Bryssel 15.12.2004

KOM(2004) 766 lopullinen

.

KOMISSION KERTOMUS

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2003) [ SEK(2004) 1470]

. SISÄLLYSLUETTELO

1. Talousarvion toteuttaminen 3

2. Taloudellinen toimintaympäristö ja ehdollisuus 4

3. Ehdokasmaiden valmistautuminen koheesiorahaston täytäntöönpanoon 5

4. Yhteensovittaminen rakennerahastojen kanssa: strategiset viitekehykset 7

5. Tarkastuskäynnit ja päätelmät 8

6. Väärinkäytökset ja tuen keskeyttäminen 9

7. Arviointi 9

8. Tiedottaminen ja julkisuus 10

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SEK(2004)1470) on tähän vuosikertomukseenliittyviä lisätietoja.

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2003)

Tämä vuosikertomus esitetään koheesiorahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1164/1994 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kertomus koskee koheesiorahaston toimintaa vuonna 2003.

1. TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

Koheesiorahaston lopulliset määrärahat vuodeksi 2003 olivat indeksoinnin jälkeen 2 839 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy teknistä apua varten myönnetty 1 miljoona euroa.

Varainhoitovuoden 2003 aikana maksusitoumusmäärärahoista toteutettiin 99,8 prosenttia. Vain 3,37 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoista siirrettiin varainhoitovuodelle 2004. Maksusitoumusmäärärahoja ei peruutettu miltään osin.

Yhteenveto määrärahojen toteutumisesta vuonna 2003 (euroina)

+++++ TABLE +++++

Euroopan koheesiorahaston maksumäärärahoista siirrettiin 104,8 miljoonaa euroa Euroopan solidaarisuusrahastoon ja 350 miljoonaa euroa tavoitteeseen 1, jotta pystyttäisiin vastaamaan jäsenvaltioiden esittämiin maksatuspyyntöihin. Nämä siirrot mukaan luettuina kaikki maksumäärärahat toteutettiin varainhoitovuoden aikana.

Yhteenveto maksumäärärahojen toteutumisesta vuonna 2003 (euroina)

+++++ TABLE +++++

Varainhoitovuonna 2003 Espanja sitoi enemmän määrärahoja kuin sille oli myönnetty. Tilannetta tasapainotti se, että Kreikka puolestaan kulutti vähemmän määrärahoja kuin sille oli myönnetty.

Talousarvion toteuttaminen vuonna 2003 jäsenvaltioittain

Maksusitoumusmäärärahat vuonna 2003

+++++ TABLE +++++

Maksumäärärahat vuonna 2003

+++++ TABLE +++++

Siinä missä vuonna 2001 suurin osa määrärahoista toteutettiin ympäristöhankkeissa, vuonna 2003 etusijalla olivat – vuoden 2002 tavoin – liikennehankkeet (53,8 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista ja 52,6 prosenttia maksumäärärahoista).

Vuonna 2000 aloitettua edellisen kauden hankkeita koskevien maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista jatkettiin vuonna 2003 tasaiseen tahtiin, sillä noin 26 prosenttia vuoden alussa maksattamatta olleista sitoumuksista on joko maksettu tai vapautettu varainhoitovuoden aikana. Vuoden 2003 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä vastasi vain 39:ää prosenttia koheesiorahaston vuotuisesta talousarviosta (vuoden 2002 lopussa vastaava osuus oli yli puolet). Vuonna 2003 saatettiin päätökseen yhteensä 67 hanketta. Maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista jatketaan luonnollisesti vuonna 2004.

Kauden 1993–1999 maksusitoumusten maksattaminen vuonna 2003

+++++ TABLE +++++

2. TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA EHDOLLISUUS

Koheesiorahastosta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1164/94[1] säädetään rahastosta myönnetyn rahoituksen ehdollisuudesta. Asetuksen mukaan rahastosta ei rahoiteta uusia hankkeita tai, jos kyseessä on merkittävä hanke, mitään hankkeen uusia vaiheita jäsenvaltiossa, jos neuvosto määräenemmistöllä komission suosituksesta katsoo, että kyseinen jäsenvaltio ei ole pannut täytäntöön ohjelmaa siten, että julkistalouden liiallinen alijäämä vältetään.

Portugalin julkistalouden alijäämä oli 4,4 prosenttia BKT:sta vuonna 2001, mikä ylittää perustamissopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon.[2] Komissio antoi 16. lokakuuta 2002 lausunnon Portugalin liiallisesta alijäämästä. Neuvosto teki 5. marraskuuta 2002 päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta Portugalissa perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja esitti Portugalille suosituksen julkistalouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. Koska Portugalin viranomaiset toteuttivat toimia suosituksen noudattamiseksi, komissio ei suositellut koheesiorahastosta myönnettävän tuen keskeyttämistä Portugalissa. Portugalin julkistalouden alijäämä oli arvioiden mukaan 2,7 prosenttia BKT:sta vuonna 2002 ja 2,8 prosenttia BKT:sta vuonna 2003. Siksi neuvosto päätti 11. toukokuuta 2004 komission suosituksesta kumota päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta Portugalissa.

Komissio aloitti liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn Kreikan osalta 19. toukokuuta 2004, sillä maan julkisen talouden alijäämä vuonna 2003 oli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ecofin-neuvosto teki 5. heinäkuuta 2004 (perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan nojalla) päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa ja antoi (perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla) suosituksen tilanteen korjaamiseksi. Neuvosto suositteli, että Kreikan viranomaiset lopettavat liiallisen alijäämän tilanteen mahdollisimman nopeasti tai viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Neuvosto asetti 5. marraskuuta 2004 määräajaksi, johon mennessä Kreikan hallituksen on toteutettava tuloksellisia toimia. Lisäksi suositeltiin, että Kreikan viranomaiset supistavat velkasuhdetta riittävän nopeasti ja korjaavat vakavat puutteet, jotka paljastuivat aloitettaessa liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä.

Tämän vuoksi julkisen talouden alijäämää koskevia lukuja tarkistettiin tuntuvasti ylöspäin syyskuussa 2004. Toteutunut julkisen talouden alijäämä vuonna 2003 oli 4,6 prosenttia ja velkasuhde 109,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission syksyllä 2004 laatiman talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa 5,5 prosenttiin ja velkasuhde 112,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2004. Vuoden 2005 julkisen talouden alijäämäksi ennustetaan 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Menettelyn seuraavassa vaiheessa komissio arvioi, onko Kreikka toteuttanut tuloksellisia toimia suosituksen nojalla.

3. EHDOKASMAIDEN VALMISTAUTUMINEN KOHEESIORAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOON

Kaudeksi 2004–2006 on varattu yhteensä 24 miljardia euroa (käyvin hinnoin) kymmenessä EU:hun liittyvässä maassa toteutettavia rakenteellisia tukitoimia varten. Yli kolmasosa (8,5 miljardia euroa) tästä summasta on osoitettu koheesiorahastoon.

Taulukko: Liittymässä oleville maille kohdennettujen määrärahojen jakauma 2004–2006

+++++ TABLE +++++

Ehdokasmaiden liityttyä EU:hun 1. toukokuuta 2004 kahdeksan yhteensä kymmenestä ISPA-tukea saavasta maasta ei enää saa tätä tukea. Kyseiset maat, kuten Kypros ja Malta, ovat liittymisen jälkeen oikeutettuja koheesiorahaston tukeen. Jotta maat siirtyisivät joustavasti ja oikea-aikaisesti koheesiorahaston tuen piiriin, komissio käynnisti vuonna 2003 seuraavat valmistelut:

- Uusien jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välillä käynnistettiin kuulemismenettelyjä, joiden avulla pyrittiin laatimaan johdonmukaiset strategiset viitekehykset koheesiorahaston toimintakaudeksi 2004–2006. Viitekehyksien avulla haluttiin vahvistaa ensisijaisten tukitoimien tärkeimmät alat ja vastaava määrärahojen jakauma sekä määrittää kansallisten viranomaisten rooli rahaston hallinnoinnissa.

Komissiolta oli Tšekin ja Slovakian viitekehyksiä lukuun ottamatta pyydetty lausunto kaikista liittymässä olevien maiden viitekehyksistä vuoden 2003 loppuun mennessä. Siksi kyseisten maiden tapauksessa menot ovat kelpoisia koheesiorahaston tukeen 1.1.2004 alkaen.

- Liittymässä oleville maille tarkoitetut käytettävissä olevat koheesiorahaston resurssit lisääntyivät suhteellisesti tarkasteltuna huomattavasti. Siksi otettiin käyttöön useita teknisen avun toimenpiteitä, joiden avulla haluttiin auttaa kyseisiä maita valmistelemaan laadukkaita liikenne- ja ympäristöalan hankkeita koheesiorahaston tukea varten.

- Komission aloitteesta annetussa teknisessä avussa keskityttiin edelleen kouluttamaan liittymässä olevien maiden viranomaisia julkisten hankintojen alalla. Koulutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota uuteen varainhoitoasetukseen. Toisena keskeisenä koulutusaiheena olivat edelleen yleishyödyllisiin laitoksiin liittyvät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.

- Komissio jatkoi uusien jäsenvaltioiden varainhoito- ja valvontajärjestelmiin kohdistuvia tarkastuksia ja esitti edelleen suosituksia järjestelmien parantamiseksi. Lisäksi komissio kannusti liittyviä ISPA-maita jatkamaan toimintaa EDIS-järjestelmään (laajennettuun hajautettuun täytäntöönpanojärjestelmään) siirtymistä koskevan etenemissuunnitelman mukaisesti, jotta ne saisivat vaiheesta 3 (vaatimustenmukaisuuden arviointi) vastaavalta ulkoiselta tarkastajalta puoltavan lausunnon. Vuoden 2003 loppuun mennessä viisi kyseisistä kahdeksasta maasta sai vaiheen 3 päätökseen yhden tai kummankin toimenpidelohkon osalta ja esitti joko osittaisen tai täysimääräisen EDIS-järjestelmän (vaiheen 4) myöntämistä koskevan hakemuksen.

4. YHTEENSOVITTAMINEN RAKENNERAHASTOJEN KANSSA: STRATEGISET VIITEKEHYKSET

4.1 Liikenne

Liikenteen osuus koheesiorahaston kaikista maksusitoumuksista vuodeksi 2003 oli 53,8 prosenttia (eli 1 526 miljoonaa euroa). Kuten aikaisemminkin, komission pyrkimyksenä oli keskittää rahaston toiminta rautatieliikenteen edistämiseen. Liitteessä on jäsenvaltioittain laadittu selostus vuonna 2003 hyväksytyistä hankkeista ja toimista.

Yhteistä etua koskevia Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN) hankkeita rahoitetaan TEN-budjettikohdasta, kun taas koheesiorahastosta tuetaan ainoastaan infrastruktuuriverkkoihin liittyviä TEN-liikennehankkeita. TEN-talousarvion ja koheesiorahaston välinen yhteensovittaminen on tärkeää, koska näissä yhteisön rahoitusvälineissä otetaan huomioon tarve kytkeä rakenteellisista puutteista kärsivät saari- ja syrjäseutualueet sekä liikenteellisesti eristyksissä olevat alueet yhteisön keskusalueisiin.

Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä käsittelevien suuntaviivojen[3] tarkistusta jatkettiin vuonna 2003. Nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden edustajista ja EIP:n edustajista koostuva korkean tason työryhmä esitti komissiolle suosituksensa, joissa ehdotettiin uusia ensisijaisia hankkeita toteutettaviksi laajentuneessa EU:ssa.

Ottaen huomioon korkean tason työryhmän suositukset sekä raportista järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset komissio esitti uuden ehdotuksen[4] 1. lokakuuta 2003. Ehdotus täydentää vuonna 2001 esitettyä ehdotusta. Uudessa ehdotuksessa on lisätty ensisijaisten hankkeiden luetteloon yhdeksän uutta hanketta, joten tärkeimpiä liikenneyhteyksiä koskevien hankkeiden kokonaismäärä on 29. Jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle nämä hankkeet, kun ne hakevat rahoitusta EU:n rahoitusvälineiltä.

4.2 Ympäristö

Ympäristöalan osuus koheesiorahaston kaikista maksusitoumuksista vuodeksi 2003 oli 46,2 prosenttia (eli 1 309 miljoonaa euroa). Ympäristöalan painopisteitä ovat edelleenkin olleet juomaveden hankinta, jäteveden käsittely ja kiinteiden jätteiden käsittely. Liitteessä on jäsenvaltioittain laadittu selostus vuonna 2003 hyväksytyistä hankkeista ja toimista.

Koheesiorahastolla tuetaan ympäristöpolitiikan laajojen tavoitteiden saavuttamista. Kyseiset tavoitteet liittyvät kestävään kehitykseen ja erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisiin luonnonvarojen hoitoa, jätehuoltoa ja ilmastonmuutoksia koskeviin ensisijaisiin toiminta-alueisiin.

Vuonna 2003 koheesiorahasto jatkoi pyrkimyksiään ympäristölainsäädännön toimeenpanemiseksi sekä rahoittamalla suoraan jäteveden tai jätteiden käsittelyyn, juomaveden hankintaan tai jätteiden käsittelyyn tarkoitettuja infrastruktuureja että edellyttämällä eräiden direktiivien asianmukaista noudattamista tuen saamisen ennakkoehtona. Tällaisia direktiivejä ovat toisaalta eri aihealueita koskevat direktiivit, joilla on voimakas alueellinen ulottuvuus (kuten luonnonsuojelua, jätehuoltoa ja jätevesiä koskevat direktiivit) sekä toisaalta ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi.

5. TARKASTUSKÄYNNIT JA PÄÄTELMÄT

Vuoden 2003 aikana aluepolitiikan pääosasto teki neljässä koheesiorahaston tukea saavassa jäsenvaltiossa 17 tarkastuskäyntiä, jotka kohdistuivat hankkeisiin, sekä 10 tarkastuskäyntiä, joiden kohteina olivat hallinto- ja valvontajärjestelmät. Tarkastusten aikana havaittiin ongelmia kyseisissä neljässä jäsenvaltiossa.

Hankkeissa todetut puutteet koskivat lähinnä julkisten hankintojen sopimusmenettelyjä, vaikka tilanne vaihteleekin eri jäsenvaltioissa. Kuten vuonna 2002, myös vuonna 2003 todettiin, että mainontaa koskevan päätöksen 96/455/EY noudattamisen osalta tilanne oli kohentunut.

Havaittujen väärinkäytösten perusteella järjestetään kuulemismenettelyt kyseisten neljän jäsenvaltion kanssa, jotta voidaan määrittää mahdollisesti sovellettavat rahoitusoikaisut.

Jäsenvaltioissa käytettyihin järjestelmiin kohdistuneet tarkastukset toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi järjestelmäkuvaukset, jotka kyseiset valtiot olivat toimittaneet komissiolle. Kahdessa seuraavassa vaiheessa oli mahdollista tarkastaa järjestelmät paikalla, kun suoritettiin sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen. Tarkastuksissa todettiin, että jäsenvaltiot olivat jatkaneet toimiaan mukauttaakseen järjestelmänsä vastaamaan komission asetusta (EY) N:o 1386/2002, joka koskee koheesiorahastosta myönnettävään tukeen liittyviä hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja rahoitusoikaisumenettelyä. Toteutetuista toimista huolimatta tietyillä aloilla on edelleen ongelmia.

Espanjan ja Kreikan kanssa sovittiin toimintasuunnitelmasta, jossa määritetään, mitä muutoksia on tehtävä vuonna 2004, jotta aluepolitiikan pääosasto saa riittävän varmuuden hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta.

6. VÄÄRINKÄYTÖKSET JA TUEN KESKEYTTÄMINEN

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) sai vuonna 2003 valmiiksi raportit tarkastuksista, jotka se suoritti yhdessä aluepolitiikan pääosaston kanssa vuonna 2003 neljässä koheesiorahaston tukea saaneessa jäsenvaltiossa. Tarkastukset koskivat tällä alalla tapahtuvien väärinkäytösten ilmoittamis- ja seurantajärjestelmiä ja -menettelyjä koskevan komission asetuksen (EY) N:o 1831/94 täytäntöönpanoa näissä valtioissa. Tarkastusten tulokset toimitettiin jäsenvaltioille, ja yhteenvetoraportti esitettiin neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

Koheesiorahaston rahoituksen yhteydessä esiintyvistä väärinkäytöksistä ja perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1931/94 3 artiklan mukaan edunsaajina olevat jäsenvaltiot antavat komissiolle selvityksen väärinkäytöksistä, joista on tehty hallinnollinen tai oikeudellinen esitutkinta.

Vuonna 2003 komissio sai tällaisia selvityksiä kahdelta jäsenvaltiolta: Kreikka ilmoitti 36 väärinkäytöksestä ja Portugali 10 väärinkäytöksestä. Kreikan viranomaisten ilmoittamissa tapauksissa oli kyse yhteensä 121 005 484 euron suuruisesta yhteisön tuesta; 120 240 418 euron osuus on vähennetty komissiolle esitetyistä maksatuspyynnöistä. Useimmat väärinkäytökset liittyivät julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiseen, ja lopuissa tapauksissa oli kyse tukikelvottomista menoista. Portugalin viranomaisten ilmoittamissa tapauksissa oli kyse yhteensä 21 043 856 euron suuruisesta yhteisön tuesta. Yli puolet tapauksista liittyi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiseen, ja lopuissa tapauksissa oli kyse tukikelvottomista menoista. On syytä huomata, että yli puolet viimeksi mainituista tapauksista havaittiin yhteisön tarkastusten aikana. Yhteensä 897 896 euroa on peritty takaisin kansallisella tasolla, ja loput on vielä perimättä takaisin.

On vielä tuotava esiin, että kaksi muuta tukea saavaa jäsenvaltiota ovat ilmoittaneet komissiolle edellä mainitun asetuksen perusteella, että ne eivät olleet todenneet väärinkäytöksiä kyseisen vuoden aikana.

7. ARVIOINTI

Tarkistetun asetuksen (EY) N:o 1164/94 säännösten mukaan komissio ja tukea saavat jäsenvaltiot suorittavat niiden hankkeiden ennakko- ja jälkiarvioinnin, joihin on haettu osarahoitusta koheesiorahastosta. Arvioinnin tarkoituksena on varmistua yhteisön tuen vaikuttavuudesta.

Jokaisen tukihakemuksen mukana on ennalta tehty kustannus-hyötyanalyysi, jonka tukea saava jäsenvaltio esittää. Analyysissä on osoitettava, että hankkeessa saadaan aikaan keskipitkän ajan sosioekonomisia hyötyjä käyttöön asetettujen resurssien avulla. Komissio tarkastaa esitetyn arvioinnin kustannus-hyötyanalyysejä koskevan uuden oppaan perusteella. Hankkeenedistäjät ja komissio käyttävät opasta arvioidessaan osarahoitusten aiheellisuutta. Komissiossa tehtiin vuonna 2003 uuden suurhankkeiden kustannus-hyötyanalyysejä koskevan oppaan pohjalta merkittävää kehitystyötä, jonka avulla pyritään parantamaan eri hankkeiden taloudellisten ennakkoanalyysien johdonmukaisuutta.

Lisäksi vuonna 2003 käynnistettiin jälkiarviointi. Arvioitava otos käsittää 200 hanketta, jotka ovat saaneet osarahoitusta koheesiorahastosta vuosina 1994–2002. Arviointitulokset on määrä saada valmiiksi vuoden 2004 lopussa.

8. TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS

Brysselissä pidettiin 17. heinäkuuta ja 19. marraskuuta 2003 tiedotuskokous 15 jäsenvaltion sekä ehdokasmaiden kanssa.

Heinäkuun kokouksessa komissio esitti kyseisen vuoden maksusitoumuksia ja maksuja koskevat ennusteet, ja jäsenvaltiot esittivät omat tilannekatsauksensa. Komissio esitteli tiedotus- ja julkistamistoimenpiteitä koskevan asetusluonnoksen, joka on laadittu päätöksen 96/455/EY pohjalta. Tietyt jäsenvaltiot toivoivat päätöksen tekstiin muutoksia, sillä joidenkin säännösten soveltamisessa oli ilmennyt ongelmia. Päätös korvattiin oikeudellista syistä komission asetuksella.

Marraskuussa pidetyssä kokouksessa komissio esitteli koheesiorahaston vuosikertomuksen 2002, esitti kyseisen vuoden maksusitoumuksia ja maksuja koskevat ennusteet ja tiedotti, että Irlanti ei välitarkistuksen perusteella ole enää oikeutettu koheesiorahaston tukeen 1. tammikuuta 2004 alkaen.

[1] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94, sellaisena kuin se muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1264/1999, 6 artikla.

[2] Kyseinen vuotta 2001 koskeva arvio sisältyy julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevaan ilmoitukseen, joka annettiin syyskuussa 2002 neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 475/2000.

* Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) mukaan luettuna.

[3] Päätös N:o 1692/96/EY.

[4] KOM(2003) 564 lopullinen: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi, jolla muutetaan seuraavaa muutettua ehdotusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta.