KOMISSION TIEDONANTO - Kansalaisuus toimivaksi: eurooppalaisen kulttuurin ja monimuotoisuuden edistäminen nuoriso- ja kulttuuriohjelmien sekä audiovisuaalialaa ja kansalaisten osallistumista koskevien ohjelmien avulla

(komission esittämä)

Tiivistelmä

Komission 10. helmikuuta antamassa tiedonannossa "Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen - Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007-2013" ehdotettiin Euroopan kansalaisuuden kehittämistä ensisijaisena EU:n toimena vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen pohjalta. Ehdotus sisälsi tarpeen kansalaisuuden toteuttamisesta edistämällä eurooppalaista kulttuuria ja monimuotoisuutta siten, että Euroopan kansalaisia välittömästi koskevat alat katetaan yhdentymisprosessissa. Näitä aloja ovat nuoriso-, audiovisuaali- ja kulttuuriala sekä kansalaisten osallistumista koskeva ala.

Nykyiset ohjelmat näillä aloilla päättyvät vuonna 2006. Edellä mainitun tiedonannon, julkisten kuulemismenettelyjen ja tuoreiden arviointikertomusten perusteella komissio antaa myöhemmin tänä vuonna lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat uuden sukupolven ohjelmia kyseisillä aloilla seuraavalla ohjelmakaudella (lukuun ottamatta kansalaisten osallistumista koskevaa alaa, jonka käsittelyä jatketaan vuoden 2005 alussa vuonna 2004 käynnistetyn alan uuden ohjelman ensimmäisen arvioinnin ja Euroopan perustuslaista käydyn keskustelun pohjalta). Käsillä olevalla tiedonannolla pyritään osoittamaan näiden ehdotusten sisältö ja perussyyt.

Tuleva vuosikymmen lisää huomattavasti Euroopan unionin monimuotoisuutta. Kun kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyvät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, se kokee historiansa merkittävimmän laajentumisen. Vuoteen 2007 mennessä EU:n kokonaisväestömäärä lähestyy 500 miljoonaa asukasta, ja se edustaa suunnattoman rikasta kulttuurista, sosiaalista ja kielellistä monimuotoisuutta. Lisäksi yhteiskuntamme ovat kohtaamassa suuren väestörakenteenmuutoksen, joka on seurausta ikääntyvästä ja supistuvasta työikäisestä väestöstä sekä pysyvistä maahanmuuttovirroista. Yhteiskuntiamme koossa pitävät yhteiset arvot, kuten vapaus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja yhteisvastuullisuus, muodostuvat tällöin entistäkin tärkeämmiksi.

Euroopan kansalaiselle on siksi annettava mahdollisuus kokea välittömästi ja omakohtaisesti se, mitä Euroopan kansalaisuus ja nämä arvot merkitsevät käytännössä. Tämä voi tapahtua osallistumalla toimielinten kanssa käytävään vuoropuheluun, kansalais- ja nuorisovaihtoihin tai rajat ylittäviin hankkeisiin. Kansalaisten, taiteilijoiden, kulttuuri- ja audiovisuaalialan teosten ja tapahtumien liikkuvuuden edistämisellä annetaan Euroopan kansalaisille mahdollisuus kohdata yhteisiä tekijöitä heidän syventäessään eurooppalaista identiteettiään, joka täydentää kansalaisilla jo olevaa kansallista, alueellista, etnistä ja uskonnollista identiteettiä.

Liikkuvuustoimien, eurooppalaisen vapaaehtoistyön ja nuorille tarkoitettujen tukijärjestelmien laadun parantamiseksi suoritettavien toimien avulla uudella Nuoriso-ohjelmalla edistetään nuorten aktiivista osallistumista kansalaisyhteiskuntaan, suvaitsevaisuutta ja yhteisvastuullisuutta nuorten keskuudessa ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Ohjelma kattaa tietyt kolmannet maat ja EU:n jäsenvaltiot.

EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti uudella Kulttuuri-ohjelmalla myötävaikutetaan yhteisten eurooppalaisten kulttuuriarvojen kukoistamiseen taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten yhteistyöllä. Ohjelmassa keskitytään monenvälisen eurooppalaisen yhteistyön edistämiseen ja eurooppalaisen identiteetin syventämiseen ruohonjuuritasolla kansalaisten vuorovaikutuksen kautta.

Kun otetaan huomioon audiovisuaalialan tiedotusvälineiden kulttuurinen ja sosiaalinen vaikutus, ala tarjoaa ainutlaatuisen foorumin kulttuurien väliselle vuoropuhelulle sekä molemminpuolisen tuntemuksen ja ymmärryksen edistämiselle. Alan uudella EU-ohjelmalla olisi sen vuoksi pyrittävä luomaan olosuhteet, joissa eurooppalaiset voisivat perehtyä kertomuksiin, näytelmiin, dokumentteihin ja muihin teoksiin, jotka kuvaavat sekä eurooppalaisten omaa että heidän naapureidensa elämää ja historiaa.

1. Johdanto

Komissio ehdottaa 10. helmikuuta antamassaan tiedonannossa "Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen - Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007-2013" [1], että Euroopan kansalaisuutta olisi kehitettävä ensisijaisena EU:n toimena vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen sekä perusoikeuksien kunnioittamisen ja vahvistamisen että eurooppalaisen kulttuurin ja monimuotoisuuden edistämisen pohjalta. Eurooppalaisen kulttuurin ja monimuotoisuuden edistäminen myötävaikuttaa Euroopan kansalaisuuden toteuttamiseen kannustamalla Euroopan kansalaisten välitöntä aktiivisuutta yhdentymisprosessissa nuoriso-, kulttuuri- ja audiovisuaalialalla sekä kansalaisten osallistumista koskevalla alalla. Komissio laatii samanaikaisesti vuoden 2006 jälkeisiä uuden sukupolven koulutusohjelmia koskevaa tiedonantoa, jolla edistetään kestävän kehityksen saavuttamista [2].

[1] Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen - Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007-2013. KOM(2004) 101 lopullinen, 10.2.2004.

[2] Yhteisön koulutusohjelmien vuoden 2006 jälkeistä uutta sukupolvea koskeva tiedonanto. KOM(2004) 156 lopullinen, xx.3.2004.

Tässä yhteydessä komissio korosti myös lainsäädäntövälineiden tarkistamista, joka tapahtuu arviolta vuonna 2007. Tarkistamisella yksinkertaistetaan huomattavasti yhteisön lainsäädäntövälineiden toiminta-ajatusta ja toimintaa. Jokaista ohjelmaa aiotaan tehostaa mahdollisimman paljon siten, että varainhoitoasetuksen mukaisia velvoitteita noudatetaan. Kaikkien kansalaisuutta käsittelevien ohjelmien sulauttamista yhdeksi puiteohjelmaksi pohdittiin vakavasti. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan säilytetty, koska sillä ei olisi saavutettu huomattavaa yksinkertaistamista. Ohjelmat perustuvat EY:n perustamissopimuksen eri artikloihin, ja niitä koskevat erityiset päätöksenteko- ja hallinnointisäännöt. Vaikka kaikissa ohjelmissa on vahva kansalaisuutta koskeva ulottuvuus, niiden soveltamisala on erilainen, kuten esimerkiksi audiovisuaalialan ohjelmien ominaispiirteet osoittavat. Nämä säännöt olisi kuitenkin tarvittaessa pyrittävä yhdenmukaistamaan mahdollisimman hyvin.

Komissio pitää tätä lähestymistapaa tärkeänä askeleena kohti yksinkertaisempia ohjelmia mutta ei kuitenkaan tienpäänä. Komissio on kiinnostunut saamaan ehdotuksia siitä, kuinka ohjelmia ja niiden toimintaa voitaisiin yksinkertaistaa ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää kokonaisuudeksi. Komissio pyrkii sisällyttämään nämä ehdotukset omiin ehdotusluonnoksiinsa. Tämä voi aiheuttaa muutoksia esimerkiksi yhteisön varainhoitoasetukseen tai sen soveltamissääntöihin, mutta mitään mahdollista keinoa ei saisi sulkea pois tässä vaiheessa.

Yhteisön nykyiset ohjelmat nuoriso-, audiovisuaali- ja kulttuurialalla sekä kansalaisten osallistumista koskevalla alalla päättyvät vuonna 2006 [3]. Politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia koskevan tiedonannon, julkisten kuulemismenettelyjen ja tuoreiden väliarviointikertomusten [4] perusteella komissio antaa myöhemmin tänä vuonna lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat uuden sukupolven nuoriso-, audiovisuaali- ja kulttuuriohjelmia seuraavalla ohjelmakaudella. Lainsäädäntöehdotusta kansalaisten osallistumista koskevasta ohjelmasta käsitellään vuoden 2005 alussa vuonna 2004 käynnistetyn alan uuden ohjelman ensimmäisen arvioinnin ja Euroopan perustuslaista käydyn keskustelun pohjalta.

[3] Jos komission ehdotus Kulttuuri 2000 -ohjelman jatkamisesta kahdella vuodella (KOM(2003) 187 lopullinen, 16.4.2003) ja komission ehdotukset Media Plus - ja Media Training -ohjelman jatkamisesta yhdellä vuodella (KOM(2003) 191 lopullinen (Media Plus) ja KOM(2003) 188 lopullinen (Media Training), molemmat annettu 16.4.2003) hyväksytään.

[4] KOM(2003) 725 lopullinen, 24.11.2003 (Media), KOM(2003) 722 lopullinen, 24.11.2003 (Kulttuuri) ja KOM(2004) 158 lopullinen, 8.3.2004.

Käsillä olevalla tiedonannolla pyritään osoittamaan näiden ehdotusten sisältö ja perussyyt. Tiedonannossa ei kuitenkaan päätetä komission lainsäädäntöehdotusten lopullisesta sisällöstä eikä niiden taloudellisista näkökohdista.

2. Eurooppalaisen kulttuurin ja monimuotoisuuden edistäminen laajentuneessa unionissa

Unionin kansalaisuus vahvistettiin Maastrichtin sopimuksessa, jolla sisällytettiin EY:n perustamissopimukseen nykyinen 17 artikla. Siinä tarkennetaan, että unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan johdannossa todetaan, että "unionin perustana ovat ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuullisuuden jakamattomat ja yleismaailmalliset arvot. Se rakentuu kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteille. Se asettaa ihmisen toimintansa keskipisteeksi ottamalla käyttöön unionin kansalaisuuden [...]. Unioni edistää osaltaan näiden yhteisten arvojen vaalimista ja kehittämistä kunnioittaen Euroopan kansojen kulttuurien ja perinteiden monimuotoisuutta sekä jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä".

Kansalaisuuden kasvava merkitys eurooppalaisessa järjestelmässä ja arvot, joille kansalaisuus perustuu, ovat heijastuneet unionin tasolla koulutus-, nuoriso- ja kulttuuripolitiikan merkityksen kasvuna. Yhteisölle taattiin ensimmäisen kerran toimivalta koulutus-, nuoriso- ja kulttuurialalla Maastrichtin sopimuksessa (nykyiset määräykset EY:n perustamissopimuksen 149, 150 ja 151 artiklassa). Jos sopimusluonnos Euroopan perustuslaista hyväksytään, siinä vahvistettaisiin tämä toimivalta ja poistettaisiin yksimielisyysvaatimus kulttuuriasioita koskevien päätösten osalta. Tällöin unionin tehtäviin lisättäisiin nuorten kannustaminen osallistumaan Euroopan demokraattiseen elämään. Tällöin voitaisiin myös ruveta kehittämään ajatusta eurooppalaisten nuorten osallistumisesta kansainvälistä yhteenkuuluvuutta koskeviin toimiin. Kun otetaan huomioon urheilun sosiaalinen ja kasvatuksellinen merkitys, urheilu lisättäisiin myös koulutusta koskevan artiklan (149 artiklan) soveltamisalaan.

Edellä mainittujen perustamissopimuksen artikloiden perusteella yhteisö on hyväksynyt ja täytäntöönpannut menestyksekkäästi tärkeitä ohjelmia yleissivistävän koulutuksen alalla, ammatillisessa koulutuksessa sekä nuoriso- ja kulttuuriasioissa. Yhdessä (157 artiklan perusteella ja Nizzan sopimuksessa edellytetyllä määräenemmistöllä hyväksytyn) Media-ohjelman kanssa nämä ohjelmat ovat edistäneet ja edistävät edelleen yhteisien arvojen säilyttämistä ja levittämistä. Kyseiset arvot muodostavat perustan kansalaisuuden poliittiselle rakenteelle Euroopan tasolla ohjelmien nykyistä sukupolvea koskevien väliarviointikertomusten osoittamalla tavalla.

Ohjelmien avulla miljoonat kansalaiset ovat voineet kokea välittömästi Euroopan yhdentymisen edut. Ohjelmien todennettu merkitys muodostaa perusteen niiden jatkamiselle vuoden 2006 jälkeen. Niiden toteuttamiselle ja kehittämiselle on kuitenkin myös muita syitä.

Tuleva vuosikymmen lisää huomattavasti Euroopan unionin moninaisuutta. Kun kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyvät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, se kokee historiansa merkittävimmän laajentumisen. Uudet liittymiset ovat nähtävissä: EU:n tavoitteena on toivottaa Bulgaria ja Romania tervetulleiksi jäseniksi vuonna 2007, jos kyseiset maat ovat valmiit jäsenyyteen. EU:n kokonaisväestömäärä lähestyy jo tässä vaiheessa 500 miljoonaa asukasta, ja se edustaa suunnattoman rikasta kulttuurista, sosiaalista ja kielellistä monimuotoisuutta.

Lisäksi yhteiskunnissamme tapahtuu suuri väestörakenteen muutos. Komissio totesi maahanmuutosta, kotouttamisesta ja työllisyydestä 3. kesäkuuta 2003 antamassaan tiedonannossa [5], että "tilanteessa, jossa työikäinen väestö ikääntyy ja supistuu, pysyvämmät maahanmuuttovirrat - jotka eivät ratkaise kaikkia väestömuutoksen aiheuttamia vaikutuksia - ovat kuitenkin yhä todennäköisempiä ja välttämättömämpiä, jotta voidaan täyttää EU:n työmarkkinoiden tarpeet". Yhteiskuntiamme koossa pitävät yhteiset arvot, kuten vapaus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja yhteisvastuullisuus, muodostuvat tällöin entistäkin tärkeämmiksi. Tiedonannossa kehotettiin sen vuoksi kokonaisvaltaiseen kotouttamispolitiikkaan, joka sisältää muun muassa kielitaitoon sekä sosiaaliseen ympäristöön ja kulttuuriympäristöön liittyvät kysymykset.

[5] Maahanmuutto, kotouttaminen ja työllisyys. KOM(2003) 336 lopullinen, 3.6.2003.

Tämän kehityksen vuoksi on aiempaa välttämättömämpää, että Euroopan kansalainen voi kokea kuuluvansa Euroopan unioniin ja tuntea sen omakseen. Todellisuudessa monet kansalaiset kokevat unionin vain etäisenä poliittisena ja taloudellisena kokonaisuutena, kuten voidaan havaita alhaisesta äänestysvilkkaudesta Euroopan parlamenttivaaleissa (49 prosenttia vuonna 1999). Tuoreet mielipidemittaukset osoittavat, että Euroopan unionin jäsenyyden kannatus on laskenut [6]. Euroopan kansalaisuudelle on sen vuoksi annettava todellinen merkitys välittömän ja omakohtaisen vuorovaikutuksen kautta. Tämä voi tapahtua osallistumalla toimielinten kanssa käytävään vuoropuheluun, kansalais- ja nuorisovaihtoihin tai rajat ylittäviin hankkeisiin. Kansalaisten, taiteilijoiden, kulttuuri- ja audiovisuaalialan teosten sekä tapahtumien liikkuvuuden edistämisellä annetaan Euroopan kansalaisille mahdollisuus hyödyntää rikasta ja monimuotoista kulttuuriperintöään sekä yhteisiä tekijöitä heidän syventäessään eurooppalaista identiteettiään, joka täydentää kansalaisilla jo olevaa kansallista, alueellista, etnistä ja uskonnollista identiteettiä.

[6] Syksyllä 2003 toteutettu Eurobarometri 60.

3. Nuorisoalan toimet

3.1 EU-toimen perusteet

Nuoriso-ohjelma [7] (vuosiksi 2000-2006) on yksi yhteisön tärkeimmistä välineistä, joilla voidaan vastata edellä hahmoteltuihin haasteisiin. Ohjelma on liikkuvuuden ja koulutuksen edistämisen väline, jonka kohteena ovat 15-25-vuotiaat nuoret ja sosiaalipedagogiikan alan työntekijät Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa. Ohjelmassa sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan yhteisön toiminnalla pyritään "edistämään nuorisovaihdon sekä sosiaalipedagogiikan alan ohjaajien vaihdon kehittämistä".

[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1031/2000/EY, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2000, EYVL L 117, 18.5.2000.

Komissio esitti jäsenvaltioille poliittisen strategian nuorten aktiivisen osallistumisen tukemiseksi Euroopassa. Komission marraskuussa 2001 esittämässä valkoisessa kirjassa "Euroopan nuorisopolitiikan uudet tuulet" [8] ehdotetaan, että nuorisoalan toimissa olisi keskityttävä osallistumiseen, tietoon, vapaaehtoistyöhön ja parempaan nuoria koskevaan ymmärtämykseen. Euroopan parlamentti tuki näiden asioiden painottamista [9]. Ministerineuvosto hyväksyi tämän kannan 27. kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa. Siinä otettiin käyttöön kyseiset painotuskohdat kattava avoimen koordinaation menetelmä, jota komissio ja jäsenvaltiot ovat panemassa täytäntöön.

[8] KOM(2001) 681 lopullinen.

[9] Valkoisesta kirjasta 19. huhtikuuta 2002 annettu kertomus (A5-0126/2002).

Laajentumisen jälkeen EU:ssa on 60 miljoonaa 15-25-vuotiasta nuorta. Näille nuorille Eurooppa on paikka, jossa he voivat vapaasti asua, työskennellä, opiskella tai matkustella. Nuoret sitoutuvat kuitenkin aiempaa vähemmän poliittisen ja sosiaalisen toiminnan perinteisiin rakenteisiin. Tämä ei merkitse sitä, että he eivät olisi kiinnostuneita julkisesta toiminnasta. Useimmat nuoret osoittavat halunsa osallistua uusilla tavoilla. On tärkeää luoda olosuhteet, joissa eurooppalaiset nuoret voivat tuoda voimakkaammin itsensä esiin yhteenkuuluvuuden ja vastuullisuuden tiedostavina kansalaisina, jotka ovat monikulttuurisen yhteiskunnan aktiivisia ja suvaitsevia jäseniä. Nuorten aktiivisempi osallistuminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla sekä heidän aktiivisen sitoutumisensa edistäminen ovat yhteiskuntiemme tärkeimmät haasteet nyt ja jatkossa.

Nuorisopolitiikalla tuetaan myös Euroopan kehittymistä kilpailukykyiseksi ja dynaamiseksi osaamistaloudeksi erityisesti elinikäisen oppimisen osalta. Tämä tapahtuu antamalla nuorille mahdollisuus tehostaa koulutustaan vähemmän muodollisesti kuin yleissivistävissä tai ammatillisissa koulutusjärjestelmissä on mahdollista.

Nuorille kansalaisuuden tärkein osa on toisten kunnioittaminen sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella. Tämä kunnioitus ei ole vähäpätöinen tekijä EU:n ulkosuhteiden hoidossa henkilötasolla. Tässä yhteydessä nuorisotoiminnalla on merkitystä laajentuneen Euroopan politiikassa sen naapurien suhteen.

3.2 Väliarvioinnin ja julkisen kuulemisen tulokset

Laaja julkinen kuuleminen, joka aloitettiin koulutus- ja nuorisoalaa koskevien uuden sukupolven ohjelmien [10] valmisteluvaiheessa, osoitti nuorten ja nuorisojärjestöjen sekä kansallisten viranomaisten ja sosiaalialan kansalaisjärjestöjen suuret odotukset eurooppalaisista välineistä, jotka tarjoavat mahdollisuuden luoda vahvempi kansalaisuuden tunne nuorten keskuudessa. Myös Euroopan parlamentti tuki yksiselitteisesti tätä lähestymistapaa.

[10] http://europa.eu.int/comm/youth/ index_en.html

Vuodet 2000-2003 kattavan Nuoriso-ohjelman väliarvioinnissa analysoitiin ohjelman toteuttamistapa, esitettiin toimintaa koskevia suosituksia ja osoitettiin useita seikkoja, jotka liittyvät EU:n toimien tärkeyteen Euroopan kansalaisuuden tukemisessa nuorten keskuudessa.

Väliarvioinnissa vahvistetaan, että ohjelman tavoitteet ja osat, eli nuorisovaihto-ohjelmat, eurooppalainen vapaaehtoistyö ja nuorisoaloitteet, ovat perusteltuja. Väliarvioinnissa korostetaan myös ohjelman vaikutusta nuoriin ja sosiaalipedagogiikan alan työntekijöihin. Siinä osoitetaan erityisesti, että ohjelmaan osallistumalla nuoret hankkivat uusia henkilökohtaisia, sosiaalisia, kulttuurien välisiä ja ammatillisia taitoja. Tällä voi olla hyvin tärkeä merkitys eurooppalaista vapaaehtoistyötä suorittaneille nuorille, joiden elämään tai uravalintoihin myönteinen kokemus on vahvasti vaikuttanut.

Väliarvioinnissa osoitetaan tiettyjä ohjelman toteuttamisongelmia, jotka liittyvät pääasiassa hallinnointiin (menetelmien yksinkertaistaminen, edunsaajille tarjottavan avun tehostaminen, yhdenmukaisten toteuttamistapojen tehostaminen eri jäsenvaltioissa). Arvioinnissa esitetään myös suosituksia, joista osa pannaan täytäntöön ennen ohjelman päättymistä.

Väliarvioinnissa esitettiin myös kunnianhimoisempia suosituksia, jotka eivät kuitenkaan ole nykyisen oikeusperustan mukaisia. Koska eurooppalainen vapaaehtoistyö on nyt otettu käyttöön, uusista kehityssuunnista olisi tarkasteltava sitä, kuinka vapaaehtoistyöllä voitaisiin täydentää viranomaistoimintaa ja kansainvälisiä yhteisvastuutoimintoja. Nuorisotoiminnan painopistealueiden vahvistamiseksi olisi liikkuvuutta ja nuorisovaihtoja edistävissä toiminnoissa keskityttävä toimenpiteisiin, jotka on tarkoitettu välittömästi nuorten osallistumisen ja aktiivisen sitoutumisen tukemiseen, mukaan luettuna kansalaisjärjestöille annettava tuki. Ohjelman maantieteellisen soveltamisalan laajentamisesta ja yhteistyön kehittämisestä kolmansien maiden kanssa olisi tehtävä tärkeämpi osa ohjelmaa. Lisäksi ohjelman mahdollisuuksia voitaisiin tehostaa toimenpidetyypin mukaan, jos ohjelma suunnattaisiin 13-30-vuotiaiden kohderyhmälle.

- Tavoitteet vuoden 2006 jälkeen

Nuorille suunnatun uuden eurooppalaisen välineen kehittämisessä olisi otettava huomioon julkisen kuulemisen ja ohjelman nykyisen arvioinnin tulokset, jotta jatkuvuus varmistetaan ja jotta väline toimisi kitkattomammin. Lisäksi olisi otettava huomioon kansalaisuutta koskevat EU:n uudet pyrkimykset. Ne on esitetty tiedonannossa uusista rahoitusnäkymistä ja toteutettu jo nuoria koskevalla avoimen koordinaation menetelmällä.

- Uuden ohjelman tavoitteet

Tällä uudella välineellä pyritään ensisijaisesti tukemaan nuorten kokemuksia Euroopan kansalaisuudesta siten, että heille tarjotaan keinoja tuntea kansalaisuus todellisempana aktiivisen osallistumisen eri muotojen avulla Euroopan tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla. Uudella ohjelmalla olisi myös pyrittävä edistämään yhteisvastuullisuutta nuorten keskuudessa esimerkiksi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi EU:ssa ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämiseksi nuorten kautta. Sillä olisi myös edistettävä nuorten aloitteellisuutta, luovuutta ja yrittäjähenkisyyttä sekä tarjottava nuorille mahdollisuudet, jotka ovat välttämättömiä heidän henkilökohtaiselle ja ammatilliselle kehittymiselleen. Ohjelmalla olisi lisäksi myötävaikutettava nuorisotoimintojen tukijärjestelmien laadunkehitykseen sekä nuorisojärjestöjen kykyyn edistää kyseisiä toimintoja ja tukea eurooppalaista nuorisopolitiikan yhteistyötä. Julkisena tavoitteena on maksimoida yhteisön toimen vaikutus kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toissijaisuuden periaatetta noudattaen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmassa on viisi erillistä ja toisiaan täydentävää osaa.

- Ehdotetut toimet

"Youth for Europe" (nuorten Eurooppa): Toimen tavoitteena on pääasiassa kehittää nuorten aktiivista osallistumista tukemalla nuorisovaihtoja, liikkuvuutta, nuoria ja heidän hankkeitaan koskevia aloitteita sekä demokraattisiin mekanismeihin osallistumiseen tähtääviä toimia.

"European Voluntary Service" (eurooppalainen vapaaehtoistyö): Toimi kohdistuu yhteisvastuullisuuden ja aktiivisen osallistumisen lisäämiseen ja nuorten keskinäisen ymmärtämyksen parantamiseen. Yksittäisiä ja yhteisiä hankkeita voidaan toteuttaa, jotta nuoret voivat ilmaista halunsa henkilökohtaiseen osallistumiseen. Kyseisiä hankkeita voidaan myös toteuttaa nuorten ottamiseksi mukaan EU:n yhteisvastuutoimiin. Eurooppalainen vapaaehtoistyö mahdollistaa lisäksi vapaaehtoisten hallintoelinten välisen yhteistyön tehostamisen.

"Youth for the world" (nuorten maailma): Toimen tarkoituksena on parantaa keskinäistä ymmärtämystä avartamalla näkökulmaa maailmaan ja edistää nuorten aktiivista osallistumista. Toimella vauhditetaan yhteistyöohjelmaa laajentuneen Euroopan naapurimaiden kanssa vahvistamalla ohjelman suhdetta liittymässä oleviin maihin, Länsi-Balkanin maihin ja ETA-maihin sekä muihin kolmansiin maihin.

"Socio-educational instructors and support systems" (sosiaalipedagogiikan ohjaajat ja tukijärjestelmät): Toimen tarkoituksena on parantaa nuorille tarkoitettujen tukijärjestelmien laatua. Vaikka tämä uusi väline on alunperin suunnattu nuorille, sillä luodaan myös toimia, joista hyötyvät kaikki nuorisotyössä mukana olevat henkilöt. Toimella autetaan Euroopan tasolla toimivia nuorisojärjestöjä ja jatketaan kansalaisjärjestöille budjettikohdasta 15.07.01.02 (entinen A-3029) annettavaa tukea. Sillä tuetaan myös Euroopan nuorisofoorumia, jonka toiminta edistää yleistä eurooppalaista etua. Toimella tuetaan vaihto-, koulutus- ja tiedotustoimintaa sosiaalipedagogiikan alan työntekijöille sekä hankkeita innovaatioiden ja laadun kehittämiseksi. Sillä edistetään lisäksi alueellisten tai paikallisten toimijoiden välisiä kumppanuuksia sekä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ja tuetaan ohjelman rakenteita.

"Support for political cooperation" (polittinen yhteistyö): Toimen tarkoituksena on edistää yhteistyötä nuorisopolitiikan alalla pääasiassa tukemalla toimenpiteitä, jotka edistävät nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien henkilöiden välistä jäsenneltyä vuoropuhelua, yhteistyötä nuorisoasioista vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa ja toimenpiteitä paremman ymmärtämyksen muodostamiseksi nuorista.

- Yksinkertaistaminen

Tuleva ohjelma on yksinkertaistettu nykytilanteeseen verrattuna. Uusi oikeusperusta kattaa kaikki toiminnot, jotka on nykyisin toteutettu kahden eri oikeusperustan pohjalta (Nuoriso-ohjelma ja yhteisön toimintaohjelma nuorisoalalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi). Nykyiset neljä budjettikohtaa korvataan yhdellä kohdalla. Kun otetaan lisäksi huomioon, että uudella ohjelmalla edistetään nuorisoalan yhteistyötä, oikeusperustan yleinen rakenne jää riittävän avoimeksi tarjoten joustomahdollisuuden, jolloin ohjelma voidaan mukauttaa uusiin painopistealueisiin. Ohjelman hallinnointi suoritetaan lisäksi hajautetusti, mikä vastaa yhtä nuorisoasioiden sidosryhmien kuulemismenettelyssä esittämistä vaatimuksista.

- Yhteisön lisäarvo

Näillä toimilla on huomattava eurooppalainen lisäarvo, koska jäsenvaltiot eivät voi yksinään organisoida nuorten liikkuvuutta Euroopassa, monenvälisiä vaihtoja, jotka sisältävät nuorisoryhmiä eri jäsenvaltioista ja kolmansista maista, tai eurooppalaista vapaaehtoistyötä. Toimilla on täydennettävä jäsenvaltioiden toimenpiteitä. Ohjelman vipuvaikutus on myös osoitettu, koska ohjelmalla autetaan suuntaamaan ja joskus myös tehostamaan kansallisia poliittisia toimenpiteitä.

Tulevaa ohjelmaa ei saisi eristää muista yhteisön toimista. Erilaisten ohjelmien välille on voitava muodostaa yhtymäkohtia riippumatta siitä, onko kyseessä kulttuuri-, liikunta-, koulutus- tai oikeus- ja sisäasioiden alan ohjelma. Ohjelman alasta huolimatta on myös voitava tukea yhteistyöohjelmia kolmansien maiden kanssa. Näin ollen tällä ohjelmalla täydennetään muita yhteisön välineitä.

Ohjelmaa toteutettaessa sovelletaan kokonaisuudessaan toissijaisuusperiaatetta, mikä tapahtuu pääasiassa laajasti hajautetulla hallinnolla jäsenvaltiotasolla ja mahdollistamalla jäsenvaltioiden täydentävät aloitteet kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

- Uuden ohjelman ennakoitu vaikutus

Uudella ohjelmalla olisi saavutettava seuraavat tavoitteet:

- 40 000 nuorisohankkeen toteuttaminen (vaihdot, nuorisoaloitteet ja osallistumishankkeet) vuosina 2007-2013;

- eurooppalainen vapaaehtoistyö: 10 000 vapaaehtoista vuodessa eli 70 000 vapaaehtoista vuosina 2007-2013

- sosiaalipedagogiikan alan ohjaajien koulutus, tiedottaminen ja hyvien menettelytapojen vaihto (laadun parantamiseksi): 5 000 hanketta vuosina 2007-2013.

4. Kulttuurialan toimet

4.1 EU-toimen perusteet

EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraava:

Yhteisö myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä.

Sopimusluonnoksessa Euroopan perustuslaista on säilytetty täsmälleen sama sanamuoto, mutta luonnokseen on lisätty yhdeksi unionin tavoitteeksi, että se "huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä" (3 artiklan 3 kohta).

Tämän oikeusperustan ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yhteisön toiminnan tärkein tavoite on myötävaikuttaa yhteisten eurooppalaisten kulttuuriarvojen kukoistamiseen taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten yhteistyöllä [11]. Sen vuoksi yhteisön toiminnassa keskitytään edistämään monenvälistä eurooppalaista yhteistyötä, joka viimeistellään kansallisilla tai kahdenvälisillä kulttuurialan toimintalinjoilla.

[11] Neuvosto on äskettäin vahvistanut tämän kannan, ja se katsoo, "että yhteistyön ja kulttuurivaihdon suosiminen on ensisijaisen tärkeää Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi sekä niiden keskinäisen tuntemuksen parantamiseksi". Neuvoston päätöslauselma, annettu 21 päivänä tammikuuta 2002, kulttuurin asemasta Euroopan unionin kehittämisessä, EYVL C 32, 5.2.2002, s. 2.

EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 3 kohdassa määrätään myös, että yhteisö ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden kanssa kulttuurin alalla. Maailmanlaajuistumisen ja Euroopan unionin laajentumisen yhteydessä on erityisen tärkeää, että yhteisön kulttuurialan ohjelmassa tuetaan kulttuurivaihtoja ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa painottamalla erityisesti mutta ei poissulkevasti maita, joita uusi naapurimaita koskeva politiikka koskee.

Kulttuurialan toimen olennainen lisäarvo yhteisön tasolla on toimen merkitys kulttuurien välisessä vuoropuhelussa, tietoisuuden lisäämisessä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä ja eurooppalaisten kulttuurien monimuotoisuudesta ja rikkaudesta sekä avoimuuden lisäämisessä muita kulttuureita kohtaan. Näin ollen toimella edistetään dynaamisen eurooppalaisen identiteetin muodostumista ruohonjuuritasolla, koska se kehittyy muutosten, kuten maahanmuuton ja siirtolaisuuden, kautta. Tämä edellyttää EU:lta aktiivista ja vakuuttavaa kulttuurialan toimea, jossa voidaan hyödyntää tarpeellisia keinoja.

4.2 Väliarvioinnin ja julkisen kuulemisen tulokset

Satoja kirjoja on käännetty Kulttuuri 2000 -ohjelman ansiosta, mikä helpottaa nykykirjailijoiden teosten levittämistä. Tuhannet kulttuuriorganisaatiot Euroopan eri maista - muun muassa teatterit, museot, ammattijärjestöt, tutkimuskeskukset, yliopistot, kulttuurilaitokset ja viranomaiset - ovat työskennelleet yhdessä kulttuuri- ja taidehankkeiden luomiseksi ja toteuttamiseksi. Vuonna 2003 suoritettiin puolueeton arviointi [12] Kulttuuri 2000 -ohjelmasta [13], joka jatkuu vuoden 2006 loppuun [14]. Arvioinnissa todettiin kulttuurialan tulevia EU-toimia koskevan laajan kuulemisen [15] pohjalta, että Kulttuuri 2000 -ohjelma oli välttämätön EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan täytäntöönpanemiseksi. Arvioinnissa todettiin myös, että ohjelman yleinen lähestymistapa oli oikea ja ohjelmalla oli luotu kulttuurista ja eurooppalaista lisäarvoa.

[12] Ks. alaviite 3 ja komission kertomus "Kulttuuri 2000" -ohjelman toteuttamista vuosina 2000 ja 2001. KOM(2003) 722 lopullinen.

[13] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 508/2000/EY, tehty 14 päivänä helmikuuta 2000, Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta. EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1.

[14] Ks. alaviite 1.

[15] Kulttuuriyhteistyöfoorumi (Euroopan komissio - marraskuu 2001); julkinen kuuleminen Euroopan unionin vuoden 2006 jälkeisen kulttuuriyhteistyöohjelman suunnittelusta (touko-heinäkuu 2003).

Nykyisen ohjelman useat keskeiset tavoitteet perustuvat EY:n perustamissopimukseen ja muodostavat tärkeän osan myös seuraavassa ohjelmassa. Näitä tavoitteita ovat erityisesti jäsenvaltioiden kulttuurien kukoistuksen edistäminen niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta kunnioittaen sekä yhteisen kulttuuriperinnön esiintuominen. Arviointi ja kuuleminen osoittivat myös ohjelmassa joitakin puutteita. Näihin kuuluu esimerkiksi se, että ohjelmalla on liikaa tavoitteita ottaen erityisesti huomioon sille myönnetyt määrärahat.

Euroopan kansalaiset ovat kaikkien EU-toimien lopullinen kohderyhmä kulttuurin alalla. EU:n toimielimet tarvitsevat kuitenkin välittäjiä tavoittaakseen kansalaiset ja tarjotakseen korkealaatuisia kulttuuritoimia, joilla on eurooppalainen ulottuvuus. Kulttuurialan toimijoiden ja välittäjien tukeminen näiden pyrkimyksissä työskennellä yhdessä yli kansallisten rajojen on selkeästi unionin tehtävä. Komissio on työskennellyt tiiviisti kyseisten välittäjien ja toimijoiden kanssa näiden tarpeiden ja kohtaamien vaikeuksien ymmärtämiseksi paremmin. Perusteellinen kuulemismenettely on auttanut komissiota tunnistamaan kolme päätarvetta:

- Paremman taloudellisen tuen tarve, erityisesti pitkällä aikavälillä

Monenväliset yhteistyöhankkeet edellyttävät parempaa yhteisön tukea, koska jäsenvaltiot pyrkivät asettamaan kansalliset tai kahdenväliset hankkeet etusijalle. Pitkän aikavälin taloudellinen tuki on myös välttämätöntä kestävien yhteistyöhankkeiden kehittämiseksi. Eurooppalaisille verkostoille tai järjestöille annettavalla toimintatuella on myös tärkeä lisäarvo.

- Kulttuuriyhteistyötä ja hyvien toimintatapojen kasvavaa vaihtoa koskevan lisätiedon tarve

On olemassa todellinen tarve saada ajankohtaista ja käytännöllistä lisätietoa kulttuuriyhteistyöstä. Hyvien toimintatapojen paremmalla jakamisella olisi huomattava lisäarvo. Eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä koskevan tutkimuksen puute on erityinen haitta.

- Joustavamman, kohdennetumman ja näkyvämmän yhteisöohjelman tarve

Kulttuurialan toimijat ilmaisivat sen tosiseikan, että Kulttuuri 2000 -ohjelman jako eri kulttuurialoihin tai toimiin tuntui niistä väkinäiseltä, koska osa monialaisista hankkeista sopii huonosti ennalta määritettyihin luokkiin.

4.3 EU-toimet vuoden 2006 jälkeen

Komissio pyrkii antamaan ehdotuksen ohjelmasta, jossa keskitytään Euroopan parlamentin, neuvoston ja kulttuurialan osoittamaan seuraavaan kolmeen päätavoitteeseen:

- kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden rajat ylittävä liikkuvuus

- taideteosten kansainvälinen levitys (myös aineettomat teokset, kuten musiikki)

- kulttuurien välinen vuoropuhelu.

Ohjelmasta tuettujen hankkeiden olisi oltava riittävän laaja-alaisia, ja niillä olisi varmistettava paras mahdollinen lisäarvo Euroopan tasolla. Sen vuoksi jokaisessa ohjelmasta tuetussa hankkeessa on yhdistettävä vähintään kaksi näistä poliittisista tavoitteista. Suunniteltuja toimen osa-alueita on kolme:

4.3.1 Ensimmäinen osa-alue: kulttuuriyhteistyöhankkeiden välitön tuki

Monenvälisten yhteistyöhankkeiden rahoittaminen niiden kaikissa muodoissa on välttämätöntä, koska sillä tuetaan todellisia toimia, jotka ovat helposti kansalaisten nähtävissä. Uudesta ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, jotka on kehitetty kulttuuriyhteistyön painopistealueilla, kulttuuriyhteistyötoimilla ja erityistoimilla. Kulttuuriyhteistyön painopistealueilla kootaan yhden tai useamman alan toimijoita kehittämään monivuotisia kulttuuritoimia. Tukea annetaan esimerkiksi kulttuuriyhteistyön painopistealueelle sellaisten taidehankkeiden käynnistämiseksi, joihin osallistuu toimijoita eri maista. Festivaalien, teatteri- ja tanssinäytösten sekä konserttien järjestäjät voivat työskennellä yhdessä organisoidusti ja pitkäaikaisesti ylittäen perinteiset rajansa.

Kulttuuriyhteistyön painopistealueiden monivuotisen tuen täydentämiseksi myönnetään tukea vuosittaisiin kulttuuriyhteistyötoimiin, joilla on suuri kulttuurinen ja eurooppalainen lisäarvo. Näillä hankkeilla, jotka yhtä tai useampaa alaa edustava eurooppalainen kulttuurialan toimija on kehittänyt, edistetään innovaatioita ja luovuutta. Sellaisia hankkeita kannustetaan, joilla pyritään löytämään uusia yhteistyömuotoja ja kehittämään niitä pitkällä aikavälillä. Tällaisilla hankkeilla voi olla välittömiä ja myönteisiä vaikutuksia useaan ihmisryhmään. Tukea myönnetään esimerkiksi yhteistyötoimiin, joilla pyritään helpottamaan rajat ylittävää taiteilijoiden liikkumista ja taideteosten kansainvälistä levitystä. Tukea myönnetään myös hankkeisiin, jotka kohdistuvat vammaisiin tai nostavat esiin niin sanottuja vähemmistökulttuureita.

Laaja-alaisilla ja merkittävillä erityistoimilla olisi herätettävä Euroopan kansalaisten huomio sekä lisättävä heidän tietoisuuttaan kuulumisesta Euroopan unioniin ja parannettava heidän tuntemustaan unionin kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Erityistoimilla on myös tehtävä EU:n kulttuuritoiminta näkyvämmäksi sekä unionissa että sen ulkopuolella. Tunnettu esimerkki tällaisista toimista on Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke, joka on saavuttanut hyvin vaikutusta ja näkyvyyttä Euroopan kansalaisten osalta.

4.3.2 Toinen osa-alue: eurooppalaisten kulttuuriyhteistyöjärjestöjen tuki

Yhteistyöhankkeiden välitöntä tukea on täydennettävä yhteistyötä edistävällä organisoidummalla toiminnalla, joka ulottuu pidemmällä kuin hankekeskeinen lähestymistapa. Tämän vuoksi Kulttuuri 2000 -ohjelmaa seuraavalla ohjelmalla olisi autettava kattamaan eurooppalaisten etujen mukaisesti tai eurooppalaisen kulttuurin lähettiläinä maailmalla toimivien kulttuurijärjestöjen kulut. Nämä organisaatiot ovat keskeisiä toimijoita yhteisen eurooppalaisen kulttuurialueen muodostumisessa, mutta ne eivät yleensä saa rahoitusta kansallisilta viranomaisilta. Yhteisön toimella on tässä selkeä lisäarvo.

Organisaatioverkostot kannustavat kulttuurijärjestöjen välisiä vaihtoja eri Euroopan maissa, tunnistavat Euroopan taiteellisen yhteisön tarpeet, toimivat kulttuurialan ja EU:n toimielinten yhdyskohtana ja levittävät hyödyllistä ja luotettavaa tietoa alasta. Verkostot yhdistävät useita kymmeniä tuhansia kulttuurin ammattilaisia, kun otetaan huomioon kaikki alat.

4.3.3 Kolmas osa-alue: kulttuuriyhteistyöopintojen ja -tiedotuksen tuki

Helppokäyttöinen ja ajantasainen tieto lainsäädännöllisistä, verotuksellisista ja hallinnollisista kysymyksistä, jotka koskevat eurooppalaista yhteistyötä, tai mahdollisista yhteistyökumppaneista auttaa kulttuurialan toimijoita ja päätöksentekijöitä löytämään ratkaisuilleen vahvat perusteet. Parempi tietämys helpottaa uusien yhteistyöhankkeiden käynnistämistä. Tukea myönnetään erityisesti www-pohjaiselle välineelle, jolla edistetään rajat ylittävän kulttuuriyhteistyön kehittämistä.

4.4 Yksinkertaistaminen

Kulttuuri-ohjelma on monipuolinen ja johdonmukainen kulttuuriyhteistyötä edistävä väline, joka on suunniteltu lisäksi myötävaikuttamaan merkittävästi yhteisön lainsäädännön ja hallinnon yksinkertaistamiseen. Lainsäädännöllinen päätös (myös liite) on kirjoitettava siten, että tavoitteena on lyhyys, yksinkertaisuus ja joustavuus. Uusi Kulttuuri-ohjelma pohjautuu yhteen oikeusperustaan nykyisen kahden sijasta ja yhteen budjettikohtaan nykyisen viiden sijasta. Ohjelma on myös käyttäjäystävällisempi. Se on suunnattu kaikille kulttuurin ja taiteen aloille, eikä siinä ole ennalta määritettyjä luokkia. Se on myös avoin useammalle kulttuurialan toimijalle keskus- tai paikallishallinnosta verkostoihin ja kulttuurialan yrityksiin.

4.5 Uuden ohjelman tavoitteet ja odotetut vaikutukset

Uudella ohjelmalla edistetään aktiivisesti eurooppalaisen identiteetin syventämistä ruohonjuuritasolla antamalla kulttuurialan toimijoille ja kansalaisille enemmän mahdollisuuksia verkostojen luomiseen, hankkeiden toteuttamiseen, suurempaan liikkuvuuteen sekä Euroopan kulttuurien ja maailman muiden kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen. Näiden päämäärien saavuttamiseksi on tavoitettava suuri yleisö. Ohjelma sisältää tarkat tavoitteet kulttuurituotoksille toimien ja niiden tavoittamien ihmisten määrän osalta. Tämän olisi sisällettävä

- noin 1 400 kulttuurialan yhteistyöhanketta kaudella 2007-2013, mukaan luettuna 80 monivuotista kulttuuriyhteistyön painopistealuetta

- vuosittain noin 50 verkostoa tai Euroopan laajuisesti merkittävää järjestöä

- useita kohdennettuja tutkimuksia sekä toimia tilastojen kokoamiseksi ja tiedon levittämiseksi.

Kokonaistuloksena sadat eurooppalaiset kulttuurialan toimijat työskentelevät yhdessä joka vuosi rajat ylittäen ja tavoittaen miljoonia kansalaisia.

5. Audiovisuaalialan toimet

5.1 EU-toimen perusteet

Audiovisuaalialan sosiaalinen ja kulttuurinen vaikutus on suurempi kuin minkään muun alan. Tämä vaikutus on audiovisuaalialalle ominaista, ja se näkyy jo television asemasta. Noin 98 prosentilla Euroopan kotitalouksista on televisio, ja keskivertoeurooppalainen katselee televisiota yli kolme tuntia päivässä. Lapsilla luku on vielä suurempi.

Audiovisuaaliset viestimet ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnan arvojen kehityksessä ja välittymisessä. Audiovisuaaliala vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä kansalaiset tietävät, uskovat ja tuntevat. Alalla on ratkaiseva osuus kulttuuri-identiteetin välittämisessä ja kehittymisessä ja jopa sen rakentumisessa. Tämä koskee erityisesti lapsia ja nuoria. Elokuvien ja muiden audiovisuaalisten teosten kasvanut levitys on osoittautunut myös tärkeäksi keinoksi edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Edellä esitettyjen syiden vuoksi on välttämätöntä, että Euroopan yhteisö on toteuttanut erityistä audiovisuaalialan politiikkaa vuodesta 1989 lähtien. EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisö pyrkii toiminnallaan tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioiden toimintaa taiteellisen ja kirjallisen luovan toiminnan alalla, audiovisuaalisen alan toiminta mukaan luettuna. Tämä sanamuoto on säilytetty luonnoksessa Euroopan perustuslaista. Televisio ilman rajoja -direktiivillä on luotu televisioinnin yhtenäismarkkinat. Tämän lisäksi EU on ryhtynyt edistämistoimenpiteisiin Euroopan audiovisuaalialan teollisuudessa [16], joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ideoiden vaihtamiseen. Jotta laajentuva ja yhä moninaisempi unioni saataisiin kukoistamaan, sen jäsenvaltioiden yleisten mielipiteiden on oltava vuorovaikutussuhteessa. Lisäksi sosiaali- ja kulttuurikysymyksiä koskevaa tietoa on vaihdettava yli rajojen.

[16] Neuvoston direktiivi 89/552/ETY, annettu 3 päivänä lokakuuta 1989, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY.

Audiovisuaalialalla on valtava kulttuurinen vaikutus. Alalla ei voida kuitenkaan toteuttaa sen luovaa potentiaalia, jos sen kilpailukykyä ei vahvisteta. Eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten keskimääräinen osuus Euroopan markkinoilla on 40-45 prosenttia fiktio-ohjelmien osalta, noin 30 prosenttia elokuvien osalta sekä 20 prosenttia videoiden ja DVD:n osalta. Kyseinen Euroopan markkinaosuus koostuu pääasiassa kansallisilla kotimarkkinoilla myydyistä audiovisuaalisista teoksista: muissa Euroopan maissa tuotettujen teosten määrä tästä markkinaosuudesta on huomattavasti pienempi (yleensä alle kolmannes Euroopan kokonaismarkkinaosuudesta) [17].

[17] Komission arviot perustuvat Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen tilastoihin. (Ks. http://www.obs.coe.int/ ja erityisesti http://www.obs.coe.int/about/oea/pr/ mif2003.html.en). Arviot kattavat television fiktio-ohjelmien esittämismäärän, elokuvateatterien katsojamäärät sekä videokasettien ja DVD-levyjen myynnin ja vuokrauksen.

EU:n toimet audiovisuaalialalla ovat näin ollen osa strategiaa, joka koskee valintamahdollisuuden antamista eurooppalaisille. Jos eurooppalaiset eivät kykene seuraamaan kertomuksia, näytelmiä, dokumenttiohjelmia tai muita teoksia, jotka kuvaavat eurooppalaisten ja heidän naapuriensa todellista elämää ja historiaa, he eivät kykene enää täysin tuntemaan tai ymmärtämään niitä. Jotta kyseiset teokset olisivat helposti saatavina ja riittävän laadukkaita, EU:n on tuettava alan ammattilaisten taitojen hankkimista ja parantamista, Euroopan laajuisten audiovisuaalialan hankkeiden kehittämistä sekä teosten levittämistä ja myynninedistämistä. Sen sijaan tuotannon tukiohjelmat olisi säilytettävä jäsenvaltioilla.

EU-toimi on arvioitava laajentumisen ja maailmanlaajuistumisen yhteydessä. Tältä osin on myös tärkeää, että esimerkiksi EU:n ehdokasmaat, Balkanin maat ja EU:n naapuruuspolitiikassa mukana olevat maat osallistuisivat mahdollisimman aktiivisesti audiovisuaalialan EU-ohjelmiin.

5.2 Väliarvioinnin ja julkisen kuulemisen tulokset

Nykyisin yhteisö tukee Euroopan audiovisuaalialan teollisuutta Media Plus- ja Media Training -ohjelmista, joiden on määrä päättyä vuonna 2006 [18]. Nykyisten Media-ohjelmien ja valmistelevan toimen "kasvu ja audiovisuaaliala i2i" [19] väliarvioinnissa vahvistettiin, että ohjelmalla on ollut myönteisiä vaikutuksia eurooppalaisten teosten levitykseen eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Ohjelmalla on myös lisätty yhteistyötä eurooppalaisten toimijoiden välillä ja luotu näin ollen eurooppalaista lisäarvoa audiovisuaalialalle.

[18] Ks. alaviite 1.

[19] Ks. alaviite 3.

Yhteisön toimilla vastataan muuttuviin tarpeisiin (uudet jäsenvaltiot, rahoitus, teollisen perustan vahvistaminen, kansainvälinen laajentuminen), jotka ovat kasvavassa määrin eurooppalaisten ammattilaisten kohtaamien haasteiden keskipisteessä. Pienille ja keskisuurille yrityksille kehitetty valmisteleva toimi i2i on edistänyt tehokkaasti yritysten rahoitussuunnitelmien laadintaa, ja sillä on luotu lisäarvoa audiovisuaalialalle. Koulutuksen osalta tulokset ovat osoittaneet yhteisön toimien tarpeen ammatillisen osaamisen lisäämiseksi Euroopan audiovisuaalialalla. Vaikutus alalla aktiivisesti toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on ollut myönteinen kehittämisen alalla mahdollistaen myös parempien liiketoimintasuunnitelmien laatimisen. Tämä myönteinen vaikutus on myös varmistanut investoinnit uusiin teoksiin.

Yhteisön haasteena uuden toimen suunnittelussa audiovisuaalialan teollisuudelle on niiden esteiden poistaminen, jotka estävät eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten leviämisen niiden omien alueiden ulkopuolelle, ja markkinoiden pirstoutumisen ehkäiseminen. Euroopan audiovisuaalialan teollisuus voi tarjota miljoonille eurooppalaisille mahdollisuuden nähdä teoksia, jotka kuvaavat eurooppalaisten ja heidän naapuriensa kulttuureita, ainoastaan hankkimalla tarvittavat taidot elokuvien ja muiden sellaisten audiovisuaalisten teosten kehittämiseksi, joilla on eurooppalainen ulottuvuus, sekä levittämällä, mainostamalla (festivaaleilla ja markkinoilla) ja esittämällä enemmän audiovisuaalisia teoksia Euroopan maista.

Komissio kartoitti kuulemisella laajasti audiovisuaalialan tarpeita valmistellessaan Media 2007 -ohjelmaa, joka korvaa nykyiset kaksi ohjelmaa. Kuulemisen tulokset osoittavat, että tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan uusi yhteisön toimi. Näitä tarpeita ovat taitojen hankkiminen elokuvien ja muiden sellaisten audiovisuaalisten teosten luomiseksi, joilla on eurooppalainen ulottuvuus, sekä muissa Euroopan maissa tuotettujen audiovisuaalisten teosten riittämättömän leviämisen tehostaminen Euroopan unionissa. Tämä jälkimmäinen ongelma on vielä ajankohtaisempi liittymässä olevissa maissa, joissa audiovisuaalialan teollisuus on käytännössä kadonnut aikana, jolloin yhteiset kulttuuripiirteet ovat erittäin tärkeitä.

Media 2007 -ohjelman tavoitteet olisi myös kohdistettava ennen tuotantovaihetta tapahtuviin ja sitä seuraaviin toimiin, mutta niitä on muutettava teknologisen (lähinnä digitaalisen) kehityksen ja markkinatilanteen mukaan. Euroopan audiovisuaaliala koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yrityksistä). Media 2007 -ohjelmalla olisi sen vuoksi pyrittävä luomaan erityisesti pk-yrityksille mukautetut olosuhteet helpottaen muissa Euroopan maissa tuotettujen audiovisuaalisten teosten luomista ja leviämistä. Media 2007 -ohjelman olisi lisäksi sisällettävä innovatiivisia toimia, joilla helpotetaan pk-yritysten rahoituksen saantia.

5.3 EU-toimet vuoden 2006 jälkeen

MEDIA 2007 -ohjelmalla on maailmanlaajuiset tavoitteet

- säilyttää ja vahvistaa Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta ja audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä

- lisätä eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten leviämistä Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella

- vahvistaa Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä avoimilla ja kilpailuun perustuvilla markkinoilla.

Ohjelmaan kuuluvat seuraavat toimintatavoitteet ja toimet.

5.3.1 Tuotantoa edeltävä vaihe

- Taitojen ja pätevyyden hankkiminen

Ohjelmalla tuetaan hankkeita, joilla pyritään parantamaan Euroopan audiovisuaalialan ammattilaisten luovia, hallinnollisia ja liiketoiminnallisia taitoja ja/tai mukauttamaan heidän tekniset taitonsa digitaaliteknologioihin. Tämä sisältää liikkuvuutta edistävät toimenpiteet elokuva-alan opiskelijoille. Ohjelmalla pyritään lisäämään eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä audiovisuaalialan ammattilaisten verkottumista ja yksittäisiä hankkeita. Sillä edistetään myös ammattilaisten yhteistyötä koskevaa eurooppalaista strategiaa sekä yhteistuotannon että liiketoimintasuunnitelmien laadinnan osalta.

Uusien jäsenmaiden ammattilaisille myönnetään lisäksi erityisiä apurahoja, joilla heitä autetaan kohtaamaan Euroopan markkinoiden haasteet ja kaventamaan eroa korkean tuotantokapasiteetin maiden sekä heikon tuotantokapasiteetin ja/tai suppean kielialueen maiden välillä.

- Kehittäminen

Ohjelmalla tuetaan riippumattomia pk-yrityksiä dokumenttiohjelmien, animaatioelokuvien, näytelmien ja multimedian osalta. Sillä kannustetaan yrityksiä laatimaan hankkeilleen kansainvälisiä myynninedistämis- ja markkinointistrategioita tuotantoa edeltävästä vaiheesta alkaen. Ohjelmalla autetaan yrityksiä myös valmistamaan järkeviä rahoitussuunnitelmia ja helpottamaan riippumattomille pk-yrityksille tarkoitetun lainan saantia. Pk-yritysten esittämät välilliset kulut, jotka liittyvät tuotantohankkeiden yksityiseen rahoitukseen (kuten rahoitus- ja vakuutuskulut tai valmistumistakuut), voidaan myös kattaa.

Ohjelmasta myönnetään tukea myös riippumattomille tuotantoyhtiöille yksittäisten hankkeiden kehittämiseen. Ohjelmalla tuetaan teosluettelon laatimista sekä rajoitetun että korkeamman investointikapasiteetin yrityksissä. Tukea myönnetään sellaisten järkevien liiketoimintasuunnitelmien kehittämiseen, jotka liittyvät teoksiin ja teosluetteloon.

Teosten luomisessa kannustetaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, esimerkiksi siihen, että teokseen sisällytetään alusta lähtien olennaiset osat kuten sen levittäminen ja elokuvamusiikki.

5.3.2 Tuotantoa seuraava vaihe

- Levittäminen

Yhteisön toimessa keskitytään tukemaan teoksen rajat ylittävää levittämistä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Toimella täydennetään jäsenvaltioiden tukimekanismeja. Levitysvaiheen (elokuvateatteri-, TV-, video-, DVD- ja Internet-levitys) tuki parantaa audiovisuaalialan teollisuuden kilpailukykyä auttamalla sitä hyötymään yhtenäismarkkinoista.

Uudella ohjelmalla vahvistetaan eurooppalaista elokuva-alan levitystä rohkaisemalla investoimaan muissa Euroopan maissa tuotettujen teosten tuottamiseen, hankintaan, markkinointiin ja myynninedistämiseen sekä koordinoimaan markkinointistrategioita eri toimijoiden (jakelijat, myyntiedustajat, tuottajat, esittäjät...) välillä. Ohjelmalla edistetään muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien levittämästä tukemalla niiden vientiä, levittämistä ja esittämistä elokuvateattereissa. Sillä edistetään lisäksi riippumattomien tuotantoyhtiöiden audiovisuaalisten teosten rajat ylittävää levittämistä. Ohjelma kattaa myös sellaisten niin sanottujen jälkiperäisten teosten levittämisen, joilla on korkea taiteellinen sisältö (kuten elokuvamusiikki).

Ohjelmaa perustuu Media Plus -ohjelmassa suoritetuista toimista saatuihin tuloksiin eli levityksen automaattiseen ja valikoivaan järjestelmään sekä jakelijoiden ryhmittelyyn. Kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseksi ohjelmalla tuetaan lisäksi teosluetteloiden jakeluyhtiöitä, joilla on pienemmät kaupallisen menestymisen mahdollisuudet.

Tuottajien, jakelijoiden ja myyntiedustajien välistä koordinointia edistetään tukemalla eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten myynninedistämispakettien kehittämistä.

Eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten digitalisoimisen tukemiseksi toteutetaan toimi, ja käyttöön otetaan automaattinen järjestelmä, jolla luodaan digitaalisia kopioita Euroopan muissa maissa tuotetuista elokuvista. Tukea myönnetään jälkiäänitykseen, tekstitykseen ja monikielisiin kopioihin, jotka toimivat kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisen välineinä. Lisäksi on tarkoitus tukea digitaalisia näytöksiä helpottamalla digitaalilaiteinvestointien rahoittamista.

- Myynninedistäminen

Elokuva- ja televisiofestivaaleilla edistetään tehokkaasti eurooppalaisten teosten myyntiä. Ohjelmalla tuetaan sen vuoksi eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten myynninedistämistä alan markkinoilla. Sillä edistetään eurooppalaisten toimijoiden yhteistyötä ja koordinointia eurooppalaisen myynninedistämisstrategian tukemiseksi. Ohjelmalla varmistetaan myös, että festivaalit ovat tärkeässä asemassa kulttuuripolitiikan kehittämisessä ja yleisön tiedon lisäämisessä.

Suunnitelluilla toimilla varmistetaan, että audiovisuaalialan ammattilaiset pääsevät eurooppalaisille ja kansainvälisille alan markkinoille. Niillä varmistamisen myös, että Euroopan monimuotoiset kulttuurit ovat mahdollisimman laajan eurooppalaisen ja kansainvälisen yleisön saavutettavissa. Lisäksi toimilla edistetään kansallisten myynninedistämisorganisaatioiden yhteisiä toimia ja tuetaan Euroopan audiovisuaalista kulttuuriperintöä.

- Pilottihankkeet/Digitaaliteknologia

Innovaatiot ovat erittäin tärkeitä sen varmistamiseksi, että audiovisuaalialan arvoketjun päässä olevalla yleisöllä olisi mahdollisimman suuri valinnanvara. Tältä osin pilottihankkeet ovat osoittautuneet hyväksi testialustaksi. Koska uusi ohjelma sisältää tiettyjä aiemmin katettuja aloja, tällä "testilaboratoriolla" on edelleen olennainen merkitys. Ohjelmassa keskitytään aloihin, joihin uusien tieto- ja viestintätekniikoiden käytön katsotaan audiovisuaalialalla todennäköisesti vaikuttavan. Pilottihankkeiden tulokset tehdään laajasti tunnetuksi, jotta parhaiden toimintatapojen levittämistä edistettäisiin.

5.4 Yksinkertaistaminen

Euroopan audiovisuaalialan tukemiseksi laadittavalla uudella ohjelmalla myötävaikutetaan merkittävästi myös yhteisön välineiden yksinkertaistamiseen.

Nykyisen kahden Media-ohjelman yhdistäminen yhdeksi ohjelmaksi kuvastaa audiovisuaalialan tarpeita ja varsinkin Euroopan markkinoiden sosioekonomista, rahoituksellista, ja lainsäädännöllistä heterogeenisuutta. Yhdistämisellä vastataan myös tarpeeseen yksinkertaistaa ja liittää yhteen eurooppalaisen audiovisuaalialan arvoketjun eri osat.

Ohjelman hallinnointi on komission kannalta yksinkertaisempaa. Se on myös suunniteltu käyttäjäystävällisemmäksi sääntöjen ja menettelyjen osalta, mikä vastaa julkisen kuulemisen tuloksia. Seuraavia yksinkertaistuksia voidaan mainita esimerkkinä myös varainhoitoasetuksen yhteydessä: i) hakijan rahoitusmahdollisuuksien tarkistamisen suhteuttaminen haetun tuen määrään; ii) rahoituksellisten ja hallinnollisten sääntöjen suhteuttamista tuen määrään ja/tai kapasiteettiin koskevan lausekkeen käyttöönotto, esimerkiksi raportointivaatimusten osalta.

5.5 Uuden ohjelman tavoitteet ja odotetut vaikutukset

Uusi ohjelma sisältää kulttuurituotoksia koskevia useita täsmällisiä tavoitteita, jotka kattavat toimien ja niiden tavoittamien kansalaisten määrän. Näiden tavoitteiden olisi sisällettävä

- toimi, jolla tuodaan yhteen 1 500 audiovisuaalialan toimijaa vuosittain ja joka mahdollistaa usean miljoonan kansalaisen tavoittamisen

- alkuperämaansa ulkopuolelle levitettyjen eurooppalaisten elokuvien markkinaosuuden lisääminen nykyisestä 11 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä [20]

[20] Tässä viitataan muissa Euroopan maissa tuotettujen teosten osuuteen EU-markkinoilla. Pohjoisamerikkalaisten elokuvien markkinaosuus on nykyisin noin 70 prosenttia. Elokuvan tuotto on suoraan verrannollinen katsojien määrään.

- muissa Euroopan maissa tuotettujen elokuvien esitysmäärän kaksinkertaistaminen ja erityisesti nuoren yleisön huomioon ottaminen

- Euroopan 40 elokuva-akatemian yhteistyön mahdollistaminen kykyjen kehittämiseksi ja taitotiedon vaihtamiseksi Euroopan tasolla

- tuettujen audiovisuaalialan hankkeiden määrän kaksinkertaistaminen ja erityisesti yhteistuotantojen huomioon ottaminen

- eurooppalaisten levityskampanjoiden määrän kaksinkertaistaminen.

6. Kansalaisten osallistuminen

Euroopan komissio on usean vuoden ajan hallinnoinut eri toimia, joilla on pyritty lisäämään kansalaisten osallistumista erityisesti rajat ylittävällä tasolla. Jotta uudessa varainhoitoasetuksessa [21] säädetyt vaatimukset täytettäisiin, nämä toimet on yhdistetty 26. tammikuuta 2004 hyväksytyssä uudessa ohjelmassa [22]. Ohjelmaan sisältyvät toimet ovat osoittaneet eurooppalaisen lisäarvonsa ja tehokkuutensa kansalaisjärjestöjen toimintaan (useimmiten vapaaehtoiselta pohjalta tai luottamustehtävissä) osallistuvien kansalaisten erityistarpeiden täyttämisessä. Toimet on sovitettu välittömästi kansalaisyhteiskunnalle. Kansalaiset ovat laajasti hyväksyneet toimet, jotka tarjoavat hyvän vastineen käytetyille varoille. Esimerkiksi ystävyyskaupunkitoiminnalla annetaan vuosittain sadoille tuhansille eri maiden kansalaisille mahdollisuus tavata toisiaan ja oppia tuntemaan toistensa kulttuuria, historiaa ja sosioekonomista tilannetta.

[21] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta. Asetuksessa edellytetään, että kaikilla yhteisön menoilla on oikeusperusta. Uudessa ohjelmassa asianomaiset toimet pohjautuvat oikeusperustaan.

[22] Yhteisön toimintaohjelma unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi (kansalaisosallistuminen). EUVL L 30, 4.2.2004, s. 6.

Ohjelmalla pyritään edistämään Euroopan unionin arvoja ja tavoitteita, tuomaan EU:ta ja sen toimielimiä lähemmäksi kansalaisia, rohkaisemaan kansalaisia aktiivisempaan kanssakäymiseen toimielinten kanssa, ottamaan kansalaiset tiiviisti mukaan pohdittaessa Euroopan tulevaisuutta ja keskusteltaessa siitä, vahvistamaan eri jäsenvaltioiden kansalaisten välisiä yhdyssiteitä sekä kannustamaan aktiiviseen kansalaisuuteen.

Eurooppalaisten kattojärjestöjen lisäksi ohjelma on suunnattu valtiosta riippumattomille järjestöille, Euroopan laajuisesti merkittäville yhdistyksille ja liitoille sekä työmarkkinakeskusjärjestöille, mukaan luettuna ruohonjuuritason järjestöt ja yhteisössä toimivat paikalliset organisaatiot. Tukea voidaan myöntää lisäksi elimille, jotka ajavat yleistä eurooppalaista etua aktiivisen Euroopan kansalaisuuden alalla. Näihin elimiin kuuluvat myös mietintäryhmät.

Perustuslakiluonnoksen 46 artiklassa, joka koskee osallistuvaa demokratiaa, tuetaan näitä tavoitteita. Siinä määrätään muun muassa, että unionin toimielinten olisi annettava kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä kaikista unionin toiminta-aloista. Unionin toimielinten olisi myös käytävä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Äskettäin käynnistetty kansalaisten osallistumista koskeva ohjelma päättyy nykyisten rahoitusnäkymien perusteella vuoden 2006 lopussa. Lisätoimien tarve on kuitenkin selvä tässä tiedonannossa hahmoteltujen haasteiden perusteella. Siitä huolimatta olisi ennenaikaista luonnostella tässä vaiheessa erityisiä ehdotuksia vuoden 2006 jälkeen käynnistettävää ohjelmaa varten. Lainsäädäntöehdotusta käsitellään vuoden 2005 alussa uuden ohjelman ensimmäisen arvioinnin ja Euroopan perustuslaista käydyn keskustelun pohjalta.

7. Päätelmät

Komissio katsoo, että tässä tiedonannossa hahmotellut ehdotukset ovat välttämättömiä unionin kehityksen varmistamiseksi seuraavalla ohjelmakaudella ja sen jälkeen. Ehdotukset ovat välttämättömiä erityisesti siksi, että varmistetaan mahdollisuus kokea unionin kansalaisuuden merkitys käytännössä.

Komissio toimittaa tämän vuoksi ehdotukset eteenpäin kuluvan vuoden kesällä osana sen poliittisen hankkeen toteuttamiseksi annettavaa lainsäädäntöehdotuspakettia, joka on esitetty komission tiedonannossa "Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen - Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007-2013".