KOMISSION KERTOMUS - YLEISKERTOMUS LIITTYMISTÄ VALMISTELEVASTA TUESTA (PHARE - ISPA - SAPARD) VUONNA 2002 [SEK(2003) 1477]

SISÄLLYSLUETTELO

1. Taustaa

2. Phare: tiivistelmä

3. ISPA: tiivistelmä

4. Sapard: tiivistelmä

5. Liittymistä valmistelevien välineiden yleiset toimintaperiaatteet

5.1. Maksusitoumukset ja varojen siirto

5.2. Ehdokasmaiden täytäntöönpanorakenteet

5.3. Täytäntöönpanon hajauttaminen tuen yhteensovittamista koskevan asetuksen 12 artiklan mukaisesti

6. Seuranta ja arviointi

6.1. Phare

6.2. ISPA

6.3. Sapard

7. Yhteensovittaminen

7.1. Yleinen yhteensovittaminen

7.2. Yhteensovittaminen komission sisällä

7.3. Yhteensovittaminen ehdokasmaissa

7.4. Yhteensovittaminen Euroopan investointipankin ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa

TIIVISTELMÄ

Tämä on kolmas kolmea liittymistä valmistelevaa välinettä ja niiden yhteensovittamista koskeva kertomus, jonka komissio antaa liittymistä edeltävän tuen yhteensovittamisesta annetun neuvoston asetuksen [1] 13 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Asetuksessa esitetään kolmen liittymistä valmistelevan välineen tehtäväjako:

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o 1266/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavan tuen yhteensovittamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 3906/89 muuttamisesta (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 68).

Phare-ohjelmassa toteutetaan yhteisön säännöstön käyttöönottoon liittyviä ensisijaisia toimenpiteitä, joko hallinnon valmiuksia parantamalla tai asiaan liittyviä investointeja tukemalla. Välineeseen sisältyy myös taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeva osa. Siitä voidaan tukea ISPA:n kanssa myös ympäristö- ja liikennealoilla toteutettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät toissijaisesti mutta kuitenkin olennaisesti aluekehityksen tai teollisuuden rakenneuudistuksen integroituihin ohjelmiin (1,699 miljardia euroa).

ISPA:sta rahoitetaan laajoja infrastruktuurihankkeita liikenne- ja ympäristöaloilla (1 107,4 miljoonaa euroa).

Sapardista rahoitetaan toimenpiteitä maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukemiseksi (554,5 miljoonaa euroa).

Sapardin toimintamallina on samanlainen ohjelmasuunnittelu kuin on käytetty jäsenvaltioiden maatalousohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien yhteydessä, kun taas ympäristö- ja liikennealoilla toimivassa ISPA:ssa sovelletaan koheesiorahaston toimintamallia. Phare-ohjelmalla ei ole yhteisön rakennerahastoissa suoraa vastinetta, sehän liittyy keskeisesti yhteisön säännöstön käyttöönottoon. Taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeva Phare-ohjelman osa on suunniteltu tukemaan samanlaisia hankkeita kuin tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Samalla tavoin raja-alueyhteistyöohjelma vastaa yhteisön Interreg III -ohjelmaa.

Kaikkien kolmen välineen ohjelmasuunnittelun perustana ovat olleet liittymiskumppanuudet ja ehdokasmaiden kanssa laaditut yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskevat kansalliset ohjelmat. Sapard-toimien perustana on monivuotinen ohjelma, joka kattaa vuodet 2000-2006, kun taas ISPA ja Phare käyttävät yksivuotista ohjelmaa, jonka komissio hyväksyy ehdokasmaan esityksestä. Myös Phare- ja ISPA-hankkeet hyväksyy komissio (lähetystö tai päätoimipaikka) ennen niiden täytäntöönpanoa.

Kaikkien kolmen ohjelman täytäntöönpanijoina ovat ehdokasmaat. Phare- ja ISPA-ohjelmien yhteydessä komissio tarkastaa etukäteen hankinta- ja sopimusasiakirjat. Komissio luovuttaa vastuun Sapard-toimien hallinnoinnista edunsaajamaiden täytäntöönpanotoimistoille eikä osallistu Sapardin hallinnoimiseen edunsaajamaissa, vaan hankkeiden toteutus tarkastetaan ainoastaan jälkikäteen. Tällaisen toimintatavan mahdollistaa tuen yhteensovittamista koskevan asetuksen 12 artikla. Phare- ja ISPA-ohjelmissa ollaan ottamassa käyttöön laajennettu hajautettu täytäntöönpanojärjestelmä (EDIS), jossa hakijamaiden suorittamat hankinnat ja sopimukset tarkastetaan jälkikäteen vasta liittymisen ajankohtana.

Vuosi 2002 oli Sapardin ja ISPA:n kolmas toimintavuosi. Kaikki Sapard-ohjelmat hyväksyttiin jo vuonna 2000, niistä yhtä eli Latvia-ohjelmaa muutettiin vuonna 2001 ja yhdeksää (kaikkia paitsi Slovenia-ohjelmaa) muutettiin vuonna 2002. Kahdenvälisiä monivuotisia ja yksivuotisia rahoitussopimuksia neuvoteltiin ja tehtiin, ja vuoden 2001 määrärahat sidottiin. Sapardin täytäntöönpanotoimistojen perustaminen eteni merkittävästi: komissio luovutti kaikille kymmenelle ehdokasmaalle vastuun Sapard-toimistojen hallinnoinnista, ja niinpä Sapard-varat siirrettiin niille vuonna 2002.

Vuonna 2002 tehtyjen rahoituspäätösten myötä komissio on myöntänyt jo 75 prosenttia vuosiksi 2000-2006 varatuista ISPA-varoista.

Phare-tuki toimitettiin ehdokasmaille vuonna 1999 hyväksyttyjen tarkistettujen suuntaviivojen mukaisesti; niiden mukaan ohjelmassa keskitytään liittymisvalmisteluihin ottaen samalla huomioon kaksi muuta liittymistä valmistelevaa välinettä. Tuesta noin 30 prosenttia oli tarkoitettu instituutioiden kehittämiseen, jossa tärkein toimintamuoto on kummitoiminta (jäsenvaltioiden hallinnossa toimivien asiantuntijoiden lähettäminen ehdokasmaihin), ja noin 70 prosenttia kohdennettiin lainsäädännön sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi, ja tätä kautta yhteisön säännöstön käyttöönoton helpottamiseksi, tehtäviin investointeihin.

Kolmen välineen yhteensovittaminen varmistetaan jakamalla niiden vastuualueet selkeästi, käyttämällä yhteistä ohjelmasuunnittelun perustaa ja eri osapuolten välisellä säännöllisellä yhteydenpidolla. Komission yksiköiden välisestä yhteensovittamisesta huolehtii pääosaston tasolla komitea. Tuen täytäntöönpanoa koskeva yleiskertomus (General Assistance Document) esitettiin huhtikuussa 2002 Phare-ohjelman hallintokomitealle, joka avustaa komissiota välineiden yhteensovittamisessa. Kansallisella tasolla, ja hajauttamistavoitteen mukaisesti, komissio tukee voimakkaasti ehdokasmaita ministeriöiden yhteensovittamisen parantamisessa, mikä on keskeinen edellytys sille, että ehdokasmaat voisivat tulevaisuudessa hallinnoida rakennerahastoja menestyksekkäästi.

Lisäksi komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä Euroopan investointipankkiin ja muihin kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, etenkin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin, jotta eri lähteistä hankkeiden ja ohjelmien rahoitukseen tulevia varoja käytettäisiin toisiaan täydentävästi. Etenkin ISPA, joka painottuu laajoihin infrastruktuurihankkeisiin, tarjoaa hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön muiden rahoituslähteiden kanssa.

Vuosi 2002 oli kolmas vuosi, jolloin kaikki kolme liittymistä valmistelevaa välinettä olivat täydessä käytössä. Vuoden lopulla menestyksekkäästi päätökseen saatujen liittymisneuvottelujen mukaisesti ehdokasmaissa kiinnitettiin erityistä huomiota säännöstön onnistuneeseen täytäntöönpanoon tarvittavien hallinnollisten valmiuksien luomiseen ja Euroopan yhteisön nykyisiin tai tuleviin ohjelmiin osallistumiseen vuonna 2004 toteutuvan liittymisen jälkeen. Komission eri yksiköiden välistä yhteistyötä lisättiin ja kehitettiin tuen yhteensovittamisesta annetun asetuksen mukaisesti. Liittymistä valmistelevia välineitä koskevien rakenteiden perustaminen ehdokasmaissa oli merkittävä edistysaskel instituutioiden kehittämisessä ja auttoi ehdokasmaita vahvistamaan hallinnollisia valmiuksia, joita ne tarvitsevat jäsenvaltioina rakenne- ja koheesiorahastojen tuen vastaanottamiseen.

Tämän kertomuksen liitteenä olevassa teknisessä asiakirjassa on liittymistä valmistelevien välineiden ohjelmasuunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevat jaksot kustakin edunsaajamaasta.

1. Taustaa

Eurooppa-neuvosto hyväksyi Luxemburgissa joulukuussa 1998 pidetyssä huippukokouksessa uuden strategian jäsenyyttä hakeneiden maiden valmistamiseksi unionin laajentumiseen. Se myönsi jäsenyyden tukemiseen huomattavat lisävarat. Hallitusten ja valtioiden päämiehet tekivät Berliinin Eurooppa-neuvostossa 26. maaliskuuta 1999 poliittisen sopimuksen Agenda 2000 -ohjelmasta. Agenda 2000 -tavoitteilla haluttiin lujittaa yhteisön politiikkoja ja antaa Euroopan unionille vuosiksi 2000-2006 uudet rahoituspuitteet, joissa laajentuminen on otettu huomioon.

Berliinissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti yhteisö on vuodesta 2000 yli kaksinkertaistanut Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaille myöntämänsä liittymistä valmistelevan tuen. Kuten Euroopan komissio Agenda 2000 -tiedonannossa ehdotti, vuosina 2000-2006 oli vuosittain käytettävissä 3,174 miljardia euroa (vuoden 2001 luku) Phare-ohjelman ja kahden vuonna 2000 käyttöön otetun liittymistä valmistelevan välineen, ISPA:n ja Sapardin, kautta. Yhteisön liittymistä valmisteleva tuki jakautui vuonna 2002 seuraavasti: Phare 1 699 miljoonaa euroa, ISPA 1 107,4 miljoonaa euroa ja Sapard 554,5 miljoonaa euroa.

Liittymisneuvotteluja nopeuttaneen Nizzan huippukokouksen jälkeen on nyt äärimmäisen tärkeää auttaa ehdokasmaita liittymistä valmistelevalla tuella mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti niiden ponnisteluissa omaksua yhteisön säännöstö kokonaisuudessaan liittymiseen mennessä. Kun otetaan huomioon edessä olevan tehtävän mittasuhteet, on aivan välttämätöntä huolehtia siitä, että yhteisön tuki voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Kolmen välineen yhteensovittaminen on selvästikin tärkeä osa tätä prosessia.

Vuonna 2001 liittymisneuvotteluja käytiin kahdentoista maan kanssa, ja Göteborgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti tavoitteeksi päättää neuvottelut vuoden 2002 loppuun mennessä jäsenyyteen valmiiden maiden osalta siten, että maat voivat ottaa jäseninä osaa Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2004. Tämä toteutui menestyksekkäästi Puolan, Unkarin, Tsekin, Slovakian, Slovenian, Viron, Liettuan, Latvian, Maltan ja Kyproksen osalta Kööpenhaminan huippukokouksessa joulukuussa 2002. Vuodesta 2003 tulee näin ollen viimeinen liittymistä valmistelevan tuen ohjelmavuosi niissä maissa, joiden on tarkoitus liittyä EU:hun vuonna 2004 (viimeiset maksut on maksettava viimeistään joulukuussa 2006), sen sijaan jäljelle jääneille ehdokasmaille eli Romanialle ja Bulgarialle myönnetään entistä enemmän tukea hallinnollisten ja oikeudellisten rakenteiden sekä säännöstön täytäntöönpanovalmiuksien kehittämiseen. Tämä kertomus kattaa kalenterivuoden 2002, joka oli myös ISPA:n ja Sapardin kolmas toimintavuosi. Siinä annetaan tietoja kohdennetuista määrärahoista maittain ja välinekohtaisesti sekä välineiden täytäntöönpanomekanismeista. Lopuksi käsitellään kolmen liittymistä valmistelevan välineen yhteensovittamista; kukin väline kuvataan seikkaperäisesti kyseisen välineen vuosikertomuksessa [2]. Kertomuksen ja sen liitteiden toivotaan tarjoavan hyödyllistä aineistoa liittymistä valmistelevan tuen keskeisestä merkityksestä ehdokasmaiden jäsenyysvalmisteluissa.

[2] Phare-kertomus: KOM(2003) 497 lopullinen; ISPA-kertomus: KOM(2003) 655 lopullinen; Sapard-kertomus: KOM(2003) 582 lopullinen.

2. Phare: tiivistelmä

Vuonna 1989 Puolan ja Unkarin ja myöhemmin muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamiseksi käyttöön otettu Phare-väline kohdennettiin yksinomaan "valmistelemaan liittymistä" vuonna 1997, kun Luxemburgin Eurooppa-neuvosto oli käynnistänyt nyt meneillään olevan laajentumisprosessin. Pharen yleisiä suuntaviivoja tarkistettiin vuonna 1999 niin, että niissä otettiin huomioon varat, jotka pian olivat tulossa Sapardista maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen ja ISPA:sta liikenne- ja ympäristöinfrastruktuurin kehittämiseen.

Phare-ohjelman vuoden 2002 maksusitoumukset olivat yhteensä 1 699 miljoonaa euroa. Rahoitettuja toimia olivat:

- kansalliset ohjelmat: 1 168 miljoonaa euroa, josta:

- Bulgaria: 95 miljoonaa euroa

- Tsekki: 85 miljoonaa euroa

- Viro: 30 miljoonaa euroa

- Unkari: 112 miljoonaa euroa

- Latvia: 32 miljoonaa euroa

- Liettua: 62 miljoonaa euroa

- Puola: 394 miljoonaa euroa

- Romania: 266 miljoonaa euroa

- Slovakia: 57 miljoonaa euroa

- Slovenia: 35 miljoonaa euroa

- ydinturvallisuus: 108 miljoonaa euroa

- raja-alueyhteistyö: 163 miljoonaa euroa

- alueelliset ja monialaiset ohjelmat: 260 miljoonaa euroa.

Komissio on siirtänyt Phare-ohjelmien hallinnointiin ja täytäntöönpanoon liittyvää vastuuta yhä enemmän ehdokasmaiden viranomaisille. Tämä on osa prosessia, jolla ehdokasmaita autetaan niiden valmistautuessa liittymään Euroopan unioniin ja hallinnoimaan sen jälkeen koheesio- ja rakennerahastoja.

Hankkeita hallinnoitiin vuonna 2002 kussakin maassa kansallisen rahaston ja muutaman täytäntöönpanotoimiston kautta. Kussakin ehdokasmaassa keskeisessä asemassa on varainhoidosta ja sopimuksista vastaava keskusyksikkö, joka hallinnoi kaikkia instituutioiden kehittämiseen liittyviä ohjelmia (joissakin tapauksissa myös investointitoimintaa). Muut täytäntöönpanoyksiköt, etenkin ne, jotka hallinnoivat taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen tehtäviä investointeja, ovat edeltäjiä hallintorakenteille, joita tarvitaan panemaan rakennerahastot täytäntöön unioniin liittymisen jälkeen.

Vuoden 2002 alussa ehdokasmaat keskittyivät lähinnä laatimaan toimintasuunnitelmat, joilla ne vastasivat komission vuosien 2001 ja 2002 strategiaraporteissa yksilöimiin erityisongelmiin säännöstön käyttöönotossa, sekä toteuttamaan erityistoimenpiteitä (pääasiallisesti hallinnollisia ja oikeudellisia uudistuksia), joilla pyrittiin ratkaisemaan kyseiset ongelmat kaikkien liittymiseen tarvittavien arviointiperusteiden täyttämiseksi. Tärkeimpinä välineinä tässä olivat kummitoiminta (twinning) eli jäsenvaltioiden hallintoelinten ja virastojen asiantuntijoiden lähettäminen tilapäisiin tehtäviin ehdokasmaihin avustamaan yhteisön säännöstön tiettyjen osien täytäntöönpanossa sekä tämän lyhyempi muoto, keskipitkän aikavälin kummitoiminta (twinning light), joka aloitettiin vuonna 2001 Phare-ohjelman vuoden 2000 tarkistuksessa [3] annettujen suositusten mukaisesti. Tuen painopiste on siirtynyt sääntelykehyksen parantamiseksi tehtäviin investointeihin (ja näin sillä helpotetaan yhteisön säännöstön käyttöönottoa) sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseen.

[3] C(2000) 310382.

Edellä mainitun johdosta kansallisten ohjelmien hyväksyminen ehdokasmaissa viivästyi hieman mutta säilyi kuitenkin olennaisena osana liittymisen suunnittelua.

Phare-varoja myönnettiin vuonna 2002 kansallisten ohjelmien lisäksi useisiin monikansallisiin tai monialaisiin ohjelmiin. Monikansallisissa ohjelmissa asetettiin painopisteeseen Phare-ohjelmaan osallistuvien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa toteutetut rahoitusvälineet, etenkin pk-yritysten rahoitusväline, kunnallinen rahoitusväline ja kunnallisten perusrakenteiden rahoitusväline. Tätä asiaa käsitellään tarkemmin jäljempänä 7.4 kohdassa "Yhteensovittaminen Euroopan investointipankin ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa".

Muita monikansallisista tai monialaisista ohjelmista rahoitettuja aloja olivat Taiex-toimet, osallistuminen yhteisön virastojen toimintaan, ydinturvallisuus, pienten hankkeiden ohjelma, tilastoyhteistyöhanke, ympäristöala, terästeollisuuden rakenneuudistus, Sigma-ohjelma, petostentorjuntatoimet, tieto- ja viestintätekniikka sekä EDIS-järjestelmään valmistautuminen (ks. myös 5.3 kohta "Täytäntöönpanon hajauttaminen tuen yhteensovittamista koskevan asetuksen 12 artiklan mukaisesti").

Raja-alueyhteistyöohjelmia on tehostettu ehdokasmaiden rajoilla jäsenvaltioiden ja muiden ehdokasmaiden kanssa, ja ne pannaan täytäntöön rajojen molemmilla puolilla toimivien viranomaisten vuonna 2001 laatimien yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen pohjalta. EU:n tulevien ulkorajojen osalta ehdokasmaita kannustettiin (6. syyskuuta 2002 annettujen tarkistettujen Phare-suuntaviivojen kautta) käyttämään kansallisia Phare-varoja rajatylittävän sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan tukemiseen. Tämän edistämiseksi päätettiin vuonna 2003, että Phare-varoja myönnettäisiin noin 30 miljoonaa euroa raja-alueyhteistyötoimiin ehdokasmaiden ulkorajoilla (vuoden 2003 ulkoraja-aloite).

Vuoden 2002 ohjelmasuunnittelun perustana olivat Phare-ohjelman tarkistetut suuntaviivat, jotka komissio hyväksyi vuonna 1999 [4]. Suuntaviivat laadittiin vuonna 1998 päätettyjen muutosten perusteella, ja niissä otetaan huomioon uudet ISPA- ja Sapard-asetukset, jotka tulivat voimaan vuonna 2000. Niissä korostetaan tarvetta käyttää Phare-ohjelmaa ehdokasmaiden tukemiseen maiden valmistautuessa hyödyntämään rakennerahastoista saatavaa tukea liittymisen jälkeen (taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus). Vuonna 2002 instituutioiden kehittämiseen osoitettiin 40 prosenttia kansallisten ohjelmien määrärahoista. Kun tähän lisätään instituutioiden kehittämiseen liittyvät investoinnit, osuus kasvaa 71 prosenttiin Phare-budjetista, mikä kuvastaa vuosien 2001 ja 2002 strategiaraporteissa painopisteasemaan asetettua ehdokasmaiden hallinnollisten ja oikeudellisten valmiuksien vahvistamista siten, että ne voivat panna säännöstön kunnolla täytäntöön ja osallistua menestyksekkäästi EU:n tuleviin ohjelmiin.

[4] SEC(1999) 1596.

Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus säilyi toisena Phare-tuen tärkeänä tavoitteena, ja ohjelmasuunnittelu perustui sen alalla vuonna 2002 aiempien vuosien tavoin alustaviin kansallisiin kehityssuunnitelmiin. Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen tehtäviä investointeja käytetään yhä enemmän sellaisten toimien testaamiseen, joita rahoitetaan liittymisen jälkeen rakennerahastoista. Aluepolitiikan ja laajentumisasioiden pääosastot jatkoivat vuonna 2002 niiden etenemissuunnitelmien täytäntöönpanoa, joilla alustavista kansallisista kehityssuunnitelmista siirrytään rakennerahastojen ohjelma-asiakirjoihin. Vuonna 2002 taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen investoitiin 29 prosenttia määrärahoista.

Komissio on tarkistanut ja lujittanut sisäisiä järjestelyjä lähetystöissään voidakseen valvoa ehdokasmaiden viranomaisten järjestämiä tarjouskilpailuja ja niiden sopimusten tekoa. Näin komissio on voinut hyväksyä Phare-ohjelmaan liittyvät tarjouskilpailut ja sopimukset asianomaisessa maassa siellä sijaitsevan lähetystönsä kautta. Lähetystöt seuraavat myös hankkeiden täytäntöönpanon etenemistä ehdokasmaissa, joissa keskusjohtoisuutta ollaan purkamassa ja siten ollaan valmistautumassa lähetystöjen lakkauttamiseen liittymisen jälkeen.

3. ISPA: tiivistelmä

ISPA eli liittymistä valmisteleva rakennepolitiikan väline on Euroopan unionin rahoitusväline, jonka tuella autetaan kymmentä Keski- ja Itä-Euroopan edunsaajamaata täyttämään yhteisön säännöstön asettamat vaatimukset ympäristö- ja liikennealoilla.

ISPA-välinettä ohjaavat liittymiskumppanuudet ja yhteisön säännöstön käyttöönottoon liittyvät kansalliset ohjelmat, ja se toimii ympäristö- ja liikennealoilla samalla periaatteella kuin koheesiorahasto. ISPA:n täytäntöönpanon suunnittelussa saatu kokemus edistää siten sujuvaa siirtymistä rakennerahastoihin ja ehdokasmaiden totuttautumista yhteisön rakennetukeen liittyviin menettelyihin.

Tärkeimmät saavutukset vuonna 2002

Yhteisön ympäristöpolitiikan täytäntöönpano ja Euroopan liikenneyhteyksien vahvistaminen

Vuonna 2002 ISPA:n maksusitoumusmäärärahat budjettikohdasta B7-020 käytettiin pääasiallisesti 80 uuteen ISPA-toimenpiteeseen ja vuosina 2000 ja 2001 päätettyjen hankkeiden eriin [5] (1 107 miljoonaa euroa). Tästä määrästä 4,2 miljoonaa euroa sidottiin laajennetun hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän (EDIS) tekniseen tukeen ja 35,1 miljoonaa euroa hankkeiden valmisteluun. Komissio teki päätöksen yhteensä 80 uudesta hankkeesta, joiden hankekustannukset ovat kokonaisuudessaan 2,4 miljardia euroa ja joiden rahoituksesta yhteisön osuus on yli 1,5 miljardia euroa. Jäljelle jäävän osan rahoittavat yhdessä edunsaajamaat (kansalliset keskus-, alue- ja paikallistason lähteet) ja kansainväliset rahoituslaitokset. Vuonna 2002 yhteisön avustuksen osuus hankekustannuksista oli keskimäärin 65 prosenttia.

[5] ISPA-toimia koskevat sitoumukset tehdään vuotuisina erinä, toisin sanoen sidottu määrä jaetaan vähintään kahdelle vuodelle. Näin ollen varainhoitovuoden 2001 sitoumuksiin sisältyy toinen erä joistakin hankkeista, joita koskevat päätökset on tehty jo vuonna 2000.

Vuosina 2000-2002 tehdyillä päätöksillä komissio hyväksyi yhteensä 249 ISPA-toimenpidettä, joihin investoidusta 8,75 miljardista eurosta EU rahoittaa 5,65 miljardia euroa. Näillä päätöksillä komissio on jo kohdentanut noin 75 prosenttia kaudeksi 2000-2006 varatuista varoista.

Vuonna 2002 maksusitoumukset jakautuivat tasapuolisesti ympäristö- ja liikennealan kesken. Vuoden 2000 jälkeen määrärahoista on kohdennettu 49 prosenttia ympäristöhankkeisiin ja 50 prosenttia liikennehankkeisiin (1 prosentti on tarkoitettu tekniseen apuun EDIS-järjestelmän käyttöönoton valmistelussa ja tulvakatastrofiapuun).

Ympäristöalalla ISPA-varoilla pyritään tukemaan yhteisön ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa. Jotta yhteisön tuella voitaisiin edistää ympäristölainsäädäntöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman hyvin, ISPA-tuki kohdennetaan ensi vaiheessa niihin ympäristöalan direktiiveihin, joiden täytäntöönpano edellyttää paljon varoja ja tulee näin ollen kalleimmaksi. Kyseessä ovat seuraavat neljä alaa:

- juomavesihuolto

- jäteveden käsittely

- kiinteiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden huolto, ja

- ilman laadun parantaminen.

Hankkeissa keskityttiin aiempien vuosien tavoin viemäröintitöihin, jotka liittyivät edunsaajamaiden nykyisten järjestelmien laajentamiseen, korvaamiseen tai korjaamiseen. Noin 18 prosenttia tämän alan rahoituksesta kohdennettiin kiinteiden jätteiden käsittelyyn, lähinnä kaatopaikkahankkeisiin.

Yhteisö tarjoaa ISPA:n kautta rahoitusapua sellaisiin ympäristöhankkeisiin, jotka edellyttävät poikkeuksellisen suuria investointeja infrastruktuuriin, kuten vesihuolto-, jäteveden käsittely- tai jätehuoltohankkeisiin hankeinvestointien koko elinkaaren ajaksi. ISPA on lisäksi osoittautunut hyväksi välineeksi, jolla ehdokasmaat saadaan ymmärtämään keskeisessä asemassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja vahvistamaan hallinnollisia valmiuksiaan sen täytäntöönpanoa varten.

Liikennealalla ISPA-varoilla on tarkoitus tukea Keski-Euroopan edunsaajamaat tulevaisuudessa kattavan Euroopan laajuisen liikenneverkon (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1692/96, 23.7.1996), sellaisena kuin se määritellään liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointiohjelman (TINA) kertomuksessa, rakentamista. TINA-verkoston ohella etusijalle olisi asetettava Helsingissä kesäkuussa 1997 pidetyn kolmannen yleiseurooppalaisen liikennekonferenssin hyväksymien kymmenen yleiseurooppalaisen liikennekäytävän yhdennetty kehittäminen. Liikennealalla vuonna 2002 käytetyissä ISPA-varoissa on jälleen painotettu TINA-verkoston parantamista ja laajentamista. Liikennealan varoista on kohdennettu merkittävä osuus, 45,7 prosenttia, tiehankkeisiin, joihin sisältyy sekä uusien teiden rakentamista että vanhojen parantamista kapasiteettia ja turvallisuutta koskevien EU:n vaatimusten mukaisiksi. Yli 50 prosentilla liikennealan varoista on kuitenkin rahoitettu hankkeita, joissa on kunnostettu ja parannettu rautatieinfrastruktuuria EU:n vaatimusten mukaiseksi, mikä kuvastaa ympäristöystävällisen liikenteen kehittämiselle annettua etusijaa.

Hallinnollisten ja institutionaalisten valmiuksien kehittäminen hankkeiden hallintoa ja politiikkojen toteutusta varten

ISPA-ohjelman liikennettä koskevan osan täytäntöönpanossa oli monia vaikeuksia. Ne liittyvät etenkin viivästyksiin maanhankinnassa, liikennevirtojen ennustamisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin ongelmiin sekä tarjouskilpailumenettelyjen hallinnointiin. Joissakin tapauksissa tämä aiheutti viivästyksiä hankkeiden täytäntöönpanossa ja tasoltaan heikkoja tarjouksia. Ongelmia on esitelty yksityiskohtaisemmin ISPA-välinettä koskevassa vuosikertomuksessa 2002 [6].Komissio tarjosi aiempien vuosien tavoin ISPA:n kautta teknistä apua kansallisten elinten hallinnollisten ja institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen niillä ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon aloilla, joilla ilmenee yhä heikkouksia, sekä julkisten hankintojen alalla. Edunsaajamaiden virkamiehille järjestettiin sarja seminaareja, joissa heitä koulutettiin tarjousasiakirjojen laadinnassa sekä tarjousten arvioinnissa ja sopimusten valvonnassa.

[6] ISPA-kertomus - KOM(2003) 655 lopullinen.

Komissio auttoi ymmärtämään yleishyödyllisten palvelujen alalla tehtäviin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä sekä tapoja, joilla tällaisia kumppanuuksia voidaan jäsentää siten, että niihin sisällytetään tukirahoitus. Asian tiimoilta järjestettiin laaja monenvälinen foorumi, ja siitä oli tarkoitus julkaista suuntaviivat maaliskuussa 2003.

4. Sapard: tiivistelmä

Sapard-välineen, jonka kautta kanavoidaan yhteisön talousarviosta rahoitustukea vuosina 2000-2006 vuosittain yli puoli miljardia euroa, pääasiallisina toimintalinjoina on Sapard-asetuksen [7] mukaisesti edistää yhteistä maatalouspolitiikkaa ja siihen liittyviä politiikkoja koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa ja ratkaista jäsenyyttä hakeneiden maiden maatalousalan ja maaseutualueiden kestävään sopeuttamiseen liittyviä ensisijaisia ja erityisiä ongelmia. Perusmaataloustuotantoon liittyvien hankkeiden lisäksi tukikelpoisia ovat tuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja laadun parantamiseen liittyvät hankkeet sekä yleiset maaseudun kehittämistoimet.

[7] Neuvoston asetus (EY) N:o 1268/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87).

Sapard-tukea myönnetään kullekin hakijamaalle vuosiksi 2000-2006 laaditun maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan ohjelman mukaisesti. Kunkin ohjelman sisältö kuvastaa toimintalinjoja, jotka kansalliset viranomaiset ovat vahvistaneet Sapard-asetuksen asettamissa rajoissa asianomaisen maan erityisolosuhteiden ja -tarpeiden mukaan.

Sapard-ohjelmat ovat suurelta osin verrattavissa jäsenvaltioiden maatalous- ja maaseudun kehittämisohjelmiin. Ohjelmasuunnittelu oli täysin uusi tehtävä niille ehdokasmaiden viranomaisille, jotka joutuivat laatimaan nämä ohjelmat. Kaikkien kymmenen maan ohjelmat olivat kuitenkin valmiit ja komissio oli ne hyväksynyt syksyllä 2000, yhtä niistä (Latvian ohjelmaa) muutettiin vuonna 2001 ja yhdeksää niistä (kaikkien muiden kuin Slovenian ohjelmia) muutettiin vuonna 2002, jotta voitiin ottaa huomioon työ, joka liittyi hallinnointivastuun siirtämiseen Sapard-virastolle, mistä tulikin täytäntöönpanon ensimmäinen tulos. Toinen seuraus Sapardin ohjelmalähtöisestä toimintaperiaatteesta on se, että komissio ei osallistu Sapard-ohjelman hallinnointiin, ei edes hankkeiden valintaan, ja näin se poikkeaa kahdesta muusta liittymistä valmistelevasta välineestä, Pharesta ja ISPA:sta, joissa komissio tarkastaa ennalta joitakin keskeisiä osia. Sapardin toimintamalliksi on valittu toisenlainen vaihtoehto, jossa koko vastuu on siirretty täysin hajautetun hallinnon kautta jäsenyyttä hakeneille maille. Näin on tahdottu tehdä mahdolliseksi Sapard-välineen keskeisten tavoitteiden toteutuminen. Yksi näistä tavoitteista on toteuttaa lukuisia pienhankkeita koko maaseudun kattavasti kussakin maassa. Toisena tavoitteena on luoda rakenteita, jotka kykenevät panemaan yhteisön säännöstön täytäntöön välittömästi liittymisen jälkeen. Tämä lähestymistapa edellytti kuitenkin valmisteluja kahdessa keskeisessä asiassa.

Ensinnäkin oli täytettävä sääntelyä koskevat edellytykset. Koska kyseessä oli uudenlainen väline, tarvittiin uutta yhteisön lainsäädäntöä. Lisäksi hakijamaiden kanssa oli neuvoteltava asiaan kuuluvat määräykset, jotka kattoivat kaikki varojen asianmukaiseen käyttöön sekä asiaa koskevaan valvontaan ja vastuuvelvollisuuteen liittyvät näkökohdat. Ne esitetään monivuotisissa rahoitussopimuksissa, jollainen on tehty kunkin maan kanssa. Vuoden 2001 loppuun mennessä neuvottelut oli saatu päätökseen ja kaikki kahdenväliset monivuotiset rahoitussopimukset oli neuvoteltu ja tehty (Romanian sopimusta lukuun ottamatta) sekä vuoteen 2000 liittyviä vuotuisia määrärahaeriä koskevat maksusitoumukset tehty. Vuonna 2002 tehtiin monivuotinen rahoitussopimus ja vuoden 2000 vuotuinen rahoitussopimus Romanian kanssa sekä neuvoteltiin ja tehtiin vuoden 2001 vuotuiset rahoitussopimukset kaikkien muiden maiden kanssa kuin Tsekin ja Viron. Komissio teki 22. lokakuuta 2002 päätöksen, jolla se antoi valtuutuksen vuoden 2002 vuotuisen rahoitussopimuksen allekirjoittamiseen.

Toiseksi kuhunkin hakijamaahan oli perustettava toimisto, joka kykenee panemaan Sapard-varat täytäntöön monivuotisiin rahoitussopimuksiin sisältyvien oikeudellisten määräysten mukaisesti. Vuoden 2002 loppuun mennessä komissio oli päättänyt hallinnointivastuun siirtämisestä kansallisille viranomaisille kaikissa ehdokasmaissa. Kyseisille maille oli vuonna 2001 siirretty 30,5 miljoonaa euroa, jonka lisäksi niille siirrettiin 123,8 miljoonaa euroa vuonna 2002: 109,212 miljoonaa euroa ennakkomaksuina ja 14,547 miljoonaa euroa välimaksuina (korvauksina) [8].

[8] Bulgarian osalta korvaukset (411 153 euroa) maksettiin helmikuussa 2002 sen jälkeen, kun komissio oli saanut pyytämänsä tiedot Sapard-viraston henkilöstöä koskevista muutoksista.

5. Liittymistä valmistelevien välineiden yleiset toimintaperiaatteet

5.1. Maksusitoumukset ja varojen siirto

Ennen kuin varoja voidaan tosiasiallisesti siirtää kyseisistä kolmesta välineestä maille, tarvitaan:

- komission päätös, jonka nojalla varat voidaan sitoa talousarviossa,

- puitesopimus (voimassa oleva Phare-puitesopimus, joka nyt kattaa myös ISPA:n, ja Sapardia koskeva uusi monivuotinen rahoitussopimus), ja

- vuotuinen kahdenvälinen rahoitussopimus tai -pöytäkirja, jossa määritellään yhteisön sitoumus rahoittaa kyseistä toimenpidettä edunsaajamaan hyväksi eli vahvistetaan kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet.

Päätöksen tekoon ja varojen sitomiseen johtavat menettelyt ovat kuitenkin erilaiset eri välineissä; tiivistelmä tärkeimmistä eroista on jäljempänä. Lisäksi yhteisöjen taloudellisten etujen tehokkaan suojelun varmistamiseksi ja petoksen ja sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi näissä puitteissa tehtyjen rahoituspäätösten, sopimusten ja työsopimusten suhteen on kaikkien liittymistä valmistelevien välineiden osalta varauduttava komission (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimen valvontaan ja erityisesti varainhoidon valvontaan sekä mahdollisuuteen, että ne tekevät tarkastuksia paikan päällä.

PHARE

- Komission ja kunkin maan välillä allekirjoitetaan puitesopimus (kaikkien maiden sopimukset ovat olleet voimassa jo useita vuosia).

- Vuotuinen tavoitekohtainen ohjelmasuunnittelu määräaikaiskertomuksissa ja liittymiskumppanuuksissa yksilöityjen ensisijaisten tavoitteiden osalta.

- Ehdokasmaat laativat ohjelmaluonnokset ja hankeasiakirjat komission huomautuksia ja lopullista päätöstä varten.

- Laajentumisasioiden pääosasto laatii rahoitusehdotukset vuotuisia kansallisia ohjelmia varten; komission sisäinen lausuntokierros; ehdotukset esitetään Phare-ohjelman hallintokomitealle lausuntoa varten.

- Komission päätös.

- Varojen sitominen.

- Ehdokasmaat ja komissio allekirjoittavat vuotuisen rahoituspöytäkirjan; hankeasiakirjoista käydään kirjeenvaihtoa.

- Ensimmäinen varojen siirto (20 prosentin ennakkomaksu) kansallisen rahaston pyynnöstä.

ISPA

- Voimassa olevat Phare-puitesopimukset on ulotettu kattamaan myös ISPA.

- Ehdokasmaiden laatimat liikenne- ja ympäristöalojen kansalliset ISPA-strategiat, joista pyydetään lausunnot komission muilta yksiköiltä ja jotka komissio hyväksyy (ISPA-strategioita päivitetään tarvittaessa sen varmistamiseksi, että ISPA:sta rahoitettavissa ensisijaisissa hankkeissa otetaan huomioon politiikan tavoitteet).

- Maat määrittelevät ja valmistelevat hankkeet.

- Vakiomuotoiset hankehakemukset, hakemusten kelpoisuuden hyväksyminen (tarkastetaan, että hakemuksiin on liitetty kaikki asiakirjat) ja hakemusten arviointi.

- Aluepolitiikan pääosasto laatii rahoitusehdotukset vuotuisia kansallisia ohjelmia varten; komission sisäinen lausuntokierros; ehdotukset esitetään ISPA:n hallintokomitealle lausuntoa varten.

- Komission päätös (kutakin hanketta varten).

- Varojen sitominen (yhden hankkeen maksusitoumukset voivat jakautua eri vuosille, kuten esim. vuosien 2000 ja 2001 ISPA-ohjelmat).

- Rahoituspöytäkirjan allekirjoitus (kutakin hanketta varten).

- Ensimmäinen varojen siirto (10 prosenttia).

- Toinen ennakkomaksun siirto (10 prosenttia) sen jälkeen, kun ensimmäiset rakennusurakkasopimukset on tehty (investointihankkeiden osalta), ja tietyin rahoituspöytäkirjassa määrätyin edellytyksin.

- Välimaksut urakoitsijoille suoritettujen maksujen korvaamiseksi ja tietyin rahoituspöytäkirjassa määrätyin edellytyksin.

- Loppuerän maksu, kun rahoituspöytäkirjassa määrätyt edellytykset on täytetty.

SAPARD

- Kaikki maat toimittavat komissiolle luonnoksen vuodet 2000-2006 kattavaksi maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevaksi suunnitelmaksi vuoden 1999 loppuun mennessä.

- Komission sisäinen lausuntokierros ja neuvottelut kunkin maan kanssa.

- Suunnitelmasta sovitaan kunkin maan kanssa.

- Lopullinen komission sisäinen lausuntokierros.

- Suunnitelma toimitetaan STAR-(hallinto)komitealle ja komitea antaa lausunnon suunnitelmasta.

- Komissio hyväksyy virallisesti maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan ohjelman.

- Komission päätös, jolla annetaan monivuotisen rahoitussopimuksen ja vuotuisen rahoitussopimuksen allekirjoittamista koskeva valtuutus.

- Monivuotinen rahoitussopimus ja vuotuinen rahoitussopimus allekirjoitetaan.

- Vuotuista Sapard-määrärahaa koskevat maksusitoumukset tehdään.

- Monivuotinen rahoitussopimus ja vuotuinen rahoitussopimus tehdään.

- Komission virallinen päätös, jolla vastuu tuen hallinnoinnista siirretään täytäntöönpanotoimistoille.

- Ensimmäisen maksun suoritus maalle (enintään 49 prosenttia ensimmäisestä vuotuisesta erästä).

- Aiheutuneiden menojen korvaaminen.

5.2. Ehdokasmaiden täytäntöönpanorakenteet

Varat kustakin liittymistä valmistelevasta välineestä kanavoidaan jokaisen maan valtionvarainministeriöön perustetun kansallisen rahaston kautta kansallisen valtuuttavan viranomaisen alaisuudessa.

Phare- ja ISPA-toimien käytännön täytäntöönpanosta huolehtivat täytäntöönpanotoimistot (kuten varainhoidosta ja sopimuksista vastaavat keskusyksiköt), jotka saavat varat kansallisesta rahastosta (ellei kansallinen rahasto toimi maksajavirastona). EY:n lähetystö hyväksyy hankinta-asiakirjat, ennen kuin tarjouskilpailu käynnistetään tai sopimukset allekirjoitetaan. Lähetystöjen valmiuksia ennakkovalvonnan hoitamiseen on vahvistettu myöntämällä komission aloitteesta 1,55 miljoonaa euroa budjettikohdasta B7-020A erikoistuneen henkilöstön (teknisen avun paikallisten toimihenkilöiden) palkkaamiseen.

ISPA:sta rahoitettavat hankkeet ovat laajoja infrastruktuurihankkeita, joiden täytäntöönpano kestää useita vuosia. Täytäntöönpanon edistyminen käytännössä edellyttää, aivan kuin minkä tahansa mittavan julkisen infrastruktuuri-investoinnin toteuttaminen, hyvin perusteellisia valmisteluja, jotka kattavat myös tarjouskilpailut ja menettelyt (hankintoihin sovellettavia yhteisön sääntöjä on noudatettava tarkasti). Vuonna 2001 suoritettiin ensimmäiset merkittävät maksut, yhteensä noin 200 miljoonaa euroa, sillä päätökset ensimmäisistä ISPA-hankkeista tehtiin vasta vähän ennen vuoden 2000 päättymistä. Maksut kiihtyivät vuonna 2002, jolloin niitä suoritettiin lähes 390 miljoonaa euroa. ISPA:sta ja Pharesta rahoitettavat toimet on nykyisin sovellettavien menettelyjen mukaan alistettava ennakkovalvontaan eli hankintoja ja sopimusten myöntämistä koskevat päätökset tekee sopimusviranomainen, ja ne toimitetaan edunsaajamaassa sijaitsevalle yhteisön lähetystölle hyväksyttäväksi.

Toisin kuin Phare- ja ISPA-varat, joiden täytäntöönpanossa nojaudutaan mahdollisimman paljon voimassa oleviin sopimuksiin ja Phare-ohjelman hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän osana perustettuihin rakenteisiin, Sapard-varojen täytäntöönpano on ollut alusta alkaen täysin hajautettua, jos vain edellä 4 kohdassa esitetyt edellytykset ovat täyttyneet.

Jotta hallinnointivastuun jakaminen tällä tavoin olisi mahdollista, kunkin ehdokasmaan on perustettava asianomaiset varainhoidon ja varainhoidon valvonnan järjestelmät, jotka kansallisella tasolla hyväksyy kansallinen valtuuttava viranomainen. Kun nämä edellytykset täyttyvät, komissio tarkastaa ensin, että järjestelmät ovat vaatimustenmukaisia, minkä jälkeen se tekee päätöksen varainhoitoa koskevan vastuun siirtämisestä. Komission asetuksessa (EY) N:o 2222/2000 [9], sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2252/2001 [10], esitetään hallinnointivastuun siirtämiseen sovellettavat yksityiskohtaiset rahoitussäännöt. Kaikki maat ovat jo aloittaneet valmistelut Sapard-varojen hallinnoimisessa tarvittavien institutionaalisten rakenteiden perustamiseksi. Vuoden 2002 loppuun mennessä päätös hallinnointivastuun siirtämisestä oli jo tehty kaikkien ehdokasmaiden osalta. Päätökset eivät kuitenkaan koske kattavasti kaikkia Sapard-ohjelmiin sisältyviä toimia, ja työ tämän prosessin loppuun saattamiseksi on parhaillaan käynnissä.

[9] Komission asetus (EY) N:o 2222/2000, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2000, yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 soveltamista koskevista rahoitussäännöistä.

[10] Komission asetus (EY) N:o 2252/2001, annettu 20 päivänä marraskuuta 2001, yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 soveltamista koskevista rahoitussäännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2222/2000 muuttamisesta.

5.3. Täytäntöönpanon hajauttaminen tuen yhteensovittamista koskevan asetuksen 12 artiklan mukaisesti

Vuonna 2002 Phare- ja ISPA-varat pantiin täytäntöön hajautetun täytäntöönpanon järjestelmällä, joka otettiin käyttöön Pharea varten vuonna 1990 ja jota tarkistettiin vuonna 1998. Liittymistä valmistelevat maat ja ehdokasmaat edistyivät vuonna 2002 huomattavasti siirtymisessä laajennettuun hajautettuun täytäntöönpanojärjestelmään (Extended Decentralised Implementation System, EDIS) tuen yhteensovittamista koskevan asetuksen pohjalta. Tuen yhteensovittamista koskeva asetus tarjoaa oikeusperustan luopumiselle komission ennakkohyväksynnästä, jota on sovellettava hakijamaiden hankkeiden valintaan, tarjouskilpailuihin ja sopimusten tekoon (12 artikla).

Edistymistä EDIS-järjestelmään siirtymisessä kuvataan asiakirjoissa "Preparing for Extended Decentralised Implementation System of the Phare and ISPA programmes" (valmistelut Phare- ja ISPA-ohjelmien laajennettua hajautettua täytäntöönpanoa varten), joka lähetettiin unioniin liittyville maille joulukuussa 2000, ja "Roadmap to EDIS for ISPA and Phare" (etenemissuunnitelma EDIS-järjestelmään siirtymistä varten ISPA- ja Phare-välineille), joka lähetettiin kyseisille maille lokakuussa 2001. Etenemissuunnitelmassa esitetään menettelyvaiheet, jotka johtavat päätökseen EDIS-järjestelmään siirtymisestä. Vaiheet I, II ja III ovat ehdokasmaiden vastuualuetta, ja ne ovat Gap assessment (puutteiden arvioiminen), Gap Plugging (puutteiden korjaaminen) ja Compliance assessment (vaatimustenmukaisuuden arvioiminen). Neljännen vaiheen muodostaa komission päätöksen valmisteleminen, ja vastuu siitä kuuluu komissiolle. Kaikkien liittymistä valmistelevien maiden ja ehdokasmaiden kansallisten tukikoordinaattoreiden kanssa Brysselissä pidetyssä kokouksessa komissio ilmoitti, että maiden on siirryttävä Phare-ohjelmassa EDIS-järjestelmään ennen EU:hun liittymistä. Liittymistä valmistelevien maiden osalta määräaika on 1. toukokuuta 2004, ja Bulgariaa ja Romaniaa komissio kannustaa siirtymään EDIS-järjestelmään ennen vuoden 2004 loppua.

Liittymistä valmistelevat maat ja ehdokasmaat aloittivat vuonna 2002 puutteiden arvioimisen, jonka osa maista sai päätökseenkin.

Phare-ohjelmaa varten komissio on myös perustanut kaikkiin Phare-maihin EDIS-järjestelmää käsitteleviä korkean tason työryhmiä, jotka valvovat ja ohjaavat EDIS-järjestelmään siirtymistä Phare-ohjelmassa. Vuonna 2002 monikansallisesta ohjelmasta myönnettiin tarpeiden mukaan 5,9 miljoonaa euroa, joilla ehdokasmaita autettiin valmistautumaan EDIS-järjestelmään.

ISPA:n osalta kaikki maat yhtä lukuun ottamatta saivat vuonna 2002 valmiiksi ensimmäisen vaiheen puutteiden arvioinnin. Yksi maa on jo pyytänyt ennakkovalvonnan lopettamista sillä perusteella, että se on täyttänyt EDIS-järjestelmän vähimmäisvaatimukset ja -ehdot.

Komission vuonna 2002 toteuttamat ehdokasmaiden varainhoidon ja varainhoidon valvonnan järjestelmien tarkastukset osoittivat, että ehdokasmaat ovat edistyneet merkittävästi ISPA-asetuksen tätä näkökohtaa koskevien vaatimusten täyttämisessä.

6. Seuranta ja arviointi

6.1. Phare

Seuranta

Phare-ohjelman seuranta- ja väliarviointijärjestelmässä sovelletaan osapuolten osallistumista korostavaa lähestymistapaa, jotta ohjelman hallinnointiin osallistuvat tahot saisivat säännöllisesti luotettavan arvion kaikkien meneillään olevien toimien täytäntöönpanosta.

- Täytäntöönpanovirastot laativat seurantakertomuksia,

- väliarviointikertomuksissa esitetään ulkoisten arvioijien riippumaton näkemys,

- kunkin ehdokasmaan alakohtaiset seurannan alakomiteat ja yhteinen seurantakomitea keskustelevat ja päättävät korjaavista toimista, joilla ohjelmien täytäntöönpanoa parannetaan edellä mainittujen kertomusten pohjalta.

Yhteinen seurantakomitea kokoontuu vuosittain ja voi ehdottaa korjaavia toimia ohjelman hallinnoinnin ja tulevien hankkeiden suunnittelun parantamiseksi. Se voi myös suositella, että jossakin liittymistä valmistelevassa ohjelmassa kohdennetaan uudelleen varoja, joita on käytetty heikosti menestyvään toimintaan. Alakohtaiset seurannan alakomiteat puolestaan kokoontuvat periaatteessa kahdesti vuodessa ja käsittelevät erityisiä alakohtaisia kysymyksiä tietyssä ehdokasmaassa. Nekin voivat esittää suosituksia tulevia väliarviointikertomuksia varten.

Väli- ja jälkiarviointi

Vuonna 2002 annettiin noin 125 ala- ja aihekohtaista väliarviointikertomusta, jotka kattoivat kaikki Phare-tuen alat. Kertomusten mukaan Phare-ohjelmasuunnittelun pohjalta syntyy hankkeita, joiden tavoitteet ovat yhdenmukaisia liittymiskumppanuuksien ensisijaisten tavoitteiden kanssa ja joissa heijastuvat määräaikaiskertomuksissa ja toimintasuunnitelmissa esitetyt ajatukset. Arvioijien mukaan Phare-ohjelman täytäntöönpano tuottaa hyviä tuloksia mutta hankesuunnittelua on vielä parannettava. Arvioijat totesivat, että vaikka hankkeiden hallinnollisissa valmiuksissa on tapahtunut suuria parannuksia, varainhoito ja ajankäytön hallinta on edelleen puutteellista ja asiantuntijoiden palkkaaminen ja näiden pitäminen tehtävissään on vaikeaa.

Väliarviointijärjestelmää tarkistettiin vuonna 2002 Phare-toimenpiteiden moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi. Tarkistuksen yhteydessä parannettiin myös järjestelmän menettelytapoja ja rakennetta ja perustettiin aiempaa nopeampi ja eriytetympi raportointijärjestelmä, jonka kohderyhmä on määritelty aiempaa selkeämmin. Käyttöön otettiin myös seurantamalli, jonka avulla keskeiset tiedot voidaan esittää helpommin lähestyttävässä tiivistetyssä ja jäsennellyssä muodossa.

Pharen maakohtaisesta tuesta ehdokasmaiden Laeken-ryhmälle tehtiin laaja jälkiarviointi vuosina 2002-2003, ja arvioinnin tulokset on julkaistu laajentumisasioiden pääosaston verkkosivustolla. [11] Arvioitavaksi oli valittu Phare-tuki, jonka piti päättyä vuoden 2001 lopussa eli joka oli kohdennettu vuosina 1997 ja 1998 aloitettuihin Bulgarian, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Slovakian, Slovenian, Tsekin, Unkarin ja Viron kansallisiin ohjelmiin.

[11] http://europa.eu.int/comm/enlargement/ phare_evaluation_reports_2.htm

Organisatorisella tasolla jälkiarvioinnissa

- kansallinen tukikoordinaattori nimittää virallisesti maan arvioijan,

- kussakin maassa kyseinen arvioinnista vastaava kansallinen edustaja hyväksyy tehtävämäärityksen ja

- kussakin maassa nimitetään paikalliset "ulkopuoliset" arvioijat raportoimaan arvioinnista maakohtaisesti arvioinnin suorittajaksi valitun toimeksisaajan valvonnassa.

6.2. ISPA

Kaikkien ISPA-hankkeiden seurantaan ja arviointiin sovelletaan ISPA-asetuksen säännöksiä ja kullekin ISPA-toimenpiteelle tehtävän rahoitussopimuksen määräyksiä. Komission yksiköt tarkastelevat täytäntöönpanon etenemistä säännöllisesti, varsinkin seurantakomiteoissa. Komiteoiden kokoukset järjestää kahdesti vuodessa kansallinen viranomainen.

Hankkeiden konkreettista edistymistä sekä niiden rahoituksen etenemistä kuvaavat tilastotiedot ovat käyttökelpoisia mittareita, joilla voidaan arvioida täytäntöönpanon tuloksellisuutta sekä ISPA-toimien laajempia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kansallinen ISPA-koordinaattori vastaa seurantakomiteoiden organisoinnista.

Komitean tärkeimpinä tehtävinä on:

- seurata ISPA-hankkeiden täytäntöönpanoa kokonaisuudessaan kyseisessä maassa,

- seurata kunkin ISPA-hankkeen täytäntöönpanoa kyseisessä edunsaajamaassa; tässä yhteydessä käytetään hankkeiden ja niiden rahoituksen etenemistä kuvaavia indikaattoreita,

- tarkastella kertomuksia täytäntöönpanon edistymisestä ja hyväksyä vuotuiset kertomukset,

- ehdottaa (esitettäväksi komissiolle) määriin ja edellytyksiin mahdollisia muutoksia, joita seurannan perusteella ehkä tarvitaan,

- päättää komission suostumuksella komitean mahdollisista uusista tehtävistä.

Kaikissa ehdokasmaissa järjestettiin vuonna 2002 seurantakomiteoiden kaksi kokouskierrosta. Kokousyhteenvedot toimitetaan ISPA:n hallintokomitealle.

Jälkiarviointia koskevat vaatimukset esitetään rahoituspöytäkirjan, jonka komissio ja ISPA-edunsaajamaa vahvistavat kullekin hankkeelle, liitteessä olevassa XIII jaksossa. Siinä todetaan, että hankkeen päätyttyä komissio ja edunsaajamaat arvioivat hankkeen toteuttamistapaa, myös varojen käytön tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Arvioinnissa tarkastellaan myös hankkeen täytäntöönpanon tosiasiallisia vaikutuksia, jotta voidaan ratkaista, onko alkuperäiset tavoitteet saavutettu. Tässä arvioinnissa tarkastellaan muun muassa sitä, missä määrin toimenpiteillä on toteutettu yhteisön politiikkaa ympäristöalalla tai osallistuttu laajennettujen Euroopan laajuisten verkkojen rakentamiseen ja yhteiseen liikennepolitiikkaan. Myös toimenpiteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan.

Jälkiarviointia ei yleensä tulisi suorittaa välittömästi investointihankkeen loppuunsaattamisen jälkeen, sillä ennen teknisiä ja taloudellisia seikkoja tarkastelevan laajan jälkiarvioinnin suorittamista tarvitaan riittävän pitkä sisäänajo-, testaus- ja toimintajakso. Komissio laskee, että perusteellinen jälkiarviointi voitaisiin suorittaa, kun töiden alustavasta vastaanottamisesta on kulunut kahdesta neljään vuotta. Niinpä yhtään ISPA-toimien jälkiarviointia ei ole vielä aloitettu, sillä toimien täytäntöönpano on vasta varhaisessa vaiheessa.

6.3. Sapard

Sapard-ohjelmien täytäntöönpanon seurantaan ja arviointiin sovelletaan monivuotisten rahoitussopimusten määräyksiä. Kyseisten määräysten mukaan jokaista Sapard-ohjelmaa varten on perustettu seurantakomitea, ja vuonna 2002 kaikki seurantakomiteat ovat kokoontuneet vähintään kerran, jotkut kahdesti. Työn alkuvaiheessa komiteoissa on keskusteltu ja tehty päätöksiä monivuotisten rahoitussopimusten B jakson 7 artiklan mukaisesti muun muassa työjärjestyksestä, valinta- ja priorisointiperusteista, seurannan indikaattoreista, väliarvioinnin valmisteluista ja asianomaisia ohjelmia koskevista muutoksista.

Lisäksi komission yksiköt ovat työskennelleet tiiviissä yhteistyössä edunsaajamaiden kanssa seuranta- ja arviointijärjestelmiä kehitettäessä. Edunsaajamaille on järjestetty seminaari, jossa niille on opetettu jäsenvaltioissa käytettyjä seurantamenetelmiä, ja komissio on kehittänyt vähimmäistasoa vastaavat seurannan indikaattorit, joita Sapard-edunsaajamaita on neuvottu käyttämään. Tältä pohjalta kaikki maat ovat määritelleet seurantajärjestelynsä, joista on keskusteltu ja jotka on hyväksytty seurantakomiteoissa. Järjestelyihin sisältyy kokoelma ohjelmissa kuvattuja seurannan indikaattoreita sekä seurantaan liittyviä taulukoita, jotka olisi täytettävä ja päivitettävä seurantakomitean kokouksia varten.

Vastaavasti järjestettiin myös kaksi Sapard-ohjelmien arviointia käsittelevää seminaaria, joihin kumpaankin osallistui edustajat viidestä ehdokasmaasta. Väliarvioinnin yksityiskohdista keskusteltiin tämän jälkeen "Sapard-ohjelmien hallinnoinnin ja täytäntöönpanon näkökohtia" käsitelleessä toisessa seminaarissa (Brysselissä 17. ja 18. kesäkuuta 2002). Seminaarin aikana kiinnitettiin erityistä huomiota väliarvioinnin järjestelyjä ja menetelmiä koskeviin näkökohtiin. Asiakirjan "Guidelines for the Mid-term Evaluation of Rural Development Programmes Funded by Sapard" luonnosta käsiteltiin ehdokasmaiden kanssa, ja maita muistutettiin velvoitteestaan lähettää arviointikertomus komissiolle 31. joulukuuta 2003 mennessä. Asiakirjaan tehtyjen tarkistusten jälkeen komissio lähetti elokuussa 2002 ehdokasmaille suuntaviivat sisältäneen virallisen kirjeen, jotta väliarviointiprosessi saataisiin käynnistettyä ja jotta ehdokasmaat saisivat menettelyohjeita. Suuntaviivat annettiin myös tiedoksi kaikille STAR-komiteassa oleville jäsenvaltioille, ja ne löytyvät laajentumisasioiden pääosaston verkkosivustolta. [12]

[12] http://europa.eu.int/comm/agriculture/ external/enlarge/index_en.htm

7. Yhteensovittaminen

7.1. Yleinen yhteensovittaminen

Kuten neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1266/1999 edellytetään, komissio vastaa kolmen liittymistä valmistelevan välineen yhteensovittamisesta. Asetuksessa eritellään tarkasti, millä alalla kustakin välineestä annetaan tukea, ja näin minimoidaan eri välineiden mahdolliset päällekkäisyydet:

- Phare-ohjelma keskittyy yhteisön säännöstön käyttöönottoon liittyviin ensisijaisiin toimiin joko hallinnon valmiuksia parantamalla tai asiaan liittyviä investointeja tukemalla. Välineessä on myös taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeva osa. Siitä voidaan tukea ISPA:n kanssa toimenpiteitä ympäristö- ja liikennealoilla, jos ne ovat toissijainen mutta olennainen osa aluekehityksen tai teollisuuden rakennemuutoksen integroituja ohjelmia.

- ISPA:sta rahoitetaan laajoja infrastruktuurihankkeita liikenne- ja ympäristöaloilla.

- Sapard-ohjelmasta rahoitetaan maataloutta ja maaseudun kehittämistä tukevia toimenpiteitä.

Yleisessä yhteensovittamisessa Phare-ohjelman hallintokomitealla on keskeinen asema. Tuen yhteensovittamista koskevan asetuksen 9 artiklan mukaisesti hallintokomitean kuuluu avustaa komissiota kyseisten kolmen välineen toimien yhteensovittamisessa ja komission kuuluu ilmoittaa komitealle eriteltynä kullekin maalle kutakin liittymistä edeltävää välinettä kohden myönnettävistä alustavista määrärahoista sekä toiminnastaan, joka liittyy yhteensovittamiseen Euroopan investointipankin, muiden yhteisön rahoitusvälineiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnan kanssa. Nämä tiedot esitetään hallintokomitealle tuen täytäntöönpanoa koskevassa vuoden 2002 yleiskertomuksessa (General Assistance Document 2002). Lisäksi hallintokomitealle ilmoitetaan päätöksistä, joilla komissio luovuttaa vastuun tuen hallinnoinnista hajautetusti ehdokasmaiden täytäntöönpanotoimistoille tuen yhteensovittamista koskevan asetuksen 12 artiklan mukaisesti.

Ohjelmasuunnittelun tasolla liittymiskumppanuudet, sellaisina kuin neuvosto on ne hyväksynyt 13. marraskuuta 2001 ja joita kullakin kymmenellä ehdokasmaalla on yksi, säilyvät kolmesta liittymistä valmistelevasta välineestä annettavan tuen yleisenä kehyksenä. Niitä täydennetään Phare-ohjelmassa kansallisilla kehittämissuunnitelmilla ja ISPA:ssa kansallisilla ympäristö- ja liikennestrategioilla. Sapard-hankkeet valitaan käyttäen perustana vuosien 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmia, jotka on laadittu ehdokasmaiden suunnitelmien pohjalta ja jotka komissio on hyväksynyt kunkin maan osalta vuonna 2000.

Jotta voitaisiin välttää Sapard- tai Phare-tukea saavien toimien päällekkäisyys (erityisesti taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä raja-alueyhteistyötä koskevat Pharen osat), asianomaisiin ohjelma-asiakirjoihin ja sopimuksiin sisällytetään tarvittavat määräykset:

- Phare-ohjelman kaikki rahoituspäätökset ja rahoitusehdotukset edellyttävät vuodesta 2001 lähtien, että kansallinen tukikoordinaattori ja kansallinen valtuuttava viranomainen vastaavat yhdessä Phare- (myös Pharen raja-alueyhteistyö), ISPA- ja Sapard-toimien yhteensovittamisesta.

- Sapard-ohjelmassa edellytetään, kaikkien kymmenen ehdokasvaltion kanssa allekirjoitettujen monivuotisten rahoitussopimusten C jakson 1 artiklan mukaisesti, että komissio ja jäsenyyttä hakenut maa varmistavat Sapard-ohjelman, ISPA:n, Phare-ohjelman ja Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoitusvälineiden myöntämän tuen yhteensovittamisen. Asianomainen maa huolehtii erityisesti siitä, ettei samoihin menoeriin voida myöntää tukea useampaan kertaan (esimerkiksi "leimaamalla" laskut) silloin, kun Sapard-hanke voisi mahdollisesti kokonaan tai osittain saada tukea myös muista edellä mainituista välineistä.

7.2. Yhteensovittaminen komission sisällä

Phare-ohjelmasta vastaa laajentumisasioiden pääosasto, joka Phare-ohjelman hallintokomitean tukemana vastaa myös kyseisten kolmen välineen yleisestä yhteensovittamisesta. ISPA-ohjelmasta vastaa aluepolitiikan pääosasto ja Sapard-ohjelmasta maatalouden pääosasto.

Käytännössä ohjelmasuunnittelua koordinoidaan laajennetuilla komission sisäisillä lausuntokierroksilla. Lisäksi asianomaisiin komission yksiköihin (maatalouden, aluepolitiikan ja laajentumisasioiden pääosastot, budjettipääosasto ja oikeudellinen yksikkö) on perustettu pääjohtajien tasolla liittymistä valmistelevien välineiden yhteensovittamista käsittelevä komitea. Kyseinen komitea kiinnittää erityistä huomiota Phare-ohjelman ja ISPA:n laajennetun hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän (EDIS) valmisteluihin. Vuoden 2002 kokouksissa käsiteltiin muun muassa edistymistä EDIS-järjestelmään siirtymisessä ja liittymissopimukseen sisältyvää lauseketta liittymistä valmistelevasta tuesta.

Hankeseurannan yhteensovittaminen tapahtuu yhteisen seurantakomitean muodossa, ja sitä tukevat mahdollisuuksien mukaan ISPA-seurantakomiteat ja asianomaiset Phare-alakomiteat.

Päällekkäisyyksien välttämiseksi komissio on selkeyttänyt Phare- ja Sapard-ohjelmien rajaa ottaen huomioon tuen yhteensovittamista koskevan asetuksen säännökset. Tämä on ollut tarpeen erityisesti eläinlääkintäalan investointien kohdalla. Välineiden erona on se, että Pharesta voidaan tukea julkisiin rakennusurakoihin, joita toteuttavat kansalliset viranomaiset tai niiden valtuuttamat muut viranomaiset, liittyviä investointeja. Sapard-ohjelmassa investoinnit ovat tukikelpoisia, jos ne liittyvät yksityiseen toimintaan (esimerkiksi tuotantolaitosten omat laboratoriot tai maatilan varusteiden ajanmukaistaminen). Sapard-ohjelmiin voi kuulua myös investointeja, joiden avulla parannetaan pieniä paikallisia julkisia rakenteita laadunvalvonnan ja eläinlääkintä- ja kasvintarkastusten sekä elintarvikkeiden laadun ja kuluttajansuojan aloilla. Lisäksi Phare-ohjelmasta tuetaan edelleen instituutioiden kehittämistä, erityisesti Sapard-toimistojen yhteydessä.

ISPA:n osalta on syytä huomauttaa, että vuoden 2000, joka oli kyseisen välineen ensimmäinen toimintavuosi, hankkeiden toteutettavuus- ja esitutkimukset rahoitettiin vuosina 1998 ja 1999 Phare-varoilla. Lisäksi Phare- ja ISPA-varojen täytäntöönpanoa seuraavat ehdokasmaissa sijaitsevat lähetystöt.

7.3. Yhteensovittaminen ehdokasmaissa

Maatasolla ja hajauttamisen periaatteen mukaisesti komissio kannustaa voimakkaasti ehdokasmaita parantamaan ministeriöiden välistä yhteensovittamista, joka on keskeinen edellytys sille, että ehdokasmaat kykenevät tulevaisuudessa hallinnoimaan menestyksekkäästi rakennerahastoja ja lyhyellä aikavälillä suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan Phare-ohjelman osan. Ministeriöiden välistä yhteensovittamista on vielä parannettava useissa maissa.

Koska hajautettua hallinnointia edellytetään alusta lähtien (Sapard) tai koska se lisääntyy asteittain EDIS-järjestelmän käyttöönoton myötä (Phare ja ISPA), ehdokasmaan vastuuta liittymistä valmistelevaa tukea saavien toimien asianmukaisesta yhteensovittamisesta ja päällekkäisyyksien välttämisestä on lisättävä. Kun otetaan huomioon Sapard-ohjelman hajautettu luonne, ainoastaan maat itse voivat varmistaa sen, että hankkeet täydentävät toisiaan mahdollisimman hyvin.

Tämän vuoksi komissio on pyytänyt maita toteuttamaan tehokkaan ja tuloksellisen yhteensovittamisen edellyttämät toimet. Ehdokasmaille ja komission lähetystöille toimitetussa tarkistuslistassa, jonka avulla lähetystö voi varmistaa, että täytäntöönpanotoimisto kykenee hallinnoimaan Pharen taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaa "järjestelyä" moitteettomasti ja tehokkaasti, todetaan, että arvioinnissa on osoitettava, että koordinointimekanismit ovat tarkoituksenmukaisia ja että asianmukaisilla mekanismeilla varmistetaan, ettei kyseisen järjestelyn ja muiden yhteisön välineiden, kuten Pharen raja-alueyhteistyön, Sapardin ja ISPA:n, välillä ole päällekkäisyyksiä.

7.4. Yhteensovittaminen Euroopan investointipankin ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa

Liittymistä valmisteleva tuki voi täyttää koko tehtävänsä, jos sen avulla saadaan käyttöön varoja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Yhteistyötä Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa jatkettiinkin vuonna 2002 liittymistä valmistelevaa yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa. [13]

[13] Euroopan komissio allekirjoitti 2. maaliskuuta 1998 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Maailmanpankin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan tukeakseen niiden tekemää yhteistyötä ja helpottaakseen Phare-ohjelman toimien yhteisrahoitusta. Tähän sopimukseen liittyi lokakuussa 1998 neljä uutta osapuolta: Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO), Pohjoismaiden investointipankki (NIB), Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC) sekä Euroopan neuvoston kehityspankki. Vuonna 2000 yhteisymmärryspöytäkirjaa laajennettiin kattamaan kaksi muuta liittymistä valmistelevaa välinettä eli ISPA ja Sapard. Vaikka Euroopan investointipankki ei ole allekirjoittanut pöytäkirjaa, se tekee läheistä yhteistyötä Euroopan komission kanssa EU:n politiikan tavoitteiden edistämiseksi, ja se tekee yhteistyötä myös muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan hengessä.

Vuosilta 2000-2002 saatavilla olevat luvut osoittavat, että kansainväliset rahoituslaitokset ovat myöntäneet vuosittain yli 5 miljardia euroa lainaa 10:lle EU:hun liittyvälle maalle. Summa on suuri ja todistaa yhteisön liittymistä valmistelevan avun - jota on lisätty vuodesta 2000 lähtien - tukivaikutuksen.

Komissiolla on hyvät yhteistyösuhteet kaikkiin kansainvälisiin rahoituslaitoksiin. Ohjelmatasolla komissio tekee yhteistyötä lähinnä Euroopan investointipankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja vähemmässä määrin Euroopan neuvoston kehityspankin ja Kreditanstalt für Wiederaufbaun kanssa.

Komission yksiköt järjestävät säännöllisesti kokouksia näiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä menettelyihin liittyvien seikkojen yhteensovittamiseksi. Ehdokasmaihin aiotaan tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteisvierailuja, jotka ovat tärkeitä varmistettaessa yhteistyön toimivan hanketasolla ehdokasvaltioiden eduksi.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa komissio harjoitti säännöllistä tietojenvaihtoa, järjesti yhteensovittamiskokouksia, jatkoi hankkeiden arviointiin liittyvien toimintaperiaatteiden yhdenmukaistamista ja kävi seikkaperäisiä keskusteluja menetelmäkysymyksistä.

Komission lähetystöt ovat myös tärkeässä asemassa yhteensovitettaessa liittymistä valmistelevan tuen välineitä kansainvälisten rahoituslaitosten ja kahdenvälisten avunantajien kanssa, sillä ne järjestävät paikalla säännöllisesti avunantajien kokouksia suunnitelluista ja käynnissä olevista hankkeista käytävää tietojenvaihtoa varten.

Yksittäisten liittymistä valmistelevien välineiden tasolla vuonna 2002 tehty yhteistyö voidaan tiivistää seuraavasti:

- Phare-ohjelman tärkein yhteisrahoitusväline oli vuonna 2002 jälleen pk-yritysten rahoitusväline (maksusitoumukset vuonna 2002: 50 miljoonaa euroa), jossa komission yhteistyökumppaneita ovat Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan neuvoston kehityspankki ja Kreditanstalt für Wiederaufbau. Tähän välineeseen kuuluu rahoitustukea paikallispankeille ja sijoitusrahastoille sekä niiden valmiuksien kehittämistä, joilla lisätään niiden toimintaa alueen pk-yritysten kanssa.

Komissio on lisäksi sopinut Euroopan investointipankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, Euroopan neuvoston kehityspankin ja Kreditanstalt für Wiederaufbaun kanssa kunnallisen lainajärjestelyn yhteisrahoituksesta (44 miljoonaa euroa). Tässä järjestelyssä keskitytään paikallispankeille tarjottavaan rahoitustukeen ja niiden valmiuksien kehittämiseen, joilla lisätään niiden lainanantoa kunnille.

Komissio on myös saanut päätökseen neuvottelut Euroopan investointipankin kanssa kunnallisten perusrakenteiden rahoitusvälineestä (35 miljoonaa euroa), jolla rajaseudun kunnille tarjotaan rahoitustukea rajaseutua koskevan komission tiedonannon [14] mukaisesti.

[14] KOM(2001) 437 lopullinen, 25. heinäkuuta 2001.

- Liikenne- ja ympäristöaloilla liittymistä valmisteleva väline ISPA on pääasiallisin väline, jolla rahoitetaan laajoja infrastruktuurihankkeita, joiden rahoitukseen kansainväliset rahoituslaitokset usein osallistuvat. Aluepolitiikan pääosasto on näin ollen tärkein kumppani kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa toteutettavassa yhteisrahoituksessa.

ISPA:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten, etenkin Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, yhteistyöstä saadut kokemukset ovat hyvin myönteisiä. Hankkeista käytiin tietojenvaihtoa aivan hankkeiden yksilöintiä koskevan menettelyn alkuvaiheessa yhteisrahoitusehdotusten esille saamiseksi. Vuonna 2002 yhteistyö Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa johti useiden hankkeiden yhteisrahoitukseen.

Yhteensovittamiskokouksia järjestettiin säännöllisesti käytännön toimintakehyksen muodostamista varten sekä komission ja Euroopan investointipankin yhteisön rakennetuesta, johon myös ISPA sisältyy, vuosiksi 2000-2006 tekemän yhteistyösopimuksen (joka allekirjoitettiin 19. tammikuuta 2000) toimivuuden parantamiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut saavuttaa yhteisön avulla mahdollisimman suuri tukivaikutus ja erityisesti kohdentaa yhteisön talousarviosta myönnettävät varat hankkeisiin, jotka tarvitsevat suurempaa avustusta.

Myös yhteistyöstä liittymisen jälkeen, jolloin ehdokasmaat voivat saada tukea koheesio- ja rakennerahastoista, keskusteltiin. Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki auttoivat laatimaan julkisen ja yksityisen sektorin onnistuneille kumppanuuksille suuntaviivat ("Guidelines for Successful Public-Private Partnerships"), jotka aluepolitiikan pääosasto valmisteli ja julkaisi vuoden 2003 alussa.

- Sapard-ohjelman yhteydessä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö koostuu lähinnä yleisistä neuvotteluista ja tietojenvaihdosta, koska ohjelman hallinnointi on kokonaan hajautettu ehdokasmaihin. Toiminta tapahtuu sekä päätoimipaikassa Brysselissä että ehdokasmaissa seurantakomiteoiden kokoontuessa, ja tavoitteena on yhteistyön syventäminen. Komissio käynnisti vuonna 2002 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa keskustelut siitä, miten voitaisiin parantaa Sapard-ohjelman edunsaajien (etenkin maanviljelijöiden) mahdollisuuksia saada pankkilainaa.

RAHOITUSKATSAUS

Phare-, ISPA- ja Sapard-määrärahat maittain vuonna 2002

>TAULUKON PAIKKA>