Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä annetun direktiivin 2003/49/EY muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. JOHDANTO

1. Talous- ja raha-asioiden neuvosto hyväksyi 3. kesäkuuta 2003 pitämässään kokouksessa nk. veropaketin, jonka yhden osan muodosti eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2003/49/ETY [1], jäljempänä 'direktiivi'.

[1] EUVL L 157, 26.6.2003, s. 49.

2. Ottaen huomioon direktiivin antopäivän sekä sen, että direktiivi perustuu komission vuonna 1998 tekemään ehdotukseen [2], direktiiviä ei ole teknisesti mukautettu uusien jäsenvaltioiden liittymiseen. Asian edellyttämät tekniset mukautukset (asianomaisten verojen ja yritysten luetteloiminen kunkin unioniin liittyvän valtion osalta) on tarkoitus tehdä liittymisasiakirjan 57 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Tästä syystä näitä teknisiä mukautuksia ei käsitellä tässä ehdotuksessa.

[2] KOM(1998) 67 lopullinen - 98/0087(CNS), EYVL C 123, s. 9.

3. Direktiivin antamisen yhteydessä neuvoston pöytäkirjoihin sisällytettiin seuraava toteamus: "Neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että korko- ja rojaltidirektiivin etujen ei pitäisi koitua yrityksille, jotka on vapautettu direktiivin soveltamisalaan kuuluvasta tuloverosta. Neuvosto pyytää, että komissio tekisi direktiiviin tarvittavia muutoksia koskevat ehdotukset hyvissä ajoin." Komissio toteaa jo direktiivissä, että "on tarpeellista huolehtia siitä, että korko- ja rojaltimaksuja verotetaan jossakin jäsenvaltiossa kerran" [3] ja että "lisäksi on tarpeen jättää jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä petosten tai väärinkäytösten estämiseksi" [4]. Komissio yhtyy neuvoston näkemykseen siitä, että direktiivin säännöksissä ei saisi olla porsaanreikiä, jotka mahdollistavat korko- ja rojaltimaksujen verotuksen kiertämisen. Tämä uusi ehdotus on komission vastaus neuvoston pyyntöön.

[3] Direktiivin johdanto-osan 3 kappale.

[4] Direktiivin johdanto-osan 6 kappale.

4. Euroopan unionin veropolitiikkaa käsittelevän tiedonantonsa [5] ja välittömästä verotuksesta rajatylittävälle taloudelliselle toiminnalle sisämarkkinoilla aiheutuvia rajoituksia ja tilanteen korjaamista käsittelevän tiedonantonsa [6] lisäksi komissio on tehnyt kaksi ehdotusta [7] välittömän verotuksen alalla annettujen neuvoston direktiivien muuttamiseksi. Ehdotuksista toinen koskee eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23. heinäkuuta 1990 annettua neuvoston direktiiviä 90/435/ETY [8], jäljempänä 'emo- ja tytäryhtiödirektiivi', ja toinen eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä samana päivänä annettua neuvoston direktiiviä 90/434/ETY [9], jäljempänä 'yritysjärjestelydirektiivi'. Kyseisten kahden direktiivin soveltamisalan laajentamiseen tähtäävissä muutoksissa ehdotetaan direktiivien liitteenä olevan yhtiöluettelon muuttamista sellaisten yhtiömuotojen sisällyttämiseksi siihen, jotka eivät toistaiseksi ole kuuluneet direktiivien soveltamisalaan. Komissio katsoo, että eriarvoisuuden ja hämmennyksen välttämiseksi korko- ja rojaltidirektiiviin on syytä soveltaa samaa lähestymistapaa . Niinpä se ehdottaa, että korko- ja rojaltidirektiivin liitteenä oleva yhtiöluettelo mukautetaan emo- ja tytäryhtiödirektiiviin ehdotettuun luetteloon.

[5] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle: Euroopan unionin veropolitiikan ensisijaisista tavoitteista tulevina vuosina, KOM(2001) 260 lopullinen.

[6] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle: Kohti sisämarkkinoita, joilla ei ole veroesteitä. Strategia yhtenäistetyn yhtiöveropohjan luomiseksi yritysten EU:n laajuista toimintaa varten, KOM(2001) 582 lopullinen.

[7] Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin 90/435/ETY muuttamisesta, KOM(2003) 462 lopullinen ja ehdotus neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffusioihin, varojensiirtoihin, ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23. heinäkuuta 1990 annetun direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta KOM(2003) 613 lopullinen.

[8] Neuvoston direktiivi 90/435/ETY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990, eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EYVL L 225, 20.8.1990, s. 6).

[9] Neuvoston direktiivi 90/434/ETY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EYVL L 225, 20.8.1990, s. 1).

5. Eurooppayhtiön (Societas Europaea, SE) säännöt [10] tulevat voimaan 8. lokakuuta 2004. SE tarjoaa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimintaa harjoittaville yrityksille mahdollisuuden esiintyä yhteisön lainsäädännön mukaisesti yhtenä yrityksenä kaikkialla EU:ssa niin, että siihen sovelletaan vain yksiä yhtiöoikeudellisia sääntöjä ja sillä on yhtenäinen hallinto- ja raportointijärjestelmä. Vaikka SE:n säännöissä ei ole nimenomaisesti verotukseen kohdistuvia määräyksiä, niissä kuitenkin edellytetään, että SE:hen sovelletaan "jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, jota sovellettaisiin SE:n sääntömääräisen kotipaikan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun julkiseen osakeyhtiöön" [11]. SE:n sääntöjen liitteessä luetellut 15 jäsenvaltiossa toimivat julkiset osakeyhtiöt sisältyvät myös korko- ja rojaltidirektiivin liitteenä olevaan yhtiöluetteloon. Käytännössä SE nauttii jo nyt korko- ja rojaltidirektiivin eduista, koska jäsenvaltio, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, on velvollinen myöntämään samat edut, joita sovelletaan vastaaviin kansallisiin julkisiin osakeyhtiöihin. Selvyyden vuoksi ja sen korostamiseksi, miten tärkeänä komissio asiaa pitää, komissio ehdottaa, että SE mainitaan erikseen korko- ja rojaltidirektiivin liitteenä olevassa yhtiöluettelossa [12].

[10] Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön (SE) säännöistä ja neuvoston direktiivi 2001/86/EY, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta (EYVL L 294, 10.11.2001).

[11] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001, annettu 8. lokakuuta 2001, 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta.

[12] Samaa lähestymistapaa noudatetaan emo- ja tytäryhtiödirektiiviä (90/434/ETY) ja yritysjärjestelydirektiiviä (90/435/ETY) muuttavissa ehdotuksissa, joissa eurooppayhtiö mainitaan erikseen asianomaisten direktiivien soveltamisalaan kuuluvien yhtiöiden luettelossa.

6. Eurooppaosuuskunnan (Societas Cooperativa Europaea, SCE) säännöt [13] vahvistettiin 22. heinäkuuta 2003. Vuodesta 2006 tämä uusi oikeudellinen muoto suo osuuskunnille paremmat mahdollisuudet rajatylittävän toiminnan hyödyntämiseen ja auttaa parantamaan Euroopan kilpailukykyä. Koska SCE:n verotuksesta ei ole annettu erityisiä määräyksiä [14], siihen sovelletaan jäsenvaltioiden ja yhteisön tavanomaista verolainsäädäntöä. Komissio pitää tärkeänä tämän uuden yhtiömuodon tukemista ja puitteiden tarjoamista yrityksille, jotta ne voivat hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. SCE:itä kohdellaan samalla tavalla kuin niiden sääntömääräisen kotipaikan jäsenvaltiossa sijaitsevia osuuskuntia, joten ne nauttivat epäsuorasti korko- ja rojaltidirektiivin soveltamisalaan jo kuuluville kansallisille osuuskunnille direktiivin nojalla kuuluvista eduista. Vaikka korko- ja rojaltidirektiivin liitteenä olevaan yhtiöluetteloon sisältyy jo joitakin kansallisia osuuskuntatyyppejä, useampia ehdotetaan sisällyttäväksi direktiivin uuteen liitteeseen. Näissä olosuhteissa komissio ehdottaa, että yhtiöluetteloon lisätään myös SCE:n säännöt. SE:n tavoin tämän lisäyksen voi nähdä pikemminkin osoituksena siitä, miten tärkeänä komissio pitää SCE:tä; toimenpiteen tarkoituksena on kuitenkin välttyä epäselvyydeltä ja -varmuudelta sekä varmistaa se, että SCE saa osakseen korko- ja rojaltidirektiivin täysimääräiset edut vuodesta 2006 alkaen.

[13] NEUVOSTON ASETUS (EY) N:O 1435/2003, ANNETTU 22 PÄIVÄNÄ HEINÄKUUTA 2003, EUROOPPAOSUUSKUNNAN (SCE) SÄNNÖISTÄ JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2003/72/EY, ANNETTU 22 PÄIVÄNÄ HEINÄKUUTA 2003, EUROOPPAOSUUSKUNNAN SÄÄNTÖJEN TÄYDENTÄMISESTÄ HENKILÖSTÖEDUSTUKSEN OSALTA (EUVL L 207, 18.8.2003, S. 1).

[14] SCE:N SÄÄNTÖJEN JOHDANTO-OSAN 16 KAPPALE.

2. DIREKTIIVIEHDOTUKSEN ARTIKLOJEN SELITYKSET

1 artikla

Tämä artikla sisältää kaksi kohtaa, joilla korko- ja rojaltidirektiiviä muutetaan.

1 kohta

Tämän kohdan tarkoituksena on muuttaa 1 artiklan 1 kohta. Siinä tehdään selväksi, että jäsenvaltioiden on myönnettävä direktiivin edut vain siinä tapauksessa, että tosiasiallista edunsaajaa ei ole vapautettu korko- tai rojaltimaksuun kohdistuvasta yhtiöverosta. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa yritys maksaa yhtiöveroa mutta kuuluu kansalliseen erityisverojärjestelmään, jossa ulkomailta saatavat korko- ja rojaltimaksut on vapautettu verosta. Tällaisissa tapauksissa direktiivi ei velvoittaisi lähdevaltiota myöntämään vapautusta lähdeverosta.

2 kohta

1. Liitteenä oleva luettelo yhtiöistä, joihin direktiiviä sovelletaan, korvataan uudella luettelolla, johon sisältyy muita yhtiömuotoja, erityisesti eurooppayhtiö ja eurooppaosuuskunta. Ehdotuksella direktiivin edut ulotetaan koskemaan uusia yhtiömuotoja, jollaisia ovat osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, tietyt muulle kuin pääomalle perustuvat yhtiöt, säästöpankit, rahastot ja yhdistykset, joilla on kaupallista toimintaa, ja korko- ja rojaltidirektiivin luettelo mukautetaan näiltä osin emo- ja tytäryhtiödirektiivin muutosehdotukseen sisältyvään luetteloon.

2. Eurooppayhtiö ja eurooppaosuuskunta sisältyvät liitteen z kohtaan. Tämä lisäys ei ole normaalin aakkosjärjestyksen mukainen, koska sen tarkoituksena on lisätä uusia alakohtia liitteen p-y kohtaan unioniin liittyvissä valtioissa olemassa olevien yhtiömuotojen huomioon ottamiseksi liittymisasiakirjan 57 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti (yhteisön toimenpiteiden mukauttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden käyttöönotosta liittymisen huomioon ottamiseksi).

2 artikla

Artiklassa vahvistetaan aikataulu ja vaatimukset direktiivin saattamiselle osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioita pyydetään viipymättä ilmoittamaan komissiolle direktiivin saattamisesta osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä ja toimittamaan direktiivin ja annettujen kansallisten säännösten välinen vastaavuustaulukko.

2003/0331 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä annetun direktiivin 2003/49/EY muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 94 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [15],

[15] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [16],

[16] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [17],

[17] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Direktiiviin 2003/49/EY ei sisälly nimenomaista vaatimusta siitä, että korko- tai rojaltimaksun tosiasiallisen edunsaajan on oltava verovelvollinen kyseisen maksun osalta. Tällainen vaatimus on tarpeen direktiivin tavoitteiden saavuttamisen sekä sen varmistamiseksi, että direktiivin edut eivät koske tapauksia, joissa saatua korko- tai rojaltimaksua ei veroteta.

(2) Tiettyjä yhtiömuotoja ei ole sisällytetty direktiivin 2003/49/EY liitteenä olevaan luetteloon, vaikka yrityksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, jossa siihen sovelletaan yhtiöveroa.

(3) Eurooppayhtiö, sellaisena kuin se perustetaan eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8 päivänä lokakuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) 2157/2001 [18] ja eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8 päivänä lokakuuta 2001 annetulla neuvoston direktiivillä 2001/86/EY [19], on julkinen osakeyhtiö, joka on luonteeltaan samankaltainen kuin muut direktiivin 2003/49/ETY soveltamisalaan jo kuuluvat yhtiömuodot. Selvyyden vuoksi SE pitäisi lisätä direktiivin 2003/49/EY liitteenä olevaan luetteloon.

[18] EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1.

[19] EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22.

(4) Eurooppaosuuskunta, sellaisena kuin se perustetaan eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) 1435/2003 [20] ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetulla neuvoston direktiivillä 2003/72/EY [21], on osuuskunta, joka on luonteeltaan samankaltainen kuin muut direktiivin 2003/49/EY soveltamisalaan kuuluviksi ehdotettavat osuuskuntamuodot. Näin ollen SCE pitäisi lisätä direktiivin 2003/49/EY liitteenä olevaan luetteloon. Selvyyden vuoksi kyseinen liite olisi korvattava uudella liitteellä.

[20] EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1.

[21] EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25.

(5) Direktiivi 2003/49/EY olisi tältä osin muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2003/49/EY seuraavasti:

(1) Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Jäsenvaltiosta lähtöisin olevat korko- ja rojaltimaksut ovat vapaita kaikista siinä valtiossa näistä maksuista lähdeveroina tai lopullisessa verotuksessa kannettavista veroista, mikäli koron tai rojaltin tosiasiallinen edunsaaja on toisesta jäsenvaltiosta oleva yhtiö tai jostakin jäsenvaltiosta olevan yhtiön toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva kiinteä toimipaikka ja mikäli se maksaa näistä korko- ja rojaltimaksuista veroa asianomaisessa toisessa jäsenvaltiossa.".

(2) Korvataan liite tämän direktiivin liitteellä.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä. Niiden on toimitettava komissiolle viipymättä nämä säännökset sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tämän direktiivin soveltamisalalla antamansa keskeiset kansalliset säännökset.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä [....].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

"LIITE

Luettelo 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetuista yhtiöistä

a) Belgian lainsäädännön mukaiset "société anonyme"/"naamloze vennootschap", "société en commandite par actions"/"commanditaire vennootschap op aandelen", "société privée à responsabilité limitée"/"besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid", "société coopérative à responsabilité limitée"/"coöperatieve vennootschap met beperkte aansprakelijkheid", "société coopérative à responsabilité illimitée"/"coöperatieve vennootschap met onbeperkte aansprakelijkheid" -nimiset yhtiöt sekä julkiset yritykset, jotka ovat ottaneet jonkun edellä mainituista yhtiömuodoista;

b) Tanskan lainsäädännön mukaiset "aktieselskab" ja "anpartsselskab" -nimiset yhtiöt. Muut yhtiöverolain alaiset yritykset edellyttäen, että niiden verotettava tulo lasketaan ja verotetaan "aktieselskab"-yhtiöihin sovellettavan yleisen verotuslainsäädännön mukaisesti;

c) Saksan lainsäädännön mukaiset "Aktiengesellschaft", "Kommanditgesellschaft auf Aktien", "Gesellschaft mit beschränkter Haftung", "bergrechtliche Gewerkschaft", "Versicherungsvereine auf Gegenseitigkeit", "Erwerbs- und Wirtschaftsgenossenschaften", "Betriebe gewerblicher Art von juristischen Personen des öffentlichen Rechts" -nimiset yhtiöt;

d) Kreikan lainsäädännön mukaiset "av?v?ìç åôáéñåßá", "åôáéñåßá ðåñéùñéóìÝvçò åõèývçò (Å.Ð.Å.)" -nimiset yhtiot;

e) Espanjan lainsäädännön mukaiset "sociedad anónima", "sociedad comanditaria por acciones", "sociedad de responsabilidad limitada" -nimiset yhtiöt sekä julkisoikeudelliset yksiköt, jotka toimivat yksityisoikeuden alaisina;

f) Ranskan lainsäädännön mukaiset "société anonyme", "société en commandite par actions", "société à responsabilité limitée", "sociétés par actions simplifiées", "sociétés d'assurances mutuelles", "caisses d'épargne et de prévoyance", "sociétés civiles", jotka ovat automaattisesti yhtiöverotuksen alaisia, "coopératives", "unions de coopératives" -nimiset yhtiöt sekä teollis- ja kaupallisluonteiset julkiset laitokset ja yritykset;

g) Irlannin lainsäädännön mukaisesti muodostetut tai sen mukaiset yhtiöt, "Industrial and Provident Societies Acts" -nimisen järjestelmän mukaan rekisteröidyt laitokset, "Building Societies Act" -järjestelmän mukaan rekisteröidyt "building societies" ja "Trustee Savings Banks Act, 1989" -järjestelmän mukaiset "trustee savings banks";

h) Italian lainsäädännön mukaiset "società per azioni", "società in accomandita per azioni", "società a responsibilità limitata", "società cooperative", "società per mutua assicurazione" -nimiset yhtiöt sekä kokonaan tai pääasiallisesti kaupallista toimintaa harjoittavat julkiset ja yksityiset yhtiöt;

i) Luxemburgin lainsäädännön mukaiset "société anonyme", "société en commandite par actions", "société à responsabilité limitée", "société coopérative", "société coopérative organisée comme une société anonyme", "association d'assurances mutuelles", "association d'épargne-pension", "entreprise de nature commerciale, industrielle ou minière de l'Etat, des communes, des syndicats de communes, des établissements publics et des autres personnes morales de droit public" -nimiset yhtiöt;

j) Alankomaiden lainsäädännön mukaiset "naamloze vennnootschap", "besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid", "open commanditaire vennootschap", "coöperatie", "onderlinge waarborgmaatschappij", "fonds voor gemene rekening", "vereniging op coöperatieve grondslag" ja "vereniging welke op onderlinge grondslag als verzekeraar of kredietinstelling optreedt" -nimiset yhtiöt;

k) Itävallan lainsäädännön mukaiset "Aktiengesellschaft", "Gesellschaft mit beschränkter Haftung", "Versicherungsvereine auf Gegenseitigkeit", "Erwerbs- und Wirtschaftsgenossenschaften", "Betriebe gewerblicher Art von Körperschaften des öffentlichen Rechts", "Sparkassen" -nimiset yhtiöt;

l) Portugalin lainsäädännön mukaan perustetut kaupalliset yhtiöt tai kaupallisen yhtiön muodossa toimivat siviilioikeudelliset yhtiöt sekä muut kaupallista tai teollista toimintaa harjoittavat oikeushenkilöt;

m) Suomen lainsäädännön mukaiset "osakeyhtiö/aktiebolag", "osuuskunta/andelslag", "säästöpankki/sparbank" ja "vakuutusyhtiö/försäkringsbolag" -nimiset yhtiöt;

n) Ruotsin lainsäädännön mukaiset "aktiebolag", "ekonomiska föreningar", "sparbanker", "ömsesidiga försäkringsbolag" -nimiset yhtiöt;

o) Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt;

z) eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 ja eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY mukaisesti perustetut yhtiöt sekä eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY mukaisesti perustetut osuuskunnat.".

RAHOITUSSELVITYS

Tällä ehdotuksella neuvoston direktiiviksi ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSET)

Ehdotuksen nimi

Ehdotus: neuvoston direktiivi eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun direktiivin 2003/49/EY muuttamisesta

Asiakirjan viitenumero

Ehdotus

1. Toissijaisuusperiaate huomioon ottaen, minkä vuoksi tällä alalla on annettava yhteisön lainsäädäntöä ja mitkä ovat sen päätavoitteet?

Ehdotuksella päivitetään ja parannetaan eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annettua neuvoston direktiiviä 2003/49/EY. Ehdotukseen sisältyvillä kolmella muutoksella pyritään saavuttamaan direktiivin tavoitteet erityisesti toistamalla periaate, jonka mukaan direktiivin edut myönnetään vain silloin, kun korko- ja rojaltimaksut verotetaan kerran jäsenvaltiossa, laajentamalla direktiivin soveltamisala siihen aiemmin kuulumattomiin yhtiömuotoihin ja selventämällä, että direktiiviä sovelletaan eurooppayhtiöön ja eurooppaosuuskuntaan.

Vaikutukset liiketoimintaan

2. Mitä yrityksiä ehdotus koskee?

- Yritystoiminnan alat

- Yritysten koko (pienten ja keskisuurten yritysten osuus)

- Ovatko yritykset keskittyneet yhteisön tietylle maantieteelliselle alueelle?

Eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/49/EY säätelemään nykytilanteeseen verrattuna ehdotuksella direktiivin edut ulotetaan koskemaan direktiivin liitteeseen lisättäviä yhtiömuotoja. Ehdotus ei koske tiettyjä yritystoiminnan aloja tai tietynkokoisia yrityksiä eikä tiettyä maantieteellistä aluetta.

3. Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotusta?

Yrityksille ei aseteta uusia velvoitteita eikä verorasitteita.

4. Mitkä ovat ehdotuksen todennäköiset taloudelliset vaikutukset

- työllisyyteen?

- investointeihin ja uusien yritysten perustamiseen?

- yritysten kilpailukykyyn?

Ehdotuksella parannetaan 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/49/EY toimintaa. Näin vahvistetaan rajatylittäviin investointeihin, yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen kohdistuvia direktiivin myönteisiä vaikutuksia.

5. Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet (muihin ryhmiin verrattuna lievemmät tai erilaiset vaatimukset tms.) ?

Kuten heinäkuussa 2003 annetun direktiivin johdanto-osan 1 kappaleesta käy ilmi, direktiiviä sovelletaan ainoastaan yrityksen toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle yhtiöveron alaiselle lähiyhtiölle maksamiin korkoihin ja rojalteihin. Valtaosa pk-yrityksistä ei toimi yhtiöinä, joihin sovelletaan yhtiöveroa niiden sijaintijäsenvaltiossa; sen sijaan ne, jotka ovat yhtiöveron alaisia, hyötyvät direktiivin soveltamisalan laajentamisesta ehdotetulla tavalla.

Kuuleminen

6. Luettelo ehdotuksen valmistelussa kuulluista tahoista ja niiden esittämien kantojen pääpiirteet.

Hiljattain annetun direktiivin muutosehdotuksen teknisestä luonteesta johtuen ei katsottu aiheelliseksi kuulla toistamiseen tahoja, jotka olivat esittäneet kantansa alkuperäisestä direktiivistä. Kyseiset tahot olivat jo edellisen ehdotuksen johdosta järjestetyn kuulemisen yhteydessä kannattaneet mahdollisimman laajaa soveltamisalaa. Sen sijaan keskusteluja käytiin jäsenvaltioiden verohallintojen teknisten asiantuntijoiden ja komission yksikköjen kesken.

SE:tä ja SCE:tä koskeva ehdotukset ovat osittainen vastaus yritysten ja elinkeinoelämän edustajien kyseisistä yhtiömuodoista järjestetyn kuulemisen yhteydessä esittämiin näkemyksiin.