KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE - Maailman radioviestintäkonferenssin 2003 (WRC-03) tulokset

1. Johdanto

Kansainvälisen teleliiton ITU:n järjestämä Maailman radioviestintäkonferenssi 2003 (WRC-03) kesti yli neljä viikkoa kesä-heinäkuussa 2003 ja tarjosi 150:tä valtiota ja muita eturyhmiä edustaville yli 2500 osanottajalle maailmanlaajuiset puitteet neuvotteluille, jotka koskivat radiotaajuusspektrin varaamisen ja käyttöehtojen saattamista maailmanlaajuisesti ajan tasalle ITU:n radio-ohjesäännössä määritellyllä tavalla.

WRC-03:ssa saavutetut tulokset ovat viimeinen virstanpylväs valmisteluprosessissa, joka on kestänyt kolme viime vuotta. Euroopassa siihen on osallistunut eri maiden hallintoja edustavia radiotaajuusasiantuntijoita, jotka tekivät yhteistyötä CEPT:ssä [1] ja saivat aikaan yhteiset eurooppalaiset neuvottelukannat [2]. Euroopan komissio tuki tätä prosessia yksilöimällä Euroopan unionin poliittiset tavoitteet [3], jotka ovat neuvottelun asialistan kannalta merkityksellisiä [4]. Ministerineuvosto vahvisti sekä EU:n tavoitteet että CEPT:n neuvottelukannat [5].

[1] Ks. lyhenteiden selitykset Sanasto-osasta.

[2] Ns. yhteiseurooppalaiset ehdotukset (Common European Proposals, ECPs). Ks. http://www.ero.dk

[3] Tarkkaan ottaen Euroopan yhteisö (EU:n ensimmäinen pilari). Selkeyden vuoksi, ja koska pilarien välinen erottelu on tarkoitus poistaa piakkoin, käytetään kauttaaltaan termiä "EU", lukuun ottamatta ("EY:n perustamissopimus").

[4] KOM(2003) 183.

[5] Neuvoston päätelmät 9131/03.

Tiedonannon tarkoituksena on vastata neuvoston komissiolle esittämään pyyntöön raportoida WRC-03:n tuloksista. Tämän vuoksi tiedonannossa pyritään

* tuomaan esiin konferenssin tulosten vaikutukset EU:n politiikkoihin (jakso 2)

* arvioimaan, miten EU:n tavoitteet saavutettiin WRC-03:ssa erityiskysymysten osalta (jakso 3)

* määrittelemään Euroopan unionin mahdolliset sääntelytoimet WRC-03:n jälkeen (jakso 4)

* pohtimaan, mitä EU:n etuja on mahdollisesti valvottavana seuraavassa konferenssissa eli WRC-07:ssä (jakso 5)

* arvioimaan WRC-2003 -neuvotteluprosessia (jaksot 6 ja 7).

Lisätietoja tärkeistä neuvottelukohdista, asiaan liittyvistä EU:n politiikoista ja radiotaajuuksien merkityksestä EU:ssa on saatavissa WRC-03:a varten laaditusta komission tiedonannosta, jossa on myös luettelo kaikista konferenssin asialistan 48 kohdasta.

2. WRC-03:n vaikutus Euroopan unionin politiikkoihin

Ennen kuin analysoidaan konferenssin tuloksia tiettyjen ITU:n määrittelemien radiopalveluiden ja -tekniikoiden osalta on syytä arvioida, mitkä olivat WRC-03:ssa käytyjen neuvottelujen tärkeimmät tulokset vakiintuneiden EU:n politiikkojen kannalta.

Tietoyhteiskunta

EU:n tavoitteena tämän politiikan osalta on varmistaa, että Euroopan kansalaiset, liike-elämä ja hallintoelimet saavat yhä kattavampia, kehittyneempiä ja monipuolisempia tietopalveluita. Tätä tavoitetta on kannatettu konferenssin päätöksissä, erityisesti päätöksessä yhdenmukaistaa RLAN:n taajuudet maailmanlaajuisesti, minkä ansiosta edistyneet laajakaistaliittymäverkot voivat kehittyä nopeasti tällä alalla, kuten tällä hetkellä Wi-Fi [6], ja olla keskeisenä myötävaikuttajana eEuropen laajakaistatavoitteissa [7]. Toinen tärkeä päätös varmisti IMT-2000 -matkaviestinjärjestelmien (tunnetaan myös kolmannen sukupolven eli "3G"-palveluina) toiminnan suojaamisen Euroopassa, ja samalla konferenssissa aloitettiin valmistelut pitkälle kehittyneiden matkaviestinjärjestelmien tulevia taajuustarpeita varten. WRC:stä saaduilla tuloksilla edistetään myös vaihtoehtoisia tapoja tarjota laajakaistaista tietotekniikkaa käyttäen satelliittialustoja, jotka yhdistävät maassa, lentokoneissa ja laivoilla olevia käyttäjiä.

[6] IEEE 802.11b -standardi, joka käyttää taajuusaluetta 2.4 GHz.

[7] http://europa.eu.int/information_society/eeurope/2005/index_en.htm

Liikenne

Yhteisen liikennepolitiikan tavoitteena on kehittää Euroopan unionille yhtenäinen liikennejärjestelmä, johon kuuluvat kaikki liikennemuodot. Erittäin tärkeitä Euroopan unionille olivat WRC:ssä käydyt Galileo-satelliittinavigointijärjestelmää koskeneet keskustelut, jotka päättyivät tälle eurooppalaiselle hankkeelle täysin myönteiseen lopputulokseen. Ilmailuun liittyviä palveluita, jotka ovat erityisen alttiita haitallisille häiriöille, tuetaan EU:ssa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen [8] avulla. Tärkeimmät ilmailuun liittyvät järjestelmät, kuten ensiötutka ja etäisyysmittauslaitteisto (DME), suojattiin radionavigointijärjestelmältä (RNSS) ja muilta palveluilta. Toista EU:n liikennepolitiikan osa-aluetta, merenkulkua [9], tuettiin päätöksillä, jotka koskivat kiinteän satelliittiliikenteen päätteitä laivoissa (ESV) sekä radiotaajuuksia hyödyntäviä turvallisuustoimia merellä.

[8] http://europa.eu.int/comm/transport/air/single_sky/reform_en.htm

[9] http://europa.eu.int/comm/transport/maritime/index_en.htm

Tutkimus ja kehitys

Euroopan unionin tutkimus- ja teknologiapolitiikan tavoitteena on lisätä teknisten innovaatioiden eurooppalaiselle yhteiskunnalle tuomia kilpailuetuja koordinoimalla kansallisia ja EU:n politiikkoja sekä kannustamalla tutkimusryhmiä verkottumaan. Tärkeä osa tätä politiikkaa on kilpailua edeltävän tutkimuksen ja kehityksen EU:lta saama, määrältään merkittävä rahoitus, jota annetaan paitsi kaupalliselle langattomalle teknologialle ja sen sovelluksille myös tieteellisen toiminnan, esimerkiksi radioastronomiapalvelun, tukemiseksi. EU:n tukemasta langatonta teknologiaa koskevasta tutkimuksesta saatujen tulosten täytäntöönpano sai tukea konferenssin päätöksistä, joilla säädeltiin taajuuksien tarjoamista IMT-2000:lle ja myöhemmille järjestelmille sekä erilaisille satelliittialustoille [10]. Myös taajuudella 26 GHz toimiville avaruustutkimuspalveluille myönnettiin lisätaajuuksia nopeita datavirtoja maahan lähettäviä avaruuskaukoputkia varten.

[10] TTK luo uutta taajuuksiin liittyvää kysyntää, ja sen lisäksi se voi tarjota sekä haasteita että ratkaisuja langattomien palvelujen välisten häiriöiden sääntelyyn. Ks. äskeinen EY:n työpaja osoitteessa http://www.cordis.lu/ist/directorate_d/cnt/pubar/wshop/wshop_101003.htm

Avaruusstrategia

Kuten radiotaajuusspektri, avaruus on EU:lle tärkeä strateginen voimavara, jonka avulla se voi toteuttaa joitakin laajempia tavoitteitaan muun muassa yleisradiotoiminnan, viestinnän, kestävän liikenteen ja liikkuvuuden, sääennusteiden, ilmastonmuutosten seurannan ja hätätilanteisiin vastaamisen aloilla. WRC:n tulokset ovat olleet suotuisia näiden avaruuden hyödyntämiseen perustuvien politiikkojen kannalta, sillä aktiivisille kaukokartoitussatelliittipalveluille annettava suoja on ulotettu koskemaan taajuusaluetta 5 GHz ja maantutkimuksen satelliittipalvelujen tunnistinjärjestelmille (EESS) myönnettiin varaus taajuuskaistalle 432-438 MHz maailmanlaajuista varoitusjärjestelmää koskevan tutkimuksen suorittamista varten.

Audiovisuaalipolitiikka

WRC-03:ssa ei käsitelty suoranaisesti EU:n audiovisuaalipolitiikan tällä hetkellä tärkeintä radiotaajuuskysymystä eli siirtymisprosessia analogisesta yleisradiotoiminnasta digitaaliseen toimintaan. Digitaalisten yleisradiolähetysten koordinoinnin teknisiä perusteita ja taajuuksien jakautumista Euroopassa kehitellään ITU:n alueellisessa radiokonferenssissa, jonka on määrä alkaa ensi vuonna (RRC-04/06). Valtaosa WRC-03:n yleisradiotoimintaan liittyvästä teknisestä työstä koski niiden ehtojen tarkistamista, joilla suurtaajuuskaistoja voidaan käyttää lyhytaaltoradioissa. Tarkoituksena on edistää taajuusspektriä tehokkaasti käyttävän tekniikan, esimerkiksi uuden digitaalisen DRM-järjestelmän, käyttöönottoa. WRC-03:ssa päätettiin siirtää Euroopan yleisradiotoiminnan harjoittajat taajuusalueelle 7 MHz vuodesta 2009 lähtien, ja ne joutuvat jakamaan osan tästä kaistasta muiden palvelujen kanssa. Suurtaajuuskaistojen täydellistä uudelleenjärjestelyä ei onnistuttu toteuttamaan tässä konferenssissa, ja kysymystä tarkastellaan uudelleen WRC-07:ssä (ks. jakso 5). Uutta yleisradiosatelliittipalvelua, josta sovittiin WRC-00:ssa, tarkasteltiin myös uudelleen, samoin kuin muiden radiopalvelujen mahdollisuutta käyttää maanpäällisiä UHF/VHF-lähetyskaistoja. Tätä aihetta tarkastellaan uudestaan seuraavassa konferenssissa.

Pelastuspalvelujen koordinointi

Tällä EU:n politiikalla pyritään parantamaan EU:n jäsenvaltioiden kansallisten toimintaryhmien koordinointia ja toimivuutta sekä viestintälaitteiden yhteentoimivuutta. WRC-03:ssa pyrittiin löytämään yhdenmukainen taajuusspektri tulevaisuuden maailmanlaajuisesti tai alueellisesti käytettävien pitkälle kehittyneiden ratkaisujen toteuttamista varten. ITU:n eri alueet yksilöivät omat kaistansa PPDR-järjestelmää varten, ja vaikka alueen 2 (Amerikka) ja alueen 3 (Aasia ja Tyynenmeren alue) välillä on tapahtunut yhdenmukaistamista, maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen ei ollut mahdollista varsinkaan Euroopan PPDR-järjestelmää varten jo käyttämällä kaistalla [11]. Lisäksi vaikka kaikki alueet yksilöivät alueellisesti yhdenmukaistetun taajuusspektrin, jota todennäköisesti käytetään digitaalisissa kapeakaistaisissa PPDR-järjestelmissä, Eurooppa ei yksilöinyt taajuuksia suuremmissa taajuuksissa tulevaisuuden kehittyneitä PPDR-järjestelmiä varten, kuten muut alueet. Näin ollen asiassa ei EU:n kannalta katsoen edistytty kovin paljon.

[11] CEPT:n ERC-päätös 96(03).

3. Erityiskysymysten arviointi EU:n prioriteettien kannalta

Komission ennen konferenssia antamassa tiedonannossa kuvattiin Euroopan unionin WRC-03:een liittyviä poliittisia prioriteetteja, jotka ministerineuvosto on hyväksynyt. WRC-03:n asialistan EU:n politiikkojen kannalta erityisen merkitykselliset kohdat huomioon ottaen pääasiallisiksi tavoitteiksi määriteltiin seuraavat asiat:

* Turvataan IMT-2000:lle ja Galileolle WRC-2000:ssa myönnetyt varaukset tietoyhteiskuntaa ja liikennepolitiikkaa koskevien tavoitteiden edistämiseksi.

* Edistetään PPDR-järjestelmien (väestönsuojelu ja katastrofiapu) taajuuksien alueellista ja maailmanlaajuista yhdenmukaistamista ja tuetaan samalla EU:n pelastuspalvelupolitiikkaa.

* Tuetaan vaihtoehtoisten langattomien liityntäalustojen ja erityisesti langattomien lähiverkkojen (RLAN) luomista, jotta lisätään kilpailua ja parannetaan palveluntarjontaa kuluttajan eduksi.

Seuraavassa kuvaus siitä, mitä WRC-03:ssa saatiin aikaan poliittisiin tavoitteisiin liittyvissä erityiskysymyksissä:

3.1 Kolmannen sukupolven (3G) matkaviestintä (IMT-2000)

Euroopan 3G-järjestelmien osalta oli olennaisen tärkeää varmistaa, että IMT-2000 -järjestelmät voivat toimia ilman kohtuuttomia teknisiä rajoituksia Euroopan valitsemalla taajuusspektrillä, suojaamalla kyseiset järjestelmät Aasian (ääni) yleisradiolähetyssatelliittien aiheuttamilta haitallisilta häiriöiltä. Myös se, että tämä suoja voi kannustaa yhdenmukaistamaan IMT-2000:n taajuusspektriä maailmanlaajuisesti, oli tärkeää.

Euroopan unioni on päättänyt, että taajuusalue 2 500-2 690 MHz saadaan IMT-2000:n osalta käyttöön 1. tammikuuta 2008 mennessä [12] niiden taajuuksien lisäksi, jotka jo on myönnetty ensimmäisille 3G-palveluille [13]. Osaa tästä taajuuskaistasta käyttää kuitenkin myös Euroopan ulkopuolella eräiden Aasian maiden käynnistämä (ääni) satelliittiyleisradiopalvelu (BSS).

[12] Euroopan komission valtuutuksella 4 tehty CEPT:n ECC-päätös (02)06.

[13] Huomaa, että IMT-2000:n satelliittikomponentti voisi käyttää Euroopassa taajuuskaistan "reunoja" (20 MHz kummallakin sivulla), jotka ITU on myös varannut MSS:lle. Lopullista päätöstä tästä ei ole tehty.

Tästä asialistan kohdasta käytiin hankalia neuvotteluja erityisesti Aasian edustajien välillä, koska langattomien palveluiden tarjontaa koskevat edut ja politiikat menivät ristiin. Konferenssissa sovittiin viimein suojauksesta, joka edellyttää lähetystehon "kovia rajoja" tietyn korotuskulman alapuolella eli siellä, missä BSS-satelliitit ovat nähtävissä Euroopasta. Tällöin viranomaisilla on velvollisuus koordinoida järjestelmänsä (eli varmistaa, että ne eivät häiritse toinen toisiaan) tämän kulman yläpuolella. Lisäksi joitakin ITU:n radio-ohjesäännön menettelyjä tiukennettiin sen varmistamiseksi, että viranomaiset soveltavat BSS-järjestelmille määrättyjä rajoituksia.

Neuvottelutulos täyttää Euroopan vaatimuksen saada tiukka suoja taajuuskaistoille, joita Euroopassa on suunniteltu IMT-2000-järjestelmille vuodesta 2008 lähtien. BSS:n maanpäällisille matkaviestinjärjestelmille aiheuttamien häiriöiden riski on kuitenkin jatkossakin suurempi Aasiassa, eikä tämä päätös siksi innosta kyseisen alueen maita valitsemaan IMT-2000:lle Euroopan jo valitsemaa taajuuskaistaa 2 500-2 690 MHz, mikä huonontaa mahdollisuuksia maailmanlaajuiseen yhdenmukaistamiseen pitkällä aikavälillä [14].

[14] Aihetta tarkastellaan kuitenkin myös seuraavassa konferenssissa, ks. jakso 5.

Toinen IMT-2000:een liittyvä asia konferenssissa koski pitkälle kehittyneiden matkaviestinjärjestelmien, siis myös IMT-2000:n, tulevaisuuden kehittämisen määrittelemistä. EU:n kanta aiheeseen oli se, että pidetään kaikki vaihtoehdot avoinna IMT-2000:n ja myöhempien järjestelmien vaatimien lisätaajuuksien yksilöinnille tulevaisuudessa nykyisistä järjestelmistä saatavan markkinakokemuksen ja teknisen kehityksen pohjalta. Matkaviestintekniikasta toiseen siirtyminen on pitkäaikainen kehitysprosessi, ja pidettiin parempana olla tekemättä päätöksiä myöhempää matkaviestinsukupolvea varten, koska kolmannen sukupolven palveluja ollaan vasta kaupallistamassa, ja antaa teollisuudelle ja operaattoreille aikaa kehittää palvelujaan ja sovelluksiaan vakaassa sääntely-ympäristössä.

Euroopan kanta konferenssissa oli se, että pitkälle kehittyneet maanpäälliset matkaviestinjärjestelmät tulevat tarvitsemaan lisätaajuuksia joskus vuoden 2010 jälkeen. Markkinoille sijoittumisesta vaadittiin kuitenkin lisää näyttöä ennen kuin kysymystä tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmien mahdollisista tulevista lisätaajuuksista voidaan käsitellä. Jos näille järjestelmille yksilöidään uusia taajuuksia, sen olisi lisäksi perustuttava teknologiseen edistymiseen sekä tarvittavan lisätaajuuden määrän ja yksilöintipaikan perusteelliseen analysointiin. Euroopan pyyntöä, että ITU jatkaisi tutkimuksia IMT-2000:n ja myöhempien järjestelmien tulevasta kehityksestä ja että tämä kysymys otettaisiin esille WRC-07:ssä [15], kannatettiin konferenssissa EU:n tavoitteiden mukaisesti.

[15] Ks. myös jakso 5.

3.2 Satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo)

Euroopan tavoitteena oli, että WRC-03:ssa vahvistettaisiin WRC-00:ssa satelliittinavigoinnille myönnetyn taajuusvarauksen tekniset ominaisuudet. Näin varmistettaisiin, että Galileo voi tarjota kaikkia sille suunniteltuja palveluita. Jotta näin kävisi, Galileon, muiden RNSS-järjestelmien ja siviili-ilmailujärjestelmien olisi toimittava rinnan ja toisiaan liikaa rajoittamatta. EU:n tavoite oli estää kaikki mahdollinen Galileon syrjintä sääntelyssä, kun eri satelliittinavigointijärjestelmiä tulevaisuudessa koordinoidaan. Olennaista oli, että varattuun taajuusalueeseen taataan tasapuolinen pääsy kaikille RNSS-järjestelmille yhteentoimivuuden ja yhdessä sovittavien häiriötasojen perusteella.

Joitakin RNSS:n toiminnallisia ominaisuuksia kahdessa WRC-00:ssa yksilöidyssä satelliitti-maayhteyden taajuudessa jätettiin vahvistettaviksi tässä konferenssissa, jotta muilla tärkeillä palveluilla, kuten siviili-ilmailun radionavigointivälineillä, olisi riittävä suojaus. Taajuusalueesta 1 215-1 300 MHz käydyssä keskustelussa otettiin esiin lentoliikenteen ensiötutkan suojaus. Keskustelun tulos, jonka RNSS- ja ilmailualan edustajat hyväksyivät, oli, että käyttörajoitusten sijasta olisi käytettävä koordinoinnin avulla saatavaa vastavuoroista suojausta. Taajuusaluetta 1 164-1 215 MHz koskeva sopimus, joka liittyy lentoliikenteen etäisyysmittauslaitteistojen toiminnan suojaamiseen ja joka lopulta hyväksyttiin, edellyttää, että kaikille RNSS-järjestelmille asetetaan lähetystehon raja-arvo. Tulos on myönteinen ilmailulle, eikä se kuormita kohtuuttomasti Galileon toimintaa.

Toinen konferenssissa huomattavan tärkeäksi noussut kysymys liittyi satelliittikoordinointimenetelmiin, joita on tarkoitus soveltaa erilaisten RNSS-järjestelmien ja muiden satelliittien välillä teollisuudenalan siirtyessä historiallisesta monopolijärjestelmästä (GPS) monijärjestelmäiseen ympäristöön. Kysymys oli esillä aivan konferenssin päättymiseen asti Yhdysvaltojen valtuuskunnan vastustaessa jyrkästi ITU:n virallista koordinointia, mikä olisi saattanut vaikuttaa kielteisesti muissa asioissa saavutettuun yhteisymmärrykseen. Perustelemattomat väitteet, joiden mukaan Eurooppa yritti saada Galileon parempaan asemaan muihin RNSS-järjestelmiin (erityisesti tulevaan GPS-3-järjestelmään) nähden, eivät myöskään helpottaneet nopean ratkaisun löytymistä.

Eurooppa on kannattanut johdonmukaisesti puolueetonta ja syrjimätöntä ITU:n koordinointia (ns. 9 artikla), ja sitä kannatti myös suurin osa valtuuskunnista. Vaikka neuvottelussa päästiin hieman eteenpäin, Eurooppa piti kuitenkin parempana välttää äänestystä tästä kysymyksestä ja pyrkiä mieluummin yhteiseen kantaan ja lopulliseen yhteisymmärrykseen. Vaikka ulkopuolelta yritettiin jatkuvasti kaikilla tasoilla vaikuttaa valtuuskuntiin, eurooppalaisten valtuuskuntien yhteenkuuluvuus, jota komissio vaali poliittisella ohjauksellaan ennen neuvotteluja ja niiden aikana, sekä eurooppalaisten neuvottelijoiden ammattitaito ja sitoutuminen asiaan vaikuttivat merkittävästi siihen, että asia päättyi EU:lle myönteisesti ja että tehtiin teknisiä kompromisseja, jotka olivat täysin Galileolle asetettujen yleisten poliittisten tavoitteiden mukaisia.

Konferenssissa hyväksyttiin lopulta pitkien keskustelujen jälkeen periaate, jonka mukaan ITU:ssa koordinoidaan täysin kaikki RNSS-järjestelmät. ITU:n menettelyjä kaikkien RNSS-järjestelmien (nykyisten ja tulevien järjestelmien) koordinoimiseksi sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2005 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki satelliittijärjestelmät, joista on jätetty virallinen ilmoitus ITU:lle vuoden 2004 puolenvälin jälkeen, on koordinoitava senhetkisten järjestelmien mukaisiksi. Tekaistujen RNSS-satelliittijärjestelmien ("paperisatelliittien") varalta on otettu käyttöön menetelmä, jonka avulla määritellään, ovatko ilmoitetut järjestelmät "todellisia", eli etsitään todisteita esimerkiksi satelliitin rakentamis- tai laukaisemissopimuksista.

WRC-03:n tulokset ovat yleisesti ottaen erittäin hyviä Euroopalle ja Galileo-järjestelmälle, sillä konferenssissa

* selvennettiin ja vakiinnutettiin ehtoja, joilla taajuusspektriä käytetään RNSS-järjestelmissä, minkä perusteella voidaan ennustaa myös Galileota koskevat käyttöehdot; samalla suojattiin muita tärkeitä palveluja, muun muassa ilmailua; vahvistettiin signaalimäärityksiä, joita oli otettu käyttöön Galileon määritystutkimusten yhteydessä

* otettiin RNSS-koordinaatioprosessin avulla käyttöön strukturoitu mekanismi taajuusspektrin jakamiseksi tasapuolisesti todellisten käytössä olevien ja suunniteltujen RNSS-järjestelmien kesken; näin vältetään "epävirallinen", ITU:n ulkopuolinen kahdenvälinen koordinointiprosessi, joka olisi ollut avoin hallitsevassa asemassa olevalle GPS:lle.

Huomattakoon lopuksi, että radio-ohjesääntöä ei enää RNSS:n osalta tarkastella uudestaan WRC-07:ssä, mikä takaa paremman käyttövarmuuden uudelle eurooppalaiselle RNSS-järjestelmälle.

3.3 Väestönsuojelu ja katastrofiapu

Euroopan unionin tavoitteena oli saada WRC-03:ssa aikaan taajuusspektrin yhdenmukaistamispäätöksiä, jotka voisivat osaltaan parantaa Euroopan pelastuspalvelujoukkojen koordinointivalmiuksia ja niiden laitteiden toimivuutta pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon sen, että EU:ssa on kehitetty vahvistettuja koordinointimekanismeja tämän tyyppistä toimintaa varten. Yhdenmukaisempi taajuusspektri EU:ssa voisi parantaa laitteiden yhteentoimivuutta EU:n väestönsuojelu- ja katastrofiaputoiminnassa.

Ymmärrettiin kuitenkin, että koska radiotaajuuksien käyttö väestönsuojelussa ja katastrofiavussa (PPDR) on nykyään hyvin hajanaista ja koska puuttuu yhteinen näkemys siitä, miten alan toiminnallisiin vaatimuksiin tulee suhtautua, siirtymisen kohti taajuusspektrin yhdenmukaisuutta on tapahduttava vähitellen.

WRC-03:ssa arvioitiin mahdollisuuksia yhdenmukaistaa taajuusspektriä maailmanlaajuisesti ja alueellisesti tulevaisuuden väestönsuojelu- ja katastrofiaputarkoituksiin ottaen huomioon sen tosiasian, että kansallisiin turvallisuus- ja hätäaputoimintoihin on myönnetty paljon taajuuksia, mutta niissä käytetään usein eri taajuusalueita. Lisäksi useat PPDR-järjestelmät perustuvat nykyään kapeakaistaiseen analogiseen teknologiaan, ja kaikki tulevan teknologian taajuuksien yhdenmukaistamista koskevat päätökset voisivat osaltaan tukea siirtymistä uusiin runsaasti dataa sisältäviin digitaalisiin järjestelmiin, jotka sopivat paremmin hätäavun vaatimien uudenaikaisten toimintojen tarpeisiin.

WRC-03:ssa ei onnistuttu yksilöimään yhteisiä maailmanlaajuisia taajuusalueita PPDR:ää varten. Konferenssi hyväksyi päätöslauselman, jossa viranomaisia kannustetaan käyttämään alueellisesti yhdenmukaistettua taajuusspektriä siten, että säilytetään kansallinen joustavuus. Muut alueet Euroopan ulkopuolella ovat yksilöineet erityisiä taajuusalueita tulevia laajakaistaisia PPDR-sovelluksia (videolähetykset jne.) varten antaen näin pelastuspalveluille ja laitevalmistajille viitteitä tulevaisuudesta ja rohkaisten investoimaan soveltuvan tekniikan kehittämiseen. Eurooppa ei kuitenkaan päässyt riittävään sisäiseen yksimielisyyteen voidakseen yhtyä tähän ratkaisuun osittain siksi, että PPDR:n tarpeista tulevaisuudessa ei ole vielä sovittu ja osittain siksi, että yksi muiden alueiden ehdottamista taajuuskaistoista (4 900-4 990 MHz) on jo sotilaskäytössä (Naton yhdenmukaistettu kaista).

Euroopan unionin tavoitetta saada aikaan edistystä PPDR:n taajuusspektrin yhdenmukaistamisessa on lähestytty hyvin vähäisessä määrin. WRC-03:ssa vahvistettiin Euroopan jo yksilöimiä digitaalisia kapeakaistaisia yhdenmukaistettuja PPDR-taajuuksia alueen 1 osalta (Eurooppa mukaan luettuna), mutta ei muualla maailmassa. Tämä ei helpota Euroopan ulkopuolella toimivien eurooppalaisten hätäapujoukkojen yhteydenpitoa isäntämaan hätäapupalveluihin eikä auta välttämään interferenssiongelmia.

3.4. Langaton lähiverkko (RLAN)

Euroopan unionin yksi keskeisistä tavoitteista WRC-03:ssa oli langattomien liityntäyhteyksien (WAS, mukaan luettuna RLAN) taajuusalueiden maailmanlaajuinen yksilöiminen taajuusalueella 5 GHz, koska se laskee kustannuksia ja lisää näiden järjestelmien kaupallisia mahdollisuuksia. Lisäksi se takaa suotuisan kehitysympäristön muille kustannustehokkaille keinoille, joilla voi päästä osalliseksi tietoyhteiskunnan palveluista. Lisätaajuudet ovat tämän sovelluksen kasvun kannalta tärkeitä, koska RLAN-järjestelmien nykyään käyttämä taajuuskaista 2.4 GHz on tulevaisuudessa yhä häiriöalttiimpi ja varatumpi. Samalla taajuusaluetta 5 GHz jo käyttävien muiden radiopalvelujen suojaaminen oli olennaisen tärkeää, ja samalla rajoitetaan kaikkien järjestelmien toiminnallisia rajoituksia.

WRC-03:ssa käydyissä keskusteluissa keskityttiin edistämään RLAN-laitteiden maailmanlaajuista yhdenmukaistamista siten, että matkaviestinpalveluille annetaan maailmanlaajuinen ensisijainen varaus taajuusalueilla 5 150-5 350 ja 5 470-5 725 MHz, jolloin nämä järjestelmät voivat jakaa taajuusspektrin sotilaskäytössä olevien lentotutkien sekä erilaisten kaupallisten ja tieteellisten satelliittipalvelujen kanssa. Tällainen varaus myös suojaisi RLAN-järjestelmää lisärajoituksilta, joita tulevaisuuden uudet palvelut samoilla taajuuksilla voisivat aiheuttaa. Eurooppa tuki WRC-03:ssa sopimusta, joka perustuu CEPT:n jo hyväksymiin häiriönlieventämismenetelmiin [16], etenkin lentotutkien tilapäisesti käyttämien kanavien havaitsemiseen ja välttämiseen RLAN-järjestelmien avulla.

[16] CEPT:n ERC-päätös (99)23.

Pyrkimystä maailmanlaajuisesti yhdenmukaiseen lähestymistapaan vaikeuttivat useilla taajuusalueen 5 GHz osakaistoilla jo toimivat monet erilaiset palvelut, jotka ovat myös tärkeitä EU:n politiikkojen kannalta, kuten maantutkimuksen satelliittipalvelujen (EESS) aktiiviset tunnistimet sekä lento- ja merenkulkututkat. Maailman eri alueilla suhtauduttiin näiden palvelujen suojaamiseen eri tavoin. Erityisesti eurooppalaiset olivat sitä mieltä, että EESS:n suojaamiseksi RLAN:n pitäisi käyttää osaa taajuuskaistasta 5 GHz vain sisätiloissa. Asiasta päästiin neuvotteluissa kompromissiin, jonka mukaan käyttö ulkona on sallittua, mutta maita kannustetaan toimimaan käytön rajoittamiseksi. WRC-03:ssa erotettiin myös yksiselitteisesti RLAN:n ulkokäytön suojaustavoitteiden saavuttamiskeinot erityisistä pakollisista häiriönlieventämistekniikoista. Päätös on niiden EU:n periaatteiden ja lähestymistapojen mukainen, jotka koskevat radioviestintälaitteiden sijoittumista markkinoille [17] ja jotka mahdollistavat häiriöiltä suojaamisen erityisin teknisin menetelmin siten, että tulevia innovatiivisia tekniikoita varten jätetään avoimeksi mahdollisuus täyttää suojauksen tarve muilla tavoin.

[17] Direktiivi 1999/5/EY radio- ja telepäätelaitteista.

Euroopan unionin RLAN:ia koskevat tavoitteet saavutettiin. WRC-03:ssa sovittiin siitä, että matkaviestinpalveluille myönnetään maailmanlaajuisesti ensisijainen varaus huomattavalla määrällä taajuuksia (n. 455 MHz) RLAN-sovelluksia varten vaadituilla kaistoilla. Sopimuksen ansiosta RLAN-järjestelmät voivat käyttää uusia, vähemmän tukkoisia taajuuskaistoja 5 GHz tienoilla, ja se myös edistää näiden langattomien järjestelmien käyttöönottoa maailmassa. Lisäksi RLAN-järjestelmät siirtyvät helposti rajojen yli, koska ne ovat halpoja eivätkä todennäköisesti tule olemaan luvanvaraisia, ja maailmanlaajuisella sääntelyn yhdenmukaistamisella estetään se, ettei laitteiston tuonti erilaiset käyttöparametrit käyttöön ottaneista maista aiheuta tosiasiallista markkinoiden yhdenmukaistumista, joka on vaaraksi muille radiopalveluille.

3.5 Muut laajakaistaliityntäalustat

RLAN:n lisäksi WRC-03:ssa käsiteltiin muita asioita, jotka liittyvät taajuusspektrin tarjoamiseen ja yhdenmukaistamiseen sellaisia radiojärjestelmiä varten, jotka voivat tarjota muita keinoja päästä osalliseksi laajakaistaisista ääni- ja datapalveluista.

3.5.1. Tiheästi rakennettu kiinteä satelliittiliikenne

Taloudellisesti elinkelpoisten HDFSS-järjestelmien voitiin olettaa tukevan EU:n poliittista tavoitetta edistää uusia vuorovaikutteisia laajakaistapalveluja varten tarvittavien elinkelpoisten alustojen keskinäistä kilpailua. Näiden järjestelmien tulevia taajuusvaatimuksia oli määrä aktiivisesti harkita, mutta siten, ettei haitata entisten radiopalvelujen toimintaa. Toimintataajuuksien maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen voi myös laskea hintoja ja lisätä HDFSS-palvelujen houkuttelevuutta asiakkaan kannalta.

Konferenssissa käsiteltiin lisätaajuuksien mahdollista yksilöimistä satelliittijärjestelmille, jotka toimivat pienillä ja halvoilla päätteillä ja tarjoavat vuorovaikutteisia laajakaistapalveluja. Yleisesti ottaen HFDSS:n maa-asemien odotettu lisääntyminen tarkoittaa, ettei kohdekohtainen tekninen koordinointi muiden palvelujen kanssa ole mahdollista (kuten muiden satelliittijärjestelmien kohdalla).

WRC-03:ssa tehdyt päätökset ovat EU:n alkuperäisten tavoitteiden mukaisia ja noudattelevat CEPT:n ehdotuksia, ja mahdollisuus ottaa käyttöön pienten maa-asemien muodostamia laajoja verkkoja on parantunut päätteitä koskevan mittakaavaedun vuoksi. Alle 20 GHz:n taajuusalueella yksilöityjä uusia varauksia pidetään hyödyllisinä kaupallisille palveluille, vaikka tämän tekniikan kustannuksia on saatava vielä vähennettyä. Varauksia on yksilöity myös taajuusalueella 40 GHz, vaikkei teknologista tietämystä siitä, miten näillä taajuuskaistoilla voidaan toimia kustannustehokkaasti, vielä olekaan.

3.5.2. Laajakaistapalvelut ilma-aluksissa

EU tuki sääntelyolosuhteiden kehittämistä tavalla, joka edistää kaupallisten laajakaistaisten viestintäpalvelujen käyttöönottoa ilma-aluksissa. Kun otetaan huomioon lentoliikenteen kansainvälisyys, erityisen tärkeää näiden palveluiden menestymisen kannalta on, että näkymät maailmanlaajuisen sääntelyn osalta ovat suotuisat.

WRC-03:n aikana käytyjen neuvottelujen taustalla olivat ilma-aluksissa viime aikoina yleistyneet laajakaistajärjestelmät, joiden avulla lentomatkustajat voivat lennon aikana käyttää Internetiä. Jotkin valtiot olivat huolissaan häiriöistä, joita tätä uutta järjestelmää käyttävät ilma-alukset aiheuttavat niiden maanpäällisille järjestelmille yli lentäessään. Ratkaistavana olikin useita asioita, muun muassa tasojen määrittäminen muiden palvelujen suojaamiseksi. Sen jälkeen kun ilmailun siirtyvälle satelliittiliikenteelle (AMSS) oli asetettu käyttörajoitukset tällä taajuudella, konferenssi myönsi sille toissijaisen varauksen sen itse valitsemalla taajuuskaistalla.

WRC-03:ssa saavutetut tulokset käyvät yksiin niiden Euroopan tavoitteiden kanssa, jotka liittyvät kaikkialla läsnäolevien tietoyhteiskuntapalvelujen tarjontaan, myös ilma-aluksissa, edistämällä kilpailua datapalveluja lentomatkustajille tarjoavien eri lähestymistapojen välillä.

3.5.3. Siirtyvä satelliittiliikenne (MSS)

Euroopan unioni tuki WRC-03:ssa taajuuksien tehostettua tarjontaa siirtyvälle satelliittiliikenteelle (MSS), vaihtoehtoisena keinona tarjota matkaviestinpalveluita asiakkaille, realististen markkinaennusteiden pohjalta. Muut merkitykselliset radiopalvelut, joihin uudet MSS:lle myönnetyt varaukset mahdollisesti vaikuttavat, on kuitenkin suojattava.

WRC-03:ssa pystyttiin yksilöimään MSS:lle 2 x 7 MHz lisää taajuutta; tästä on aikaisemmissa vastaavissa konferensseissa käyty useita kesken jääneitä keskusteluja. Tämä taajuusalueilla 1 518-1 525 MHz ja 1 668-1 675 MHz tehty varaus ei ole käytettävissä kaikkialla maailmassa, mutta se tarjoaa MSS-palveluntarjoajille paremman sääntely-ympäristön, jossa ne voivat tarjota tehokkaita laajakaistapalveluja pääasiassa ammattimaisille käyttäjille, jotka tarvitsevat ääni- ja datapalveluja ollessaan solukkoverkkojen ulottumattomissa. Toinen MSS-alan pyyntö, joka koski lisätaajuuksien saamista alle 1 GHz:n tukkoisille kaistoille, hylättiin.

Vaikka satelliittipalvelujen tarjoajat olisivat mieluummin halunneet, että MSS-järjestelmille olisi myönnetty uusi todella maailmanlaajuinen varaus, konferenssissa saadut tulokset ovat CEPT:n alkuperäisten neuvotteluehdotusten mukaiset ja sopivat maailmanlaajuisesti EU:n poliittiseen tavoitteeseen saada pitkälle kehittyneet palvelut leviämään mahdollisimman laajalle.

3.5.4. Stratosfääriasemat (HAPS)

EU tuki WRC-03:ssa riittävien taajuuksien myöntämistä stratosfääriasemille (HAPS), jotka muodostavat vaihtoehtoisen ja täydentävän verkon topologian useiden laajakaistapalvelujen tarjontaan radion välityksellä. Muiden olemassa olevien palveluiden, erityisesti IMT-2000:n maassa sijaitsevien tukiasemien, riittävä suojaus on kuitenkin varmistettava.

Ilma-aluksista tai -laivoista käsin toimivat, korkealla ilmakehässä (n. 20 km:n korkeudessa) sijaitsevat tulevaisuuden antennialustat on tarkoitettu korvaamaan suuri määrä maanpäällisiä toistinasemia ja tuomaan verkkoon lisää joustavuutta. WRC-03:ssa tutkittiin mahdollisuutta yksilöidä HAPS:lle lisää taajuusvarauksia nykyisen taajuudella 47 GHz sijaitsevan varauksen lisäksi, koska tällä taajuudella toimintaa rajoittaa joskus veden imeytyminen ilmakehässä. Tuloksena oli, että Euroopan ulkopuolella entistä useammissa Amerikan ja Aasian valtioissa on otettu käyttöön uusia kaistoja taajuusalueilla 28 ja 31 GHz. Euroopassa tämä ei ollut mahdollista maanpäällisten ja tieteellisten palvelujen suojauksen vuoksi.

WRC-03:ssa tarkasteltiin myös uudelleen rajoituksia, joita WRC-00:ssa asetettiin HAPS:ien toiminnalle IMT-2000:n 2.1 GHz:n ympäristön taajuuksilla, sekä sitä, millaiset sääntelykeinot ja tekniset määräykset olisivat asianmukaisia muiden nykyisten tai suunnitteilla olevien kiinteiden tai langattomien palvelujen suojaamiseksi IMT-2000:n tukiasemina toimivilta stratosfääriasemilta.

Saadut tulokset olivat molemmissa mainituissa kysymyksissä eurooppalaisten kantojen mukaisia ja laajalti myötämielisiä elinkelpoisten HAPS-järjestelmien kehittämiselle tulevaisuudessa.

3.5.5. Muut aiheet

WRC-03:ssa käsiteltiin myös muita EU:lle tärkeitä kysymyksiä. Tässä niistä tärkeimmät:

* Kiinteän satelliittiliikenteen päätteet laivoissa (ESV): Kyse oli laajakaistaisten ääni- ja datapalvelujen tarjonnasta laivoissa. Muutamia maita askarruttivat niistä aiheutuvat häiriöt maiden rannikolla oleville maanpäällisille järjestelmille, erityisesti kiinteissä järjestelmissä käytettäville tietoliikenteen mikroaaltolinkeille, mutta asiassa päästiin hyväksyttävään kompromissiin, ja ESV-päätteiden välityksellä tarjottava uusi palvelu pääsee jatkumaan.

* Ilmailun suojelu: Sen lisäksi, että neuvoteltiin lentoliikenteen palvelujen ja RNSS:n toimimisesta rinnakkain (ks. jakso 3.2), lentoliikennettä sivuttiin myös käsiteltäessä säävaroitustutkan ja mikroaaltoihin perustuvien laskeutumisjärjestelmien suojaamista taajuusalueella 5 GHz, mistä päästiin tyydyttävään lopputulokseen. Siirtyvälle ilmailuliikenteelle myönnettiin myös ensisijainen varaus taajuusalueen 108 MHz yläpuolella muutamin rajoituksin, jotka koskivat tarjottavien lentoliikenteen palveluiden tyyppejä RM-radiolähetysten suojaamiseksi. Tämä varaus edistää radionavigoinnin tarkkuutta parantavan GBAS-järjestelmän käyttöönottoa tulevaisuudessa.

* ITU:n satelliiteille myöntämien taajuuksia koskevien toimilupien kesto: Eräät kehitysmaat käyttivät hyväkseen erityistä menettelytapoja koskevaa asialistan kohtaa ehdottaakseen, että satelliittien toimilupien kesto olisi tarkoin rajattu ja että kauden päätyttyä taajuuksia ja vapaita kiertoratapaikkoja koskevien toimilupien jatkaminen menisi automaattisesti ITU:n ratkaistavaksi. Ehdotukseen, jonka taustalla oli toivomus resurssien tasapuolisemmasta jakamisesta, liittyi useita ehtoja, joilla haluttiin suojata joitakin saavutettuja etuja. Suurin osa valtioista ja koko satelliittiteollisuus eivät kuitenkaan voineet hyväksyä itse aikarajoituksen periaatetta, ja siksi ehdotus hylättiin [18].

[18] Taajuusresurssien tasapuolinen saanti oli puheenaiheena myös YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa (WSIS), ks. http://www.itu.int/wsis/index.html.

* Taajuusspektrin jakaminen sotilaskäytön ja kaupallisten käyttäjien kesken: Satelliittiteollisuus toivoi, että WRC-03:ssa suostuttaisiin pienentämään kiinteän satelliittiliikenteen (FSS) taajuusalueella 14 GHz toimivien vastaanottolautasantennien minimikokoa (nykyään se on 4,5 m). Tämä halkaisijaltaan suuri lautasantenni otettiin käyttöön niiden FSS-järjestelmien määrän rajoittamiseksi, jotka jakavat kyseisen kaistan Yhdysvaltojen sotilaallisten ja tieteellisten järjestelmien kanssa. Eurooppa sai pääpiirteissään läpi oman kantansa, jonka mukaan useampien FSS-palveluiden on voitava käyttää tätä kaistaa, sillä pienempien ja halvempien satelliittilautasantennien (ns. VSAT, halkaisija vähintään 1,2 m) käyttö sallittiin sillä ehdolla, että huolehditaan riittävistä säännöistä muiden palvelujen suojaamiseksi.

* Voimakkaasti elliptisen kiertoradan satelliitit (HEOS): WRC-03:ssa yritettiin saada aikaan näitä uusia satelliittijärjestelmiä koskevaa sääntelyä, koska ne saattavat vaikuttaa moniin muihin radiojärjestelmiin epäkeskisen kiertoratansa vuoksi. Kysymys on monimutkainen, ja siksi konferenssissa ei sen osalta juurikaan edistytty, vaan tarvitaan lisätutkimuksia esimerkiksi sen selvittämiseksi, voisivatko HEO BSS -järjestelmät jakaa taajuusalueen 620-790 MHz maanpäällisen yleisradiotoiminnan kanssa.

* Radioamatöörejä koskevat kysymykset: WRC-03:ssa päätettiin siirtää yleisradiotoiminta pois taajuusalueelta 7 100-7 200 KHz vuoteen 2009 mennessä, jotta radioamatöörit saisivat maailmanlaajuisen täysin yhdenmukaistetun 200 KHz:n taajuusalueen tälle lyhytaaltokaistalle. Päätöksellä kumottiin aiempi, Kairon konferenssissa 1938 tehty päätös. Lisäksi konferenssissa poistettiin maailmanlaajuinen vaatimus, jonka mukaan pätevän radioamatöörin on hallittava morsekoodi.

4. WRC-03:n tulosten täytäntöönpano Euroopan unionissa

WRC-03:n tulokset on nyt pantava nopeasti täytäntöön Euroopan unionissa [19], jotta radiotaajuuksien yleinen käyttäminen ja hyötykäyttö tehostuisi. Tähän asti EU:n kannalta erityisen tärkeiden WRC:n tulosten täytäntöönpanosta ovat huolehtineet jäsenvaltioiden hallitukset, jotka ovat toimineet yksin tai yhdessä CEPT:ssä ilman, että on ollut mahdollista varmistaa soveltuvaa koordinoitua täytäntöönpanoa oikeudellisesti EU:n tasolla [20]. Euroopan yhteisö päätti äskettäin tehostaa taajuusspektrin koordinointia tekemällä radiotaajuuspäätöksen [21]. Se tarjoaa mekanismin, jonka avulla voidaan taata EU:n tasolla koordinoitujen ratkaisujen oikeusvarmuus kansallisten hallintojen, Euroopan komission ja CEPT:n välisen rakentavan yhteistyön avulla. Komissio antaa tarvittaessa CEPT:lle valtuutuksia kehittää teknisiä täytäntöönpanotoimia, joita tarvitaan yhdenmukaistettaessa radiotaajuusspektrin käyttöä Euroopan unionissa. Nämä toimenpiteet muuttuvat tarvittaessa oikeudellisesti sitoviksi EU:ssa komission päätöksellä, joka radiotaajuuskomiteassa toimivien jäsenvaltioiden enemmistön on ensin hyväksyttävä.

[19] Yhdysvaltain hallitus on jo suunnitellut WRC-03:n tulosten järjestelmällistä täytäntöönpanoa, ks. http://www.ntia.doc.gov/ntiahome/press/2003/ImplementationPlan080703.htm. Se pohtii myös parannuksia WRC:n valmisteluprosessiin, ks. http://www.ntia.doc.gov/ntiahome/frnotices/2003/wrcrfc_10202003.htm

[20] Poikkeuksena ovat ITU:n radio-ohjesäännöissä määrätyt vaatimukset. ITU:n jäsenvaltioilla on kuitenkin, kuten jaksossa 7 todetaan, huomattavat mahdollisuudet joustaa näiden sääntöjen noudattamisessa, koska noudattamatta jättämisestä ei aiheudu konkreettisia sanktioita vaan ainoastaan "vertaispainostusta". Muutamat valtiot turvautuvatkin yhä ulkomaisten TV- tai radiolähetysten aktiiviseen häirintään silloin, kun ne eivät hyväksy näitä lähetyksiä.

[21] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 676/2002/EY, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2002, Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä.

Täytäntöönpanoa on mahdollista edistää saattamalla WRC-03:n tuloksia osaksi EY:n lainsäädäntöä seuraavin toimin:

RLAN: WRC-03:ssa suurella vaivalla saavutettu edistys taajuusalueen 5 GHz maailmanlaajuisessa yhdenmukaistamisessa toimii eurooppalaisen yhdenmukaistamisen kannustimena, koska EU:n jäsenvaltioiden sääntelyssä on vielä eroavaisuuksia; esimerkiksi jotkin valtiot eivät hyväksy RLAN:ien toimintaa taajuusalueen 5 GHz yläosassa (5 470-5 725 MHz). Aiheesta on jo keskusteltu radiotaajuuskomiteassa, ja sitä on määrä käsitellä jatkossa WRC:n tulosten pohjalta. Toisen sukupolven RLAN-järjestelmien Euroopan markkinoille pääsyn on edistyttävä nopeasti, jotta pysytään teknologisen ja kaupallisen kehityksen mukana ja muiden maiden, erityisesti Yhdysvaltojen, tekemien lainsäädäntöpäätösten tahdissa. Näin vältetään haitat, jotka aiheutuvat Euroopan kieltämistä mutta joka tapauksessa rajojen yli leviävistä järjestelmistä.

Matkaviestinpalvelut: Komissio on jo valtuuttanut CEPT:n aloittamaan tutkimukset, jotka koskevat eurooppalaisten lisäkaistojen kanavoimista IMT-2000:lle. Tutkimusten on määrä valmistua marraskuussa 2004, minkä jälkeen radiotaajuuskomitealle voidaan antaa tehtäväksi saattaa siihen mennessä Euroopassa aikaansaatu 3G-järjestelmien taajuusspektrien yhdenmukaistaminen osaksi EY:n lainsäädäntöä.

Galileo: Tämä eurooppalainen ohjelma on edennyt onnistuneesti kehittämis- ja validointivaiheeseen eli on perustettu Galileo-yhteisyritys, jossa valmistellaan ohjelman toiminnallista vaihetta, joka johtaa yksityisen toimiluvan haltijan valintaan koko satelliittijärjestelmän rakentamista, käyttöönottoa ja toimintaa varten. Kahdesta ensimmäisestä satelliitista on jo tehty sopimukset, jotka koskevat WRC-00:ssa ja WRC-03:ssa varattujen taajuuksien alkuajan käyttöä ja validointia.

On tarpeen varmistaa, että Euroopan avaruusjärjestöllä (ESA) on mahdollisuus käyttää Galileon taajuuksia sen kehittämis- ja validoimisvaiheessa, samoin toimiluvan haltijan on voitava käyttää niitä toimintavaiheessa. Tämän vuoksi niiden Euroopan kansallisten taajuushallintojen, jotka ovat jättäneet ITU:lle ilmoituksia Galileon taajuuksien käytöstä [22], olisi annettava Galileon taajuuksien käyttöoikeudet Galileo-yhteisyritykselle, joka pitää oikeuksia varattuna ESA:lle kehittämisvaiheen ajan, ja tulevalle valvontaviranomaiselle [23], joka antaa aikanaan käyttöoikeudet Galileon toimiluvan haltijalle.

[22] On huomattava, että nämä ilmoitukset eivät ole samansisältöisiä, ja niitä on rekisteröity ITU:ssa eri aikoina.

[23] KOM(2003) 471 lopullinen, komission ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman hallintorakenteista.

PPDR: Aihe ei ole varsinaisesti WRC-07:n asialistalla, ja Euroopan on harkittava oma lähestymistapansa asiaan WRC-03:n tulosten pohjalta. Taajuusspektriä koskevat asiat on liitettävä tiiviimmin EU:n väestönsuojelun koordinointimekanismeihin erityisesti sen selventämiseksi, mitkä ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin toiminnalliset vaatimukset alan kahdella erillisellä osa-alueella (väestönsuojelussa, joka on tyypillisesti pitkän aikavälin toimi, ja katastrofiavussa, joka ei sitä ole). Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevässä ryhmässä on myös suunnitteilla korkean tason keskustelu siitä, mitkä ovat EU:n tavoitteet PPDR:n taajuuksien yhdenmukaistamisessa.

Yhdenmukaistetusta lähestymistavasta saatavan hyödyn todistamiseksi EU voisi aluksi kannustaa taajuusalueiden 380-385 ja 390-395 MHz täysin yhdenmukaistettuun käyttöönottoon. Nämä kaistat on Euroopassa jo yksilöity hätäapupalvelujen tarvitsemia kapeakaistaisia digitaalisia järjestelmiä varten. Sen jälkeen voidaan harkita kehittyneempiä järjestelmiä koskevia toimia pitemmällä aikavälillä. Tavoitteena on tukea poliittisia vaatimuksia ja tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen (TTK) liittyviä pyrkimyksiä tällä alalla [24].

[24] Esimerkiksi MESA-hanke (http://www.projectmesa.org/) ja EU:n tietoyhteiskunnan teknologiaohjelma (IST) http://europa.eu.int/information_society/istevent/2003/cf/vieweventdetail.cfm?ses_id=112&eventType=session

TFTS-taajuuksien käytön muutokset: Lentokoneiden maanpäällinen televiestintäjärjestelmä (TFTS), jonka alunperin odotettiin tarjoavan puhelinpalveluita lentomatkustajille, ei ole menestynyt. Tätä palvelua varten yksilöity taajuus onkin tarkoitus käyttää muiden sovellusten hyväksi. Toinen Euroopassa alunperin TFTS:lle yhdenmukaistetuista kaistoista (1 670-1 675 MHz) on nyt WRC-03:ssa varattu MSS:lle (ks. jakso 3.5.3). Jotta EU:n tavoite edistää tehokasta taajuuksien yhdenmukaistamista Euroopassa saavutettaisiin, on myös harkittava toisen TFTS-kaistan (1 800-1 805 MHz) varaamista yhdelle tai useammalle uudelle yhdenmukaistetulle sovellukselle [25]. Komissio aikoo tehdä radiotaajuuskomitean ja CEPT:n kanssa yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

[25] WRC-03:ssa MSS:lle varattua taajuuskaistaa voidaan harkita varattavaksi myös muille yhdenmukaistetuille sovelluksille.

5. Seuraavan konferenssin (WRC-07) asialista

Jokaisessa Maailman radioviestintäkonferenssissa on laadittava asialista seuraavaa konferenssia varten. Näin viranomaiset voivat aloittaa heti yleensä pitkiksi venyvät valmistelut sekä yhteentoimivuutta ja kysyntää koskevat tutkimukset monista asioista.

Koska viimeaikaisissa konferensseissa asialistan kohtien määrä on paisunut ja ulottuvuudet laajentuneet, EU:n tavoitteena oli tukea aloitteita, joilla rajoitetaan, priorisoidaan ja rationalisoidaan seuraavan konferenssin (WRC-07) asialistaa.

Halu rajoittaa konferenssin aiheiden määrää ja käsitellä vain todellisia taajuustarpeita johti siihen, että laadittiin niukempi 21 kohdan asialista, joka on hyväksyttävä vielä ITU:n neuvostossa. EU:n politiikkoihin todennäköisesti eniten vaikuttavat WRC-07:n asialistan kohdat ovat seuraavat:

IMT-2000 ja myöhemmät järjestelmät: WRC-07:lle on annettu tehtäväksi keskustella IMT-2000:n ja sitä myöhempien järjestelmien taajuuksiin liittyvistä asioista. Myöhempien järjestelmien käyttöönoton takarajan odotetaan olevan noin vuosina 2015-2020. WRC-07:ssä tarkastellaan käytettävissä olevaa taajuusspektriä siihen nähden, mitä nämä matkaviestinjärjestelmät vaativat, ja uusien taajuuksien yksilöimistä ehkä vuonna 2010. Nykyään 2G-järjestelmien käytössä olevien taajuuskaistojen siirtäminen 3G:n ja sitä myöhempien järjestelmien käyttöön tulee todennäköisesti harkittavaksi. Muutosvauhti tässä kysymyksessä riippuu paljon kysynnästä pitkälle kehittyneiden matkaviestinjärjestelmien markkinoilla näiden kahden konferenssin välisenä aikana sekä kehityksestä TTK-alalla.

WRC-07:ssä tutkitaan myös mahdollisuutta yksilöidä IMT-2000-järjestelmälle taajuuksia alle 600 MHz:ssä, sillä näillä taajuusalueilla kattavuus on paljon parempi ja sen vuoksi verkot mahdollisesti halvempia. Tämä auttaisi kehitysmaita ja harvaan asuttuja alueita ottamaan käyttöön kolmannen sukupolven järjestelmiä tulevaisuudessa.

Eräät EU:n toimet vaikuttavat WRC-07:n valmisteluun tämän asian osalta. Komission CEPT:lle antaman IMT-2000:n laajennuskaistaa koskevan valtuutuksen lisäksi radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän työohjelmaan kuuluu erilaisten langattoman viestinnän liityntäalustojen suhteellisia taajuustarpeita koskeva korkeatasoinen tutkimus, jonka tarkoituksena on saada Eurooppa sopimaan tätä tärkeää alaa tukevasta strategiasta. EU:n TTK-alaan kuuluvassa tietoyhteiskunnan teknologiaohjelmassa (IST) neuvotellaan parhaillaan matkaviestinteknologiaa koskevien hankkeiden huomattavan suuresta rahoittamisesta. Suuri osa näistä WWI-aloitteen (Wireless World Initiative) suojeluksessa tapahtuvista hankkeista liittyy suoranaisesti pitkälle kehittyneiden matkaviestinjärjestelmien taajuustarpeiden yksilöintiin ja on siinä avuksi.

IMT-2000-taajuuksien suojaamista satelliiteilta käsiteltiin jo WRC-03:ssa (ks. jakso 3.1), mutta myös muilla satelliittijärjestelmillä on varauksia tällä taajuusalueella BSS:n (ääni) lisäksi, ja WRC-07:ssä tarkastellaan uudelleen ehtoja, joilla taajuuksia jaetaan kaikkien maanpäällisten ja satelliittijärjestelmien kesken taajuusalueella 2 500-2 690 MHz. Euroopalla on aikomus käyttää näitä taajuuksia IMT-2000-järjestelmissä mahdollisesti vuodesta 2008 lähtien, ja siksi Euroopan on varmistettava omat etunsa hankkimalla matkaviestinverkoilleen riittävä suojelu.

Ilmailun tulevat taajuustarpeet: Seuraavassa konferenssissa keskustellaan ilmailujärjestelmien muuttuvista taajuustarpeista, erityisesti ilma-aluksen ja maa-aseman välisen viestinnän tarpeista, koska sille Euroopassa varattu VHF-kaista voi täyttyä vuoteen 2008 mennessä, sekä ilmailun telemetriajärjestelmän taajuustarpeista.

Euroopan unioni haluaa varmistaa etujensa suojelemisen tällä alueella (yhtenäistä ilmatilaa koskeva politiikka) ja pyrkii tarjoamaan ilmailualalle riittävästi taajuuksia, jotta se voi suunnitella tukkoisuuden välttämiseksi tarvittavan lisäkapasiteetin hankkimista. Samalla se haluaa lisätä turvallisuutta ja edistää taajuuksien kannalta tehokkaampien tekniikoiden käyttöönottoa ajoissa tällä alalla. Euroopan komission ja Eurocontrolin välillä äskettäin solmitut viralliset suhteet [26] samoin kuin Euroopan lentoturvallisuusviraston perustaminen [27] ovat avuksi, kun politiikan tavoitteita muutetaan teknisiksi kannoiksi WRC-07:ää varten.

[26] Neuvoston päätös 11053/02 AVIATION 121, 17.7. 2002.

[27] Ks. http://www.easa.eu.int/index.html.

Suurtaajuuskaistojen uudelleenorganisointi ja muut yleisradiotoimintaan liittyvät kysymykset: Suurtaajuus- eli lyhytaaltospektriä tarvitaan lähetettäessä radiosignaaleja pitkiä matkoja. Näiden kaistojen kiireelliset ja usein ristiriitaiset tarpeet vaativat syvällistä pohdintaa, joka koskee erityisesti lyhytaaltoradioiden ja merenkulun siirtyvän liikenteen taajuusvarauksia ja suojaamista, mikä vaikuttaa EU:n asiaa koskeviin audiovisuaali- ja liikennepolitiikkoihin. Konferenssissa on määrä tarkastella uudelleen taajuusaluetta 4-10 MHz, lukuun ottamatta noin taajuudella 7 MHz sijaitsevaa radioamatööreille varattua aluetta koskevaa päätöstä (ks. jakso 3.5.5). Aihe oli WRC-03:n asialistalla, mutta sitä ei pidetty tarpeeksi valmiina, jotta siitä olisi voitu päättää kyseisessä konferenssissa, koska kiinteiden ja siirtyvien järjestelmien edut joutuivat jyrkästi vastakkain. Suurtaajuuksien uudelleenorganisointi on monimutkainen yritys, johon liittyy poliittisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia aineksia, minkä vuoksi siitä odotetaan keskusteltavan pitkään WRC-07:ssä.

Myös maanpäällisiä UHF- ja VHF-alueen "ydinlähetyskaistoja" käsitellään taas WRC-07:ssä RRC04/06-suunnittelukonferenssin tulosten perusteella. Tarkoitus on selvittää niihin kohdistuvat varauspyynnöt matkaviestinnän, siirtyvän satelliittiliikenteen ja yleisradiosatelliittipalveluiden osalta.

Tuki taajuusspektrin tieteellisille käyttötavoille: Niihin kuuluvat aktiiviset ja passiiviset maantutkimuksen satelliittipalvelut (EESS), säätutkimussatelliitit ja avaruustutkimusjärjestelmät, jotka kaikki ovat merkityksellisiä EU:n ympäristöasioita, avaruutta ja TTK:ta koskevalle politiikalle. Lisätaajuuksien varaamista EESS:lle taajuudella 9.8 GHz ja sääsatelliiteille taajuudella 18.3 GHz harkitaan. Myös EESS:ien, säätutkimuspalvelujen ja radioastronomian suojaamista tarkastellaan uudelleen vuonna 2007.

Euroopan komissio työskentelee asiaa koskevien EU:n politiikkojen ja niihin liittyvien aloitteiden, kuten GMES:n [28], tukemiseksi kaikkien asianosaisten kanssa. Yksi kumppaneista on Euroopan avaruusjärjestö, jonka kanssa tehtävä yhteistyö on parhaillaan saamassa yhtenäiset puitteet.

[28] Ks. http://www.gmes.info/

GMDSS:n (merenkulun maailmanlaajuinen hätä- ja turvallisuusjärjestelmä) menettelytapojen ja tarpeiden uudelleenarviointi: Tarkoituksena on arvioida, riittävätkö tätä laivoissa käytettävää järjestelmää koskevat radiosäännöt tähänastisen kokemuksen perusteella kaikkien alusluokkien tarpeisiin. EU:n uusi meriturvallisuusvirasto on mukana varmistamassa, että EU:n meriturvallisuutta koskevat edut tulevat huomioon otetuiksi.

Kun otetaan huomioon uusien langattomien järjestelmien nopea tekninen kehitys ja kaupallinen käyttöönotto, on varauduttava siihen, että esiin voi nousta muita asioita, jotka vaativat huomiota. WRC:llä on tavallisesti tarpeeksi joustoa sellaistenkin asioiden käsittelemiseksi, jotka eivät ole varsinaisesti asialistalla, koska se saa tukea erityisesti ITU:n työryhmissä tehtävistä jatkuvista tutkimuksista.

Mitä WRC-07:n asialistalle ei otettu: Useat valtuuskunnat pyysivät, että WRC-07:n asialistalle otettaisiin joitakin ajankohtaisia taajuusasioita, esimerkiksi SRD-järjestelmille (lyhyen kantaman laitteet, kuten RFID-laitteet, lääketieteellinen telemetria jne.) ja UWB:lle (ultralaajakaistaa käyttävä tekniikka, kuten laajakaistaiset lyhyen kantaman viestintäjärjestelmät) säädetyt yleiset taajuudenkäyttökriteerit. Ehdotuksia ei hyväksytty. Myös päätös siitä, miten uusia taajuuksia voidaan sijoittaa radiotaajuusspektrin reunalle (yli 275 GHz:n taajuudelle), siirrettiin vuoteen 2010. Sitä ei pidetty olennaisen tärkeänä aiheena seuraavaa konferenssia varten, jollaisena pidettiin pyyntöä tutkia parhaillaan suunnitteilla olevien erittäin herkkien radioteleskooppien uuden sukupolven suojausta, joka voidaan toteuttaa EU:n TTK-osarahoituksella [29].

[29] RadioNET-hanke: ftp://ftp.cordis.lu/pub/improving/docs/ari_projects_brochure_radionet.pdf.

Teknologian kehitys hämärtää ITU:ssa määriteltyjen palveluiden, kuten satelliittijärjestelmien (FSS, BSS, MSS), välisiä eroja [30]. Kysymys kiinteiden palvelujen, yleisradiopalvelujen ja siirtyvien palvelujen toisiaan lähenevistä sovelluksista ja niiden taajuusvarauksista on nyt WRC-07:n jälkeisen konferenssin asialistalla [31], vaikka sitä todennäköisesti joudutaankin käsittelemään Euroopassa jo tätä ennen.

[30] Myös ITU:n palveluihin sisältyvien laitteiden määritelmät sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi, kun on kyse "maanpäällisestä siirtyvästä" palvelusta, solukkoverkkoa ja suljettua radioverkkoa (PMR) koskevat markkinoiden määritelmät ovat tulossa vaikeiksi erottaa toisistaan.

[31] WRC-10:n kahden alustavan asialistan kohdan kautta: ensimmäisessä pohditaan varauksia taajuusaluetta 806-863 MHz käyttävälle matkaviestinpalvelulle alueella 1 analogisesta digitaaliseen TV:hen siirtymisen johdosta ja toisessa käsitellään maanpäällisten langattomien vuorovaikutteisten multimediasovellusten kehittämiseen ja sääntelyvaatimuksiin liittyvien ITU-R-selvitysten edistymistä.

EU:n WRC-07:ää koskeva lähestymistapa: Euroopan komissio toimii kuten aiemminkin WRC-07-prosessin taustalla koordinoimalla EU:n kantoja ja etuja konferenssissa. Se luottaa kuitenkin siihen, että CEPT:ssä toimivat eurooppalaiset asiantuntijat tekevät pätevää työtä valmistellessaan Euroopan teknisiä lähestymistapoja konferenssia varten ja että he neuvottelevat niistä menestyksekkäästi.

Päätöksentekijöiden on kiinnitettävä lisääntyvässä määrin huomiota monimutkaisiin teknis-lainsäädännöllisiin neuvotteluihin, joita radiotaajuusalalla käydään. WRC:n lisäksi tämä koskee myös konferensseja, joissa taajuuksia suunnitellaan, kuten CEPT:n äskeistä digitaaliradiosuunnittelua koskevaa Maastricht-02 -konferenssia ja ITU:n tulevaa alueellista radioviestintäkonferenssia (RRC04-06), jossa suunnitellaan yleisradiolähetysten digitalisointia [32]. Yhteisymmärryksen syntymistä yleisistä politiikan suuntaviivoista ja valinnoista voitaisiin edistää pienellä "poliittisella silmälläpidolla" ennen kuin tekniset neuvottelut alkavat ja vaikeuttavat valintojen tekemistä. Komissio on jo pyytänyt radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevää ryhmää [33] laatimaan EU:lle WRC-07:ää varten selkeät päämäärät, jotka täydentävät CEPT:n teknistä valmistelutyötä. Tämä lähestymistapa on myös hyödyllinen perusta mahdollisille poliittisille keskusteluille muiden kuin EU-valtioiden kanssa.

[32] http://www.itu.int/ITU-R/conferences/rrc/rrc-04/index.html.

[33] http://rspg.groups.eu.int/documents/meeting_documents/index_en.htm.

On myös suunniteltu, että toimintaan otetaan mukaan kaikki asiaan liittyvät Euroopan eturyhmät julkisia työpajoja ja kuulemistilaisuuksia järjestämällä. Tämä on apuna valmisteltaessa lähempänä konferenssia laadittavaa WRC-07:ää koskevaa komission tiedonantoa, jonka tarkoituksena on saada asialle poliittista tukea EU:n ministerineuvostolta.

6. Eurooppalainen koordinointi ja konferenssijärjestelyt

Jäsenvaltioiden välinen koordinointi: EU:n valtuuskunnat, jotka työskentelevät CEPT:n puitteissa puheenjohtajavaltion ja komission tukemina, tekivät tiivistä yhteistyötä WRC-03:n neuvotteluprosessin aikana ja onnistuivat säilyttämään EU:n yhtenäisen kansainvälisen edustuksen. Komissio osallistui WRC-03:een Euroopan unionin edustajana radiotaajuuspäätöksen mukaisesti. Komission osallistuminen oli erityisen merkityksellistä radiosatelliittinavigointia koskevissa asioissa, koska Galileo-ohjelman puolesta työskentelevä ryhmä sai monet Euroopan ulkopuoliset valtuuskunnat vakuuttuneiksi oman kantansa tuomista eduista. Muilla EU:n politiikkoihin vaikuttavilla aloilla kuten tietoyhteiskuntaa ja liikennettä koskevissa asioissa komissio oli vähemmän läsnä, mikä ei johtunut neuvottelutuloksia koskevan kiinnostuksen puutteesta vaan siitä, että oli vaikeaa osallistua aktiivisesti niin moneen eri asiaan neljän viikon ja satojen kokousten aikana.

CEPT:n ja Euroopan komission suhde oli pääasiassa toistaan täydentävä ja tehokas erityisesti arkaluonteisia asioita koskeneissa neuvotteluissa. EU:n valtuuskuntien osoittaman huomattavan yhteenkuuluvuuden vuoksi konferenssin aikana ei ollut tarvetta soveltaa mitään EU:n virallista koordinointimenettelyä. Yhteenkuuluvuus johtui radiotaajuusasiantuntijoiden valmistelemista yhteiseurooppalaisista ehdotuksista, jotka useimmat EU:n hallinnot saattoivat allekirjoittaa ja joita ne kannattivat. Yhteinen toiminta CEPT:ssä toi menestystä ja tehokkuutta neuvotteluihin. Toiminnan kannalta se mahdollisti sen, että kaikilla Euroopan valtuuskunnilla säilyi tuntuma konferenssin moniin "neuvottelujuonteisiin". Lisäksi kaikki EU:n jäsenvaltiot noudattivat tarkasti CEPT:n WRC-konferenssiin osallistumiseen liittyvien sääntöjen kirjainta ja henkeä. Näin eivät tosin tehneet kaikki CEPT:n jäsenvaltuuskunnat.

Elinkeinoelämän osallistuminen: WRC-prosessi on hyvin tärkeä suurimmille taajuusspektriä käyttäville aloille, kuten televiestinnälle, yleisradiotoiminnalle ja liikenteelle. Palveluntarjoajan tai laitevalmistajan on tavallisesti helpompaa saada kansallisten viranomaisten lupa käyttää erityislaitteita tietyillä taajuuskaistoilla, jos se on ITU:n taajuusvarauksien ja suositusten mukainen. Samasta syystä on myös helpompi saada potentiaaliset sijoittajat vakuuttuneiksi ja sitoutumaan tiettyihin yritysstrategioihin. Uusien tekniikoiden tai muiden taajuusspektriin liittyvien etunäkökohtien puolestapuhujat pyrkivätkin lisäämään tai pitämään yllä painoarvoaan ITU:n yhteydessä vaikuttaakseen viranomaisiin, joista suurimmalla osalla ei yleensä ole voimakkaita poliittisia tavoitteita suuntaan eikä toiseen. Tämä on myös tärkeä syy saada taajuuksia koskevia erityiskysymyksiä tulevien WRC:iden asialistoille [34].

[34] Myös eräs toinen seikka on tässä tärkeä, nimittäin se, miten kysymystä valmistellaan (eli "tutkitaan") ennen konferenssia. Tämän vuoksi kysymyksen soveltamisala, asiaa käsittelevän ITU:n tutkimusryhmän tehtävät ja koostumus ja jopa ryhmän puheenjohtajan mieltymykset merkitsevät paljon.

Aikaisemmin jotkin elinkeinoelämän alat ovat olleet sitä mieltä, että niiden asema ITU:ssa ei ole oikeassa suhteessa niiden taloudelliseen merkitykseen nähden. Neuvosto pyysi tämän vuoksi komissiota rohkaisemaan elinkeinoelämää ja muita taajuuksien käyttäjiä osallistumaan WRC-03-prosessiin ja sen valmisteluun Euroopassa. Euroopan elinkeinoelämällä oli neuvotteluissa rakentava rooli itse konferenssin aikana, ja sen yleisille eurooppalaisille kannoille antama tuki auttoi olennaisesti saamaan monet tärkeät kysymykset suotuisaan päätökseen. Komissio edistää jatkossakin laajaa ja avointa osallistumista WRC-prosessiin.

Konferenssin järjestelyt: WRC-03 oli erittäin laaja ja hyvin organisoitu tapahtuma, jonka maailmanlaajuista radiotaajuuksien varaamista koskevat tulokset useimmat asianosaiset jälleen kerran voivat hyväksyä. Konferenssin onnistunut ja kitkaton sujuminen johtui selvästi siitä, että erikseen neuvoteltavien monien teknisten kysymysten välillä oli vähemmän "poliittisia kytköksiä" kuin aikaisemmissa konferensseissa. Tämä on tervetullut suuntaus, jota tukevat kaikkien alueellisten organisaatioiden - myös lisääntyvässä määrin kehitysmaiden edustajien - ennen konferenssia solmimat työskentely-yhteydet. Konferenssin järjestäjät olivat omaksuneet lähes paperittoman tavan työskennellä käyttäen paljon taajuuksilla 2.4 ja 5 GHz toimivia RLAN-palveluja. Sen ansiosta asioiden käsittely konferenssissa oli tehokkaampaa ja kustannuksiltaan edullista ja toimi reaaliaikaisena demonstraationa tämän tyyppisten langattomien sovellusten tuomasta lisäarvosta.

7. ITU:n taajuuksien koordinointiprosessi ja Euroopan unioni

WRC:n kokousten tehtävä on etsiä yhteistä pohjaa hyvin erilaisten sosioekonomisten ja poliittisten etujen välillä. Vaikka ITU:n radio-ohjesäännöllä on kansainvälisen, usein kansallisin menettelyin ratifioidun sopimuksen status [35], "konsensuksen" löytymistä helpottaa se, että on riittävästi joustoa, jonka ansiosta ITU:n jäsenvaltiot voivat osallistua tiettyihin määräyksiin tai olla osallistumatta niihin. Hyvin monet hallinnot haluavat sopimukseen "lisähuomautuksia", joita käyttämällä ne voivat irrottautua taajuuksien yhdenmukaistamisprosessista monien kysymysten osalta [36]. Lisäksi hallinto voi ottaa käyttöön minkä tahansa radiosovelluksen millä taajuudella tahansa haluamillaan käyttöehdoilla, kunhan se ei häiritse radio-ohjesäännön mukaisesti toimivia palveluja, erityisesti muiden maiden palveluja (ITU:n radio-ohjesäännön 4.4 artikla).

[35] ITU:n peruskirjan 54 artikla.

[36] ITU pyrkii jokaisessa WRC:ssä vähentämään radio-ohjesäännöstä poikkeamisia ja siihen tehtäviä "lisähuomautuksia", mutta itse asiassa niiden määrä lisääntyi WRC-03:ssa. Tämä osoittaa, että vapaaehtoisessa mallissa yhdenmukaistaa taajuuksia hallinnollisesti on joitakin heikkouksia.

Kaiken kaikkiaan komissio, vaikka ei osallistukaan ITU:n tutkimusryhmien päivittäiseen työskentelyyn, pyrkii varmistamaan, että ITU-konferenssien valmistelussa ja niitä koskevissa neuvotteluissa käytettävät lähestymistavat ovat taajuusvarausten ja toimilupien myöntämiseen sovellettavien EU:n tavoitteiden ja periaatteiden mukaisia [37]. Euroopan unionin uusi sähköisen viestinnän sääntelykehys noudattelee tarkasti sellaisia periaatteita kuin teknologinen riippumattomuus, oikeusvarmuus ja suhteellisuus sekä unionin perustavoitteita, kilpailun edistämistä, yhtenäismarkkinoiden lujittamista ja kansainvälisen kaupan teknisten esteiden poistamista.

[37] Ks. komission tiedonanto KOM(2003) 526 lopullinen, "Euroopan unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat: Monenvälisyys".

Koska Euroopan yhteisö ei ole ITU:n osapuoli, kun taas jäsenvaltiot ovat, niiden ITU:n puitteissa ottamat velvoitteet on pantava täytäntöön EY:n oikeuden mukaisia velvoitteita noudattaen. Tämä toistettiin 15:n Euroopan unionin jäsenvaltion ja 10 liittyvän valtion allekirjoittamassa virallisessa julistuksessa, joka jätettiin ITU:lle liitettäväksi WRC-03:n päätösasiakirjaan [38].

[38] Julistuksessa sanotaan: Euroopan unionin jäsenvaltioiden valtuuskunnat ilmoittavat, että Euroopan unionin jäsenvaltiot soveltavat tässä konferenssissa hyväksyttyä radio-ohjesäännön muutosta niille Euroopan yhteisön perussopimuksessa asetettujen velvoitteiden mukaisesti.

8. Päätelmät

ITU:n radio-ohjesääntö perustuu yleiseen yhteisymmärrykseen radiotaajuuksien maailmanlaajuisesta hallinnoinnista. Tämä on asia, jossa kaikilla valtioilla on huomattavia etuja ajettavanaan. Maailman radioviestintäkonferensseissa päädytäänkin tavallisesti sopimuksiin, jotka tukevat näitä yleisiä puitteita. Ei ole asianmukaista eikä tämän tyyppisessä prosessissa vaadittavan yhteisymmärryksen hengen mukaista, että konferenssin jälkeen julistetaan jonkin asialistan kohdan "voittaneen" toisen kohdan WRC-03:ssa. Kokonaisuutena katsoen konferenssissa pystyttiin jälleen kerran tasapainottamaan kaikki moninaiset taajuusresurssien käyttöön liittyvät edut, ja näin ollen sen tavoitteet saavutettiin. Euroopan unionin konferenssille asettamat tärkeimmät tavoitteet saavutettiin merkittävässä määrin. Näiden neuvottelujen myönteinen lopputulos tukee tärkeitä EU:n politiikkoja, jotka ovat riippuvaisia radiotaajuuksista. Erityisesti on tässä yhteydessä mainittava laajakaistaisten RLAN-järjestelmien käyttöehtojen maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen ja Galileo-satelliittijärjestelmän etujen pitkän aikavälin turvaaminen.

Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot käyttävät hyväkseen Euroopan unionissa luotuja mekanismeja kehittäessään omaa yhdenmukaista radiotaajuuspolitiikkaansa WRC-03:n tulosten täytäntöönpanemiseksi. WRC-03:n päättyminen merkitsee myös valmisteluprosessin alkua uudelle konferenssille (WRC-07). Komissio antaa tällekin konferenssille tukensa laatimalla poliittisia tavoitteita, toimimalla taustatekijänä CEPT:ssä käytävissä teknisissä keskusteluissa ja edistämällä radiotaajuuksien käyttäjäkunnan laajaa osallistumista.

SANASTO

AMSS // Aeronautical Mobile Satellite Service, ilmailun siirtyvä satelliittiliikenne

ARNS // Aeronautical Radio-Navigation Service, ilmailun radionavigointi

BSS // Broadcast Satellite Service, satelliittiyleisradio

CEPT // European Conference of Post and Telecom Administrations, Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssi

DME // Distance Measuring Equipment in aircraf, etäisyysmittauslaitteisto

DRM // Digital Radio Mondiale broadcasting system, digitaalinen radiojärjestelmä

ECP // European Common Proposal, CEPT:n hyväksymistä edellyttävä yhteiseurooppalainen ehdotus

EESS // Earth Exploration Satellite Services, maantutkimuksen satelliittipalvelut

ECC // Electronic Communications Committee, CEPT:n sähköisen viestinnän komitea

ESV // Earth Stations on board of Vessels, kiinteän satelliittiliikenteen päätteet laivoissa

FS // Terrestrial Fixed Service, maanpäälliset kiinteät järjestelmät

FSS // Fixed Satellite Service, kiinteä satelliittiliikenne

GALILEO // Eurooppalainen satelliittinavigointi- ja paikantamisjärjestelmä

GBAS // Ground-Based Augmentation System, paikannuksen tehostamisjärjestelmä ilmailuun

GMDSS // Global Maritime Distress Safety System, merenkulun maailmanlaajuinen hätä- ja turvallisuusjärjestelmä

GMES // Global Monitoring for Environment and Security, ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä

GPS // Global Positioning System, Yhdysvaltain maailmanlaajuinen paikantamisjärjestelmä

HAPS // High Altitude Platform System, stratosfääriasema

HDFSS // High-Density Fixed Satellite Service, tiheästi rakennettu kiinteä satelliittiliikenne

IMT-2000 // International Mobile Telecommunications for 2000

ITU // International Telecommunications Union, kansainvälinen teleliitto

MSS // Mobile Satellite Service, siirtyvä satelliittiliikenne

PPDR // Public Protection and Disaster Relief, väestönsuojelu ja katastrofiapu

RAS // Radio Astronomy Service, radioastronomialiikenne

RFID // Radio Frequency Identification Tags, radiotaajuiset etätunnisteet

RLAN // Radio Local Area Network, langaton lähiverkko

RNSS // Radio Navigation Satellite System, satelliittiradionavigointijärjestelmä

RR // Radio Regulations, ITU:n radio-ohjesääntö

RSC // Radio Spectrum Committee, radiotaajuuskomitea

RSPG // Radio Spectrum Policy Group, radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä

TTK // Tutkimus ja teknologian kehittäminen

TFTS // Terrestrial Flight Telephone System, lentokoneiden maanpäällinen televiestintäjärjestelmä

VSAT // Very Small Aperture Terminal, pieni satelliittimaa-asema

WRC // World Radiocommunications Conference, maailman radioviestintäkonferenssi

WWI // Wireless World Initiative, älykästä televiestintää, "langatonta maailmaa" koskeva aloite