenojen budjettikohtaan B7-010A.

Määrä, jota komissio ei ollut käyttänyt hallintomenoihin Sapard-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti (budjettikohta B7-010A) eli 3,9 miljoonaa euroa, annettiin 23. joulukuuta 2003 käyttöön ohjelman budjettikohdassa B7-010 ja siirrettiin vuodelle 2004. Varainhoitovuodelta 2002 siirrettyjä määrärahoja ei ollut, eikä määrärahoja vapautunut vuonna 2003.

2.5.2 Maksumäärärahat

Maksumäärärahat olivat 428,9 miljoonaa euroa budjettikohdassa B7-010 (kun siihen oli siirretty yhteensä 10 miljoonaa euroa) ja 4 miljoonaa euroa (josta 3,9 miljoonaa euroa siirrettiin vuodelle 2004) budjettikohdassa B7-010A.

Vuodelta 2002 siirrettyjä määrärahoja ei ollut. Maksumäärärahoja jäi vuonna 2003 käyttämättä ja vapautui 169,4 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa siitä, että Romania, jonka osalta siirtämispäätös tehtiin heinäkuussa 2002, ei hakenut korvausta vuoden 2003 talousarvioon kohdistuvista toteutuneista menoista, ja että varojen käyttö Puolassa oli odotettua vähäisempää, erityisesti vuoden alkupuoliskolla. Kyseisten maiden osuus kokonaismäärärahoista on noin 61 prosenttia.

Maksumäärärahoja käytettiin hallintomenoihin yhteensä 82 900 euroa kolmea seminaaria varten. Ohjelmien maksut olivat vuonna 2003 yhteensä 263 378 761 euroa.

Ennakkomaksujen toinen erä suoritettiin neljälle maalle vuonna 2003 (liite C, taulukko III).

Maksupyynnöissä esitettyjen todellisten menojen korvaamiseen tarkoitettuja maksuja suoritettiin liitteessä C olevan taulukon III mukaisesti. Puolan ja Slovakian tapauksessa tämä oli ensimmäinen kerta, kun niille suoritettiin muita kuin ennakkomaksuja.

Lisäksi saatiin ensimmäiset maksupyynnöt Unkarilta (heinä- ja lokakuussa, 0,3 miljoonaa euroa) ja Romanialta (marraskuussa 2003, 0,5 miljoonaa euroa). Hakemusten käsittely oli vuoden 2003 lopussa vielä kesken tarvittavien asiakirjojen puuttuessa.

Vuoden 2003 loppuun mennessä tuensaajamaille annetut maksusitoumukset olivat yhteensä 2 183 miljardia euroa ja jakautuivat vuosien 2000–2003 rahoitussopimuksille.

Komission tuensaajamaille suorittamat maksut ohjelman alusta vuoden 2003 loppuun olivat 417,6 miljoonaa euroa, josta 207,6 miljoonaa euroa oli ennakkomaksuja ja 210 miljoonaa euroa menoilmoituksiin perustuvia korvauksia (liite C, taulukko IV).

3. HALLINNOINNIN SIIRTÄMISEEN, TILINTARKASTUKSEEN JA VALVONTAAN LIITTYVÄ TOIMINTA

3.1 Hallinnoinnin siirtämisen nykytilanne

Vuoden 2002 loppuun mennessä kaikki tuensaajamaat kykenivät toteuttamaan joitakin Sapard-toimenpiteitä. Vuonna 2003 komission yksiköt keskittyivät hallinnoinnin siirtämisen niin sanottuun ”toiseen aaltoon”, johon kuuluivat jäljellä olevat toimenpiteet tai osa niistä.

Kuuden maan osalta tehtiin päätökset (liite D, taulukko II). Vuoden 2003 lopussa kahdeksassa maassa hallinnoinnin siirtämispäätöksen soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet edustivat yli 90:tä prosenttia Sapard-välineen talousarviosta.

Siirtämisen yhteydessä tehdyissä tilintarkastuksissa pyrittiin myös valmistelemaan jäljellä olevia päätöksiä, jotka koskevat Viroa, Unkaria ja Sloveniaa ja jotka tehtiin vuonna 2004.

Hallinnoinnin siirtämisen ensimmäisen aallon jälkeen toteutettiin olemassa olevien järjestelmien seuranta tekemällä tarkastuksia paikan päällä Unkarissa, Puolassa ja Romaniassa. Asianomaisille viranomaisille annettiin suosituksia parannusten tekemiseksi.

3.2 Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös

Kaikki maat Unkaria ja Romaniaa lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet menoja vuodelle 2002.

Komission yksiköt ovat tehneet annettuja tietoja koskevat omat tarkastuksensa ennen tilien tarkastamista ja hyväksymistä. Kaikkien maiden Sapard-virastoissa, kansallisissa rahastoissa ja todistuksen myöntävissä elimissä suoritettiin tarkastuskäyntejä lukuun ottamatta Romaniaa, jolle tehtiin asiakirjatarkastus.

Komission 31. lokakuuta 2003 tekemällä päätöksellä tarkastettiin ja hyväksyttiin kaikkien tuensaajamaiden vuoden 2002 tilit. Tehty päätös ei vaikuta myöhemmin tehtäviin päätöksiin, joiden tarkoituksena on sulkea sen soveltamisalan ulkopuolelle menot, jotka eivät vielä ole toteutuneet monivuotisen rahoitussopimuksen mukaisesti.

3.3 Sääntöjenmukaisuustarkastusta koskeva päätös

Sääntöjenmukaisuutta koskevat tarkastukset aloitettiin syyskuussa, ja ennen vuoden loppua tehtiin viisi tarkastusta. Bulgariassa, Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Sloveniassa toteutettujen Sapard-toimenpiteiden hallinnoinnista ja valvonnasta vastaaville hyväksytyille virastoille ja paikallisille elimille tehtiin toteutettujen menettelyjen kokonaistarkastus. Myös näytteitä maksuasiakirjoista tutkittiin, ja joitakin lopullisia tuensaajia tarkastettiin paikan päällä.

Tarkastajat keskittyivät erityisesti monivuotisen rahoitussopimuksen sellaisiin erityisvaatimuksiin, joiden katsottiin olevan riskialttiimpia seuraavien seikkojen osalta: a) moitteettoman varainhoidon periaatteet ja erityisesti taloudellisuus ja kustannustehokkuus; b) kaksinkertainen rahoitus tai rahoituksen päällekkäisyys; c) menot, joihin ei voi saada yhteisön Sapard-osarahoitusta; d) maaseudun kehittämissuunnitelmissa kullekin toimenpiteelle asetetut tukikelpoisuusvaatimukset; e) tarkastusten laajuus ja laatu; f) keskeisenä pidetyn henkilökunnan vaihtuminen; g) julkiset hankinnat ja h) tietyt valitukset.

Havaituista puutteista ilmoitettiin asianomaisille viranomaisille huomautuskirjeessä. Mahdollisten rahoitusoikaisujen soveltamista toteutuneisiin menoihin arvioidaan käynnissä olevan tarkastuskierroksen päätteeksi.

3.4 Käyttämättömien maksusitoumusten mahdollisen vapauttamisen uhka

Uusia määräaikoja maksusitoumusten vapauttamiseen on tarkoitus soveltaa vuoden 2004 lopusta. Viimeaikaisen kehityksen perusteella voidaan arvioida, ettei vapauttamisia tapahdu.

3.5 Tilintarkastustuomioistuimeen liittyvä työ

Tilintarkastustuomioistuin seurasi koko vuoden 2003 edelleen tarkoin Sapard-välineen toteuttamista. Vuosikertomuksessa 2002 esitetty pääasiallinen havainto oli täytäntöönpanon hitaus, joka johti maksumäärärahojen käyttämättä jäämiseen ja vapauttamiseen. Vuonna 2003 tilintarkastustuomioistuin alkoi myös valmistella Sapard-välinettä koskevaa erityiskertomusta, joka annettiin komissiolle 19. helmikuuta 2004.

3.6 Sapard-ohjelmaan liittyvä OLAFin työ: tuensaajamaiden ilmoittamat väärinkäytökset

Vuonna 2003 kaikki tuensaajamaat Romaniaa ja Unkaria lukuun ottamatta saivat komissiolta maksusuorituksia, mikä velvoitti ne ilmoittamaan väärinkäytöksistä. OLAFin tietoon saatettiin 14 väärinkäytöstapausta. Tietojen ilmoittaminen hyvissä ajoin esti Virossa väärinkäytöksen, jossa oli kyse ilmeisestä eturistiriidasta. Kokemus on osoittanut, että suurin osa väärinkäytöksistä johtuu puutteista julkisia sopimuksia koskevan lainsäädännön soveltamisessa tai väärien asiakirjojen toimittamisesta.

OLAF aloitti useita tutkimuksia yhteistyössä ilmoituksen tehneiden tuensaajamaiden kanssa.

4. Seminaarit

Pardubicessä Tšekissä pidettiin toukokuussa paikallisten aloitteiden kehittämistä ja edistämistä tuensaajamaissa käsittelevä seminaari. Seminaarissa voitiin keskustella Sapard-välineen täytäntöönpanosta ja erityisesti työstä yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Jäsenvaltiot ja tuensaajamaat keskustelivat paikallisten toimijoiden ottamisesta mukaan kehittämään tehokkaita paikallistason ja keskushallinnon kumppanuuksia Sapard-välineen täytäntöönpanon tukemiseksi.

Toinen sarja arviointityöpajoja kunkin tuensaajamaan avustamiseksi väliarvioinnin hallinnointityössä järjestettiin kaikille maille Sloveniaa lukuun ottamatta. Niissä annettiin vahvistetut komission suuntaviivat väliarvioinnista, varmistettiin arviointityön toteuttaminen kokonaisvaltaisesti ja hyvissä ajoin ja käsiteltiin arvioijien esiin tuomia erityiskysymyksiä.

5. Liittymisen jälkeinen siirtymävaihe

Koska kahdeksan kymmenestä edunsaajamaasta liittyi unionin jäseniksi toukokuussa 2004, komissio toteutti joitakin toimia helpottaakseen siirtymistä Sapard-välineestä liittymisen jälkeen sovellettaviin maaseudun kehittämisvälineisiin.

- Maaliskuussa 2003 järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin liittymisen jälkeen sovellettavia maaseudun kehittämisvälineitä. Seminaarissa esitettiin suuntaviivoja siirtymiseksi Sapard-välineestä uusiin välineisiin.

- Valmisteltiin liittymisasiakirjan 32 artiklan 5 kohtaan ja 33 artiklan 5 kohtaan perustuvia lainsäädäntöpuitteita, joissa seuraavat asiat ovat keskeisiä:

- Säännöt, joilla helpotetaan siirtymistä Sapard-välineestä jäsenvaltioiden käytettävissä oleviin ohjelmasuunnitteluvälineisiin. Säännöissä määritellään, milloin uusien jäsenvaltioiden on lopetettava Sapard-sopimusten tekeminen ja miten käsitellään Sapard-välineen mukaisesti sovittuja hankkeita, joiden rahoitus on jäänyt riittämättömäksi.

- Säännöt vuosittaisten ja monivuotisten rahoitussopimusten soveltamisen jatkamisesta uusissa jäsenvaltioissa Sapard-ohjelmien päättymiseen saakka sekä tietyt muutokset, joita sopimuksiin on tehtävä kyseisten maiden uuden aseman huomioon ottamiseksi.

Komissio hyväksyi edellä mainitut säännöt vuonna 2004.

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o 1268/1999 yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87).

[2] Sloveniassa vastaavat toimet on jo toteutettu osana pitkälle kehitettyä kansallista järjestelmää.

[3] Tällaiset toimet ovat pakollinen osa liittymisen jälkeistä maaseudun kehittämissuunnitelmaa.

[4] Romania toimitti kertomuksensa 17.5.2004.

[5] EUVL L 99, 17.4.2003, s. 24.

[6] EUVL L 27, 1.2.2003, s. 14.

[7] Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta talousarviosta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

[8] Hankkeiden yleiskustannuksiin kuuluvat arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, oikeudenkäyntikulut, hankkeen valmistelua ja/tai toteuttamista koskevien toteutettavuustutkimusten kustannukset sekä hankkeeseen suoraan liittyvien patenttien ja lisenssien hankintakustannukset.