Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymisestä (uudelleen laadittu)

(Komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAVOITTEET

Tämä direktiiviehdotus on moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY uudelleenlaatimisen toinen vaihe. Kun direktiivi on annettu, se kumoaa ja korvaa direktiivin 70/156/ETY.

Vuodesta 1970 alkaen direktiivi 70/156//ETY on ollut Euroopan yhteisön tärkein väline yhtenäismarkkinoiden toteuttamisessa ajoneuvoalalla. Runsaassa neljännesvuosisadassa yhtenäismarkkinat ovat toteutuneet henkilöautojen lisäksi myös moottoripyörien ja mopedien osalta. [1] Myös maataloustraktorit [2] kuuluvat suurelta osin sisämarkkinoiden piiriin, ja useimmat maatalousajoneuvot tulevat piakkoin mukaan tähän prosessiin uuden direktiivin ansiosta. Hyötyajoneuvot [3] ovat toistaiseksi hyötyneet sisämarkkinoista vain osittain. Tämä on tapahtunut järjestelmien, kuten jarrujen, tyyppihyväksynnän kautta.

[1] Mopedeja koskee 30. kesäkuuta 1992 annettu puitedirektiivi 92/61/ETY, EYVL L 225, 10.8.1992, s. 72.

[2] Maataloustraktoreita koskee 4. maaliskuuta 1974 annettu puitedirektiivi 74/150/ETY, EYVL L 84, 28.3.1974, s. 10.

[3] Kevyet hyötyajoneuvot (enintään 3,5 tonnia), kuorma-autot, perävaunut, puoliperävaunut ja linja-autot.

Komissio katsoo, että nyt on aika edetä pidemmälle ja laajentaa muita ajoneuvoluokkia varten kehitetyt periaatteet koskemaan myös hyötyajoneuvoja.

Ajan myötä direktiiviä 70/156/ETY on muutettu yli 18 kertaa, mikä on ollut tarpeen sen mukauttamiseksi jatkuvasti muuttuvan alan tarpeisiin. Näin ollen onkin tarpeen laatia direktiivi uudelleen sen luettavuuden parantamiseksi nyt, kun Euroopan yhteisöön on tulossa uusia jäseniä ja Genevessä on tehty tärkeä yleinen sopimus [4] kansainvälisten teknisten määräysten vahvistamisesta.

[4] Pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin ja/tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien maailmanlaajuisten teknisten sääntöjen vahvistamista koskeva sopimus, 25.6.1998.

Uudelleenlaatimisen ensimmäinen vaihe on direktiivin 70/156/ETY teknisten liitteiden konsolidointi komission direktiivin muodossa. Toinen vaihe on ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kyseisen direktiivin säännökset laaditaan kokonaan uudelleen.

Direktiivin 70/156/ETY tekniset liitteet on juuri konsolidoitu yhteen asiakirjaan, joka sisältää kaikki tyyppihyväksyntämenettelyihin liittyvät hallinnolliset ja tekniset säännökset ja jossa vahvistetaan lisäksi joukko hyötyajoneuvoja koskevia erityisiä toimenpiteitä.

Tämä ehdotus sisältää suurimman osan voimassa olevista säännöksistä uudelleenmuokattuna, ja sillä otetaan käyttöön oikeudelliset välineet, joita tarvitaan hyväksyntämenettelyn laajentamiseksi koskemaan kaikkia hyötyajoneuvoluokkia. Menettely on mahdollista saada käyttöön jo vuonna 2007. Yhteisön tyyppihyväksyntä on ollut pakollinen henkilöautoille 1. tammikuuta 1998 ja moottoripyörille ja mopedeille 17. kesäkuuta 1999 alkaen.

Edellä mainittujen teknisten näkökohtien lisäksi ehdotettavassa direktiivissä vahvistetaan säännökset, joita tarvitaan uuden "ositetun" sääntelytavan ottamiseksi käyttöön. Jos tämä tapa otetaan käyttöön, voidaan olettaa, että hyvin monimutkaisten säädösten antaminen helpottuisi. Tuoreiden kokemusten mukaan yksityiskohtaisten ja pitkälle kehitettyjen teknisten säännösten sisällyttäminen samaan direktiiviin perussäännösten kanssa voi hidastaa hyväksymismenettelyjä.

Koska Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät säädöksen keskeisistä vaatimuksista, ehdotetaan, että komission ja sen apuna toimivan sääntelykomitean [5] tehtäväksi annetaan määritellä yksityiskohtaiset tekniset säännökset ja täytäntöönpanotoimenpiteet.

[5] NEUVOSTON PÄÄTÖKSEN 1999/468/EY 5 JA 8 ARTIKLAN MUKAISESTI, EYVL L 184, 17.7.1999, S. 23.

2. OIKEUSPERUSTA

Direktiivi on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan mukainen, ja se perustuu täydellisen yhdenmukaistamisen periaatteeseen, jonka tarkoituksena on korvata yhdellä sitovalla yhteisön säännöstöllä ja yhdellä hyväksymismenettelyllä sellaiset kansalliset lait ja menettelyt, jotka voivat muodostaa esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle.

3. TAUSTA

Ajoneuvoalan teollistuminen alkoi 1920-luvulla, ja siitä lähtien viranomaiset ovat ottaneet käyttöön kansallisia sääntöjä, joilla on vahvistettu moottoriajoneuvojen rakennestandardeja. Nämä ovat koskeneet pääasiassa käyttöturvallisuusnäkökohtia ja merkinantoa (äänimerkkejä, valoja jne.).

Useimmissa suurissa teollisuusmaissa oli tuolloin teollisuutta, joka kykeni enempäänkin kuin tyydyttämään paikalliset tarpeet. Tuolloin oli vallalla protektionismi, eikä yhteisten standardien laatimisesta näyttänyt olevan hyötyä. Päinvastoin - standardien tarkoituksena oli nimenomaan kansallisten taloudellisten etujen suojaaminen. Markkinoiden avautuminen käynnistyi toisen maailmansodan jälkeen, kun tuotantovälineet olivat tuhoutuneet. Rakennestandardien yhdenmukaisuuden puute loi väkisin teknisiä esteitä ajoneuvojen maahantuonnille [6]. Tilanne säilyi tällaisena 1960-luvun lopulle.

[6] Tästä on monia esimerkkejä.

Vuonna 1958 Genevessä Euroopan talousyhteisön perustajamaat liittyivät ensimmäisten joukossa ensimmäiseen kansainväliseen sopimukseen, jonka tarkoituksena oli laatia kansainväliset säännöt tiettyjen ajoneuvoihin tarkoitettujen osien hyväksymiselle [7]. Sopimuspuolet katsoivat, että osiin kiinnitettyjen hyväksymismerkintöjen, hallitusten myöntämien hyväksyntätodistusten ja riippumattomien testauslaitosten suorittamien tarkastusten vastavuoroinen tunnustaminen oli paras tae sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Tämä sopimus on synnyttänyt yli sata Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission UN/ECE-sääntöä (UN/ECE Regulations), joiden ansiosta ajoneuvoalalla on edistytty valtavasti.

[7] Moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus, 20. maaliskuuta 1958.

Tältä perustalta Euroopan talousyhteisön kuusi perustajajäsentä asettivat tavoitteekseen poistaa asteittain kaikki tekniset esteet jäsenvaltioiden väliseltä kaupankäynniltä kehittämällä Genevessä tehtyyn työhön perustuvan lähestymistavan ja keskittymällä enemmän moottoriajoneuvoihin kuin niiden osiin. Päätavoitteena oli lisätä ajoneuvojen käyttöturvallisuutta, suojata matkustajia kolaritilanteessa ja samalla ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Tarvittava oikeudellinen kehys annettiin helmikuussa 1970 neuvoston direktiivinä 70/156/ETY, joka mahdollisti tarvittavien oikeudellisten välineiden käyttöönoton alan sääntelykehyksen luomiseksi. Tämän prosessin tuloksena julkaistiin kaksi erillistä direktiiviä: direktiivi moottoriajoneuvojen sallitusta melutasosta [8] ja direktiivi moottoriajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavista toimenpiteistä [9].

[8] Direktiivi 70/157/ETY, EYVL L 42, 23.2.1970, s. 16.

[9] Direktiivi 70/220/ETY, EYVL L 76, 6.4.1970, s. 1.

Tämän prosessin osana on nyt annettu yli 50 direktiiviä.

Aluksi laissa säädettiin vain yhteisön sääntöjen vapaaehtoisesta täytäntöönpanosta, ja tämä tilanne vallitsi vuoteen 1992 asti, jolloin komissio päätti korvata kansalliset määräykset sitovilla yhteisön säännöillä. Ensimmäinen kohde oli henkilöautoala. Jäsenvaltiot ottivat tämän ajatuksen heti myönteisesti vastaan, sillä ne katsoivat menettelyn tehokkaaksi keinoksi pienentää liikennekuolemien jatkuvasti kasvavaa määrää.

Neuvoston direktiivillä 92/53/ETY [10], joka annettiin 18. kesäkuuta 1992, muutettiin perusteellisesti direktiiviä 70/156/ETY ottamalla käyttöön 1. tammikuuta 1996 alkaen pakollinen tyyppihyväksyntä markkinoille tuleville uusille henkilöautotyypeille ja 1. tammikuuta 1998 alkaen aikaisempien kansallisten tyyppihyväksyntien piiriin kuuluville henkilöautoille.

[10] EYVL L 225, 10.8.1992, s. 1.

Komission direktiivillä 98/14/EY [11], joka annettiin 6. helmikuuta 1998, otettiin käyttöön erityisiä teknisiä säännöksiä, jotka koskevat tiettyjen henkilöautojen tyyppihyväksyntää. Direktiivi mahdollisti myös sen, että kaikki tyyppihyväksyntää varten tarvittava tekninen tieto voitiin konsolidoida yhteen tietokonemuodossa olevaan asiakirjaan, joka oli entistä helppokäyttöisempi ja joka soveltui sekä valmistajien että viranomaisten käyttöön.

[11] EYVL L 91, 25.3.1998, s. 1.

Uudelleenlaatimisen ensimmäisen vaiheen muodostavalla, 20. joulukuuta 2001 annetulla komission direktiivillä 2001/116/EY vahvistetiin tekniset määräykset, jotka tarvitaan hyötyajoneuvojen tyyppihyväksyntämenettelyä varten.

Kuten johdannossa todettiin, tällä ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kumotaan direktiivi 70/156/ETY. Tuloksena on entistä johdonmukaisempi ja rakenteeltaan selkeämpi asiakirja, josta on paljon hyötyä valmistajille, jäsenvaltioille ja ehdokasmaille.

4. TOISSIJAISUUSPERIAATE

Perustamissopimuksen 5 artiklaan sisältyvät toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet on otettu huomioon. Tämän direktiivin tavoite on kaupan esteiden poistaminen yhteisössä soveltamalla moottoriajoneuvoihin ja niiden laitteisiin EY:n tyyppihyväksyntää. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta ajoneuvoalaa koskevien ehdotettujen toimien laajuuden ja vaikutusten takia, ja se voidaan saavuttaa tehokkaammin yhteisön tasolla. Tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

5. SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN

5.1. Jäsenvaltioiden kanta

Jäsenvaltioiden asiantuntijoille on tiedotettu tämän ehdotuksen sisällöstä komission neuvoa-antavan moottoriajoneuvoja käsittelevän työryhmän MVWG:n kautta (Motor Vehicle Working Group). Tämä ryhmä koostuu jäsenvaltioiden, teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen edustajista.

Valmistellessaan ehdotustaan komissio otti huomioon tyyppihyväksynnän toimivuutta käsitelleessä OTA-työryhmässä [12] tehdyn työn. Työryhmä osallistui aktiivisesti tämän direktiivin teknisten liitteiden laatimiseen ja teki lukuisia asiaankuuluvia suosituksia artiklojen muokkaamiseksi. Komissio otti suurelta osin huomioon myös tyyppihyväksyntäviranomaisten TAAM-työryhmän [13] työn. Työryhmä huomautti komissiolle monista käytännön tulkintaan liittyvistä kysymyksistä, jotka koskevat nykyisen puitedirektiivin soveltamista.

[12] Operationality of Type-Approval.

[13] Type-Approval Authorities Meeting, työryhmä, joka on kokoontunut kahdesti vuodessa 1990-luvun alusta lähtien.

Kansallisten asiantuntijoiden enemmistö kannattaa ehdotusta. Muutamat asiantuntijat esittivät varauksia siitä, pitäisikö direktiivin soveltamisen hyötyajoneuvojen tyyppihyväksyntään olla vapaaehtoista vaiko pakollista. Eräät asiantuntijat katsoivat, että pakollisuudesta olisi vain äärimmäisen vähän etua tieliikenneturvallisuuden tai ympäristön kannalta mutta se lisäisi valmistajien kustannuksia. Toiset kannattivat direktiivin pakollista täytäntöönpanoa, mutta suosittelivat riittävän pitkää siirtymäaikaa vapaaehtoisen ja pakollisen soveltamisen välille. Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että direktiivin 70/156/ETY soveltaminen kaikkiin henkilöautoihin on ollut pakollista vuodesta 1998.

5.2. Vaikutus teollisuuteen

Ajoneuvoteollisuuden merkitys on valtava. Seuraavassa taulukossa esitetään pitkän aikavälin määrälliset arviot autoteollisuuden tuotannosta. Länsi-Euroopassa ei ole mitään merkkejä ajoneuvotuotannon kehityksen pysähtymisestä.

Hyötyajoneuvojen määrän odotetaan Länsi-Euroopassa lisääntyvän vastaavasti: vuonna 2000 määrä oli 24 829 000, ja vuonna 2014 sen arvioidaan olevan 32 867 000.

>TAULUKON PAIKKA>

5.3. Teollisuuden kanta

Ajoneuvoteollisuus on ollut mukana käsittelyn alusta alkaen, ja sen panos on ollut tärkeä kehitettäessä monivaiheisia tyyppihyväksyntämenettelyjä. Teollisuus kannattaa yleisesti ottaen komission ehdotusta, kunhan kaikille valmistajille, myös korinvalmistajille, varataan riittävän pitkä siirtymäkausi tyyppihyväksyntävaatimusten noudattamista varten.

6. EHDOTUKSEN PERUSTA JA SISÄLTÖ

6.1. Yleistä

Vuodesta 1970 alkaen säädettyjen lakien päätavoitteena on ollut yhtenäismarkkinoiden aikaansaaminen, mutta liikenneturvallisuuskysymykset on aina otettu huomioon, ja lainsäätäjä on pyrkinyt pitävään tieteelliseen ja tekniseen tietoon pohjautuvien rakennestandardien avulla takaamaan, että kaikkien tienkäyttäjien turvallisuus on paras mahdollinen ja samalla varmistamaan, että ympäristöä suojellaan.

On luonnollista, että vuoden 1970 puitedirektiivin lähestymistavan päälinjat ovat tallella tässäkin luonnoksessa. Niiden rinnalla on kuitenkin täysin uusia käsitteitä:

- Direktiivi perustuu täydelliseen yhdenmukaistamiseen, mikä tarkoittaa sitä, että yhteisön tyyppihyväksyntämenettelyt ovat pakollisia ja korvaavat kansalliset vaatimukset, joiden rinnalla niitä on tähän saakka sovellettu. Siirtymäaika on pitkä, jotta kaikki valmistajat uusilla soveltamisaloilla voivat mukauttaa tuotantonsa uusiin menettelyihin asteittain.

- Kuten aikaisemminkin, direktiiviin sisältyy oikeudellisia ja hallinnollisia säännöksiä, jotka koskevat järjestelmien (kuten jarrujen), osien (kuten renkaiden) ja erillisten teknisten yksiköiden (kuten sivusuojien) tyyppihyväksyntää erillisdirektiivien mukaisesti.

- Menettelyjen mukaisesti on edelleen mahdollista myöntää tyyppihyväksyntä valmiille ajoneuvolle yhdistämällä sen sisältämien järjestelmien, osien ja teknisten yksiköiden erilliset tyyppihyväksynnät, vaikka osittaiset hyväksynnät olisi annettu eri jäsenvaltioissa.

- Sen sijaan, että käytettäisiin erillisiä direktiivejä, valmiin ajoneuvon tyyppihyväksyntä voi perustua vuoden 1958 sopimuksesta johtuviin kansainvälisiin sääntöihin [14], joita pidetään vaihtoehtoisina EU:n direktiiveille, joilla pannaan täytäntöön 27. marraskuuta 1997 tehty neuvoston päätös 97/836/EY.

[14] Pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista tehty sopimus.

- On otettu käyttöön uusi tyyppihyväksyntämenetelmä - joka tunnetaan monivaiheisena tyyppihyväksyntänä - jotta käytäntö saatettaisiin hyötyajoneuvojen valmistusta vastaavaksi. Sellaiset ajoneuvot, joiden alustan sekä korin kokoaa valmistaja, voidaan tietenkin hyväksyä perinteisellä menettelyllä, kuten nykyisin tehdään henkilöautojen osalta. Monivaiheisessa menettelyssä on yleensä kaksi vaihetta: Ensimmäisessä vaiheessa alkuperäinen valmistaja suorittaa (ohjaamolla varustetun tai ilman ohjaamoa olevan) alustan tyyppihyväksynnän. Alustaan kuuluvat voimanlähde, pyörät, ripustus, jarrut jne. Tässä vaiheessa annetaan EY-tyyppihyväksyntätodistus. Toisessa vaiheessa toinen valmistaja (yleensä korinvalmistaja) kokoaa korin ja toimittaa näin valmistuneen ajoneuvon tyyppihyväksyttäväksi.

- Pieninä sarjoina valmistettavat henkilöautot, jotka eivät aikaisemmin kuuluneet yhdenmukaistetun yhteisön tyyppihyväksynnän piiriin, otetaan nyt mukaan yhteisön järjestelmään joustavan menettelyn kautta. Aikaisemmin jäsenvaltioilla oli mahdollisuus harkintansa mukaan myöntää tällaisille ajoneuvoille poikkeuksia, jos ne rekisteröitiin kyseisessä valtiossa. Tämän tilanteen katsottiin olevan sisämarkkinaperiaatteiden vastaisen. Tekniset määräykset laadittiin siksi siten, että sallitut poikkeukset koottiin erillisistä direktiiveistä, jotka tietenkin ovat edelleen voimassa. Tutkimuslaitokset ja hyväksyntäviranomaiset voivat todentaa ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden yksinkertaisilla testeillä tai vertaamalla tehtyjä testejä samanlaisten ajoneuvojen testituloksiin tarvitsematta käydä läpi koko tyyppihyväksyntämenettelyä. Näiden joustavien järjestelyjen väärinkäytösten estämiseksi komissio ehdottaa tiukkoja rajoja niiden ajoneuvojen määrälle, joihin näitä säännöksiä voidaan soveltaa. Ehdotettavat määrät on valittu niin, että erikois- ja urheiluautoja tuottavien eurooppalaisten valmistajien tuotantomäärät on selvitetty.

- Jotkin jäsenvaltiot ovat kuitenkin pyytäneet saada säilyttää mahdollisuuden hyväksyä hyvin pieniä määriä henkilöautoja yksinkertaistetulla menettelyllä. Siksi on edelleen mahdollista hyväksyä pienet, 50 ajoneuvoa vuodessa käsittävät sarjat puhtaasti kansallisesti, jolloin ajoneuvot siis jäävät hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion alueelle.

- Pieniä sarjoja koskevaa eurooppalaista menettelyä voidaan soveltaa hyötyajoneuvoihin samalla tavalla kuin henkilöautoihinkin. Tarvitaan kuitenkin lisää kokemusta täydellisten menettelyjen soveltamisesta ennen päätöksen tekemistä siitä, miten paljon liikkumavaraa voidaan sallia. Hyötyajoneuvojen osalta asiaa käsitellään siksi myöhemmin. Sillä välin jäsenvaltiot voivat jatkaa kansallisten sääntöjen soveltamista rajoitettuun ajoneuvomäärään sen mukaan, mihin luokkaan ajoneuvot kuuluvat.

- Komissio on hyväksynyt niiden jäsenvaltioiden kannan, jotka ovat halunneet sisällyttää direktiiviin yksittäisten ajoneuvojen hyväksynnän yksittäishyväksyntämenettelyllä. Käytännön järjestelyt vahvistetaan erillisessä liitteessä tavanomaisten osapuolien kuulemisen jälkeen. Tätä menettelyä voidaan soveltaa myös ajoneuvojen monivaiheiseen hyväksyntään.

Tämän direktiivin periaatteiden noudattaminen yksinkertaistaa merkittävästi valmistajien tyyppihyväksyntätoimia. Ajoneuvo tarvitsee tyyppihyväksyä vain yhdessä jäsenvaltiossa, ja sen jälkeen kaikki samaa tyyppiä olevat ajoneuvot voidaan rekisteröidä missä tahansa jäsenvaltiossa pelkästään vaatimustenmukaisuustodistuksen perusteella.

Henkilöautoista saadut kokemukset näyttävät osoittavan, että näiden toimien avoimuus on taattu myös hyötyajoneuvojen osalta.

Säädökseen sisältyy turvalausekkeita, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat tyyppihyväksyntä- tai rekisteröintihetkellä kieltäytyä hyväksymästä ajoneuvoja, jotka voivat olla vaarallisia tieliikenneturvallisuuden kannalta, vaikka ne täyttäisivätkin kaikkien sovellettavien direktiivien vaatimukset. Tämä periaate on laajennettu koskemaan myös ympäristönäkökohtia.

Tyyppihyväksyntämenettely perustuu moottoriajoneuvojen valmistuksen kulkuun. Valmistajan, jolla on tyyppihyväksyntätodistus, on annettava jokaiselle valmistetulle ajoneuvolle vaatimustenmukaisuustodistus, jossa taataan, että ajoneuvo vastaa tyyppihyväksyttyä tyyppiä. Monivaiheisessa valmistuksessa kunkin osallistuvan valmistajan on täytettävä omaa vaihettaan vastaava osa todistuksesta.

Yksi tyyppihyväksyntäjärjestelmän keskeisistä piirteistä on lisäksi varmuus siitä, että valmistajalla on pysyvä järjestelmä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi. Kunkin tyyppihyväksyntäprosessiin osallistuvan viranomaisen on säännöllisesti varmennettava, että valmistaja on noudattanut velvoitteitaan ja suorittanut tarkastukset ja ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli puutteita on havaittu.

6.2. Ehdotuksen sisältö

6.2.1. Yleiset hallinnolliset säännökset (I-VII luku)

Direktiiviehdotuksen 1-18 artiklassa vahvistetaan tyyppihyväksyntäprosessiin liittyvät yleiset säännökset, jotka koskevat esimerkiksi hakemusten jättämistä, hakemusten muuttamista ja tyyppihyväksynnän myöntämistä tai epäämistä jäsenvaltioissa kaikkien hyväksyntien tai ajoneuvoluokkien osalta.

Säännökset kattavat ajoneuvojen käyttöönoton ja rekisteröinnin. Tässä yhteydessä on katsottu tarpeelliseksi ottaa huomioon se, että vaikka ajoneuvo on kaikkien niiden direktiivien mukainen, jotka olivat voimassa sen valmistusaikana, voi olla, että ajoneuvoa ei rekisteröidä ennen tiukempien vaatimusten voimaantuloa. Ehdotuksen 26 artiklassa tarkoitettu menettely sallii rajoitetun ajoneuvomäärän rekisteröinnin. Tämä määrä voidaan laskea tiettynä prosenttiosuutena edellisen vuoden rekisteröintimääristä tai se voidaan rajoittaa ajoneuvoihin, jotka on valmistettu tietyn ajan kuluessa ennen tiukempien vaatimusten voimaantuloa.

Erityistä huomiota on kiinnitetty vaatimustenmukaisuustodistusta koskevaan 17 artiklaan. Tämä todistus on yksi järjestelmän kulmakiviä. Sen avulla rekisteröinnistä vastaava viranomainen voi ennen ajoneuvon käyttöönottoa varmentaa, että jokainen ajoneuvo vastaa Euroopan yhteisössä voimassa olevia oikeudellisia vaatimuksia.

6.2.2. Tuotannon vaatimustenmukaisuus (11 artikla ja liite X)

Yhteisön tyyppihyväksyntäjärjestelmän perusperiaatteena on, että toimivaltainen viranomainen hyväksyy ajoneuvon tai osan tyypin sen jälkeen, kun toimivaltainen ja riippumaton tutkimuslaitos on varmentanut ja testannut edustavan prototyypin.

Kokonaisuutenaan järjestelmä on uskottava vain, jos valmistaja voi osoittaa viranomaisille, että se valmistaa jokaisen yksittäisen ajoneuvon tai osan hyväksytyn tyypin mukaisesti. Vaatimustenmukaisuustodistus tai hyväksyntämerkki on selkeä osoitus vaatimustenmukaisuudesta, mutta säännölliset tarkastukset valmistustiloissa ovat kuitenkin määräävä tekijä, joka takaa luottamuksen järjestelmää kohtaan.

Noudatettavassa menettelyssä hyväksyntäviranomaisten on "katselmoitava" valmistaja seuraavassa määriteltyjen menettelyiden mukaisesti. Toimenpiteitä on kahta tyyppiä:

- Ennen kuin toimivaltainen viranomainen voi myöntää tyyppihyväksynnän, sen on varmistettava, että valmistajalla on käytössä sisäinen seurantajärjestelmä, jonka avulla se voi havaita vaatimustenmukaisuuden puutteet ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Toimivaltainen viranomainen valtuuttaa pätevän tutkimuslaitoksen suorittamaan valmistajan käyttämän järjestelmän ensimmäisen arvioinnin.

- Toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama tutkimuslaitos seuraa koko tuotantoprosessin ajan valmistajan toimintaa sen varmistamiseksi, että kukin ajoneuvo tai osa on hyväksytyn tyypin mukainen. Tarvittaessa viranomainen voi ottaa näyteajoneuvon tai -osan tutkittavakseen, jos se katsoo, että valmistajan suorittamat testit eivät anna riittäviä takeita.

6.2.3. Uutta tekniikkaa ja uusia ratkaisuja koskevat poikkeukset (VIII luku)

On yleisesti tunnettua, että ajoneuvoteollisuus on yksi innovatiivisimmista aloista. Uusia teknisiä ratkaisuja tuodaan joskus markkinoille paljon ennen kuin lainsäädäntö on voitu mukauttaa uuteen tilanteeseen. Joidenkin ajoneuvotyyppien osalta on jopa mahdotonta noudattaa kaikkia yhteisön sääntöjä tiettyjen innovatiivisten piirteiden takia.

Siksi tällaisten erityistarpeiden vuoksi on mahdollista poiketa puitedirektiivin ja erillisdirektiivien säännöksistä, jos komissio jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan teknisen komitean avustamana hyväksyy poikkeukset.

Uuden tekniikan tai uusien ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi tyyppihyväksyntäviranomainen voi kuitenkin myöntää väliaikaisen EY-tyyppihyväksynnän tarvitsematta odottaa päätöstä, jos hyväksyntä on voimassa vain sen jäsenvaltion alueella, jossa kyseiset ajoneuvot tuodaan markkinoille. Myöhemmin, kun poikkeus hyväksytään yhteisön tasolla, EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo laajennetaan normaaliksi.

6.2.4. Pieninä sarjoina valmistetut ajoneuvot (IX luku)

Pieninä sarjoina valmistetut henkilöautot voidaan tyyppihyväksyä yhteisön tasolla heti, kun direktiivi on tullut voimaan. Asiaa koskevassa liitteessä vahvistetaan kaikki sallittavat poikkeukset. Pieniä sarjoja koskeva eurooppalainen menettely perustuu hallinnolliseen yksinkertaistamiseen - ei turvallisuutta tai ympäristöä koskevien vaatimusten lieventämiseen. Valmistaja voi rajoitetun määrän osalta osoittaa säädöksen vaatimusten noudattamisen esittämällä todentavat tiedot tai testiraportit itse, jos hyväksyntäviranomainen antaa tähän suostumuksensa. Viranomainen voi päättää testauksen antamisesta oman teknisen tutkimuslaitoksensa tehtäväksi.

Samanlaisia menettelyjä otetaan myöhemmin käyttöön muiden ajoneuvoluokkien osalta. Koska koko ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää on sovellettu vain henkilöautoihin, toistaiseksi käytettävissä oleva asiantuntemus liittyy vain näihin ajoneuvoihin. Pieninä sarjoina valmistettavat muiden luokkien ajoneuvot kuuluvat siksi edelleen yhdenmukaistamattoman menettelyn piiriin.

Jäsenvaltiot voivat harkintansa mukaan myöntää poikkeuksia normaalista menettelystä sellaisille henkilöautoille, joita valmistetaan hyvin pieniä määriä (enintään 50 ajoneuvoa vuodessa). Tällöin hyväksyntä on voimassa vain sen myöntäneen jäsenvaltion alueella.

6.2.5. Yksittäiset hyväksynnät (X luku)

Samaan tapaan kuin pienten sarjojen osalta, hallinnollisissa säännöksissä myönnetään poikkeus, jonka mukaan on mahdollista hyväksyä ajoneuvoja yksittäin. Tarkoituksena on kuitenkin kehittää asianmukaiset säännöt yhteisön tasolla, joten tällainen hyväksyntä on edelleenkin voimassa vain sen myöntäneen jäsenvaltion alueella. Jäsenvaltioiden säännökset yhdenmukaistetaan myöhemmin näiden ajoneuvojen vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi.

Lähes 95 prosenttia luokkien N2 ja N3 hyötyajoneuvoista myydään tieliikenteenharjoittajille alusta-ohjaamoyhdistelminä. Nämä keskeneräiset ajoneuvot on rakennettava valmiiksi lisäämällä alustalle korirakenne ja paljon muita varusteita, kuten sivusuojia, roiskeenestolaitteita jne. Tällöin on käytettävä monivaiheista hyväksyntämenettelyä. Hyötyajoneuvomarkkinoiden luonteenomainen piirre on se, että korirakenteet ja varusteet tehdään liikenteenharjoittajan tarpeiden mukaisesti. Siksi valmistusta ei voida ennakoida samalla tavalla kuin henkilöautojen kohdalla. Jotta nämä erityispiirteet voitaisiin ottaa huomioon, yksittäistä hyväksyntämenettelyä on voitava hyödyntää monivaiheisessa hyväksyntäjärjestelmässä, jotta saavutettaisiin tarvittava joustavuus ja vältettäisiin viivästykset ja ylimääräiset kustannukset korinrakennusvaiheessa.

6.2.6. Vaatimustenmukaisuuden puutteet ja päätöksistä ilmoittaminen (XII luku)

Kuten jo todettiin, tyyppihyväksyntäjärjestelmä on kokonaisuutena uskottava vain, jos valmistaja voi osoittaa viranomaisille, että se valmistaa jokaisen yksittäisen ajoneuvon tai osan hyväksytyn tyypin mukaisesti. Vaatimustenmukaisuuden valvontasuunnitelmien ensitarkastuksen ja säännölliset katselmukset tekee hyväksyntäviranomainen tai sen valtuuttama elin.

28 ja 29 artiklassa määritellään tapaukset, joissa hyväksytyn tyypin noudattaminen on puutteellista, sekä toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden palauttamiseksi, ja 29 artiklassa säädetään, miten 28 artiklan soveltamiseksi tehdyistä päätöksistä on ilmoitettava.

6.2.7. Vastaavien sääntöjen hyväksyntä (XIII luku)

Yhteisön tyyppihyväksyntä perustuu pääasiassa niiden yli 50 erillisdirektiivin noudattamiseen, jotka on annettu vuodesta 1970. Tarkoituksena kuitenkin on, että tyyppihyväksyntä olisi mahdollista yhteisön ja muiden kuin jäsenvaltioiden välisten monen- tai kahdenvälisten sopimusten nojalla vastaavina pidettävien sääntöjen perusteella. Nämä säännöt ovat osa yhteisön ulkomaankauppapolitiikkaa.

Kun tätä ehdotusta laadittiin, komissio pohti perusteellisesti Genevessä meneillään olevan työn vaikutuksia sen omiin lainsäädäntötoimiin sen jälkeen, kun yhteisö 27. marraskuuta 1997 liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien tarkistettuun vuoden 1958 sopimukseen [15]. Siksi komissio päätti hyväksyä ilman jatkotoimia kaikki muutokset Geneven sääntöihin, joiden osapuolena yhteisö on, teknisen komitean annettua lausuntonsa.

[15] Neuvoston päätös, 27. marraskuuta 1997, EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78.

Vastaavasti kun Euroopan yhteisö liittyy uuteen Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission UN/ECE:n sääntöön, ja jos neuvosto päätöksessään antaa komissiolle valtuutuksensa, komissio voi kuultuaan jäsenvaltioita ja ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille liittää kyseisen säännön niiden sääntelytoimenpiteiden luetteloon, jotka vaaditaan tyyppihyväksyntähetkellä, yksinkertaisesti ilmoittamalla ajoneuvoluokan ja soveltamispäivämäärän. Tätä tarkoitusta varten liitteeseen IV lisätään kolmas osa, joka on päivitettävä säännöllisesti.

6.2.8. Teknisen tiedon tarjoaminen (XIV luku)

Useissa erillisdirektiiveissä suositellaan, että valmistajan pitäisi toimittaa tietoja turvalaitteiden, kuten lastenistuinten, toiminnasta. Komissio katsoo, että valmistajan velvoitteiden luonne on tarpeen määritellä puitedirektiivissä.

On myös tärkeää, että yleisölle tarkoitetut tiedot eivät poikkea erillisdirektiivien säännöksistä. Mainonnassa on esiintynyt tapauksia, joissa kuluttajan päätökseen voimakkaasti vaikuttavia tietoja on esitetty tarkoitushakuisesti niin, että ne ovat voineet johtaa kuluttajia harhaan ajoneuvon hankinnan yhteydessä.

Kokemus on osoittanut, että muiden kuin alkuperäisosien valmistajilla on joskus ylipääsemättömiä vaikeuksia koota kaikkia tarvittavia teknisiä tietoja jälkimarkkinoille tarkoitettujen osien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnittelemiseksi. Siksi 35 artiklassa säädetään näiden valmistajien mahdollisuudesta saada käyttöönsä teknisiä tietoja, mukaan luettuna ajoneuvonvalmistajien piirustukset. Saanti rajoittuu niihin tietoihin, joita tarvitaan, jotta osat voidaan tyyppihyväksyä asianomaisten erillisdirektiivien mukaisesti.

6.2.9. Täytäntöönpanotoimenpiteet ja direktiivin muuttaminen - komiteamenettely (XV luku)

Direktiivissä säädetään, että komissio toteuttaa toimenpiteet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin täytäntöön panemiseksi, mitä varten se on saanut toimivallan perustamissopimuksen 211 artiklan nojalla.

Tarvittaessa on mahdollista muuttaa minkä tahansa viittauksia puitedirektiiviin sisältävän direktiivin teknisiä liitteitä tieteellisen ja teknisen tiedon lisääntymisen mukaisesti niiden sopeuttamiseksi uusiin tilanteisiin. Autoteollisuus on yksi kaikkein innovatiivisimmista aloista, ja on tärkeätä, että tyyppihyväksyntää koskevia säännöksiä voidaan muuttaa nopeasti silloin, kun se on käyttäjien edun mukaista. Noudatettava menettely on yhdenmukainen neuvoston päätöksen 1999/468/EY [16] kanssa, jossa säädetään jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvalta tekniseltä komitealta saatavasta avusta.

[16] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

6.2.10. Hyväksyntäviranomaisten ja tutkimuslaitosten ilmoittaminen (XVI luku)

Tyyppihyväksyntäjärjestelmää kohtaan tunnetun luottamuksen perustana on toimivaltaisten viranomaisten puolueettomuuden lisäksi tutkimuslaitosten riippumattomuus ja asiantuntemus. Siksi jäsenvaltiot voivat antaa tyyppihyväksyntään liittyvät testaukset ja tarkastukset vain sellaisten elinten tehtäväksi, joilla on tarvittava ammattitaitoinen henkilöstö ja soveltuvat laitteet. Laatujärjestelmien arvioinnit ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi välttämättömät tarkastukset annetaan samoin vain sellaisten elinten tehtäväksi, jotka ovat erikoistuneet laatujärjestelmien tarkastamiseen ja arviointiin. Vertailukohtina käytetään EN- ja ISO-standardeja.

Direktiivin mukaan nämä elimet ilmoitetaan virallisesti komission lisäksi myös jäsenvaltioille prosessin avoimuuden varmistamiseksi.

Valmistajat eivät itse saa tehdä tyyppihyväksyntätestejä. Tämä sallitaan vain hyvin harvoissa tapauksissa, joissa esimerkiksi tarvitaan hyvin kalliita testauslaitteistoja tai joissa on suoritettava kestävyys- tai elinikätestejä. Tällaisissa hyvin harvinaisissa tapauksissa valmistaja saa laatia testausraportin toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.

Tutkimuslaitokset voivat tehdä testejä valmistajan tiloissa esimerkiksi silloin, kun jarrutuskokeissa tarvitaan useiden kilometrien mittaisia testiratoja. Tällaisia testejä suorittavien tutkimuslaitosten on noudatettava asianomaisia kansainvälisiä standardeja.

6.2.11. Siirtymäsäännökset, täytäntöönpano, voimaantulo (XVII luku)

Jotta varmistettaisiin, että direktiivi täyttää täysin tehtävänsä, komissio ehdottaa, että sen säännökset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa 12 kuukauden kuluessa sen antamisesta ja että direktiivi pannaan täytäntöön tuosta päivämäärästä alkaen.

Tyyppihyväksyntä on edelleen pakollinen henkilöautoille, ja siitä tulee asteittain pakollinen myös muille ajoneuvoluokille. Sellaisia tapauksia varten, joissa tyyppihyväksyntä voidaan myöntää kansallisesti, ehdotukseen on sisällytetty siirtymäsäännöksiä, joiden ansiosta jäsenvaltiot voivat täyttää velvollisuutensa.

Alan teollisuuden toivomusten mukaisesti tyyppihyväksyntämenettelyjä koskevat säännökset pannaan ensin vapaaehtoisesti täytäntöön heti, kun jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Tyyppihyväksyntä on tarkoitus panna täytäntöön pakollisena 1. tammikuuta 2007 lähtien asteittain niin, että siirtymäaika on tarpeeksi pitkä, jottei viranomaisille tule liikaa tyyppihyväksyntähakemuksia samanaikaisesti. Jotta ala ehtisi mukauttaa tuotantonsa uusien vaatimusten mukaiseksi, säädetään kahden vuoden siirtymäajasta, joka on tavanomainen tällä alalla.

Aikatauluehdotus eri ajoneuvoluokkia varten:

>TAULUKON PAIKKA>

6.3. Liitteet

6.3.1. Yleistä

Liitteet on otettu direktiivistä 2001/116/EY, joka on saatu konsolidoimalla direktiiviin 70/156/ETY ajan myötä tehdyt muutokset.

Liitteitä on myös hieman muutettu, jotta ne vastaisivat hiljattain lisättyjä artikloita. Nämä muutokset on merkitty, jotta ne olisi helpompi tunnistaa.

Tämän lisäksi on lisätty kolme uutta liitettä.

- Liite XVI, johon sisältyy tyyppihyväksyntämenettelyn täytäntöönpanoaikataulu kaikkien ajoneuvoluokkien osalta.

- Liite XVII, jossa annetaan tarvittavat yhteydet kumottavien direktiivien, sen päivämäärän, jona ne on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä tämän direktiivin välille.

- Liite XVIII, jossa on vastaavuustaulukko direktiivin 70/156/ETY, sellaisena kuin se on konsolidoituna direktiivillä 92/53/EY ja muutettuna direktiivillä 98/14/EY, aiempiin artikloihin nähden.

Lisäksi on kolme uutta lisäystä, joissa täsmennetään liitteen IV, liitteen VI ja liitteen VII vaikutus. Liitettä IV koskevaan lisäykseen sisältyvät EY-tyyppihyväksynnän vaatimukset pieninä sarjoina valmistettaville M1-luokan ajoneuvoille. Toinen lisäys koskee liitettä VI ja se koostuu niiden erillisdirektiivien ja UN/ECE-sääntöjen luettelosta, joiden mukainen ajoneuvo on. Kolmas lisäys taas koskee EY-tyyppihyväksyntämerkin mallia, jota ei ole koskaan aiemmin liitetty puitedirektiiviin, vaikka se sisältyy jo joihinkin erillisdirektiiveihin.

6.3.2. Liitteet I ja III

Liitteeseen I on koottu kaikki liitteessä IV lueteltuihin 56 erillisdirektiiviin sisältyvät tiedot. Se on myös täydellinen tietoluettelo ajoneuvon tyyppihyväksyntää varten. Saadakseen koko ajoneuvon tyyppihyväksynnän valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle soveltuva osa tästä täydellisestä luettelosta, jos valmistaja ei halua hankkia hyväksyntää kaikkien liitteessä IV lueteltujen erillisdirektiivien mukaisesti. Liitteeseen III taas sisältyvät ne tiedot, joita ajoneuvon tyyppihyväksyntä edellyttää, kun kaikki järjestelmähyväksynnät ovat saatavilla.

On huomattava, että täydelliset hyväksyntäasiakirjat on tarkoitus toimittaa jäsenvaltioiden kaikille hyväksyntäviranomaisille EY-tyyppihyväksyntätodistuksen liitteenä riippumatta siitä, minkä hyväksyntämenettelyn valmistaja on valinnut (asteittainen, yksivaiheinen tai yhdistetty).

6.3.3. Liite II

Liitteessä II on kaikki määritelmät, joita tarvitaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän yhteydessä. Siihen sisältyvät yleiset ajoneuvoluokkien määritelmät (jotka ovat samanlaiset kuin vuoden 1958 UN/ECE-sopimuksessa) ja EY-lainsäädännön edellyttämät tarkemmat määritelmät.

Uuden ajoneuvotyypin määrittelyssä käytettävät olennaiset seikat kuvataan osassa B, jonka avulla valmistajat ja tyyppihyväksyntäviranomaiset voivat aukottomasti määrittää, milloin ajoneuvotyypille on myönnettävä uusi hyväksyntä.

Osassa C annetaan korityypin määrittelyt, joita tarvitaan luokitettaessa ajoneuvoja niiden rakennepiirteiden tai istumajärjestelyjen osalta.

6.3.4. Liitteet IV ja XI

Liitteeseen IV sisältyy kattava luettelo tyyppihyväksynnän myöntämisehdoista kaikkien ajoneuvoluokkien osalta. Se jakautuu kolmeen osaan.

- Osa I koskee itse ajoneuvon hyväksyntää ja sisältää luettelon 56:sta pakollisesta erillisdirektiivistä, joiden ala vaihtelee jarruista pakokaasupäästöihin. Näistä erillisdirektiiveistä 48 koskee M1-luokan ajoneuvoja, 41 N1-luokan ajoneuvoja, 43 N2-luokan ajoneuvoja ja 21 O4-luokan ajoneuvoja.

- Osa II on luettelo niistä UN/ECE-säännöistä, joihin yhteisö on liittynyt Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimuspuolena ja joista on vastaava EY-direktiivi. Osa III kattaa vastaavasti säännöt, joista ei ole vastaavaa direktiiviä.

Liitteessä IV on nyt uusi lisäys, jossa annetaan erityisvaatimukset pieninä sarjoina valmistettujen, M1-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen tyyppihyväksynnälle. Säännöksiä annetaan neljästä päätöstasosta: esim. täysi EY-vaatimusten mukaisuus (kohta X), valmistajalle annettava lupa osoittaa, että ajoneuvotyyppi täyttää direktiivin keskeiset säännökset (kohta C) jne.

Kuten liitteessä IV myös liitteessä XI säädetään erityisvaatimuksista, jotka koskevat erikoisajoneuvoja. Liitteen neljään lisäykseen sisältyvät kaikki muunnokset, jotka ovat sallittuja liitteessä IV annettuun täydelliseen luetteloon nähden. Kyseiset ajoneuvotyypit ovat matkailuautot, ambulanssit, ruumisautot, panssariajoneuvot, erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot ja ajoneuvonosturit.

6.3.5. Liitteet V ja XIV

Liite V on eräänlainen käsikirja, jossa annetaan hyväksyntäviranomaisille ohjeita koko ajoneuvon tyyppihyväksyntäprosessin hallinnasta, kun kyseessä on täydellinen ajoneuvo. Liite XIV on vastaava käsikirja monivaiheista hyväksymismenettelyä varten.

6.3.6. Liitteet VI, VIII ja IX

Liitteessä VI annetaan malli käytettävästä EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta. Kun viranomaiset myöntävät omalle kansalliselle alueelleen rajattuja hyväksyntiä, on käytettävä samaa todistusmallia, lukuun ottamatta otsikkoa, johon ei saa sisältyä mainintaa 'EY-tyyppihyväksyntätodistus'.

Liitteessä VI on nyt lisäys, joka osoittaa muutokset niihin direktiiveihin tai asetuksiin, joiden mukainen ajoneuvo on, jos valmistaja ei hae täydellisiä järjestelmähyväksyntiä.

Liitteessä VIII on tiivistelmätaulukko, joka osoittaa EY-tyyppihyväksynnän saaneen ajoneuvon ympäristöominaisuudet. Liitteessä IX taas annetaan erilaiset vaatimustenmukaisuustodistuksen mallit ajoneuvoluokittain.

6.3.7. Liite VII

Tässä liitteessä annetaan tyyppihyväksyntäviranomaisille kaikki tarvittavat tiedot hyväksyntänumerointijärjestelmän täytäntöönpanosta.

6.3.8. Liite X

Liite X on kolmiosainen, ja siinä kuvataan menettelyt, joita noudatetaan tutkittaessa tuotannon vaatimustenmukaisuutta.

Osassa 1 kuvataan alustavaan arviointiin käytettävä menettely, jolla pyritään varmistamaan, että valmistajalla on käytössä tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat valvontajärjestelmät kaikissa tuotantolaitoksissa ennen EY-tyyppihyväksynnän hakemista.

Osassa 2 on säännöksiä tuotteen vaatimustenmukaisuutta koskevista järjestelyistä, joilla varmistetaan, että valmistaja todellisuudessa valvoo tuotantoa tehokkaasti.

Osassa 3 kuvataan jatkuvat varmistusjärjestelyt ja annetaan säännöksiä toistuvista tarkastuksista, joilla toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että valmistaja jatkaa valvontaa sopimuksen mukaisesti.

6.3.9. Liite XII

Tässä liitteessä annetaan sallitut määrät pieninä sarjoina valmistettaville ajoneuvoille ja sarjan viimeisten ajoneuvojen rekisteröinnille. Sarjan viimeiset ajoneuvot ovat ajoneuvoja, jotka ovat varastossa uusien vaatimusten voimaantuloaikana ja joita ei voida muuttaa näiden uusien vaatimusten mukaisiksi.

6.3.10. Liitteet XIII ja XV

Liitteessä XIII annetaan mallilomake, jota käytetään jäsenvaltioiden välillä tietojen siirtämisen järjestelmille, osille ja erillisille teknisille yksiköille kussakin jäsenvaltioissa myönnetyistä hyväksynnistä.

Liitteessä XV on mallitodistus, jota käytetään, kun kyseessä on monivaiheinen hyväksyntä, jossa perusajoneuvo ei ole saanut koko ajoneuvon EY-hyväksyntää.

6.3.11. Liite XVI

Tähän uuteen liitteeseen sisältyy EY-tyyppihyväksyntämenettelyn toteuttamisaikataulu:

- Ensimmäinen sarake koskee vapaaehtoista soveltamista 12 kuukautta direktiiviehdotuksen hyväksymispäivän jälkeen.

- Toinen sarake koskee pakollista soveltamista uusiin ajoneuvotyyppeihin.

- Kolmas sarake koskee soveltamista nykyisiin ajoneuvotyyppeihin, ja siinä otetaan huomioon kahden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa teollisuus voi sopeuttaa tuotantonsa uusiin vaatimuksiin.

7. PÄÄTELMÄT

Komissio katsoo, että sen ehdottama uusi direktiivi selkeyttää voimassa olevia hallinnollisia säännöksiä ja määräyksiä kaikkien sidosryhmien (kuten valmistajien, jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden, hyväksyntäviranomaisten ja tutkimuslaitosten) kannalta ja tekee yhteisön tyyppihyväksynnästä toimivan kaikkiin luokkiin kuuluvia ajoneuvoja ja niiden osia varten.

Lisäksi direktiivin soveltamisalan laajentamisella hyötyajoneuvoihin edistetään selkeästi sisämarkkinoiden toteutumista alalla, jolla kolme suurinta talousmahtia [17] tuottaa 40 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa (joista yli 40 prosenttia valmistetaan yksin Länsi-Euroopassa) ja jolla ei ole näkyvissä mitään merkkejä hidastumisesta.

[17] Länsi-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Japani.

Kansallisten hyväksyntämenettelyiden korvaaminen yhdenmukaistettuihin teknisiin vaatimuksiin perustuvalla yhteisön järjestelmällä epäilemättä nopeuttaa ja yksinkertaistaa kaikkia ajoneuvon rekisteröintiä edeltäviä hallinnollisia muodollisuuksia.

Komissio uskoo myös, että kun pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja (aluksi henkilöautoja) koskevat vaatimukset yhdenmukaistetaan, pienet valmistajat voivat päästä yhtenäismarkkinoille, ja saavutetaan turvallisuustaso, joka vastaa aikaisempaa tasoa tai jopa ylittää sen.

Lopuksi komissio katsoo, että ehdotetun "ositetun" lähestymistavan käyttöönotto sääntelyssä helpottaa tulevan lainsäädännön antamista ajoneuvoalalla.

70/156/ETY (mukautettu)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [18],

[18] EYVL C

,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [19],

[19] EYVL No C 48, 16.4.1969, s. 14.

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [20],

[20] EYVL C

sekä katsovat seuraavaa:

uusi

(1) Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annettua neuvoston direktiiviä 70/156/ETY [21] on muutettu useita kertoja. Koska lisämuutoksia on tehtävä, kyseinen direktiivi olisi selvyyden vuoksi laadittava uudelleen.

[21] EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/116/EY (EYVL L 18, 21.1.2002, s. 1).

(2) Yhteisön sisämarkkinoiden luomisen ja niiden toiminnan vuoksi on syytä korvata jäsenvaltioiden hyväksymisjärjestelmät yhteisön hyväksymismenettelyllä, joka perustuu täydellisen yhdenmukaistamisen periaatteeseen.

(3) Järjestelmiin, osiin, erillisiin teknisiin yksiköihin ja ajoneuvoihin sovellettavat tekniset vaatimukset olisi yhdenmukaistettava ja määritettävä erillisdirektiiveissä. Näillä direktiiveillä olisi ensisijaisesti pyrittävä varmistamaan liikenneturvallisuuden, terveyden suojelun, ympäristönsuojelun, energiatehokkuuden ja luvattoman käytön estämisen korkea taso.

(4) Direktiivissä 92/53/ETY [22] rajattiin koko ajoneuvoa koskeva eurooppalainen tyyppihyväksyntämenettely M1-ajoneuvoluokkaan, mutta sisämarkkinoiden valmiiksi saamiseksi ja niiden oikean toiminnan takaamiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan olisi sisällytettävä kaikki ajoneuvoluokat, jolloin valmistajat voivat eurooppalaisen tyyppihyväksynnän ansiosta hyötyä sisämarkkinoista.

[22] EYVL L 225, 10.8.1992, s. 1.

(5) Jotta valmistajat voisivat sopeutua uusiin yhdenmukaisiin menettelyihin, on annettava riittävä siirtymäaika, jonka jälkeen koko ajoneuvoa koskeva eurooppalainen tyyppihyväksyntä tulee pakolliseksi muihin kuin M1-luokkaan kuuluville yhdessä vaiheessa rakennetuille ajoneuvoille. Muihin kuin M1-luokkaan kuuluvat ajoneuvot, jotka edellyttävät monivaiheista hyväksyntää, tarvitsevat pidemmän siirtymäajan, koska menettelyyn osallistuu korinrakentajia, joiden on hankittava alalta riittävästi kokemusta, jotta tarvittavat menettelyt voidaan toteuttaa onnistuneesti.

(6) Valmistajat, jotka tuottavat ajoneuvoja pieninä sarjoina, ovat tähän asti jääneet osittain sisämarkkinaetujen ulkopuolelle. Kokemus on osoittanut, että liikenneturvallisuutta ja ympäristönsuojelua voitaisiin huomattavasti kohentaa, jos pienisarjaiset ajoneuvot liitettäisiin täysin koko ajoneuvoa koskevaan eurooppalaiseen tyyppihyväksyntäjärjestelmään M1-luokasta alkaen.

(7) Väärinkäytösten estämiseksi pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja mahdollisesti koskevat yksinkertaistetut menettelyt olisi rajattava tapauksiin, joissa tuotanto on hyvin vähäistä; käsite 'pieni sarja' onkin tämän vuoksi määriteltävä entistä tarkemmin valmistettujen ajoneuvojen lukumääränä.

(8) Jotta monivaiheinen hyväksyntäjärjestelmä olisi riittävän joustava, on tärkeää antaa säännöksiä, jotka mahdollistavat ajoneuvojen hyväksymisen yksittäistapauksittain; jäsenvaltioiden olisi kuitenkin edelleen voitava myöntää yksittäisiä hyväksyntiä kansallisten sääntöjensä mukaisesti siihen asti, kunnes yhdenmukaiset ja tarkat yhteisön säännökset on annettu.

(9) Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää ajoneuvojen kansallisia tyyppihyväksyntiä siihen asti, kunnes koko ajoneuvoa koskevia eurooppalaisia tyyppihyväksyntämenettelyjä aletaan soveltaa muihin kuin M1-luokan ajoneuvoihin, ja tätä varten olisi annettava siirtymäsäännöksiä.

(10) Yhteisö on 27 päivänä marraskuuta 1997 tehdyllä neuvoston päätöksellä [23] liittynyt Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti myönnettyjen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista, eli "tarkistettuun vuoden 1958 sopimukseen". Näin olleen uudet UN/ECE-säännöt, joihin yhteisö kyseisen päätöksen soveltamisen kautta liittyy, ja muutokset tällaisiin UN/ECE-sääntöihin, joihin yhteisö on jo liittynyt, olisi sisällytettävä eurooppalaiseen ajoneuvojen tyyppihyväksyntämenettelyyn joko vaihtoehtoina erillisdirektiiveille tai lisävaatimuksina; tämän vuoksi tässä direktiivissä on annettava säännöksiä, joilla helpotetaan sääntöjen tehokasta soveltamista.

[23] EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78.

(11) Yksi eurooppalaisen tyyppihyväksyntämenettelyn kulmakivistä on tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta; jotta voitaisiin varmistaa valvonnan asianmukainen täytäntöönpano ja oikea toiminta, toimivaltaisten viranomaisten tai tätä varten nimetyn tutkimuslaitoksen, jolla on alalla tarvittava tekninen pätevyys, olisi säännöllisesti tehtävä tarkastuksia valmistajien luona.

(12) On tärkeää, että valmistajat toimittavat ajoneuvojen omistajille tiedot, joilla voidaan estää turvalaitteiden väärinkäyttö. Onkin syytä sisällyttää tähän direktiiviin tätä seikkaa koskevia säännöksiä.

(13) On myös tärkeää, että laitteiden valmistajat saavat käyttöönsä tekniset tiedot, myös piirrokset, joita osien suunnittelu myynnin jälkeisille markkinoille edellyttää. Tällaiset tiedot ovat saatavilla ainoastaan ajoneuvon valmistajalta.

(14) Jotta menettelyä voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa, komission tehtäväksi olisi uskottava toimenpiteistä päättäminen erillisdirektiivien täytäntöönpanemiseksi ja tämän direktiivin sekä erillisdirektiivien liitteiden mukauttamiseksi tieteellisen ja teknisen tietämyksen kehitykseen.

(15) Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [24] mukaisesti.

[24] EVYL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(16) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävässä määrin saavuttaa ehdotetun toimen tavoitteita, eli sisämarkkinoiden saavuttamista ottamalla käyttöön kaikkia ajoneuvoluokkia koskeva pakollinen eurooppalainen tyyppihyväksyntäjärjestelmä, ja koska tavoitteet voidaan näin ollen toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti päättää toimenpiteistä. Kyseisessä 5 artiklassa säädetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tämä direktiivi ei ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(17) Velvoite, joka koskee tämän direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, olisi rajattava niihin säännöksiin, jotka eroavat olennaisesti aiemmista direktiiveistä. Velvoite, joka koskee muuttumattomina säilyvien säännösten siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä, on lähtöisin aiemmista direktiiveistä.

(18) Tämän direktiivin säännökset eivät rajoita jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka liittyvät annettuihin määräaikoihin liitteen XVII osassa B tarkoitettujen direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamiseksi.

70/156/ETY (mukautettu)

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

i luku

yleiset säännökset

uusi

1 artikla

Aihe

Tässä direktiivissä säädetään hallinnollisista ja teknisistä vaatimuksista, jotka koskevat kaikkien direktiivin soveltamisalaan kuuluvien uusien ajoneuvojen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntää, jolloin tavoitteena on helpottaa niiden rekisteröintiä, myyntiä ja käyttöönottoa yhteisössä.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi 2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan

a) yhdessä tai useammassa vaiheessa suunniteltujen ja rakennettujen , maantiekäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen

b) tällaisia ajoneuvoja varten suunniteltujen ja rakennettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään.

Direktiiviä sovelletaan myös tällaisten ajoneuvojen yksittäiseen hyväksyntään. 2. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraavien ajoneuvojen tyyppihyväksyntään tai yksittäiseen hyväksyntään :

a) neuvoston direktiivissä 74/150/ETY [25] määritellyt maatalous- ja metsätraktorit sekä niiden hinattaviksi erityisesti suunnitellut ja rakennetut perävaunut;

[25] EVYL L 84, 28.3.1974, s. 10.

b) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY [26] määritellyt nelipyörät;

[26] EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

uusi

c) ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu käytettäväksi pääasiassa rakennustyömailla, louhimoissa, satamissa tai lentokentillä;d) panssaroidut ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu asevoimien, siviilipuolustuksen ja yleisestä järjestyksestä vastaavien voimien käyttöön;

e) liikkuvat työkoneet;

f) telaketjuajoneuvot;

g) ajoneuvoja, jotka on tarkoitettu pelkästään maantiellä ajettaviin kilpailuihin;

h) ajoneuvojen prototyyppejä, joita käytetään maantiellä valmistajan vastuulla tietyn testausohjelman suorittamiseksi.

3. Edellä 2 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitetut ajoneuvot voidaan hyväksyä yksittäin ja ainoastaan siihen tiettyyn erityistarkoitukseen, johon ne on suunniteltu ja rakennettu.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi 3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa direktiiveissä, ellei niissä toisin säädetä, tarkoitetaan:

1. 'tyyppihyväksynnällä' menettelyä, jolla jäsenvaltio varmentaa ajoneuvotyypin, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön täyttävän hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset, joita sovelletaan kyseiseen ajoneuvotyyppiin, järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön ;

uusi

2. 'kansallisella tyyppihyväksynnällä' jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyä tyyppihyväksyntämenettelyä; tällainen hyväksyntä on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella;

3. 'EY-tyyppihyväksynnällä' tyyppihyväksyntämenettelyä, jolla jäsenvaltio varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää tämän direktiivin ja erillisdirektiivien ja/tai liitteessä IV tai XI lueteltujen UN/ECE-sääntöjen soveltuvat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

4. 'yksittäishyväksynnällä' menettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että yksittäinen ajoneuvo on asiaankuuluvien, kyseiseen ajoneuvoon sovellettavien hallinnollisten säännösten ja teknisten vaatimusten mukainen;

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

5. 'monivaiheisella tyyppihyväksynnällä' menettelyä, jolla yksi tai useampi jäsenvaltio varmentaa keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvotyypin, valmistusasteen mukaan, täyttävän tämän direktiivin hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

uusi

6. 'asteittaisella hyväksyntämenettelyllä' ajoneuvon hyväksyntämenettelyä, jossa asteittain kerätään kaikkien ajoneuvoon liittyvien järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntätodistukset ja jonka lopullisen vaiheen tuloksena saadaan koko ajoneuvon hyväksyntä;

7. 'yksivaiheisella hyväksyntämenettelyllä' menettelyä, jossa koko ajoneuvon hyväksyntä suoritetaan yhdellä kertaa;

8. 'yhdistetyllä hyväksyntämenettelyllä' asteittaista hyväksyntämenettelyä, jossa koko ajoneuvon hyväksynnän lopullisessa vaiheessa saadaan yksi tai useampia järjestelmähyväksyntiä eikä kyseisille järjestelmille tarvitse antaa EY-todistusta;

9. 'moottoriajoneuvolla' moottorikäyttöistä ajoneuvoa, joka kulkee omalla käyttövoimallaan, on vähintään nelipyöräinen, on valmis, valmistunut tai keskeneräinen ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h;

10. 'perävaunulla' ajoneuvoa, joka ei kulje omalla käyttövoimallaan ja joka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäväksi;

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

11. 'ajoneuvolla' moottoriajoneuvoa;

uusi

12. 'hybridiajoneuvolla' moottoriajoneuvoa, jonka käyttövoimana on ainakin sisäinen polttomoottori ja sähkömoottori;

13. 'liikkuvalla työkoneella' omalla käyttövoimallaan liikkuvaa ajoneuvoa, joka on nimenomaan suunniteltu ja rakennettu muualla kuin tiellä tehtävää työtä varten tai maatalouden ja metsänhoidon erityistehtäviä varten ja joka ei rakenteensa takia sovellu matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen. Moottoriajoneuvon alustalle asennettua työkonetta ei pidetä liikkuvana työkoneena;

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

14. 'ajoneuvotyypillä' tietyn luokan, liitteessä II olevassa B osassa tarkoitettujen olennaisten piirteiden osalta samanlaisia ajoneuvoja. Ajoneuvotyyppi voi sisältää variantteja ja versioita liitteessä II olevan B osan määritelmien mukaisesti;

15. 'perusajoneuvolla' valmista tai keskeneräistä ajoneuvoa, jota käytetään monivaiheisen hyväksyntämenettelyn alkuvaiheen ajan;

16. 'keskeneräisellä ajoneuvolla' ajoneuvoa, jonka valmistuksessa tarvitaan vielä vähintään yksi lisävaihe tämän direktiivin sitä koskevien vaatimusten täyttymiseksi;

17. 'valmistuneella ajoneuvolla' monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tuloksena olevaa ajoneuvoa, joka täyttää tämän direktiivin sitä koskevat vaatimukset;

uusi

18. 'valmiilla ajoneuvolla' ajoneuvoa, jota ei tarvitse saattaa valmiiksi, jotta se täyttäisi tämän direktiivin sitä koskevat vaatimukset;

19. 'sarjan viimeisillä ajoneuvoilla' varastossa olevia ajoneuvoja, joita ei voida rekisteröidä tai myydä tai ottaa käyttöön, koska ne eivät suunnittelupiirteidensä vuoksi voi täyttää voimaantulleita uusia teknisiä vaatimuksia;

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

20. 'erillisdirektiivillä' tämän direktiivin mukaisesti annettua ja liitteessä IV lueteltua erillistä direktiiviä;

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

21. 'järjestelmällä' laitteiden kokonaisuutta, joka on koottu erityisen toiminnon suorittamiseksi ajoneuvossa;

22. 'osalla' ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen;

23. 'erillisellä teknisellä yksiköllä' ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen, mutta ainoastaan yhden tai useamman määrätyn ajoneuvotyypin yhteydessä;

24. 'valmistajalla' luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on vastuussa ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön suunnittelusta ja rakentamisesta , kun tarkoituksena on tuoda se markkinoille kyseisen henkilön tai minkä tahansa sellaisen luonnollisen tai oikeushenkilön nimellä tai merkillä, joka on suunnitellut ja rakentanut ajoneuvon omaan käyttöönsä;

uusi

25. 'valmistajan edustajalla' luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on sijoittautunut Euroopan yhteisöön ja jonka valmistaja on asianmukaisesti nimennyt edustamaan itseään viranomaisten suuntaan ja toimimaan valmistajan puolesta tämän direktiivin soveltamisalalla; viitattaessa termiin 'valmistaja' sen on ymmärrettävä tarkoittavan joko valmistajaa tai tämän edustajaa;

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

26. 'hyväksyntäviranomaisilla' jäsenvaltion viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia kaikissa ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön hyväksyntämenettelyyn kuuluvissa kysymyksissä tai ajoneuvon yksittäishyväksynnässä ; nämä antavat ja tarvittaessa peruuttavat hyväksyntätodistukset, toimivat toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten yhteyselimenä ja tarkastavat valmistajan tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi toteuttamat järjestelyt ;

27. 'tutkimuslaitoksella' organisaatiota tai elintä, jonka jäsenvaltion hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan testejä, tarkastuksia tai katselmuksia ; näistä tehtävistä voi huolehtia myös hyväksyntäviranomainen itse , jos sen pätevyys on osoitettu asianmukaisin asiakirjoin ;

uusi

28. 'tyyppihyväksyntätodistuksella' asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on hyväksytty;

29. 'EY-tyyppihyväksyntätodistuksella' todistusta, joka on esitetty tämän direktiivin liitteessä VI tai erillisdirektiivin vastaavassa liitteessä; liitteessä IV olevassa osassa II tai osassa III lueteltujen UN/ECE-sääntöjen vastaavissa liitteissä vahvistettuja ilmoituslomakkeita pidetään EY-tyyppihyväksyntätodistusta vastaavina;

30. 'yksittäishyväksyntätodistuksella' asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen tai asianmukaisesti nimetty edustaja virallisesti varmentaa, että yksittäinen ajoneuvo on hyväksytty;

31. 'vaatimustenmukaisuustodistuksella' tämän direktiivin liitteessä IX esitettyä asiakirjaa, jonka valmistaja toimittaa todistuksena siitä, että ajoneuvo, joka kuuluu tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyn tyypin sarjaan, on kaikkien tuotantohetkellä sovellettavien erillisdirektiivien ja UN/ECE-sääntöjen mukainen ja voidaan rekisteröidä tai ottaa käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa ilman lisätarkastuksia; vaatimustenmukaisuustodistusta voidaan käyttää rekisteröintitarkoituksiin;

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

32. 'ilmoituslomakkeella' tämän direktiivin liitteessä I tai liitteessä III tai erillisdirektiivin vastaavassa liitteessä esitettyä lomaketta, jossa ilmoitetaan hakijalta vaadittavat tiedot; ilmoituslomakkeen toimittaminen sähköisessä muodossa on sallittua;

33. 'valmistusasiakirjoilla' ilmoituslomakkeesta, tiedostosta , tiedoista, piirustuksista, valokuvista ja niin edelleen koostuvaa asiakirjakokonaisuutta, jonka hakija toimittaa ; kaikkien näiden asiakirjojen toimittaminen sähköisessä muodossa on sallittua;

34. 'hyväksyntäasiakirjoilla' valmistusasiakirjojen lisäksi testausselosteita ja kaikkia muita asiakirjoja, jotka tutkimuslaitos tai hyväksyntäviranomainen on liittänyt niihin suorittaessaan tehtäviään; kaikkien näiden asiakirjojen toimittaminen sähköisessä muodossa on sallittua;

35. 'hyväksyntäasiakirjojen hakemistolla' asiakirjaa, jossa esitetään hyväksyntäasiakirjan sisältö numeroituna tai merkittynä siten, että jokainen sivu on helposti löydettävissä; tämä asiakirja on laadittava siten, että siitä käyvät ilmi EY-tyyppihyväksynnän eri hallinnolliset vaiheet, varsinkin muutosten ja päivitysten päivämäärät.

uusi

ii luku

yleiset velvoitteet

4 artikla

Jäsenvaltioita koskevat velvoitteet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyväksyntää hakevat valmistajat täyttävät tämän direktiivin mukaiset velvoitteensa.

2. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän direktiivin vaatimukset.

3. Jäsenvaltioiden on rekisteröitävä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän direktiivin vaatimukset, tai sallittava ainoastaan näiden myynti tai käyttöönotto.

4. Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia hyväksyntää koskevissa kysymyksissä, ja ilmoitettava tällaisesta perustamisesta tai nimeämisestä 38 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti..

5 artikla

Valmistajia koskevat velvoitteet

1. Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta riippumatta siitä, onko valmistaja suoraan mukana hyväksyttävän ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikissa valmistusvaiheissa.

2. Jos kyseessä on monivaiheinen hyväksyntä, kukin valmistaja on vastuussa hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta niiden järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka lisätty sen käsittelemässä ajoneuvon valmistusvaiheessa.

Valmistaja, joka muuttaa aiemmissa vaiheissa jo hyväksyttyjä osia tai järjestelmiä, on vastuussa kyseisten osien ja järjestelmien hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

3. Tämän direktiivin soveltamista varten yhteisön ulkopuolelle asettautuneen valmistajan on nimettävä yhteisöön asettautunut edustaja, joka edustaa valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen nähden.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

iii luku

EY-tyyppihyväksyntämenettelyt

6 artikla

Ajoneuvojen EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

uusi

1. Valmistaja voi valita yhden seuraavista menettelyistä:

a) asteittainen hyväksyntä;

b) yksivaiheinen hyväksyntä;

c) yhdistetty hyväksyntä.

98/14/EY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi 2. Ajoneuvon asteittaista hyväksyntää koskevaan hakemukseen on sisällytettävä valmistusasiakirjat, joissa on liitteessä III vaaditut tiedot, ja siihen on liitettävä kaikki vaadittavat EY-tyyppihyväksyntätodistukset kutakin sovellettavaa, liitteessä IV tai XI lueteltua erillisdirektiiviä tai UN/ECE-sääntöä varten. Kun kyseessä on sovellettavien erillisdirektiivien tai UN/ECE-sääntöjen mukainen järjestelmän tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä, näitä koskevien hyväksyntäasiakirjojen on oltava hyväksyntäviranomaisen saatavilla hyväksynnän myöntämis- tai epäämispäivään asti.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi 3. Yksivaiheista hyväksyntää koskeva hakemus koostuu valmisteluasiakirjoista, jotka sisältävät liitteen I mukaisesti vaadittavat asianmukaiset tiedot, liitteessä IV tai XI ja tarvittaessa liitteessä III olevassa II osassa tarkoitettujen erillisdirektiivien tai UN/ECE-sääntöjen mukaisesti.

4. Kun kyseessä on yhdistetty hyväksyntämenettely, hyväksyntäviranomainen voi myöntää valmistajalle poikkeuksen velvoitteeseen, joka koskee yhden tai useamman järjestelmää koskevan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen esittämistä, sillä edellytyksellä, että valmistusasiakirjaa täydennetään tarkoilla, liitteessä I määritetyillä tiedoilla, joita tällaisten järjestelmien hyväksyminen ajoneuvon hyväksymisvaiheessa edellyttää; tällöin jokainen poikkeuksen kohteena oleva EY-tyyppihyväksyntä on korvattava testiraportilla.

5. Rajoittamatta edellä 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyä seuraavat tiedot on toimitettava monivaiheista EY-tyyppihyväksyntää varten :

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta sellaisena kuin se on muut. Oikaisu, EYVL L 145, 15.5.1998, s. 64 (mukautettu)

a) ensimmäisessä vaiheessa valmista ajoneuvoa varten laadittavien valmistusasiakirjojen ja EY-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat perusajoneuvon valmistusvaihetta;

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

b) toisessa ja seuraavissa vaiheissa valmistusasiakirjojen ja EY-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat senhetkistä valmistusvaihetta, sekä yksi kappale keskeneräisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta , joka on annettu edellisessä valmistusvaiheessa; lisäksi valmistaja toimittaa täydellisen luettelon keskeneräiseen ajoneuvoon tekemistään muutoksista tai lisäyksistä.

6. Valmistajan on toimitettava hakemus hyväksyntäviranomaiselle . Kustakin ajoneuvotyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon.

Jokaisesta hyväksyttävästä tyypistä on toimitettava erillinen hakemus.

uusi

7. Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita päätöksen tekeminen tarvittavista testeistä tai näiden testien toteuttamisen helpottaminen edellyttää.

8. Valmistajan on tarjottava hyväksyntäviranomaisen saataville riittävä määrä ajoneuvoja, jotta tyyppihyväksyntämenettely voidaan toteuttaa tyydyttävästi.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

7 artikla

Järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnässä noudatettava menettely

1. Valmistajan on toimitettava hakemus hyväksyntäviranomaiselle. Kustakin järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon. Jokaisesta hyväksyttävästä tyypistä on toimitettava erillinen hakemus.

2. Hakemukseen on liitettävä valmistusasiakirjat, joiden sisältö eritellään erillisdirektiiveissä.

uusi

3. Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita päätöksen tekeminen tarvittavista testeistä tai näiden testien toteuttamisen helpottaminen edellyttää.

4. Valmistajan on tarjottava hyväksyntäviranomaisen saataville sellainen määrä ajoneuvoja, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jota vaadittavien testien suorittaminen erillisdirektiivien mukaisesti edellyttää.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

iv luku

EY-tyyppihyväksyntämenettelyiden toteuttaminen

8 artikla

Yleiset säännökset

uusi

1. Jäsenvaltiot eivät saa myöntää EY-tyyppihyväksyntää tarkistamatta ensin, että valmistaja on toteuttanut 11 artiklassa säädetyt menettelyt asianmukaisella ja tyydyttävällä tavalla.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntiä 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

3. Jos jäsenvaltio havaitsee, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi, joka kylläkin täyttää asetetut vaatimukset, muodostaa vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle tai vakavasti vahingoittaa ympäristöä tai kansanterveyttä, kun otetaan huomioon ajoneuvojen saastepäästöjen vähentäminen , se voi kieltäytyä myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää. Jäsenvaltion on viipymättä lähetettävä muille jäsenvaltioille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, jotka selvittävät päätöksen syyt ja joissa esitetään näyttö havainnoista.

4. EY-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti.

5. Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä 20 työpäivän kuluessa muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille jäljennös EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen jokaisen ajoneuvotyypin osalta, jonka hyväksynnän ne ovat myöntäneet. Kaikissa tapauksissa paperikopio voidaan korvata sähköisellä tiedostolla edellyttäen, että se varmennetaan sähköisellä allekirjoituksella tai vastaavalla tavalla.

6. Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille epäämistään tai peruuttamistaan ajoneuvon hyväksynnistä ja päätöksensä syistä.

7. Kunkin jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisten on lähetettävä kolmen kuukauden välein muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille luettelo edeltävän kauden aikana myöntämistään, muuttamistaan, epäämistään tai peruuttamistaan järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnistä. Tähän luetteloon on sisällytettävä liitteessä XIII määritetyt tiedot.

8. EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on toisen jäsenvaltion pyynnöstä lähetettävä 20 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta kopio kyseisestä EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen. Paperikopion sijasta voidaan toimitaan sähköinen tiedosto.

9 artikla

Ajoneuvoja koskevat erityissäännökset

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-hyväksyntä :

a) ajoneuvotyypille , joka on valmistusasiakirjan tietojen mukainen ja täyttää vastaavien , liitteessä IV lueteltujen erillisdirektiivien tai UN/ECE-sääntöjen tekniset vaatimukset;

b) erikoiskäyttöön tarkoitetulle ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä XI lueteltujen vastaavien erillisdirektiivien tai UN/ECE-sääntöjen tekniset vaatimukset.

Tällöin sovelletaan liitteessä V kuvattuja menettelyjä.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä monivaiheinen EY-hyväksyntä keskeneräiselle tai valmiille ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjan tietojen mukainen ja täyttää vastaavien liitteessä IV tai XI lueteltujen erillisdirektiivien tai UN/ECE-sääntöjen tekniset vaatimukset ajoneuvotyypin valmistusvaiheen mukaisesti.

Tällöin sovelletaan liitteessä XIV kuvattuja menettelyjä.

3. Hyväksyntäviranomaisen on kustakin ajoneuvotyypistä

a) täytettävä kaikki vastaavat EY-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, myös siihen liitetty testausselostesivu liitteessä VIII annetun mallin mukaisesti;

b) koottava tai tarkistettava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto;

c) toimitettava hakijalle täytetty todistus liitteineen viipymättä.

uusi

4. Jos kyseessä on EY-tyyppihyväksyntä, jossa 19 artiklan, 21 artiklan tai liitteen XI mukaisesti on asetettu tyyppihyväksynnän voimassaoloa koskevia rajoituksia tai jossa erillisdirektiivien tiettyihin säännöksiin on myönnetty poikkeus, EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset tai poikkeukset.

5. Jos valmistusasiakirjojen tiedoissa viitataan liitteen XI mukaisiin, erityiskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja koskeviin säännöksiin, EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on ilmoitettava kyseiset säännökset.

6. Jos valmistaja valitsee yhdistetyn hyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on täydennettävä liitteessä III olevaan III osaan viittaukset testausselosteisiin, joista on säädetty erillisdirektiiveissä tai UN/ECE-säännöissä ja joista ei ole saatavilla EY-tyyppihyväksyntätodistusta.

7. Jos valmistaja valitsee yksivaiheisen hyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on laadittava sovellettavista erillisdirektiiveistä ja UN/ECE-säännöistä luettelo, jonka malli on liitteen VI lisäyksessä 1, ja liitettävä kyseinen luettelo EY-tyyppihyväksyntätodistukseen.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

1 98/14/EY, 1 art. 2 alakohdan a alakohta

2 98/14/EY 1 art. 2 alakohdan b alakohta

10 artikla

Järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityissäännökset

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntä järjestelmälle, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää 1 liitteissä IV tai XI säädetyn vastaavan erillisdirektiivin tekniset vaatimukset;

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää 2 liitteessä IV säädetyn vastaavan erillisdirektiivin tekniset vaatimukset.

uusi

3. Jos osat tai erilliset tekniset yksiköt, riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu korjaus-, huolto- vai ylläpitokäyttöön, kuuluvat ajoneuvon osalta myös järjestelmän tyyppihyväksynnän piiriin, osalta tai erilliseltä tekniseltä yksiköltä ei vaadita lisähyväksyntää, ellei vastaavassa erillisdirektiivissä edellytetä sitä.

98/14/EY, 1 art. 2 alakohdan c alakohta (mukautettu)

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

4 Jos osa tai erillinen tekninen yksikkö täyttää tehtävänsä tai osoittaa erityistä ominaisuutta ainoastaan ajoneuvon muiden osien yhteydessä , jolloin vaatimustenmukaisuus voidaan tarkastaa ainoastaan osan tai erillisen teknisen yksikön toimiessa yhdessä muiden ajoneuvon osien kanssa, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän laajuutta on tämän seurauksena rajoitettava. Tällaisissa tapauksissa EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava käyttöä koskevat mahdolliset rajoitukset ja asennusta koskevat edellytykset. Jos ajoneuvon valmistaja asentaa tällaisen osan tai erillisen teknisen yksikön, näiden käyttörajoitusten ja asennusedellytysten noudattaminen on tarkastettava ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä.

11 artikla

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

1 EY-tyyppihyväksynnän myöntävän jäsenvaltion on, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, toteutettava liitteen X mukaiset toimenpiteet, joilla tarkastetaan, että riittävin järjestelyin on varmistettu valmistettavien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden vaatimustenmukaisuus hyväksyttyyn tyyppiin nähden.

2 EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, toteutettava liitteen X mukaiset, kyseistä hyväksyntää koskevat toimenpiteet sen tarkastamiseksi että 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt ovat edelleen riittävät ja että valmistettavat ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt pysyvät hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisina. Hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen on rajoitettava liitteessä X sekä erityisiä vaatimuksia sisältävissä erillisdirektiiveissä ja UN/ECE-säännöissä mainittuihin menettelyihin.

uusi

EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio voi tätä varten tehdä minkä tahansa liitteessä IV tai XI luetelluissa erillisdirektiiveissä tai UN/ECE-säännöissä vaadituista tarkistuksista tai testeistä näytteille, jotka on otettu valmistajan tiloista, tuotantolaitos mukaan lukien.

98/14/EY, 1 art. 3 alakohta (mukautettu)

uusi

v luku

ey-tyyppihyväksyntien muutokset

12 artikla

Yleiset säännökset

1. Valmistajan on viipymättä ilmoitettava hyväksynnän myöntäneelle jäsenvaltiolle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin. Jäsenvaltion on tässä luvussa kuvattujen sääntöjen mukaisesti päätettävä, mitä menettelyä on noudatettava. Tarvittaessa jäsenvaltio voi valmistajan kanssa asiasta sovittuaan päättää, että on myönnettävä uusi EY-tyyppihyväksyntä.

2. Hakemus tyyppihyväksynnän muutoksesta on toimitettava yksinomaan alkuperäisen hyväksynnän myöntäneelle jäsenvaltiolle.

Jos jäsenvaltio toteaa , että muutoksen tekemiseksi tarvitaan uusia tarkastuksia tai uusia testejä , sen on ilmoitettava tästä valmistajalle. Jäljempänä 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuja menettelyitä sovelletaan vasta sen jälkeen, kun vaadittavat uudet tarkastukset tai uudet testit on tyydyttävästi suoritettu .

13 artikla

Ajoneuvoja koskevat erityissäännökset

1. Jos hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet, muutosta nimitetään 'tarkistukseksi' .

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava hyväksyntäasiakirjojen tarkistetut sivut ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksesta, katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.

2. Korjausta nimitetään 'laajennukseksi', jos edellä 1 kohdassa säädetyn lisäksi

a) vaaditaan lisätarkastuksia;

b) jokin EY-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c) jonkin erillisdirektiivin tai UN/ECE-säännön mukaisia uusia vaatimuksia, joita sovelletaan hyväksyttyyn ajoneuvoon, tulee voimaan.

Tällöin hyväksyntäviranomaisen on annettava korjattu EY-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on laajennusnumero, jota on kasvatettu jo myönnettyjen peräkkäisten laajennusten määrää vastaavasti.

Hyväksyntätodistuksesta on selvästi käytävä ilmi laajennuksen peruste ja uudelleenmyöntämispäivämäärä.

3. Aina kun on annettu tarkistettuja sivuja tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, on vastaavasti muutettava hyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa niin, että siitä käyvät ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärät tai päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

4. Ajoneuvotyypin hyväksyntään ei vaadita muutosta, jos edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut vaatimukset ovat teknisesti merkityksettömiä kyseisen ajoneuvoluokan kannalta tai ne koskevat muita ajoneuvoluokkia kuin sitä, johon kyseinen ajoneuvo kuuluu.

14 artikla

Järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityissäännökset

1. Jos ajoneuvon hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet, muutosta nimitetään 'tarkistukseksi'.

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisten on tarvittaessa annettava hyväksyntäasiakirjojen tarkistetut sivut ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksesta, katsotaan myös täyttävän tämän vaatimuksen.

2. Muutosta nimitetään 'laajennukseksi', jos edellä 1 kohdassa säädetyn lisäksi

a) vaaditaan lisätarkastuksia;

b) jokin EY-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c) jonkin erillisdirektiivin tai UN/ECE-säännön mukaisia uusia vaatimuksia, joita sovelletaan hyväksyttyyn järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön, tulee voimaan.

Tällöin hyväksyntäviranomaisen on annettava korjattu EY-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on laajennusnumero, jota on kasvatettu jo myönnettyjen peräkkäisten laajennusten määrää vastaavasti. Jos muutoksen syynä on 2 kohdan c alakohdan soveltaminen, hyväksyntänumeron kolmatta osaa on päivitettävä.

Hyväksyntätodistuksesta on selvästi käytävä ilmi laajennuksen peruste ja uudelleenmyöntämispäivämäärä.

3. Aina kun on annettu korjattuja sivuja tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, on vastaavasti muutettava hyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa niin, että siitä käyvät ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärät tai päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä

15 artikla

Muutosten antaminen ja niistä ilmoittaminen

1. Jos kyseessä on laajennus, hyväksyntäviranomaisten on vastaavasti päivitettävä kaikki tarvittavat EY-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, sen liitteet ja hyväksymisasiakirjojen hakemisto. Päivitetty todistus liitteineen on toimitettava hakijalle viipymättä.

2. Jos kyseessä on tarkistus, hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava hakijalle tarkistetut asiakirjat tai konsolidoidut, päivitetyt toisinnot, myös hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu hakemisto.

3. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava EY-tyyppihyväksyntiin tehdystä muutoksesta muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaiselle edellä 8 artiklassa säädettyjen menettelyiden mukaisesti .

vi luku

ajoneuvon ey-tyyppihyväksynnän voimassaolo

16 artikla

Voimassaolon päättyminen

uusi

1. EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa, kun

a) jonkin erillisdirektiivin tai UN/ECE-säännön mukaisia uusia vaatimuksia, joita sovelletaan hyväksyttyyn ajoneuvoon, tulee voimaan, eikä hyväksynnän vastaava päivittäminen ole mahdollista;

b) hyväksytyn ajoneuvon tuotanto lopetetaan pysyvästi;

c) hyväksynnän voimassaolo päättyy erityisrajoituksen vuoksi.

2. Jos voimassaolon päättyminen koskee ainoastaan yhtä jonkin tyypin varianteista tai ainoastaan yhtä jonkin variantin versioista, EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan kyseisen variantin tai version osalta.

3. Kun tietyn ajoneuvotyypin valmistus lopullisesti päättyy, valmistajan on ilmoitettava tästä EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle. Saatuaan tällaisen ilmoituksen viranomaisen on 20 työpäivän kuluessa ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden viranomaisille.

Jäljempänä 26 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan ainoastaan keskeytyksiin, joiden syynä on uuden erillisdirektiivin tai UN/ECE-säännön voimaantulo.

98/14/EY, 1 art. 3 alakohta (mukautettu)

4. Kun ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy pian, valmistajan on ilmoitettava siitä EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava kaikki asiaan liittyvät tiedot muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille, jotta tarvittaessa voidaan soveltaa 26 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Tässä ilmoituksessa on mainittava viimeisen valmistetun ajoneuvon valmistuspäivä ja tunnusnumero.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

1 92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta sellaisena kuin se on muut. Oikaisu, EYVL L 145, 15.5.1998, s. 64

vii luku

vaatimustenmukaisuustodistus ja merkinnät

17 artikla

Vaatimustenmukaisuustodistus

1. Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän haltijana valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuustodistus, joka seuraa 1 jokaista valmista, keskeneräistä tai valmistunutta, hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisesti valmistettua ajoneuvoa.

Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon ollessa kyseessä valmistajan on ilmoitettava vaatimustenmukaisuustodistuksen toisella sivulla ainoastaan ne tiedot, jotka on lisätty tai muutettu siinä hyväksyntävaiheessa, ja tarvittaessa liitettävä todistukseen kaikki edellisten vaiheiden vaatimustenmukaisuustodistukset.

uusi

2. Vaatimustenmukaisuustodistus on laadittava jollakin Euroopan yhteisön virallisista kielistä.

98/14/EY, 1 art. 4 alakohta (mukautettu)

3. Vaatimustenmukaisuustodistus on suunniteltava niin, että sen väärentäminen ei ole mahdollista. Tätä varten on käytettävä paperia, joka on suojattu joko värigrafiikalla tai vesileimattu valmistajan tunnuksella.

uusi

4. Vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappaleen voi antaa ainoastaan valmistaja. Kaikkien todistuksen kaksoiskappaleiden etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana "kaksoiskappale".

5. Vaatimustenmukaisuustodistus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita ajoneuvon käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty jossakin erillisdirektiivissä tai UN/ECE-säännössä.

6. Niiden ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistuksessa, jotka on hyväksytty jäljempänä 19 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, on oltava lisäksi merkintä "myynti, käyttöönotto ja rekisteröinti sallittu [tämän direktiivin...] 19 artiklan nojalla".

7. Liitteessä IX olevassa I osassa kuvatun vaatimustenmukaisuustodistuksen, joka annetaan 21 artiklan mukaisella menettelyllä hyväksytyille ajoneuvoille, otsikossa on oltava maininta "pieninä sarjoina tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille"; maininnan läheisyydessä on oltava järjestysnumero, joka sijoittuu yhden ja liitteessä XII annettun raja-arvon välille ja ilmaisee kunkin valmistusvuoden osalta kyseisen ajoneuvon aseman kyseiselle vuodelle sallittuun tuotantomäärään nähden.

8. Kun kyseessä on sarjan viimeisiä ajoneuvoja koskeva poikkeus, niiden ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistuksessa, jotka on hyväksytty jäljempänä 26 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, on oltava lisämerkintä "myynti, käyttöönotto ja rekisteröinti sallittu [tämän direktiivin...] 26 artiklan nojalla".

Jäsenvaltiot voivat soveltaa vastaavia toimenpiteitä sillä edellytyksellä, että kyseisen menettelyn mukaisesti rekisteröityjen ajoneuvojen määrää voidaan tehokkaasti seurata.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

18 artikla

EY-tyyppihyväksyntämerkki

1. Osan tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin tyyppihyväksynnän mukaisesti valmistettuun osaan tai yksikköön EY-tyyppihyväksyntämerkki, riippumatta siitä, onko kyseinen osa tai yksikkö osa jotakin järjestelmää.

2. Lisäksi valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin osaan tai yksikköön vähintään

- kauppanimensä tai tavaramerkkinsä,

- tyyppi- ja/tai tunnusnumero.

uusi

3. EY-tyyppihyväksyntämerkki muodostetaan liitteen VII lisäyksen 1 mukaisesti.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

viii luku

erillisdirektiivien kanssa yhteensopimattomat uudet tekniikat tai ratkaisut

19 artikla

Uusille tekniikoille tai ratkaisuille myönnettävät poikkeukset

1. Jäsenvaltiot voivat valmistajan pyynnöstä myöntää EY-tyyppihyväksynnän yhden tai useamman erillisdirektiivin kanssa yhteensopimatonta tekniikkaa tai ratkaisuja sisältävälle järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypille sillä edellytyksellä, että komissio on antanut tähän luvan jäljempänä kuvatun menettelyn mukaisesti.

2. Jäsenvaltio voi, ennen kuin päätös hyväksynnän mahdollisesta myöntämisestä on tehty, myöntää haetun poikkeuksen piiriin kuuluvalle ajoneuvotyypille tilapäisen , ainoastaan sen alueella voimassa olevan hyväksynnän sillä edellytyksellä, että se ilmoittaa tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille viipymättä toimittamalla niille seuraavista osista koostuvan asiakirjakokonaisuuden:

a) syyt, joiden vuoksi kyseiset tekniikat tai ratkaisut tekevät järjestelmästä, osasta tai erillisestä teknisestä yksiköstä vaatimusten kanssa yhteensopimattoman;

b) kyseeseen tulevien turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien sekä toteutettujen toimenpiteiden kuvaus;

c) testien ja niistä saatujen tulosten kuvaus, joka osoittaa, että verrattuna vaatimuksiin, joihin poikkeusta haetaan, taataan vähintään vastaavaa turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso.

3. Komissio päättää 37 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, voiko jäsenvaltio myöntää EY-tyyppihyväksynnän kyseiselle ajoneuvotyypille. Jos komissio päättää evätä hyväksynnän, jäsenvaltion on kumottava 2 kohdassa tarkoitettu tilapäinen tyyppihyväksyntä.

Tätä varten komissio ottaa asian 37 artiklassa tarkoitetun komitean seuraavan kokouksen asialistalle ja laatii päätösluonnoksen.

Päätöksessä on tarvittaessa ilmoitettava myös, onko päätöksen voimassaololle asetettu rajoituksia, kuten aikarajoja. Hyväksyntä on joka tapauksessa voimassa vähintään kolmekymmentäkuusi kuukautta.

uusi

4. Tätä artiklaa ei sovelleta, jos järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on sellaisen UN/ECE-säännön mukainen, johon komissio on liittynyt.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

20 artikla

Vaaditut toimet

1. Jos komissio toteaa, että 19 artiklan mukaisen poikkeuksen myöntämiselle on vankat perusteet, sen on välittömästi toteutettava tarvittavat toimet kyseisten erillisdirektiivien mukauttamiseksi 37 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tekniikan kehitykseen.

2. Heti kun kyseiset erillisdirektiivit on muutettu, kaikki poikkeukseen liittyvät rajoitukset on välittömästi poistettava.

Jos erillisdirektiivien muuttaminen ei ole mahdollista, poikkeuksen voimassaoloa voidaan hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä laajentaa toisella päätöksellä, joka tehdään 37 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

ix luku

pieninä sarjoina valmistetut ajoneuvot

uusi

21 artikla

EY-tyyppihyväksyntä

1. Valmistajan pyynnöstä ja liitteen XII osan A kohdassa 1 annetuissa määrää koskevissa rajoissa jäsenvaltioiden on myönnettävä 6 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti EY-tyyppihyväksyntä ajoneuvotyypille, joka täyttää vähintään liitteen IV osan I lisäyksessä 1 annetut vaatimukset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin.

3. EY-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava liitteessä VII kuvatun menetelmän mukaisesti.

92/53/ETY1 art. 1 alakohta (mukautettu)

22 artikla

Kansallinen tyyppihyväksyntä

1. Jos ajoneuvoja valmistetaan liitteessä XII olevan A osan 2 kohdassa säädetyissä määrää koskevissa rajoissa, jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen yhteen tai useampaan liitteessä IV tai liitteessä XI lueteltujen erillisdirektiivien tai UN/ECE-sääntöjen vaatimukseen.

uusi

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta ei voida missään tapauksessa myöntää tai pitää voimassa, jos sillä on tai jos on todennäköistä, että sillä on kielteinen vaikutus johonkin muuhun yhteisön toimintalinjaan.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

3. Jäsenvaltiot voivat 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää poikkeuksen myös yhteen tai useampaan tämän direktiivin säännökseen sillä edellytyksellä, että ne vaativat vaihtoehtoisten asiaa koskevien säännösten soveltamista.

uusi

4. Hyväksyntätodistuksessa on täsmennettävä 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten laatu.

Tämän kohdan mukaisesti myönnetyssä tyyppihyväksyntätodistuksessa, jonka malli annetaan liitteessä VI, ei voi olla otsikkoa "Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistus". Hyväksyntätodistukset on kuitenkin numeroitava liitteessä VII kuvatun menetelmän mukaisesti.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

5. Hyväksyntäviranomaisen on valmistajan pyynnöstä lähetettävä kirjattuna kirjeenä kopio tyyppihyväksyntätodistuksesta ja sen liitteistä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille, jotka valmistaja on ilmoittanut.

Jäsenvaltion on tällöin 20 päivän kuluessa tällaisen kirjeen vastaanottamisesta ilmoitettava, hyväksyykö se tyyppihyväksynnän ja kuinka monta kyseistä ajoneuvoa voidaan rekisteröidä, myydä tai ottaa käyttöön sen alueella, ja sen on virallisesti ilmoitettava tästä päätöksestään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulle hyväksyntäviranomaiselle; jos jäsenvaltio ei anna tällaista ilmoitusta, katsotaan, että se on kieltäytynyt myöntämästä tyyppihyväksyntää.

uusi

x luku

yksittäishyväksynnät

23 artikla

Yleiset säännökset

1. Jäsenvaltiot voivat myöntää tietylle ajoneuvolle vapautuksen yhden tai useamman tämän direktiivin tai liitteessä IV tai XI luetellun UN/ECE-säännön säännöksestä sillä edellytyksellä, että ne säätävät vastaavia, näihin toimenpiteisiin perustuvia kansallisia vaatimuksia, joilla taataan vastaava ympäristönsuojelun ja liikenneturvan taso.

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kaikki järjestelmien, osien, erillisten teknisten yksiköiden tai keskeneräisten ajoneuvojen EY-tyyppihyväksynnät niitä koskevien kansallisten vaatimusten sijasta.

2. Valmistajan tai ajoneuvon omistajan on jätettävä yksittäishyväksyntää koskeva hakemus.

Jäsenvaltion on myönnettävä yksittäishyväksyntä, jos ajoneuvo on hakemukseen liitetyn kuvauksen mukainen ja täyttää sovellettavat tekniset vaatimukset.

Yksittäishyväksynnän voimassaolo rajoittuu sen myöntäneen jäsenvaltion alueeseen.

Yksittäishyväksyntätodistuksen malli on laadittava tämän direktiivin pohjalta, ja siihen on sisällytettävä vähintäänkin ne tiedot, joita tarvitaan direktiivissä 1999/37/EY [27] säädetyn rekisteröintihakemuksen täyttämiseen. Yksittäishyväksyntätodistuksissa ei voi olla otsikkoa "ajoneuvon EY-hyväksyntä".

[27] EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57.

Yksittäishyväksyntätodistuksessa on oltava kyseisen ajoneuvon tunnusnumero.

3. Hyväksyntäviranomainen voi antaa yksittäishyväksyntien myöntämisvastuun asianmukaisesti hyväksytylle edustajalle. Tästä on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle 38 artiklan säännösten mukaisesti.

24 artikla

Erityissäännökset

1. Edellä 23 artiklassa tarkoitettua menettelyä voidaan monivaiheisen hyväksyntämenettelyn mukaisesti soveltaa myös johonkin tiettyyn ajoneuvoon sen valmistumisen perättäisten vaiheiden aikana.

2. Edellä 23 artiklassa tarkoitettu menettely ei voi korvata mitään monivaiheisen EY-tyyppihyväksyntämenettelyn tavanomaiseen kulkuun kuuluvaa välivaihetta, eikä sitä voida käyttää ensimmäisen vaiheen hyväksynnän hankkimiseen ajoneuvolle.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

1 92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta sellaisena kuin se on muut. Oikaisu, EYVL L 145, 15.5.1998, s. 64

xi luku

rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto

25 artikla

Ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto

1 Jäsenvaltioiden on rekisteröitävä ajoneuvot ja sallittava niiden myynti ja käyttöönotto jos, ja ainoastaan jos ne on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella, joka on annettu 17 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 ja 29 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltioiden on sallittava keskeneräisten ajoneuvojen myynti, mutta ne voivat evätä ajoneuvojen pysyvän rekisteröinnin tai käyttöönoton, 1 jos ajoneuvot ovat keskeneräisiä.

uusi

2. Ajoneuvoja, joille on myönnetty poikkeus vaatimustenmukaisuustodistusta koskevasta vaatimuksesta, voidaan myydä tai ottaa käyttöön ainoastaan, jos ne täyttävät tämän direktiivin niitä koskevat vaatimukset.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

3. Pieninä sarjoina valmistettujen ajonevojen osalta rekisteröityjen, myytyjen tai käyttöönotettujen ajoneuvojen lukumäärä vuodessa saa olla enintään liitteen XII osassa A tarkoitettu yksiköiden lukumäärä.

26 artikla

Sarjan viimeisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto

1. Jäsenvaltiot voivat liitteen XII osassa B annettujen rajoitusten mukaisesti ja ainoastaan rajatun ajan rekisteröidä ajoneuvoja ja sallia niiden myynnin ja käyttöönoton, jos ne vastaavat ajoneuvotyyppiä, jonka EY-tyyppihyväksyntä ei ole enää voimassa.

Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa sovelletaan ainoastaan yhteisön alueella oleviin ajoneuvoihin, jotka valmistusaikanaan kuuluivat voimassa olevan EY-tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut rekisteröity tai otettu käyttöön ennen mainitun EY-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.

2. Tämän artiklan 1 kohdan mukainen mahdollisuus on valmiiden ajoneuvojen osalta rajattu 12 kuukauteen ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta 18 kuukauteen päivämäärästä, jolloin EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyi.

3. Jos valmistaja haluaa käyttää 1 kohdan mukaista mahdollisuutta, sen on toimitettava hakemus kunkin sellaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jota kyseisten ajoneuvojen käyttöönotto koskee. Hakemuksessa on eriteltävä ne tekniset ja/tai kaupalliset syyt, joiden vuoksi kyseiset ajoneuvot eivät ole uusien teknisten vaatimusten mukaisia.

Kyseisten jäsenvaltioiden on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa, hyväksyvätkö ne, että kyseiset ajoneuvot rekisteröidään niiden alueella ja kuinka monta tällaista ajoneuvoa ne hyväksyvät rekisteröitäviksi alueellaan.

uusi

4. Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin ajoneuvoihin, jotka kuuluivat kansallisen tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut rekisteröity tai otettu käyttöön ennen kyseisen hyväksynnän voimassaolon päättymistä 40 artiklan mukaisesti EY-tyyppihyväksyntämenettelyn pakollisen täytäntöönpanon vuoksi.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

1 92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta sellaisena kuin se on muut. Oikaisu, EYVL L 145, 15.5.1998, s. 64

2 98/14/EY, 1 art. 5 alakohdan a alakohta

uusi

27 artikla

Osien ja erillisten teknisten yksiköiden myynti ja käyttöönotto 1. Jäsenvaltioiden on sallittava osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynti ja käyttöönotto jos, ja ainoastaan jos nämä osat tai erilliset tekniset yksiköt täyttävät vastaavien erillisdirektiivien ja/tai UN/ECE-sääntöjen vaatimukset ja niissä on oikeat, 18 artiklan mukaiset merkinnät. 2. Jos uusille osille tai erillisille teknisille yksiköille on 19 artiklan mukaisesti myönnetty poikkeus erillisdirektiivin yhteen tai useampaan säännökseen tai jos ne on tarkoitettu asennettaviksi 21, 22 tai 23 artiklan mukaisten poikkeuksien piiriin kuuluviin ajoneuvoihin, niiltä ei edellytetä edellä 1 kohdassa annettujen vaatimusten täyttämistä.

3 Jäsenvaltiot eivät voi edellyttää edellä 1 kohdassa annettujen vaatimusten noudattamista, jos kyseessä olevat uudet osat tai erilliset tekniset yksiköt on nimenomaan rakennettu ja suunniteltu uusiin ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

xii luku

suojalausekkeet

28 artikla

Tämän direktiivin mukaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt

1. Jos jäsenvaltio arvioi, että uudet ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat vakavana vaarana liikenneturvallisuudelle tai vahingoittavat vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, kun tarkastellaan ajoneuvojen saastepäästöjen vähentämistä, kyseinen jäsenvaltio voi enintään kuuden kuukauden ajaksi kieltäytyä rekisteröimästä tällaista ajoneuvoa tai kieltää tällaisten ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin tai käyttöönoton alueellaan. Tässä tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava tästä valmistajalle, muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja ilmoitettava päätöksensä perusteena olevat syyt.

2. Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio riitauttaa 1 kohdan mukaisesti ilmoitetun väitteen liikenneturvallisuudelle, kansanterveydelle tai ympäristölle aiheutuvasta vaarasta, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys. Komissiolle on ilmoitettava asiasta ja se tarvittaessa kutsuu osapuolet asiaa koskevaan neuvotteluun ratkaisun aikaansaamiseksi.

-

-

2

-

-

1 .

98/14/EY, 1 art. 5 alakohdan a alakohta (mukautettu)

98/14/EY, 1 art. 5 alakohdan b alakohta (mukautettu)

-

-

-

-

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

1 98/14/EY, 1 art. 6 alakohta

2 92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta sellaisena kuin se on muut. Oikaisu, EYVL L 145, 15.5.1998, s. 64

uusi

1

29 artikla

Ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia

1.

Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio havaitsee, että vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole sen hyväksymän tyypin vaatimusten mukaisia, sen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että valmistetut ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt saadaan hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisiksi; tällainen toimenpide voi olla myös tyyppihyväksynnän peruuttaminen. Kyseisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille toteutetut toimenpiteet.

2. Edellä 1 kohtaa varten eroja EY-tyyppihyväksyntätodistukseen tai hyväksyntäasiakirjoihin nähden on pidettävä hyväksytyn tyypin vaatimusten vastaisina.

Ajoneuvoa ei pidetä hyväksytyn tyypin vaatimusten vastaisina, jos erillisdirektiiveissä tai UN/ECE-säännöissä annettuja toleransseja noudatetaan.

3. Jos jäsenvaltio osoittaa , että vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisia, se voi pyytää EY-tyyppihyväksynnän myöntänyttä jäsenvaltiota tarkastamaan, että valmistetut ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisia. Saatuaan tällaisen pyynnön kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimet mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä.

4. Jos kyseessä on:

- ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä, kun ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuudesta, tai jos kyseessä on

- monivaiheinen tyyppihyväksyntä, kun 2 valmistuneen ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan keskeneräiseen ajoneuvoon olennaisesti kuuluvan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tai itse keskeneräisen ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta,

hyväksyntäviranomaisten on pyydettävä järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai keskeneräisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntänyttä jäsenvaltiota toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 2 tuotannossa olevat ajoneuvot saadaan jälleen hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisiksi.

Saatuaan tällaisen pyynnön kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimet mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä. Kun vaatimustenvastaisuus on todettu, kyseiselle järjestelmälle, osalle, erilliselle tekniselle yksikölle tai keskeneräiselle ajoneuvolle EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

5. Hyväksyntäviranomaisten on 20 päivän kuluessa ilmoitettava toisilleen EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen syistä.

6. Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio riitauttaa sille ilmoitetun vaatimustenvastaisuuden, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys. Komissiolle on ilmoitettava asiasta, ja se tarvittaessa kutsuu osapuolet asiaa koskevaan neuvotteluun ratkaisun aikaansaamiseksi.

uusi

30 artikla

Ajoneuvojen vetäminen pois markkinoilta

1. Valmistajan, jolle on myönnetty ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä ja jonka on erillisdirektiivin säännösten tai yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun neuvoston direktiivin 92/59/ETY [28] 8 artiklan nojalla vedettävä jo markkinoille asetettuja ajoneuvoja pois markkinoilta sen vuoksi, että ajoneuvoon asennettu, tämän direktiivin nojalla asianmukaisesti hyväksytty yksi tai useampi järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle, kansanterveydelle tai ympäristönsuojelulle, on välittömästi ilmoitettava tästä ajoneuvon hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle.

[28] EYVL L 228, 11.8.1992, s. 24.

2. Valmistajan on ehdotettava hyväksyntäviranomaiselle korjaavia toimia, joilla 1 kohdassa tarkoitetut vaarat voidaan poistaa. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että toimenpiteet on todella toteutettu niiden alueella.

3. Jos kyseiset viranomaiset pitävät toimenpiteitä riittämättöminä tai jos niitä ei ole toteutettu riittävän nopeasti, hyväksyntäviranomaisen on peruutettava ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä. Tällöin hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava tästä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle kirjatulla kirjeellä 20 työpäivän kuluessa.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi 31 artikla

Päätöksistä ilmoittaminen ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot

1. Jokainen tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen säännösten perusteella tehty ja EY-tyyppihyväksynnän epäämisen tai peruuttamisen tai rekisteröinnin epäämisen tai myyntikiellon sisältävä päätös on yksityiskohtaisesti perusteltava.

2. Näistä päätöksistä ja jäsenvaltioiden voimassa olevien lakien mukaisesti käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja niille asetetuista määräajoista on ilmoitettava asianosaiselle.

vastaavat säännöt

32 artikla

Vastaavuus UN/ECE-sääntöihin nähden

1. Liitteen IV osassa II luetellut UN/ECE-säännöt katsotaan vastaavia erillisdirektiivejä vastaaviksi, jos niillä on sama soveltamisala.

Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä näiden sääntöjen mukaisesti myönnetyt hyväksynnät ja tarvittaessa vastaavat tyyppihyväksyntämerkit asianomaisten erillisdirektiivien vastaavien hyväksyntöjen ja hyväksyntämerkkien sijasta.

2. UN/ECE-säännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

uusi

3. EY-tyyppihyväksynnän myöntämisessä käytetään UN/ECE-sääntöjä, joihin yhteisö on liittynyt ja jotka on lueteltu tämän direktiivin liitteen IV osissa II ja III, ja niitä sovelletaan ajoneuvoluokkiin, jotka on lueteltu kussakin asianmukaisessa sarakkeessa.

4. Komissio hyväksyy tarvittavat muutokset liitteen IV osiin II ja III jäljempänä 37 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, jotta niihin voitaisiin sisällyttää uudet säännöt ja sääntöjen muutokset.

Näissä muutoksissa on myös säädettävä siitä, minkä ajoneuvoluokkien osalta ja minä päivinä ne tulevat voimaan.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

33 artikla

Vastaavuus muiden sääntöjen kanssa

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tunnustaa, yhteisön ja kolmansien maiden välillä tehtyjen monen- tai kahdenvälisten sopimusten puitteissa, tässä direktiivissä vahvistettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää koskevien edellytysten tai säännösten vastaavuuden kansainvälisesti tai kolmansissa maissa vahvistettujen menettelyjen kanssa.

uusi

xiv luku

teknisen tiedon tarjoaminen

34 artikla

Käyttäjille tarkoitetut tiedot

1. Valmistaja ei saa toimittaa mitään teknisiä tietoja, jotka liittyvät tässä direktiivissä tai erillisdirektiiveissä tai liitteessä IV luetelluissa UN/ECE-säännöissä annettuihin tietoihin ja jotka eroavat jäsenvaltioiden hyväksymistä tiedoista.

2. Jos erillisdirektiivissä tästä nimenomaan säädetään, valmistajan on tarjottava käyttäjien saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot ja tarvittavat ohjeet, joissa kuvataan kaikki ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön käyttöön liittyvät erityisehdot tai -rajoitukset.

Nämä tiedot on tarjottava Euroopan yhteisön virallisilla kielillä. Tiedot on yhteisymmärryksessä hyväksyntäviranomaisen kanssa annettava soveltuvassa asiakirjassa, kuten omistajan käsikirjassa tai huoltokirjassa.

35 artikla

Osien valmistajille tarkoitetut tiedot

1. Ajoneuvon valmistajan on tarjottava osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajien saataville kaikki ne tiedot, joita tarvitaan osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntään; näihin tietoihin voi tarvittaessa sisältyä erillisdirektiivin liitteessä tai lisäyksessä erityisesti lueteltuja piirustuksia.

Ajoneuvon valmistajalla on oikeus edellyttää osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajilta sitovaa sopimusta, jolla suojataan muiden kuin julkisten sekä teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin kuuluvien tietojen luottamuksellisuus.

92/53/ETY 1art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

2. EY-tyyppihyväksyntätodistuksen haltijana osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan, joka 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti asettaa käyttörajoituksia tai antaa erityisiä asennusehtoja taikka molempia, on annettava yksityiskohtaiset tiedot näistä ajoneuvon valmistajalle.

uusi

Jos erillisdirektiivissä näin säädetään, osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan on annettava ohjeita käyttörajoituksista tai erityisistä asennusehdoista taikka molemmista valmistetun osan tai erillisen teknisen yksikön yhteydessä.

92/53/ETY 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

xv luku

täytäntöönpanotoimet ja muutokset

36 artikla

Täytäntöönpanotoimet ja tähän direktiiviin tai erillisdirektiiveihin tehtävät muutokset

uusi

1. Kunkin erillisdirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään tämän direktiivin 37 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja kyseisessä erillisdirektiivissä annettuja sääntöjä noudattaen.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi

2 Muutokset

- tämän direktiivin liitteisiin tai

- liitteen IV osassa I lueteltujen erillisdirektiivien säännöksiin, kun muutokset ovat tarpeen niiden mukauttamiseksi tieteellisen ja teknisen tiedon kehitykseen,

on tehtävä 37 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät komission ehdotuksesta hyväksyä uuden erillisdirektiivin, ne hyväksyvät saman ehdotuksen perusteella tämän direktiivin liitteiden aiheelliset muutokset.

uusi

4. Kun päätöstä 97/836/EY sovellettaessa hyväksytään uusia UN/ECE-sääntöjä tai muutoksia nykyisiin UN/ECE-sääntöihin, joihin yhteisö on liittynyt, komissio muuttaa vastaavasti tämän direktiivin liitteitä.

37 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa tekninen komitea - moottoriajoneuvot (TCMV), jäljempänä 'komitea', joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta.

3. Komitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.

98/14/EY, 1 art. 7 alakohta (mukautettu)

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

xvi luku

ilmoitusmenettelyt

38 artikla

Hyväksyntäviranomaisten, tutkimuslaitosten ja elinten ilmoittaminen

1 Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille seuraavat nimet ja osoitteet:

- a) hyväksyntäviranomaiset ja näiden vastuualueet,

- b) nimetyt tutkimuslaitokset sekä testausmenettelyt, joista kukin näistä laitoksista on vastuussa.

uusi

- c) elimet, jotka on hyväksytty arvioimaan ja seuraamaan säännöllisesti valmistajan menettelyitä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

uusi 2. Valmistajaa tai sen puolesta toimivaa alihankkijaa ei saa hyväksyä tutkimuslaitokseksi, ellei erillisdirektiivissä tai vastaavassa UN/ECE-säännössä nimenomaisesti toisin vaadita.

3. Tutkimuslaitos voi hyväksyntäviranomaisten luvalla käyttää ulkopuolisten laitteita, myös valmistajan testaustiloja.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuslaitoksen oletetaan on oltava seuraavien standardien mukainen 1 kohdassa kuvatun toiminnan osalta:

uusi

- EN ISO 17025 : 2000 tutkimuslaitosten toimintaan sovellettavista yleisistä kriteereistä;

- EN 45004 : 1995 tai ISO/IEC 17020 : 1998 tarkastuksia suorittavien elinten toimintaan sovellettavista yleisistä kriteereistä testien valvontatoimien sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuteen ja valvontamenettelyiden arviointiin liittyvien testien ja tarkistusten osalta;

- EN 45012 : 1989 tai ISO/IEC Guide 62 : 1996 laatujärjestelmien sertifiointia valmistajan toteuttamien hallintajärjestelmien osalta harjoittavien sertifiointielinten kriteereistä.

92/53/ETY, 1 art. 1 alakohta (mukautettu)

5. Kolmansien maiden laitoksia voidaan ilmoittaa tutkimuslaitoksiksi ainoastaan yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välisen kahden- tai monenvälisen sopimuksen perusteella.

uusi

xvii luku

loppusäännökset

39 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Ennen kuin tähän direktiiviin on tehty tarvittavat muutokset, jotta siihen voidaan sisällyttää ajoneuvot, jotka eivät vielä kuulu sen soveltamisalaan tai jotka on vapautettu 40 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanotoimenpiteistä, tai jotta voitaisiin täydentää niitä hallinnollisia ja teknisiä säännöksiä, jotka koskevat muiden kuin M1-luokan pieninä sarjoina valmistetuja ajoneuvoja, ja jotta voitaisiin antaa yhdenmukaistetut hallinnolliset ja tekniset säännökset yksittäishyväksyntämenettelystä, jäsenvaltioiden on edelleen myönnettävä kansallisia hyväksyntiä kyseisille ajoneuvoille sillä edellytyksellä, että ne perustuvat tässä direktiivissä säädettyihin yhdenmukaistettuihin teknisiin vaatimuksiin.

2. Kun ajoneuvon valmistaja tai yksittäishyväksyntätapauksessa sen omistaja on tehnyt hakemuksen ja toimittanut vaadittavat tiedot, kyseisen jäsenvaltion on täytettävä ja annettava tapauskohtaisesti joko tyyppihyväksyntätodistus tai yksittäishyväksyntätodistus. Todistus on annettava hakijalle.

Muiden jäsenvaltioiden on samantyyppisistä ajoneuvoista hyväksyttävä oikeaksi todistettu kopio näytöksi siitä, että vaadittavat testit on suoritettu.

3. Jos jokin yksittäishyväksytty ajoneuvo on rekisteröitävä toisessa jäsenvaltiossa, kyseinen jäsenvaltio voi vaatia yksittäishyväksynnän myöntäneeltä hyväksyntäviranomaiselta kaikkia lisätietoja, joissa yksityiskohtaisesti selvitetään kyseisen ajoneuvon täyttämien teknisten vaatimusten luonnetta.

4. Ennen kun tämän direktiivin sovelmisalaan kuuluvia ajoneuvoja koskevat rekisteröinti- ja verotusjärjestelmät on yhdenmukaistettu jäsenvaltioissa, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia tunnuksia, joilla helpotetaan ajoneuvojen rekisteröintiä ja verotusta niiden alueella. Tätä varten jäsenvaltiot voivat jaotella edelleen liitteessä III olevassa II osassa esitetyt versiot sillä edellytyksellä, että alajaottelussa käytetyt tiedot ilmaistaan selkeästi hyväksyntäasiakirjoissa tai ne voidaan johtaa hyväksyntäasiakirjoista pelkällä laskutoimituksella.40 artikla

EY-tyyppihyväksynnän täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntiä uusille ajoneuvotyypeille liitteessä XVI annetuista päivämääristä alkaen.

2. Valmistajan pyynnöstä jäsenvaltiot voivat myöntää EY-tyyppihyväksynnän uusille ajoneuvotyypeille 42 artiklassa annetusta päivämäärästä alkaen.

3. Liitteen XVI neljännessä sarakkeessa annettuihin päivämääriin asti 25 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta uusiin ajoneuvoihin, joille on myönnetty kansallinen tyyppihyväksyntä ennen kyseisen liitteen kolmannessa sarakkeessa annettua päivämäärä tai joilla ei ole ollut hyväksyntää.

4. Edellä olevaa 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan ainoastaan polttomoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin. Näiden säännösten osalta hybridiajoneuvoja pidetään polttomoottorilla varustettuina ajoneuvoina

5. Tämä direktiivi ei tee mitättömäksi luokkaan M1 kuuluville ajoneuvoille ennen 42 artiklassa säädettyä päivämäärää myönnettyjä EY-tyyppihyväksyntiä eikä estä tällaisten hyväksymisten laajentamista.

6. Jäsenvaltioiden on sovellettava tätä direktiiviä uusille järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyypeille myönnettäviin EY-hyväksyntiin 42 artiklassa säädetystä päivämäärästä alkaen.

Tämä direktiivi ei tee mitättömäksi järjestelmille, osille tai erillisille teknisille yksiköille ennen 42 artiklassa säädettyä päivämäärää myönnettyjä EY-tyyppihyväksyntiä eikä estä tällaisten hyväksymisten laajentamista.

41 artikla

Arviointi

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007 ilmoitettava komissiolle tässä direktiivissä säädettyjen tyyppihyväksyntämenettelyiden soveltamisesta ja erityisesti monivaiheisesta prosessista. Komissio ehdottaa tarvittaessa muutoksia tyyppihyväksyntäprosessin parantamiseksi.

2. Komissio voi tarvittaessa ehdottaa 40 artiklassa tarkoitettujen soveltamispäivämäärien lykkäämistä.

.

42 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [12 kuukautta sen antamisen jälkeen]. Niiden on toimitettava komissiolle viipymättä näiden säädösten teksti sekä kyseisten säädösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säädöksiä [12 kuukautta sen antamisen jälkeen].

3. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niihin on myös sisällytettävä ilmoitus, jonka mukaan nykyisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten sisältämiä viittauksia tällä direktiivillä kumottavaan direktiiviin on pidettävä viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten tällaiset viittaukset tehdään ja miten mainittu ilmoitus muotoillaan.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa pääasialliset kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.

43 artikla

Kumoamiset

1. Kumotaan direktiivi 70/156/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteen XVII osassa A luetelluilla direktiiveillä, [tämän direktiivin 42 artiklan toisessa kohdassa annettua päivämäärää seuraavasta päivästä], sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka liittyvät määräaikoihin, jotka koskevat liitteen XVII osassa B mainittujen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista.

2. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, ja ne luetaan tämän direktiivin liitteen XVIII vastaavuustaulukon mukaisesti.

44 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

45 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta [...].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[...] [...]

2001/116/EY

uusi

LIITELUETTELO

Liite I Täydellinen ilmoitusluettelo ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten

Liite II Ajoneuvoluokkien ja -tyyppien määrittäminen

Liite III Ilmoituslomake ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten

Liite IV Luettelo ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten täytettävistä vaatimuksista

Lisäys 1 : // Luettelo EY-tyyppihyväksynnän vaatimuksista M1-luokkaan kuuluville, pieninä sarjoina valmistetuille ajoneuvoille

Liite V Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

Liite VI EY-tyyppihyväksyntätodistus

Lisäys 1 : // Luettelo erillisdirektiiveistä ja UN/ECE-säännöistä, joiden mukainen ajoneuvotyyppi on

Liite VII EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numerointijärjestelmä

Lisäys 1 : // Osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki

Liite VIII Testitulokset

Liite IX EY-vaatimustenmukaisuustodistus

Liite X Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat menettelyt

Liite XI Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen luonne ja niitä koskevat määräykset

Lisäys 1 : // Matkailuautot, ambulanssit, ruumisautot

Lisäys 2 : // Panssariajoneuvot

Lisäys 3 : // Muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot (mukaan luettuna matkailuperävaunut)

Lisäys 4 : // Ajoneuvonosturit

Liite XII Pienten sarjojen ja sarjan viimeisten ajoneuvojen enimmäismäärät

Liite XIII Luettelo erillisdirektiivien mukaisesti myönnetyistä EY-tyyppihyväksynnöistä

Liite XIV Monivaiheisessa EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

Lisäys 1 : // Valmistajan lisäkilven malli

Liite XV Ajoneuvon alkuperätodistus -- Muun kuin M1-luokan perus-/keskeneräistä ajoneuvoa koskeva valmistajan ilmoitus

Liite XVI Tämän direktiivin täytäntöönpanoaikataulu tyyppihyväksynnän osalta

Liite XVII Määräajat kumottujen direktiivien saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

Liite XVIII Vastaavuustaulukko

2001/116/EY (mukautettu)

uusi

LIITE I (a) TÄYDELLINEN ILMOITUSLUETTELO AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

Kaikki tässä direktiivissä ja erillisdirektiiveissä tarkoitetut ilmoituslomakkeet saavat koostua ainoastaan tämän täydellisen luettelon osista ja niissä on noudatettava tämän luettelon kohtien numerointijärjestelmää.

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai tähän kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

(Selittävät huomautukset löytyvät tämän liitteen viimeiseltä sivulta.)

0. YLEISTÄ

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Tyyppi:

0.2.0.1. Alusta:

0.2.0.2. Kori/koko ajoneuvo:

0.2.1. Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon /osaan/erilliseen tekniseen yksikköön (b) (1):

0.3.0.1. Alusta:

0.3.0.2. Kori/koko ajoneuvo:

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti:

0.3.1.1. Alusta:

0.3.1.2. Kori/koko ajoneuvo:

0.4. Ajoneuvoluokka (c):

0.4.1. Niiden vaarallisten aineiden mukainen luokittelu (mukaiset luokittelut), joita ajoneuvo on tarkoitettu kuljettamaan:

0.5. Valmistajan nimi ja osoite:

0.6. Lakisääteisten kilpien sijainti ja kiinnitysmenetelmä ja ajoneuvon valmistenumeron sijainti

0.6.1. Alustassa:

0.6.2. Korissa:

0.7. Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa:

0.8. Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) nimi (nimet) ja osoite (osoitteet):

1. AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

1.1. Valokuvat tai piirustukset ajoneuvotyypistä:

1.2. Koko ajoneuvon mittapiirustus:

1.3. Akseleiden ja pyörien lukumäärä:

1.3.1. Paripyörillä varustettujen akseleiden lukumäärä ja sijainti:

1.3.2. Ohjaavien akseleiden lukumäärä ja sijainti:

1.3.3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin):

1.4. Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus):

1.5. Pitkittäispalkkien materiaali (d):

1.6. Moottorin sijainti ja järjestely:

1.7. Ohjaamo (etuohjaamo tai tavanomainen ohjaamo) (z):

1.8. Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1).

1.8.1. Ajoneuvo on varustettu siten, että sillä voi ajaa oikeanpuoleisessa/vasemmanpuoleisessa (1) liikenteessä.

1.9. Ilmoitettava, onko ajoneuvo tarkoitettu vetämään puoliperävaunua tai muita perävaunuja ja onko perävaunu puoliperävaunu, varsinainen perävaunu vai keskiakseliperävaunu sekä eriteltävä lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunnitellut ajoneuvot:

2. MASSAT JA MITAT (e) (kg:ina, mm:inä) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

2.1. Akseliväli(t) (täysin kuormitettuna) (f):

2.1.1. Puoliperävaunujen osalta

2.1.1.1. Puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun takimmaisen kohdan välinen etäisyys:

2.1.1.2. Puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun minkä tahansa edessä olevan kohdan välinen enimmäisetäisyys:

2.1.1.3. Puoliperävaunun erikoisakseliväli (siten kuin se on määritelty direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.6.1.2. kohdassa):

2.2. Puoliperävaunun vetoautojen osalta

2.2.1. Vetopöydän etäisyys akseliston painopisteestä (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys; keskeneräisen ajoneuvon osalta ilmoitetaan sallitut arvot) (g):

2.2.2. Vetopöydän (standardoitu) enimmäiskorkeus (h):

2.3. Akselien raideväli(t) ja -leveys (-leveydet)

2.3.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli (i):

2.3.2. Kaikkien muiden akseleiden raideväli (i):

2.3.3. Leveimmän taka-akselin leveys:

2.3.4. Etumaisen akselin leveys (renkaiden uloimmasta reunasta mitattuna lukuun ottamatta renkaiden pullistumia lähellä maanpintaa):

2.4. Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat)

2.4.1. Ilman koria olevan alustan osalta

2.4.1.1. Pituus (j):

2.4.1.1.1. Suurin sallittu pituus:

2.4.1.1.2. Pienin sallittu pituus:

2.4.1.2. Leveys (k):

2.4.1.2.1. Suurin sallittu leveys:

2.4.1.2.2. Pienin sallittu leveys:

2.4.1.3. Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

2.4.1.4. Etuylitys (m):

2.4.1.4.1. Lähestymiskulma (na): ...... astetta.

2.4.1.5. Takaylitys (n):

2.4.1.5.1. Jättökulma (nb): ...... astetta.

2.4.1.5.2. Kytkentäkohdan pienin ja suurin sallittu ylitys (nd):

2.4.1.6. Maavara (sellaisena kuin se liitteessä II olevan A jakson 4.5. kohdassa määritellään)

2.4.1.6.1. Akselien välillä:

2.4.1.6.2. Etuakselin (etuakselien) kohdalla:

2.4.1.6.3. Taka-akselin (taka-akselien) kohdalla:

2.4.1.7. Ramppikulma (nc): ...... astetta.

2.4.1.8. Korin ja/tai sisusteiden ja/tai varusteiden ja/tai hyötykuorman painopisteen äärimmäiset sallitut sijainnit:

2.4.2. Alustat, joissa on kori

2.4.2.1. Pituus (j):

2.4.2.1.1. Kuormausalueen pituus:

2.4.2.2. Leveys (k):

2.4.2.2.1. Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta):

2.4.2.3. Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

2.4.2.4. Etuylitys (m):

2.4.2.4.1. Lähestymiskulma (na): ...... astetta.

2.4.2.5. Takaylitys (n):

2.4.2.5.1. Jättökulma (nb): ...... astetta.

2.4.2.5.2. Kytkentäkohdan pienin ja suurin sallittu ylitys (nd):

2.4.2.6. Maavara (sellaisena kuin se liitteessä II olevan A jakson 4.5. kohdassa määritellään)

2.4.2.6.1. Akselien välillä:

2.4.2.6.2. Etuakselin (etuakselien) kohdalla:

2.4.2.6.3. Taka-akselin (taka-akselien) kohdalla:

2.4.2.7. Ramppikulma (nc): ...... astetta.

2.4.2.8. Hyötykuorman painopisteen äärimmäiset sallitut sijainnit (kun on kyse epätasaisesti jakautuneesta kuormasta):

2.4.2.9. (M2- ja M3-luokan) ajoneuvon painopisteen äärimmäiset sijainnit teknisesti suurimmalla sallitulla kuormalla pituus-, sivu- ja pystysuunnassa:

2.4.3. Ilman alustaa hyväksytyn korin osalta (M2- ja M3-luokan ajoneuvot)

2.4.3.1. Pituus (j):

2.4.3.2. Leveys (k):

2.4.3.3. Nimelliskorkeus (ajokunnossa) (l) suunnitellun alustatyypin (-tyyppien) osalta (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

2.5. Ajoneuvon alustan massa (ilman ohjaamoa, jäähdytysnestettä, öljyjä, polttoainetta, varapyörää, työkaluja ja kuljettajaa):

2.5.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:

2.6. Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin M1-luokkaan kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.6.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.7. Keskeneräisen ajoneuvon osalta valmistajan ilmoittama valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa:

2.7.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus:

2.8. Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna(y) (*):

2.8.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus(*):

2.9. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.10. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.11. Moottoriajoneuvojen suurin teknisesti sallittu hinattava massa:

2.11.1. Varsinainen perävaunu:

2.11.2. Puoliperävaunu:

2.11.3. Keskiakseliperävaunu:

2.11.3.1. Kytkentäylityksen (p) ja akselivälin suurin suhde:

2.11.3.2. Suurin V-arvo: ...... kN.

2.11.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa (*):

2.11.5. Ajoneuvo soveltuu/ei sovellu (1) kuorman vetoon (direktiivin 77/389/ETY liitteessä II oleva 1.2. kohta).

2.11.6. Jarruttoman perävaunun suurin massa:

2.12. Ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu pystysuora kuormitus/massa

2.12.1. moottoriajoneuvossa:

2.12.2. puoliperävaunussa tai keskiakseliperävaunussa:

2.12.3. Suurin sallittu kytkentälaitteen massa (jos valmistaja ei asenna kytkentälaitetta):

2.13. Pyyhkäisyala:

2.14. Moottoritehon ja suurimman massan suhde: ...... kW/kg.

2.14.1. Moottoritehon ja suurimman teknisesti sallitun kuormitetun yhdistelmän kokonaismassan suhde (sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.10. kohdassa): ...... kW/kg.

2.15. Mäestälähtökyky (perävaunuun kytkemätön ajoneuvo)( +++): ...... %.

2.16. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä (valinnainen - jos arvot on annettu, ne on tarkistettava direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevien vaatimusten mukaisesti):

2.16.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (

)):

2.16.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu niiden kytkentäkohtaan kohdistuva massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (

)):

2.16.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akseliryhmää kohti (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (

)):

2.16.4. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu hinattava massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (

)):

2.16.5. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (

)):

3. MOOTTORI (q) (Jos kyseessä on ajoneuvo, joka kulkee joko bensiinillä, dieselillä jne. tai myös muun polttoaineen yhdistelmällä, kohdat toistetaan (+)

3.1. Valmistaja:

3.1.1. Valmistajan merkitsemä moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

3.2. Polttomoottori

3.2.1. Moottorin ominaisuudet

3.2.1.1. Toimintaperiaate: otto/diesel, neli/kaksitahtinen (1)

3.2.1.2. Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

3.2.1.2.1. Halkaisija (r): ...... mm

3.2.1.2.2. Iskunpituus (r): ...... mm

3.2.1.2.3. Sytytysjärjestys:

3.2.1.3. Sylinteritilavuus (s): ...... cm³

3.2.1.4. Puristussuhde (2):

3.2.1.5. Piirustukset palotilasta, männänpäästä ja, kun on kyse ottomoottoreista, männänrenkaista:

3.2.1.6. Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (2): ...... rpm

3.2.1.6.1. Moottorin suuri joutokäyntinopeus (2): ......rpm

3.2.1.7. Valmistajan ilmoittama hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä (ainoastaan ottomoottorit) (2): ...... %

3.2.1.8. Suurin nettoteho (suurimmat nettotehot) (t): ...... kW pyörintänopeudella ...... rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.1.9. Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörintänopeus: ..... rpm

3.2.1.10. Suurin nettovääntömomentti (t): ...... Nm pyörintänopeudella ...... rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.2. Polttoaine: dieselöljy/bensiini/nestekaasu/maakaasu/etanoli............... (1)

3.2.2.1. RON-luku, lyijyä sisältävä:

3.2.2.2. RON-luku, lyijytön:

3.2.2.3. Polttonestesäiliön täyttöaukko: rajoitettu täyttöaukko / merkintä (1)

3.2.3. Polttonestesäiliö(t)

3.2.3.1. Polttoaineen käyttösäiliö(t)

3.2.3.1.1. Lukumäärä, tilavuus, materiaali:

3.2.3.1.2. Piirustukset ja tekninen kuvaus säiliö(i)stä, myös kaikista ilmastointi- ja tuuletusjärjestelmien liittimistä ja putkista, lukoista, venttiileistä sekä kiinnityslaitteista:

3.2.3.1.3. Piirustus, jossa selvästi esitetään säiliön (säiliöiden) sijainti ajoneuvossa:

3.2.3.2. Polttoaineen varasäiliö(t)

3.2.3.2.1. Lukumäärä, tilavuus, materiaali:

3.2.3.2.2. Piirustukset ja tekninen kuvaus säiliö(i)stä, myös kaikista ilmastointi- ja tuuletusjärjestelmien liittimistä ja putkista, lukoista, venttiileistä sekä kiinnityslaitteista:

3.2.3.2.3. Piirustus, jossa selvästi esitetään säiliön (säiliöiden) sijainti ajoneuvossa:

3.2.4. Polttoaineen syöttö

3.2.4.1. Kaasuttimella (kaasuttimilla): kyllä/ei (1)

3.2.4.1.1. Merkki (merkit):

3.2.4.1.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.4.1.3. Lukumäärä:

3.2.4.1.4. Säädöt (2)

>TAULUKON PAIKKA>

3.2.4.1.5. Kylmäkäynnistysjärjestelmä: käsikäyttöinen/automaattinen (1)

3.2.4.1.5.1. Toimintaperiaate (toimintaperiaatteet):

3.2.4.1.5.2. Toimintarajat/säädöt (1) (2)

3.2.4.2. Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.4.2.1. Järjestelmän kuvaus:

3.2.4.2.2. Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

3.2.4.2.3. Ruiskutuspumppu

3.2.4.2.3.1. Merkki (merkit):

3.2.4.2.3.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.4.2.3.3. Suurin polttoaineen virtausmäärä (1) (2): ...... mm³/isku tai jakso pumpun pyörintänopeudella: ...... rpm tai vaihtoehtoisesti ominaiskaavio:

3.2.4.2.3.4. Ruiskutuksen ennakkosäätölaite (2) :

3.2.4.2.3.5. Ruiskutusennakon käyrä (2):

3.2.4.2.3.6. Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1)

3.2.4.2.4. Säädin

3.2.4.2.4.1. Tyyppi:

3.2.4.2.4.2. Ryntäysnopeus

3.2.4.2.4.2.1. Ryntäysnopeus kuormitettuna: ...... rpm

3.2.4.2.4.2.2. Ryntäysnopeus kuormittamattomana: ...... rpm

3.2.4.2.5. Ruiskutusputkisto

3.2.4.2.5.1. Pituus: ...... mm

3.2.4.2.5.2. Sisähalkaisija: ...... mm

3.2.4.2.6. Ruiskutussuutin (ruiskutussuuttimet)

3.2.4.2.6.1. Merkki (merkit):

3.2.4.2.6.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.4.2.6.3. Avautumispaine (2): ...... kPa tai ominaiskaavio (2):

3.2.4.2.7. Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.2.4.2.7.1. Merkki (merkit):

3.2.4.2.7.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.4.2.7.3. Kuvaus:

3.2.4.2.8. Apukäynnistyslaite

3.2.4.2.8.1. Merkki (merkit):

3.2.4.2.8.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.4.2.8.3. Järjestelmän kuvaus:

3.2.4.2.9. Elektroninen ohjauslaite

3.2.4.2.9.1. Merkki (merkit):

3.2.4.2.9.2. Järjestelmän kuvaus:

3.2.4.3. Polttoaineen suihkutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.4.3.1. Toimintaperiaate: imusarja (yksi/monipiste (1)/suorasuihkutus/muu (määritellään)) (1)

3.2.4.3.2. Merkki (merkit):

3.2.4.3.3. Tyyppi (tyypit):

3.2.4.3.4. Järjestelmän kuvaus

>TAULUKON PAIKKA>

3.2.4.3.5. Suihkutussuuttimet: avautumispaine(2): ...... kPa tai ominaiskäyrä:

3.2.4.3.6. Suihkutuksen ennakkosäätölaite:

3.2.4.3.7. Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.2.4.3.7.1. Toimintaperiaate (toimintaperiaatteet):

3.2.4.3.7.2. Toimintarajat/säädöt (1) (2):

3.2.4.4. Syöttöpumppu

3.2.4.4.1. Paine (2): .......... kPa tai ominaiskaavio (2):

3.2.5. Sähköjärjestelmä

3.2.5.1. Nimellisjännite: ...... V, positiivinen/negatiivinen maatto (1)

3.2.5.2. Generaattori

3.2.5.2.1. Tyyppi:

3.2.5.2.2. Nimellisteho: ...... VA

3.2.6. Sytytys

3.2.6.1. Merkki (merkit):

3.2.6.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.6.3. Toimintaperiaate:

3.2.6.4. Sytytysennakkokäyrä (2):

3.2.6.5. Staattinen sytytyksen ajoitus (2): ...... astetta ennen yläkuolokohtaa

3.2.6.6. Katkojan kärkiväli (2): ...... mm

3.2.6.7. Katkojan kosketuskulma (2): ...... astetta

3.2.7. Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

3.2.7.1. Moottorin lämpötilan ohjausmekanismin nimellinen asetusarvo

3.2.7.2. Neste

3.2.7.2.1. Nesteen tyyppi:

3.2.7.2.2. Kiertopumppu (kiertopumput): kyllä/ei (1)

3.2.7.2.3. Ominaisuudet: tai

3.2.7.2.3.1. Merkki (merkit):

3.2.7.2.3.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.7.2.4. Välityssuhde (välityssuhteet):

3.2.7.2.5. Tuulettimen ja sen käyttömekanismin kuvaus:

3.2.7.3. Ilma

3.2.7.3.1. Puhallin: kyllä/ei (1)

3.2.7.3.2. Ominaisuudet: tai

3.2.7.3.2.1. Merkki (merkit):

3.2.7.3.2.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.7.3.3. Välityssuhde (välityssuhteet):

3.2.8. Imujärjestelmä

3.2.8.1. Ahdin: kyllä/ei (1)

3.2.8.1.1. Merkki (merkit):

3.2.8.1.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.8.1.3. Järjestelmän kuvaus (esim. suurin ahtopaine: ...... kPa; ohivirtausläppä, jos sellainen on):

3.2.8.2. Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

3.2.8.3. Imun alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja 100 prosentin kuormituksella

pienin sallittu: .......... kPa

suurin sallittu: .......... kPa

3.2.8.4. Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.):

3.2.8.4.1. Imusarjan kuvaus (myös piirustukset ja/tai valokuvat):

3.2.8.4.2. Ilmansuodatin, piirustukset: tai

3.2.8.4.2.1. Merkki (merkit):

3.2.8.4.2.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.8.4.3. Imuäänen vaimennin, piirustukset: tai

3.2.8.4.3.1. Merkki (merkit):

3.2.8.4.3.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.9. Pakojärjestelmä

3.2.9.1. Pakosarjan kuvaus ja/tai piirustus:

3.2.9.2. Pakojärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus:

3.2.9.3. Suurin sallittu pakokaasun vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja 100 prosentin kuormituksella: ...... kPa

3.2.9.4. Pakokaasun äänenvaimennin (äänenvaimentimet): Edessä, keskellä ja takana olevan vaimentimen osalta: rakenne, tyyppi, merkintä; milloin oleellista ulkopuolisen melun kannalta: melua rajoittavat toimenpiteet moottoritilassa ja moottorissa:

3.2.9.5. Pakoaukon sijainti:

3.2.9.6. Kuitumaisia aineita sisältävä pakoäänen vaimennin:

3.2.10. Imu- ja pakoaukkojen pienimmät poikkipinnat:

3.2.11. Venttiilien ajoitus tai vastaavat tiedot

3.2.11.1. Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden:

3.2.11.2. Vertailu- ja/tai säätöalueet (1):

3.2.12. Ilman pilaantumisen estämiseksi suoritetut toimenpiteet

3.2.12.1. Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi (kuvaus ja piirustukset):

3.2.12.2. Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muussa kohdassa)

3.2.12.2.1. Katalysaattori: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.1.1. Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä:

3.2.12.2.1.2. Katalysaattorin (katalysaattoreiden) mitat, muoto ja tilavuus:

3.2.12.2.1.3. Katalysaattorin toimintatapa:

3.2.12.2.1.4. Jalometallien kokonaissisältö:

3.2.12.2.1.5. Suhteellinen pitoisuus:

3.2.12.2.1.6. Substraatti (rakenne ja materiaali):

3.2.12.2.1.7. Kennotiheys:

3.2.12.2.1.8. Katalysaattorin (katalysaattoreiden) kotelointityyppi:

3.2.12.2.1.9. Katalysaattorin (katalysaattoreiden) sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä):

3.2.12.2.1.10. Lämpökilpi: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.2. Happianturi: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.2.1. Tyyppi:

3.2.12.2.2.2. Sijainti:

3.2.12.2.2.3. Säätöalue:

3.2.12.2.3. Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.3.1. Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.):

3.2.12.2.4. Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.4.1. Ominaisuudet (virtausmäärä jne.):

3.2.12.2.5. Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.5.1. Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus ja niiden viritystila:

3.2.12.2.5.2. Piirustus haihtumispäästöjen valvontajärjestelmästä:

3.2.12.2.5.3. Piirustus hiilisäiliöstä:

3.2.12.2.5.4. Säiliössä olevan hiilen massa: ...... g

3.2.12.2.5.5. Polttonestesäiliön kaavio tilavuus- ja materiaalitietoineen:

3.2.12.2.5.6. Piirustus polttonestesäiliön ja pakojärjestelmän välisestä lämpökilvestä:

3.2.12.2.6. Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6.1. Hiukkasloukun mitat, muoto ja tilavuus:

3.2.12.2.6.2. Hiukkasloukun tyyppi ja rakenne:

3.2.12.2.6.3. Sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä):

3.2.12.2.6.4. Talteenottomenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus:

3.2.12.2.7. Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei (1)

3.2.12.2.7.1. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta:

3.2.12.2.7.2. Luettelo kaikista sisäisen valvontajärjestelmän valvomista osista ja niiden tarkoituksesta:

3.2.12.2.7.3. Kirjallinen kuvaus (toiminnan perusperiaatteet) seuraavista:

3.2.12.2.7.3.1 Ottomoottorit (1):

3.2.12.2.7.3.1.1. Katalysaattorin valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.1.2. Sytytyskatkojen havaitseminen (1):

3.2.12.2.7.3.1.3. Happianturin valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.1.4. Muut osat, joita sisäinen valvontajärjestelmä valvoo (1):

3.2.12.2.7.3.2. Dieselmoottorit (1):

3.2.12.2.7.3.2.1. Katalysaattorin valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.2.2. Hiukkasloukun valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.2.3. Sähköisen polttoaineensyöttöjärjestelmän valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.2.4. Muut osat, joita sisäinen valvontajärjestelmä valvoo (1):

3.2.12.2.7.4. Vianilmaisimen aktivoitumisehdot (kiinteä ajokertamäärä tai tilastollinen menetelmä):

3.2.12.2.7.5. Luettelo kaikista sisäisen valvontajärjestelmän tulostuskoodeista ja tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna):

3.2.12.2.8. Muut järjestelmät (kuvaus ja toiminta):

3.2.13. Absorptiokertoimen tunnuksen sijainti (ainoastaan dieselmoottorit):

3.2.14. Polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi suunniteltujen laitteiden ominaisuudet (jos niitä ei ilmoiteta muissa kohdissa):

3.2.15. Nestekaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.15.1. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin 70/221/ETY mukaisesti (kun direktiiviä muutetaan niin, että sen soveltamisalaan kuuluvat myös kaasumaisten polttoaineiden säiliöt):

3.2.15.2. Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö nestekaasusyötön osalta

3.2.15.2.1. Merkki (merkit):

3.2.15.2.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.15.2.3. Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet:

3.2.15.3. Lisäasiakirjat

3.2.15.3.1. Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä nestekaasuun tai päinvastoin:

3.2.15.3.2. Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjökytkennät, tasausputket jne.):

3.2.15.3.3. Tunnuksen piirros:

3.2.16. Maakaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.16.1. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin 70/221/ETY mukaisesti (kun direktiiviä muutetaan niin, että sen soveltamisalaan kuuluvat myös kaasumaisten polttoaineiden säiliöt):

3.2.16.2. Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö maakaasusyötön osalta:

3.2.16.2.1. Merkki (merkit):

3.2.16.2.2. Tyyppi (tyypit):

3.2.16.2.3. Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet:

3.2.16.3. Lisäasiakirjat

3.2.16.3.1. Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä maakaasuun tai päinvastoin:

3.2.16.3.2. Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjökytkennät, tasausputket jne.):

3.2.16.3.3. Tunnuksen piirros:

3.3. Sähkömoottori

3.3.1. Tyyppi (käämitys, magnetointi):

3.3.1.1. Suurin teho tunnin ajan: ...... kW

3.3.1.2. Käyttöjännite: ...... V

3.3.2. Akku

3.3.2.1. Kennojen lukumäärä:

3.3.2.2. Massa: ...... kg

3.3.2.3. Iskutilavuus: ...... Ah (ampeeritunteina)

3.3.2.4. Sijainti:

3.4. Muut moottorit ja niiden yhdistelmät (tällaisten moottoreiden osien ominaisuudet):

3.5. CO2-päästöt/polttoaineen kulutus (u) (valmistajan ilmoittama arvo)

3.5.1. CO2-päästöjen massa

3.5.1.1. CO2-päästöjen massa (kaupunkiolosuhteissa): ...... g/km

3.5.1.2. CO2-päästöjen massa (muissa kuin kaupunkiolosuhteissa): ...... g/km

3.5.1.3. CO2-päästöjen massa (yhdistetty): ...... g/km

3.5.2. Polttoaineen kulutus

3.5.2.1. Polttoaineen kulutus (kaupunkiolosuhteissa): ...... l/100 km / m3/100 km (1)

3.5.2.2. Polttoaineen kulutus (muissa kuin kaupunkiolosuhteisissa): ...... l/100 km / m3/100 km (1)

3.5.2.3. Polttoaineen kulutus (yhdistetty): ...... l/100 km / m3/100 km (1)

3.6. Valmistajan sallimat lämpötilat

3.6.1. Jäähdytysjärjestelmä

3.6.1.1. Nestejäähdytys

Suurin lämpötila poistokanavassa: ...... K

3.6.1.2. Ilmajäähdytys

3.6.1.2.1. Vertailukohta:

3.6.1.2.2. Suurin lämpötila vertailukohdassa: ...... K

3.6.2. Välijäähdyttimen suurin ulostulolämpötila: ...... K

3.6.3. Pakokaasujen suurin lämpötila pakoputk(i)en ja pakosarjan ulkolaipan (ulkolaippojen) liitoskohdassa: ...... K

3.6.4. Polttoaineen lämpötila

pienin: ..... K

suurin: ..... K

3.6.5. Voiteluaineen lämpötila

pienin: ..... K

suurin: ..... K

3.7. Moottorin käyttämät laitteet

Suurin sallittu direktiivin 80/1269/ETY liitteessä I olevassa 5.1.1 kohdassa tarkoitettujen laitteiden ottama teho samassa kohdassa esitetyissä käyttöolosuhteissa jokaisella direktiivin 88/77/ETY liitteessä III olevassa 4.1 kohdassa tarkoitetulla moottorin pyörintänopeudella.

3.7.1. Joutokäynnillä: ...... kW

3.7.2. Välinopeudella: ...... kW

3.7.3. Nimellisnopeudella: ...... kW

3.8. Voitelujärjestelmä

3.8.1. Järjestelmän kuvaus

3.8.1.1. Voiteluainesäiliön sijainti:

3.8.1.2. Syöttöjärjestelmä (pumppu/ruiskutus imusarjaan/sekoitus polttoaineeseen jne.) (1)

3.8.2. Voitelupumppu

3.8.2.1. Merkki (merkit):

3.8.2.2. Tyyppi (tyypit):

3.8.3. Sekoitus polttoaineeseen

3.8.3.1. Prosenttiosuus:

3.8.4. ljynjäähdytin: kyllä/ei (1)

3.8.4.1. Piirustus (piirustukset): tai

3.8.4.1.1. Merkki (merkit):

3.8.4.1.2. Tyyppi (tyypit):

3.9. KAASUKÄYTTISET MOOTTORIT (Jos järjestelmän kokoonpano on erilainen, annetaan vastaavat tiedot.)

3.9.1. Polttoaine: nestekaasu/H-ryhmän maakaasu/L-ryhmän maakaasu/HL-ryhmän maakaasu (1)

3.9.2. Paineensäädin (paineensäätimet) tai höyrystin/paineensäädin (paineensäätimet) (1)

3.9.2.1. Merkki (merkit):

3.9.2.2. Tyyppi (tyypit):

3.9.2.3. Paineenalennusvaiheiden lukumäärä:

3.9.2.4. Viimeisen vaiheen paine

pienin: ...... kPa

suurin: ...... kPa

3.9.2.5. Pääasiallisten säätöpisteiden lukumäärä: .

3.9.2.6. Joutokäynnin säätöpisteiden lukumäärä:

3.9.2.7. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin .../.../EY mukaisesti:

3.9.3. Polttoaineen syöttöjärjestelmä: sekoitusyksikkö/kaasuruiskutus/nesteruiskutus/suoraruiskutus (1)

3.9.3.1. Seoksen säätö:

3.9.3.2. Järjestelmän kuvaus ja/tai kaavio ja piirustukset:

3.9.3.3. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin .../.../EY mukaisesti:

3.9.4. Sekoitusyksikkö

3.9.4.1. Lukumäärä:

3.9.4.2. Merkki (merkit):

3.9.4.3. Tyyppi (tyypit):

3.9.4.4. Sijainti:

3.9.4.5. Säätömahdollisuudet:

3.9.4.6. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin .../.../EY mukaisesti:

3.9.5. Imusarjaruiskutus

3.9.5.1. Ruiskutus: yksipiste/monipiste (1)

3.9.5.2. Ruiskutus : jatkuva/samanaikainen/jaksoittainen (1)

3.9.5.3. Ruiskutuslaitteisto

3.9.5.3.1. Merkki (merkit):

3.9.5.3.2. Tyyppi (tyypit):

3.9.5.3.3. Säätömahdollisuudet:

3.9.5.3.4. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin .../.../EY mukaisesti:

3.9.5.4. Syöttöpumppu (tarvittaessa)

3.9.5.4.1. Merkki (merkit):

3.9.5.4.2. Tyyppi (tyypit):

3.9.5.4.3. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin .../.../EY mukaisesti:

3.9.5.5. Ruiskutussuutin (ruiskutussuuttimet)

3.9.5.5.1. Merkki (merkit):

3.9.5.5.2. Tyyppi (tyypit):

3.9.5.5.3. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin .../.../EY mukaisesti:

3.9.6. Suoraruiskutus

3.9.6.1. Ruiskutuspumppu/paineentasain (1)

3.9.6.1.1. Merkki (merkit):

3.9.6.1.2. Tyyppi (tyypit):

3.9.6.1.3. Suihkutuksen ennakkosäätölaite:

3.9.6.1.4. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin .../.../EY mukaisesti:

3.9.6.2. Ruiskutussuutin (ruiskutussuuttimet)

3.9.6.2.1. Merkki (merkit):

3.9.6.2.2. Tyyppi (tyypit):

3.9.6.2.3. Avautumispaine tai ominaiskaavio (2):

3.9.6.2.4. EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin .../.../EY mukaisesti:

3.9.7. Elektroninen ohjauslaite

3.9.7.1. Merkki (merkit):

3.9.7.2. Tyyppi (tyypit):

3.9.7.3. Säätömahdollisuudet:

3.9.8. Maakaasupolttoainekäytön erityislaitteet

3.9.8.1. Variantti 1 (ainoastaan sellaisten moottoreiden hyväksynnöissä, joissa on tarkoitettu käytettäväksi useita erityisiä polttoainekoostumuksia)

3.9.8.1.1. Polttoaineen koostumus:

metaani (CH4): perusta: .......mooliprosenttia, väh. .......mooliprosenttia, enint. .......mooliprosenttia

etaani (C2H6): perusta: .......mooliprosenttia, väh. .......mooliprosenttia, enint. .......mooliprosenttia

propaani (C3H8): perusta: .......mooliprosenttia, väh. .......mooliprosenttia, enint. .......mooliprosenttia

butaani (C4H10): perusta: .......mooliprosenttia, väh. .......mooliprosenttia, enint. .......mooliprosenttia

C5/C5+: perusta: .......mooliprosenttia, väh. .......mooliprosenttia, enint. .......mooliprosenttia

happi (O2): perusta: .......mooliprosenttia, väh. .......mooliprosenttia, enint. .......mooliprosenttia

inertti polttoaine (N2, He, etc.): perusta: .......mooliprosenttia, väh. .......mooliprosenttia, enint. .......mooliprosenttia.

3.9.8.1.2. Ruiskutussuutin (ruiskutussuuttimet)

3.9.8.1.2.1. Merkki (merkit):

3.9.8.1.2.2. Tyyppi (tyypit):

3.9.8.1.3. Muut (jos sellaisia on): .

3.9.8.1.4. Polttoaineen lämpötila

pienin: .................................. K

suurin: .................................. K

paineensäätimen viimeisessä vaiheessa kaasulla toimivissa moottoreissa.

3.9.8.1.5. Polttoaineen paine

vähintään: ........................ kPa

enintään: ........................ kPa

paineensäätimen viimeisessä vaiheessa yksinomaan maakaasulla toimivissa moottoreissa.

3.9.8.2. Variantti 2 (ainoastaan sellaisissa hyväksynnöissä, joissa on tarkoitettu käytettäväksi useita erityisiä polttoainekoostumuksia)

4. VOIMANSIIRTO (v)

4.1. Piirustus voimansiirrosta:

4.2. Tyyppi (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen jne.):

4.2.1. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

4.3. Moottorin vauhtipyörän hitausmomentti:

4.3.1. Lisähitausmomentti vaihde vapaalla:

4.4. Kytkin (tyyppi):

4.4.1. Suurin momentinmuuntosuhde:

4.5. Vaihdelaatikko

4.5.1. Tyyppi (käsivalintainen/automaattinen/CVT (portaattomasti säätyvä vaihteisto)) (1)

4.5.2. Sijainti moottoriin nähden:

4.5.3. Ohjausmenetelmä:

4.6. Välityssuhteet

>TAULUKON PAIKKA>

4.7. Ajoneuvon suurin nopeus ja vaihde, jolla se saavutetaan (km/h) (w):

4.8. Nopeusmittari (ajopiirturin osalta ilmoitetaan ainoastaan hyväksyntämerkintä)

4.8.1. Toimintatapa ja käyttömekanismin kuvaus:

4.8.2. Mittarivakio:

4.8.3. Mittausmekanismin toleranssi (direktiivin 75/443/ETY liitteessä II olevan 2.1.3 kohdan mukaisesti):

4.8.4. Kokonaisvälityssuhde (direktiivin 75/443/ETY liitteessä II olevan 2.1.2 kohdan mukaisesti) tai vastaavat tiedot:

4.8.5. Nopeusmittarin asteikon tai muun näytön kaavio:

4.9. Tasauspyörästön lukitus: kyllä/ei/valinnainen (1)

5. AKSELIT

5.1. Kuvaus kustakin akselista:

5.2. Merkki:

5.3. Tyyppi:

5.4. Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akselien) sijainti:

5.5. Kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti:

6. PYRÄNTUENTA

6.1. Piirustus pyöräntuentajärjestelyistä:

6.2. Pyörän, kunkin akselin tai akseliryhmän pyöräntuennan tyyppi ja rakenne:

6.2.1. Tasonsäätö: kyllä/ei/valinnainen (1)

6.2.2. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

6.2.3. Vetoakseli(e)n ilmajousitus: kyllä/ei (1)

6.2.3.1. Vetoakselin (vetoakseleiden) ilmajousitusta vastaava jousitus: kyllä/ei (1)

6.2.3.2. Ripustetun massan värähtelyn taajuus ja vaimennus:

6.3. Pyöräntuennan jousituksen rakenne (suunnittelu, materiaalien ominaisuudet ja mitat):

6.4. Kallistuksenvakaajat: kyllä/ei/valinnainen (1)

6.5. Iskunvaimentimet: kyllä/ei/valinnainen (1)

6.6. Renkaat ja pyörät

6.6.1. Rengas/pyöräyhdistelmät(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; Z-luokan renkaista, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoon, jonka suurin nopeus ylittää 300 km/h, on annettava vastaavat tiedot; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja offset (offsetit))

6.6.1.1. Akselit

6.6.1.1.1. Akseli 1:

6.6.1.1.2. Akseli 2:

jne.

6.6.1.2. Varapyörä, jos sellainen on:

6.6.2. Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1. Akseli 1:

6.6.2.2. Akseli 2:

jne.

6.6.3. Ajoneuvon valmistajan suosittelema(t) rengaspaine(et): ...... kPa

6.6.4. Valmistajan suosittelema etu- ja/tai taka-akselin ketju/rengas/pyöräyhdistelmä, joka soveltuu kyseiseen ajoneuvotyyppiin:

6.6.5. Lyhyt kuvaus tilapäiseen käyttöön tarkoitetusta varayksiköstä (jos sellainen on):

7. OHJAUS

7.1. Periaatekaavio ohjaavasta akselista (ohjaavista akseleista), myös ohjausgeometriasta:

7.2. Ohjausvaihde ja hallintalaite

7.2.1. Ohjausvaihteen tyyppi (määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.2. Kytkentä pyöriin (myös muu kuin mekaaninen; (määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.2.1. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

7.2.3. Tehostamistapa (jos sellainen on):

7.2.3.1. Toimintatapa ja -kaavio, merkki (merkit) ja tyyppi (tyypit):

7.2.4. Koko ohjausmekanismin kaavio, josta ilmenee useiden ohjautuvuuteen vaikuttavien laitteiden sijainti ajoneuvossa:

7.2.5. Ohjauslaitteiden periaatekaavio(t):

7.2.6. Mahdollinen ohjauslaitteen säätöalue ja -tapa:

7.3. Pyörien suurin kääntymiskulma

7.3.1. Oikealle ...... astetta; ohjauspyörän kierrosten lukumäärä (tai vastaavat tiedot):

7.3.2. Vasemmalle ...... astetta; ohjauspyörän kierrosten lukumäärä (tai vastaavat tiedot):

8. JARRUT Seuraavat tiedot ja tarvittaessa tunnistustapa on annettava:

8.1. Jarrujen tyyppi ja ominaisuudet (direktiivin 71/320/ETY liitteessä I olevan 1.6 kohdan mukaisesti) piirustuksineen (esim. rummut tai levyt, jarrutetut pyörät, kytkentä jarrutettuihin pyöriin, jarrukenkien/-palojen/-päällysteiden merkki ja tyyppi, jarrun teholliset pinta-alat, rumpujen, kenkien tai levyjen säde, rumpujen massa, säätölaitteet, akselin (akseleiden) ja pyöräntuennan asianomaiset osat):

8.2. Toimintakaavio, seuraavien jarrulaitteiden kuvaus tai piirustus (direktiivin 71/320/ETY liitteessä I olevan 1.2 kohdan mukaisesti), jossa on tiedot voimansiirto- ja hallintalaitteista (rakenne, säätö, vipusuhteet, pääsy hallintalaitteeseen ja sen sijainti, mekaanisen voimansiirron osalta räikkäohjauslaitteet, kytkennän tärkeimpien osien ominaisuudet, sylinterit ja ohjausmännät, jarrusylinterit tai vastaavat osat sähköisen jarrujärjestelmän osalta)

8.2.1. Käyttöjarrujärjestelmä:

8.2.2. Varajarrujärjestelmä:

8.2.3. Seisontajarrujärjestelmä:

8.2.4. Kaikki mahdolliset lisäjarrujärjestelmät:

8.2.5. Jarrujärjestelmä kytkennän rikkoutuessa:

8.3. Perävaunun vetoon suunniteltujen ajoneuvojen perävaunun jarrujärjestelmien hallintalaite ja voimansiirto:

8.4. Ajoneuvo on varustettu vetämään sähköisillä/pneumaattisilla/hydraulisilla (1) käyttöjarruilla varustettua perävaunua: kyllä/ei (1)

8.5. Lukkiutumattomat jarrut: kyllä/ei/valinnaiset (1)

8.5.1. Jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmillä varustettujen ajoneuvojen osalta järjestelmän toiminnan kuvaus (mukaan lukien kaikki elektroniset osat), sähköjärjestelmän lohkokaavio, hydraulisen tai pneumaattisen järjestelmän piirikaavio:

8.6. Direktiivin 71/320/ETY liitteessä II olevan 1.1.4.2 kohdan lisäyksen (tai soveltuvin osin liitteessä XI olevan lisäyksen) mukainen mitoituslaskelma ja -käyrät:

8.7. Energialähteen kuvaus tai piirustus (myös ulkoisella voimanlähteellä varustettujen jarrujärjestelmien osalta):

8.7.1. Paineilmajarrujärjestelmien työpaine p2 painesäiliö(i)ssä:

8.7.2. Alipainejarrujärjestelmien energian lähtötaso säiliö(i)ssä:

8.8. Jarrujärjestelmän mitoitus: pyörien kehällä vaikuttavan kokonaisjarruvoiman ja jarrujen hallintalaitteeseen kohdistuvan voiman välisen suhteen määritteleminen:

8.9. Jarrujärjestelmien lyhyt kuvaus (direktiivin 71/320/ETY liitteen IX lisäyksen 1 liitteessä olevan 1.6 kohdan mukaisesti):

8.10. Vaadittaessa poikkeuksia I- tai II-tyypin testeistä mainitaan direktiivin 71/320/ETY liitteessä VI olevan lisäyksen 2 mukaisen selosteen numero:

8.11. Yksityiskohtaiset tiedot lisäjarrujärjestelmän (lisäjarrujärjestelmien) tyyp(e)istä:

9. KORI

9.1. Korin tyyppi:

9.2. Käytetyt materiaalit ja rakennetavat:

9.3. Matkustajatilan ovet, lukot ja saranat

9.3.1. Ovien asettelu ja lukumäärä:

9.3.1.1. Mitat, avautumissuunta ja suurin avautumiskulma:

9.3.2. Piirustukset lukoista ja saranoista ja niiden sijainnista ovissa:

9.3.3. Lukkojen ja saranoiden tekninen kuvaus:

9.3.4. Sisäänkäyntien, askelmien ja tarvittavien kahvojen tiedot (mittoineen):

9.4. Näkökenttä (direktiivi 77/649/ETY)

9.4.1. Riittävän yksityiskohtaiset tiedot tärkeimmistä vertailumerkeistä niin, että ne voidaan selvästi tunnistaa, sekä niiden sijainti toisiinsa ja R-pisteeseen nähden:

9.4.2. Piirustus (piirustukset) tai valokuva(t), jotka osoittavat 180 asteen alueella näkökentän etupuolella olevien osien sijainnin:

9.5. Tuulilasi ja muut ikkunat

9.5.1. Tuulilasi

9.5.1.1. Käytetyt materiaalit:

9.5.1.2. Asennusmenetelmä:

9.5.1.3. Kallistuskulma:

9.5.1.4. EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.5.1.5. Tuulilasin apulaitteet ja sijainti, johon ne asennetaan, sekä lyhyt kuvaus kaikista siihen liittyvistä sähköisistä/elektronisista osista:

9.5.2. Muut ikkunat

9.5.2.1. Käytetyt materiaalit:

9.5.2.2. EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.5.2.3. Lyhyt kuvaus auton sivuikkunoiden nostojärjestelmän sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

9.5.3. Kattoikkunan lasi

9.5.3.1. Käytetyt materiaalit:

9.5.3.2. EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.5.4. Muut lasi-ikkunat

9.5.4.1. Käytetyt materiaalit:

9.5.4.2. EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.6. Tuulilasin pyyhin (pyyhkimet)

9.6.1. Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset):

9.7. Tuulilasin pesin

9.7.1. Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset) tai, jos hyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, EY-tyyppihyväksyntänumero:

9.8. Huurteen- ja sumunpoisto

9.8.1. Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset):

9.8.2. Suurin sähkönkulutus: ...... kW

9.9. Taustapeilit (annetaan kunkin peilin osalta)

9.9.1. Merkki:

9.9.2. EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

9.9.3. Variantti:

9.9.4. Piirustus (piirustukset), jo(i)ssa esitetään taustapeilien sijainti ajoneuvon rakenteeseen nähden:

9.9.5. Kiinnitystavan yksityiskohdat, myös siitä ajoneuvon rakenteen osasta, johon peili on kiinnitetty:

9.9.6. Vapaaehtoiset varusteet, jotka voivat vaikuttaa taaksepäin suuntautuvaan näkökenttään:

9.9.7. Säätöjärjestelmän elektronisten osien (jos sellaisia on) lyhyt kuvaus:

9.10. Sisävarusteet

9.10.1. Ajoneuvon sisäiset matkustajien turvalaitteet (direktiivi 74/60/ETY)

9.10.1.1. Yleispiirustus tai valokuvat, joissa näkyy ulkonevien osien sijainti:

9.10.1.2. Valokuva tai piirustus, jossa näkyy vertailulinja ja raja-alue (direktiivin 74/60/ETY liitteessä I oleva 2.3.1 kohta):

9.10.1.3. Valokuvat, piirustukset tai räjäytyskuva sisävarusteista, myös matkustajatilan osista ja käytetyistä materiaaleista (lukuun ottamatta sisäpuolisia taustapeilejä), hallintalaitteiden järjestelystä, katosta ja kattoluukusta, selkänojasta, istuimista ja istuinten takaosasta (direktiivin 74/60/ETY liitteessä I oleva 3.2 kohta):

9.10.2. Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien järjestely ja tunnistaminen

9.10.2.1. Valokuvat ja/tai piirustukset tunnusten, hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien tunnusten järjestelystä:

9.10.2.2. Valokuvat ja/tai piirustukset, joissa esitetään hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien tunnistustapa sekä soveltuvin osin valokuvat tai piirustukset direktiivissä 78/316/ETY mainituista ajoneuvon osista:

9.10.2.3. Tiivistelmätaulukko Ajoneuvo on varustettu seuraavilla direktiivin 78/316/ETY liitteen II ja III mukaisilla hallintalaitteilla, osoittimilla ja ilmaisimilla:

Hallintalaitteet, ilmaisimet ja osoittimet, joiden tunnistaminen on pakollista, kun ne on asennettu ajoneuvoon, sekä tähän tarkoitukseen käytettävät tunnukset

>TAULUKON PAIKKA>

Hallintalaitteet, ilmaisimet ja osoittimet, joiden tunnistaminen on vapaaehtoista, kun ne on asennettu ajoneuvoon, sekä tähän tarkoitukseen käytettävät tunnukset

>TAULUKON PAIKKA>

9.10.3. Istuimet

9.10.3.1. Lukumäärä:

9.10.3.2. Sijainti ja järjestely:

9.10.3.2.1. Istumapaikkojen lukumäärä:

9.10.3.2.2. Sellainen istuin (sellaiset istuimet), joka (jotka) on suunniteltu käytettäväksi (käytettäviksi) ainoastaan silloin, kun ajoneuvo on paikallaan:

9.10.3.3. Massa:

9.10.3.4. Ominaisuudet: sellaisten istuimien osalta, joita ei ole EY-tyyppihyväksytty osina, esitetään kuvaus ja piirustus

9.10.3.4.1. istuimista ja niiden kiinnityspisteistä:

9.10.3.4.2. säätöjärjestelmästä:

9.10.3.4.3. säätö- ja lukitusjärjestelmistä:

9.10.3.4.4. turvavöiden kiinnityspisteistä, (jos ne kuuluvat istuinrakenteeseen):

9.10.3.4.5. kiinnityspisteinä käytetyistä ajoneuvon osista:

9.10.3.5. R-pisteen koordinaatit tai piirustus (x)

9.10.3.5.1. Kuljettajan istuin:

9.10.3.5.2. Kaikki muut istumapaikat:

9.10.3.6. Suunniteltu istuimen selkänojan kaltevuuskulma

9.10.3.6.1. Kuljettajan istuin:

9.10.3.6.2. Kaikki muut istumapaikat:

9.10.3.7. Istuimen säätöalue

9.10.3.7.1. Kuljettajan istuin:

9.10.3.7.2. Kaikki muut istumapaikat:

9.10.4. Pääntuet

9.10.4.1. Pääntukien tyyppi (tyypit): kiinteä/irrotettava/erillinen (1)

9.10.4.2. EY-tyyppihyväksyntänumero(t), (jos saatavissa):

9.10.4.3. Niiden pääntukien osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

9.10.4.3.1. Yksityiskohtainen kuvaus pääntuesta, erityisesti täytemateriaalin tai -materiaalien luonteen osalta sekä soveltuvin osin tyyppihyväksyttävänä olevan istuintyypin tuki- ja kiinnityskappaleiden eritelmät ja sijainti:

9.10.4.3.2. "Erillisen" pääntuen osalta

9.10.4.3.2.1. Yksityiskohtainen kuvaus rakennealueesta, johon pääntuki on tarkoitus kiinnittää:

9.10.4.3.2.2. Mittapiirustukset rakenteen ja pääntuen ominaisista osista:

9.10.5. Matkustajatilan lämmitysjärjestelmät

9.10.5.1. Lyhyt kuvaus ajoneuvotyypistä lämmitysjärjestelmän osalta, jos lämmitysjärjestelmä käyttää moottorin jäähdytysnesteen lämpöä:

9.10.5.2. Ajoneuvotyypin yksityiskohtainen kuvaus lämmityksen osalta, jos lämmönlähteenä käytetään moottorin jäähdytysilmaa tai pakokaasuja, mukaan lukien:

9.10.5.2.1. Järjestelypiirustus lämmitysjärjestelmästä, jossa esitetään sen sijainti ajoneuvossa:

9.10.5.2.2. Järjestelypiirustus pakokaasuja käyttävien lämmitysjärjestelmien lämmönvaihtimesta tai osista, joissa lämmönvaihto tapahtuu (lämmitysjärjestelmät, jotka käyttävät moottorin jäähdytysilmaa lämmitykseen):

9.10.5.2.3. Poikkileikkauspiirustus vastaavasti lämmönvaihtimesta tai osista, joissa lämmönvaihto tapahtuu, sekä seinämäpaksuudesta, käytetyistä materiaaleista ja pinnan ominaisuuksista:

9.10.5.2.4. Eritelmät on annettava myös muista tärkeistä lämmitysjärjestelmän osista, kuten tuulettimesta rakennetavan ja teknisten tietojen osalta:

9.10.5.3. Suurin sähkönkulutus: ...... kW

9.10.6. Osat, jotka vaikuttavat ohjauslaitteen käyttäytymiseen törmäyksessä (direktiivi 74/297/ETY)

9.10.6.1. Yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen ajoneuvotyypistä ohjauslaitteen etupuolella olevan osan rakenteen, mittojen, muotojen ja rakennemateriaalien osalta sekä niistä osista, jotka on suunniteltu vaimentamaan energiaa törmäyksen kohdistuessa ohjauslaitteeseen:

9.10.6.2. Valokuva(t) ja/tai piirustus (piirustukset) muista kuin 9.10.6.1 kohdassa esitetyistä ajoneuvon osista, jotka valmistaja on tutkimuslaitoksen hyväksymällä tavalla katsonut vaikuttavan ohjauslaitteen käyttäytymiseen törmäyksessä:

9.10.7. Tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisärakenteissa käytettyjen materiaalien palokäyttäytyminen (direktiivi 95/28/EY)

9.10.7.1. Katon sisäverhoilussa käytetty materiaali (käytetyt materiaalit)

9.10.7.1.1. Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

9.10.7.1.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.1.2.1. Perusmateriaali(t)/nimitys: ...... / ......

9.10.7.1.2.2. Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.1.2.3. Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.1.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus:.... / ...... mm

9.10.7.2. Taka- ja sivuseiniin käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.2.1. Osan tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

9.10.7.2.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.2.2.1. Perusmateriaali(t)/nimitys: ...... / ......

9.10.7.2.2.2. Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.2.2.3. Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.2.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus:.... /.... mm

9.10.7.3. Lattiaan käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.3.1. Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

9.10.7.3.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.3.2.1. Perusmateriaali(t)/nimitys: ...... / ......

9.10.7.3.2.2. Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.3.2.3. Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.3.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus:.... /.... mm

9.10.7.4. Istuimien verhoiluun käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.4.1. Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

9.10.7.4.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.4.2.1. Perusmateriaali(t)/nimitys: ...... / ......

9.10.7.4.2.2. Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.4.2.3. Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.4.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus:.... / ...... mm

9.10.7.5. Lämmitys- ja ilmastointiputkissa käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.5.1. Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

9.10.7.5.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.5.2.1. Perusmateriaali(t)/nimitys: ...... / ......

9.10.7.5.2.2. Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.5.2.3. Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.5.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus:.... / ...... mm

9.10.7.6. Kattotelineessä käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.6.1. Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

9.10.7.6.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.6.2.1. Perusmateriaali(t)/nimitys: ...... / ......

9.10.7.6.2.2. Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.6.2.3. Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.6.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus:.... / ...... mm

9.10.7.7. Muita tarkoituksia varten käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.7.1. Käyttötarkoitukset:

9.10.7.7.2. Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

9.10.7.7.3. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.7.3.1. Perusmateriaali(t)/nimitys: ...... / ......

9.10.7.7.3.2. Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.7.3.3. Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.7.3.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus:.... / .... mm

9.10.7.8. Täydellisinä laitteina hyväksytyt osat (istuimet, väliseinät, kattotelineet jne.)

9.10.7.8.1. Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.10.7.8.2. Täydellisen laitteen osalta: istuin, väliseinä, kattotelineet jne. (1)

9.11. Ulkonevat osat (direktiivi 74/483/ETY ja direktiivi 92/114/ETY)

9.11.1. Yleisjärjestely (piirustus tai valokuvat), jossa esitetään ulkonevien osien sijainti:

9.11.2. Valokuvat ja/tai piirustukset esimerkiksi ja soveltuvin osin ovi- ja ikkunapylväistä, ilmanottosäleiköistä, jäähdyttimen säleiköstä, tuulilasin pyyhkimistä, sadeveden poistokouruista, kahvoista, liukukiskoista, läpistä, ovien saranoista ja lukoista, koukuista, silmäkkeistä, koristeosista, merkeistä, tunnuksista ja syvennyksistä sekä kaikista muista ulkonevista ja ulkopinnan osista (esim. valaisinlaitteet), joita voidaan pitää olennaisina. Jos edellisessä lauseessa luetellut osat eivät ole olennaisia, ne voidaan dokumentointia varten korvata valokuvilla, joissa on tarvittaessa mukana mitat ja/tai teksti:

9.11.3. Direktiivin 74/483/ETY liitteessä I olevan 6.9.1 kohdan mukaiset piirustukset ulkopinnan osista:

9.11.4. Piirustus puskureista:

9.11.5. Piirustus lattialinjasta:

9.12. Turvavyöt ja/tai muut turvajärjestelmät

9.12.1. Turvavöiden ja -järjestelmien lukumäärä ja sijainti ja istuimet, joissa niitä voidaan käyttää:

(L = vasen puoli, R = oikea puoli, C = keskellä)

>TAULUKON PAIKKA>

9.12.2. Muiden turvajärjestelmien luonne ja sijainti (ilmoitettava kyllä/ei/valinnainen):

(L = vasen puoli, R = oikea puoli, C = keskellä)

>TAULUKON PAIKKA>

9.12.3. Turvavöiden kiinnityspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä niiden osoittaminen direktiivin 76/115/ETY mukaisiksi ( eli EY-tyyppihyväksyntänumero tai testausseloste):

9.12.4. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

9.13. Turvavöiden kiinnityspisteet

9.13.1. Korista olevat valokuvat tai piirustukset, joissa näkyy todellisten ja tehollisten kiinnityspisteiden sijainti ja mitat sekä R-pisteet:

9.13.2. Piirustukset vöiden kiinnityspisteistä ja ajoneuvon rakenneosista, joihin ne on kiinnitetty (sekä käytettyjen materiaalien luonteesta):

9.13.3. Ajoneuvon kiinnityspisteisiin, joilla ajoneuvo on varustettu, asennettaviksi hyväksyttyjen turvavöiden tyyppien (**) merkintä:

>TAULUKON PAIKKA>

9.13.4. Kuvaus erikoistyyppisestä turvavyöstä, jonka yksi kiinnityspiste sijaitsee istuimen selkänojassa tai joka sisältää energiaa vaimentavan laitteen:

9.14. Takarekisterikilpien sijainti (ilmoitetaan soveltuvin osin mitta-alue, piirustuksia voidaan käyttää soveltuvin osin)

9.14.1. Yläreunan korkeus tienpinnasta:

9.14.2. Alareunan korkeus tienpinnasta:

9.14.3. Keskiviivan etäisyys ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta:

9.14.4. Etäisyys ajoneuvon vasemmasta reunasta:

9.14.5. Mitat (pituus x leveys):

9.14.6. Kaltevuus pystytasosta:

9.14.7. Näkyvyyskulma vaakatasossa:

9.15. Alleajosuoja takana (direktiivi 70/221/ETY)

9.15.0. Alleajosuoja: kyllä/ei/keskeneräinen (1)

9.15.1. Piirustus asianomaisista ajoneuvon alleajosuojan osista takana, eli piirustus ajoneuvosta tai alustasta sekä takimmaisen akselin sijainnista ja asennuksesta, piirustus takana olevien alleajosuojien asennuksesta tai varusteista. Jos alleajosuoja ei ole erityislaite, piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät:

9.15.2. Erityislaitteen osalta täydellinen kuvaus ja/tai piirustus takana olevasta alleajosuojasta (sekä lisävarusteista), tai jos se on hyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, EY-tyyppihyväksyntänumero:

9.16. Pyörien roiskesuojat (direktiivi 78/549/ETY)

9.16.1. Lyhyt kuvaus ajoneuvosta pyörien roiskesuojien osalta:

9.16.2. Pyörien roiskesuojista ja niiden sijainnista ajoneuvossa olevat yksityiskohtaiset piirustukset, joissa näkyy direktiivin 78/549/ETY liitteessä I olevassa kuvassa 1 määrätyt mitat ja joissa otetaan huomioon äärimmäiset rengas/pyöräyhdistelmät:

9.17. Lakisääteiset kilvet (direktiivi 76/114/ETY)

9.17.1. Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sekä ajoneuvon valmistenumeron sijainnista:

9.17.2. Valokuvat ja/tai piirustukset kilpien ja merkintöjen virallisesta osasta (esimerkki ja maininta mitoista):

9.17.3. Valokuvat ja/tai piirustukset ajoneuvon valmistenumerosta (esimerkki ja maininta mitoista):

9.17.4. Valmistajan ilmoitus siitä, että direktiivin 76/114/ETY liitteessä II olevan 1.1.1 kohdan vaatimuksia noudatetaan

9.17.4.1. Toisen ja soveltuvin osin kolmannen jakson merkkien merkitys ISO:n standardi 3779 - 1983 5.3 kohdan vaatimusten täyttämiseksi on selvitettävä:

9.17.4.2. Jos toisen jakson merkkejä käytetään ISO:n standardi 3779 - 1983 5.4 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, nämä merkit on esitettävä:

9.18. Radiohäiriöiden vaimennus

9.18.1. Kuvaus ja piirustukset/valokuvat moottoritilan muodostavan korirakenteen osan sekä lähinnä sitä sijaitsevan matkustajatilan osan muodoista ja rakennemateriaaleista:

9.18.2. Piirustukset tai valokuvat moottoritilassa olevien metalliosien sijainneista (esim. lämmityslaitteet, varapyörä, ilmansuodatin, ohjausmekanismi jne.):

9.18.3. Taulukko ja piirustus radiohäiriöiden vaimennuslaitteista:

9.18.4. Tasavirtavastusten tiedot ja nimellisarvo sekä, jos kyseessä on resistiiviset sytytyskaapelit, tiedot niiden nimellisestä vastuksesta metriä kohden:

9.19. Sivusuojat (direktiivi 89/297/ETY)

9.19.0. Sivusuojat: kyllä/ei/keskeneräinen(1)

9.19.1. Piirustus asianomaisista ajoneuvon sivusuojien osista, eli piirustus ajoneuvosta ja/tai alustasta sekä akselin (akselien) sijainnista ja asennuksesta, piirustus sivusuojalaitteen (sivusuojalaitteiden) asennuksesta ja/tai varusteista. Jos sivusuojaus saavutetaan ilman sivusuojalaitetta (sivusuojalaitteita), piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät:

9.19.2. Sivusuojalaitteen (sivusuojalaitteiden) osalta täydellinen kuvaus tai piirustus kyseisestä laitteesta (kyseisistä laitteista) (myös asennuksesta ja kiinnityksestä) tai sen (niiden) EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.20. Roiskeenestojärjestelmä (direktiivi 91/226/ETY)

9.20.0. Roiskeenestojärjestelmä: kyllä/ei/keskeneräinen(1)

9.20.1. Lyhyt kuvaus roiskeenestojärjestelmästä ja sen osista:

9.20.2. Roiskeenestojärjestelmän ja sen sijainnin ajoneuvossa osoittavat yksityiskohtaiset piirustukset, joissa näkyy direktiivin 91/226/ETY liitteen III kuvissa tarkoitetut mitat ja joissa otetaan huomioon äärimmäiset rengas/pyöräyhdistelmät:

9.20.3. Roiskeenestojärjestelmän (roiskeenestojärjestelmien) EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos sellainen (sellaisia) on:

9.21. Iskunkestävyys sivutörmäyksessä (direktiivi 96/27/EY)

9.21.1. Yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen ajoneuvosta kuljettaja- ja matkustajatilan (ulkoa ja sisältä) sivuseinien rakenteen, mittojen, muodon ja rakennusmateriaalien osalta turvajärjestelmää koskevat yksityiskohdat tarvittaessa mukaan luettuna

9.22. Alleajosuoja edessä

9.22.1. Piirustus asianomaisista ajoneuvon alleajosuojan osista edessä, eli piirustus ajoneuvosta ja/tai alustasta sekä piirustus edessä olevien alleajosuojien sijainnista ja asennuksesta ja/tai varusteista. Jos alleajosuoja ei ole erityislaite, piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät:

9.22.2. Erityislaitteen osalta täydellinen kuvaus ja/tai piirustus edessä olevasta alleajosuojasta (sekä lisävarusteista), tai jos se on hyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, EY-tyyppihyväksyntänumero:

10. VALAISIN- JA MERKKIVALOLAITTEET

10.1. Taulukko kaikista laitteista: lukumäärä, merkki, malli, EY-tyyppihyväksyntämerkintä, kaukovalaisimien suurin valonvoimakkuus, väri, ilmaisimet:

10.2. Piirustus valaisin- ja merkkivalolaitteiden sijainnista:

10.3. Jokaisen direktiivissä 76/756/ETY tarkoitetun valaisimen ja heijastimen osalta ilmoitetaan seuraavat tiedot (kirjallisena ja/tai kaaviona)

10.3.1. Piirustus, jossa esitetään valaisevan pinnan laajuus:

10.3.2. Menetelmä näkyvän pinnan määrittämiseksi (direktiivin 76/756/ETY liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen 2.10 kohta):

10.3.3. Vertailuakseli ja -keskipiste:

10.3.4. Peitettävien valaisimien toimintatapa:

10.3.5. Erityiset asennus- ja johdotusmääräykset:

10.4. Lähivalaisimet: tavanomainen suuntaus direktiivin 76/756/ETY liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen 6.2.6.1 kohdan mukaisesti

10.4.1. Alkusäätöarvo:

10.4.2. Osoittimen sijainti:

>TAULUKON PAIKKA>

10.5. Muiden sähköisten/elektronisten osien kuin valaisimien lyhyt kuvaus (jos sellaisia on): .........

11. VETOAJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN TAI PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET KYTKENNÄT

11.1. Asennetun tai asennettavan kytkentälaitteen (asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteiden) luokka ja tyyppi:

11.2. Asennetun kytkentälaitteen (asennettujen kytkentälaitteiden) ominaisuudet D, U, S ja V taikka asennettavan kytkentälaitteen (asennettavien kytkentälaitteiden) vähimmäisominaisuudet D, U, S ja V: ...... daN

11.3. Ohjeet vetokytkintyypin kiinnittämisestä ajoneuvoon ja valokuvat tai piirustukset valmistajan ilmoittamista ajoneuvossa olevista kiinnityskohdista; lisätiedot, jos vetokytkintyypin käyttö on rajoitettu ajoneuvotyypin tiettyihin variantteihin tai versioihin:

11.4. Tiedot erityisten vetokorvakkeiden tai asennuslevyjen asennuksesta:

11.5. EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

12. MUUTA

12.1. Äänimerkinantolaite (äänimerkinantolaitteet)

12.1.1. Laitteen (laitteiden) sijainti, kiinnitystapa, paikalleen asentaminen ja suuntaus sekä mitat:

12.1.2. Laitteiden lukumäärä:

12.1.3. EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

12.1.4. Sähköinen/pneumaattinen(1) piirikaavio:

12.1.5. Nimellisjännite tai -paine:

12.1.6. Piirustus kiinnityslaitteesta:

12.2. Laitteet ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi

12.2.1. Suojauslaite

12.2.1.1. Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypistä ohjauksen tai yksikön järjestelyn ja rakenteen sekä sen yksikön osalta, johon suojauslaite vaikuttaa:

12.2.1.2. Piirustukset laitteista ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi ja niiden asennuksesta ajoneuvoon:

12.2.1.3. Laitteen tekninen kuvaus:

12.2.1.4. Tiedot käytetyistä lukkoyhdistelmistä:

12.2.1.5. Ajoneuvon ajonestolaite

12.2.1.5.1. EY-tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa:

12.2.1.5.2. Niiden ajonestolaitteiden osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

12.2.1.5.2.1. Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvon ajonestolaitteesta ja sen tahatonta aktivointia vastaan toteutetuista toimenpiteistä:

12.2.1.5.2.2. Järjestelmä(t), johon (joihin) ajonestolaite vaikuttaa:

12.2.1.5.2.3. Toimivien vaihdeltavien koodien lukumäärä, jos sellaisia on:

12.2.2. Hälytysjärjestelmä (jos sellainen on)

12.2.2.1. EY-tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa:

12.2.2.2. Niiden hälytysjärjestelmien osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

12.2.2.2.1. Hälytysjärjestelmän ja asennettuun hälytysjärjestelmään liittyvien ajoneuvon osien yksityiskohtainen kuvaus:

12.2.2.2.2. Hälytysjärjestelmän muodostavien pääosien luettelo:

12.2.3. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

12.3. Hinauslaite (hinauslaitteet)

12.3.1. Edessä: koukku/silmukka/muu(1)

12.3.2. Takana: koukku/silmukka/muu/ei ole(1)

12.3.3. Sellainen piirustus tai valokuva alustasta / korin alueesta, jossa näkyy hinauslaitteen (hinauslaitteiden) sijainti, rakenne ja asennus:

12.4. Yksityiskohdat mahdollisista moottoriin liittymättömistä laitteista, jotka on suunniteltu vaikuttamaan polttoaineen kulutukseen (ellei sellaista laitetta ole käsitelty muissa kohdissa):

12.5. Yksityiskohdat mahdollisista moottoriin liittymättömistä laitteista, jotka on suunniteltu melun vähentämiseen (ellei sellaista laitetta ole käsitelty muissa kohdissa):

12.6. Nopeudenrajoittimet (direktiivi 92/24/ETY)

12.6.1. Valmistaja(t):

12.6.2. Tyyppi (tyypit):

12.6.3. EY-tyyppihyväksyntänumero(t), (jos saatavissa):

12.6.4. Nopeus tai nopeusalue, johon nopeudenrajoitin voidaan asettaa: ...... km/h

13. MATKUSTAJIEN KULJETUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ, KULJETTAJAN ISTUIMEN LISÄKSI ENEMMÄN KUIN KAHDEKSAN ISTUINTA KÄSITTÄVIÄ AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNKSET

13.1. Ajoneuvon luokka (luokka I, luokka II, luokka III, luokka A, luokka B):

13.1.1. Erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyn korin EY-tyyppihyväksyntänumero: ..........

13.1.2. Alustatyypit, joihin voidaan asentaa EY-tyyppihyväksytty kori (valmistaja(t) ja keskeneräisen ajoneuvon tyypit):

13.2. Matkustajille varattu alue (m )

13.2.1. Kokonaisala (S0):

13.2.2. Yläkerros (S0a) (1):

13.2.3. Alakerros (S0b) (1):

13.2.4. Seisovia matkustajia varten (S1):

13.3. Matkustajien lukumäärä (istuvat ja seisovat):

13.3.1. Kokonaismäärä (N):

13.3.2. Yläkerros (Na) (1):

13.3.3. Alakerros (Nb) (1):

13.4. Istuvien matkustajien lukumäärä

13.4.1. Kokonaismäärä (A):

13.4.2. Yläkerros (Aa) (1):

13.4.3. Alakerros (Ab) (1):

13.5. Käyttöovien lukumäärä:

13.6. Varauloskäyntien (ovet, ikkunat, kattoluukut, kerrostenvälinen portaikko, varauloskäynnille johtava portaikko) lukumäärä:

13.6.1. Kokonaismäärä:

13.6.2. Yläkerros(1):

13.6.3. Alakerros(1):

13.7. Matkatavaratilojen koko (m³):

13.8. Matkatavaroiden kuljetustila katolla (m ):

13.9. Ajoneuvoon pääsyä helpottavat tekniset laitteet (esim. rampit, nostolavat, niiausjärjestelmät), jos sellaisia on asennettu:

13.10. Korirakenteen lujuus

13.10.1. EY-tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa:

13.10.2. Niiden korirakenteiden osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

13.10.2.1. Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypin korirakenteesta, myös mitoista, muodosta ja rakennemateriaaleista sekä sen mahdollisesta kiinnityksestä alustan runkoon:

13.10.2.2. Piirustus ajoneuvosta sekä niistä sisustuksen osista, jotka vaikuttavat korirakenteen tai jäljelle jäävän tilan lujuuteen:

13.10.2.3. Ajokunnossa olevan ajoneuvon painopisteen sijainti pituus-, poikittais- ja pystysuunnassa:

13.10.2.4. Matkustajien uloimpien istuimien keskiviivojen välinen enimmäisetäisyys:

13.11. Direktiivin [..../.../EY] kohdat, jotka on täytettävä ja osoitettava tämän teknisen yksikön osalta:

14. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEEN TARKOITETTUJA AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET (direktiivi 98/91/EY)

14.1. Direktiivin 94/55/EY mukaiset sähkölaitteet

14.1.1. Johdinten ylilämpösuojaus:

14.1.2. Katkaisijan tyyppi:

14.1.3. Akun päävirtakytkimen tyyppi ja toimintatapa:

14.1.4. Ajopiirturin turvajohtimen sijainti ja sen kuvaus:

14.1.5. Jatkuvasti jännitteisten asennusten kuvaus. Ilmoitetaan käytetty EN-standardi:

14.1.6. Ohjaamon takana sijaitsevien sähköasennusten rakenne ja suojaus:

14.2. Palovaaran ehkäisy

14.2.1. Ohjaamossa olevien vaikeasti syttyvien aineiden tyyppi:

14.2.2. Ohjaamon taakse asennetun lämpösuojan tyyppi (tarvittaessa):

14.2.3. Moottorin sijainti ja lämpösuojaus:

14.2.4. Pakojärjestelmän sijainti ja lämpösuojaus:

14.2.5. Hidastimien lämpösuojauksen tyyppi ja rakenne:

14.2.6. Polttoainekäyttöinen lämmityslaite, rakenne ja sijainti:

14.3. Mahdolliset direktiivin 94/55/EY mukaiset korin erityisvaatimukset

14.3.1. Kuvaus tavasta, jolla täytetään EX/II- ja EX/III-tyypin ajoneuvoille asetettavat vaatimukset:

14.3.2. Jos ajoneuvo on EX/III-tyyppiä, ulkoa tulevan lämmön kesto:

Selittävät huomautukset

(*) Merkitään kunkin variantin ylä- ja alarajat.

(**) Ks. käytettävät tunnukset ja merkinnät direktiivin 77/541/ETY liitteessä III olevasta 1.1.3 ja 1.1.4 kohdasta. Jos kyseessä ovat "S"-tyypin vyöt, määritellään tyypin (tyyppien) luonne.

(***) Näitä tietoja ei tarvitse ilmoittaa osien osalta, jos kyseiset tiedot ovat asianomaisessa asennusta koskevassa hyväksyntätodistuksessa.

(+) Ajoneuvojen polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta, mutta jos bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, ajoneuvot katsotaan testaustarkoituksessa ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.

(+++) Ainoastaan maastoautojen määrittelytarkoituksessa.

(

) Merkitään siten, että kunkin ajoneuvotyypin teknistä ratkaisua vastaava todellinen arvo käy selvästi ilmi.

(1) Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse yliviivata mitään, jos useampi kuin yksi vaihtoehto on voimassa).

(2) Määritellään toleranssi.

(a) Jos laite on tyyppihyväksytty, kuvaus voidaan korvata viittauksella hyväksyntään. Kuvaus ei myöskään ole tarpeen, jos osan rakenne selvästi ilmenee oheen liitetyistä kaavioista tai piirustuksista. Kussakin kohdassa, jossa piirustuksia tai valokuvia on liitettävä, ilmoitetaan vastaavien liitteiden numerot.

(b) Jos tyypin tunnistustavassa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella "?" (esim. ABC??123??).

(c) Luokitellaan noudattaen liitteessä II olevassa A jaksossa olevia määritelmiä.

(d) Jos mahdollista, euronormin mukainen nimitys, muussa tapauksessa annetaan:

- kuvaus materiaalista,

- myötöraja,

- vetomurtolujuus,

- venymäraja (prosentteina),

- Brinell-kovuus.

(e) Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa.

(f) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.4 kohta.

(g) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.19.2 kohta.

(h) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.20 kohta.

(i) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.5 kohta.

(j) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.1 kohta ja muiden kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta: direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.1 kohta.

(k) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.2 kohta ja muiden kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta: direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.2 kohta.

(l) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.3 kohta ja muiden kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta: direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.3 kohta.

(m) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.6 kohta.

(n) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.7 kohta.

(na) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.10 kohta.

(nb) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.11 kohta.

(nc) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.9 kohta.

(nd) ISO:n standardi 612 - 1978, 6.18.1 kohta.

(o) Kuljettajan ja mahdollisen henkilökunnan jäsenen massaksi arvioidaan 75 kg (henkilö 68 kg ja matkatavarat 7 kg ISO:n standardin 2416 - 1992 mukaisesti), polttonestesäiliö täytetään 90-prosenttisesti ja muut nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä) täytetään 100-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti.

(p) "Kytkimen ylitys" on keskiakseliperävaunujen vetokoukun ja taka-akselin (taka-akseleiden) keskiviivan välinen etäisyys vaakatasossa.

(q) Erikoismoottoreiden ja -järjestelmien osalta valmistajan on toimitettava tässä tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot.

(r) Tämä luku on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.

(s) Tämä luku on laskettava käyttäen arvoa (T = 3,1416) ja pyöristettävä lähimpään cm³:iin.

(t) Määritetään direktiivin 80/1269/ETY vaatimusten mukaisesti.

(u) Määritetään direktiivin 80/1268/ETY vaatimusten mukaisesti.

(v) Tarvittavat tiedot on annettava kaikkien ehdotettujen varianttien osalta.

(w) Sallitaan 5 prosentin toleranssi.

(x) "R-pisteellä" tai "istuimen vertailupisteellä" tarkoitetaan valmistajan määrittelemää suunnittelupistettä kullekin istuimelle ja ne määritetään direktiivin 77/649/ETY liitteessä III määritetyn kolmiulotteisen vertailujärjestelmän mukaisesti.

(y) Perävaunujen ja puoliperävaunujen sekä ajoneuvojen osalta, joihin on kytketty perävaunu tai puoliperävaunu, jotka aiheuttavat merkittävän pystysuuntaisen kuormituksen kytkentälaitteeseen tai vetopöytään, tämä arvo jaettuna tavanomaisella painovoiman kiihtyvyydellä sisällytetään suurimpaan teknisesti sallittuun massaan.

(z) "Eteentyönnetyllä ohjauslaitteella" tarkoitetaan asetelmaa, jossa yli puolet moottorin pituudesta on tuulilasin etumaisen alareunan pisteen takana ja ohjauspyörän keskiö ajoneuvon pituuden ensimmäisessä neljänneksessä.

2001/116/EY (mukautettu)

uusi

LIITE II AJONEUVOLUOKKIEN JA -TYYPPIEN MÄÄRITTÄMINEN

A. AJONEUVOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN

Ajoneuvoluokat määritellään seuraavan luokituksen mukaisesti:

(Kun seuraavissa määritelmissä viitataan 'enimmäismassaan', tällä tarkoitetaan 'suurinta teknisesti sallittua massaa kuormitettuna' liitteessä I olevan 2.8 kohdan mukaisesti).

>TAULUKON PAIKKA>

M-luokan ajoneuvojen korityypit ja koodit määritellään tämän liitteen C osan 1 (M1-luokan ajoneuvot) ja 2 (M2- ja M3-luokan ajoneuvot) kohdassa kyseisessä osassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

Puoliperävaunuun tai keskiakseliperävaunuun kytkettäväksi suunnitellun vetoajoneuvon osalta ajoneuvon luokitusmassaksi katsotaan vetoajoneuvon massa ajokunnossa, lisättynä massalla, joka vastaa puoliperävaunusta tai keskiakseliperävaunusta vetoajoneuvoon pystysuunnassa kohdistuvaa suurinta staattista kuormitusta ja, soveltuvin osin, lisättynä vetoajoneuvon kuorman suurimmalla massalla.

N-luokan ajoneuvojen korityypit ja koodit määritellään tämän liitteen C osan 3 kohdassa kyseisessä osassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

Puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta perävaunun suurimmaksi luokitusmassaksi katsotaan massa, joka vastaa perävaunun tai keskiakseliperävaunun akselin tai akseleiden välityksellä maahan kohdistuvaa suurinta pystysuoraa staattista kuormitusta, kun perävaunu on kytkettynä vetoajoneuvoon ja kuormitettu suurimpaan kuormaansa.

O-luokan ajoneuvojen korityypit ja koodit määritellään tämän liitteen C osan 4 kohdassa kyseisessä osassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

4. Maastoajoneuvot (G-tunnus)

4.1. N1-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on enintään kaksi tonnia, ja M1-luokan ajoneuvoja pidetään maastoautoina, jos:

- niissä on vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli, jotka on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, mukaan luettuna ajoneuvot, joissa yksi akselistoista voidaan kytkeä irti

- niiden tasauspyörästöistä vähintään yksi voidaan lukita tai ne on varustettu vastaavalla järjestelmällä, ja jos niiden laskennallinen mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 30 %.

Lisäksi ajoneuvojen on täytettävä vähintään viisi seuraavasta kuudesta vaatimuksesta:

- lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta

- jättökulman on oltava vähintään 20 astetta

- ylityskulman on oltava vähintään 20 astetta

- maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm

- maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm

- maavaran akseleiden välillä on oltava vähintään 200 mm.

4.2. N1-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on suurempi kuin kaksi tonnia, tai N2-, M2- tai M3-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on enintään 12 tonnia, pidetään maastoautoina, jos joko niiden kaikki pyörät on suunniteltu samanaikaisesti vetäviksi, mukaan luettuna ajoneuvot, joissa yksi akselistoista voidaan kytkeä irti, tai jos ajoneuvot täyttävät seuraavat kolme vaatimusta:

- vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, mukaan luettuna ajoneuvot, joissa yksi akselistoista voidaan kytkeä irti

- vähintään yksi akseliston tasauspyörästöistä voidaan lukita tai on varustettu vastaavalla järjestelmällä

- niiden laskennallinen mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 %.

4.3. M3-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on yli 12 tonnia, tai N3-luokan ajoneuvoja pidetään maastoautoina, jos joko niiden kaikki pyörät on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, mukaan luettuna ajoneuvot, joissa yksi akselistoista voidaan kytkeä irti, tai jos ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

- vähintään puolet pyöristä on vetäviä

- vähintään yksi akseliston tasauspyörästöistä voidaan lukita tai on varustettu vastaavalla järjestelmällä

- niiden laskennallinen mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 %

- ne täyttävät vähintään neljä seuraavasta kuudesta vaatimuksesta:

- lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta

- jättökulman on oltava vähintään 25 astetta

- ylityskulman on oltava vähintään 25 astetta

- maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm

- maavaran akseleiden välillä on oltava vähintään 300 mm

- maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

4.4. Kuormitus- ja tarkastusolosuhteet

4.4.1. N1-luokan ajoneuvojen, joiden suurin massa on enintään kaksi tonnia, ja M1-luokan ajoneuvojen on oltava ajokunnossa (jäähdytysneste, voiteluaineet, polttoaine, työkalut, varapyörä ja kuljettaja (ks. liitteen I alaviite (°)).

4.4.2. Muut kuin 4.4.1 kohdassa tarkoitetut moottoriajoneuvot on kuormitettava valmistajan ilmoittamaan suurimpaan teknisesti sallittuun massaan.

4.4.3. Vaadittu mäestälähtökyky (25 % ja 30 %) tarkastetaan yksinkertaisella laskutoimituksella. Poikkeustapauksissa tutkimuslaitos voi kuitenkin pyytää, että sille toimitetaan kyseistä tyyppiä edustava ajoneuvo käytännön testiä varten.

4.4.4. Kun mitataan lähestymis- ja jättökulmia sekä ylityskulmia, alleajosuojalaitteita ei oteta huomioon.

4.5. Määrittelyt ja piirustukset maavarasta. (Lähestymis-, jättö- ja ylityskulmien määrittelyt, ks. liitteen I alaviitteet (na), (nb) ja (nc).)

4.5.1. "Maavaralla akseleiden välillä" tarkoitetaan maanpinnan tason ja ajoneuvojen alimman kiinteän kohdan välistä lyhintä etäisyyttä. Moniakselista teliä pidetään yhtenä akselina.

>VIITTAUS KAAVIOON>

4.5.2. "Maavaralla akselin kohdalla" tarkoitetaan etäisyyttä, joka määritetään akselin pyörien renkaiden (kaksoispyörien osalta sisärenkaiden) kosketuspinnan keskiviivan kautta kulkevan ympyrän kaaren korkeimmasta pisteestä, joka koskettaa pyörien välillä ajoneuvon alinta kiinteää kohtaa.

Mikään ajoneuvon kiinteä osa ei saa ulottua kuvassa esitetylle viivoitetulle alueelle. Tarvittaessa ilmoitetaan maavara useiden akseleiden kohdalla niiden järjestyksen mukaan, esimerkiksi 280/250/250.

>VIITTAUS KAAVIOON>

4.6. Yhdistetty merkintä

'G'-tunnus yhdistetään joko 'M'- tai 'N'-tunnuksen kanssa. Esimerkiksi maastokäyttöön sopivan N1-luokan ajoneuvon merkintä on N1G.

5. "Erikoiskäyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla" tarkoitetaan matkustajien tai tavaran kuljetukseen tarkoitettua M-, N- tai O-luokan ajoneuvoa, jolla voidaan tehdä erityisiä korirakenteita ja/tai varusteita vaativia erityistoimintoja.

5.1. "Matkailuautolla" tarkoitetaan erikoiskäyttöön tarkoitettua M-luokan ajoneuvoa, jossa on vähintään seuraavilla varusteilla varustetut majoitustilat:

- istuimia ja pöytä

- makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista

- keittovälineet sekä

- varastotiloja.

Näiden varusteiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan; pöytä voidaan kuitenkin suunnitella helposti poistettavaksi.

5.2. "Panssariajoneuvolla" tarkoitetaan kuljetettavien matkustajien ja/tai tavaroiden suojeluun tarkoitettua ajoneuvoa, joka täyttää panssarointi- ja luodinkestävyysvaatimukset.

5.3. "Ambulanssilla" tarkoitetaan sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua M-luokan ajoneuvoa, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

5.4. "Ruumisautolla" tarkoitetaan kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

5.5. "Matkailuperävaunu": ks. ISO:n standardi 3833 - 77, 3.2.1.3 kohta.

5.6. "Ajoneuvonosturilla" tarkoitetaan N3-luokan erikoiskäyttöön tarkoitettua ajoneuvoa, jota ei ole varustettu tavaroiden kuljettamista varten, mutta jonka nosturin nostomomentti on yhtä suuri tai suurempi kuin 400 kNm.

5.7. "Muilla erikoiskäyttöön tarkoitetuilla ajoneuvoilla" tarkoitetaan edellä 5 kohdassa määriteltyjä ajoneuvoja, 5.1-5.6 kohdassa mainittuja ajoneuvoja lukuun ottamatta.

"Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen" koodit määritellään tämän liitteen C osan 5 kohdassa kyseisessä osassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

B. AJONEUVOTYYPIN MÄÄRITTÄMINEN

1. M1-luokan osalta:

"Tyypillä" tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

- valmistaja

- valmistajan tyyppinimitys

- rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

- alusta/pohjalevy (selvät ja olennaiset erot)

- moottori (polttomoottori/sähkömoottori/hybridi).

Tyypin "variantilla" tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

- korimalli (esimerkiksi sedan, viistoperä, coupé, avoauto, station wagon, monikäyttöajoneuvo)

- moottori:

- toimintaperiaate (liitteessä III oleva 3.2.1.1 kohta)

- sylintereiden lukumäärä ja järjestely

- tehoero suurempi kuin 30 % (suurin teho on yli 1,3 kertaa suurempi kuin pienin teho)

- sylinteritilavuusero suurempi kuin 20 % (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo)

- vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin)

- ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

Variantin "versiolla" tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat liitteen VIII mukaisesta, hyv esitetystä yhdistelmästä.

Seuraavien parametrien monikohtavientejä ei saa yhdistellä samassa versiossa:

- suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

- moottorin sylinteritilavuus

- suurin nettoteho

- vaihdelaatikon tyyppi ja vaihteiden lukumäärä

- istuinten enimmäismäärä liitteessä II olevan C osan määritelmän mukaisesti.

2. M2- ja M3-luokan osalta:

"Tyypillä" tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

- valmistaja

- valmistajan tyyppinimitys

- luokka

- rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

- alusta/itsekantava kori, yksi/kaksikerroksinen, jäykkä/nivelöity (ilmeiset ja perustavaa laatua olevat erot)

- akseleiden lukumäärä

- moottori (polttomoottori/sähkömoottori/hybridi).

Tyypin "variantilla" tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

- luokka direktiivin 2001/85/EY "linja-autot" määritelmän mukaisesti (ainoastaan valmiiden ajoneuvojen osalta)

- kuinka pitkälle rakentaminen on edennyt (esimerkiksi valmis/keskeneräinen)

- moottori:

- toimintaperiaate (liitteessä III oleva 3.2.1.1 kohta)

- sylintereiden lukumäärä ja järjestely

- tehoero suurempi kuin 50 % (suurin teho on yli 1,5 kertaa suurempi kuin pienin teho)

- sylinteritilavuusero suurempi kuin 50 % (suurin arvo on yli 1,5 kertaa suurempi kuin pienin arvo)

- sijainti (edessä, keskellä, takana)

- suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ero suurempi kuin 20 % (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo)

- vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin)

- ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

Variantin "versiolla" tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat liitteen VIII mukaisesta, hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

3. N1-, N2- ja N3-luokan osalta:

"Tyypillä" tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

- valmistaja

- valmistajan tyyppinimitys

- luokka

- rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

- alusta/pohjalevy (selvät ja olennaiset erot)

- akseleiden lukumäärä

- moottori (polttomoottori/sähkömoottori/hybridi).

Tyypin "variantilla" tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

- korin rakenne (esimerkiksi lava-auto/kippilava-auto/säiliöauto/puoliperävaunun vetoajoneuvo) (ainoastaan valmiiden ajoneuvojen osalta)

- kuinka pitkälle rakentaminen on edennyt (esimerkiksi valmis/keskeneräinen)

- moottori:

- toimintaperiaate (liitteessä III oleva 3.2.1.1 kohta)

- sylintereiden lukumäärä ja järjestely

- tehoero suurempi kuin 50 % (suurin teho on yli 1,5 kertaa suurempi kuin pienin teho)

- sylinteritilavuusero suurempi kuin 50 % (suurin arvo on yli 1,5 kertaa suurempi kuin pienin arvo)

- suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ero suurempi kuin 20 % (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo)

- vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin)

- ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

Variantin "versiolla" tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat liitteen VIII mukaisesta, hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

4. O1-, O2-, O3- ja O4-luokan ajoneuvojen osalta:

"Tyypillä" tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

- valmistaja

- valmistajan tyyppinimitys

- luokka

- rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

- alusta/itsekantava kori (selvät ja olennaiset erot)

- akseleiden lukumäärä

- varsinainen perävaunu/puoliperävaunu/keskiakseliperävaunu

- jarrujärjestelmän tyyppi (esimerkiksi jarruton/inertia/tehostettu).

Tyypin "variantilla" tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

- kuinka pitkälle rakentaminen on edennyt (esimerkiksi valmis/keskeneräinen)

- korimalli (esimerkiksi matkailuperävaunu/lavaperävaunu/säiliöperävaunu) (ainoastaan valmiiden/valmistuneiden ajoneuvojen osalta)

- suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ero suurempi kuin 20 % (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo)

- ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

Variantin "versiolla" tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

5. Kaikkien luokkien osalta:

Ajoneuvon täydellinen tunnistaminen ainoastaan tyypin, variantin ja version merkinnöistä on oltava yhteneväinen käyttöönotettavalle ajoneuvolle vaadittujen kaikkien teknisten ominaisuuksien yksittäisten tarkkojen määritelmien kanssa.

C. KORITYYPIN MÄÄRITELMÄ (ainoastaan valmiiden/valmistuneiden ajoneuvojen osalta)

Korityyppi liitteessä I, liitteessä III olevan I osan 9.1. kohdassa ja liitteessä IX olevassa 37 kohdassa ilmoitetaan seuraavin koodein:

1. Henkilöautot (M1)

AA Sedan // ISO:n standardi 3833 - 1977, 3.1.1.1 kohta, mutta mukaan luettuna myös ajoneuvot, joissa on enemmän kuin neljä sivuikkunaa

AB Viistoperä // Takalasin käsittävällä peräluukulla varustettu sedan (AA)

AC Station wagon // ISO:n standardi 3833 - 1977, 3.1.1.4 kohta (farmariauto)

AD Coupé // ISO:n standardi 3833 - 1977, 3.1.1.5 kohta

AE Avoauto // ISO:n standardi 3833 - 1977, 3.1.1.6 kohta

AF Monikäyttöajoneuvo // Muu kuin edellä AA-AE kohdassa mainittu moottoriajoneuvo, joka on tarkoitettu matkustajien ja näiden matkatavaroiden tai tavaroiden kuljetukseen yhdessä tilassa Jos kyseinen ajoneuvo kuitenkin täyttää seuraavat edellytykset:

i) istumapaikkojen lukumäärä kuljettajaa lukuun ottamatta on enintään kuusi

"istumapaikan" katsotaan olevan olemassa, jos ajoneuvo on varustettu "helposti käytettävissä olevilla" istuinten kiinnityspisteillä

"helposti käytettävissä olevilla" istuinten kiinnityspisteillä tarkoitetaan niitä kiinnityspisteitä, joita voidaan käyttää. Jotta kiinnityspisteet eivät olisi helposti käytettävissä, valmistajan on fyysisesti estettävä niiden käyttö esimerkiksi hitsaamalla niiden päälle suojalevyt tai asentamalla vastaavat pysyvät rakenteet, jotka eivät ole irrotettavissa tavanomaisesti saatavilla olevin työkaluin ja

ii) P - (M + N x 68) > N x 68

jossa

P = suurin teknisesti sallittu kuormitettu massa kg:ina

M = massa ajokunnossa kg:ina

N = istumapaikkojen määrä kuljettajaa lukuun ottamatta

Ajoneuvoa ei katsota M1-luokan ajoneuvoksi.

2. M2- tai M3-luokan moottoriajoneuvot

I-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY "linja-autot")

CA Yksikerroksinen

CB Kaksikerroksinen

CC Nivelöity yksikerroksinen

CD Nivelöity kaksikerroksinen

CE Matalalattiainen yksikerroksinen

CF Matalalattiainen kaksikerroksinen

CG Nivelöity matalalattiainen yksikerroksinen

CH Nivelöity matalalattiainen kaksikerroksinen

II-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY "linja-autot")

CI Yksikerroksinen

CJ Kaksikerroksinen

CK Nivelöity yksikerroksinen

CL Nivelöity kaksikerroksinen

CM Matalalattiainen yksikerroksinen

CN Matalalattiainen kaksikerroksinen

CO Nivelöity matalalattiainen yksikerroksinen

CP Nivelöity matalalattiainen kaksikerroksinen

III-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY "linja-autot")

CQ Yksikerroksinen

CR Kaksikerroksinen

CS Nivelöity yksikerroksinen

CT Nivelöity kaksikerroksinen

A-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY "linja-autot")

CU Yksikerroksinen

CV Matalalattiainen yksikerroksinen

B-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY "linja-autot")

CW Yksikerroksinen

3. N-luokan moottoriajoneuvot

>TAULUKON PAIKKA>

- Kuitenkin jos määritelmän BB mukaisessa ajoneuvossa, jonka suurin teknisesti sallittu massa on enintään 3 500 kg

- on enemmän kuin kuusi istumapaikkaa kuljettajaa lukuun ottamatta

tai

- ajoneuvo täyttää seuraavat vaatimukset: i) istumapaikkojen lukumäärä kuljettajaa lukuun ottamatta on enintään kuusija ii) P - (M + N x 68) <= N x 68

ajoneuvoa ei katsota N-luokan ajoneuvoksi.

- Kuitenkin jos määritelmän BA, BB (kun suurin teknisesti sallittu massa on yli 3 500 kg), BC tai BD mukainen ajoneuvo täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista: i) istumapaikkojen lukumäärä kuljettajaa lukuun ottamatta on yli kahdeksan tai ii) P - (M + N x 68) <= N x 68

ajoneuvoa ei katsota N-luokan ajoneuvoksi.

"Istumapaikkojen" sekä P-, M- ja N-luokkien määritelmät, ks. tämän liitteen C osan kohta.

4. O-luokan ajoneuvot

>TAULUKON PAIKKA>

5. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

SA Matkailuauto (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.1 kohta)

SB Panssariajoneuvo (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.2 kohta)

SC Ambulanssi (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.3 kohta)

SD Ruumisauto (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.4 kohta)

SE Matkailuperävaunu (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.5 kohta)

SF Ajoneuvonosturi (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.6 kohta)

SG Muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.7 kohta)

2001/116/EY (mukautettu)

LIITE III ILMOITUSLOMAKE AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

(Selittävät huomautukset löytyvät liitteen I viimeiseltä sivulta.)

I OSA

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai tähän kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

A: M- ja N-luokka

0. YLEISTÄ

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Tyyppi

0.2.1. Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon (b)

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti

0.4. Ajoneuvoluokka (c):

0.4.1. Niiden vaarallisten aineiden mukainen luokittelu (mukaiset luokittelut), joita ajoneuvo on tarkoitettu kuljettamaan:

0.5. Valmistajan nimi ja osoite:

0.8. Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet):

1. AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

1.1. Valokuvat tai piirustukset ajoneuvotyypistä:

1.3. Akseleiden ja pyörien lukumäärä:

1.3.2. Ohjaavien akseleiden lukumäärä ja sijainti:

1.3.3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin):

1.4. Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus):

1.6. Moottorin sijainti ja järjestely:

1.8. Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1)

1.8.1. Ajoneuvo on varustettu siten, että sillä voi ajaa oikeanpuoleisessa/vasemmanpuoleisessa (1) liikenteessä

2. MASSAT JA MITAT (e) (kg:ina, mm:inä)

(viitataan piirustukseen tarvittaessa)

2.1. Akseliväli(t) (täysin kuormitettuna) (f):

2.3.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli (i):

2.3.2. Kaikkien muiden akseleiden raideväli (i):

2.4. Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat)

2.4.2. Alustat, joissa on kori

2.4.2.1. Pituus (j):

2.4.2.1.1. Kuormausalueen pituus:

2.4.2.2. Leveys (k):

2.4.2.2.1. Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta):

2.4.2.3. Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

2.6. Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin M1-luokkaan kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.6.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.7. Keskeneräisen ajoneuvon osalta valmistajan ilmoittama valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa:

2.8. Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (y) (*):

2.8.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus(*):

2.9. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.10. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.11. Moottoriajoneuvojen suurin teknisesti sallittu hinattava massa:

2.11.1. Varsinainen perävaunu:

2.11.2. Puoliperävaunu:

2.11.3. Keskiakseliperävaunu:

2.11.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa:

2.11.5. Ajoneuvo soveltuu/ei sovellu(1) kuorman vetoon (direktiivin 77/389/ETY liitteessä II oleva 1.2. kohta)

2.11.6. Jarruttoman perävaunun suurin massa:

2.12. Ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu pystysuora kuormitus/massa

2.12.1. moottoriajoneuvossa:

2.16. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä (valinnainen - jos arvot on annettu, ne on tarkistettava direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevien vaatimusten mukaisesti):

2.16.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

)):

2.16.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu niiden kytkentäkohtaan kohdistuva massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

)):

2.16.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akseliryhmää kohti (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

)):

2.16.4. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu hinattava massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

)):

2.16.5. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

):

3. MOOTTORI (q) (Jos kyseessä on ajoneuvo, joka kulkee joko bensiinillä, dieselillä jne. tai myös muun polttoaineen yhdistelmällä, kohdat toistetaan(+).

3.1. Valmistaja:

3.1.1. Valmistajan merkitsemä moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

3.2. Polttomoottori

3.2.1.1. Toimintaperiaate: otto/diesel, neli/kaksitahtinen(1)

3.2.1.2. Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

3.2.1.3. Sylinteritilavuus (s): ...... cm³

3.2.1.6. Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (2): ...... rpm

3.2.1.8. Suurin nettoteho (suurimmat nettotehot) (t): ...... kW pyörintänopeudella ...... rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.1.9. Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörintänopeus: ..... rpm

3.2.2. Polttoaine: dieselöljy/bensiini/nestekaasu/maakaasu/etanoli............... (1)

3.2.2.1. RON-luku, lyijyä sisältävä:

3.2.2.2. RON-luku, lyijytön:

3.2.4. Polttoaineen syöttö

3.2.4.1. Kaasuttimella (kaasuttimilla): kyllä/ei (1)

3.2.4.2. Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.4.2.2. Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio(1)

3.2.4.3. Polttoaineen suihkutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei(1)

3.2.7. Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma(1)

3.2.8. Imujärjestelmä

3.2.8.1. Ahdin: kyllä/ei(1)

3.2.12. Ilman pilaantumisen estämiseksi suoritetut toimenpiteet

3.2.12.2. Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muussa kohdassa)

3.2.12.2.1. Katalysaattori: kyllä/ei(1)

3.2.12.2.2. Happianturi: kyllä/ei(1)

3.2.12.2.3. Ilman suihkutus: kyllä/ei(1)

3.2.12.2.4. Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei(1)

3.2.12.2.5. Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmä: kyllä/ei(1)

3.2.12.2.6. Hiukkasloukku: kyllä/ei(1)

3.2.12.2.7. Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei(1)

3.2.12.2.8. Muut järjestelmät (kuvaus ja toiminta):

3.2.13. Absorptiokertoimen tunnuksen sijainti (ainoastaan dieselmoottorit):

3.2.15. Nestekaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei(1)

3.2.16. Maakaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.3. Sähkömoottori

3.3.1. Tyyppi (käämitys, magnetointi): ............

3.3.1.1. Suurin teho tunnin ajan: ...... kW

3.3.1.2. Käyttöjännite: ...... V

3.3.2. Akku

3.3.2.4. Sijainti:

3.6.5. Voiteluaineen lämpötila

pienin: ..... K

suurin: ..... K

4. VOIMANSIIRTO (v)

4.2. Tyyppi (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen jne.):

4.5. Vaihdelaatikko

4.5.1. Tyyppi (käsivalintainen/automaattinen/CVT (portaattomasti säätyvä vaihteisto)) (1)

4.6. Välityssuhteet

>TAULUKON PAIKKA>

4.7. Ajoneuvon suurin nopeus ja vaihde, jolla se saavutetaan (km/h) (w):

5. AKSELIT

5.1. Kuvaus kustakin akselista:

5.2. Merkki:

5.3. Tyyppi:

5.4. Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akselien) sijainti:

5.5. Kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti:

6. PYRÄNTUENTA

6.2. Pyöräntuennan tyyppi ja rakenne kunkin akselin tai pyörän osalta:

6.2.1. Tasonsäätö: kyllä/ei/valinnainen (1)

6.2.3. Vetoakseli(e)n ilmajousitus: kyllä/ei (1)

6.2.3.1. Vetoakselin ilmajousitusta vastaava jousitus: kyllä/ei (1)

6.2.3.2. Ripustetun massan värähtelyn taajuus ja vaimennus:

6.6.1. Rengas/pyöräyhdistelmä(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja offset (offsetit))

6.6.1.1. Akselit

6.6.1.1.1. Akseli 1:

6.6.1.1.2. Akseli 2: jne.

6.6.1.2. Varapyörä, jos sellainen on:

6.6.2. Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1. Akseli 1:

6.6.2.2. Akseli 2:

jne.

7. OHJAUS

7.2. Ohjausvaihde ja hallintalaite

7.2.1. Ohjausvaihteen tyyppi (määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.2. Kytkentä pyöriin (myös muu kuin mekaaninen; määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.3. Tehostamistapa, jos sellainen on:

8. JARRUT

8.5. Lukkiutumattomat jarrut: kyllä/ei/valinnaiset(1)

8.9. Jarrujärjestelmien lyhyt kuvaus (direktiivin 71/320/ETY liitteen IX lisäyksen 1 liitteessä olevan 1.6 kohdan mukaisesti):

8.11. Yksityiskohtaiset tiedot lisäjarrujärjestelmän (lisäjarrujärjestelmien) tyyp(e)istä:

9. KORI

9.1. Korin tyyppi:

9.3. Matkustajatilan ovet, lukot ja saranat

9.3.1. Ovien asettelu ja lukumäärä:

9.10. Sisävarusteet

9.10.3. Istuimet

9.10.3.1. Lukumäärä:

9.10.3.2. Sijainti ja järjestely:

9.10.3.2.1. Istumapaikkojen lukumäärä:

9.10.3.2.2. Sellainen istuin (sellaiset istuimet), joka (jotka) on suunniteltu käytettäväksi (käytettäviksi) ainoastaan silloin, kun ajoneuvo on paikallaan:

9.10.4.1. Pääntukien tyyppi (tyypit): kiinteä/irrotettava/erillinen(1)

9.10.4.2. Tyyppihyväksyntänumero(t), jos sellainen (sellaisia) on:

9.12.2. Muiden turvajärjestelmien luonne ja sijainti (ilmoitettava kyllä/ei/valinnainen):

(L = vasen puoli, R = oikea puoli, C = keskellä)

>TAULUKON PAIKKA>

9.17. Lakisääteiset kilvet (direktiivi 76/114/ETY)

9.17.1. Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sekä ajoneuvon valmistenumeron sijainnista:

9.17.4. Valmistajan ilmoitus siitä, että direktiivin 76/114/ETY liitteessä II olevan 1.1.1 kohdan vaatimuksia noudatetaan

9.17.4.1. Toisen ja soveltuvin osin kolmannen jakson merkkien merkitys ISO:n standardi 3779 - 1983 5.3 kohdan vaatimusten täyttämiseksi on selvitettävä:

9.17.4.2. Jos toisen jakson merkkejä käytetään ISO:n standardi 3779 - 1983 5.4 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, nämä merkit on esitettävä: ................

11. VETOAJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN TAI PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET KYTKENNÄT

11.1. Asennetun tai asennettavan kytkentälaitteen (asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteiden) luokka ja tyyppi:

11.3. Ohjeet vetokytkintyypin kiinnittämisestä ajoneuvoon ja valokuvat tai piirustukset valmistajan ilmoittamista ajoneuvossa olevista kiinnityskohdista; lisätiedot, jos vetokytkintyypin käyttö on rajoitettu ajoneuvotyypin tiettyihin variantteihin tai versioihin:

11.4. Tiedot erityisten vetokorvakkeiden tai asennuslevyjen asennuksesta:

11.5. EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

13. MATKUSTAJIEN KULJETUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ, KULJETTAJAN ISTUIMEN LISÄKSI ENEMMÄN KUIN KAHDEKSAN ISTUINTA KÄSITTÄVIÄ AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNKSET

13.1. Ajoneuvon luokka (luokka I, luokka II, luokka III, luokka A, luokka B):

13.1.1. Alustatyypit, joihin voidaan asentaa EY-tyyppihyväksytty kori (valmistaja(t) ja ajoneuvon tyypit):

13.3. Matkustajien lukumäärä (istuvat ja seisovat):

13.3.1. Kokonaismäärä (N):

13.3.2. Yläkerros (Na) (1):

13.3.3. Alakerros (Nb) (1):

13.4. (Istuvien) matkustajien lukumäärä

13.4.1. Kokonaismäärä (A):

13.4.2. Yläkerros (Aa) (1):

13.4.3. Alakerros (Ab) (1):

B: O-luokka

0. YLEISTÄ

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Tyyppi:

0.2.1. Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon (b):

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti:

0.4. Ajoneuvoluokka (c):

0.4.1. Niiden vaarallisten aineiden mukainen luokittelu (mukaiset luokittelut), joita ajoneuvo on tarkoitettu kuljettamaan:

0.5. Valmistajan nimi ja osoite:

0.8. Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet):

1. AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

1.1. Valokuvat tai piirustukset ajoneuvotyypistä:

1.3. Akseleiden ja pyörien lukumäärä:

1.3.2. Ohjaavien akseleiden lukumäärä ja sijainti:

1.4. Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus):

2. MASSAT JA MITAT (e) (kg:ina, mm:inä)

(viitataan piirustukseen tarvittaessa)

2.1. Akseliväli(t) (täysin kuormitettuna) (f):

2.3.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli (i):

2.3.2. Kaikkien muiden akseleiden raideväli (i):

2.4. Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat)

2.4.2. Alustat, joissa on kori

2.4.2.1. Pituus (j):

2.4.2.1.1. Kuormausalueen pituus:

2.4.2.2. Leveys (k):

2.4.2.2.1. Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta):

2.4.2.3. Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

2.6. Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin M1-luokkaan kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.6.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.7. Keskeneräisen ajoneuvon osalta valmistajan ilmoittama valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa:

2.8. Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (y) (*):

2.8.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus(*):

2.9. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.10. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.12. Ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu pystysuora kuormitus/massa

2.12.2. puoliperävaunussa tai keskiakseliperävaunussa:

2.16. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä (valinnainen - jos arvot on annettu, ne on tarkistettava direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevien vaatimusten mukaisesti):

2.16.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

)):

2.16.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu niiden kytkentäkohtaan kohdistuva massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

)):

2.16.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akseliryhmää kohti (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

)):

2.16.4. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu hinattava massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

)):

2.16.5. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa(

):

5. AKSELIT

5.1. Kuvaus kustakin akselista:

5.2. Merkki:

5.3. Tyyppi:

5.4. Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akselien) sijainti:

5.5. Kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti:

6. PYRÄNTUENTA

6.2. Pyöräntuennan tyyppi ja rakenne kunkin akselin tai pyörän osalta:

6.2.1. Tasonsäätö: kyllä/ei/valinnainen (1)

6.6.1. Rengas/pyöräyhdistelmät(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja offset (offsetit))

6.6.1.1. Akselit

6.6.1.1.1. Akseli 1:

6.6.1.1.2. Akseli 2: jne.

6.6.1.2. Varapyörä, jos sellainen on:

6.6.2. Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1. Akseli 1:

6.6.2.2. Akseli 2:

jne.

7. OHJAUS

7.2. Ohjausvaihde ja hallintalaite

7.2.1. Ohjausvaihteen tyyppi (määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.2. Kytkentä pyöriin (myös muu kuin mekaaninen; määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.3. Tehostamistapa, jos sellainen on:

8. JARRUT

8.5. Lukkiutumattomat jarrut: kyllä/ei/valinnaiset(1)

8.9. Lyhyt kuvaus jarrulaitteista (direktiivin 71/320/ETY liitteen IX lisäyksen 1 liitteessä olevan 1.6 kohdan mukaisesti):

9. KORI

9.1. Korin tyyppi:

9.17. Lakisääteiset kilvet (direktiivi 76/114/ETY)

9.17.1. Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sekä ajoneuvon valmistenumeron sijainnista:

9.17.4. Valmistajan ilmoitus siitä, että direktiivin 76/114/ETY liitteessä II olevan 1.1.1 kohdan vaatimuksia noudatetaan

9.17.4.1. Toisen ja soveltuvin osin kolmannen jakson merkkien merkitys ISO:n standardi 3779 - 1983 5.3 kohdan vaatimusten täyttämiseksi on selvitettävä:

9.17.4.2. Jos toisen jakson merkkejä käytetään ISO:n standardi 3779 - 1983 5.4 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, nämä merkit on esitettävä:

11. VETOAJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN TAI PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET KYTKENNÄT

11.1. Asennetun tai asennettavan kytkentälaitteen (asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteiden) luokka ja tyyppi:

11.5. EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

II OSA

Taulukko, josta käyvät ilmi ajoneuvon eri versioissa sallitut yhdistelmät niiden I osan kohtien osalta, joissa voidaan antaa useampi kuin yksi tieto. Kyseisten kohtien kukin tieto on varustettava tunnuskirjaimella, jolla osoitetaan seuraavassa taulukossa, mitä tietyn kohdan tietoa (tai tietoja) sovelletaan tiettyyn versioon.

Jokaista tyypin varianttia varten on laadittava erillinen taulukko.

Tiedot, joiden yhdistelmiä samassa variantissa ei ole rajoitettu, merkitään sarakkeeseen "kaikki".

>TAULUKON PAIKKA>

Nämä tiedot voidaan esittää myös muunlaisessa muodossa tai asettelussa, jos alkuperäinen tarkoitus toteutuu.

Kullekin variantille ja versiolle on annettava numeerinen tai aakkosnumeerinen tunnus, joka on merkittävä myös asianomaisen ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistukseen (liite IX).

Valmistajan on annettava erityistunnus liitteen XI tai 19 artiklan mukaiselle variantille (mukaisille varianteille).

III OSA

Erillisdirektiiveihin perustuvat EY-tyyppihyväksyntänumerot

Seuraavassa taulukossa vaaditut tiedot on annettava ajoneuvoon sovellettavien erillisdirektiivien kohteista (***) (liite IV tai liite XI). (Kunkin kohteen osalta on ilmoitettava kaikki asiaa koskevat hyväksynnät.)

>TAULUKON PAIKKA>

Allekirjoitus:

Asema yhtiössä: .....................................................................................................................

Päivämäärä:

2001/116/EY

uusi

LIITE IV LUETTELO AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN TÄYTETTÄVISTÄ VAATIMUKSISTA

I OSA

Luettelo erillisdirektiiveistä

(Soveltuvin osin, ottaen huomioon kunkin jäljempänä luetellun erillisdirektiivin soveltamisala sekä niihin tehdyt viimeisimmät muutokset)

>TAULUKON PAIKKA>

uusi

Lisäys 1

Luettelo EY-tyyppihyväksynnän vaatimuksista M1-luokkaan kuuluville, pieninä sarjoina valmistettavillle ajoneuvoille

(Soveltuvin osin, ottaen huomioon kuhunkin jäljempänä lueteltuun erillisdirektiiviin tehdyt viimeisimmät muutokset)

>TAULUKON PAIKKA>

2001/116/EY (mukautettu)

II OSA

Kun viitataan erillisdirektiiviin, seuraavien Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntöjen mukaisesti myönnetyn hyväksynnän (ottaen huomioon kunkin jäljempänä luetellun UN/ECE:n säännön soveltamisala (1) ja muutokset) katsotaan vastaavan I osassa olevassa taulukossa mainitun asiaa koskevan erillisdirektiivin mukaisesti myönnettyä EY-tyyppihyväksyntää.

Nämä säännöt ovat niitä, joihin yhteisö on liittynyt Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission "tarkistetun vuoden 1958 Geneven sopimuksen" sopimuspuolena neuvoston päätöksellä 97/836/EY, tai ovat myöhemmin tehtyjä saman päätöksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja neuvoston päätöksiä.

Kaikki seuraavien Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntöjen muut muutokset on myös katsottava vastaaviksi säännöiksi, ja ne on vahvistettava päätöksen 97/836/EY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla yhteisön päätöksellä(++).

>TAULUKON PAIKKA>

uusi

III OSA

Luettelo EY-tyyppihyväksyntää varten pakollisista UN/ECE-säännöistä, joihin yhteisö on liittynyt

>TAULUKON PAIKKA>

2001/116/EY (mukautettu)

LIITE V AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄSSÄ NOUDATETTAVAT MENETTELYT

1. Kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää sovellettaessa EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on:

(a) tarkastettava, että kaikki erillisdirektiivien nojalla myönnetyt EY-tyyppihyväksynnät soveltuvat erillisdirektiivissä olevaan asianomaiseen normiin

(b) huolehdittava asiakirjojen osalta, että ajoneuvoja koskeva(t) eritelmä(t) ja valmistusasiakirjojen I osaan sisältyvät tiedot sisältyvät hyväksyntäasiakirjojen tietoihin ja/tai erillisdirektiivien perusteella annettujen hyväksyntätodistusten tietoihin; ja kun valmistusasiakirjojen I osaan sisältyvää järjestysnumeroa ei ole yhteenkään erillisdirektiiviin liittyvissä hyväksyntäasiakirjoissa varmistettava, että asianomainen osa tai ominaisuus on valmistusasiakirjoissa olevien tietojen mukainen

(c) tehtävä tai annettava tehtäväksi ajoneuvon osien tai järjestelmien tarkastukset hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustavista valituista näytekappaleista sen tarkistamiseksi, onko ajoneuvo(t) valmistettu oikeaksi todistettujen hyväksyntäasiakirjojen tietojen mukaisesti erillisdirektiivien nojalla myönnettyjen EY-tyyppihyväksyntien osalta

(d) tarvittaessa tehtävä tai annettava tehtäväksi tarvittavat erillisten teknisten yksiköiden asennustarkastukset

(e) tarvittaessa tehtävä tai annettava tehtäväksi tarvittavat tarkastukset, jotka koskevat liitteessä IV olevan I osan alaviitteissä (1) ja (2) määrättyjen laitteiden olemassaoloa.

2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tarkastettavien ajoneuvojen lukumäärän on oltava riittävä, jotta erilaisille tyyppihyväksyttäväksi tarkoitetuille yhdistelmille voidaan suorittaa riittävät tarkastukset seuraavien perusteiden mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jos mitään erillisdirektiivien perusteella annettuja hyväksyntätodistuksia ei ole saatavilla, EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on:

a) järjestettävä suoritettaviksi tarvittavat asiaa koskevissa erillisdirektiiveissä vaaditut testit ja tarkastukset

b) tarkastettava, että ajoneuvo on ajoneuvon valmistusasiakirjoissa olevien tietojen mukainen ja että se täyttää asiaa koskevien erillisdirektiivien tekniset vaatimukset

c) tarvittaessa tehtävä tai annettava tehtäväksi tarvittavat erillisten teknisten yksiköiden asennustarkastukset

d) tarvittaessa tehtävä tai annettava tehtäväksi tarvittavat tarkastukset, jotka koskevat liitteessä IV olevan I osan alaviitteissä (1) ja (2) määrättyjen laitteiden olemassaoloa.

2001/116/EY (mukautettu)

uusi

LIITE VI MALLI A

Enimmäiskoko: A 4 (210 x 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen leima

Ilmoitus // seuraavien ajoneuvotyyppien osalta:

- EY-tyyppihyväksyntänumero( [29])

[29] ) Tarpeeton yliviivataan.

// - valmis ajoneuvo (1)

- EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (1) // - valmistunut ajoneuvo (1)

- EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1) // - keskeneräinen ajoneuvo (1)

- EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1) // - ajoneuvo, jonka osalta on olemassa valmiita ja keskeneräisiä variantteja (1)

// - ajoneuvo, jonka osalta on olemassa valmistuneita ja keskeneräisiä variantteja (1)

direktiivin 70/156/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä .../.../EY, mukaisesti.

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Laajennuksen syy:

I OSA

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Tyyppi:

0.2.1. Kauppanimi (kauppanimet)( [30])

[30] ) Jos ei tiedossa tyyppihyväksyntää myönnettäessä, kohta on täytettävä viimeistään silloin, kun ajoneuvo saatetaan markkinoille.

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon:

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti:

0.4. Ajoneuvoluokka( [31])

[31] ) Liitteessä II olevan A osan määritelmien mukaisesti.

0.5. Valmiin ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite (1): Perusajoneuvon valmistajan nimi ja osoite (1)( [32]) Keskeneräisen ajoneuvon viimeisimmän rakennusvaiheen valmistajan nimi ja osoite (1) (4): Valmistuneen ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite (1) (4):

[32] ) Ks. sivu 2.

0.8. Kokoonpanotehtaan nimi ja osoite (kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet):

II OSA

Allekirjoittanut vahvistaa täten, että liitteenä olevaan ilmoituslomakkeeseen sisältyvä valmistajan kuvaus edellä esitety(i)stä ajoneuvo(i)sta on todenmukainen (kun EY-tyyppihyväksyntäviranomainen on valinnut näytekappaleen (näytekappaleet) ja valmistaja esittänyt sen (ne) ajoneuvotyypin prototyyppeinä) ja että liitteenä olevia testituloksia voidaan soveltaa ajoneuvotyyppiin.

1. Valmiiden ja valmistuneiden ajoneuvojen/varianttien osalta (1):

Ajoneuvotyyppi täyttää/ei täytä (1) kaikkien direktiivin 70/156/ETY liitteessä IV ja liitteessä IX (1) (4) tarkoitettujen asiaa koskevien erillisdirektiivien tekniset vaatimukset.

2. Keskeneräisten ajoneuvojen/varianttien osalta (1):

Ajoneuvotyyppi täyttää/ei täytä (1) sivulla 2 olevassa taulukossa lueteltujen erillisdirektiivien tekniset vaatimukset.

3. Hyväksyntä myönnetty/evätty/peruutettu (1).

4. Hyväksyntä myönnetään 19 artiklan mukaisesti ja hyväksynnän voimassaoloaika on näin ollen rajoitettu pp/kk/vv saakka.

(Paikka) (Allekirjoitus) (Päiväys)

Liitteet: // Hyväksyntäasiakirjat .

// Testitulokset (ks. liite VIII).

// Vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutetun henkilön (valtuutettujen henkilöiden) nimi ja nimikirjoitusnäyte (nimet ja nimikirjoitusnäytteet) sekä asema yrityksessä.

Huom.: Jos tätä mallia käytetään 19, 21 tai 22 artiklan mukaista tyyppihyväksyntää varten, siinä ei saa olla otsikkoa "Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistus", paitsi

- 19 artiklassa mainitussa tapauksessa, kun komissio on päättänyt antaa jäsenvaltiolle luvan myöntää tämän direktiivin mukainen tyyppihyväksyntä

- kun kyseessä on M1-luokan ajoeneuvo, joka on tyyppihyväksytty 21 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Sivu 2

Tämä EY-tyyppihyväksyntä perustuu keskeneräisten ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta jäljempänä lueteltujen keskeneräisten ajoneuvojen hyväksyntään (hyväksyntöihin):

Vaihe 1: Perusajoneuvon valmistaja: EY-tyyppihyväksyntänumero: Päiväys: Sovellettavissa variantteihin: Vaihe 2: Valmistaja: EY-tyyppihyväksyntänumero: Päiväys: Sovellettavissa variantteihin: Vaihe 3: Valmistaja: EY-tyyppihyväksyntänumero: Päiväys: Sovellettavissa variantteihin:

Jos hyväksyntä koskee yhtä tai useampaa keskeneräistä varianttia, luetellaan valmiit tai valmistuneet variantit.

Valmis/valmistunut variantti (variantit):

Luettelo hyväksyttyyn keskeneräiseen ajoneuvotyyppiin tai varianttiin sovellettavista vaatimuksista (ottaen soveltuvin osin huomioon kunkin jäljempänä luetellun erillisdirektiivin soveltamisala sekä viimeisin muutosdirektiivi).

>TAULUKON PAIKKA>

Erityistarkoitukseen käytettävien ajoneuvojen osalta liitteen XI nojalla myönnetyt poikkeukset tai sovellettavat erityismääräykset ja 19 artiklan nojalla myönnetyt poikkeukset:

>TAULUKON PAIKKA>

uusi

Lisäys 1

Luettelo direktiiveistä, joiden mukainen ajoneuvotyyppi on

(Täytetään ainoastaan, kun kysessä on 6 artiklan 3 kohdan mukainen tyyppihyväksyntä.)

>TAULUKON PAIKKA>

uusi

MALLI B (käytetään järjestelmän tyyppihyväksyntään tai ajoneuvon tyyppihyväksyntään järjestelmän osalta)

Enimmäiskoko: A 4 (210 x 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

EY-tyyppihyväksyntä viranomaisen leima

>TAULUKON PAIKKA>

I OSA

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Tyyppi:

0.2.1. Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon ( [33])

[33] ) Jos tyypin tunnistustavassa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella "?" (esim. ABC??123??).

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti:

0.4. Ajoneuvoluokka ( [34]):

[34] ) Liitteen II osassa A annetun määritelmän mukaisesti.

0.5. Valmistajan nimi ja osoite:

0.8. Kokoonpanotehtaan nimi ja osoite (kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet):

II OSA

1. Lisätiedot (tarvittaessa) : ks. liite

2. Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

3. Testausselosteen päivämäärä:

4. Testausselosteen numero:

5. Huomautukset (mahdolliset): ks. liite

6. Paikka:

7. Päivämäärä:

8. Allekirjoitus:

//

//

//

Liitteet: // Hyväksyntäasiakirjat.

// Testausseloste

//

//

Liite EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro...

1. Lisätiedot

1.1. [...] :

1.1.1. [...] :

[...]

2. Kaikkien niiden osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntänumero, jotka on asennettu ajoneuvoon tämän direktiivin vaatimusten mukaisuuden saavuttamiseksi

2.1. [...] :

3. Huomautukset

3.1. [...] :

uusi

MALLI C (käytetään osan/erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntään)

Enimmäiskoko: A 4 (210 x 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

EY-tyyppihyväksyntä viranomaisen leima

>TAULUKON PAIKKA>

I OSA

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Tyyppi:

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty osaan/erilliseen tekniseen yksikköön (1)( [35])

[35] ) Jos tyypin tunnistustavassa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella "?" (esim. ABC??123??).

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti:

0.5. Valmistajan nimi ja osoite:

0.7. Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa:

0.8. Kokoonpanotehtaan nimi ja osoite (kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet):

II OSA

1. Lisätiedot (tarvittaessa) : ks. liite

2. Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

3. Testausselosteen päivämäärä:

4. Testausselosteen numero:

5. Huomautukset (mahdolliset): ks. liite

6. Paikka:

7. Päivämäärä:

8. Allekirjoitus:

//

//

Liitteet: // Hyväksyntäasiakirjat.

// Testausseloste

//

//

Liite EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro...

1. Lisätiedot

1.1. [...] :

1.1.1. [...] :

[...]

2. Laitteen käyttöä (mahdollisesti) koskeva rajoitus

2.1. [...] :

3. Huomautukset

3.1. [...] :

2001/116/EY (mukautettu)

uusi

LIITE VII EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN NUMEROINTIJÄRJESTELMÄ( [36])

[36] ) Osat ja erilliset tekniset yksiköt on merkittävä asianomaisten erillisten direktiivien säännösten mukaisesti.

1. EY-tyyppihyväksyntänumero koostuu koko ajoneuvon tyyppihyväksyntien osalta neljästä osasta ja järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntien osalta viidestä osasta kuten jäljempänä selitetään. Tyyppihyväksyntänumeron osat erotetaan toisistaan kaikissa tapauksissa *-merkillä.

Osa 1: Pieni e-kirjain, jota seuraa EY-tyyppihyväksynnän myöntävän jäsenvaltion tunnuskirjain (tunnuskirjaimet) tai -numero:

1 Saksa

2 Ranska

3 Italia

4 Alankomaat

5 Ruotsi

6 Belgia

9 Espanja

11 Yhdistynyt kuningaskunta

12 Itävalta

13 Luxemburg

17 Suomi

18 Tanska

21 Portugali

23 Kreikka

24 Irlanti

Osa 2: Perusdirektiivin numero.

Osa 3: Viimeisimmän EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan muutosdirektiivin numero.

- Kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntien osalta tällä tarkoitetaan viimeisintä [tämän direktiivin......] artiklaa (tai artikloja) koskevaa muutosdirektiiviä .

- Kun kyseessä on 21 artiklassa kuvatun menettelyn mukaisesti myönnetty kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä, tällä tarkoitetaan viimeisintä [tämän direktiivin......] artiklaa (tai artikloja) koskevaa muutosdirektiiviä, kuitenkin siten, että kaksi ensimmäistä numeroa korvataan suuraakkosin esitetyillä kirjaimilla KS.

- Tällä tarkoitetaan ne todelliset säännökset sisältävää viimeisintä direktiiviä, joiden mukainen järjestelmän, osan tai teknisen yksikön on oltava.

- Jos direktiivissä on erilaisia teknisiä standardeja koskevia erilaisia voimaantulopäivämääriä, on lisättävä kirjainmerkki osoittamaan sitä standardia, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

Osa 4: Perustyyppihyväksyntänumeron osoittava nelinumeroinen järjestysnumero (joka alkaa tarvittaessa nollalla) kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten taikka neli- tai viisinumeroinen numero erillisdirektiivin mukaista EY-tyyppihyväksyntää varten. Sarja alkaa luvusta 0001 jokaisen perusdirektiivin osalta.

Osa 5: Laajennuksen osoittava kaksinumeroinen järjestysnumero (joka alkaa tarvittaessa nollalla). Sarja alkaa luvusta 00 jokaisen perushyväksyntänumeron osalta.

2. Kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän osalta osa 2 jätetään pois.

Jos kyseessä on pieninä sarjoina valmistetuille ajoneuvoille 22 artiklan mukaisesti myönnetty kansallinen tyyppihyväksyntä, osa 2 korvataan suuraakkosin esitetyillä kirjaimilla NKS.

3. Ainoastaan ajoneuvon lakisääteisen kilven (lakisääteisten kilpien) osa 5 jätetään pois.

4. Esimerkki jarruja koskevan direktiivin mukaisesta kolmannesta järjestelmän hyväksynnästä (jota ei vielä ole laajennettu), jonka on myöntänyt Ranska:

e2*71/320*98/12*0003*00

tai

e2*88/77*91/542A*0003*00 sellaisen direktiivin osalta, jossa on kaksi voimaantulovaihetta A ja B.

5. Esimerkki toisesta laajennuksesta neljänteen ajoneuvon tyyppihyväksyntään, jonka on myöntänyt Yhdistynyt kuningaskunta:

e11*98/14*0004*02

kun direktiivi 98/14/ETY on toistaiseksi viimeisin direktiivin 70/156/ETY artikloita koskeva muutosdirektiivi .

6. Esimerkki kokonaisen ajoneuvon EY-tyypppihyväksynnästä, jonka Luxemburg on 21 artiklan mukaisesti myöntänyt pieninä sarjoina valmistettavalle ajoneuvolle:

e13*KS[.../...]*0001*00

7. Esimerkki ajoneuvon kansallisesta tyypppihyväksynnästä, jonka Alankomaat on 22 artiklan mukaisesti myöntänyt pieninä sarjoina valmistettavalle ajoneuvolle:

e4*NKS*0001*00.'

8. Esimerkki ajoneuvon lakisääteiseen kilpeen (lakisääteisiin kilpiin) merkitystä EY-tyyppihyväksyntänumerosta:

e11*98/14*0004

uusi

Lisäys 1

Osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki

1. Osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki koostuu seuraavista:

1.1. suorakulmion reunustama pieni e-kirjain, jota seuraa osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion tunnuskirjain (tunnuskirjaimet) tai -numero

>TAULUKON PAIKKA>

1.2. Suorakulmion läheisyydessä oleva "perushyväksyntänumero", joka sisältyy tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat asianomaisen erillisdirektiivin viimeisimmälle merkittävälle tekniselle muutokselle annetun sarjanumeron.

1.3. Lähelle suorakulmiota sijoitettu lisäsymboli(t), jonka avulla voidaan tunnistaa tiettyjä piirteitä. Nämä lisätiedot on määritetty asianomaisissa erillisdirektiiveissä.

2. Osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntämerkki on kiinnitettävä erilliseen tekniseen yksikköön tai osan siten, että se on häviämätön ja selvästi luettavissa.

3. Liitteessä annetaan esimerkki osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntämerkistä.

uusi

Lisäyksen 1 liite

Esimerkki osan tyyppihyväksyntämerkistä

>VIITTAUS KAAVIOON>

Selitys: edellä olevan osan tyyppihyväskynnän on myöntänyt Belgia numerolla 0004. 01 on järjestysnumero, joka osoittaa niiden teknisten vaatimusten tason, jotka tämä osa täyttää. Järjestysnumero annetaan asianomaisen erillisdirektiivin mukaisesti.

Huom.: Tässä esimerkissä ei ole lisäsymboleja.

2001/116/EY (mukautettu)

LIITE VIII TESTITULOKSET

(Tyyppihyväksyntäviranomainen täyttää; liitetään ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistukseen.)

Tiedoista on kaikissa tapauksissa käytävä ilmi, mihin varianttiin ja versioon niitä sovelletaan. Yhtä versiota varten voi olla enintään yksi tulos. Voidaan kuitenkin hyväksyä yhtä versiota koskevien useiden tulosten yhdistelmä, jossa osoitetaan huonoin tapaus. Tällöin on ilmoitettava, että tähdellä (*) merkityissä kohdissa on annettu ainoastaan huonoimman tapauksen tulokset.

1. Melutasoa koskevien testien tulokset

Hyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Pakokaasupäästöjä koskevien testien tulokset

Perusdirektiivi( [37]):

[37] ) Tarvittaessa.

- Moottoriajoneuvojen päästöjä koskeva direktiivi 70/220/ETY

- Ajoneuvojen moottoreiden päästöjä koskeva direktiivi 88/77/ETY

- Dieselin savutusta koskeva direktiivi 72/306/ETY

2.1. Moottoriajoneuvojen päästöjä koskeva direktiivi 70/220/ETY

Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutosdirektiivi . Jos direktiivillä on kaksi tai useampia täytäntöönpanovaiheita, ilmoitetaan myös täytäntöönpanovaihe:

Polttoaine (-aineet) ( [38]):.....................................(diesel, bensiini, nestekaasu, maakaasu, kaksoispolttoaineella toimiva: bensiini/nestekaasu, kaksoispolttoaineella toimiva: bensiini/maakaasu, etanoli...)

[38] ) Ilmoitetaan polttoaineeseen sovellettavat rajoitukset (esim. L-ryhmä tai H-ryhmä maakaasulle).

2.1.1. Tyyppi I -testin( [39])ajoneuvon päästöt testisyklin aikana kylmäkäynnistyksen jälkeen

[39] ) Toistetaan bensiinille ja kaasumaiselle polttoaineelle, jos kyseessä on ajoneuvo, jossa voidaan käyttää bensiiniä tai kaasumaista polttoainetta. Ajoneuvojen polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta, mutta jos bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, ajoneuvot katsotaan testaustarkoituksessa ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.

>TAULUKON PAIKKA>

2.1.2. II-tyypin testin (3) päästötiedot katsastuksia varten:

Tyyppi II, joutokäynti

>TAULUKON PAIKKA>

Tyyppi II, korotettu joutokäynti

>TAULUKON PAIKKA>

2.1.3. III-tyypin testitulokset: .......................

2.1.4. IV-tyypin testin (haihtumistestin) tulokset: ............g/testi

2.1.5. V-tyypin kestävyystestin tulokset:

- Kestävyystyyppi: 80 000 km / 100 000 km / ei sovellettavissa (1)

- Huononemiskerroin: laskettu/kiinteä (1)

- Päästöarvo:

CO:....

HC:....

NOx:....

2.1.6. VI-tyypin alhaisen lämpötilan päästötestin tulokset:

>TAULUKON PAIKKA>

2.1.7. Sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei (1)

2.2. Ajoneuvojen moottoreiden päästöjä koskeva direktiivi 88/77/ETY

Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutosdirektiivi . Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:..................................................................

Polttoaine (-aineet)(2):.....................................(diesel, bensiini, nestekaasu, maakaasu, etanoli.....)

2.2.1. ESC-testin tulokset(1)

CO : g/kWh

THC : g/kWh

NOx : g/kWh

Hiukkaset : g/kWh

2.2.2. ELR-testin tulos(1)

Savutus :.....m-1

2.2.3. ETC-testin tulos(1)

CO : g/kWh

THC : g/kWh (1)

NMHC: g/kWh (1)

CH4 : g/kWh (1)

NOx : g/kWh

Hiukkaset : g/kWh (1)

2.3. Dieselin savutusta koskeva direktiivi 72/306/ETY

Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutosdirektiivi . Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:..................................................................

2.3.1. Ryntäystestin tulokset

>TAULUKON PAIKKA>

3. CO2-päästöjä / polttoaineen kulutusta koskevien testien tulokset(1)(3)

Hyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero:

>TAULUKON PAIKKA>

2001/116/EY (mukautettu)

LIITE IX EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS

valmiiden/valmistuneiden( [40])ajoneuvojen osalta

[40] ) Tarpeeton yliviivataan.

I OSA (Enimmäiskoko A4 (210 × 297 mm) tai A4-kokoon taitettu)

Sivu 1

Allekirjoittanut: (täydellinen nimi)

todistaa, että seuraava ajoneuvo:

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Tyyppi:

variantti( [41]):

[41] ) Ilmoitetaan myös numerotunnus tai aakkosnumeerinen tunnus. Tämä koodi saa sisältää enintään 25 yksikköä vaihtoehdon tai 35 yksikköä muunnoksen osalta.

muunnos(2):

0.2.1. Kauppanimi (kauppanimet) :

0.4. Luokka:

0.5. Perusajoneuvon valmistajan nimi ja osoite:

Ajoneuvon viimeisimmän rakennusvaiheen toteuttaneen valmistajan nimi ja osoite (1):

0.6. Lakisääteisten kilpien sijainti:

Ajoneuvon valmistenumero:

Ajoneuvon valmistenumeron sijainti alustassa:

EY-tyyppihyväksynnässä esitetyn ajoneuvotyypin (ajoneuvotyyppien) mukaisesti(1)

Perusajoneuvo:

Valmistaja:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Päiväys:

Vaihe 2: Valmistaja:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Päiväys:

vastaa kaikilta osin valmista/valmistunutta(1) tyyppiä, joka esitetään:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Päiväys:

Ajoneuvo voidaan rekisteröidä pysyvästi ilman lisäksi tehtäviä EY-tyyppihyväksyntöjä jäsenvaltioissa, joissa on oikean-/vasemmanpuoleinen liikenne( [42]) ja joissa nopeusmittarissa käytetään metrijärjestelmän/englantilaisen järjestelmän( [43]) yksikköjä.

[42] ) Ilmoitetaan, soveltuuko valmistettu ajoneuvo käytettäväksi oikean- vai vasemmanpuoleisessa liikenteessä vai sekä oikean- että vasemmanpuoleisessa liikenteessä.

[43] ) Ilmoitetaan, käytetäänkö asennetussa nopeusmittarissa metrijärjestelmän vai sekä metrijärjestelmän että englantilaisen järjestelmän yksikköjä.

(Paikka) (Päiväys):

(Allekirjoitus) (Asema)

Liitteet (ainoastaan monivaiheisesti valmistettujen ajoneuvotyyppien osalta): vaatimustenmukaisuustodistus kaikkien vaiheiden osalta.

Sivu 2

M1-luokan valmiit tai valmistuneet ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin direktiiveihin liittyvissä EY-tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa direktiiveissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten direktiivien nojalla sallittavat poikkeamat.)

1. Akseleiden lukumäärä: ...... ja pyörien lukumäärä: ......

2. Vetävät akselit:

3. Akseliväli: ...... mm

5. Raideväli(t): 1: ...... mm 2. ......mm 3. ......mm

6.1. Pituus: ...... mm

7.1. Leveys: ...... mm

8. Korkeus: ...... mm

11. Takaylitys: ...... mm

12.1. Korilla varustetun ajoneuvon massa ajokunnossa: ...... kg

14.1. Suurin teknisesti sallittu kokonaismassa: ..... kg

14.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ..... kg 2. ...... kg 3. .....kg jne.

14.3. Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. .......kg jne.

16. Suurin sallittu kattokuorma: ...... kg

17. Perävaunun suurin massa (jarruilla varustettu): ...... kg; (jarruton): ...... kg

18. Yhdistelmän suurin massa: ...... kg

19.1. Suurin pystysuora kuormitus perävaunun kytkentäpisteessä: ...... kg

20. Moottorin valmistaja:

21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

22. Toimintaperiaate:

22.1. Suora ruiskutus: kyllä/ei(1)

23. Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24. Iskutilavuus: ...... cm³

25. Polttoaine:

26. Suurin nettoteho: ...... kW pyörintänopeudella ...... rpm

27. Kytkin (tyyppi):

28. Vaihdelaatikko (tyyppi):

29. Vaihteiden välityssuhteet: 1. ...... 2. ...... 3. ...... 4. ...... 5. ...... 6. ......

30. Vetopyörästön välityssuhde:

32. Renkaat ja pyörät: akseli 1: ..... akseli 2: ..... akseli 3: ...... (Z-luokan renkaista, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoon, jonka suurin nopeus ylittää 300 km/h, annetaan olennaiset renkaan ominaisuudet);

34. Ohjaus, tehostustapa:

35. Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

37. Korin tyyppi:

38. Ajoneuvon väri( [44]):

[44] ) Ilmoitetaan ainoastaan perusväri(t) seuraavasti: valkoinen, keltainen, oranssi, punainen, sinipunainen, sininen, vihreä, harmaa, ruskea tai musta.

41. Ovien lukumäärä ja asettelu:

42.1. Istuinten lukumäärä ja sijainti:

43.1. Mahdollisen kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

44. Suurin nopeus: ...... km/h

45. Melutaso

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

Paikallaan oleva: ...... dB(A) moottorin pyörintänopeudella: ...... rpm

Ohiajomelu: ...... dB(A)

46.1. Pakokaasupäästöt (() [45]):

[45] ) Toistetaan bensiinille ja kaasumaiselle polttoaineelle, jos kyseessä on ajoneuvo, jossa voidaan käyttää bensiiniä tai kaasumaista polttoainetta. Ajoneuvojen polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta, mutta jos bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, ajoneuvot katsotaan testaustarkoituksessa ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

1. testausmenettely:................

CO: ...... HC: ...... NOx: ...... HC + NOx: ...... Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m-1)): Hiukkaset: .....

2. testausmenettely (jos sovellettavissa)...........

CO: ...... NOx: ...... NMHC: ...... THC: .... CH4: ...... Hiukkaset: ......

46.2. CO2-päästöt/polttoaineen kulutus(6):

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero:........

>TAULUKON PAIKKA>

47. Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) tarvittaessa:

>TAULUKON PAIKKA>

50. Huomautukset:

51. Poikkeukset:

Sivu 2

M2- ja M3-luokan valmiit tai valmistuneet ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin direktiiveihin liittyvissä tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa direktiiveissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten direktiivien nojalla sallittavat poikkeamat.)

1. Akseleiden lukumäärä: ...... ja pyörien lukumäärä: ......

2. Vetävät akselit: ........

3. Akseliväli: ...... mm

5. Raideväli(t): 1. ...... mm 2. ...... mm 3. ...... mm 4. ...... mm

6.1. Pituus: ...... mm

6.3. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: ...... mm

7.1. Leveys: ...... mm

8. Korkeus: ...... mm

10.1. Ajoneuvon kattama maapinta-ala: ...... m

11. Takaylitys: ...... mm

12.1. Korilla varustetun ajoneuvon massa ajokunnossa: ...... kg

14.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

14.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

14.4. Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

16. Suurin sallittu kattokuorma: ...... kg

17. Perävaunun suurin massa (jarruilla varustettu): ...... kg; (jarruton): ...... kg

18. Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

19.1. Suurin teknisesti sallittu ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva massa ............kg

20. Moottorin valmistaja:

21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

22. Toimintaperiaate:

22.1. Suora ruiskutus: kyllä/ei(1)

23. Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24. Iskutilavuus: ...... cm³

25. Polttoaine:

26. Suurin nettoteho: ...... kW pyörintänopeudella ...... rpm

27. Kytkin (tyyppi):

28. Vaihdelaatikko (tyyppi):

29. Vaihteiden välityssuhteet: 1. ...... 2. ...... 3. ...... 4. ...... 5. ...... 6. ......

30. Vetopyörästön välityssuhde: ......

32. Renkaat ja pyörät: akseli 1: ...... akseli 2: ..... akseli 3: ..... akseli 4: .....

33.1. Vetävä(t) akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei(1)

34. Ohjaus, tehostustapa: ...................................................

35. Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

36. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: ...... bar

37. Korin tyyppi:

41. Ovien lukumäärä ja asettelu:

42.2. Istumapaikkojen lukumäärä (lukuun ottamatta kuljettajan istuinta):

42.3. Seisomapaikkojen lukumäärä:

43.1. Mahdollisen kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

44. Suurin nopeus: ...... km/h

45. Melutaso

Hyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

Paikallaan oleva: ...... dB(A) moottorin pyörintänopeudella: ...... rpm

Ohiajomelu: ...... dB(A)

46.1. Pakokaasupäästöt(6):

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

1. testausmenettely:................

CO: ...... HC: ...... NOx: ...... HC + NOx: ...... Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m-1)): ........Hiukkaset: .....

2. testausmenettely (jos sovellettavissa)...........

CO: ...... NOx: ...... NMHC: ...... THC:......CH4: ...... Hiukkaset: ......

47. Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) (tarvittaessa):

>TAULUKON PAIKKA>

50. Huomautukset:

51. Poikkeukset:

Sivu 2

N1-, N2- ja N3-luokan valmiit tai valmistuneet ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin direktiiveihin liittyvissä EY-tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa direktiiveissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten direktiivien nojalla sallittavat poikkeamat.)

1. Akseleiden lukumäärä: ...... ja pyörien lukumäärä: ......

2. Vetävät akselit: ........

3. Akseliväli: ...... mm

4.1. Vetopöydän etäisyys akseliston painopisteestä (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys, jos on kyse säädettävästä vetopöydästä): ...... mm

5. Raideväli(t): 1. ...... mm 2. ...... mm 3. ...... mm 4. ...... mm

6.1. Pituus: ...... mm

6.3. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: ...... mm

6.5. Kuormausalueen pituus: ...... mm

7.1. Leveys: ...... mm

8. Korkeus: ...... mm

10.2. Ajoneuvon kattama maapinta-ala (ainoastaan N2- ja N3-luokkien osalta): ...... m

11. Takaylitys: ...... mm

12.1. Korilla varustetun ajoneuvon massa ajokunnossa: ...... kg

14.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

14.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

14.4. Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

15. Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akseleiden) tai kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti: ......................

17. Moottoriajoneuvojen suurin teknisesti sallittu hinattava massa:

17.1. Varsinainen perävaunu:

17.2. Puoliperävaunu:

17.3. Keskiakseliperävaunu:

17.4. Perävaunun (jarruttoman) suurin teknisesti sallittu massa: ............. kg

18. Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ........ kg

19.1. Suurin teknisesti sallittu ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva massa ............kg

20. Moottorin valmistaja:

21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

22. Toimintaperiaate:

22.1. Suora ruiskutus: kyllä/ei(1)

23. Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24. Iskutilavuus: ...... cm³

25. Polttoaine:

26. Suurin nettoteho: ...... kW pyörintänopeudella ...... rpm

27. Kytkin (tyyppi):

28. Vaihdelaatikko (tyyppi):

29. Vaihteiden välityssuhteet: 1. ...... 2. ...... 3. ...... 4. ...... 5. ...... 6. ......

30. Vetopyörästön välityssuhde:

32. Renkaat ja pyörät: akseli 1: ...... akseli 2: ..... akseli 3: ..... akseli 4: .....

33.1. Vetävä(t) akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei(1)

34. Ohjaus, tehostustapa:

35. Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

36. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: ...... bar

37. Korin tyyppi:

38. Ajoneuvon väri (5) (ainoastaan N1-luokan osalta):

39. Säiliön tilavuus (ainoastaan säiliöajoneuvojen osalta): ...... m³

40. Suurin nosturin nostomomentti kNm.

41. Ovien lukumäärä ja asettelu:

42.1. Istuinten lukumäärä ja sijainti:

43.1. Mahdollisen kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

44. Suurin nopeus: ...... km/h

45. Melutaso

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

Paikallaan oleva: ...... dB(A) moottorin pyörintänopeudella: ...... rpm

Ohiajomelu: ...... dB(A)

46.1. Pakokaasupäästöt(6):

Hyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

1. testausmenettely:................

CO: ...... HC: ...... NOx: ...... HC + NOx: ...... Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m-1)): ........Hiukkaset: .....

2. testausmenettely (jos sovellettavissa)...........

CO: ...... NOx: ...... NMHC: ...... CH4: ......Hiukkaset: ......

47. Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) (tarvittaessa):

>TAULUKON PAIKKA>

48.1. EY-tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): ....../ei(1)

48.2. EY-tyyppihyväksytty määrättyjen eläinten kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): ....../ei(1)

50. Huomautukset:

51. Poikkeukset:

Sivu 2

O1-, O2-, O3- ja O4-luokan valmiit tai valmistuneet ajoneuvot

1. Akseleiden lukumäärä: ...... ja pyörien lukumäärä: ......

3. Akseliväli: ...... mm

5. Raideväli(t): 1. ...... mm 2. ...... mm 3. ...... mm

6.1. Pituus: ...... mm

6.4. Kytkentälaitteen keskipisteen ja ajoneuvon takareunan välinen etäisyys: ...... mm

6.5. Kuormausalueen pituus: ...... mm

7.1. Leveys: ...... mm

8. Korkeus: ...... mm

10.3. Ajoneuvon kattama maapinta-ala (ainoastaan O2-, O3- ja O4-luokkien osalta): ...... m

11. Takaylitys: ...... mm

12.1. Korilla varustetun ajoneuvon massa ajokunnossa: ...... kg

14.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

14.5. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg kytkentäkohta: ...... kg

14.6. Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: ...... kg.

15. Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akseleiden) tai kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti: ......................

19.2. B-, D-, E- ja H-luokan kytkentälaitteiden osalta: vetoajoneuvon suurin massa (T) tai ajoneuvoyhdistelmän suurin massa (jos T < 32 000 kg): ...... kg

32. Renkaat ja pyörät: akseli 1: ...... akseli 2: ..... akseli 3: .....

33.2. Akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei(1)

34. Ohjaus, tehostustapa:

35. Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

37. Korin tyyppi:

39. Säiliön tilavuus (ainoastaan säiliöajoneuvojen osalta): ...... m³

43.2. Kytkentälaitteen hyväksyntämerkintä:

47. Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) (tarvittaessa):

>TAULUKON PAIKKA>

48.1. EY-tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): ....../ei(1)

48.2. EY-tyyppihyväksytty määrättyjen eläinten kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: /luokka (luokat): ....../ei(1)

50. Huomautukset:

51. Poikkeukset:

II OSA

EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS

keskeneräiset ajoneuvot

(Enimmäiskoko A4 (210 × 297 mm) tai A4-kokoon taitettu)

Sivu 1

Allekirjoittanut:

(täydellinen nimi)

todistaa, että seuraava ajoneuvo:

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Tyyppi:

Variantti(2):

Muunnos(2):

0.2.1. Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

0.4. Luokka:

0.5. Perusajoneuvon valmistajan nimi ja osoite:

Ajoneuvon viimeisimmän rakennusvaiheen toteuttaneen valmistajan nimi ja osoite (1)

0.6. Lakisääteisten kilpien sijainti:

Ajoneuvon valmistenumero:

Ajoneuvon valmistenumeron sijainti alustassa:

EY-tyyppihyväksynnässä esitetyn ajoneuvotyypin (ajoneuvotyyppien) mukaisesti(1)

Perusajoneuvo: Valmistaja:.....................................................

EY-tyyppihyväksyntänumero: ..................................................

Päiväys:....................................

Vaihe 2: Valmistaja: ..............................................................................

EY-tyyppihyväksyntänumero: ..................................................

Päiväys:....................................

vastaa kaikilta osin keskeneräistä tyyppiä, joka esitetään:

EY-tyyppihyväksyntänumero: ..................................................

Päiväys:....................................

Ajoneuvoa ei voida rekisteröidä pysyvästi ilman lisäksi tehtäviä EY-tyyppihyväksyntöjä.

............................................................................................................................................

(Paikka) (Päiväys) (Allekirjoitus) (Asema)

Liitteet: Vaatimustenmukaisuustodistus kaikkien vaiheiden osalta.

Sivu 2

M1-luokan keskeneräiset ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin direktiiveihin liittyvissä EY-tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa direktiiveissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten direktiivien nojalla sallittavat poikkeamat.)

1. Akseleiden lukumäärä: ...... ja pyörien lukumäärä: ......

2. Vetävät akselit:

3. Akseliväli: ...... mm

5. Raideväli(t): 1. ......mm 2. ......mm 3. ...... mm

6.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu pituus: ...... mm

7.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu leveys: ...... mm

9.1. Painopisteen korkeus: ...... mm

9.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu painopisteen korkeus: ...... mm

9.3. Valmistuneen ajoneuvon pienin sallittu painopisteen korkeus: ...... mm

13.1. Valmistuneen ajoneuvon pienin sallittu massa: ...... kg

13.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg

14.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

14.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg

14.3. Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg

16. Suurin sallittu kattokuorma: ...... kg

17. Perävaunun suurin massa (jarruilla varustettu): ...... kg; (jarruton): ...... kg

18. Yhdistelmän suurin massa: ...... kg

19.1. Suurin pystysuora kuormitus perävaunun kytkentäpisteessä: ...... kg

20. Moottorin valmistaja:

21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

22. Toimintaperiaate:

22.1. Suora ruiskutus: kyllä/ei(1)

23. Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24. Iskutilavuus: ...... cm3

25. Polttoaine:

26. Suurin nettoteho: ...... kW pyörintänopeudella ...... rpm

27. Kytkin (tyyppi):

28. Vaihdelaatikko (tyyppi):

29. Vaihteiden välityssuhteet: 1. ...... 2. ...... 3. ...... 4. ...... 5. ...... 6. ......

30. Vetopyörästön välityssuhde:

32. Renkaat ja pyörät: akseli 1: ..... akseli 2: ............ akseli 3: ............

34. Ohjaus, tehostustapa:

35. Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

41. Ovien lukumäärä ja asettelu:

42.1. Istuinten lukumäärä ja sijainti:

43.1. Mahdollisen kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

43.3. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat:

43.4. Ominaisarvot(1): D...... / V...... / S...... / U......

45. Melutaso:

Hyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

Paikallaan oleva: ...... dB(A) moottorin pyörintänopeudella: ...... rpm

Ohiajomelu: ...... dB(A)

46.1. Pakokaasupäästöt(6):

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

1. testausmenettely:................

CO: ...... HC: ...... NOx: ...... HC + NOx: ...... Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m-1)): Hiukkaset: .....

2. testausmenettely (jos sovellettavissa)...........

CO: ...... NOx: ...... NMHC: ...... THC: .... CH4: ...... Hiukkaset: ......

47. Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) tarvittaessa:

>TAULUKON PAIKKA>

49. Alusta suunniteltu ainoastaan maastoajoneuvoille: kyllä/ei(1)

50. Huomautukset:

51. Poikkeukset:

Sivu 2

M2- ja M3-luokan keskeneräiset ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin direktiiveihin liittyvissä tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa direktiiveissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten direktiivien nojalla sallittavat poikkeamat.)

1. Akseleiden lukumäärä: ...... ja pyörien lukumäärä: ......

2. Vetävät akselit: ........

3. Akseliväli: ...... mm

5. Raideväli(t): 1. ...... mm 2. ...... mm 3. ...... mm 4. ...... mm

6.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu pituus: ...... mm

6.3. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: ...... mm

7.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu leveys: ...... mm

9.1. Painopisteen korkeus: ...... mm

9.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu painopisteen korkeus: ...... mm

9.3. Valmistuneen ajoneuvon pienin sallittu painopisteen korkeus: ...... mm

12.3. Ajoneuvon alustan massa: ...... kg

13.1. Valmistuneen ajoneuvon pienin sallittu massa: ...... kg

13.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

14.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

14.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

14.4. Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

16. Suurin sallittu kattokuorma: ...... kg

17. Perävaunun suurin massa (jarruilla varustettu): ...... kg; (jarruton): ...... kg

18. Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

19.1. Suurin teknisesti sallittu ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva massa ............kg

20. Moottorin valmistaja:

21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

22. Toimintaperiaate:

22.1. Suora ruiskutus: kyllä/ei(1)

23. Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24. Iskutilavuus: ...... cm³

25. Polttoaine:

26. Suurin nettoteho: ...... kW pyörintänopeudella ...... rpm

27. Kytkin (tyyppi):

28. Vaihdelaatikko (tyyppi):

29. Vaihteiden välityssuhteet: 1. ...... 2. ...... 3. ...... 4. ...... 5. ...... 6. ......

30. Vetopyörästön välityssuhde: ......

32. Renkaat ja pyörät: akseli 1: ...... akseli 2: ..... akseli 3: ..... akseli 4: .....

33.1. Vetävä(t) akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei(1)

34. Ohjaus, tehostustapa:

35. Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

36. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: ...... bar

41. Ovien lukumäärä ja asettelu: .............................................................................

43.1. Kytkentälaitteen hyväksyntämerkintä, jos sellainen on: ......

43.3. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat:

43.4. Ominaisarvot(1): D...... / V...... / S...... / U......

45. Melutaso:

Hyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

Paikallaan oleva: ...... dB(A) moottorin pyörintänopeudella: ...... rpm

Ohiajomelu: ...... dB(A)

46.1. Pakokaasupäästöt(6): ...... EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

1. testausmenettely:

CO: ...... HC: ...... NOx: ...... HC + NOx: ...... Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m-1)): ........Hiukkaset: .....

2. testausmenettely (jos sovellettavissa)...........

CO: ...... NOx: ...... NMHC: ...... THC:...... CH4: ...... Hiukkaset: ......

47. Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) (tarvittaessa):

>TAULUKON PAIKKA>

49. Alusta suunniteltu ainoastaan maastoajoneuvoille: kyllä/ei(1)

50. Huomautukset:

51. Poikkeukset:

Sivu 2

N1-, N2- ja N3-luokan keskeneräiset ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin direktiiveihin liittyvissä tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa direktiiveissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten direktiivien nojalla sallittavat poikkeamat.)

1. Akseleiden lukumäärä: ...... ja pyörien lukumäärä: ......

2. Vetävät akselit: ........

3. Akseliväli: ...... mm

4.2. Vetopöydän etäisyys puoliperävaunun vetoajoneuvon osalta (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys): ...... mm

5. Raideväli(t): 1. ...... mm 2. ...... mm 3. ...... mm 4. ...... mm

6.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu pituus: ...... mm

6.3. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: ...... mm

7.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu leveys: ...... mm

9.1. Painopisteen korkeus: ...... mm

9.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu painopisteen korkeus: ...... mm

9.3. Valmistuneen ajoneuvon pienin sallittu painopisteen korkeus: ...... mm

12.3. Ajoneuvon alustan massa: ...... kg

13.1. Valmistuneen ajoneuvon pienin sallittu massa: ...... kg

13.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

14.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

14.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

14.4. Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg 4. ...... kg

15. Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akseleiden) tai kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti: ......................

17. Moottoriajoneuvojen suurin teknisesti sallittu hinattava massa:

17.1. Varsinainen perävaunu:

17.2. Puoliperävaunu:

17.3. Keskiakseliperävaunu: ...............

17.4. Perävaunun suurin massa (jarruton): ...... kg;

18. Yhdistelmän suurin massa: ...... kg

19.1. Suurin pystysuora kuormitus perävaunun kytkentäpisteessä: ...... kg

20. Moottorin valmistaja:

21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

22. Toimintaperiaate:

22.1. Suora ruiskutus: kyllä/ei(1)

23. Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24. Iskutilavuus: ...... cm³

25. Polttoaine:

26. Suurin nettoteho: ...... kW pyörintänopeudella ...... rpm

27. Kytkin (tyyppi):

28. Vaihdelaatikko (tyyppi):

29. Vaihteiden välityssuhteet: 1. ...... 2. ...... 3. ...... 4. ...... 5. ...... 6. ......

30. Vetopyörästön välityssuhde:

32. Renkaat ja pyörät: akseli 1: ...... akseli 2: ..... akseli 3: ..... akseli 4: .....

33.1. Vetävä(t) akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei(1)

34. Ohjaus, tehostustapa:

35. Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

36. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: ...... bar

41. Ovien lukumäärä ja asettelu:

42.1. Istuinten lukumäärä ja sijainti:

43.1. Mahdollisen kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

43.3. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat:

43.4. Ominaisarvot(1): D...... / V...... / S...... / U......

45. Melutaso:

Hyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:.............

Paikallaan oleva: ...... dB(A) moottorin pyörintänopeudella: ...... rpm

Ohiajomelu: ...... dB(A)

46.1. Pakokaasupäästöt(6): EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perusdirektiivin ja viimeisimmän muutosdirektiivin numero. Jos kyseessä on direktiivi, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

1. testausmenettely:

CO: ...... HC: ...... NOx: ...... HC + NOx: ...... Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m-1)): ........Hiukkaset: .....

2. testausmenettely (jos sovellettavissa)...........

CO: ...... NOx: ...... NMHC: ...... CH4: ......Hiukkaset: ......

47. Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) (tarvittaessa):

>TAULUKON PAIKKA>

48.1. EY-tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): ....../ei(1)

48.2. EY-tyyppihyväksytty määrättyjen eläinten kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): ....../ei(1)

49. Alusta suunniteltu ainoastaan maastoajoneuvoille: kyllä/ei(1)

50. Huomautukset:

51. Poikkeukset:

Sivu 2

O1-, O2-, O3- ja O4-luokan keskeneräiset ajoneuvot

1. Akseleiden lukumäärä: ...... ja pyörien lukumäärä: ......

3. Akseliväli: ...... mm

5. Raideväli(t): 1. ...... mm 2. ...... mm 3. ...... mm

6.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu pituus: ...... mm

6.4. Kytkentälaitteen keskipisteen ja ajoneuvon takareunan välinen etäisyys: ...... mm

7.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu leveys: ...... mm

9.1. Painopisteen korkeus: ...... mm

9.2. Valmistuneen ajoneuvon suurin sallittu painopisteen korkeus: ...... mm

9.3. Valmistuneen ajoneuvon pienin sallittu painopisteen korkeus: ...... mm

12.3. Ajoneuvon alustan massa: ...... kg

13.1. Valmistuneen ajoneuvon pienin sallittu massa: ...... kg

13.2. Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg

14.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: ..... kg

14.5. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... kg kytkentäkohta: ...... kg

14.6. Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. ...... kg 2. ...... kg 3. ...... ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: ...... kg.

15. Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akseleiden) tai kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti: ......................

19.2. B-, D-, E- ja H-luokan kytkentälaitteiden osalta: vetoajoneuvon suurin massa (T) tai ajoneuvoyhdistelmän suurin massa (jos T < 32 000 kg): ...... kg

32. Renkaat ja pyörät: akseli 1: ...... akseli 2: ..... akseli 3: .....

33.2. Akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei(1)

34. Ohjaus, tehostustapa:

35. Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

43.2. Kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

43.3. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat:

43.4. Ominaisarvot(1): D...... / V...... / S...... / U......

47. Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) (tarvittaessa):

>TAULUKON PAIKKA>

48.1. EY-tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): ....../ei(1)

48.2. EY-tyyppihyväksytty määrättyjen eläinten kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): ....../ei(1)

50. Huomautukset:

51. Poikkeukset:

2001/116/EY (mukautettu)

uusi

LIITE X TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUTTA KOSKEVAT MENETTELYT

0. TAVOITTEET

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevalla menettelyllä pyritään varmistamaan, että jokainen ajoneuvo, järjestelmä, osa ja erillinen tekninen yksikkö on tuotettu ja tuotetaan myös vastaisuudessa tyyppihyväksyntänsä mukaisesti.

Menettelyihin sisältyvät erottamattomina osina laadunhallintajärjestelmien arviointi, jota jäljempänä kutsutaan alkuarvioinniksi [46], sekä hyväksynnän kohteen ja tuotteeseen liittyvien valvontatoimien varmennus, joita kutsutaan tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyksi.

[46] ) Ohjeita arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen on yhdenmukaistetussa standardissa ISO 10011, osat 1,2 ja 3, 1991.

1. ALKUARVIOINTI

1.1. Jäsenvaltion EY-tyyppihyväksyntäviranomaisten on varmistettava ennen EY-tyyppihyväksynnän myöntämistä, että käytettävissä on toimenpiteet ja menettelyt, joilla voidaan tyydyttävästi taata tehokas valvonta sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat osat, järjestelmät, erilliset tekniset yksiköt tai ajoneuvot ovat hyväksytyn tyypin mukaisia.

1.2. EY-tyyppihyväksynnän myöntävän viranomaisen on tarkistettava, täyttyvätkö 1.1 kohdassa asetetut vaatimukset.

Kyseisen viranomaisen on hyväksyttävä alkuarviointi sekä jäljempänä 2 osassa tarkoitetut tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyt ottaen tarvittaessa huomioon yhden jäljempänä 1.2.1-1.2.3 kohdassa kuvatuista järjestelyistä tai tarvittaessa kyseisten järjestelyjen yhdistelmän kokonaan tai osittain.

1.2.1. Hyväksynnän myöntävän EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen tai EY-tyyppihyväksyntäviranomaisten puolesta toimivan nimetyn elimen on toteutettava varsinainen alkuarviointi ja/tai tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyjen tarkastus .

1.2.1.1. Toteutettavan alkuarvioinnin laajuutta määrittäessään EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on otettava huomioon seuraavia seikkoja koskevat saatavissa olevat tiedot:

- jäljempänä 1.2.3 kohdassa kuvattu valmistajan todistus, jota ei ole pätevöity tai tunnustettu kyseisen kohdan perusteella,

- osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnän osalta laatujärjestelmien arvioinnit, jotka ajoneuvon valmistaja(t) on suorittanut (ovat suorittaneet) osan tai erillisen teknisen yksikön valmistajan tiloissa yhden tai useamman kyseisellä teollisuudenalalla sovellettavan, yhdenmukaistetun EN ISO 9002 - 1994 tai EN ISO 9001 - 2000 -standardin vaatimukset täyttävän eritelmän mukaisesti; 7.3 kohdassa (jonka aiheena on asiakastyytyväisyys ja jatkuva parantaminen) olevat suunnittelun ja kehityksen käsitteisiin liittyvät vaatimukset saa jättää ottamatta huomioon.

1.2.2. Myös toisen jäsenvaltion EY-tyyppihyväksyntäviranomainen tai EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen tähän tarkoitukseen määräämä nimetty elin voi tehdä alkuarvioinnin ja/tai tuotteen vaatimustenmukaisuusjärjestelyjen tarkastuksen. Tällöin kyseisen toisen jäsenvaltion EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa esitetään alueet ja tuotantoyksiköt, joilla katsotaan olevan merkitystä EY-tyyppihyväksyttävän tuotteen (EY-tyyppihyväksyttävien tuotteiden) ja sen direktiivin kannalta, jonka mukaisesti kyseiset tuotteet tyyppihyväksytään() [47]. Kun toisen jäsenvaltion EY-tyyppihyväksyntäviranomainen on saanut vaatimustenmukaisuusvakuutusta koskevan pyynnön EY-tyyppihyväksynnän myöntävän jäsenvaltion EY-tyyppihyväksyntäviranomaiselta, sen on viipymättä lähetettävä vaatimustenmukaisuusvakuutus tai ilmoitettava, ettei se pysty antamaan tällaista vakuutusta. Lausunnossa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

[47] ) Esimerkiksi asiaa koskeva erillisdirektiivi, jos hyväksyttävä tuote on järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö, ja direktiivi 70/156/ETY, jos hyväksyttävä tuote on koko ajoneuvo.

Yhtymä tai yhtiö: // (esim. XYZ Automotive)

Alaorganisaatio: // (esim. Euroopan osasto)

Tehtaat/valmistuspaikat: // (esim. moottoritehdas 1 (Yhdistynyt kuningaskunta) ajoneuvotehdas 2 (Saksa))

Valmistetut ajoneuvot/osat: // (esim. kaikki M1-luokan mallit)

Arvioidut alueet: // (esim. moottorien kokoonpano, korin puristaminen ja kokoonpano, ajoneuvojen kokoonpano)

Tutkitut asiakirjat: // (esim. yhtiön ja valmistuspaikan laatukäsikirja ja -menettelyt)

Arviointi: // (esim. suoritettu 18.-30.9.2001) (esim. suunniteltu seurantakäynti: maaliskuu 2002)

1.2.3. EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on myös hyväksyttävä, että yhdenmukaistetun EN ISO 9002 - 1994 -standardin (jonka soveltamisalaan tuotantolaitokset ja hyväksyttävä tuote (hyväksyttävät tuotteet) kuuluvat) tai EN ISO 9001 - 2000 -standardin (jonka 7.3 kohdassa (asiakastyytyväisyys ja jatkuva parantaminen) olevat suunnittelun ja kehityksen käsitteisiin liittyvät vaatimukset saa jättää ottamatta huomioon), tai vastaavan yhdenmukaistetun standardin mukainen valmistajan asianmukainen todistus täyttää 1.2 kohdassa asetetut alkuarviointia koskevat vaatimukset. Valmistajan on esitettävä tiedot todistuksesta sekä huolehdittava siitä, että EY-tyyppihyväksyntäviranomaisille ilmoitetaan kaikista todistuksen voimassaoloon tai soveltamisalaan tehtävistä muutoksista.

1.3. Ajoneuvon järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksikköjen hyväksynnän myöntämiseksi tehtyjä alkuarviointeja ei tarvitse toistaa koko ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän vuoksi, vaan niitä täydennetään arvioinnilla, joka kattaa koko ajoneuvon kokoamiseen liittyvät paikat ja toimet, joita aiemmat arvioinnit eivät kattaneet.

2. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

2.1. Kukin tämän direktiivin tai erillisdirektiivin mukaisesti hyväksytty ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on valmistettava hyväksytyn tyypin mukaiseksi, eli sen on täytettävä tämän direktiivin tai jonkin liitteessä IV tai XI esitetyssä täydellisessä luettelossa olevan erillisdirektiivin vaatimukset.

2.2. Myöntäessään EY-tyyppihyväksynnän jäsenvaltion EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että voimassa on riittävät määräykset ja kirjalliset valvontasuunnitelmat, joista sovitaan valmistajan kanssa kunkin hyväksynnän osalta, jotta voidaan suorittaa määrävälein testit tai niihin liittyvät tarkastukset ja tarvittaessa erityisesti erillisdirektiiveissä säädetyt testit, joilla tarkistetaan, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on edelleen hyväksytyn tyypin mukainen.

2.3. EY-tyyppihyväksynnän haltijan on erityisesti

2.3.1. varmistettava, että käytettävissä on menettelyt, joilla tuotteiden (ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksikköjen) vaatimustenmukaisuutta hyväksyttyyn tyyppiin nähden valvotaan tehokkaasti, ja että näitä menettelyjä sovelletaan,

2.3.2. voitava käyttää kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastukseen tarvittavaa testauslaitteistoa tai muuta tarkoituksenmukaista laitteistoa,

2.3.3. varmistettava, että testitulokset kirjataan ja että niiden liiteasiakirjat ovat saatavilla ajan, joka määrätään yhdessä tyyppihyväksyntäviranomaisten kanssa, tämä aika ei saa olla yli kymmenen vuotta,

2.3.4. analysoitava kunkin testi- tai tarkastustyypin tulokset tarkistaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden siten, että teolliselle tuotannolle ominaiset vaihtelut sallitaan,

2.3.5. huolehdittava siitä, että jokaiselle tuotetyypille tehdään ainakin tässä direktiivissä säädetyt tarkastukset sekä liitteessä IV tai XI esitetyssä täydellisessä luettelossa mainituissa sovellettavissa erillisdirektiiveissä säädetyt testit,

2.3.6. huolehdittava siitä, että kaikki näyte- tai testikappalesarjat, jotka niille tehdyn testi- tai tarkastustyypin perusteella osoittautuvat vaatimusten vastaisiksi, johtavat uuteen näytteenottoon ja testiin tai tarkastukseen. Kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava, jotta vastaava tuotanto saatettaisiin jälleen vaatimustenmukaiseksi,

2.3.7. koko ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän osalta 2.3.5 kohdassa tarkoitetut tarkastukset rajoitetaan niihin, joilla voidaan tarkastaa, että noudatetaan asianmukaista rakennuseritelmää, joka liittyy hyväksyntään ja erityisesti liitteessä III esitettyyn ilmoituslomakkeeseen sekä tämän direktiivin liitteessä IX esitettyjä vaatimustenmukaisuustodistuksia varten vaadittaviin tietoihin.

3. JATKUVAT TARKASTUKSET

3.1. EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.

3.1.1. Tavallisesti valvotaan, että tässä liitteessä olevassa 1.2 kohdassa (alkuarviointi ja tuotteen vaatimustenmukaisuus) määrättyjä menettelyjä sovelletaan edelleen tehokkaasti.

3.1.1.1. Varmentamislaitoksen (joka on tämän liitteen 1.2.3 kohdan vaatimusten mukaisesti pätevöity tai tunnustettu) suorittamat valvontatoimet on hyväksyttävä 3.1.1. kohdan vaatimusten mukaisiksi alkuarviointia varten vahvistettujen menettelyjen osalta (1.2.3 kohta).

3.1.1.2. EY-tyyppihyväksyntäviranomaisten tekemien tarkastusten (muiden kuin 3.1.1.1. kohdassa tarkoitettujen tarkastusten) tavanomaisen suoritusvälin on taattava, että tässä liitteessä olevan 1 ja 2 osan mukaisesti sovellettavat aiheelliset tarkastukset toistetaan tyyppihyväksyntäviranomaisten luottamukseen perustuvin aikavälein.

3.2. Testi- tai tarkastusasiakirjojen sekä tuotantoasiakirjojen on oltava kaikissa tarkastuksissa tarkastajan käytettävissä; tämä koskee erityisesti niiden testien tai tarkastusten tuloksia, joista on tämän liitteen 2.2 kohdassa tarkoitetut määräykset ja kirjalliset valvontasuunnitelmat.

3.3. Jos testin luonne sen sallii, tarkastaja saa ottaa satunnaisotoksen näytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa (tai teknisen tutkimuslaitoksen laboratoriossa, jos erillisdirektiivissä niin säädetään). Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrätä valmistajan omien tarkastusten tulosten perusteella.

3.4. Jos valvonnan taso osoittautuu riittämättömäksi tai jos osoittautuu tarpeelliseksi tarkastaa 3.2 kohdan mukaisesti tehtyjen testien luotettavuus, tarkastaja valitsee näytteitä, jotka toimitetaan EY-tyyppihyväksyntätestit tehneelle tekniselle tutkimuslaitokselle.

3.5.

Jos tarkastuksesta saadaan epätyydyttäviä tuloksia, EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla tuotanto saatetaan jälleen vaatimusten mukaiseksi mahdollisimman nopeasti.

2001/116/EY

uusi

LIITE XI ERIKOISKÄYTTN TARKOITETTUJEN AJONEUVOJEN LUONNE JA NIITÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Lisäys 1

Matkailuautot, ambulanssit ja ruumisautot

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 2

Panssariajoneuvot

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 3

Muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot (mukaan luettuna matkailuperävaunut)

Poikkeuksia sallitaan sovellettavan ainoastaan, jos valmistaja pystyy osoittamaan hyväksyntäviranomaisia tyydyttävällä tavalla, että ajoneuvo ei voi täyttää kaikkia vaatimuksia ajoneuvon erityistarkoituksen vuoksi.

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 4

Ajoneuvonosturit

>TAULUKON PAIKKA>

Kirjaimien merkitys

X Ainoastaan erillisdirektiivissä määritellyt poikkeukset.

N/A Tätä direktiiviä ei sovelleta tähän ajoneuvoon (ei vaatimuksia).

A Poikkeus sallitaan, jos täyttä vaatimustenmukaisuutta ei saavuteta erityistarkoitusten vuoksi. Valmistajan on osoitettava tyyppihyväksyntäviranomaisia tyydyttävällä tavalla, että ajoneuvo ei voi täyttää vaatimuksia sen erityistarkoituksen vuoksi.

B Sovelletaan ainoastaan oviin, joista pääsee istuimiin, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, ja ainoastaan silloin, kun ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden kohtisuorasti mitattu istuimen R-pisteen ja ovipinnan keskitason välinen etäisyys on enintään 500 mm.

C Sovelletaan ainoastaan siihen ajoneuvon takimmaisen istuimen edessä olevaan osaan, joka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, sekä myös direktiivissä 74/60/ETY määriteltyyn pääniskualueeseen.

D Sovelletaan ainoastaan istuimiin, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä. Istuimet, jotka on suunniteltu käytettäväksi ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, on selkeästi osoitettava käyttäjille joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein.

E Ainoastaan etuosan osalta.

F Täyttöputken suunnan ja pituuden muutos sekä sisäänrakennetun säiliön uudelleensijoittaminen sallitaan.

G Perus-/keskeneräisen ajoneuvon (jonka alustaa käytettiin erityiskäyttöön tarkoitetun ajoneuvon rakentamisessa) luokan mukaiset vaatimukset. Keskeneräisten/valmistuneiden ajoneuvojen osalta on hyväksyttävää, että vastaavan N-luokan ajoneuvoja koskevat (suurimpaan massaan perustuvat) vaatimukset täyttyvät.

H Pakojärjestelmän pituuden muuttaminen enintään kahden metrin pituudelta viimeisen äänenvaimentimen jälkeen on sallittua ilman lisätestejä.

I Sovelletaan ainoastaan lämmitysjärjestelmiin, joita ei ole erityisesti suunniteltu asumistarkoituksiin.

J Kaikkien muiden ikkunoiden paitsi ohjaamon ikkunoiden (tuulilasi ja sivulasit) materiaali saa olla joko turvalasia tai jäykkää muovilasitetta.

K Merkinantolaitteita voidaan asentaa lisää.

L Sovelletaan ainoastaan istuimiin, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä. Takaistuimilla vaaditaan vähintään kiinnityspisteet lantiovöille. Istuimet, jotka on suunniteltu käytettäväksi ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, on selkeästi osoitettava käyttäjille joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein.

M Sovelletaan ainoastaan istuimiin, jotka on tarkoitettu tavanomaiseen käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä. Kaikilla takaistuimilla vaaditaan vähintään lantiovyöt. Istuimet, jotka on suunniteltu käytettäväksi ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, on selkeästi osoitettava käyttäjille joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein.

N Edellyttäen, että kaikki pakolliset valaisinlaitteet on asennettu ja että geometriseen näkyvyyteen ei vaikuteta.

O Ajoneuvon etuosaan on oltava asennettu sopiva järjestelmä.

P Sovelletaan ainoastaan lämmitysjärjestelmiin, joita ei ole erityisesti suunniteltu asumistarkoituksiin. Ajoneuvon etuosaan on oltava asennettu sopiva järjestelmä.

Q Pakojärjestelmän pituuden muuttaminen enintään kahden metrin pituudelta viimeisen äänenvaimentimen jälkeen on sallittua ilman lisätestejä. Edustavimmalle perusajoneuvolle myönnetty EY-tyyppihyväksyntä pysyy voimassa, vaikka vertailupaino muuttuisi.

R Edellyttäen, että kaikkien jäsenvaltioiden rekisterikilvet voidaan asentaa ja että ne ovat asentamisen jälkeen edelleen näkyvissä.

S Valon läpäisysuhde on vähintään 60 % ja A-pilarin näkyvyyttä rajoittava kulma enintään 10°.

T Testi suoritetaan ainoastaan valmiille/valmistuneille ajoneuvoille. Ajoneuvo voidaan testata direktiivin 70/157/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/101/EY, mukaisesti. Direktiivin 70/157/ETY liitteessä I olevan 5.2.2.1 kohdan osalta sovelletaan seuraavia raja-arvoja:

81 dB(A) niille ajoneuvoille, joiden moottorin teho on alle 75 kW

83 dB(A) niille ajoneuvoille, joiden moottorin teho on vähintään 75 kW mutta alle 150 kW

84 dB(A) niille ajoneuvoille, joiden moottorin teho on vähintään 150 kW.

U Testi suoritetaan ainoastaan valmiille/valmistuneille ajoneuvoille. Ajoneuvojen, joissa on enintään 4 akselia, on täytettävä kaikki direktiivissä 71/320/ETY säädetyt vaatimukset. Poikkeukset sallitaan ajoneuvoille, joissa on enemmän kuin 4 akselia, jos:

ajoneuvon erityisrakenne antaa niihin oikeutuksen

kaikki direktiivissä 71/320/ETY säädetyt seisonta-, käyttö- ja varajarruihin liittyvät jarrutustehoa koskevat vaatimukset täyttyvät.

V Voidaan hyväksyä direktiivin 97/68/EY vaatimusten täyttyminen.

Y Jos kaikki pakolliset valaisinlaitteet on asennettu.

2001/116/EC (mukautettu)

uusi

LIITE XII PIENTEN SARJOJEN JA SARJAN VIIMEISTEN AJONEUVOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄT

A. PIENTEN SARJOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄT

1. Yhteisössä vuosittain 21 artiklan mukaisesti rekisteröitävien, myytävien tai käyttöön otettavien samantyyppisten ajoneuvojen yksikkömäärä ei saa ylittää seuraavia ajoneuvoluokkakohtaisia enimmäismääriä:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Yhteisössä vuosittain 22 artiklan mukaisesti rekisteröitävien, myytävien tai käyttöön otettavien samantyyppisten ajoneuvojen yksikkömäärä ei saa ylittää seuraavia ajoneuvoluokkakohtaisia enimmäismääriä:

>TAULUKON PAIKKA>

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

- akseleiden lukumäärä

-

-

B. SARJAN VIIMEISTEN AJONEUVOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄT

Sarjan viimeisiin ajoneuvoihin sovellettavan menettelyn mukaisesti kussakin jäsenvaltiossa käyttöönotettavien valmiiden ja valmistuneiden ajoneuvojen enimmäismäärää rajoitetaan toisella seuraavista jäsenvaltion valitsemista keinoista:

- yhtä tai useampaa tyyppiä edustavien ajoneuvojen suurin lukumäärä saa olla M1-luokan osalta enintään 10 prosenttia ja kunkin muun luokan osalta enintään 30 prosenttia edellisenä vuonna kyseisessä jäsenvaltiossa käyttöönotettujen kaikkia asianomaisia tyyppejä edustavien ajoneuvojen lukumäärästä. Jos M1-luokan osalta 10 prosenttia tai kunkin muun luokan osalta 30 prosenttia on vähemmän kuin 100 ajoneuvoa, jäsenvaltio saa sallia enintään 100 ajoneuvon käyttöönoton,

- mitä tahansa yhtä tyyppiä edustavien ajoneuvojen määrä rajoitetaan niihin, joille myönnettiin valmistuspäivänä tai sen jälkeen vaatimustenmukaisuustodistus, joka oli voimassa vähintään kolme kuukautta todistuksen myöntämispäivästä, mutta jonka voimassaolo päättyi erillisdirektiivin voimaantulon myötä.

2001/116/EY (mukautettu)

LIITE XIII LUETTELO ERILLISDIREKTIIVIN MUKAISESTI MYNNETYISTÄ EY-TYYPPIHYVÄKSYNNISTÄ

Tyyppihyväksyntä viranomaisen leima

Luettelon numero:

Ajanjaksolle (mistä): (mihin)

Seuraavat tiedot on annettava jokaisesta edellä ilmoitetun ajanjakson aikana myönnetystä, evätystä tai peruutetusta EY-tyyppihyväksynnästä:

Valmistaja:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Laajennuksen syy (tarvittaessa):

Merkki:

Tyyppi:

Vahvistamispäivämäärä:

Ensimmäinen vahvistamispäivämäärä (laajennuksen osalta):

2001/116/EY (mukautettu)

uusi

LIITE XIV MONIVAIHEISESSA EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄSSÄ NOUDATETTAVAT MENETTELYT

1. YLEISTÄ

1.1. Monivaiheinen EY-tyyppihyväksyntämenettely edellyttää kaikkien vaiheiden valmistajien yhteistoimintaa. Tämän vuoksi hyväksyntäviranomaisten on ennen ensimmäisen tai sitä seuraavien vaiheiden hyväksyntien myöntämistä varmistuttava siitä, että asianomaisten valmistajien välisestä tarvittavien asiakirjojen ja tietojen toimittamisesta ja vaihtamisesta on riittävät määräykset, jotta taattaisiin, että valmistunut ajoneuvo täyttää kaikkien liitteessä IV tai XI tarkoitettujen soveltuvien erillisdirektiivien vaatimukset. Toimitettavat ja vaihdettavat tiedot koskevat erityisesti kyseessä olevien järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntiä sekä niitä keskeneräiseen ajoneuvoon kuuluvia osia, joita ei ole vielä hyväksytty.

1.2. Tässä liitteessä tarkoitetut EY-tyyppihyväksynnät myönnetään ajoneuvotyypin senhetkisen valmistusvaiheen perusteella, ja niiden on sisällettävä kaikki aikaisemmissa vaiheissa myönnetyt hyväksynnät.

1.3. Monivaiheisessa EY-tyyppihyväksyntämenettelyssä kukin valmistaja on vastuussa kaikkien niiden järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta, jotka se on valmistanut tai jotka se on lisännyt aiempaan rakennusvaiheeseen. Valmistaja ei ole vastuussa aiemmassa vaiheessa hyväksytyistä järjestelmistä, osista tai erillisistä teknisistä yksiköistä, paitsi jos hän muuttaa asianomaisia osia siten, että aiemmin myönnetty hyväksyntä ei ole enää voimassa.

2. MENETTELYT

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on:

a) tarkastettava, että kaikki asianmukaisten erillisdirektiivien nojalla myönnetyt EY-tyyppihyväksynnät soveltuvat erillisdirektiivissä olevaan asianomaiseen normiin

b) huolehdittava, että kaikki tarvittavat tiedot, ottaen huomioon ajoneuvon valmistusvaihe, sisältyvät valmistusasiakirjoihin

c) huolehdittava asiakirjojen osalta, että ajoneuvoja koskeva(t) eritelmä(t) ja valmistusasiakirjojen I osaan sisältyvät tiedot sisältyvät hyväksyntäasiakirjojen tietoihin ja/tai erillisdirektiivien perusteella annettujen EY-tyyppihyväksyntätodistusten tietoihin; kun on kyse valmistuneesta ajoneuvosta ja valmistusasiakirjojen I osaan sisältyvää järjestysnumeroa ei ole yhteenkään erillisdirektiiviin liittyvissä hyväksyntäasiakirjoissa , on varmistettava, että asianomainen osa tai ominaisuus on valmistusasiakirjoissa olevien tietojen mukainen;

d) tehtävä tai annettava tehtäväksi ajoneuvon osien tai järjestelmien tarkastukset hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustavista valituista näytekappaleista sen tarkistamiseksi, onko ajoneuvo(t) valmistettu oikeaksi todistettujen hyväksyntäasiakirjojen tietojen mukaisesti kaikkien asianmukaisten erillisdirektiivien nojalla myönnettyjen EY-tyyppihyväksyntien osalta

e) tarvittaessa tehtävä tai annettava tehtäväksi tarvittavat erillisten teknisten yksiköiden asennustarkastukset.

3. Edellä olevan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti tarkastettavien ajoneuvojen lukumäärän on oltava riittävä, jotta ajoneuvon valmistusvaiheesta riippuen voidaan tarkistaa niiden yhdistelmien, joille EY-tyyppihyväksyntää haetaan, seuraavat osat:

- moottori,

- vaihteisto,

- vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin)

- ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

- korin tyyppi,

- ovien lukumäärä,

- hallintalaitteet oikealla/vasemmalla,

- istuinten lukumäärä,

- varustetaso.

4. AJONEUVON TUNNISTAMINEN

4.1. Ajoneuvon valmistenumero

a) Direktiivissä 76/114/ETY säädetty perusajoneuvon valmistenumero on säilytettävä kaikissa tyyppihyväksyntäprosessin vaiheissa, jotta prosessin "jäljitettävyys" voidaan varmistaa.

b) Lopullisessa valmistusvaiheessa tästä vaiheesta vastaava valmistaja voi kuitenkin hyväksyntäviranomaisen suostumuksella korvata ajoneuvon valmistenumeron ensimmäisen ja toisen osan omalla ajoneuvon valmistajan koodillaan ja ajoneuvon tunnuskoodilla, jos, ja ainoastaan jos ajoneuvo on rekisteröitävä tämän valmistajan omalle toiminimelle. Tässä tapauksessa ei poisteta perusajoneuvon koko valmistenumeroa.

4.2. Valmistajan lisäkilpi

Toisessa vaiheessa ja sitä seuraavissa vaiheissa kunkin valmistajan on direktiivissä 76/114/ETY tarkoitetun pakollisen kilven lisäksi kiinnitettävä ajoneuvoon lisäkilpi, jonka malli esitetään tämän liitteen lisäyksessä. Tämä lisäkilpi on kiinnitettävä lujasti selvästi näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan sellaiseen ajoneuvon osaan, jota ei todennäköisesti vaihdeta ajoneuvon käyttöiän aikana. Tässä kilvessä on selvästi ja pysyvästi ilmoitettava seuraavat tiedot seuraavassa järjestyksessä:

- valmistajan nimi,

- EY-tyyppihyväksyntänumeron osat 1, 3 ja 4,

- hyväksynnän vaihe,

- ajoneuvon valmistenumero,

- ajoneuvon suurin sallittu kuormitettu massa (() [48]),

[48] a) Ainoastaan, jos arvo on muuttunut senhetkisen hyväksyntävaiheen aikana.

- yhdistelmän suurin sallittu massa kuormitettuna (jos ajoneuvoon voidaan kytkeä perävaunu)(a),

- suurin sallittu kuhunkin akseliin kohdistuva massa alkaen etuakselista(a),

- puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta suurin sallittu kuorma kytkentälaitteen kohdalla(a).

Ellei edellä toisin määrätä levyn on oltava direktiivin 76/114/ETY vaatimusten mukainen.

Lisäys 1 VALMISTAJAN LISÄKILVEN MALLI

Seuraava esimerkkikilpi on vain ohjeellinen.

VALMISTAJAN NIMI (vaihe 3)

e2*98/14*2609

Vaihe 3

WD9VD58D98D234560

1 500 kg

2 500 kg

1 - 700 kg

2 - 810 kg

2001/116/EY

LIITE XV AJONEUVON ALKUPERÄTODISTUS

Muun kuin M1-luokan perus-/keskeneräistä ajoneuvoa koskeva valmistajan ilmoitus

Ilmoituksen numero:

Allekirjoittanut ilmoittaa, että jäljempänä kuvattu ajoneuvo on valmistettu allekirjoittaneen tehtaalla ja että kyseessä on uusi ajoneuvo.

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2. Ajoneuvotyyppi:

0.2.1. Kauppanimi (kauppanimet) :

0.3. Tyypin tunnistustavat:

0.6. Ajoneuvon valmistenumero:

0.8. Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet):

Lisäksi allekirjoittanut ilmoittaa, että ajoneuvo oli toimitettaessa seuraavien direktiivien mukainen:

>TAULUKON PAIKKA>

Tämä ilmoitus annetaan tämän direktiivin liitteen XI määräysten mukaisesti.

(Paikka) (Allekirjoitus) (Päiväys)

uusi

LIITE XVI

TÄMÄN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTNPANOAIKATAULU TYYPPIHYVÄKSYNNÄN OSALTA

>TAULUKON PAIKKA>

.

LIITE XVII

MÄÄRÄAJAT KUMOTTUJEN DIREKTIIVIEN SAATTAMISELLE OSAKSI KANSALLISTA LAINSÄÄDÄNTÄ (43 artiklassa tarkoitetut) A OSA Direktiivi 70/156/ETY ja ssen muutossäädökset

Direktiivit // Huomautukset

Direktiivi 70/156/ETY [49]

[49] EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1.

//

Direktiivi 78/315/ETY [50]

[50] EYVL L 81, 28.3.1978, s. 1.

//

Direktiivi 78/547/ETY [51]

[51] EYVL L 168, 26.6.1978, s. 39.

//

Direktiivi 80/1267/ETY [52]

[52] EYVL L 375, 31.12.1980, s. 34.

//

Direktiivi 87/358/ETY [53]

[53] EYVL L 192, 11.7.1987, s. 51.

//

Direktiivi 87/403/ETY [54]

[54] EYVL L 220, 8.8.1987, s. 44.

//

Direktiivi 92/53/ETY [55]

[55] EYVL L 225, 10.8.1992, s. 1.

//

Direktiivi 93/81/ETY [56]

[56] EYVL L 264, 23.10.1993, s. 49.

//

Direktiivi 95/54/EY [57]

[57] EYVL L 266, 8.11.1995, s. 1.

// Ainoastaan 3 artikla

Direktiivi 96/27/EY [58]

[58] EYVL L 169, 8.7.1996, s. 1.

// Ainoastaan 3 artikla

Direktiivi 96/79/EY [59]

[59] EYVL L 18, 21.1.1997, s. 7.

// Ainoastaan 3 artikla

Direktiivi 97/27/EY [60]

[60] EYVL L 233, 25.8.1997, s. 1.

// Ainoastaan 8 artikla

Direktiivi 98/14/EY [61]

[61] EYVL L 91, 25.3.1998, s. 1.

//

Direktiivi 98/91/EY [62]

[62] EYVL L 11, 16.1.1999, s. 25.

// Ainoastaan 3 artikla

Direktiivi 2000/40/EY [63]

[63] EYVL L 203, 10.8.2000, s. 9.

// Ainoastaan 4 artikla

Direktiivi 2001/92/EY [64]

[64] EYVL L 291, 8.11.2001, s. 24.

// Ainoastaan 3 artikla

Direktiivi 2001/56/EY [65]

[65] EYVL L 292, 9.11.2001, s. 21.

// Ainoastaan 7 artikla

Direktiivi 2001/85/EY [66]

[66] EYVL L 42, 13.2.2002, s. 42.

// Ainoastaan 4 artikla

Direktiivi 2001/116/EY [67]

[67] EYVL L 18, 21.1.2002, s. 1.

//

B OSA Aikarajat saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

.

LIITE XVIII VASTAAVUUSTAULUKKO (43 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTU)

Direktiivi 70/156/ETY // Tämä direktiivi

- // 1 artikla

1 artiklan ensimmäinen kohta // 2 artiklan 1 kohta

1 artiklan toinen kohta // 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta

- // 2 artiklan 2 kohdan c ja h alakohta

- // 2 artiklan 3 kohta

2 artikla // 3 artikla

- // 4 artikla

- // 5 artikla

- // 6 artiklan 1 kohta

3 artiklan 1 kohta // 6 artiklan 2 kohta

3 artiklan 2 kohta // 6 artiklan 3 kohta

- // 6 artiklan 4 kohta

3 artiklan 3 kohta // 6 artiklan 5 kohdan a ja b alakohta

3 artiklan 4 kohta // 7 artiklan 1 ja 2 kohta

3 artiklan 5 kohta // 6 artiklan 6 kohta ja 7 artiklan 1 kohta

- // 6 artiklan 7 ja 8 kohta

- // 7 artiklan 3 ja 4 kohta

4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta // 9 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta // 9 artiklan 2 kohta

4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta // 10 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta // 10 artiklan 2 kohta

- // 10 artiklan 3 kohta

4 artiklan 1 kohdan toinen alakohta // 9 artiklan 4 kohta

Direktiivi 70/156/ETY // Tämä direktiivi

4 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta // 9 artiklan 5 kohta

- // 9 artiklan 6 ja 7 kohta

- // 8 artiklan 1 ja 2 kohta

4 artiklan 2 kohta // 8 artiklan 3 kohta

4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja kolmas virke // 9 artiklan 3 kohta

4 artiklan 3 kohdan toinen virke // 8 artiklan 4 kohta

4 artiklan 4 kohta // 10 artiklan 4 kohta

4 artiklan 5 kohta // 8 artiklan 5 ja 6 kohta

4 artiklan 6 kohta // 8 artiklan 7 ja 8 kohta

5 artiklan 1 kohta // 12 artiklan 1 kohta

5 artiklan 2 kohta // 12 artiklan 2 kohta

5 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta // 14 artiklan 1 kohta

5 artiklan 3 kohdan toinen alakohta // 14 artiklan 3 kohta

5 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta // 14 artiklan 2 kohta, 15 artiklan 1 ja 2 kohta

5 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta // 12 artiklan 3 kohta

5 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta // 13 artiklan 1 kohta

5 artiklan 4 kohdan toinen alakohta // 13 artiklan 3 kohta ja 15 artiklan 2 kohta

5 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta // 13 artiklan 2 kohta

5 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan ensimmäinen virke // 12 artiklan 3 kohta

5 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan toinen virke // 15 artiklan 3 kohta

5 artiklan 5 kohta // 16 artiklan 4 kohta

5 artiklan 6 kohta // 13 artiklan 4 kohta

- // 16 artiklan 1-3 kohta

6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta // 17 artiklan 1 kohta

- // 17 artiklan 2 kohta

6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta // 17 artiklan 3 kohta

Direktiivi 70/156/ETY // Tämä direktiivi

6 artiklan 2 kohta // -

- // 17 artiklan 4-8 kohta

6 artiklan 3 kohta // 18 artiklan 1 ja 2 kohta

- // 18 artiklan 3 kohta

6 artiklan 4 kohta // 35 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

- // 35 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

7 artiklan 1 kohta // 25 artiklan 1 kohta

- // 25 artiklan 2 kohta

7 artiklan 2 kohta // 27 artikla

7 artiklan 3 kohta // 28 artikla

8 artiklan 1 kohta // -

- // 21 artikla

8 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäinen virke // 25 artiklan 3 kohta

8 artiklan 2 kohdan a alakohdan toinen virke // -

8 artiklan 2 kohdan a alakohdan kolmas-kuudes virke // 22 artiklan 1, 3 ja 5 kohta

- // 22 artiklan 2 kohta

- // 22 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta

8 artiklan 2 kohdan b alakohdan 1 alakohdan ensimmäinen ja toinen alakohta // 26 artiklan 1 kohta

8 artiklan 2 kohdan b alakohdan 1 alakohdan kolmas alakohta // 26 artiklan 2 kohta

8 artiklan 2 kohdan b alakohdan 2 alakohdan ensimmäinen ja toinen alakohta // 26 artiklan 3 kohta

8 artiklan 2 kohdan b alakohdan 2 alakohdan kolmas ja neljäs alakohta // -

- // 26 artiklan 4 kohta

8 artiklan 2 kohdan c alakohdan ensimmäinen alakohta // 19 artiklan 1 ja 2 kohta

8 artiklan 2 kohdan c alakohdan toinen alakohta // 19 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

8 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolmas alakohta // -

// 19 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

8 artiklan 2 kohdan c alakohdan neljäs alakohta // 19 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

Direktiivi 70/156/ETY // Tämä direktiivi

- // 19 artiklan 4 kohta

8 artiklan 2 kohdan c alakohdan viides ja kuudes alakohta // 20 artikla

8 artiklan 3 kohta // 22 artiklan 4 kohdan toinen alakohta

- // 23 artikla

- // 24 artikla

9 artiklan 1 kohta // 33 artikla

9 artiklan 2 kohta // 32 artiklan 1 ja 2 kohta

- // 32 artiklan 3 ja 4 kohta

10 artiklan 1 kohta // 11 artiklan 1 kohta

10 artiklan 2 kohta // 11 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

- // 11 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

11 artiklan 1 kohta // 29 artiklan 2 kohta

11 artiklan 2 kohta // 29 artiklan 1 kohta

11 artiklan 3 kohta // 29 artiklan 3 kohta

11 artiklan 4 kohta // 29 artiklan 4 kohta

11 artiklan 5 kohta // 29 artiklan 5 kohta

11 artiklan 6 kohta // 29 artiklan 6 kohta

- // 30 artikla

12 artiklan ensimmäinen virke // 31 artiklan 1 kohta

12 artiklan toinen virke // 31 artiklan 2 kohta

- // 34 artikla

- // 35 artiklan 1 kohta

13 artiklan 1 kohta // 37 artiklan 1 kohta

- // 36 artiklan 1 kohta

13 artiklan 2 kohta // 36 artiklan 2 kohta

13 artiklan 3 kohta // 37 artiklan 2 ja 3 kohta

13 artiklan 4 kohta // 36 artiklan 3 kohta

Direktiivi 70/156/ETY // Tämä direktiivi

13 artiklan 5 kohta // 36 artiklan 2 kohta

- // 36 artiklan 4 kohta

14 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta // 38 artiklan 1 kohdan a alakohta

14 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan ensimmäinen virke // 38 artiklan 1 kohdan b alakohta

- // 38 artiklan 1 kohdan c alakohta

14 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan toinen virke // 38 artiklan 4 kohta

14 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan i alakohta // 38 artiklan 2 kohta

14 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan ii alakohta // 38 artiklan 3 kohta

14 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta // -

14 artiklan 2 kohdan toinen alakohta // 38 artiklan 5 kohta

- // 39-45 artikla

Liite I // Liite I

Liite II // Liite II

Liite III // Liite III

Liite IV // Liite IV

- // Liitteen IV lisäys 1

Liite V // Liite V

Liite VI // Liite VI

- // Liitteen VI lisäys 1

Liite VII // Liite VII

- // Liitteen VII lisäys 1

Liite VIII // Liite VIII

Liite IX // Liite IX

Liite X // Liite X

Liite XI // Liite XI

Liite XII // Liite XII

Liite XIII // Liite XIII

Direktiivi 70/156/ETY // Tämä direktiivi

Liite XIV // Liite XIV

Liite XV // Liite XV

- // Liite XVI

- // Liite XVII

- // Liite XVIII