Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja menettelyistä /* KOM/2003/0046 lopull. - COD 2003/0024 */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja menettelyistä (komission esittämä) PERUSTELUT Johdanto A. Yhteisön aloitteen tavoite B. Aloitteen perusta: komission toteuttama kuulemismenettely Ensimmäinen osa: Sisämarkkinoiden toteuttaminen teollis- ja tekijänoikeuksien alalla A. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistaminen B. Vapaan liikkuvuuden helpottaminen ja oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kilpailun varmistaminen sisämarkkinoilla C. Ulkorajoilla toteutettavien ja kolmansiin maihin kohdistuvien toimien täydentäminen Toinen osa: Modernin talouden tarpeisiin vastaaminen ja yhteiskunnan suojeleminen A. Yritysten innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn edistäminen B. Kulttuurialan säilymisen ja kehittämisen edistäminen C. Työpaikkojen säilyttäminen Euroopassa D. Verotulojen menetysten ja markkinoiden vääristymisen estäminen E. Kuluttajansuojan varmistaminen F. Yleisen järjestyksen ylläpitäminen Kolmas osa: Ehdotetun toimen yksityiskohdat ja ominaispiirteet A. TRIPS-sopimuksen rajoitukset B. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista koskeva yhteisön säännöstö C. Oikeudellinen tilanne jäsenvaltioissa D. Tarve yhdenmukaistaa kansallisia lainsäädäntöjä E. Oikeusperusta Neljäs osa: Säännösten tarkastelu Johdanto A. Yhteisön aloitteen tavoite Väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen ja yleisemmin teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat jatkuvasti laajeneva ilmiö, jolla on nykyisin kansainväliset mittasuhteet. Ilmiö muodostaa vakavan uhan kansantalouksille ja valtioille. EU:n sisämarkkinoilla käytetään hyväksi sitä, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävät keinot eroavat toisistaan kansallisella tasolla. Nämä erot vaikuttavat siihen, minne väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen sijoittuu yhteisön alueella, eli väärennetyt ja laittomasti valmistetut tavarat tuotetaan ja myydään lähinnä maissa, jotka torjuvat muita tehottomammin väärentämistä ja tavaroiden laitonta valmistamista. Näillä eroilla on siten vaikutuksia kauppaan jäsenvaltioiden välillä sekä suora vaikutus kilpailuolosuhteisiin sisämarkkinoilla. Tilanne aiheuttaa kaupan vääristymiä, vääristää kilpailua ja luo häiriöitä markkinoille. Kansallisten seuraamusjärjestelmien erot ovat haitallisia sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja vaikeuttavat väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen tehokasta torjuntaa. Tämän vuoksi talouden toimijoiden luottamus heikkenee sisämarkkinoilla ja sen myötä myös investoinnit vähenevät. Sen lisäksi, että väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta aiheutuu taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia, niihin liittyy myös kuluttajansuojaa koskevia ongelmia erityisesti silloin, kun kyseessä on kansanterveys ja yleinen turvallisuus. Internetin käytön kehittyminen mahdollistaa laittomasti valmistettujen tavaroiden välittömän ja maailmanlaajuisen levittämisen. Lisäksi ilmiö näyttää olevan entistä enemmän kytköksissä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämän ilmiön torjuminen on näin ollen yhteisölle ehdottoman tärkeää varsinkin silloin, kun laitonta toimintaa harjoitetaan kaupallisessa tarkoituksessa tai se aiheuttaa merkittäviä vahinkoja oikeudenhaltijalle. Direktiivin tavoitteena on tarjota ratkaisu tähän tilanteeseen yhdenmukaistamalla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista koskevat kansalliset säännökset. B. Aloitteen perusta: komission toteuttama kuulemismenettely Komissio esitti 15 päivänä lokakuuta 1998 väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaista toimintaa sisämarkkinoilla koskevan vihreän kirjan [1] käynnistääkseen keskustelun aiheesta kaikkien sidosryhmien kanssa. Vihreässä kirjassa ehdotetut toiminta-alueet liittyivät erityisesti yksityisen sektorin toimintaan, teknisten turva- ja varmennustoimien tehokkuuteen, seuraamuksiin ja muihin keinoihin, joilla tähdätään teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen, sekä kansallisten viranomaisten hallinnolliseen yhteistyöhön. [1] KOM(98) 569 lopullinen. Komissio vastaanotti useita kannanottoja. Niistä laadittiin tiivistelmä [2], joka julkaistiin. Komissio järjesti yhdessä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana toimineen Saksan kanssa Münchenissa 2 ja 3 päivänä maaliskuuta 1999 avoimen kuulemistilaisuuden [3] kaikille sidosryhmille sekä asiantuntijakokouksen jäsenvaltioiden kanssa 3 päivänä marraskuuta 1999. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa [4] vihreästä kirjasta 24 päivänä helmikuuta 1999. Euroopan parlamentti antoi aiheesta päätöslauselman [5] 4 päivänä toukokuuta 2000. [2] http://europa.eu.int/comm/internal_market/ en/indprop/piracy/piracyen.pdf [3] http://europa.eu.int/comm/internal_market/ en/indprop/piracy/munchen.htm [4] EYVL C 116, 28.4.1999, s. 35. [5] EYVL C 41, 7.2.2001, s. 56. Tässä kuulemismenettelyssä vahvistui muun muassa, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansallisten seuraamusjärjestelmien erot haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Sidosryhmät ilmaisivat toivovansa, että tätä kysymystä käsiteltäisiin tarmokkaasti ja että Euroopan unionin tasolla tehtäisiin pitkälle tähtääviä aloitteita. Kuulemismenettelyn jälkeen komissio esitti 30 päivänä marraskuuta 2000 tiedonannon [6] vihreän kirjan perusteella toteutettavista toimista. Se sisältää kunnianhimoisen toimintasuunnitelman väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaisten toimien parantamiseksi ja vahvistamiseksi sisämarkkinoilla. Yksi toimintasuunnitelmassa suunnitelluista toimista on komission ehdotus direktiiviksi, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen liittyviä jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sekä varmistaa, että käytössä olevia oikeuksia suojataan samantasoisesti kaikkialla sisämarkkinoilla. Tämä on nyt esitettävän ehdotuksen tavoite. [6] KOM(2000) 789 lopullinen. Komission tiedonanto ja erityisesti ilmoitus teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista koskevasta direktiiviehdotuksesta otettiin myönteisesti vastaan sidosryhmien keskuudessa. Talous- ja sosiaalikomitea antoi aiheesta 30 päivänä toukokuuta 2001 lisälausunnon [7], jossa se ilmaisi hyväksyntänsä Euroopan komission aikeelle esittää piakkoin direktiiviehdotus tästä aiheesta. [7] EYVL C 221, 7.8.2001, s. 20. Ensimmäinen osa: Sisämarkkinoiden toteuttaminen teollis- ja tekijänoikeuksien alalla A. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistaminen Tähän mennessä yhteisön toiminta teollis- ja tekijänoikeuksien alalla on koskenut pääasiassa kansallisen aineellisen oikeuden säännösten yhdenmukaistamista tai yhteisön tason yhtenäisen oikeuden luomista. Tällä tavoin on yhdenmukaistettu tiettyjä kansallisia teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä säännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi tavaramerkkejä [8], malleja [9], [8] Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 89/104/ETY, EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1. [9] Mallien oikeudellisesta suojasta 13 päivänä lokakuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY, EYVL L 289, 28.10.1998, s. 28. bioteknologian keksintöihin liittyviä patentteja [10] ja tekijänoikeuteen ja lähioikeuksiin liittyviä näkökohtia [11]. Äskettäin hyväksyttiin direktiivi alkuperäisen taideteoksen tekijän oikeudesta jälleenmyyntikorvaukseen [12] sekä direktiivi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa [13]. Ne muodostavat tärkeän vaiheen tekijänoikeuden ja lähioikeuksien yhdenmukaistamisessa. Viimeksi mainitun direktiivin ansiosta voidaan oikeudenomistajien suojaa mukauttaa tekniikan ja erityisesti digitaalitekniikan kehitykseen. Yhteisö on myös puuttunut asiaan laajentaakseen patenttisuojan kestoa lääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden osalta [14] sekä laatiakseen yhteiset säännöt maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä varten [15]. Lisäksi komissio on tehnyt yhdenmukaistamisehdotuksia selkiyttääkseen oikeudellista tilannetta, joka koskee tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta [16]. [10] Bioteknologien keksintöjen oikeudellisesta suojasta 6 päivänä heinäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/44/EY, EYVL L 213, 30.07.1998, s. 13. [11] Neuvoston direktiivi 91/250/ETY, annettu 14 päivänä toukokuuta 1991, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta, EYVL L 122, 17.5.1992, s. 42; Neuvoston direktiivi 92/100/ETY, annettu 19 päivänä marraskuuta 1992, vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla. EYVL L 346, 27.11.1992, s. 61; Neuvoston direktiivi 93/83/ETY, annettu 27 päivänä syyskuuta 1993, tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta, EYVL L 248, 6.10.1993, s. 15; Neuvoston direktiivi 93/98/ETY, annettu 29 päivänä lokakuuta 1993, tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajan yhdenmukaistamisesta, EYVL L 24.11.1993, s. 9; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1998, tietokantojen oikeudellisesta suojasta, EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20. [12] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/84/EY, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, alkuperäisen taideteoksen tekijän oikeudesta jälleenmyyntikorvaukseen, EYVL L 272, 13.10.2001, s. 32. [13] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa, EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10. [14] Neuvoston asetus (ETY) N:o 1768/92, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta, EYVL L 182, 2.7.1992, s. 1; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1610/96, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta, EYVL L 198, 8.8.1996, s. 30. [15] Neuvoston asetus (ETY) N:o 2081/92, annettu 14 päivänä heinäkuuta 1992, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta, muutettu viimeksi asetuksella (EY) N:o 1068/97, EYVL L 156, 13.6.1997, s. 10. [16] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta, KOM(2002) 92, lopullinen, 20.2.2002. Yhteisön toiminta on myös kohdistunut yhtenäisten oikeuksien luomiseen yhteisön tasolla. Nämä oikeudet ovat voimassa välittömästi koko EU:n alueella. Esimerkkejä ovat yhteisön tavaramerkki [17], yhteisön kasvinjalostajanoikeudet [18] ja viimeksi yhteisömalli [19]. On myös syytä mainita, että parhaillaan Euroopan unionin neuvoston käsittelyssä on säädösehdotuksia, jotka koskevat yhteisöpatentin luomista [20]. [17] Yhteisön tavaramerkistä 29 päivänä joulukuuta 1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94, EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1. [18] Neuvoston asetus (EY) N:o 2100/94, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1994, yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista, EYVL L 227, 1.9.1994, s. 1. [19] Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista, EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1. [20] Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista, EYVL C 337 E, 28.11.2000, s. 278. Nykyisin yhteisön toimivalta teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, josta on tullut entistä enemmän yksi yhteisön toiminnan ensisijaisista kohteista sisämarkkinoiden toteutumisen varmistamiseksi, on täysin tunnustettu [21]. On siis loogista, että yhteisö on kiinnostunut niiden teollis- ja tekijänoikeuksien tosiasiallisesta noudattamisesta, jotka se on yhdenmukaistanut tai luonut yhteisön tasolla. Se seikka, että nykyisin pääosin yhteisön lainsäädännöllä säänneltyjen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen varmistetaan joissain tapauksissa hyvin erilaisilla jäsenvaltioiden menettelyillä, on periaatteelliselta kannalta vaikeasti yhteensovitettavissa tavoitteen kanssa, jonka mukaan oikeudenhaltijoille olisi taattava samantasoinen suoja sisämarkkinoiden alueella. [21] Oli odotettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 1995 antamaa tuomiota lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta annettua asetusta (ETY) N:o 1768/92 koskevassa asiassa, jotta tunnustettiin täysimääräisesti, että patenttioikeutta ei ole rajoitettu jäsenvaltioiden tehtäväksi ja että yhteisö voi toteuttaa yhdenmukaistamistoimenpiteitä tällä alalla (asia C-350/92, Espanja v. neuvosto, tuomio 13.7.1995, Kok. 1995 s. I-1985). B. Vapaan liikkuvuuden helpottaminen ja oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kilpailun varmistaminen sisämarkkinoilla EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määrätään, että yhteisön toimintaan sisältyvät sisämarkkinat, joille on ominaista, että muun muassa tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavat esteet poistetaan jäsenvaltioiden väliltä. Lisäksi EY:n perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa määrätään, että sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus taataan. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön asteittainen yhdenmukaistaminen on helpottanut vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä ja tehnyt sovellettavista säännöistä aiempaa avoimempia, mutta teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtääviä keinoja ei ole vielä yhdenmukaistettu. Esimerkiksi silloinkin, kun kansallinen lainsäädäntö tarjoaa oikeudenhaltijoille tehokkaat keinot oikeuksien toteuttamiseksi, näiden keinojen täytäntöönpanoa käytännössä ei ole välttämättä täysimääräisesti taattu. Sidosryhmät totesivat vihreään kirjaan liittyvän kuulemismenettelyn yhteydessä, että väärentäjät ja laittomien tavaroiden valmistajat ovat käyttäneet hyväkseen näitä puutteita ja ovat osanneet hyötyä kansallisista eroavuuksista levittäessään tuotteitaan, mikä on aiheuttanut kaupan vääristymiä ja markkinahäiriöitä. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävien kansallisten säännösten yhdenmukaistamisella varmistetaan se, että kaupankäynti sisämarkkinoilla on terveempää, avoimuus seuraamusjärjestelmien suhteen on suurempaa ja oikeudenhaltijoiden käyttöön annettuja välineitä sovelletaan paremmin. Lisäksi oikeudenmukaisten ja tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen kaikkien talouden toimijoiden välille teollis- ja tekijänoikeuksien alalla on välttämätöntä, jotta nämä toimijat voivat käyttää tehokkaasti hyväkseen EY:n perustamissopimuksessa määrättyjä perusvapauksia. Oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kilpailun edellytykset heikkenevät tai vaarantuvat, jos teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen liittyvät kansalliset säännöt eroavat toisistaan. Tällöin kilpailun vääristymät voivat joissain tapauksissa haitata tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Kilpailun vääristymät yhtenäismarkkinoilla voivat johtua teollis- ja tekijänoikeuksien laajuuden ja soveltamisalan eroista kansallisissa lainsäädännöissä, mutta myös eroista seuraamusjärjestelmissä, joilla näitä oikeuksia suojataan väärentäjiä ja tavaroita laittomasti valmistavia tahoja vastaan. Viimeksi mainittujen näkökulmasta paikallisen seuraamusjärjestelmän ankaruus voidaan ottaa huomioon laittomien tavaroiden valmistuskustannuksissa. Nämä kustannukset riippuvat sovellettavista seuraamuksista, kun asiassa nostetaan kanne (laittomien tavaroiden takavarikointi, sakkojen maksaminen, tarve maksaa korkeampia palkkoja työntekijöille vastatoimien riskin kattamiseksi). Tästä seuraa, että teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien seuraamusjärjestelmien yhdenmukaistamista yhtenäismarkkinoilla koskevan lainsäädännön puuttuessa vallitsee edelleen tilanne, jossa riskit vaihtelevat ja jossa sen myötä myös väärennettyjen ja laittomien tavaroiden valmistajille aiheutuvat kustannukset vaihtelevat. Koska väärennetyt ja laittomasti valmistetut tavarat lähtökohtaisesti korvaavat laillisesti myytyjä tavaroita, joita ne jäljittelevät, laitonta valmistusta harjoittavien toimijoiden kustannuserot yhtenäismarkkinoilla aiheuttavat eroja myös laillisten toimijoiden kilpailuedellytyksiin. Voidaan katsoa, että niillä yhtenäismarkkinoiden osa-alueilla, joilla seuraamusjärjestelmä on suhteellisen tehoton, väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden markkinaosuus on todennäköisesti korkeampi, ja sekä laittomasti valmistettujen että laillisesti valmistettujen tavaroiden hinnat ovat alhaisempia kuin maissa, joissa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskeva seuraamusjärjestelmä on ankarampi. Tästä seuraa, että seuraamusjärjestelmien eroilla on taipumus johtaa kilpailuedellytysten vääristymiin, ja ne vääristävät laillisesti valmistettujen tavaroiden normaalia kauppaa, joka toteutuisi, jos teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva seuraamusjärjestelmä olisi yhdenmukainen koko yhtenäismarkkinoiden alueella. Väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen ovat ilmiö, joka leviää käyttäen hyödykseen eroja kansallisten lainsäädäntöjen välillä. Lisäksi niissä maissa, joissa tämä ilmiö etenee, yritykset joutuvat kohtaamaan väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kilpailun markkinoillaan, mikä johtaa markkinaosuuksien menettämiseen ja jakeluverkostojen hajoamiseen. Silloin kun markkinoilla on runsaasti väärennettyjä tai laittomasti valmistettuja tuotteita, joita on helpompi myydä kuin aitoja tuotteita, vähittäismyyjät voivat olla vastahakoisia tilaamaan aitoja tuotteita. Vähittäismyyjät voivat tuntea houkutusta kopioiden myymiseen, jopa samanaikaisesti aitojen tuotteiden kanssa. Tämä tilanne ei ole omiaan takaamaan kilpailuedellytysten avoimuutta ja tasapuolisuutta sisämarkkinoilla. Tästä ilmiöstä johtuvat kilpailun vääristymät voidaan poistaa ainoastaan yhdenmukaistamalla kansalliset lainsäädännöt. Niillä aloilla, joilla kilpailu on erityisen vilkasta, kuten esimerkiksi autojen varaosamarkkinoilla, väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaista toimintaa ei luonnollisestikaan saa käyttää siihen, että pyritään sulkemaan markkinoilta häiritsevät kilpailijat tai haittaamaan laillista kilpailua. Tällainen toiminta voisi aiheuttaa vakavaa haittaa asianomaisille yrityksille, mutta ennen kaikkea vahingoittaa asetettua tavoitetta, joka on teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden markkinoille pääsyn estäminen. Nämä tuotteet aiheuttavat useissa tapauksissa vaaraa kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle. [22] [22] Asetus (EY) N:o 1400/2002, EYVL L 203, 1.8.2002, s. 30. C. Ulkorajoilla toteutettavien ja kolmansiin maihin kohdistuvien toimien täydentäminen Tämän direktiiviehdotuksen tarkoituksena on myös täydentää sisämarkkinoiden tarpeita varten jo toteutettuja toimia, jotka perustuvat muutettuun asetukseen (EY) N:o 3295/94 [23] ja jotka koskevat väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden valvontaa EU:n ulkorajoilla. Kyseistä asetusta sovelletaan ainoastaan sellaisten tavaroiden liikkeisiin kolmansien maiden ja Euroopan yhteisön välillä, joiden epäillään olevan väärennettyjä ja laittomasti valmistettuja. Sen perusteella ei voida pysäyttää liikkeitä yhteisön sisällä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kaikki jäsenvaltiot suorittavat rajatarkastuksia valikoivaa lähestymistapaa noudattaen, jotta voitaisiin säilyttää tasapaino kansainvälisen kaupan sujuvuuden ja petosten torjunnan välillä, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että väärennettyjä tai laittomasti valmistettuja tavaroita voi päästä laittomasti yhteisön alueelle, jossa niitä sen jälkeen kaupataan. Tämän vuoksi tarvitaan sisämarkkinoiden tarpeita vastaava erityissäädös väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaista toimintaa varten. Tämän direktiivin avulla voidaan siten antaa oikeudenhaltijoiden käyttöön joitain toimenpiteitä ja menettelyjä, joilla nämä voivat varmistaa oikeuksiensa noudattamisen kaikkia laittomia tavaroita vastaan, mukaan luettuna ne tavarat, joiden kulun tulli on katkaissut muutetun asetuksen (EY) N:o 3295/94 nojalla. [23] Väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen, viennin, jälleenviennin tai suspensiomenettelyyn asettamisen kieltämistä koskevista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 3295/94, EYVL L 341, 30.12.1994, s. 8, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 241/1999 (EYVL L 27, 2.2.1999, s. 1). Direktiiviehdotuksen tavoitteena on myös täydentää aloitteita, jotka on tehty väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaisesta toiminnasta yhteisön ja kolmansien maiden välillä ja niiden monenvälisten sopimusten puitteissa, joissa Euroopan yhteisö on osallisena. Näihin kuuluu muun muassa Maailman kauppajärjestön piirissä tehty sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS-sopimus) [24], jossa kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sopimuspuolina samoin kuin yhteisö niiltä osin kuin on kyse sen toimivaltaan kuuluvista asioista [25]. Sopimuksessa asetetaan vähimmäismääräykset niiden keinojen osalta, joilla tähdätään teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen. [24] Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986-1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehty neuvoston päätös 94/800/EY, EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1. [25] Yhteisöjen tuomioistuin totesi 15.11.1994 antamassaan lausunnossa 1/94, että toimivalta TRIPS-sopimuksen tekemiseksi on jaettu yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä (Kok. 1994, s. I-5267). Toinen osa: Modernin talouden tarpeisiin vastaaminen ja yhteiskunnan suojeleminen Tämän aloitteen tärkeimpänä tavoitteena on toteuttaa sisämarkkinat teollis- ja tekijänoikeuksien alalla valvomalla, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia yhteisön säännöstön aineellisia säännöksiä sovelletaan asianmukaisesti Euroopan unionissa, mutta on myös syytä korostaa muita tärkeitä tavoitteita. A. Yritysten innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn edistäminen Innovaatioista on tullut yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen osatekijöistä yrityksille ja yhteiskunnan taloudelliselle vauraudelle kokonaisuudessaan. Yritysten on jatkuvasti parannettava ja uudistettava tuotteitaan, jos ne haluavat säilyttää markkinaosuutensa tai vallata uusia. Vakaa keksinnöllinen ja innovatiivinen toiminta johtaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, asettaa yritykset edulliseen asemaan tekniikan suhteen ja muodostaa merkittävän tekijän niiden kilpailukyvylle. Jotta yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset [26] ja kulttuuriala [27] voisivat innovoida ja harjoittaa luovaa toimintaa suotuisissa olosuhteissa, on valvottava, että toimintaympäristö yhteisössä tukee tällaisen toiminnan kehittymistä, myös uuden tieto- ja viestintätekniikan osalta. Tämän vuoksi on varmistettava tiedon vapaa liikkuvuus sekä se, että Internet-yhteyksien saamisesta ei tehdä vaikeampaa ja kalliimpaa asettamalla esimerkiksi liian raskaita velvoitteita Internet-yhteyksien tarjoajille. [26] EY:n perustamissopimuksen XVIII osastossa korostetaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen merkitystä. [27] Kulttuurialan merkitys on nimenomaisesti otettu huomioon EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdassa. Yritykset sijoittavat usein merkittäviä summia tutkimukseen ja kehittämiseen sekä markkinointiin ja mainontaan, ja niiden on voitava hyötyä investoinneistaan. Teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukainen ja tehokas suoja vakiinnuttaa osaltaan yritysten, keksijöiden ja luovaa toimintaa harjoittavien luottamusta sisämarkkinoihin ja muodostaa voimakkaan kannustimen investoinneille ja siten koko talouden kehitykselle. Väärentämiseen ja tavaroiden laittomaan valmistamiseen liittyvä ilmiö tarkoittaa yritysten kannalta liikevaihdon pienenemistä ja menetettäviä markkinaosuuksia (suoran myynnin menetyksiä), jotka on usein ollut vaikea hankkia, puhumattakaan aineettomista menetyksistä ja vahingosta, jonka ne kärsivät sen vuoksi, että asiakkaiden käsitys merkin imagosta heikkenee (tulevan myynnin menetykset). Väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden leviäminen johtaa siihen, että aitojen tuotteiden maine ja omaperäisyys vahingoittuvat, erityisesti silloin, kun yritykset suuntaavat mainoksiaan tuotteidensa laadun ja harvinaisuuden esille tuomiseen. Ilmiö aiheuttaa myös lisäkustannuksia yrityksille (suojan, tutkimusten, asiantuntijoiden ja riita-asioiden kustannukset) ja voi jopa joissain tapauksissa johtaa siihen, että oikeudenhaltija asetetaan vastuuseen väärentäjän ja tavaroita laittomasti valmistaneen toimijan markkinoimien tuotteiden vuoksi, jos hän ei voi osoittaa toimineensa vilpittömässä mielessä. Väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaista toimintaa sisämarkkinoilla koskevaan komission vihreään kirjaan saatujen vastausten perusteella näyttää siltä, että Euroopan unionin alueella väärennetyt ja laittomasti valmistetut tavarat kattavat noin 5-10 prosenttia ajoneuvojen varaosamyynnistä, 10 prosenttia CD- ja kasettimyynnistä, 16 prosenttia elokuvien myynnistä (videot ja DVD:t) ja 22 prosenttia kenkä- ja vaatemyynnistä. [28] [28] http://europa.eu.int/comm/internal_market/ en/indprop/piracy/piracyen.pdf, s. 14-15. KPMG, Sofres ja Union des Fabricants toteuttivat Ranskassa vuonna 1998 tutkimuksen [29], jonka mukaan kyselyyn vastanneet yritykset, jotka kykenivät arvioimaan väärentämisestä aiheutuvaa liikevaihdon menetystä, menettivät liikevaihdostaan keskimäärin 6,4 prosenttia. Centre for Economics and Business Research (CEBR) toteutti Global Anti-Counterfeiting Group (GACG) -ryhmän lukuun kesäkuussa 2000 tutkimuksen [30], joka osoittaa, että asianomaisilla aloilla keskimääräinen vuotuinen voiton alenema oli merkittävä: 1 266 miljoonaa euroa vaatteissa ja kengissä; 555 miljoonaa euroa hajuvesissä ja kosmetiikassa; 627 miljoonaa euroa leluissa ja urheilutarvikkeissa; 292 miljoonaa euroa lääkkeissä. Ohjelmistojen alalla International Planning and Research Corporation (IPR) toteutti Business Software Alliance (BSA):n lukuun tutkimuksen [31], joka osoitti, että Länsi-Euroopassa (EU, Norja ja Sveitsi) tavaroiden laittomasta valmistamisesta aiheutuvat menetykset olivat vuonna 2000 yli 3 miljardia dollaria. [29] "Votre entreprise et la contrefaçon", KPMG, Sofres, Union des Fabricants, 1998. [30] "Economic Impact of Counterfeiting in Europe", Global Anti-Counterfeiting Group, kesäkuu 2000. [31] Sixth Annual BSA Global Software. Jos väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistuksesta ei rangaista tehokkaasti, ne johtavat siihen, että toimijat menettävät luottamuksensa sisämarkkinoihin alueena, jossa ne voivat kehittää toimintaansa ja suojata oikeuksiaan. Tällainen tilanne haittaa luovaa toimintaa harjoittavien ja keksijöiden toimintaa ja vaarantaa innovaatiot ja luovan toiminnan yhteisössä. B. Kulttuurialan säilymisen ja kehittämisen edistäminen Teollis- ja tekijänoikeudet koskevat erityisen läheisesti kulttuurialaa ja nimenomaan audiovisuaalialaa. Paitsi että riittävän suojan puuttumisella olisi vakava vaikutus merkittävän talouden sektorin kehitykseen, se uhkaisi erityisesti kulttuuriperintöämme ja kulttuurista monimuotoisuuttamme. Ala erottuu muista aloista sikäli, että se muodostaa yhteiskunnan avainalueen, jonka säilyttäminen ja ennen kaikkea kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tavaroiden laiton valmistaminen on kuitenkin erityisen suuri uhka juuri tälle alalle. Kulttuuriala (mukaan luettuna musiikki- ja audiovisuaalituotanto) arvioi väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta aiheutuvien tappioiden olevan yli 4,5 miljardia euroa vuosittain. Esimerkiksi audiovisuaalialalla suosittujen teosten laiton valmistaminen ei ainoastaan riistä tekijöiltä näiden oikeuksia vaan tekee lisäksi monimuotoisuuden vaalimisesta mahdotonta. Tämä pätee erityisesti pieninä painoksina tuotettuihin teoksiin, jotka tulevat usein pienten jäsenmaiden kulttuureista, joissa suurtuotannon edut puuttuvat. Suuntausta korostaa lisäksi voimakkaasti analogisten välineiden korvaaminen digitaalisilla välineillä. C. Työpaikkojen säilyttäminen Euroopassa Yhteiskunnallisella tasolla yritysten kärsimä vahinko, joka aiheutuu väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta, kohdistuu loppujen lopuksi niiden tarjoamien työpaikkojen määrään. Sen sijaan on vaikeaa mitata tarkasti väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vaikutuksia toimialan työpaikkoihin. CEBR toteutti kesäkuussa 2000 GACG:n lukuun tutkimuksen [32], jonka mukaan yli 17 000 työpaikkaa menetettäisiin vuosittain Euroopan unionissa väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vuoksi. Vuonna 1998 KPMG, Sofres ja Union des Fabricants [33] toteuttivat Ranskassa tutkimuksen, jonka mukaan maassa menetetään noin 38 000 työpaikkaa väärentämisen vuoksi. CEBR toteutti vuonna 1999 Yhdistyneessä kuningaskunnassa väärentämisen torjumiseksi toimivan Anti-Counterfeiting Group (ACG) -ryhmän lukuun tutkimuksen, jonka mukaan maassa menetetään vuosittain yli 4 000 työpaikkaa [34]. Lisäksi PricewaterhouseCoopers toteutti vuonna 1998 BSA:n lukuun tutkimuksen [35], jonka mukaan ohjelmistojen alalla tapahtuvan tavaroiden laittoman valmistamisen vähentäminen kymmenellä prosentilla, eli Yhdysvaltojen tasolle, loisi yli 250 000 työpaikkaa Eurooppaan vuoteen 2001 mennessä. [32] Vrt. alaviite 30. [33] Vrt. alaviite 29. [34] "The economic impact of counterfeiting", Anti-Counterfeiting Group, kesäkuu 1999. [35] "The contribution of the packaged software industry to the western european economies", Business Software Alliance, toukokuu 1998. D. Verotulojen menetysten ja markkinoiden vääristymisen estäminen Kansantalouksille yleensä ja erityisesti teollistuneiden maiden talouksille aiheutuu huomattavaa haittaa väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta. Ilmiö aiheuttaa myös menetyksiä valtiolle ja yhteisölle (tullimaksut, alv) ja voi aiheuttaa erilaisia rikkomuksia erityisesti työoikeuden osalta, kun laittomat työntekijät tuottavat väärennettyjä ja laittomasti valmistettavia tavaroita pimeissä työpaikoissa, tai laittomat työntekijät myyvät niitä kadulla. Väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta aiheutuvat verotulojen menetykset ovat huomattavia. Esimerkiksi äänitteiden alalla väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta EU:n valtioille aiheutuvat alv-menetykset olivat 100 miljoonaa euroa [36]. CEBR tuotti kesäkuussa 2000 GACG:n lukuun tutkimuksen [37], joka osoittaa, että väärentäminen aiheuttaa tarkastelluilla aloilla merkittävää verotuoton menetystä: 7 581 miljoonaa euroa vaatetuksessa ja kengissä; 3 017 miljoonaa euroa hajuvesissä ja kosmetiikassa; 3 731 miljoonaa euroa leluissa ja urheilutarvikkeissa; 1 554 miljoonaa euroa lääkkeissä. CEBR toteutti vuonna 1999 Yhdistyneessä kuningaskunnassa ACG:n lukuun tutkimuksen [38], jonka mukaan väärentäminen alentaa bruttokansantuotetta 143 miljoonalla punnalla vuosittain ja lisää valtion velanottoa 77 miljoonalla punnalla. [36] http://europa.int/comm/internal_market/en/ indprop/piracy/piracyen.pdf, s. 16, kohta 7.2.1. [37] Vrt. alaviite 30. [38] Vrt. alaviite 34. Ilmiö on todellinen uhka yhteiskunnan taloudelliselle vakaudelle, koska se voi myös aiheuttaa häiriöitä markkinoiden tasapainoon erityisesti aloilla, jotka ovat sen vaikutuksille erityisen alttiita, kuten tekstiilituotteiden markkinat [39]. Multimediatuotteiden alalla väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen Internetin välityksellä kasvaa jatkuvasti ja aiheuttaa jo huomattavia tappioita, vaikka tämän verkon kehittyminen on suhteellisen uusia asia. [39] Tekstiileistä ja vaatetuksesta tehdyn WTO:n sopimuksen puitteissa on käynnistetty asteittainen vapauttamisprosessi, jonka johdosta poistetaan 1 päivään tammikuuta 2005 mennessä määrälliset rajoitukset WTO:n jäsenten välillä. E. Kuluttajansuojan varmistaminen Kuluttajansuoja on yksi tärkeistä toimintakohteista Euroopassa. Yhteisön toiminnassa pyritään ennen kaikkea takaamaan korkeatasoinen kuluttajansuoja, erityisesti kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelu. Väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta ja yleisemmin teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisesta on usein haitallisia seurauksia kuluttajille. Vaikka ilmiön kehitykseen toisinaan vaikuttaa kuluttajien myötämielisyys, se kehittyy kuitenkin useimmiten vastoin kuluttajien tahtoa, ja kehitys on joka tapauksessa aina kuluttajien edun vastaista. Väärentämiseen ja tavaroiden laittomaan valmistamiseen liittyy yleensä tietoinen kuluttajan huijaaminen laadun suhteen, jota kuluttajalla on oikeus odottaa esimerkiksi tietyllä tunnetulla merkillä varustetulta tuotteelta, koska väärennetyt ja laittomasti valmistetut tavarat tuotetaan toimivaltaisten viranomaisten suorittaman valvonnan ulkopuolella eikä tuotannossa noudateta laatua koskevia vähimmäisvaatimuksia. Kun kuluttaja ostaa väärennettyjä tai laittomasti valmistettuja tavaroita laillisen kaupankäynnin ulkopuolella, hän ei periaatteessa hyödy takuusta, huoltopalveluista eikä toimivasta korvausjärjestelmästä vahinkotapauksissa. Näiden haittojen lisäksi ilmiö voi aiheuttaa todellisen vaaran, joka kohdistuu kuluttajan terveyteen (väärennetyt lääkkeet ja alkoholijuomat) tai turvallisuuteen (väärennetyt lelut ja autojen tai lentokoneiden osat) [40]. [40] Kuulemisen yhteydessä mainittiin myös muita esimerkkejä: vialliset lääkinnälliset laitteet, syövyttäviä aineita sisältävät pesuaineet, väärennetyt antibiootit, syöpää aiheuttavat aineet vaatteissa, heikkolaatuinen moottoriöljy, myrkylliset alkoholijuomat, vialliset kodinkoneet, tehottomat vesikauhurokotteet, vialliset dieselmoottoreiden suodattimet jne. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävien kansallisten säädösten yhdenmukaistaminen edistää osaltaan kuluttajansuojaa ja täydentää yhteisön tasolla voimassa olevaa lainsäädäntökokonaisuutta, erityisesti yhteisön direktiivejä, jotka koskevat tuotevastuuta [41] ja yleistä tuoteturvallisuutta [42]. [41] Neuvoston direktiivi 85/374/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1985, tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29. [42] Neuvoston direktiivi 92/59/ETY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1992, yleisestä tuoteturvallisuudesta, EYVL L 228, 11.8.1992, s. 24, parhaillaan tarkistettavana (KOM(2000)139). F. Yleisen järjestyksen ylläpitäminen Väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen muodostavat todellisen uhan yleiselle järjestykselle. Ilmiöstä aiheutuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset liittyvät työlainsäädäntöön (pimeä työ), verolainsäädäntöön (valtio menettää verotuloja), terveyttä koskevaan lainsäädäntöön sekä tuoteturvallisuutta koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi nyt on vahvistettu, että väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen ovat toimintaa, joka liittyy osittain järjestäytyneeseen rikollisuuteen, joka puolestaan on löytänyt tässä toiminnassa lähes riskittömän keinon kierrättää ja pestä varoja, jotka saadaan muusta laittomasta kaupankäynnistä (aseet, huumeet). Väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta, jotka olivat aikaisemmin käsityöläistoimintaa, on nyt tullut lähes teollista toimintaa. Ne tarjoavat oikeuksien loukkaajille mahdollisuuden huomattavaan taloudelliseen voittoon ilman suurta riskiä. Internetissä tapahtuvan toiminnan osalta laittomien operaatioiden nopeus ja niiden jäljittämiseen liittyvät vaikeudet vähentävät edelleen oikeuksien loukkaajille aiheutuvaa riskiä. Väärentämisestä ja tavaroiden laittomasta valmistamisesta on jo saattanut tulla houkuttelevampaa kuin huumekaupasta, koska huomattavaan tuottoon on mahdollista päästä ilman merkittäviä oikeudellisia seuraamuksia. Kaupallisessa laajuudessa tapahtuva väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen levittävät ja tukevat siten rikollisuutta, myös terrorismia. Vuonna 1998 vihreällä kirjalla käynnistetty sidosryhmien kuuleminen vahvisti muun muassa musiikki- ja ohjelmistoalaan liittyvillä esimerkeillä, että väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen sekä järjestäytynyt rikollisuus liittyvät toisiinsa. Yhdenmukaistamalla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävät keinot yhteisön tasolla voidaan jäsenvaltioita auttaa varmistamaan yleisen järjestyksen säilyminen. Väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaisten toimien vahvistaminen ja parantaminen sisämarkkinoilla täydentää laaja-alaisia aloitteita, joita on tehty oikeus- ja sisäasioiden alalla, ja niistä erityisesti Euroopan unionin strategiaa rikollisuuden ehkäisemiseksi ja valvomiseksi. Tämä on tehtävä noudattaen Amsterdamin sopimuksen määräyksiä, Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä [43] sekä rikollisuuden ehkäisemistä koskevassa komission tiedonannossa ehdotettuja suuntaviivoja ja järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden ehkäisemistä koskevan eurooppalaisen foorumin [44] työtä. Tämä aloite on lisäksi yhdenmukainen petostentorjuntaa koskevan komission laajan strategisen lähestymistavan [45] sekä yhteisön etua suojaavien toimien kanssa. [43] EYVL C 124, 3.5.2000, s. 1. [44] Järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden ehkäisemistä koskeva eurooppalainen foorumi perustuu komission aloitteeseen, ja sen tarkoituksena on koordinoida rikollisuuden ehkäisemiseen liittyviä toimia Euroopan tasolla. Foorumi tarjoaa puitteet asiantuntijoiden verkostoitumiseen ja aloitteiden tekemiseen. [45] Komission tiedonanto "Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen - Petostentorjunta: Kattavan strategian perustelut", kohta 1.4.2, KOM(2000)358 lopullinen. Kolmas osa: Ehdotetun toimen yksityiskohdat ja ominaispiirteet A. TRIPS-sopimuksen rajoitukset Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja menettelyjä yhdenmukaistettiin sen seurauksena, että TRIPS-sopimus tuli voimaan. Se sisältää vähimmäismääräykset keinoista, joiden tavoitteena on teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen kaupan osalta. Näitä ovat: - yleinen velvoite ottaa käyttöön tehokkaat toimenpiteet, joiden tavoitteena on teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen, mukaan luettuna turvaamistoimenpiteet ja oikeuskeinot loukkausten ehkäisemiseksi; - yksityisoikeudellisiin ja hallinnollisiin menettelyihin liittyvät olennaiset seikat: oikeudenmukaiset ja tasapuoliset menettelyt, todisteiden esittämiseen sovellettavat säännöt; - tiettyjen yksityisoikeudellisten (tai hallinnollisten) oikeuskeinojen käyttöönotto, esimerkiksi kieltotuomiot, vahingonkorvaukset, riidanalaisten tavaroiden takavarikointi ja poistaminen markkinoilta sekä valinnaisena oikeus tiedonsaantiin; - vähimmäisvaatimukset, jotka turvaamistoimenpiteiden on täytettävä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi; - rikosoikeudellisten menettelyjen ja seuraamusten täytäntöönpano tietyissä tapauksissa. Tietyistä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävistä keinoista ei kuitenkaan ole määrätty TRIPS-sopimuksessa (esimerkiksi markkinoille saatettujen väärennettyjen tavaroiden poistaminen markkinoilta väärentäjän kustannuksella), joistakin taas on määräyksiä, mutta ne ovat valinnaisia (esimerkiksi oikeus tiedonsaantiin). Näin ollen TRIPS-sopimuksessa määrättyjen toimenpiteiden ja menettelyjen yksityiskohtaiset soveltamissäännöt voivat vaihdella huomattavasti maasta toiseen. Tämä on tilanne yhteisössä niiden turvaamistoimenpiteiden soveltamissääntöjen kohdalla, jotka koskevat muun muassa todisteiden säilyttämistä tai vahingonkorvausten laskemista taikka väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen lopettamiseen liittyvien menettelyjen soveltamissääntöjä. B. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista koskeva yhteisön säännöstö Yhteisön tasolla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen liittyvät aloitteet ovat koskeneet etenkin yhteisön ulkorajojen suojaa [46]. Sisämarkkinoilla on joitakin alakohtaisia erityissäännöksiä, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista [47]. Sen sijaan nykyisellään ei yhteisön tasolla ole annettu mitään yksityiskohtaista monialaista säädöstä tällä alalla. [46] Vrt. alaviite 19. [47] Esimerkiksi tekijänoikeuksien alalla: tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 91/250/ETY 7 artikla (erityiset suojaa koskevat toimenpiteet) (vrt. alaviite 11); tietokantojen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 96/9/EY 12 artikla (seuraamukset) (vrt. alaviite 11); tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29/EY 6 artikla (tekniset toimenpiteet), 7 artikla (oikeuksien hallinnointitiedot) ja 8 artikla (seuraamukset ja oikeussuojakeinot) (vrt. alaviite 13). Teollisoikeuksien alalla: yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 98 artikla (seuraamukset) ja 99 artikla (väliaikaiset ja suojaavat toimenpiteet); yhteisömallista annetun asetuksen N:o 6/2002 89 artikla (loukkauskanteisiin liittyvät seuraamukset) ja 90 artikla (väliaikaiset ja turvaamistoimet) . C. Oikeudellinen tilanne jäsenvaltioissa Vaikka TRIPS-sopimus onkin pantu täytäntöön jäsenvaltioissa, oikeudellinen tilanne vaihtelee yhteisössä edelleen suuresti, eivätkä teollis- ja tekijänoikeuksien haltijat voi hyötyä samantasoisesta suojasta kaikkialla yhteisön alueella. Niinpä väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen lopettamiseen liittyvät menettelyt (kieltotuomiot), turvaamis-toimenpiteet, joita käytetään muun muassa säilyttämään todisteita, vahingonkorvauksien laskeminen ja yksityisoikeudellisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten taso vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Tietyissä jäsenvaltioissa ei ole käytössä sellaisia toimenpiteitä ja menettelyjä kuten oikeus tiedonsaantiin ja oikeuksien loukkaajan kustannuksella suoritettava riidanalaisten tavaroiden poistaminen markkinoilta. Kieltotuomioiden osalta eroja on yksityiskohtaisissa soveltamissäännöissä esimerkiksi sen suhteen, miten kolmansien etu otetaan huomioon, millä eri tavoin riidanalaiset tavarat poistetaan markkinoilta tai millä edellytyksillä voidaan määrätä riidanalaisten tavaroiden tuotantoon käytettyjen välineiden tuhoamisesta. Kreikassa seuraamus ei periaatteessa välttämättä edellytä syyllisyyttä, vaan se voidaan määrätä vilpittömässä mielessä toimineelle oikeuden loukkaajalle. Ruotsissa ja Suomessa seuraamuksia ei määrätä vilpittömässä mielessä toimineelle henkilölle, kun taas Tanskassa, Espanjassa ja Italiassa seuraamuksia ei määrätä henkilölle, joka käyttää asianomaisia tavaroita yksinomaan yksityistarkoitukseen. Alankomaissa (tekijänoikeus) takavarikkoa ja tuhoamista ei määrätä, jos henkilö ei itse ollut mukana oikeuden loukkauksessa, ei huolehdi ammattinsa puolesta asianomaisista tavaroista ja on hankkinut ne yksinomaan yksityistarkoitukseen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa laittomasti valmistettujen kopioiden tuotantoon käytetyt välineet voidaan tuhota ainoastaan siinä tapauksessa, että niiden haltija tiesi tai hänen oli syytä tietää, että niitä käytettiin tähän tarkoitukseen. Saksassa (tekijänoikeus) laittomasti valmistettujen kopioiden tuotantoon (yksinomaan tai lähes yksinomaan) käytetyt välineet voidaan takavarikoida ja tuhota ainoastaan siinä tapauksessa, että ne omistaa laittoman valmistuksen harjoittaja, kun taas tavaramerkkien kohdalla ei ole vastaavaa rajoitusta. Alankomaiden oikeuskäytännössä [48] on kehitetty periaate, jonka mukaan oikeuksien loukkaaja voidaan velvoittaa poistamaan riidanalaiset tuotteet, jotka jo ovat markkinoilla. Oikeuksien loukkaajan on maksettava toimenpiteen kustannukset ja suoritettava korvaus ostajalle. Tämäntyyppistä toimenpidettä ei ole muiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä. [48] HR 23.2.1990, NJ 1990, 664 m. nt. DWFV (Hameco) ja seuraavat päätökset. Todisteiden osalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa Anton Piller -päätöksellä [49] on suuri merkitys käytännössä, mutta tietyt tahot pitävät sitä taloudellisesti liian rasittavana ja monimutkaisena. Siellä High Court voi antaa vastapuolta kuulematta päätöksen, jolla sallitaan tarkastus ja yleinen todisteiden takavarikointi epäillyn oikeuksien loukkaajan tiloissa. Niin sanottua Doorstep-päätöstä [50] (Anton Piller -päätös yksinkertaistettuna), jonka mukaan voidaan esittää vaatimuksia asiakirjoista ja esineistä ilman oikeutta tunkeutua tiloihin, pidetään tehokkaana. Toista toimenpidettä, joka tunnetaan nimellä freezing injunction [51] (tai Mareva injunction [52]), käytetään vastaajan pankkitilien ja muiden varojen jäädyttämiseen sillä välin, kun odotetaan tuomioistuimen tutkivan asian. Ranskassa laissa [53] säädetään niin ikään erittäin tehokkaasta keinosta todisteiden saamiseksi. Oikeudenhaltija voi esittää tuomioistuimen puheenjohtajalle hakemuksen takavarikosta väärentämistapauksessa. Takavarikko toteutetaan siten, että riidanalaiset tavarat kuvataan tai otetaan haltuun. Italiassa on myös säädetty riidanalaisten tavaroiden takavarikoinnista ja kuvaamisesta. Saksassa oikeudelliset keinot todisteiden saamiseksi eivät ole kovin tehokkaita. Ne rajoittuvat todisteiden hankkimiseen todistajalausuntojen, asiantuntijalausuntojen ja tarkastustehtävistä vastaavien henkilöiden lausuntojen avulla, mutta eivät kata asiakirjoja eivätkä asianosaisten kuulemista. Muista jäsenvaltioista poiketen etsintäpäätökset ilman vastapuolen kuulemista eivät ole mahdollisia Itävallan, Tanskan ja Ruotsin siviiliprosessissa. [49] Anton Piller KG vs. Manufacturing Processes Ltd. [1976] 1 Ch. 55, [1976] R.P.C. 719. [50] Universal City Studios Inc. vs. Mukhtar & Sons [1976] F.S.R. 252. [51] Yhdistyneen kuningaskunnan siviiliprosessilain 25 artiklan 1 kohta. [52] Mareva Compania Naviera SA vs. International Bulk Carriers SA [1975] 2 Lloyd's Rep. 509. [53] Teollis- ja tekijänoikeuslain artiklat L-332-1, L-521-1, L-615-5 ja L-716-7. Turvaamistoimenpiteissä on merkittäviä eroja menettelysääntöjen sekä sen suhteen, kuinka yleisesti kyseisiä oikeusteitä käytetään, vaikka nämä erot ovatkin pääasiassa seurausta tuomioistuinten noudattamista perinteistä ja toimintatavoista. Alankomaissa yksinkertaistettu menettely kort geding [54] on usein käytetty keino, ja sen katsotaan jopa jossain määrin korvanneen tavanomaiset menettelyt teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvissa loukkauksissa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa väliaikaiset kiellot ovat käytännössä melko yleisiä, ja kieltotuomion arvioinnissa on ratkaisevana tekijänä vastaajan kyky maksaa riittäviä korvauksia kantajan tappioiden kattamiseksi siinä tapauksessa, että viimeksi mainittu voittaa oikeusjutun. Saksassa suhtautuminen väliaikaisiin kieltoihin on melko rajoittava, ja niitä annetaan pääasiassa tavaramerkkiasioissa ilmeisissä väärentämistapauksissa. Ranskassa väliaikaisten kieltojen käyttö on mahdollista pääasian käsittelyn alettua, mutta se on edelleen melko harvinaista, koska toisaalta on mahdollista jättää hakemus väärennetyiksi väitettyjen tavaroiden takavarikoinnista kuvaamalla tai haltuun ottamalla ja toisaalta turvaamistoimenpiteet eivät anna mahdollisuutta vaatia vahingonkorvauksia. [54] Siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung) 289 artikla. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vahvisti menettelyn olevan luonteeltaan TRIPS-sopimuksen 50 artiklan mukainen turvaamistoimenpide (asia C-53/96, Hermès, tuomio 16.6.1998, Kok. 1998, s. I-3603). Vahingonkorvauksien laskemiseen käytetään jäsenvaltioissa kolmea tapaa: todellisten menetysten korvaaminen; hakemus oikeuksien loukkaajan saaman voiton luovuttamisesta; niiden rojaltien maksaminen, jotka oikeuksien loukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos se olisi pyytänyt lupaa käyttää kyseistä oikeutta. Useimmissa maissa kantaja voi valita näiden kolmen tavan välillä (tai ainakin ensimmäisen ja kolmannen välillä), mutta erilaisia laskentatapoja ei voi kumuloida eikä sekoittaa toisiinsa. Lisäksi kunkin laskentatavan soveltaminen käytännössä vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Mitä tulee esimerkiksi saadun voiton luovutukseen, Saksassa siviililain säännökset vilpillisellä toiminnalla oikeudettomasti saadun voiton luovutuksesta ovat hakemuksen perustana [55]. Yhdistyneessä kuningaskunnassa voiton luovuttamista ei pidetä vahingonkorvauksena, vaan korjaavana oikeuskeinona. Sen sijaan Portugalissa (tekijänoikeus), oikeuden loukkaajan tulot on otettava huomioon korvausta laskettaessa. Itävallassa (tekijänoikeus) vahingonkorvaukset voidaan laskea oikeuden loukkaajan saaman voiton perusteella teon asteesta riippumatta. Suomessa (tavaramerkit) hakemus oikeuden loukkaajan voiton luovuttamisesta voi jopa olla perusteltu silloin, kun kyseessä on vilpittömässä mielessä tehty loukkaus. Benelux-maissa oikeuksien loukkaajan saaman voiton luovuttaminen on mahdollista ainoastaan raskauttavien asianhaarojen vallitessa (vilpillisyys). Ranskassa loukatulla osapuolella on yleensä oikeus saada vahingonkorvauksena ei enempää eikä vähempää kuin todellisten menetysten määrä [56]. [55] Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Saksan oikeuskäytännössä on viime aikoina siirrytty määräämään vahingonkorvauksia, joilla on aiempaa suurempi varoittava vaikutus. Bundesgerichtshof (BGH) katsoi mallien väärentämistä koskevassa asiassa 2.11.2000 antamassaan tuomiossa, että yleisiä kustannuksia ei enää voida vähentää väärentäjän saamasta voitosta, joten vuodelta 1962 oleva oikeuskäytäntö (I ZR 246/98) muutettiin. [56] Siviililain (Code civil) 1382 artikla. Oikeus tiedonsaantiin, joka voi kohdistua kaikkiin henkilöihin, jotka ovat osallisina loukkauksessa, velvoittaa vastaajan antamaan tietoja riidanalaisten tavaroiden alkuperästä, kaupankäyntikanavista ja tavaroiden tuotantoon ja jakeluun liittyvistä kolmansista. Tähän mennessä oikeus tiedonsaantiin on sisällytetty oikeusjärjestelmään ainoastaan muutamissa jäsenvaltioissa, eli Saksassa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa laeissa [57] ja Benelux-maissa tavaramerkkejä koskevassa laissa [58]. [57] Ks. erityisesti tavaramerkkejä koskevan Saksan lain (Marken 6) 19 pykälä. [58] Tavaramerkkejä koskevan Benelux-maiden lain 13 a artiklan 4 kohta. Näillä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansallisten seuraamusjärjestelmien eroilla on huomattava merkitys oikeudenhaltijoille menettelyjen tehokkuuden ja kustannusten, määräaikojen ja myönnettävien vahingonkorvausten kannalta. Rikosoikeudelliset seuraamukset eroavat huomattavasti sekä kansallisissa lainsäädännöissä säädettyjen rangaistusten tason että sakkojen laskentamenetelmien osalta. TRIPS-sopimuksen (ja kansallisen oikeusperinteen) mukaisesti kaikilla jäsenvaltioilla on käytössään yksityisoikeudellisia korvausjärjestelmiä ja rikosoikeudellisia seuraamuksia, jotka voivat johtaa jopa vankeusrangaistukseen. Sakkojen enimmäismäärät vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta (Italia, Luxemburg) lähes 500 000 euroon (Belgia) ja yli 750 000 euroon (Ranska oikeushenkilöiden osalta). Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole laissa säädettyä sakon enimmäismäärää. Tietyissä maissa ei ole säädetty enimmäissakosta, koska sakon määrä lasketaan oikeuksien loukkaajan tulojen perusteella (esimerkiksi Pohjoismaat, Itävalta, Saksa). Vankeusrangaistukset vaihtelevat muutamasta päivästä kymmeneen vuoteen (Kreikka, Iso-Britannia). Vaikka tässä direktiivissä ei olekaan tarkoitus yhdenmukaistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia sellaisenaan, selvästi ehkäisevien rangaistusten tehokas soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa edistäisi osaltaan väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen torjuntaa. D. Tarve yhdenmukaistaa kansallisia lainsäädäntöjä Oikeudenhaltijat tarvitsevat käyttöönsä keinoja, joiden tavoitteena on teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen ja jotka ovat yhtä tehokkaita kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarve vastaa myös komission politiikan tavoitteita, jotka koskevat innovaatiotoiminnan ja luovan toiminnan kehittämistä sisämarkkinoilla muun muassa johdonmukaisen ja tehokkaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojan avulla. Tätä tarvetta ei voida tyydyttää pelkästään kussakin jäsenvaltiossa erikseen toteutetuilla toimilla. Kansallinen lainsäädäntö tarjoaa joissain tapauksissa oikeudenhaltijoiden käyttöön tehokkaita oikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja, mutta näiden keinojen täytäntöönpanoa ei ole käytännössä täysin taattu. Kuten suurin osa vihreän kirjan yhteydessä kuulluista tahoista korosti, ainoastaan yhteisön tason toimella voidaan saavuttaa sama tehokkuus teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen suhteen. Sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavalla yhteisön tason säädöksellä ei myöskään voitaisi korjata tilannetta tyydyttävällä tavalla. On nimittäin otettava huomioon erilaiset oikeusperinteet ja tilanne kussakin jäsenvaltiossa. Tarkoituksena on varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen vastaavalla tavalla koko yhteisön alueella, mutta nykyisissä kansallisissa puitteissa. Tämän vuoksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävien keinojen osalta jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen yhteisön tasolla näyttää välttämättömältä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Jotta yhden-mukaistaminen olisi todella tehokasta, siihen on pyrittävä niiden kansallisten säännösten pohjalta, jotka parhaiten vastaavat loukatun osapuolen tarpeisiin ja ottavat samalla huomioon vastaajan lakimääräiset oikeudet. Näin teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen voidaan toteuttaa yhtenäisesti ja tehokkaasti koko yhteisössä, seuraamusjärjestelmistä tehdään avoimempia ja oikeudenhaltijoiden käyttöön asetettujen keinojen tehokasta soveltamista voidaan valvoa. EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti suunniteltujen toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa pääasialliseen tavoitteeseen, joka tässä tapauksessa on sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen ja sen avoimuuden lisääminen. Kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistamisen ei siten pidä kattaa kaikkia kansallisen lainsäädännön osa-alueita, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviin keinoihin, vaan ainoastaan lähentää olennaisia säännöksiä, joilla on suora vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan. E. Oikeusperusta Kuten edellä ensimmäisen osan B jaksossa todettiin, se että yhteisön tasolla suurelta osin yhdenmukaistettujen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista koskevia erilaisia kansallisia oikeusjärjestelmiä pidettäisiin yllä, todennäköisesti haittaisi tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, aiheuttaisi häiriöitä sisämarkkinoille muun muassa vääristämällä laillisen kaupankäynnin virtoja ja vääristäisi siten kilpailuedellytyksiä. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja koskevien olennaisten kansallisten sääntöjen lähentämisellä voidaan parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja lisätä sen avoimuutta, kannustaa innovaatiotoimintaa ja yritysten kilpailukykyä ja edistää työllisyyttä ja investointeja EY:ssä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin [59] katsoo, että käytännön, joka saattaa huomattavasti vaikuttaa kauppavirtoihin jäsenvaltioiden välillä, voidaan epäillä haittaavan EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 1 kohdassa mainittujen sisämarkkinoiden tavoitteiden toteutumista. Jäsenvaltio, joka säätää muihin jäsenvaltioihin verrattuna vähemmän rajoittavista toimenpiteistä ja niiden täytäntöönpanosta, aiheuttaisi siten kauppavirtojen vääristymiä. Laillisesti kauppaa käyvät toimijat pyrkisivät tällöin välttämään kyseistä jäsenvaltiota, kun otetaan huomioon väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden markkinaosuus ja vaikeudet kilpailla tällaisilla sekasortoisilla markkinoilla. [59] Asia C-306/96, Javico v. Yves Saint Laurent, tuomio 28.4.1998, (Kok. s. I-1983, 25 kohta). Tämän vuoksi ja ottaen huomioon sen, että toimenpiteen tavoitteena on sisämarkkinoiden toteuttaminen yhdenmukaistamalla jäsenvaltioiden lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka tähtäävät teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen, komissio ehdottaa EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan käyttämistä yhdenmukaistamisen oikeusperustana. Tätä oikeusperustaa on käytetty muissa direktiiveissä, joilla lähennetään teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä [60]. Lisäksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut tämän oikeusperustan aiheellisuuden useaan otteeseen [61], erityisesti direktiivin 98/44/EY osalta äskettäin annetussa tuomiossa, jossa käytettyä oikeusperustaa tutkittiin tarkasti [62]. [60] Vrt. alaviitteissä 8-12 mainitut direktiivit. [61] Lausunto 1/94, joka koskee yhteisön toimivaltaa kansainvälisten sopimusten tekemiseksi palvelujen ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojan alalla, 15.11.1994, Kok. s. I-5267, ja asia C-350-92, Espanja v. neuvosto, 13.7.1995, Kok. s. I-1985. [62] Asia C-377/98, Alankomaat v. parlamentti ja neuvosto, tuomio 9.10.2001. Tuomioistuin totesi seuraavasti: Saman oikeusperustan (95 artikla) mukaisesti on jo yhdenmukaistettu suuri osa teollis- ja tekijänoikeuksista sisämarkkinoilla. Näiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien yhden-mukaistamistoimenpiteiden tehokkuus vaarantuisi, jos kyseisten oikeuksien konkreettista täytäntöönpanoa ei varmistettaisi. Tässä direktiivissä säädettävien toimenpiteiden ja menettelyjen avulla voidaan varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan yhteisön säännöstön asianmukainen soveltaminen; näin ollen on perusteltua, että 95 artikla toimii oikeusperustana myös direktiiville, jolla varmistetaan kyseisten oikeuksien noudattamista koskeva yhdenmukaistaminen. Näin asiaa koskeva yhteisön säännöstö voi toimia täysipainoisesti. Tämän direktiivin tarkoituksena on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan yhteisön säännöstön täysimääräisen toiminnan varmistamiseksi asettaa jäsenvaltioille velvoite säätää seuraamuksista, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia [63], myös rikosoikeudellisista seuraamuksista [64] soveltuvissa tapauksissa. Tämä vastaa sekä yhteisön että kunkin jäsenvaltion TRIPS-sopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan puitteissa tekemiä sitoumuksia. Direktiivissä pyritään myös varmistamaan se, että kaikki loukkauksen päätekijät asetetaan vastuuseen jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti. [63] Ks. erityisesti seuraavat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot: asia C-186/98, Nunes ja de Matos, tuomio 8.7.1999 (Kok. 1999, s. I-4883); asia C-326/88, Hansen, tuomio 10.7.1990 (Kok. 1990, s. I-2911); ja asia 68/88, komissio v. Kreikka, tuomio 21.9.1989 (Kok. 1989, s. 2965). [64] Ks. erityisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-77/97, Unilever, 28.1.1999 antama tuomio (Kok. 1999, s. I-431), jossa se totesi kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetusta direktiivistä 76/768/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna, että "säännöksissä, jotka jäsenvaltioiden on annettava direktiivin 76/768/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti välttääkseen sellaisen mainonnan, jossa kosmeettisiin valmisteisiin liitetään ominaisuuksia, joita niillä ei ole, on säädettävä, että tällainen mainonta merkitsee erityisesti rikosoikeudellisesti rangaistavaa tekoa, johon liittyy seuraamuksia, joilla on ennaltaehkäisevä ja repressiivinen vaikutus". Lopuksi todetaan, että tämän direktiivin tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa sääntöjä, joita sovelletaan oikeudelliseen yhteistyöhön, tuomioistuinten toimivaltaan sekä yksityis-oikeudellisten ja kauppaoikeudellisten päätösten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, eikä käsitellä sovellettavaa lakia. Yhteisön säädöksissä säännellään näitä kysymyksiä yleisellä tasolla, ja niitä sovelletaan siten myös teollis- ja tekijänoikeuksiin [65]. [65] Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1348/2000 (EYVL L 160, 30.6.2000, s. 37); tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1); jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001 (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1); siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehty neuvoston päätös 2001/470/EY (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25). Neljäs osa: Säännösten tarkastelu Tämän ehdotuksen säännökset perustuvat laajaan sidosryhmien, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin muiden toimielinten kuulemiseen. Seuraavissa säännöksissä on siis otettu mahdollisimman paljon huomioon sidosryhmien ja jäsenvaltioiden ilmaisemat huolenaiheet. Euroopan parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ehdotukset on samoin otettu huomioon. Joissakin tapauksissa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa voimassa olevat ja toimiviksi osoittautuneet säännökset ovat antaneet hyödyllisiä vaikutteita tämän ehdotuksen laatimiseen. 1 artikla Kohde Tässä artiklassa määritellään direktiivin tavoite toteamalla, että direktiivi koskee teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tarvittavia toimenpiteitä. 2 artikla Soveltamisala Direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa määritellään direktiivin soveltamisala: direktiivin kattamia teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja sovelletaan kaikkiin loukkauksiin, jotka kohdistuvat oikeuksiin, jotka johtuvat teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevista yhteisön tai eurooppalaisista säädöksistä, sellaisina kuin ne on lueteltu direktiivin liitteessä, ja säädöksistä, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kyseisten säädösten noudattamiseksi, kun loukkaus on tehty kaupallisessa tarkoituksessa tai kun loukkaus aiheuttaa merkittäviä vahinkoja oikeudenhaltijalle. Jäsenvaltiot voivat säätää, että toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä muista olosuhteisiin soveltuvista toimenpiteistä, joilla voidaan saada teollis- tai tekijänoikeuden loukkaaminen loppumaan tai estää uudet loukkaukset, sekä muista tarkoituksenmukaisista toimenpiteistä. Artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta oikeuksien noudattamista tekijänoikeuksien alalla koskeviin erityissäännöksiin eivätkä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29/EY 8 artiklaan. Artiklan 3 kohdan a alakohdassa täsmennetään, että direktiivillä ei puututa eikä se vaikuta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa aineellista oikeutta säänteleviin yhteisön säädöksiin, joita ovat sähköisestä kaupankäynnistä annettu direktiivi 2000/31/EY, sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista annettu direktiivi 1999/93/EY ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu direktiivi 95/46/EY. Toisin sanoen tarkoituksena on täsmentää, että direktiivi ei koske oikeuksien aineellista sisältöä, vaan ainoastaan niiden loukkaamisesta koituvia seuraamuksia, ja että sen täytäntöönpano jäsenvaltioissa ei saa aiheuttaa ristiriitoja edellä mainittujen direktiivien kanssa. Artiklan 3 kohdan b alakohdassa täsmennetään, että tämä direktiivi ei vaikuta kansainvälisistä yleissopimuksista eikä varsinkaan TRIPS-sopimuksesta jäsenvaltioille seuraaviin velvoitteisiin. 3 artikla Yleinen velvoite Tällä artiklalla jäsenvaltioille asetetaan velvoite säätää tarpeellisista ja oikeasuhteisista toimenpiteistä ja menettelyistä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi. Artiklassa täsmennetään, että näiden toimenpiteiden ja menettelyjen on oltava sellaisia, että ne epäävät loukkauksen tekijöiltä kyseisen loukkauksen tuottaman taloudellisen hyödyn. Artikla perustuu TRIPS-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan määräyksiin, joiden mukaan toimenpiteiden ja menettelyjen on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ne eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita ja niille ei saa asettaa kohtuuttomia määräaikoja tai aiheettomia viiveitä. 4 artikla Seuraamukset Tässä artiklassa täsmennetään, että jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset johtavat seuraamuksiin ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tämä artikla on täysin seuraamusten merkitystä yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanossa sisämarkkinoilla koskevan komission tiedonannon mukainen (KOM(95) 162 lopullinen). 5 artikla Henkilöt, joilla on oikeus hakea toimenpiteiden ja menettelyjen soveltamista Tässä artiklassa määritetään henkilöt, joilla on oikeus hakea toimenpiteiden ja menettelyjen soveltamista. Artiklan 1 kohdassa säädetään, että henkilöitä, joilla on oikeus hakea toimenpiteiden ja menettelyjen soveltamista, ovat ensisijaisesti oikeuksien haltijat, kyseisten oikeuksien käyttämiseen oikeutetut henkilöt sekä näiden henkilöiden edustajat. Artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattimaisilla elimillä on oikeuksien haltijoiden lakimääräisinä edustajina oikeus hakea toimenpiteiden ja menettelyjen soveltamista ja esiintyä asianosaisena tuomioistuimessa puolustaakseen niitä yhteisiä tai henkilökohtaisia oikeuksia tai etuja, joista ne ovat vastuussa. Tämä säännös perustuu joidenkin jäsenvaltioiden lainsäädännössä jo oleviin säännöksiin (Belgian kuluttajansuojaa koskevan vuoden 1991 lain 98 artikla; Ranskan kuluttaja-asioita koskevan lain L-421 artikla; Ranskan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lain L-331-1 artiklan 2 kohta). Lopuksi tässä kohdassa täsmennetään, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että oikeuksia hallinnoiva tai puolustava toisen jäsenvaltion ammattimainen elin voi hakea toimenpiteiden ja menettelyjen soveltamista ja esiintyä asianosaisena tuomioistuimessa samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion elin. Tämä säännös perustuu syrjintäkiellon periaatteelle eikä rajoita niiden sääntöjen soveltamista, jotka koskevat osapuolten edustajien esiintymistä asianosaisena tuomioistuimessa. 6 artikla Olettama tekijänoikeudesta Tämä artikla heijastaa tekijänoikeutta koskevien olettamien täytäntöönpanoa, josta määrätään nimenomaisesti Bernin yleissopimuksessa (15 artikla) ja välillisesti TRIPS-sopimuksessa. Bernin yleissopimuksessa todetaan, että jotta "kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijää voitaisiin [...] pitää tekijänä ja sen johdosta oikeutettuna ajamaan liittomaiden tuomioistuimissa kannetta tekijänoikeutensa loukkaamisesta, riittää, että hänen nimensä on tavanmukaisesti ilmoitettu teoksessa". Tämänsuuntaisia säännöksiä on jäsenvaltioiden lainsäädännössä. 7 artikla Todistusaineisto Direktiivin 7 artiklassa annetaan jäsenvaltioille tiettyjä määräyksiä näytöstä, jolla on ratkaiseva merkitys teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamisen tapauksessa. Artiklan 1 kohdassa säädetään, että osapuolet voidaan tietyissä olosuhteissa velvoittaa esittämään hallussaan olevat todisteet edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suoja taataan. Tämä säännös perustuu myös TRIPS-sopimuksen 43 artiklaan. Artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen mahdollistamiseksi, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat antaa määräyksen esittää tai takavarikoida pankkiasioihin, rahoitukseen tai kaupallisiin toimiin liittyvät asiakirjat. 8 artikla Toimenpiteet todisteiden suojaamiseksi Artiklan 1 kohdassa säädetään oikeudenhaltijan eduksi menettelystä, joka voi edeltää pääasiaa koskevan kanteen nostamista ja jossa takavarikoitu tavara kuvataan tai otetaan haltuun, jos todistusaineiston hävittämisen vaara on ilmeinen. Hakemuksesta annetun päätöksen perusteella, joka tehdään tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, oikeudenhaltija voi, jos hänen oikeuttaan on loukattu tai jos olosuhteet viittaavat välittömään loukkauksen uhkaan, suorituttaa joko riidanalaisten tavaroiden yksityiskohtaisen kuvaamisen ottamalla niistä mahdollisesti näytteitä, tai riidanalaisten tavaroiden haltuunoton. Jos päätös on annettu toista osapuolta kuulematta, tällä on myöhemmin oikeus vaatia päätöksen tarkistamista ja tulla kuulluksi tarkistusmenettelyssä. Artiklan 2 kohdassa säädetään, että haltuunotto voidaan alistaa riittävän vakuuden antamiselle, jonka tarkoituksena on taata vastaajan kärsimän vahingon korvaaminen, jos hakemus todetaan myöhemmin perusteettomaksi. Artiklan 3 kohdassa säädetään, että hakijalla on 31 vuorokautta aikaa saattaa pääasia vireille tuomioistuimessa, muutoin haltuunotto on mitätön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta häneltä mahdollisesti vaadittavien vahingonkorvausten suorittamista. Tämä toimenpide täydentää TRIPS-sopimuksen 43 artiklan määräyksiä ja perustuu säännöksiin, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi eräissä jäsenvaltioissa kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa (päätös asiassa Anton Piller, päätös asiassa Doorstep) ja Ranskassa (takavarikko väärentämistapauksessa). Kyseisessä kohdassa säädetään lopuksi TRIPS-sopimuksen 50 artiklan 7 kohdan mukaisesti vastaajalle suoritettavaa korvausta koskevasta järjestelystä tietyissä tapauksissa, joissa tämä on kärsinyt vahinkoa tässä artiklassa tarkoitettujen todisteiden suojaamistoimenpiteiden takia. 9 artikla Tiedonsaantioikeus Tämä artikla täydentää TRIPS-sopimuksen tiedonsaantioikeutta koskevaa 47 artiklaa. Se perustuu eräiden maiden (Benelux, Saksa) lainsäädännössä oleviin säännöksiin. Se perustuu säännökseen, joka lisättiin muutettuun ehdotukseen direktiiviksi mallien oikeudellisesta suojasta (asiakirja KOM(96)66 lopullinen, 16 a artikla) Euroopan parlamentin pyynnöstä, mutta poistettiin neuvoston pyynnöstä, sillä neuvosto katsoi, että malleja koskeva direktiivi ei ole tarkoituksenmukainen väline väärennösten torjumiseen ja että alalla esiintyvät ongelmat pitää ratkaista erityistoimenpitein. Tämä toimenpide sai sidosryhmien, Euroopan parlamentin ja talous- ja sosiaalikomitean yksimielisen tuen. Artiklan 1 kohdassa säädetään, että toimivaltaisten viranomaisten on oikeudenhaltijan pyynnöstä ja elleivät erityiset syyt edellytä siitä luopumista, määrättävä henkilö, joka on osallisena loukkauksessa kyseisen kohdan a, b tai c alakohdassa mainituissa olosuhteissa, antamaan tietoja riidanalaisten tavaroiden tai palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta. Artiklan 2 kohdassa täsmennetään annettavat tiedot. Artiklan 3 kohdassa säädetään, että tiedonsaantioikeus ei vaikuta muihin rajoittavasti lueteltuihin ja tietojen antamista koskeviin säännöksiin. Lopuksi 4 kohdassa säädetään, että toimivaltaiset viranomaiset (kuten poliisi- tai tulliviranomaiset), joiden hallussa on samanluonteisia tietoja, voivat antaa niitä oikeudenhaltijalle, jos tämä on tunnettu, luottamuksellisten tietojen suojaa koskevia sääntöjä noudattaen, jotta oikeudenhaltija voisi nostaa pääasiaa koskevan kanteen toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai hakea turvaamis- tai säilyttämistoimenpiteitä. 10 artikla Turvaamistoimenpiteet Direktiivin 10 artiklassa on joukko säännöksiä turvaamistoimenpiteistä, jotka jäsenvaltioiden on asetettava toimivaltaisten viranomaisten käyttöön. Nämä säännökset täydentävät TRIPS-sopimuksen 50 artiklan säännöksiä. Turvaamistoimenpiteillä on ratkaiseva merkitys teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamistapauksissa, sillä miltei kaikissa tapauksissa oikeudenhaltijan on syytä toimia nopeasti. Artiklan 1 kohdassa säädetään kieltotuomion antamisesta, jonka tarkoituksena on sakon uhalla väliaikaisesti estää teollis- tai tekijänoikeuden välittömät loukkaukset tai kieltää loukkausten jatkaminen tai alistaa jatkaminen oikeudenhaltijan korvauksen takaamiseen tarkoitettujen vakuuksien antamiselle. Samassa kohdassa säädetään, että oikeusviranomaisilla on oikeus vaatia kantajaa toimittamaan kaikki kohtuullisesti saatavissa olevat todisteet, jotta ne voivat riittävän varmasti vakuuttua siitä, että kantaja on oikeudenhaltija ja että hänen oikeuttaan on loukattu tai että loukkauksen uhka on välitön. Artiklan 2 kohdan mukaan turvaamistoimenpiteet on tarvittaessa voitava toteuttaa toista osapuolta kuulematta, erityisesti jos viivästymiset saattaisivat aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa oikeudenhaltijalle. Tällöin kyseiselle osapuolelle on ilmoitettava asiasta viipymättä toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen. Lisäksi turvaamistoimenpiteitä voidaan vastaajan vaatimuksesta tarkistaa, ja vastaajalla on oikeus tulla kuulluksi. Artiklan 3 kohdassa täsmennetään, että kieltotuomiota koskeva hakemus hyväksytään ainoastaan, jos pääasiaa koskeva kanne on nostettu viimeistään 31 vuorokauden kuluttua päivästä, jona oikeudenhaltija sai tietää loukkauksesta. Kielto voidaan 4 kohdan nojalla alistaa sille, että hakija antaa vakuudet, joiden tarkoituksena on taata vastaajan kärsimien vahinkojen mahdollinen korvaaminen, jos hakemus todetaan myöhemmin perusteettomaksi. Artiklan 5 kohdassa säädetään lopuksi TRIPS-sopimuksen 50 artiklan 7 kohdan mukaisesti vastaajalle suoritettavaa korvausta koskevasta järjestelystä tietyissä tapauksissa, joissa tämä on kärsinyt vahinkoa tässä artiklassa tarkoitettujen turvaamistoimenpiteiden takia. 11 artikla Säilyttämistoimenpiteet Direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa säädetään, että eritoten jos kärsinyt osapuoli perustelee olosuhteet, jotka saattavat uhata vahingonkorvausten maksamista, loukkaajan irtaimisto ja kiinteä omaisuus voidaan, tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, asettaa vakuus-takavarikkoon ja lisäksi loukkaajan pankkitilit ja muut saamiset voidaan jäädyttää. Tämä toimenpide perustuu Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudessa olevaan säännökseen nimeltä freezing injunction tai Mareva injunction. Lisäksi voidaan antaa määräys esittää tai takavarikoida pankkiasioihin, rahoitukseen tai kaupallisiin toimiin liittyvät asiakirjat, jotta loukkauksesta tosiasiallisesti hyötyneet tahot voidaan tunnistaa ja niitä vastaan voidaan nostaa kanne. Artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään vakuuksia ja myöhempää korvausta koskevasta järjestelystä sellaisena kuin siitä on jo säädetty 8 ja 10 artiklassa. 12 artikla Tavaroiden poistaminen myynnistä Tässä artiklassa säädetään markkinoille saatettujen riidanalaisten tavaroiden poistamisesta myynnistä loukkaajan kustannuksella tämän kuitenkaan rajoittamatta oikeudenhaltijalle kuuluvien vahingonkorvausten maksamista. Tämä toimenpide on syntynyt Alankomaiden oikeuskäytännössä. 13 artikla Asettaminen markkinoiden ulkopuolelle Tässä artiklassa säädetään, että teollis- tai tekijänoikeutta loukkaavat tavarat samoin kuin loukkauksessa käytetyt materiaalit ja laitteet on poistettava markkinoilta ilman minkäänlaista korvausta. Tähän kuuluu myös sellaisten esineiden takavarikointi, jotka kuvataan tekijänoikeudesta 30 päivänä kesäkuuta 1994 annetun Belgian lain 87(2) artiklassa. Tällä säännöksellä täsmennetään myös TRIPS-sopimuksen 46 artiklan soveltamisalaa. 14 artikla Tavaroiden tuhoaminen Direktiivin 14 artiklassa säädetään riidanalaisten tavaroiden tuhoamisesta, jos niiden esiintyminen markkinoilla aiheuttaisi haittaa teollis- tai tekijänoikeuden haltijalle. Tämä säännös perustuu TRIPS-sopimuksen 46 artiklaan. 15 artikla Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Direktiivin 15 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on oikeuden aikaisemman päätöksen tapauksessa säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä loukkaajalle kiellon, jonka tarkoituksena on estää uudet loukkaukset, ja että kiellon noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä sakko, johon liittyy tarvittaessa uhkasakko. Tässä säännöksessä täsmennetään TRIPS-sopimuksen 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kieltotuomioiden soveltamisala ja seuraamukset. Artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että oikeudenhaltijat voivat hakea kieltotuomion määräämistä sellaisille väliportaille, joiden palveluja kolmannet käyttävät teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamisessa. 16 artikla Vaihtoehtoiset toimenpiteet Direktiivin 16 artiklassa säädetään, että henkilö, joka on toiminut ilman tuottamusta tai laiminlyöntiä, voi suorittaa kärsineelle osapuolelle rahallisen korvauksen, jos kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaisi henkilölle suhteetonta vahinkoa ja jos kärsinyt osapuoli voi kohtuullisesti tyytyä rahalliseen hyvitykseen. Tämä säännös perustuu Saksan tekijänoikeutta koskevan lain 101 artiklan 1 kohtaan. Ilman tuottamusta tai laiminlyöntiä toimineen vastaajana olevan osapuolen etujen suojaamiseksi tällä säännöksellä mahdollistetaan vahinkojen hyvittäminen kertakorvauksella samassa jaksossa mainittujen seuraamusten soveltamisen sijasta. 17 artikla Vahingonkorvaukset Vahingonkorvauksia koskeva 17 artikla täydentää TRIPS-sopimuksen 45 artiklan määräyksiä. Artiklan 1 kohdassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan vahingonkorvausten tarkoitus on korvata harkiten ja tuottamuksellisesti tehdyn loukkauksen aiheuttamat vahingot. Tämän mukaisesti 1 kohdassa säädetään, että kärsinyt osapuoli on oikeutettu a) joko vahingonkorvaukseen, jonka määrä vahvistetaan kertasummaksi ja joka on niiden rojaltien tai vastaavien maksujen kaksinkertainen määrä, jotka loukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos se olisi pyytänyt lupaa käyttää kyseistä oikeutta (tämän säännöksen tavoitteena on taata kärsityn vahingon korvaaminen kokonaisuudessaan, jota oikeudenhaltijan on joskus vaikea määrittää. Tämä säännös ei koske rangaistusluonteisia vahingonkorvauksia, vaan kyse on objektiiviseen perustaan perustuvasta vahingonkorvauksesta, jossa otetaan huomioon oikeudenhaltijalle koituneet kulut, kuten hallinnolliset kulut loukkauksen tunnistamiseksi ja loukkauksen alkuperän löytämiseksi) b) tai kompensoivaan vahingonkorvaukseen (joka vastaa oikeudenhaltijan kärsimiä vahinkoja ja ansionmenetyksiä). Edelleen täsmennetään, että muitakin kuin taloudellisia tekijöitä voidaan ottaa huomioon vahingonkorvauksia laskettaessa, kuten oikeudenhaltijalle loukkauksesta aiheutunut henkinen kärsimys. Artiklan 2 kohdassa säädetään siitä, että lisätä voidaan myös loukkaajan saamat hyödyt, joita ei oteta huomioon kompensoivaa vahingonkorvausta laskettaessa. Tällä pyritään luomaan varoittava tekijä esimerkiksi kaupallisessa laajuudessa suoritettavien harkittujen loukkausten ehkäisemiseksi. Edellä mainittujen hyötyjen laskemiseksi oikeudenhaltijan tarvitsee esittää todisteet vain loukkaajan saamista bruttotuloista ja loukkaajan on esitettävä todisteet vähennyskelpoisista kustannuksistaan ja muihin tekijöihin kuin loukkaukseen liittyvistä tuloista. 18 artikla Toimeen liittyvät kulut Direktiivin 18 artiklassa säädetään, että oikeudenkäyntikulut, asianajajan palkkiot ja muut oikeudenkäynnin voittaneen osapuolen mahdollisesti esittämät kulut (esimerkiksi tutkimuskulut, asiantuntijakulut) kuuluvat toisen osapuolen maksettaviksi, jollei se ole kohtuutonta ja jos kyseisen osapuolen taloudellinen tilanne sen sallii. Tästä mahdollisuudesta määrätään osittain TRIPS-sopimuksen 45 artiklan 2 kohdassa. 19 artikla Tuomioistuinten päätösten julkaiseminen Direktiivin 19 artikla koskee tuomioistuinten päätösten julkaisemista, mitä yleisesti pidetään tehokkaana toimenpiteenä suurelle yleisölle tiedottamisessa ja hyvänä pelotteena teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin ryhtymiselle. Artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsen-valtioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen johdosta nostetun kanteen puitteissa määrätä oikeudenhaltijan pyynnöstä, että päätös julkistetaan ja että se julkaistaan kokonaan tai osittain oikeudenhaltijan nimeämissä lehdissä loukkaajan kustannuksella. Julkaisemisessa on noudatettava yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevia sääntöjä. Artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat myös ryhtyä muihin, tapauksen olosuhteiden mukaan tarkoituksenmukaisiin julkaisemistoimenpiteisiin (esimerkiksi asiakkaille tiedottaminen kirjeitse). 20 artikla Rikosoikeudelliset säännökset Tällä artiklalla pyritään siihen, että jokainen teollis- tai tekijänoikeuden vakava loukkaus, tällaisen loukkauksen yritys sekä osallisuus tai yllyttäminen tällaiseen loukkaukseen johtaa tehokkaisiin, oikeasuhteisiin ja varoittaviin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Tässä artiklassa vakavalla loukkauksella tarkoitetaan loukkausta, joka on harkittu ja joka suoritetaan kaupallisessa laajuudessa. Tämä säännös perustuu TRIPS-sopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan yhteydessä tehtyihin sitoumuksiin, ja sillä laajennetaan tässä artiklassa säädetty velvollisuus koskemaan kaikkia direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja teollis- ja tekijänoikeuksia. Artiklan 2 kohdassa säädetään luonnollisten henkilöiden osalta myös, että seuraamus voi olla vankeusrangaistus. Artiklan 3 kohdassa säädetään luonnollisten ja oikeushenkilöiden osalta sakoista, riidanalaisten tavaroiden takavarikoinnista sekä kyseisten tavaroiden valmistuksessa tai jakelussa käytettyjen materiaalien, laitteiden ja välineiden takavarikoinnista. Tämä säännös perustuu TRIPS-sopimuksen 46 artiklaan. Samassa kohdassa säädetään riidanalaisten tavaroiden tuhoamisesta, jos niiden esiintyminen markkinoilla aiheuttaisi haittaa teollis- tai tekijänoikeuden haltijalle. Kyseisessä kohdassa säädetään myös, soveltuvissa tapauksissa (esimerkiksi loukkauksen uusimisen tapauksessa), loukkauksen suorittamisessa pääasiassa käytetyn laitoksen tai liikkeen täydellisestä tai osittaisesta ja lopullisesta tai määräaikaisesta sulkemisesta. Seuraamus voi myös olla väliaikainen tai pysyvä liiketoimintakielto, asettaminen tuomioistuimen valvontaan tai yrityksen purkaminen tuomioistuimen päätöksellä ja oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettäviin etuisuuksiin tai tukeen. Koska väärentäminen ja tavaroiden laiton valmistaminen tapahtuu nykyisin laajassa mittakaavassa toimivissa teollisuusyrityksissä, tällaiset toimenpiteet ovat voimakkaita välineitä väärennösten ja laittomasti valmistettujen tuotteiden valmistuksen ja kaupan torjumisessa, ja ne heijastavat osittain vastaavia säännöksiä Espanjan lainsäädännössä (rikoslain 271 ja 276 artikla) ja Ranskan lainsäädännössä (teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lain L-335-5, L-521-4 ja L-716-11-1 artikla). Lopuksi artiklassa säädetään tuomioiden julkaisemisesta varoittavana lisätekijänä. Tätä mahdollisuutta voidaan myös käyttää tiedottamiskeinona sekä oikeudenhaltijoille että yleisölle yleensä. Viimeisessä kohdassa määritellään, mitä tässä artiklassa tarkoitetaan "oikeushenkilöllä". 21 artikla Teknisten apuvälineiden oikeudellinen suoja Direktiivin 21 artiklalla otetaan käyttöön teknisten apuvälineiden oikeudellinen suoja teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Teknisiä apuvälineitä käytetään tavaroiden tai palvelujen suojaamiseen ja niiden aitouden tunnistamiseen. Ne on tarkoitettu aitojen tavaroiden valmistamiseen ja sen mahdollistamiseen, että aitoihin tavaroihin voidaan liittää asiakkaiden ja kuluttajien tunnistettavissa olevia ilmeisiä tekijöitä, jotka helpottavat kyseisten tavaroiden aitouden tunnistamista. Nämä tekijät voivat olla monenlaisia: turvahologrammeja, optisia laitteita, sirukortteja, magneettijärjestelmiä, erikoismusteita, mikroskooppisia etikettejä jne. Samantyyppinen suoja on jo olemassa eräillä aloilla (tekijänoikeutta tietoyhteiskunnassa koskevan direktiivin 2001/29/EY 6 artikla; ehdolliseen pääsyyn perustuvia palveluja koskevan direktiivin 98/84/EY 4 artikla). Artiklan 1 kohdassa säädetään, että rajoittamatta tekijänoikeuksien alalla sovellettavien säännösten soveltamista jäsenvaltioiden on kiellettävä tietyt laittomiin teknisiin apuvälineisiin liittyvät toimet (valmistus, tuonti, jakelu ja käyttö). Artiklan 2 kohdassa täsmennetään, mitä artiklassa tarkoitetaan "teknisellä apuvälineellä" ja "laittomalla teknisellä apuvälineellä". 22 artikla Käytännesäännöt Tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden ja komission on kannustettava teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävien käytännesääntöjen laatimista. Artiklan 1 kohdan b alakohta koskee optisten levyjen (CD, CD-ROM, DVD) valmistuksen valvontaa erityisesti siten, että niihin merkitään niiden valmistuspaikan tunnistamisen mahdollistava tunnistekoodi. Artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että laadituista käytännesäännöistä ja niiden soveltamista koskevista mahdollisista arvioinneista on tiedotettava jäsenvaltioille ja komissiolle. Käytännesääntöjen muotoilu perustuu erityisesti sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 2000/31/EY 16 artiklan säännöksiin. Artiklan 2 kohdassa muistutetaan, että käytännesääntöjen on oltava yhteisön oikeuden mukaisia. 23 artikla Arviointi Tässä artiklassa säädetään direktiivin toiminnan arvioinnista, sellaisena kuin siitä muissakin yhteisön säädöksissä säädetään (esimerkiksi bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/44/EY 16 artikla; mallien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/71/EY 18 artikla; tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden tuontia yhteisöön, vientiä ja jälleenvientiä koskevan muutetun asetuksen (EY) N:o 3295/94 15 artikla). Artiklan 1 kohdassa säädetään, että jokaisen jäsenvaltion on kolme vuotta sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, toimitettava komissiolle raportti, jossa annetaan tietoja direktiivin täytäntöönpanon tilanteesta. Komissio laatii jäsenvaltioiden raporttien perusteella tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen, johon sisältyy arviointi eri toimivaltaisten elinten ja tahojen toteuttamien toimenpiteiden tehokkuudesta sekä arviointi direktiivin vaikutuksesta innovaatiotoimintaan ja tietoyhteiskunnan kehittymiseen. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle. Siihen liitetään tarvittaessa direktiivin muutosehdotuksia sen mukauttamiseksi sisämarkkinoilla havaittuihin kehityskulkuihin. Artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että jäsenvaltioiden on annettava komissiolle apua, jota se mahdollisesti tarvitsee kertomuksen laatimisessa. 24 artikla Yhdyshenkilöt Direktiivin 24 artiklassa säädetään yhdyshenkilöiden verkon perustamisesta jäsenvaltioihin. Artiklan 1 kohdassa säädetään, että jokaisen jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi yhdyshenkilö käsittelemään kysymyksiä, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävien keinojen täytäntöönpanoon sisämarkkinoilla, mukaan luettuna tällä direktiivillä säädetyt keinot. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Artiklan 2 kohdassa säädetään, että tämän direktiivin moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa yhdyshenkilöidensä välityksellä ja annettava mahdollisimman nopeasti pyydetyt tiedot ja apu, myös tarkoituksenmukaisin sähköisin keinoin. 25 artikla Direktiivin saattaminen kansallisen lainsäädännön osaksi Tämä artikla koskee direktiivin saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kahdeksantoista kuukauden kuluttua direktiivin antamispäivästä ja että niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Kyseinen kahdeksantoista kuukauden määräaika perustuu siihen, mitä muissa direktiiveissä on säädetty. Kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan, ja jäsenvaltioiden on määrättävä siitä, miten viittaukset tehdään. Artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän direktiivin kattamalla alalla antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 26 artikla Voimaantulo Tässä artiklassa säädetään, että direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 27 artikla Osoitus Tässä artiklassa säädetään, että tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. 2003/0024 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja menettelyistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen [66], [66] EUVL C, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [67], [67] EUVL C, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [68], [68] EUVL C, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [69], [69] EUVL C, sekä katsovat seuraavaa: (1) Sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää vapaan liikkuvuuden esteiden ja kilpailun vääristymien poistamista siten, että luodaan innovaatio- ja investointitoiminnalle suotuisa ympäristö. Tässä yhteydessä teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on olennainen tekijä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on tärkeä innovoinnin ja luovan toiminnan edistämisen lisäksi myös työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamisessa. (2) Teollis- ja tekijänoikeuksien suojan on mahdollistettava se, että keksijä tai tekijä saa oikeutettua hyötyä keksinnöstään tai teoksestaan. Sen on myös mahdollistettava teosten, ideoiden ja uuden tietämyksen levittäminen mahdollisimman laajalle. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja ei kuitenkaan saa olla este sananvapaudelle, tietojen vapaalle liikkuvuudelle ja henkilötietojen suojalle, mukaan lukien Internet. (3) Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävien keinojen puuttuminen ehkäisee innovointia ja luovaa toimintaa ja vähentää investointeja. Sen vuoksi on tärkeätä valvoa, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa aineellista oikeutta, joka nykyisin pääosin kuuluu yhteisön säännöstöön, sovelletaan tosiasiallisesti yhteisössä. Tältä osin keinoilla varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen on keskeinen merkitys sisämarkkinoiden toimivuudelle. (4) Kansainvälisellä tasolla kaikkia yhteisön jäsenvaltioita ja yhteisöä itseään sen toimivaltaan kuuluvien kysymysten osalta sitoo sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista, jäljempänä 'TRIPS-sopimus', joka hyväksyttiin Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen puitteissa tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY [70]. [70] EYVL L 136, 23.12.1994, s. 1. (5) TRIPS-sopimus sisältää muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja koskevia määräyksiä, jotka ovat kansainvälisesti sovellettavia yhteisiä normeja, ja jotka pannaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden kansainvälisten velvollisuuksien noudattamiseen, mukaan lukien TRIPS-sopimuksen. (6) On myös kansainvälisiä yleissopimuksia, joissa kaikki jäsenvaltiot ovat osapuolina ja jotka sisältävät myös teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja koskevia määräyksiä. Niitä ovat teollisoikeuksien suojelua koskeva Pariisin yleissopimus, kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta tehty Bernin yleissopimus sekä esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien ja radioyritysten suojaamisesta tehty Rooman yleissopimus. (7) Komission asiassa järjestämissä kuulemisissa ilmeni, että TRIPS-sopimuksen määräyksistä huolimatta jäsenvaltioiden teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävät keinot eroavat yhä merkittävästi toisistaan. Turvaamistoimenpiteitä koskevat säännöt, joita sovelletaan todisteiden säilyttämiseen, vahingonkorvausten määrän laskenta sekä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten lopettamiseen sovellettavat menettelyt ovat hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa. Tietyissä jäsenvaltioissa ei ole käytettävissä toimenpiteitä ja menettelyjä kuten oikeus tiedonsaantiin ja markkinoille saatettujen riidanalaisten tavaroiden poistaminen myynnistä loukkaajan kustannuksella. (8) Jäsenvaltioiden järjestelmien erot teollis- ja tekijänoikeuksissa ovat haitaksi sisämarkkinoiden toiminnalle ja eivät mahdollista varmistaa, että nykyisillä teollis- ja tekijänoikeuksilla olisi samantasoinen suoja koko yhteisön alueella. Tämä tilanne ei ole omiaan edistämään vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla eikä luomaan suotuisaa ympäristöä yritysten väliselle terveelle kilpailulle. (9) Nykyisellään erot myös heikentävät teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa aineellista oikeutta ja pilkkovat alan sisämarkkinat. Tämä johtaa puolestaan siihen, että taloudelliset toimijat menettävät luottamuksensa sisämarkkinoihin, ja edelleen siihen, että innovointiin ja luovaan toimintaan investoidaan vähemmän. Loukkaukset näyttävät olevan yhä useammin liitoksissa järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Internetin käytön kehittyminen mahdollistaa laittomasti valmistettujen tavaroiden välittömän ja maailmanlaajuisen levittämisen. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan, nykyisin laajalti yhteisön säännöstöön kuuluvan aineellisen oikeuden tosiasiallinen noudattaminen on taattava yhteisön tasoisella erityistoimella. Siksi jäsenvaltioiden asiaa koskevien lainsäädäntöjen lähentäminen on sisämarkkinoiden toteuttamisen olennainen edellytys. (10) Tämän direktiivin tavoitteena on lähentää näitä lainsäädäntöjä, jotta voidaan varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojan yhdenvertainen ja yhdenmukainen korkea taso sisämarkkinoilla. Tämä suoja on tarpeen kaupallisessa tarkoituksessa tehtyjä loukkauksia vastaan tai loukkausten aiheuttaessa huomattavaa vahinkoa oikeudenhaltijalle pois lukien vähäiset ja yksittäiset loukkaukset. (11) Tämän direktiivin tavoitteena ei ole toteuttaa oikeudellista yhteistyötä, tuomioistuinten toimivaltaa, yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen ratkaisujen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä eikä puuttua sovellettavaan lakiin. Yhteisön välineillä säännellään näitä aloja yleisellä tasolla, ja niitä sovelletaan periaatteessa myös teollis- ja tekijänoikeuksiin. (12) Tämä direktiivi ei vaikuta kilpailusääntöjen, erityisesti perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan, soveltamiseen. (13) On tarpeen määritellä tämän direktiivin soveltamisala mahdollisimman laajasti, jotta siihen voidaan sisällyttää kaikki asiaa koskevien yhteisön säännösten piiriin kuuluvat teollis- ja tekijänoikeudet ja niistä johtuvat kansalliset säännökset, mutta kuitenkin niin, että tietyt toiminnot, jotka eivät kuulu teollis- ja tekijänoikeuksien alaan sen suppeassa merkityksessä, suljetaan siitä pois. Tämä ei kuitenkaan estä sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltiot voivat halutessaan laajentaa omien tarpeidensa mukaan tämän direktiivin säännökset koskemaan vilpillisen kilpailun tai vastaavan toiminnan piiriin kuuluvia toimia. (14) Tämä direktiivi ei vaikuta teollis- ja tekijänoikeutta koskevaan aineelliseen oikeuteen, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 95/46/EY [71], sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 1999/93/EY [72] eikä tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2000/31/EY [73]. [71] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. [72] EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12. [73] EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1. (15) Tämän direktiivin säännökset eivät rajoita oikeuksien noudattamista tekijänoikeuden alalla koskevia erityissäännöksiä eivätkä erityisesti tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY [74] 8 artiklan säännöksiä. [74] EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10. (16) Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden ja menettelyjen on oltava tehokkaita ja luonteeltaan sellaisia, että ne saattavat oikeudenhaltijan tilanteeseen, jossa tämä olisi ollut, jos kyseistä loukkausta ei olisi tapahtunut. (17) Oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi ja laajentamiseksi henkilöiden, joilla on oikeus hakea kyseisten toimenpiteiden ja menettelyjen täytäntöönpanoa, ei tarvitse välttämättä olla oikeudenhaltijoita, vaan ne voivat olla ammattialan järjestöjä, jotka hallinnoivat niitä oikeuksia tai puolustavat niitä yhteisiä ja henkilökohtaisia etuja, jotka ovat niiden vastuulla. (18) On hyödyllistä toistaa Bernin yleissopimuksen 15 artiklan sääntö, jossa todetaan olettama, jonka mukaan kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijää pidetään tekijänä, jos hänen nimensä on ilmoitettu teoksessa. Lisäksi koska tekijänoikeus on olemassa heti teoksen luomisesta lähtien eikä se edellytä virallista rekisteröimistä, kuten teollisoikeudet; on hyödyllistä muistuttaa periaatteesta, jonka mukaan teosta pidetään riittävän luovana, jotta se voi nauttia tekijänoikeussuojasta, kunnes toisin todistetaan. Tämä periaate on erityisen tärkeä sen vuoksi, kun tekijä haluaa puolustaa oikeuksiaan riitatapauksessa, ja se vastaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä tai vallitsevaa käytäntöä. (19) Koska todisteet ovat keskeinen tekijä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksen toteen näyttämisessä, olisi varmistettava, että keinot todisteiden esittämiseksi ja hankkimiseksi ovat tosiasiallisesti osapuolten käytössä. (20) Jos on olemassa asianmukaisesti todettu todisteiden hävittämisen vaara, osapuolten käyttöön on asetettava tehokas ja huokea menettely, joka mahdollistaa riidanalaisten tavaroiden yksityiskohtaisen kuvaamisen, mahdollisesti ottamalla niistä näytteitä, tai riidanalaisten tavaroiden ja tarvittaessa niihin liittyvien asiakirjojen haltuunoton. Tässä menettelyssä on kunnioitettava vastaajan oikeuksia ja vaadittava tarvittavat vakuudet. (21) Tietyissä maissa on käytettävissä muita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa suojan korkea taso, kaikissa jäsenvaltioissa. Niitä ovat oikeus tiedonsaantiin, jonka avulla saadaan arvokkaita tietoja riidanalaisten tavaroiden alkuperästä, jakelukanavista ja loukkaukseen osallistuneiden kolmansien henkilöllisyydestä, sekä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia koskevien tuomioistuinten ratkaisujen julkaiseminen, joka mahdollistaa suuren yleisön saada asiasta tietoa ja kolmansia ehkäistään ryhtymästä tällaisiin loukkauksiin. (22) On myös olennaista säätää turvaamistoimenpiteistä, joiden avulla loukkaus saadaan välittömästi lakkaamaan ilman, että joudutaan odottamaan pääasiaa koskevaa ratkaisua, vastaajan oikeuksia kunnioittaen ja huolehtimalla siitä, että turvaamistoimenpiteet ovat oikeasuhteisia kunkin tapauksen ominaispiirteisiin nähden, sekä antamalla tarvittavat vakuudet, kattamaan perusteettomasta hakemuksesta vastaajalle aiheutuneet kulut ja vahingot. Nämä toimenpiteet ovat erityisen perusteltuja, kun on asianmukaisesti todettu, että viivästymiset saattaisivat aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa oikeudenhaltijalle. (23) Tapauksen mukaan ja jos olosuhteet siihen oikeuttavat, toteutettavien toimenpiteiden ja menettelyjen on sisällettävä kieltotoimenpiteitä, joilla pyritään estämään teollis- ja tekijänoikeuksien uudet loukkaukset, sekä ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä, kuten riidanalaisten tavaroiden ja muiden pääasiassa laittomiin tarkoituksiin käytettyjen esineiden menetetyiksi julistaminen, niiden poistaminen kaupallisesta jakelusta, niiden mahdollinen tuhoaminen ja markkinoille saatettujen riidanalaisten tavaroiden poistaminen myynnistä soveltuvissa tapauksissa loukkaajan kustannuksella. (24) Loukkauksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi, jos loukkaaja tiesi tai hänellä oli riittävät perusteet tietää, että hän oli ryhtynyt loukkaavaan tekoon, olisi vahvistettava oikeudenhaltijalle myönnettävien vahingonkorvausten määrä seuraavasti: joko kertasumma, joka on niiden rojaltien tai vastaavien maksujen kaksinkertainen määrä, jotka loukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos se olisi pyytänyt lupaa käyttää kyseistä teollis- tai tekijänoikeutta (vahingonkorvaus, joka perustuu objektiivisiin perusteisiin ja jossa otetaan huomioon oikeudenhaltijalle koituneet kulut kuten tutkimuksista ja tunnistamisesta aiheutuneet kulut), tai oikeudenhaltijalle aiheutuneiden vahinkojen (mukaan lukien ansionmenetys) mukaan (kompensoiva vahingonkorvaus), johon olisi lisättävä loukkaajan saamat hyödyt ja joita ei oteta huomioon kompensoivaa vahingonkorvausta laskettaessa. Muut tekijät, kuten oikeudenhaltijalle aiheutunut henkinen kärsimys, olisi voitava myös ottaa huomioon. (25) Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja TRIPS-sopimuksen, erityisesti sen 61 artiklan, puitteissa sovittujen sitoumusten mukaisesti jäsenvaltioiden on määrättävä vakavista teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Tässä tarkoituksessa 'vakavalla loukkauksella' tarkoitetaan tekoja, jotka ovat harkittuja ja jotka suoritetaan kaupallisessa laajuudessa. Kaikki tai jotkut loukkaukseen tai loukkausyritykseen osallistuneet olisi sovellettavan kansallisen oikeuden mukaisesti todettava vastuullisiksi avunantajina tai yllyttäjinä. (26) Suojatoimenpiteillä on suuri merkitys teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksien torjumisessa. Asianmukainen oikeudellinen suoja teknisille suoja- ja tunnistamisjärjestelmille, jotka suojaavat kopiointia, manipulointia ja poistamista vastaan, on siksi teollisoikeuksien alalla tarpeen, ja se on jo olemassa tekijänoikeuksien alalla. Lisäksi nämä suojatoimet, jotka kohdistuvat apuvälineiden väärinkäyttöön teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaustarkoituksessa, ovat johdonmukaiset Euroopan neuvoston Budapestissa 23 päivänä marraskuuta 2001 hyväksymän tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen 6 artiklan kanssa. (27) Toimialan on osallistuttava aktiivisesti väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen torjumiseen, ja käytännesääntöjen laatiminen niiden piirien keskuudessa, joita asia suoraan koskee, on lainsäädäntöpuitteita täydentävä keino. Jäsenvaltioiden olisi komission kanssa yhteistyössä kannustettava käytännesääntöjen laatimista yleisesti. Optisten levyjen valmistusprosessin valvonta, erityisesti yhteisön alueella valmistetuille optisille levyille merkittävien tunnistekoodien avulla, auttaa vähentämään teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia tällä alalla, joka kärsii laajamittaisesta laittomien tavaroiden valmistamisesta. Tällaisia teknisiä suojatoimenpiteitä ei kuitenkaan saa käyttää väärin markkinoiden eriyttämiseen ja rinnakkaistuonnin rajoittamiseen. (28) Tämän direktiivin säännösten yhdenmukaisen soveltamisen helpottamiseksi olisi huolehdittava yhteistyön ja keskinäisen avunannon mekanismeista sekä jäsenvaltioiden että jäsenvaltioiden ja komission välillä erityisesti luomalla jäsenvaltioiden nimeämien yhdyshenkilöiden verkko. Tässä yhteydessä komissioon voitaisiin myös perustaa kansallisista yhdyshenkilöistä koostuva yhteyskomitea. (29) Tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (30) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina. Erityisesti tällä direktiivillä on tarkoitus varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan toinen kohta), OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: I luku Kohde ja soveltamisala 1 artikla Kohde Tämä direktiivi koskee tarvittavia toimenpiteitä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi. 2 artikla Soveltamisala 1. Rajoittamatta yhteisön tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjen tai säädettävien keinojen käyttämistä, jos kyseiset keinot ovat edullisempia oikeudenhaltijoille, tässä direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan kaikkiin loukkauksiin, jotka kohdistuvat teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevista yhteisön tai eurooppalaisista säädöksistä johtuviin oikeuksiin, sellaisina kuin ne luetellaan liitteessä ja säädöksissä, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet näiden säädösten noudattamiseksi, kun loukkaus suoritetaan kaupallisessa laajuudessa tai kun loukkaus aiheuttaa huomattavaa vahinkoa oikeudenhaltijalle. 2. Tämä direktiivi ei rajoita oikeuksien noudattamista koskevien, tekijänoikeutta koskevassa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti direktiivissä 2001/29/EY säädettyjen erityissäännösten noudattamista. 3. Tämä direktiivi ei vaikuta: a) teollis- ja tekijänoikeuksien aineellista oikeutta sääteleviin yhteisön säädöksiin, joita ovat direktiivi 95/46/EY, direktiivi 1999/93/EY ja direktiivi 2000/31/EY. b) kansainvälisistä yleissopimuksista jäsenvaltioille seurauksena oleviin velvoitteisiin, erityisesti velvoitteisiin sopimuksesta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista, jäljempänä 'TRIPS-sopimuksesta'. II luku Toimenpiteet ja menettelyt 1 jakso Yleiset säännökset 3 artikla Yleinen velvoite Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista ja oikeasuhteisista toimenpiteistä ja menettelyistä tässä direktiivissä tarkoitettujen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi. Näiden toimenpiteiden ja menettelyjen on oltava sellaisia, että ne epäävät loukkauksen tekijöiltä kyseisen loukkauksen tuottaman taloudellisen hyödyn. Lisäksi niiden on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ne eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita ja ne eivät saa sisältää kohtuuttomia määräaikoja tai johtaa aiheettomiin viivytyksiin. Näitä toimenpiteitä ja menettelyjä sovelletaan siten, että vältetään luomasta esteitä lailliselle kaupankäynnille. 4 artikla Seuraamukset Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki 2 artiklassa tarkoitettujen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset johtavat seuraamuksiin. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. 5 artikla Henkilöt, joilla on oikeus hakea toimenpiteiden ja menettelyjen soveltamista 1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä oikeus hakea tässä luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamista teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille sekä kaikille muille henkilöille, joilla on sovellettavan lainsäädännön mukaisesti oikeus käyttää näitä oikeuksia, tai näiden henkilöiden edustajille. 2. Jäsenvaltioiden on tunnustettava, että oikeuksia hallinnoivilla tai puolustavilla ammattimaisilla elimillä, edellyttäen, että ne edustavat teollis- tai tekijänoikeuksien haltijoita, tai muilla henkilöillä, joilla on sovellettavan lainsäädännön mukaisesti lupa käyttää kyseisiä oikeuksia, on oikeus hakea tässä luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden ja menettelyjen soveltamista ja esiintyä asianosaisena puolustaakseen niitä yhteisiä tai henkilökohtaisia oikeuksia tai etuja, joista ne ovat vastuussa. Tämä oikeus tunnustetaan olevan myös kaikilla säännönmukaisesti perustetuilla oikeuksia hallinnoivilla tai puolustavilla ammattimaisilla elimillä riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa ne on perustettu. Ensimmäisen ja toisen alakohdan säännös ei rajoita niiden sääntöjen soveltamista, jotka koskevat osapuolten edustajien esiintymistä asianosaisena tuomioistuimessa. 6 artikla Olettama tekijänoikeudesta Kunnes toisin todistetaan, teoksen tekijäksi katsotaan henkilö, jonka nimi, joka esitetään teoksen tekijän nimeksi, esiintyy teoksissa, taikka johon viitataan tekijänä teoksessa kirjallisella maininnalla, nimilapulla tai muulla merkinnällä. 2 jakso Näyttö 7 artikla Todistusaineisto 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että jos toinen osapuoli on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevaa ja riittävää todistusaineistoa väitteidensä tueksi ja luetellut sellaista väitteitään tukevaa todistusaineistoa, joka on vastapuolen hallussa, toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat määrätä, että vastapuoli esittää kyseisen todistusaineiston, edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suoja taataan. 2. Jotta loukkauksesta tosiasiallisesti hyötyneet voidaan tunnistaa ja haastaa oikeuteen, jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen mahdollista-miseksi, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat antaa määräyksen esittää tai takavarikoida pankkiasioihin, rahoitukseen tai kaupallisiin toimiin liittyvät asiakirjat, edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suoja taataan. 8 artikla Toimenpiteet todisteiden suojaamiseksi 1. Jos todistusaineiston hävittämisen vaara on ilmeinen ennen pääasiaa koskevan kanteen nostamista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamistapauksessa tai jos loukkauksen uhka on todellinen tai välitön, sallia missä tahansa joko riidanalaisten tavaroiden yksityiskohtaisen kuvaamisen ja mahdollisen näytteiden oton, tai riidanalaisten tavaroiden ja tarvittaessa niihin liittyvien asiakirjojen haltuunottamisen. Näihin toimenpiteisiin ryhdytään hakemuksesta annetun päätöksen perusteella, joka on tarvittaessa tehty toista osapuolta kuulematta. Jos todisteiden suojaamistoimenpiteet on otettu käyttöön toista osapuolta kuulematta, tälle on ilmoitettava asiasta viipymättä ja viimeistään toimenpiteiden täytäntöön-panon jälkeen. Asian uudelleen käsittely, johon kuuluu oikeus tulla kuulluksi, on järjestettävä vastaajan vaatimuksesta sen ratkaisemiseksi kohtuullisessa ajassa toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen, onko suojaamistoimenpidettä muutettava taikka onko se kumottava tai pidettävä voimassa. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että haltuunotto voidaan alistaa sille, että sen hakija antaa riittävän vakuuden, jonka tarkoituksena on taata vastaajan kärsimän vahingon mahdollinen korvaaminen, jos vastaajaa vastaan nostetun kanteen vaatimukset tuomitaan myöhemmin perusteettomaksi. 3. Jäsenvaltioiden on määrättävä, että jos hakija ei 31 vuorokauden kuluessa takavarikoinnista saata pääasiaa vireille toimivaltaisessa oikeusviranomaisessa, takavarikko on mitätön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisesti vaadittavien vahingonkorvausten suorittamista. Jos toimenpiteet todisteiden suojaamiseksi on kumottu, tai jos ne eivät enää ole sovellettavissa kantajan toiminnan tai laiminlyönnin takia tai jos myöhemmin todetaan, että teollis- tai tekijänoikeutta ei ole loukattu, oikeusviranomaisilla on oikeus määrätä, vastaajan vaatimuksesta, kantaja suorittamaan vastaajalle soveltuva korvaus toimenpiteiden aiheuttamista vahingoista. 3 jakso Tiedonsaantioikeus 9 artikla Tiedonsaantioikeus 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on, voidakseen toimia teollis- tai tekijänoikeuteen liittyvissä loukkausasioissa tai vastatakseen hakemukseen turvaamis- tai säilyttämistoimenpiteistä oikeus oikeudenhaltijan pyynnöstä ja jolleivat erityiset syyt edellytä siitä luopumista, määrätä henkilön antamaan tietoja sellaisten tuotteiden ja palvelujen alkuperästä ja kaupallisesta jakeluketjusta, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, jos kyseinen henkilö: a) on tavattu pitämässä hallussaan riidanalaisia tavaroita kaupallisia tarkoituksia varten, b) on tavattu käyttämästä riidanalaisia palveluja kaupallisia tarkoituksia varten, tai c) on a tai b alakohdassa tarkoitetun henkilön tunnistuksen mukaan kyseisten tavaroiden tai palvelujen alkuperä taikka kyseisten tavaroiden tai palvelujen jakeluketjun osa. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät: a) tuotteen tai palvelujen valmistajien, jakelijoiden, toimittajien ja muiden aikaisempien haltijoiden sekä tukku- ja vähittäiskauppiaiden nimet ja osoitteet; b) tiedot valmistettujen, toimitettujen, vastaanotettujen tai tilattujen tavaroiden taikka palveluiden määrästä sekä kyseisistä tavaroista tai palveluista saaduista hinnoista. 3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännökset eivät rajoita muita säännöksiä, jotka a) antavat oikeuden haltijalle paremman oikeuden tietoihin; b) koskevat tämän artiklan nojalla ilmoitettujen tietojen käyttöä rikos- tai siviilioikeudellisessa menettelyssä; c) koskevat vastuuta tiedonsaantioikeuden väärinkäytöstä; d) antavat mahdollisuuden kieltäytyä sellaisten tietojen antamisesta, jotka pakottaisivat 1 kohdassa tarkoitetun henkilön myöntämään teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen tapahtuneen. 4. Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaisten viranomaisten hallussa ollessa 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja, ne voivat luottamuksellisten tietojen suojaa koskevia sääntöjä noudattaen antaa tästä tiedon oikeudenhaltijalle, jos tämä on tunnettu, jotta oikeudenhaltija voi antaa asian toimivaltaisen viranomaisen päätettäväksi taikka hankkia päätöksen turvaamis- tai säilyttämistoimenpiteistä. 4 jakso Turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteet 10 artikla Turvaamistoimenpiteet 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat määrätä oletetulle loukkaajalle tai sellaiselle välittäjälle, jonka palveluja kolmas käyttää loukatakseen oikeutta, väliaikaisen kiellon, jonka tarkoituksena on ehkäistä teollis- tai tekijänoikeuden välittömät loukkaukset tai kieltää väliaikaisesti sakon uhalla teollis- tai tekijänoikeuden väitettyjen loukkausten jatkaminen tai alistaa jatkaminen oikeudenhaltijan korvauksen takaamiseen tarkoitettujen vakuuksien antamiselle. Oikeusviranomaisilla on oikeus vaatia kantajaa toimittamaan kaikki kohtuullisesti saatavissa olevat todisteet, jotta ne voivat riittävän varmasti vakuuttua siitä, että kantaja on oikeudenhaltija ja että hänen oikeuttaan on loukattu tai että loukkauksen uhka on välitön. 2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että 1 kohdassa tarkoitetut turvaamistoimenpiteet voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön toista osapuolta kuulematta, erityisesti jos viivästymiset saattaisivat aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa oikeudenhaltijalle. Tässä tapauksessa vastapuolelle on ilmoitettava asiasta viipymättä toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen. Asian uudelleen käsittely, johon liittyy oikeus tulla kuulluksi, on järjestettävä vastaajan vaatimuksesta kohtuullisessa ajassa toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen sen ratkaisemiseksi, onko turvaamistoimenpidettä muutettava taikka onko se kumottava tai pidettävä voimassa. 3. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kieltotoimenpide kumotaan, jos hakija ei saata pääasiaa vireille toimivaltaisessa oikeusviranomaisessa 31 vuorokauden kuluessa päivästä, jona oikeudenhaltija sai tietoonsa seikkoja, joihin pääasia perustuu. 4. Toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat alistaa kiellon sille, että hakija asettaa riittävän vakuuden, joiden tarkoituksena on taata vastaajan kärsimien vahinkojen mahdollinen korvaaminen, jos pääasiaa koskeva kanne todetaan myöhemmin perusteettomaksi. 5. Jos turvaamistoimenpiteet on kumottu tai jos ne eivät enää ole sovellettavissa kantajan toiminnan tai laiminlyönnin takia, tai jos myöhemmin todetaan, että teollis- tai tekijänoikeutta ei ole loukattu tai uhattu loukata, oikeusviranomaisilla on oikeus määrätä, vastaajan vaatimuksesta, kantaja suorittamaan vastaajalle soveltuva korvaus toimenpiteiden aiheuttamista vahingoista. 11 artikla Suojatoimenpiteet 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat sallia soveltuvissa tapauksissa ja eritoten jos kärsinyt osapuoli perustelee olosuhteet, jotka saattavat uhata vahingonkorvauksen maksamista, tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, oletetun loukkaajan irtaimiston ja kiinteän omaisuuden asettamisen vakuustakavarikkoon, sekä tämän pankkitilien ja muiden saamisten jäädyttämisen. Ensimmäisen alakohdan säännösten täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa määräyksen esittää tai takavarikoida pankkiasioihin, rahoitukseen tai kaupallisiin toimiin liittyvät asiakirjat. 2. Toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat alistaa 1 kohdassa säädetyt toimenpiteet sille, että hakija antaa riittävät vakuudet, joiden tarkoituksena on taata vastaajan kärsimien vahinkojen mahdollinen korvaaminen, jos pääasiaa koskeva kanne todetaan myöhemmin perusteettomaksi. 3. Jos suojatoimenpiteet on kumottu tai jos ne eivät enää ole sovellettavissa kantajan toiminnan tai laiminlyönnin takia, tai jos myöhemmin todetaan, että teollis- tai tekijänoikeutta ei ole loukattu, oikeusviranomaisilla on oikeus määrätä, vastaajan vaatimuksesta, kantaja suorittamaan vastaajalle soveltuva korvaus toimenpiteiden aiheuttamista vahingoista. 5 jakso Pääasiaa koskevasta tuomiosta johtuvat toimenpiteet 12 artikla Tavaroiden poistaminen myynnistä Rajoittamatta oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta kuuluvan vahingonkorvauksen maksamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat soveltuvissa tapauksissa antaa määräyksen poistaa loukkaajan kustannuksella myynnistä tavarat, joiden on todettu loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta. 13 artikla Asettaminen markkinoiden ulkopuolelle Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat määrätä, että tavarat, joiden on todettu loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, sekä pääasiassa kyseisten tavaroiden luomisessa tai valmistuksessa käytetyt materiaalit ja välineet on asetettava markkinoiden ulkopuolelle ilman minkäänlaista korvausta. 14 artikla Tavaroiden tuhoaminen Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat antaa määräyksen teollis- tai tekijänoikeutta loukkaaviksi todettujen tavaroiden tuhoamisesta ilman minkäänlaisia korvauksia. 15 artikla Ennaltaehkäisevät toimenpiteet 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteava oikeuden päätös on tehty, toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat antaa loukkaajalle kieltotuomion, jonka tarkoituksena on kieltää kyseisen loukkauksen jatkaminen. Kieltotuomion noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä sakko, johon liittyy tarvittaessa uhkasakko tuomion noudattamisen varmistamiseksi. 2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että oikeudenhaltijat voivat hakea kieltotuomion määräämistä sellaisille väliportaille, joiden palveluja kolmannet käyttävät teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamiseksi. 16 artikla Vaihtoehtoiset toimenpiteet Soveltuvissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos henkilö, johon tässä jaksossa säädetyt toimenpiteet voivat kohdistua, on toiminut ilman tuottamusta tai laiminlyöntiä, mutta on kuitenkin aiheuttanut kantajalle vahinkoa, kyseinen henkilö voi sovittuaan kärsineen osapuolen kanssa korvata sanotun vahingon, jos kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaisi henkilölle suhteetonta vahinkoa ja jos kärsinyt osapuoli voi kohtuullisesti tyytyä rahalliseen hyvitykseen. 6 jakso vahingonkorvaukset ja toimeen liittyvät kulut 17 artikla Vahingonkorvaukset 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset määräävät loukkaajan maksamaan oikeudenhaltijalle vahingonkorvauksen, joka riittää hyvittämään oikeudenhaltijan kärsimän vahingon loukkaajan suorittamasta teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksesta, jos loukkaaja tiesi tai hänellä oli riittävät perusteet tietää ryhtyneensä loukkaavaan tekoon. Tässä tarkoituksessa toimivaltaisten oikeusviranomaisten on myönnettävä kärsineen osapuolen pyynnöstä: a) joko vahingonkorvaus, jonka määrä on vahvistettava siten, että se on niiden rojaltien tai vastaavien maksujen kaksinkertainen määrä, jotka loukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos se olisi pyytänyt lupaa käyttää kyseistä teollis- tai tekijänoikeutta; b) tai kompensoiva vahingonkorvaus, joka vastaa loukkauksesta aiheutuneita vahinkoja ja ansionmenetystä. Soveltuvissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että kärsittyyn vahinkoon voidaan lukea myös muita kuin taloudellisia tekijöitä, kuten oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta aiheutunut henkinen kärsimys. 2. Jäsenvaltiot voivat 1 kohdan b alakohdan tapauksessa varmistaa, että oikeudenhaltijan eduksi peritään takaisin kaikki loukkaajan saamat voitot, jotka ovat tulosta tästä loukkauksesta ja joita ei oteta huomioon kompensoivan vahingonkorvauksen laskemisessa. Loukkaajan saamien voittojen määrittämiseksi oikeudenhaltijan tarvitsee esittää todisteet vain loukkaajan saamista bruttotuloista, ja loukkaajan on esitettävä todisteet vähennyskelpoisista kustannuksistaan ja muihin tekijöihin kuin suojattuun kohteeseen liittyvistä voitoista. 18 artikla Toimeen liittyvät kulut Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudenkäyntikulut, asianajajan palkkiot ja muut oikeudenkäynnin voittaneen osapuolen mahdollisesti esittämät kulut kuuluvat toisen osapuolen maksettaviksi, jollei se ole kohtuutonta ja jos kyseisen osapuolen taloudellinen tilanne sen sallii. Toimivaltaiset oikeusviranomaiset vahvistavat maksettavan määrän. 7 jakso Julkistamistoimenpiteet 19 artikla Tuomioistuinten päätösten julkistaminen 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen johdosta nostetun kanteen puitteissa määrätä oikeudenhaltijan pyynnöstä, että päätös julkistetaan ja että se julkaistaan kokonaan tai osittain oikeudenhaltijan nimeämissä lehdissä loukkaajan kustannuksella. 2. Jäsenvaltiot voivat myös ryhtyä muihin, tapauksen olosuhteiden mukaan tarkoituksenmukaisiin julkistamistoimenpiteisiin. III LUKU RIKOSOIKEUDELLISET SÄÄNNÖKSET 20 artikla Rikosoikeudelliset säännökset 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jokainen teollis- tai tekijänoikeuden vakava loukkaus, tällaisen loukkauksen yritys sekä osallisuus ja yllyttäminen tällaiseen loukkaukseen määritellään rikokseksi. Loukkausta pidetään vakavana, jos se on harkittu ja jos se suoritetaan kaupallisessa tarkoituksessa. 2. Luonnollisten henkilöiden osalta jäsenvaltioiden on määrättävä rikosoikeudellisista seuraamuksista mukaan lukien vapausrangaistukset. 3. Luonnollisten ja oikeushenkilöiden osalta jäsenvaltioiden on määrättävä seuraavista seuraamuksista: a) sakot, b) tavaroiden, välineiden ja tuotteiden, jotka ovat seuraavassa 1 kohdassa tarkoitetusta rikkomuksesta tai näitä tuotteita arvoltaan vastaavien hyödykkeiden menetetyiksi julistaminen. Soveltuvissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat määrätä myös seuraavat seuraamukset: a) teollis- tai tekijänoikeutta loukkaavien tavatoiden tuhoaminen, b) kyseisen loukkauksen suorittamisessa pääasiassa käytetyn laitoksen täydellinen tai osittainen, lopullinen tai väliaikainen sulkeminen, c) pysyvä tai väliaikainen liiketoimintakielto, d) asettaminen tuomioistuimen valvontaan, e) yrityksen purkaminen tuomioistuimen päätöksellä, f) oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettäviin etuisuuksiin ja tukeen, g) tuomioistuinten päätösten julkaiseminen. 4. Tässä luvussa 'oikeushenkilöllä' tarkoitetaan oikeussubjektia, jolla on tämä asema sovellettavan kansallisen oikeuden perusteella, poisluettuna valtiot ja muut julkiset elimet, jotka toimivat julkisen vallan käyttöön liittyvien valtuuksiensa puitteissa, sekä kansainväliset järjestöt. IV LUKU TEKNISET TOIMENPITEET 21 artikla Teknisten apuvälineiden oikeudellinen suoja 1. Rajoittamatta tekijänoikeuksien, lähioikeuksien ja tietokantojen valmistajien sui-generis -oikeuden aloilla sovellettavien säännösten soveltamista, jäsenvaltioiden on huolehdittava riittävästä oikeudellisesta suojasta laittomien teknisten apuvälineiden valmistamista, maahantuontia, jakelua ja käyttöä vastaan. 2. Tässä luvussa tarkoitetaan: a) 'teknisellä apuvälineellä' tekniikoita, laitteita tai osia, jotka on normaalissa käyttötarkoituksessa tarkoitettu aitojen tavaroiden valmistamiseen ja sen mahdollistamiseen, että aitoihin tavaroihin voidaan liittää asiakkaiden ja kuluttajien tunnistettavissa olevia ilmeisiä tekijöitä, jotka helpottavat näiden tavaroiden aitouden tunnistamista. b) 'laittomalla teknisellä apuvälineellä' jokaista teknistä apuvälinettä, joka on tarkoitettu teknisen apuvälineen kiertämiseen ja joka mahdollistaa sellaisten tavaroiden valmistamisen, jotka loukkaavat teollisoikeuksia ja jotka sisältävät alakohdassa kuvatun kaltaisia tunnistettavissa olevia ilmeisiä tekijöitä. 22 artikla Käytännesäännöt 1. Jäsenvaltioiden on kannustettava a) ammattialajärjestöjä, ammattijärjestöjä tai ammattiliittoja laatimaan 2 artiklassa tarkoitettujen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävät käytännesäännöt yhteisön tasolla. b) optisten levyjen valmistajia ja asianomaisia ammattialajärjestöjä laatimaan käytännesäännöt, joiden tarkoituksena on auttaa optisten levyjen valmistajia torjumaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia, muun muassa suosittelemalla, että optisiin levyihin merkitään niiden valmistuspaikan tunnistamisen mahdollistava tunnistekoodi. c) sitä, että kansalliset tai yhteisön käytännesääntöluonnokset ja näiden käytännesääntöjen soveltamista koskevat mahdolliset arvioinnit toimitetaan komissiolle. 2. Käytännesääntöjen on oltava yhdenmukaiset yhteisön oikeuden ja erityisesti kilpailusääntöjen ja henkilötietojen suojan kanssa. V luku Hallinnollinen yhteistyö 23 artikla Arviointi 1. Jokaisen jäsenvaltion on kolme vuotta 25 artiklan 1 kohdassa säädetyn päivän jälkeen toimitettava komissiolle kertomus tietojen antamiseksi tämän direktiivin täytäntöönpanon tilanteesta. Komissio laatii näiden kertomusten perusteella kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta, johon sisältyy arviointi eri toimivaltaisten elinten ja viranomaisten toteuttamien toimenpiteiden tehokkuudesta sekä arviointi direktiivin vaikutuksesta innovaatiotoimintaan ja tietoyhteiskunnan kehittymiseen. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Siihen liitetään tarvittaessa ehdotukset tämän direktiivin muuttamiseksi. 2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle sen mahdollisesti tarvitsemaa apua 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimisessa. 24 artikla Yhdyshenkilöt 1. Jokaisen jäsenvaltion on nimitettävä yksi tai useampi yhdyshenkilö, jäljempänä 'kansallinen yhdyshenkilö', käsittelemään kysymyksiä, jotka liittyvät tässä direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoon. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisen yhdyshenkilön tai kyseisten yhdyshenkilöjen yhteystiedot muille jäsenvaltioille ja komissiolle. 2. Tämän direktiivin moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa kansallisten yhdyshenkilöiden välityksellä. Näiden on annettava mahdollisimman nopeasti ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti muiden jäsenvaltioiden tai komission pyytämä apu ja tiedot, myös tarkoituksenmukaisin sähköisin keinoin. 6 luku Loppusäännökset 25 artikla Direktiivin saattaminen kansallisen lainsäädännön osaksi 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ..... [kahdeksantoista kuukauden kuluttua tämän direktiivin antamisesta]. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on määrättävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 26 artikla Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 27 artikla Osoitus Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevista yhteisön ja eurooppalaisen oikeuden säädöksistä Puolijohdetuotteiden piirimallien oikeudellisesta suojasta 16 päivänä joulukuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 87/54/ETY [75]; [75] EYVL L 24, 27.1.1987, s. 36. Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 89/104/ETY [76]; [76] EYVL L 160, 12.6.1989, s. 1. Tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 29 päivänä toukokuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1576/89 [77]; [77] EYVL L 105, 25.4.1990, s. 9. Tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä huhtikuuta 1990 annettu komission asetus (ETY) N:o 1014/90 [78]; [78] EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1. Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 14 päivänä toukokuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/250/ETY [79]; [79] EYVL L 122, 17.5.1991, s. 42. Vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla 19 päivänä marraskuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/100/ETY [80]; [80] EYVL L 346, 27.11.1992, s. 61. Tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta 27 päivänä syyskuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/83/ETY [81]; [81] EYVL L 248, 6.10.1993, s. 15. Tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajan yhdenmukaistamisesta 29 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/98/ETY [82]; [82] EYVL L 290, 24.11.1993, s. 9. Tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11 päivänä maaliskuuta 1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY [83]; [83] EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20. Mallien oikeudellisesta suojasta 13 päivänä lokakuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY [84]; [84] EYVL L 289, 28.10.1998, s. 28. Bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta 6 päivänä heinäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/44/EY [85]; [85] EYVL L 213, 30.7.1998, s. 13. Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1493/1999 [86]; [86] EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22 päivänä toukokuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY [87]; [87] EYVL L 167, 22/06/2001, s. 10. Alkuperäisen taideteoksen tekijän oikeudesta jälleenmyyntikorvaukseen 27 päivänä syyskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/84/EY [88]; [88] EYVL L 272, 13.10.2001, s. 32. Lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1768/92 [89]; [89] EYVL L 182, 02/07/1992, s. 1. Kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1610/96 [90]; [90] EYVL L 198, 8.8.1996, s. 30. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2081/92, muutettu viimeksi asetuksella (EY) N:o 1068/97 [91]; [91] EYVL L 156, 13.6.1997, s. 10. Yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 [92]; [92] EYVL L 11, 14/01/1994, s. 1. Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27 päivänä heinäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2100/94 [93]; [93] EYVL L 227, 01/09/1994, s. 1. Yhteisömallista neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, 12 päivänä joulukuuta 2001 annettu [94]; [94] EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1. Yleissopimus eurooppapatenttien myöntämisestä (Euroopan patenttisopimus) tehty 5 päivänä lokakuuta 1973. RAHOITUSSELVITYS 1. TOIMENPITEEN NIMI Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja menettelyistä. 2. BUDJETTIKOHTA / -KOHDAT A0-7030 3. OIKEUSPERUSTA EY:n perustamissopimuksen 95 artikla. 4. TOIMENPITEEN KUVAUS 4.1 Toimenpiteen yleistavoite Toimenpiteen tavoitteena on yhdenmukaistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja koskevia jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä sekä määrittää yleiset puitteet hallinnolliselle tietojenvaihdolle ja yhteistyölle. 4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista tai voimassaolon jatkamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt Kestoa ei ole rajoitettu. 5. MENOJEN JA TULOJEN LUOKITUS 5.1. Ei-pakolliset menot 5.2. Jaksotetut määrärahat 5.3. Oletettu tulolaji: ei ole 6. MENO-/TULOLAJI 7. RAHOITUSVAIKUTUKSET (B osa) 8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET 9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI 9.1 Määrälliset erityistavoitteet ja kohderyhmä 9.2 Toimenpiteen perustelut Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja koskevia jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä. Tällä alalla jäsenvaltioiden seuraamusjärjestelmissä on huomattavia eroja. Tilanne heikentää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Direktiivin asianmukainen soveltaminen edellyttää, että perustetaan yhteyskomitea, johon kuuluvat jäsenvaltioiden nimeämät yhdyshenkilöt ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komitean toimintaan liittyvät kustannukset katetaan yhteisön talousarviosta. 9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi Komissio julkaisee direktiiviehdotuksen 23 artiklan nojalla kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua siitä, kun se on saatettu osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. 10. HALLINTOMENOT (YLEISEN TALOUSARVION A OSAN PÄÄLUOKKA III) 10.1 Vaikutus henkilöstöön >TAULUKON PAIKKA> 10.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus (EUR) >TAULUKON PAIKKA> 10.3 Muut toimesta johtuvat hallintomenot, erityisesti komiteoiden ja asiantuntijaryhmien kokouskulut (EUR) >TAULUKON PAIKKA> Määrät vastaavat toiminnan kokonaismenoja toimenpiteen koko keston ajalta, jos toimenpide on määräaikainen, tai 12 kuukauden ajalta, jos sen kestoa ei ole määritelty. Henkilöstö- ja hallintotarpeet katetaan sisämarkkinoiden pääosastolle myönnetyistä varoista vuotuisen talousarvion puitteissa. Jos komissio päättää perustaa yhteyskomitean, sen tehtäväksi tulee yhteistyön kehittäminen, tietojenvaihdon helpottaminen, tämän direktiivin toiminnan valvominen sekä komission tai jäsenvaltioiden edustajan pyynnöstä tapahtuva kaikkien sellaisten kysymysten tutkiminen, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävien keinojen täytäntöönpanoon sisämarkkinoilla. Lisäksi komitea avustaa komissiota arviointikertomuksen laadinnassa. Tämä komitea ei kuulu neuvoston päätöksellä 1999/468/EY säädetyn komiteamenettelyn piiriin. Komitean vuotuiset kustannukset käsittävät ainoastaan kansallisten yhdyshenkilöiden matkakulut. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSET) Ehdotuksen nimi Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisesta. Asiakirjan viitenumero KOM(2003) 46 lopullinen Ehdotus 1. Miksi yhteisön lainsäädäntö on tarpeen tällä alalla ja mitkä ovat sen päätavoitteet, kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate? Yritykset ovat ilmaisseet tarvitsevansa käyttöönsä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja, jotka olisivat yhtä tehokkaita kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarve vastaa myös komission politiikan tavoitteita, joiden mukaan pyritään helpottamaan innovatiivisen ja luovan toiminnan kehittymistä Euroopassa muun muassa suojaamalla johdonmukaisesti ja tehokkaasti teollis- ja tekijänoikeuksia sisämarkkinoilla. On kuitenkin selvää, että tätä tarvetta ei voida tyydyttää pelkästään kunkin jäsenvaltion toteuttamilla toimilla. Tämän vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa yhteisön tasolla jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja. Jotta yhdenmukaistaminen olisi todella tehokasta, siihen on pyrittävä niiden kansallisten säännösten pohjalta, jotka parhaiten vastaavat loukatun osapuolen tarpeisiin ja ottavat samalla huomioon puolustavan osapuolen lailliset oikeudet. Näin voidaan varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen vastaavalla ja tehokkaalla tavalla koko yhteisössä. Vaikutus yritystoimintaan 2. Mitä yrityksiä ehdotus koskee? - Yritystoiminnan alat Periaatteessa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen koskee kaikkia aloja. - Yritysten koko (pienten ja keskisuurten yritysten osuus) Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävät keinot koskevat yhtä hyvin suuria kuin pieniä yrityksiä ja erityisesti niitä yrityksiä, jotka toimivat luovalla ja innovatiivisella alalla. Pk-yritykset ovat erityisen haavoittuvia väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden vaikutuksille. Pk-yritysten rajalliset varat eivät useinkaan anna niille mahdollisuutta ryhtyä kalliisiin oikeustoimiin. - Ovatko yritykset keskittyneet yhteisön tietyille maantieteellisille alueille? Ehdotus koskee koko yhteisön aluetta. 3. Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotusta? Jäsenvaltioiden on saatettava ehdotuksen mukaiset teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävät keinot yritysten käyttöön. Yritykset voivat käyttää kyseisiä keinoja niiden teollis- ja tekijänoikeuksien puolustamiseen, joiden haltijoita ne ovat. 4. Mitkä ovat ehdotuksen todennäköiset talousvaikutukset: - työllisyyteen? On osoitettu, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista yrityksille aiheutuvat vahingot heijastuvat loppujen lopuksi niiden tarjoamien työpaikkojen määrään, vaikka kyseisten loukkausten vaikutusta toimialan työpaikkoihin onkin vaikea mitata tarkasti. Euroopan unionin tasolla kesäkuussa 2000 suoritetun tutkimuksen mukaan unionissa menetetään yli 17 000 työpaikkaa vuosittain väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vuoksi. Ranskassa vuonna 1998 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan siellä menetetään väärentämisen vuoksi noin 38 000 työ-paikkaa. Kun yhdenmukaistaminen toteutetaan tehokkaimpien kansallisten säännösten pohjalta, voidaan väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaista toimintaa parantaa ja vahvistaa, ja sitä kautta parantaa työllisyystilannetta yhteisössä. - investointeihin ja uusien yritysten perustamiseen? Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen antaa yrityksille mahdollisuuden hyötyä samantasoisesta suojasta koko yhteisön alueella. Nämä yrityksille edulliset toimintaolosuhteet lisäävät yritysten luottamusta luovan ja innovatiivisen toimintansa kehittämiseen sisämarkkinoilla. Tällaiset olosuhteet antavat yrityksille varmistuksen siitä, että ne saavat oikeudenmukaisen korvauksen investoinneistaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, ja kannustavat niitä edelleen investointeihin. - yritysten kilpailukykyyn? Innovaatiotoiminta on olennaisen tärkeää yritysten kilpailukyvylle. Niiden on jatkuvasti parannettava ja uudistettava tuotteitaan, jos ne haluavat säilyttää markkinaosuutensa ja vallata uusia. Vakaa innovatiivinen toiminta johtaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, asettaa yritykset edulliseen asemaan markkinoilla ja edistää merkittävästi niiden kilpailukykyä. Jotta yritykset voisivat innovoida suotuisassa toimintaympäristössä, niiden on voitava hyötyä toimintansa kehittämiselle edullisista olosuhteista, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojan osalta. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja koskevien kansallisten säädösten yhdenmukaistaminen auttaa osaltaan varmistamaan, että yritysten innovaatiotoiminta ja sitä kautta myös niiden kilpailukyky kehittyy sisämarkkinoilla. 5. Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet (muihin ryhmiin verrattuna lievemmät tai erilaiset vaatimukset tms.)? Ehdotus ei sisällä erityisesti pk-yrityksiä koskevia toimenpiteitä. Sen sijaan pk-yritysten pitäisi hyötyä ehdotetusta yhdenmukaistamisesta, koska ne saavat käyttöönsä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä tehokkaita keinoja ja niiden tiedonsaanti helpottuu, muun muassa sen järjestelmän ansiosta, jonka kautta ne saavat käyttöönsä jäsenvaltioissa julkistetut, teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia koskevat tuomioistuinten päätökset. Myös pk-yritysten omistamien teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen liittyvät kustannukset pienenevät. Kuuleminen 6. Luettelo ehdotuksen valmistelussa kuulluista ja niiden esittämien kantojen pääpiirteet Itse ehdotusta ei ole jaettu sidosryhmille, koska komission on vielä hyväksyttävä se. Komission aloitteen tarve tällä alalla on kuitenkin todettu aiemman kuulemis-menettelyn yhteydessä. Komissio julkaisi lokakuussa 1998 vihreän kirjan väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaisesta toiminnasta sisämarkkinoilla (KOM(98) 569 lopullinen [95]). Se sai lähes 145 kirjallista vastausta sidosryhmiltä. Niistä laadittiin tiivistelmä [96], joka julkaistiin. Myös Euroopan parlamentti [97] ja talous- ja sosiaalikomitea [98] ottivat kantaa vihreään kirjaan. Komissio järjesti lisäksi yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimineen Saksan kanssa kaikille sidosryhmille avoimen kuulemistilaisuuden 2 ja 3 päivänä maaliskuuta 1999 Münchenissa [99] sekä kokouksen yhteisön jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa 3 päivänä marraskuuta 1999 kerätäkseen näiden huomiot asiasta. Lopuksi komissio esitti 30 päivänä marraskuuta 2000 vihreän kirjan perusteella toteutettavia toimia koskevan tiedonannon, jossa se ilmoitti toimintasuunnitelman muodossa useista aloitteista väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastaisen toiminnan vahvistamiseksi (KOM(2000) 789 lopullinen [100]). Niihin sisältyi ehdotus direktiiviksi, jonka tarkoituksena on vahvistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtääviä keinoja. [95] Vrt. alaviite 1. [96] Vrt. alaviite 2. [97] Vrt. alaviite 5. [98] Vrt. alaviite 4. [99] Vrt. alaviite 3. [100] Vrt. alaviite 6. Kuulemismenettelyn aikana kaikki osallistujat korostivat yksimielisesti, että nykyiset torjuntakeinot eivät ole riittävän varoittavia, ja mainitsivat samoja puutteita, eli määrätyt vahingonkorvaukset, sakot ja muut seuraamukset ovat aivan liian vähäisiä eivätkä riittävän varoittavia. Myös kansallisten seuraamusjärjestelmien erot mainittiin esteenä väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistuksen vastaiselle tehokkaalle toiminnalle sisämarkkinoilla. Sidosryhmät toivoivat, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen tähtäävät seuraamukset ja muut keinot olisivat yhtä tehokkaita kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti tutkimusten, takavarikoinnin ja todisteiden osalta. Myös kansallisiin toimenpiteisiin ja menettelyihin kuluvan ajan pituus ja niiden epävarmuus mainittiin. Useimmissa kannanotoissa pyydettiin, että tällä alalla ryhdyttäisiin nopeasti toimeen, jolla lainsäädännöllisiä, tuomioistuimiin liittyviä ja hallinnollisia kysymyksiä yhdenmukaistettaisiin ja vahvistettaisiin EU:n ja sen jäsenvaltioiden tasolla. Sidosryhmät ottivat hyvin vastaan seurantaa koskevan komission tiedonannon ja erityisesti ilmoituksen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista koskevasta direktiiviehdotuksesta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi aiheesta 30 päivänä toukokuuta 2001 lisälausunnon [101], jossa se ilmaisi hyväksyntänsä Euroopan komission aikeelle esittää piakkoin direktiiviehdotus tästä aiheesta.