FI

|| EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

Bryssel  20.3.2003

KOM(2003) 124 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

Euroopan unionin toiminta tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä Vuosikertomus 2002

KOMISSION KERTOMUS

Euroopan unionin toiminta tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä Vuosikertomus 2002

Tiivistelmä................................................................................................................................... 5

1.           Kehitteillä oleva eurooppalainen tutkimusalue............................................................. 6

1.1.        Tutkimuspolitiikan koordinointi................................................................................... 6

1.2.        Tutkijoiden liikkuvuus.................................................................................................. 8

1.3.        Tutkimuksen ja innovoinnin välinen kytkös................................................................. 8

1.4.        Tutkimusinfrastruktuurit............................................................................................. 11

1.5.        Tieteen ja yhteiskunnan suhteet.................................................................................. 12

1.6.        Kansainvälinen ja alueellinen ulottuvuus.................................................................... 15

2.           Kuudennen puiteohjelman valmistelu......................................................................... 17

2.1         Toimielinten väliset keskustelut.................................................................................. 17

2.2.        Toteutusvälineet.......................................................................................................... 19

3.           Viidennen puiteohjelman toteuttaminen ja vaikutus vuonna 2001............................. 21

3.1.        Puiteohjelman toteuttaminen...................................................................................... 21

3.2         Yhteisön tukeman tutkimuksen vaikutus.................................................................... 22

3.3.        Kansainvälinen yhteistyö............................................................................................ 26

3.4.        Puiteohjelman arviointi............................................................................................... 29

4.           Neuvonanto ja seuranta.............................................................................................. 30

4.1.        Tieteen ja tekniikan tutkimuskomitea (CREST)......................................................... 30

4.2.        Neuvoa-antavat asiantuntijaryhmät............................................................................ 30

4.3.        Ohjelmakomiteat......................................................................................................... 30

4.4.        Korkean tason työryhmät........................................................................................... 31

4.5.        Tieteellinen neuvonanto.............................................................................................. 31

5.           Tulevaisuudennäkymät............................................................................................... 33

Liite I    .................................................................................................................................... 34

Liite II ...................................................................................................................................... 62

Vuosikertomuksen oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 173 artikla: "Jokaisen vuoden alussa komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen. Kertomuksessa annetaan tiedot edellisen vuoden toiminnasta tutkimuksessa ja teknologisessa kehittämisessä sekä tulosten levittämisessä sekä kuluvan vuoden työohjelmasta."

Viidettä TTK-puiteohjelmaa koskevan päätöksen (182/1999/EY, EYVL L 26, 1.2.1999) 5 artikla: "Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleisestä edistymisestä puiteohjelman ja erityisohjelmien täytäntöönpanossa."

Osallistumissääntöjä koskevan päätöksen (1999/65/EY, EYVL L 26, 1.2.1999) 24 artikla: "Vuosikertomuksessa, jonka komissio lähettää perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annetaan tiedot tämän päätöksen täytäntöönpanosta."

Muut tietolähteet

– Vuosittaiset seurantaraportit (säännöllinen ja jatkuva tarkastelu), jotka julkaistaan vuosittain puiteohjelmasta ja kaikista erityisohjelmista ja joissa esitetään riippumaton yhteenveto ohjelmien täytäntöönpanon edistymisestä ja laadusta.

– Viisivuotisarviointiraportit, jotka julkaistaan puiteohjelmasta ja kaikista erityisohjelmista joka neljäs vuosi ja joissa esitetään riippumaton takautuva arvio Euroopan unionin TTK-ohjelmien merkityksestä, tehokkuudesta, tuloksista ja vaikutuksista viiden edellisvuoden ajalta.

– Tieteellisiä ja teknologisia indikaattoreja koskeva EU:n raportti, joka sisältää selvityksiä, tilastoja ja perusteellisia analyysejä EU:n ja kansallisista TTK-toimista sekä niiden maailmanlaajuisesta kontekstista.

– Tutkimusta ja kehittämistä koskevat Eurostatin vuositilastot, jotka sisältävät kansainvälisesti vertailukelpoisia ja alueellisesti eriteltyjä tilastoja jäsenvaltioiden t&k-budjettimäärärahoista, t&k-menoista, t&k-henkilöstöstä ja jäsenvaltioissa myönnetyistä patenteista.

– EU:n ehdokasmaiden sekä Venäjän federaation t&k- ja innovaatiotilastot (Eurostat).

– Euroopan tiedettä ja teknologiaa koskevat tilastot (Eurostatin tilastosarja Panorama of the European Union).

– Eurostatin tilastosarja Statistics in Focus (tiede ja teknologia).

– Komission vuosittaiset talousarvioasiakirjat: alustava talousarvioesitys, talousarvio, konsolidoitu tilinpäätös ja tase.

– Yhteisön TTK-ohjelmien yhteydessä julkaistut tutkimukset ja analyysit, joissa käsitellään näihin ohjelmiin kuuluvien TTK-alojen erityiskysymyksiä.

Suurin osa näistä asiakirjoista on saatavissa tai tilattavissa seuraavilta komission Internet-sivuilta:

– Komission yleinen EUROPA-sivusto: http://europa.eu.int

– CORDIS-sivusto, jolta löytyy tietoa TTK-puiteohjelmasta:            http://www.cordis.lu

– Komission tutkimuksen pääosaston sivusto: http://europa.eu.int/comm/research

– Tietoyhteiskunnan pääosaston sivusto:         http://europa.eu.int/information_society/

– Yritystoiminnan pääosaston sivusto: http://europa.eu.int/comm/enterprise/

– Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) sivusto: http://www.jrc.org

– Eurostatin sivusto: http://europa.eu.int/comm/eurostat

Näillä sivuilla on kattavat tiedot Euroopan unionin tutkimuspolitiikasta. TTK-puiteohjelmalle omistetulta CORDISin sivustolta, tutkimuksen pääosaston sivuilta ja edellä mainituilta komission muiden yksiköiden sivuilta löytyvät kaikki viiteasiakirjat, julkaistut ehdotuspyynnöt sekä runsaasti muuta tietoa komission avoimuus‑ ja tiedotuspolitiikkaa vastaavalla tavalla.

Tämän kertomuksen liitteessä esitetään viidennen puiteohjelman kaikkien erityisohjelmien tieteelliset ja teknologiset toimet vuodelta 2001 sekä vuoden 2002 suuntaviivat. Liite on saatavissa osoitteesta http://europa.eu.int/comm/research/report2002.html.

Tiivistelmä

Tämä kertomus koskee tammikuun 2001 ja maaliskuun 2002 välistä ajanjaksoa, jonka aikana yhteisön tutkimuspolitiikka kehittyi ennennäkemättömällä tavalla. Komissio syvensi tarkasteluaan eurooppalaisen tutkimusalueen eri näkökohdista ja laati puiteohjelman, joka kaikilta osiltaan tukee eurooppalaista tutkimusaluetta.

Komissio vahvisti vuoden 2001 helmikuun ja syyskuun välillä kuudetta puiteohjelmaa ja sen resursseja koskevat ehdotukset. Ehdotusten ensimmäisen käsittelyn jälkeen neuvosto ja parlamentti pääsivät laajalti yksimielisyyteen puiteohjelman kokonaisrahoituksesta, rakenteesta, painopisteistä ja toteutusvälineistä. Komissio muutti resursseja koskevia ehdotuksiaan, jotta ne vastaisivat neuvoston ja parlamentin saavuttamaa yhteisymmärrystä ja jotta kuudes puiteohjelma saataisiin hyväksyttyä nopeasti.

Samaan aikaan komissio laati toteutusvälineiden soveltamista koskevat säännöt. Toteutusvälineitä ovat integroidut hankkeet, huippuosaamisen verkostot ja yhteisön osallistuminen useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin tutkimusohjelmiin. Viimeksi mainitun osalta komissio kehotti neuvoston pyynnöstä jäsenvaltioita ehdottamaan aloja, joilla tällainen yhteisön rahoitus voisi tulla kysymykseen.

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa saavutettiin merkittäviä virstanpylväitä, kun julkaistiin alustavat tulokset kansallisten TTK-politiikkojen esikuva-analyysistä ja Euroopan tieteellisen huippuosaamisen kartoituksesta (benchmarking), laadittiin tutkijoiden liikkuvuusstrategia, julkistettiin Euroopan innovaatiotulostaulu, käynnistettiin "Tiede ja yhteiskunta" ‑toimintasuunnitelma ja julkaistiin tiedonannot eurooppalaisen tutkimusalueen kansainvälisestä ja alueellisesta ulottuvuudesta.

Samaan aikaan allekirjoitettiin komission ja Euroopan investointipankin välinen tutkimusalan yhteistyötä koskeva puitesopimus, ja tiedeyhteisön Euroopan laajuinen viestintäverkko GEANT saavutti käyttövalmiusasteen.

Viidennen puiteohjelman toteuttamista jatkettiin vuonna 2001 menestyksekkäästi tekemällä lähes 5 000 sopimusta, joissa on mukana yli 23 000 osallistujaa. Yhteisön rahoitus on näissä yli 3,7 miljardia euroa. Ajanjakson aikana edistyttiin myös tavoitteissa, jotka liittyvät pienten ja keskisuurten yritysten osuuteen toiminnassa, naisten osallistumiseen tutkimustyöhön ja eettisten näkökulmien parempaan huomioonottoon. Tarvittavia välineitä kehitettiin ja analyysiä syvennettiin, jotta voitaisiin paremmin määritellä yhteisön tutkimuksen sosioekonominen vaikutus.

Kansainvälinen yhteistyö laajeni, kun Maltan, Ukrainan, Venäjän ja Intian kanssa allekirjoitettiin sopimukset ja Aasian, Latinalaisen Amerikan, Karibian maiden ja Balkanin maiden kanssa kehitettiin alueiden välisiä suhteita.

Neuvoa-antavat työryhmät – CREST, neuvoa-antavat asiantuntijaryhmät ja komission jäsenen Philippe Busquinin vuonna 2001 perustamat korkean tason työryhmät – ovat selvityksillään ja lausunnoillaan täysimääräisesti avustaneet komissiota tutkimusalan toimissa. Vuoden 2001 toisella puoliskolla aloitti toimintansa uutena neuvoa-antavana elimenä tutkimusalan eurooppalainen neuvoa-antava komitea EURAB.

1.           Kehitteillä oleva eurooppalainen tutkimusalue

Eurooppalaiseen tutkimusalueeseen tähtäävä hanke lähti liikkeelle komission aloitteesta[1] ja Eurooppa-neuvoston alun perin Lissabonissa ilmaisemasta halusta integroida ja koordinoida tutkimustoimia ja ‑politiikkaa paremmin kansallisella ja Euroopan tasolla. Eurooppalaista tutkimusaluetta toteutetaan ns. avoimella koordinointimenetelmällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä komission kanssa tarpeen mukaan ja eri yhdistelmissä konkreettisissa toimissa, joilla pyritään jäljempänä mainittuihin tavoitteisiin.

Edistymisestä eurooppalaisen tutkimus‑ ja innovointialueen luomisessa laadittiin ensimmäinen kertomus[2] Tukholman Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa 2001.

1.1.        Tutkimuspolitiikan koordinointi

1.1.1.     Tutkimuspolitiikkojen esikuva-analyysi (benchmarking)

Kansallisten tutkimuspolitiikkojen esikuva-analyysi perustuu jäsenvaltioiden kanssa sovittuun metodologiaan ja kahteenkymmeneen indikaattoriin[3]. Analyysi on keskittynyt neuvoston kesäkuussa 2000 valitsemaan viiteen aihepiiriin, joina ovat tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävät julkiset ja yksityiset investoinnit; tieteen ja teknologian tuottavuus; tutkimuksen vaikutus taloudelliseen kilpailukykyyn ja työllisyyteen; tutkijavoimavarat ja tieteellisen kulttuurin edistäminen; suuren yleisön käsitys tieteestä. Analyysi on annettu viiden asiantuntijaryhmän tehtäväksi. Ensimmäisiin viiteentoista jo käytettävissä oleviin indikaattoriin liittyvät tiedot julkaistiin kesäkuussa 2001[4], ja viiden jäljellä olevan indikaattorin käsittelyä on jatkettu yhteistyössä Eurostatin kanssa. Ensimmäinen tilanneraportti julkaistiin kesäkuussa 2001[5]. Esikuva-analyysin ensimmäiset tulokset[6] jaettiin Geronassa kokoontuneelle tutkimus‑ ja teollisuusministerien seminaarille 1. helmikuuta 2002 ja esiteltiin Euroopan parlamentin teollisuus‑, ulkomaankauppa‑, tutkimus‑ ja energiavaliokunnalle 26. helmikuuta 2002. Tulokset on julkaistu CORDISin sivuilla[7] laajaa keskustelua ja palautetta silmällä pitäen.

Kansallisten tutkimuspolitiikkojen esikuva-analyysiä on toteutettu samanaikaisesti Euroopan innovaatiokartoituksen kanssa (European Trend Chart on Innovation), jossa julkaistaan joka vuosi Euroopan innovaatiotulostaulu (ks. 1.3.1).

1.1.2.     Euroopan tieteellisen huippuosaamisen kartoitus

Tieteellisen huippuosaamisen kartoituksessa pyritään yksilöimään erityiset TTK-valmiudet Euroopassa, myös vähän tunnetut ja/tai pienimittaiset, ja arvioimaan niihin liittyvä huippuosaaminen. Tämän huippuosaamisen näkyvyyden pitäisi kasvaa kansainvälisesti, kun kartoituksen tuloksia levitetään laajalti päätöksentekijöille, tiedeyhteisölle, yrityksille ja investoijille. Lisävaikutuksina voisi olla, että verkottuminen, Euroopan sisäinen liikkuvuus ja tietämyksen siirto tehostuvat ja Euroopasta tulee houkuttelevampi tutkijoille. Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston pyynnöstä ja 15. kesäkuuta 2000 pidetyn neuvoston istunnon päätelmien pohjalta komissio ja jäsenvaltiot ovat määrittäneet metodologian[8], jota sovelletaan Euroopan tieteellisen huippuosaamisen kartoituksessa aluksi kolmella alalla: biotieteissä, nanoteknologiassa ja taloustieteissä. Tämä alustava kartoitus laajennettiin koskemaan myös puiteohjelmaan assosioituneita maita. Tavoitteena on arvioida metodologian edut ja haitat ja määritellä, miten saatujen kokemusten perusteella voidaan koostaa yleiskäyttöinen metodologia, jota voidaan sitten käyttää jatkettaessa kartoitusta vuodesta 2003. Luonnollisesti myös alustava vaihe tuottaa rajoitetun määrän käyttökelpoisiin ja kiinnostaviin tuloksiin johtavia kartoituksia.

Taloustieteiden kartoituksen ensimmäiset tulokset ovat jo käytettävissä, ja niistä on keskusteltu sidosryhmien kanssa marraskuussa 2001. Biotieteiden ja nanoteknologian kartoitusta on valmisteltu selvityksin, jotka on tehty asiantuntijaryhmien avulla. Selvityksissä on tutkailtu eri mahdollisuuksia luoda vakaa pohja pilottimenetelmien soveltamiselle. Maaliskuussa 2002 nimitettiin sidosryhmien edustajista koostuva paneeli, joka avustaa komissiota alustavan kartoituksen seuraavissa vaiheissa ja antaa suosituksia siitä, miten metodologia saadaan yleiskäyttöiseksi. Avoimien tarjouspyyntöjen perusteella valitut toimeksisaajat[9] analysoivat biotieteiden ja nanoteknologian kirjallisuuden ja patentit ja kehittävät välineitä tulosten esittämiseksi muodossa, joka palvelee eri käyttäjäryhmien tarkoituksia. Huippuosaamisen alustavan kartoituksen lopulliset tulokset odotetaan saatavan vuoden 2002 loppuun mennessä. Metodologian yleiskäyttöä ja huippuosaamisen kartoituksen seuraavan vaiheen toteuttamista tarkastellaan vuoden 2002 viimeisellä vuosineljänneksellä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Perustana tälle tarkastelulle ovat käyttäjätarpeet ja alustavan kartoituksen tulokset.

1.1.3.     Kansallisten tutkimusohjelmien verkottaminen

Kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavien tutkimustoimien verkottaminen ja ohjelmien vastavuoroinen avaaminen ovat eräitä eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteista. Komissio on alustavasti käynnistänyt toteutettavuustutkimuksen Euroopan tutkimustoimintaa koskevan integroidun tietojärjestelmän käyttöönotosta. Tällaisen järjestelmän pitäisi helpottaa koordinointia. Lisäksi 30. toukokuuta 2001 julkaistiin tiedonanto[10] 169 artiklan soveltamisesta ja kansallisten ohjelmien verkottamisesta. Komissio on tiivistänyt vuoropuhelua kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa määritelläkseen, miten koordinointia tukevat toimet on syytä toteuttaa kuudennessa puiteohjelmassa, ja yksilöidäkseen alkuvaiheen ohjelmia, joihin olisi tarkoituksenmukaista soveltaa 169 artiklaa neuvoston 30. lokakuuta 2001 antamien päätelmien mukaisesti.

Kansallisten TTK-ohjelmien vastavuoroiseen avaamiseen tähtäävistä konkreettisista ehdotuksista keskusteltiin tutkimus‑ ja teollisuusministerien epävirallisessa seminaarissa Geronassa 1. ja 2. helmikuuta 2002. Aloiksi, joilla ohjelmia voidaan alkuvaiheessa avata, valittiin meritieteet, kasvigenomiikka, kompleksisuus ja kompleksit järjestelmät sekä kemia. Ehdotuksia on alettu toteuttaa asteittain täydentävillä toimilla CREST-komiteassa.

1.2.        Tutkijoiden liikkuvuus

Tutkimusministerien edustajien korkean tason työryhmän raportin[11] jatkotoimenpiteenä komissio antoi kesäkuussa 2001 tiedonannon Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia[12], jossa esitellään strategia tutkijoiden liikkuvuutta suosivan ympäristön luomiseksi eurooppalaisella tutkimusalueella.

Tiedonannossa ehdotetaan alkuvaiheen toimenpiteitä. Tarkoitus on parantaa tiedotusta avoimista tutkijanpaikoista ja kunkin maan hallinnollisista olosuhteista ja lainsäädännöstä (esim. webportaali) ja tarjota apua liikkuville tutkijoille ja heidän perheilleen (esim. liikkuvuuskeskusten verkon avulla). Tiedonannossa ehdotettiin useita toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa tutkijoiden ja heidän perheittensä tilannetta heitä välittömästi koskevissa asioissa (maahanpääsyehdot, sosiaaliturva, verotus jne.). Jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden kanssa on perustettu tätä tarkoitusta varten ohjausryhmä, jossa voidaan käydä säännöllisesti mielipiteiden vaihtoa tiedonannolla käynnistettyjen aloitteiden toteuttamisesta. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin maaliskuussa 2002.

Brysselissä järjestettiin vuonna 2001 laaja konferenssi An enlarged Europe for researchers ja pyöreän pöydän seminaari tutkijoiden liikkuvuudesta. Lisäksi tuettiin Belgian puheenjohtajakautenaan järjestämää konferenssia For a European research opened on the world.

1.3.        Tutkimuksen ja innovoinnin välinen kytkös

Vuonna 2001 jatkettiin tutkimuksen ja innovoinnin välisen kytköksen vahvistamisen tarkastelua. Tarkoituksena on aikaansaada EU:hun olosuhteet, jotka tukevat dynaamista yksityistä tutkimustoimintaa ja tuotetun tietämyksen parempaa taloudellista hyödyntämistä.

1.3.1.     Euroopan innovaatiotulostaulu

Komissio julkaisi Eurooppa-neuvoston pyynnöstä syyskuussa 2001 ensimmäisen täydellisen version vuotuisesta Euroopan innovaatiotulostaulusta[13]. Se on yksi Euroopan innovaatiokartoituksen (European Trend Chart on Innovation) kolmesta kulmakivestä, ja sen avulla toteutetaan "avointa koordinointimenetelmää" innovoinnin alalla.

Innovaatiotulostaulussa arvioidaan jäsenvaltioiden yksittäistä ja unionin kokonaisvaltaista innovointikapasiteettia seuraavia neljää pääteemaa tarkastellen: innovoinnin henkilöresurssit, uuden osaamisen syntyminen, osaamisen välittäminen ja soveltaminen sekä innovaatiorahoitus, ‑tuotos ja ‑markkinat.

Tulostaulun 17 indikaattoria valittiin mittapuiksi joillekin tärkeimmille innovointiin liittyville vaikutustekijöille. Näitä ovat peruslähtökohdat kuten koulutetut tutkijavoimavarat ja pääomasijoitukset, välituotokset kuten huipputeknologian patentit, lopputuotokset kuten innovatiivisten tuotteiden myyntiosuus sekä huipputeknologian tuotteiden (kuten tieto‑ ja viestintätekniikan laitteiden ja Internet-yhteyksien) markkinat[14].

Tulostaulu julkaistiin seuraavan kerran lokakuussa 2001[15]. Se on saatavissa myös Trend Chartin verkkosivulta interaktiivisena työkaluna[16]. Lukujen yhteydessä esitetään kattavia analyysejä, joissa tarkastellaan saavutuksia ja suuntauksia, nostetaan esille yksittäisten maiden vahvuuksia ja heikkouksia ja arvioidaan kunkin indikaattorin osalta lähentymistä tai hajontaa Euroopan maiden kesken.

– Monet 17 innovaatioindikaattorista osoittavat, että kärkipäässä olevat EU-maat ovat merkittävästi edellä Yhdysvaltoja ja Japania[17]. Tämä tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia hyvien käytäntöjen vaihdolle ja keskinäiselle oppimiselle Euroopan unionissa. Jäsenvaltioiden väliset vaihtelut ovat erityisen suuria neljän indikaattorin osalta, jotka ovat elinikäinen oppiminen, yritysten t&k-toiminta, huipputeknologian patentit ja innovaatioyhteistyössä mukana olevien pk-yritysten osuus. Kiinnostava havainto on, että erot ovat suurempia yksityisen päätöksenteon aloilla ja vähäisempiä osa-alueilla, joihin julkinen politiikka vaikuttaa voimakkaasti, kuten korkea-asteen koulutuksessa ja julkisissa t&k-investoinneissa. Tämä tarjoaa politiikalle vaikean haasteen: miten stimuloida innovointiin tähtääviä yksityisiä investointeja ja liiketoimintastrategioita.

– Kansallisen tason ongelmien lisäksi innovaatiotulostaulussa tuodaan esille kaksi keskeistä osa-aluetta, joilla Euroopan unionin tulokset ovat kokonaisuutena tarkastellen suhteellisen heikkoja Yhdysvaltoihin ja Japaniin verrattuna: yritysten t&k-toiminta ja teknologia-alan patentit. Tilanteen kohentamiseksi innovaatiotulostauluun liittyvissä asiakirjoissa ehdotetaan kahta poliittista toimenpidettä. Ensiksikin EU:n jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä tarjoamaan tai lisättävä kannusteita yritysten t&k-toiminnalle. Toiseksi on tutkittava, mikä on syynä Euroopan heikkoihin tuloksiin huipputeknologian patentoinnissa: johtuvatko huonot tulokset perusvalmiuksien puutteesta huipputeknologian aloilla vaiko eurooppalaisten yritysten patentointistrategioista. Yhtenä mahdollisena syynä Euroopan heikkouteen huipputeknologian patentoinnissa voi olla se, että Euroopan korkeakoulut ja julkiset tutkimuslaitokset eivät riittävässä määrin patentoi eivätkä kaupallista teknologiaa.

1.3.2.     Tutkimusinvestointien stimulointi

Vuonna 2001 jatkettiin Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston peräänkuuluttamaa työtä, jolla pyritään stimuloimaan tutkimukseen tehtäviä yksityisiä investointeja. Kyse on kahdentyyppisistä toimista:

– Tutkimukseen tehtäviä julkisia ja yksityisiä investointeja koskevan jo tehdyn esikuva-analyysin pohjalta käynnistettiin selvitys siitä, millä tavoin voitaisiin tehostaa julkisia rahoitusmekanismeja, joilla tuetaan tutkimukseen tehtäviä yksityisiä investointeja.

Viranomaisilla on käytössään useita välineitä, jotka tehokkaasti käytettyinä ja sopivina yhdistelminä voivat vaikuttaa yksityisiä investointeja stimuloivasti. Näihin kuuluvat välittömät toimenpiteet, kuten tuet, verotukselliset toimenpiteet, lainatakuut ja sijoitusten tuottotakuut sekä riskipääomatuki. Tältä osin selvityksen tavoitteena on yksilöidä hyvät käytännöt näiden välineiden käytössä, käytettiinpä niitä yksittäin tai yhdistellen.

Selvityksen pohjustustöiden perusteella komissio ehdotti Barcelonan Eurooppa-neuvostolle antamassaan tiedonannossa, että tutkimukseen ja kehittämiseen käytettävät julkiset ja yksityiset kokonaismenot pitäisi vuosikymmenen loppuun mennessä nostaa 3 prosenttiin BKT:stä. Yritysten osuuden tästä kokonaismäärästä pitäisi nousta suunnilleen kahteen kolmasosaan nykyisestä 55 prosentista. Lisäksi laadittiin asiakirja, jolla pohjustettiin Geronassa 1.–2. helmikuuta 2002 pidetyssä tutkimus‑ ja teollisuusministerien epävirallisessa seminaarissa käytyjä keskusteluja. Asiakirjassa tarkasteltiin, millä keinoin t&k-menojen osuus voidaan nostaa tavoiteltuun 3 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2010 mennessä.

– Koska Euroopan investointipankilla (EIP) ja Euroopan investointirahastolla (EIR) on keskeinen rooli tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien näkökulmasta, on pyritty määrittelemään synergiamahdollisuuksia investointien edistämiseksi. Tämä johti komission ja EIP:n väliseen yhteistyösopimukseen.

Komission ja EIP:n välisen jäsennetyn yhteistyön ansiosta komission, EIP:n ja EIR:n pitäisi voida helpommin yhdistää rahoituksensa, maksimoida toimiensa vaikutus yhteisön tasolla ja houkutella tutkimukseen tehtäviä yksityisiä investointeja. Komissio ja EIP:n työryhmä työskentelevät paraikaa luodakseen käyttöönsä tähän tarvittavat keinot.

Tutkimuskomissaari Philippe Busquin ja EIP:n pääjohtaja Philippe Maystadt allekirjoittivat 7. kesäkuuta 2001 tutkimusalaa koskevaa yhteismuistion[18]. Sillä luodaan puitteet yhteistyölle, jolla on tarkoitus parantaa rahoituslähteiden keskinäistä täydentävyyttä yhteisön tutkimuspuiteohjelman ja EIP:n ja EIR:n Innovation 2000 ‑aloitteen välillä.

EIP on osallistunut alakohtaisiin (esim. bioteknologia) seminaareihin ja on mukana kuudennen puiteohjelman valmistelussa. Tutkimuksen ja innovoinnin uusissa rahoitusjärjestelyissä on edistytty identifioimalla jo käytettävissä olevia rahoitustuotteita, jotka soveltuvat tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseen, ja kehittämällä tapoja niiden yhteiskäytölle.

1.3.3.     Teollis‑ ja tekijänoikeudet

Päämääränä on, että tietämys voidaan paremmin muuntaa taloudelliseksi arvoksi parantamalla teollis‑ ja tekijänoikeuksien (kuten patenttien) suojaa, hallinnointia ja siirtoa. Vuonna 2001 tähän päämäärään pyrittiin aktiivisesti seuraavin tavoin:

– Lainsäädäntöehdotuksia laadittiin bioteknologian teollis‑ ja tekijänoikeuksista ja tietokoneella toteutettujen keksintöjen patenttisuojasta, ja yhteisöpatentista[19] käytävissä keskusteluissa edistyttiin jonkin verran. Ratkaisematta ovat kuitenkin edelleen muutamat avainkysymykset, kuten kiistojen ratkaisuun käytettävän oikeuspaikan valinta, kielet ja kansallisten patenttivirastojen asema.

– Työryhmätapaamisissa ja asiantuntijaryhmissä yksilöitiin, edistettiin ja levitettiin parhaita käytäntöjä, joita voidaan soveltaa teollis‑ ja tekijänoikeuksien käyttöön tutkimus‑ ja innovointiprosessissa. Kysymyksistä kuultiin sidosryhmiä, minkä tuloksena asiantuntijat laativat yhteensä kolme raporttia. Raportit tarjosivat aineksia EU:n politiikan muotoiluun (esim. biotieteitä ja ‑teknologiaa koskevat tiedonannot ja toimintasuunnitelmat) ja suuntaviivoja tutkijoille. Uusia toimia (selvityksiä ja asiantuntijaryhmiä) on käynnistetty, jotta voitaisiin selvittää kansallisten teollis‑ ja tekijänoikeussääntöjen johdonmukaisuutta julkisrahoitteisessa tutkimuksessa, teollis‑ ja tekijänoikeuksien parasta mahdollista käyttöä korkeakoulujen ja yritysten välisessä tutkimusyhteistyössä sekä teollis‑ ja tekijänoikeuksien roolia tieto‑ ja viestintäteknologiaan perustuvassa tutkimuksessa. Osana tätä prosessia laajennettiin yhteistyötä sekä Euroopan patenttiviraston että Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) kanssa.

– Tietämyksen hallintaa koskevien suuntaviivojen laatiminen aloitettiin asiantuntijaryhmien ja työryhmätapaamisten tulosten pohjalta. Tarkoituksena on tukea teollis‑ ja tekijänoikeussääntöjen määrittelyä kuudennessa puiteohjelmassa.

1.4.        Tutkimusinfrastruktuurit

1.4.1.     Eurooppalainen lähestymistapa tutkimusinfrastruktuureihin

Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmien ja tutkimusneuvoston antaman lisätuen pohjalta komissio ehdotti valmisteluasiakirjassa Eurooppalaisen tutkimusalueen perusrakenteet[20] suuntaviivoja yleiseurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuuripolitiikalle. Ehdotukset perustuivat aiempien saavutusten ja nykyisten puutteiden analyysiin. Asiakirjassa suositeltiin erityisesti uusia mekanismeja, jotka mahdollistavat infrastruktuureja koskevan euroopanlaajuisen tieteellisen neuvonnan ja päätöksenteon sekä resurssien yhdistämisen uusien keskeisten infrastruktuurien kehittämiseksi. Lisäksi selvitettiin sitä, miten jo käytössä olevia infrastruktuureja voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Neuvosto totesi kesäkuussa 2001, että yleiseurooppalaisesta lähestymistavasta on hyötyä eurooppalaisen tutkimusalueen tutkimusinfrastruktuureille, ja pyysi komissiota tarkastelemaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, tarvitaanko tutkimusinfrastruktuuri­politiikan tueksi uusia järjestelyjä. Komissio kokosi asiaa pohtivan asiantuntijaryhmän, johon kaikki jäsenvaltiot nimesivät edustajia.

Asiantuntijaryhmä tuli siihen tulokseen, että eurooppalaisittain merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja koskeva päätöksenteko on käynyt jatkuvasti mutkikkaammaksi ja tehottomammaksi ja että tarvitaan kollektiivisempaa lähestymistapaa ohjaamaan jäsenvaltioita päätöksenteossa. Asiantuntijaryhmä kokoontui useaan otteeseen vuonna 2001. Se suositti vuoden 2002 alussa julkaisemassaan loppuraportissa, että jäsenvaltioiden tulisi perustaa tutkimusinfrastruktuureja käsittelevä eurooppalainen strategiafoorumi, jotta voitaisiin tukea johdonmukaista ja strategialähtöistä toimintaperiaatteiden määrittelyä Euroopan tutkimusinfrastruktuureja varten ja helpottaa monenvälisiä aloitteita tutkimusinfrastruktuurien käyttämiseksi ja kehittämiseksi.

1.4.2.     Nopeat tietoliikenneverkot tieteellistä viestintää varten

Komissio pyrki yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa aktiivisesti toteuttamaan Eurooppa-neuvoston Lissabonissa määrittelemää politiikkaa. Eurooppa on nyt saavuttanut johtoaseman maailmassa tutkimusverkkojen alalla.

Euroopalla on 1. marraskuuta 2001 lähtien ollut täysin toiminnallinen koko Euroopan kattava verkko (GEANT), jonka nopeus on 10 Gbp/s ja joka kytkee yhteen 32 kansallista tutkimus‑ ja koulutusverkkoa. Toisin sanoen kapasiteetti on kuusitoistakertaistunut vuodesta 2000. Lisäksi kansallisia tutkimus‑ ja koulutusverkkoja on parannettu, minkä seurauksena kaikkien eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen verkkoonpääsy on parantunut roimasti. Kaaviosta 1 käy ilmi, miten eri kansallisten tutkimus‑ ja koulutusverkkojen mahdollisuudet päästä Euroopan laajuisiin verkkoihin ovat parantuneet vuoden 2001 kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana.

GEANT ja muut hankkeet myös tukevat uuden Internet-yhteyskäytännön IPv6:n laajaa käyttöönottoa Euroopassa toimimalla laajamittaisina testausympäristöinä, joissa on mukana korkeakouluja ja yrityksiä. Nämä yhteiset toimet tukevat aktiivisesti EU:n politiikkaa tällä alalla.

Hyvin vaativissa tutkimusyhteisöissä (esim. korkean energian fysiikka, astronomia, molekyylibiologia, ympäristö jne.) pyritään ottamaan käyttöön yhä enemmän myös täydentäviä ja kokeiluluonteisia GRID-infrastruktuureja. GRID-konseptissa on kyse middleware-teknologiasta, jolla on määrä valjastaa maailmanlaajuisesti saatavilla oleva tiedonkäsittely‑ ja datakapasiteetti ja tuoda se saumattomasti saataville yhtenä resurssina kenelle tahansa verkon käyttäjälle. GEANTia ja GRIDejä pidetään seuraavan sukupolven Internetin merkittävinä rakennusosina.

1.5.        Tieteen ja yhteiskunnan suhteet

Marraskuussa 2000 julkaistiin komission valmisteluasiakirja Tiede, yhteiskunta ja kansalaiset Euroopassa, minkä jälkeen tieteen ja yhteiskunnan suhteista kuultiin laajasti eri osapuolia online-foorumilla[21]. Tällöin keskityttiin etenkin tutkimuspolitiikan ja yhteiskunnan tavoitteiden väliseen yhteyteen, riskinhallintaan ja ennalta varautumisen periaatteeseen, tieteen ja tutkimuksen etiikkaan, tutkijoiden ja kansalaisten väliseen vuoropuheluun, suuren yleisön käsitykseen tieteestä sekä naisten asemaan ja rooliin tieteessä. Julkinen kuuleminen päättyi 20. kesäkuuta 2001, johon mennessä 182 henkilöä oli rekisteröitynyt foorumissa ja 69 kannanottoa saatu, monet useammasta kuin yhdestä aiheesta.

1.5.1.     Toimintasuunnitelma "Tiede ja yhteiskunta"

Neuvoston päätöslauselmaan[22] reagoiden komissio vahvisti 4. joulukuuta 2001 toimintasuunnitelman Tiede ja yhteiskunta ja esitti sen tutkimusneuvostolle 10. joulukuuta 2001. Se koostuu 38 toimenpiteestä, joilla on tarkoitus edistää tieteellistä koulutusta ja kulttuuria Euroopassa, tuoda tiedepolitiikka lähemmäksi kansalaisia ja tehdä vastuullisesta tieteestä politiikanteon ydinosa.

Suunnitelma muodostaa hallinnoinnin apuvälineen, sillä kaikki tieteen ja yhteiskunnan suhteisiin liittyvät toimet esitetään siinä johdonmukaisena kokonaisuutena yleisine toteutusaikatauluineen ja välineineen, joiden avulla suunnitelman toteutusta voidaan seurata, toimien vaikutusta arvioida ja mukauttaa niitä tarpeiden mukaan.

1.5.2. Tutkimuksen etiikka

Tutkimuksen eettistä toimintakehystä kehitettiin pidemmälle luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän (EGE) kanssa. Tarkoituksena on sisällyttää se kiinteästi kuudenteen puiteohjelmaan.

EGE:n, Euroopan neuvoston ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa käydyn näkemystenvaihdon pohjalta määriteltiin kuusi etiikan alan toimea, joista tulee osa toimintasuunnitelmaa Tiede ja yhteiskunta:

– kehitetään eettisten kysymysten tieto‑ ja dokumentaatioseurantakeskus

– käynnistetään julkinen vuoropuhelu tieteen etiikasta

– lisätään tutkijoiden tietoisuutta eettisistä kysymyksistä

– edistetään eettisten komiteoiden paikallisia ja kansallisia verkkoja

– kehitetään kansainvälistä vuoropuhelua etiikan periaatteista

– suojellaan tutkimuksessa käytettäviä eläimiä.

Tiedonannossa Biotieteet ja biotekniikka – strategia Euroopalle (27. tammikuuta 2002) yksilöitiin seuraavat toimet:

– Eettisten kysymysten tutkimiseen ja tulosten levittämiseen lisätään kohdennettua yhteisön tukea. Näihin kysymyksiin kuuluvat myös perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa niitä etuja, joita koituisi biotekniikan käyttämisestä maataloustuotannossa. Tuella helpotetaan tulevaa raportointia ja saadaan hyvä pohja bioteknologian ja biotieteiden soveltamista koskeville yhteiskunnallisille päätöksille.

– Tutkimustukea ohjataan etujen ja haittojen/riskien järjestelmällisempään kartoittamiseen, johon kuuluisi tiedon levittämiseen ja julkiseen keskusteluun liittyvä merkittävä osio.

– Varmistetaan, että eettiset, oikeudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset otetaan huomioon mahdollisimman aikaisissa vaiheissa yhteisön tukemassa tutkimuksessa.

– Yhdessä Euroopan parlamentin kanssa kehitetään toimenpiteitä, joilla tiedotetaan eettisten kysymysten analysoinnista EU:n tasolla.

– Työskennellään julkisen ja yksityisen sektorin kanssa niiden alojen yksilöimiseksi, joilla on mahdollista päästä yhteisymmärrykseen eettisistä suuntaviivoista ja/tai normeista tai parhaista käytännöistä. Näitä aloja voisivat olla kantasolututkimus, biologiset näytepankit, ksenotransplantaatio, geenitestaus ja eläinten käyttö tutkimuksessa.

Komission yksiköt ovat seuranneet alan kansainvälisten organisaatioiden työtä ja tarvittaessa osallistuneet siihen. Näitä organisaatioita ovat Euroopan neuvosto (biolääketieteen tutkimusta käsittelevä työryhmä, joka laatii parhaillaan biolääketieteen tutkimuksen ohjeistoa; ihmisgenetiikan työryhmä, joka laatii ihmisgenetiikkaan liittyvää ohjeistoa; ja bioetiikan ohjauskomitea), UNESCO ja YK.

1.5.3.     Yhteinen tieteen ja teknologian referenssijärjestelmä

Lokakuussa 2000 pidettyä tiedettä ja hallintoa käsitellyttä konferenssia seurasi asiantuntijatiedon demokratisointia ja tieteellisten referenssijärjestelmien luomista käsittelevän työryhmän puitteissa pidetty työryhmätapaaminen, jonka työ tarjosi aineistoa eurooppalaista hallintotapaa koskevaan valkoiseen kirjaan. Tähän liittyneeseen online-kyselyyn, johon saattoi vastata Internetissä vuoden 2001 maaliskuusta toukokuuhun, saatiin yli 200 vastausta.

Lisäksi luotiin jäsenvaltioiden hallintoviranomaisista koostuva verkko foorumiksi, jolla voidaan keskustella tietämyksen tuottajien (tiedeyhteisön), päätöksentekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan suhteista ja vaihtaa asiaa koskevia hyviä käytäntöjä. Foorumi pyrkii myös kehittämään tieteellisiä referenssijärjestelmiä.

Vuonna 2001 alettiin myös kehittää suuntaviivoja käytännöille, joita komissio itse soveltaa valitessaan ja käyttäessään asiantuntemusta poliittisessa päätöksenteossa. Tarkoituksena on antaa myöhemmin ehdotus yhteiseksi lähestymistavaksi, jota myös muut toimielimet ja jäsenvaltiot soveltaisivat. Lisäksi käynnistettiin työt, joiden tavoitteena on laatia suunnitelma Euroopan tieteellisiä referenssijärjestelmiä (ECSRC) varten ja käynnistää kokemustenvaihto riskikysymyksiä käsittelevien tutkimus‑ ja sääntelyelinten välillä. Tämän tuloksena julkaistiin riskinhallintaan, ennalta varautumisen periaatteen soveltamiseen ja riskeistä tiedottamiseen liittyviä suuntaviivoja ja ehdotuksia.

1.6.        Kansainvälinen ja alueellinen ulottuvuus

1.6.1.     Eurooppalaisen tutkimusalueen kansainvälinen ulottuvuus

Kesäkuun 25. päivänä 2001 antamassaan tiedonannossa Eurooppalaisen tutkimusalueen kansainvälinen ulottuvuus[23] komissio esitteli eurooppalaisen tutkimusalueen kansainvälistä tiede‑ ja teknologiayhteistyötä koskevan uuden politiikan päälinjat. Jäsenvaltiot ja yhteisö toteuttavat tätä politiikkaa yhdessä ottaen huomioon unionin tiede‑ ja teknologianpolitiikan ja ulkopolitiikan tavoitteet.

Tarkoituksena on, että kansainvälinen tiede‑ ja teknologiayhteistyö avaa tien poliittisten ja taloudellisten suhteiden tiivistämiselle erityisesti ehdokasmaiden ja Euroopan talousalueen maiden kanssa. Lisäksi uuden kansainvälistä yhteistyötä koskevan strategian on tarkoitus lujittaa suhteita unionin ja kolmansien maiden kanssa[24], parantaa vuoropuhelua tiettyjen maiden kesken[25] ja yleisesti ottaen vahvistaa Euroopan tiedettä ja teknologiaa.

1.6.2.     Eurooppalaisen tutkimusalueen alueellinen ulottuvuus

Komissio antoi lokakuussa 2001 komissaarien Busquinin ja Barnierin aloitteesta tiedonannon eurooppalaisen tutkimusalueen alueellisesta ulottuvuudesta[26]. Siinä analysoitiin alueiden roolia Euroopan tutkimus‑ ja innovaatiotoiminnassa ja esiteltiin strategia, jonka tavoitteena on yhdentää tutkimus‑ ja aluepolitiikkaa ja parantaa alueiden tutkimuskapasiteettia. Strategian toteutuksessa käytetään seuraavia yhteisön välineitä:

– Kuudetta puiteohjelmaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia harjoittaa alueiden välistä yhteistyötä (erityisesti tutkimus‑ ja innovaatio-ohjelmien ja ‑aloitteiden verkottaminen alueellisella tasolla), kehittää politiikkaa johdonmukaisemmin alueellisella tasolla (esim. aluetason tulevaisuudentutkimuksen avulla) sekä käyttää pk-yrityksille suunnattuja erityistoimenpiteitä (tutkimusyhteistyö ja kollektiivinen tutkimus), vajaakehittyneiden alueiden tai ehdokasmaiden tutkijoille suunnattuja erityisapurahoja ja huippuosaamisen verkostoja ja integroituja hankkeita. Tavoite 1 ‑alueilta tulevien osallistujien on myös mahdollista yhdistää puiteohjelmasta saatava rahoitus ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) myöntämä rahoitus[27].

– Viidennessä puiteohjelmassa toteutettavia aluetason innovaatiotoimia ja synergisesti niiden kanssa rakennerahaston innovaatiotoimia, joilla voidaan tukea toimijoiden ja aloitteiden verkottamista aluetasolla, edistää osaamisyhteiskuntaan tähtääviä strategioita ja helpottaa vaihtoja. Kehittyneiden ja kehityksessä jäljessä olevien alueiden (mukaan luettuina ehdokasmaiden alueet) vuorovaikutuksia edistetään erityisesti Innovating Regions of Europe ‑verkossa (IRE)[28].

– Komission aloitteesta toteutettavia pidemmän aikavälin jäsentäviä toimia, joita ovat erityispalvelujen tarjoaminen alueille (teknologia-auditoinnit, esikuva-analyysi, parhaiden käytäntöjen vaihto jne.), yhteyksien parantaminen tieteellisten asiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien välillä ja alueellisen ulottuvuuden luominen tutkimuksen ja innovaatioiden tuleviin tietojärjestelmiin Euroopassa.

Tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin alueiden roolia eurooppalaisella tutkimusalueella, saatiin tulokset tammikuussa 2002. Komissio on ne jo julkaissut. Vuoden 2001 lopussa käynnistettiin toinen tutkimus, jonka aiheena on unionin syrjäisimpien alueiden tutkimus‑ ja kehittämiskapasiteetti[29]. Lisäksi komission yksiköt ovat selittäneet alan toimijoille suunnatussa laajassa tiedotus‑ ja valistuskampanjassa mainitun tiedonannon tarkoitusperiä. Komission virkamiehet ovat vierailleet eri maissa ja levittäneet aineistoa painetussa ja sähköisessä muodossa.

2.           Kuudennen puiteohjelman valmistelu

Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa vahvistamaan kesäkuuhun 2002 mennessä tutkimuksen kuudennen puiteohjelman Euroopan parlamentin kanssa tehtävällä yhteispäätöksellä. Eurooppa-neuvosto totesi erityisesti, että uusista toteutusvälineistä (huippuosaamisen verkostoista, integroiduista hankkeista ja yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin tutkimusohjelmiin) on saatava mahdollisimman suuri hyöty, koheesiota on lujitettava ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä tuettava.

Komissio antoi vuoden 2001 aikana kuudetta puiteohjelmaa koskevat ehdotukset ja tämän jälkeen sen resursseja, erityisohjelmia ja osallistumissääntöjä koskevat ehdotukset. Ehdotuksissa on uutta erityisesti, että niillä tehdään kuudennesta puiteohjelmasta ensisijainen väline eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi sitä kautta, että lisätään yhteisön tutkimuksen kantavuutta ja jäsentävää vaikutusta, ja toisaalta ehdotuksissa määritellään aiempaa yksinkertaisemmat ja selkeämmät toteuttamissäännöt ja kevennetään ja yksinkertaistetaan hallintoa.

2.1         Toimielinten väliset keskustelut

Vuoden aikana kuudetta puiteohjelmaa (EY ja Euratom) koskevista ehdotuksista keskusteltiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelut etenivät ripeästi ja niitä leimasi eri toimielinten kantojen läheneminen. Toimielimet muun muassa hyväksyivät komission ehdottaman kokonaisbudjetin.

2.1.1.     Puiteohjelma

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen kuudetta puiteohjelmaa (EY ja Euratom) koskevat ehdotukset[30] hyväksyttiin 21. helmikuuta 2001. Ehdotettu kokonaisbudjetti on 17,5 miljardia euroa ja ehdotetut toimet ilmentävät eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen yleisiä suuntaviivoja.

Tutkimusministerit käsittelivät puiteohjelmaehdotusta ensimmäistä kertaa 3. maaliskuuta. Neuvostossa käytiin ehdotusta koskeva lähetekeskustelu 26. kesäkuuta 2001.

Neuvosto sopi 30. lokakuuta 2001 kuudennen puiteohjelman yhteisistä suuntaviivoista, joissa vahvistettiin muun muassa erityisohjelmien rakenne ja hallinnointitavat. Tärkeimmät komission ehdotuksiin tehdyt muutokset koskivat ensisijaisen aihealueen "Terveysalan biotieteet, genomiikka ja bioteknologia" sisältöä, ensisijaisen aihealueen "Kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit" organisointia, uusia tutkimusinfrastruktuureja varten käytettävissä olevan rahoitustuen laajuutta sekä budjettia ja toteuttamissääntöjä unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointiin liittyvällä osa-alueella.

Euroopan parlamentti antoi ensimmäisessä käsittelyssä 14. marraskuuta 2001 lausunnon, jossa se teki komission ehdotukseen tarkistuksia ja ehdotti erityisesti "huippuosaamiseen johtavia portaikkoja" (toteutusväline, joka täydentää integroituja hankkeita ja huippuosaamisen verkostoja), lujitti eurooppalaisessa tutkimuksessa noudatettavia eettisiä periaatteita ja supisti tuntuvasti unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointiin tarkoitettua osaa budjetista.

Komissio muutti puiteohjelmaehdotuksiaan 22. marraskuuta 2001[31] ja sisällytti niihin suuren osa parlamentin tarkistuksista. Muutetut ehdotukset ilmentävät näin ollen Euroopan parlamentin kantaa. Tämä pätee erityisesti noudatettaviin eettisiin periaatteisiin ja tarpeeseen siirtyä uusien toteutusvälineiden käyttöön "huippuosaamiseen johtavien portaikkojen" avulla. Alkuperäisen budjettijaon yleinen tasapaino on kuitenkin säilytetty ennallaan.

Käsiteltyään puiteohjelmaehdotuksia (EY ja Euratom) ensimmäisessä käsittelyssä neuvosto pääsi 10. joulukuuta 2001 poliittiseen yhteisymmärrykseen kompromissitekstistä, jossa vahvistettiin uusien toteuttamisvälineiden ensisijainen rooli, siirrettiin eettisten periaatteiden määrittely erityisohjelmia koskeviin teksteihin ja mukautettiin budjettijakoa ensisijaisten aihealueiden ja toimien välillä.

Neuvosto hyväksyi 28. tammikuuta 2002 yhteisen kannan, jolla tämä poliittinen yhteisymmärrys vahvistettiin virallisesti. Komissio antoi 30. tammikuuta 2002 laajan tukensa neuvoston yhteiselle kannalle[32].

Puiteohjelmaehdotusten ensimmäisen käsittelyn jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat näin ollen laajan yksimielisyyden budjetin yleispiirteistä ja sen jakautumisesta, ohjelman rakenteesta, tieteellisistä ja teknologisista painopisteitä sekä toteuttamiskeinoista. Toimielinten kannat poikkesivat toisistaan oleellisesti vain sen suhteen, miten eettiset kysymykset pitäisi ottaa huomioon: Euroopan parlamentti esitti, että eettiset kysymykset selvennettäisiin laatimalla luettelo tutkimusaiheista, joita puiteohjelmassa ei tueta.

2.1.2.     Erityisohjelmat

Komissio antoi 30. toukokuuta 2001 ehdotukset erityisohjelmiksi, joilla (EY:n ja Euratomin) puiteohjelmat toteutetaan[33]. Komissio muutti 17. lokakuuta 2001 ehdotusta erityisohjelmaksi "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen"[34] tarkentaakseen unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointiin liittyvän osa-alueen sisältöä ja toteutussääntöjä.

Euroopan parlamentin lausunto kuudenteen puiteohjelmaan liittyvistä päätösehdotuksista ja neuvoston niistä vahvistama yhteinen kanta vastasivat laajalti toisiaan. Tämän perusteella komissio muutti 30. tammikuuta 2002 erityisohjelmaehdotuksiaan[35] ottamalla huomioon puiteohjelmaan ensimmäisessä käsittelyssä tehdyt muutokset (toteutettavat tutkimustoimet, kokonaisbudjetin jakautuminen ja siihen osoitettavat varat).

Tutkimusneuvostossa käytiin 11. maaliskuuta erityisohjelmia koskeva lähetekeskustelu, jossa keskityttiin yhtäältä niiden lukumäärään ja toisaalta kolmeen komitologianäkökohtaan: komiteoiden tyyppiin, toimivaltaan ja toimintaan erityisesti EY:n kahden erityisohjelman toteuttamisessa.

2.1.3.     Osallistumissäännöt

Komissio antoi 10. syyskuuta 2001 ehdotuksen päätökseksi osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä[36]. Ehdotusta muutettiin 10. tammikuuta 2002 siten, että otettiin huomioon neuvoston 10. joulukuuta saavuttama poliittinen yhteisymmärrys kuudetta puiteohjelmaa koskevista päätösehdotuksista.

Tutkimusneuvostossa käytiin 11. maaliskuuta suuntaa-antava keskustelu osallistumis‑ ja tulostenlevityssäännöistä, jolloin tarkasteltiin yhtäältä tutkimustoimien osallistujien vähimmäismäärää, ehdotusten arviointia ja valintaa, osallistujien yhteisvastuuta ja EY:n erityisohjelmien täydentävää rahoitusta ja toisaalta rahoitusosuutta lämpöydinfuusion alalla (Euratom).

2.2.        Toteutusvälineet

Vuonna 2001 keskityttiin olennaisilta osin toteuttamissääntöjen laatimiseen integroiduille hankkeille, huippuosaamisen verkostoille ja yhteisön osallistumiselle useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin (169 artikla). Tämän jälkeen voitiin yksilöidä erityisiä aloja, joilla tällainen osallistuminen voisi tulla kyseeseen.

2.2.1.     Integroidut hankkeet ja huippuosaamisen verkostot

Sekä komission sisällä että ulkopuolella toteutettiin useita tiedotustoimia: ensimmäinen toteutusvälineitä koskeva seminaari pidettiin 20. huhtikuuta, toiminnasta vastaaville komission linjoille järjestettiin säännöllisiä tiedotuskokouksia ja ulospäin suunnattiin useita toimia, erityisesti alan toimijoille eri puolilla Eurooppaa. Komissioon perustettiin erityinen toteutusvälineitä käsittelevä työryhmä, jossa ovat edustettuina tutkimuspääosaston eri linjat ja muut puiteohjelman toteutukseen osallistuvat komission pääosastot (tietoyhteiskunnan, yritystoiminnan, energian ja liikenteen sekä kalastuksen pääosastot). Työryhmä käsittelee kaikkia toteutusvälineisiin liittyviä kysymyksiä.

Valmisteluasiakirjoja, joissa selvitetään integroitujen hankkeiden ja huippuosaamisen verkostojen toteuttamissääntöjä, on laadittu ja julkaistu tutkimuspääosaston verkkosivuilla, jotta tiedeyhteisö voisi tutustua asiakirjoihin tuoreeltaan. Komissio käynnisti myös tutkimusyhteisölle suunnatun laajan tiedotuskampanjan, jonka osana vuoden 2002 alussa järjestettiin seitsemän tiedotusseminaaria. Näissä seminaareissa uusia toteutusvälineitä esiteltiin tahoille, joiden tehtävänä on välittää tietoa edelleen eteenpäin kullakin ensisijaisella aihealueella.

2.2.2.     Artikla 169

Komissio tarkasteli 30. toukokuuta 2001 antamassaan tiedonannossa[37] mahdollisuutta tukeutua yleisiin lainsäädäntöpuitteisiin, joissa yhteisön osallistuminen useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin tutkimusohjelmiin toteutetaan. Tätä seuranneissa keskusteluissa etusijalle asetettiin kuitenkin tapauskohtainen toimintamalli eli erillisten päätösten tekeminen joka kerta 169 artiklaa sovellettaessa. Neuvosto pyysi 30. lokakuuta jäsenvaltioita yksilöimään yhteistyössä komission kanssa erityisiä aloja, joilla voitaisiin toteuttaa pieni määrä ensivaiheen ohjelmia, ja tarkastelemaan komission kanssa yhteisten ohjelmaehdotusten toteuttamistapoja. Neuvosto myös pyysi komissiota esittämään ehdotuksia yhteisön osallistumisesta pilottiohjelmiin.

Komissio laati tammikuussa 2002 luettelon aloista, joista jäsenvaltiot voisivat olla kiinnostuneita, ja antoi niiden analyysin yksiköittensä välisen työryhmän tehtäväksi. Ainoastaan ehdotus, joka koskee köyhyyteen liittyvän kolmen sairauden kliinisten tutkimusten toimintakehystä (ja vastaa puiteohjelman tavoitteita) katsottiin riittävän kypsäksi, jotta toimia voitiin jatkaa asiaa koskevan ehdotuksen laatimiseksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.           Viidennen puiteohjelman toteuttaminen ja vaikutus vuonna 2001

3.1.        Puiteohjelman toteuttaminen

Vuonna 2001 allekirjoitettiin lähes 5 000 sopimusta, joiden perusteella myönnettävä yhteisön rahoitus on noin 3,7 miljardia euroa. Rahoitusta myönnettiin yli 23 000 osallistujalle. Näitä sopimuksia koskevien tietojen tilastoanalyysistä ilmenee, että viides puiteohjelma on vuonna 2001 ollut kaikilta osin menestys. Toimintatyyppi‑ ja ohjelmakohtaiset osallistujamäärät ja rahoitus ovat verrattavissa vuoden 2000 lukuihin.

Analyysistä käy yksityiskohtaisemmin ilmi seuraavaa:

– Yhteisrahoitteiset toimet ja erityisesti tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimet ovat edelleen tärkein keino edistää tieteellistä yhteistyötä ja tietämyksen tuottamista yhteisön tasolla. Nämä toimet edustavat yli 82 %:ia sidotusta talousarviosta ja yli 70 %:ia koko puiteohjelman osallistujista vuonna 2001. Yhteisrahoitteisissa toimissa tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen hankkeiden osuus on 87 % rahoituksesta ja 78 % osallistujista, mikä on vähemmän kuin vuonna 2000. Jäljellä oleva osa jakautuu demonstrointihankkeiden, yhdistelmähankkeiden, tutkimusinfrastruktuurien tukihankkeiden ja pk-yrityksille suunnattujen erityistoimien kesken.

– Vuonna 2001 yhteisön keskimääräinen rahoitusosuus allekirjoitettua sopimusta kohti (yhteisrahoitteiset toimet) oli noin 1,17 miljoonaa euroa. Määrä on hieman supistunut vuoden 2000 vastaavasta määrästä (1,29 milj. euroa) samalla, kun keskimääräinen osallistujamäärä toimea kohti on vähentynyt 6,5:sta (v. 2000) 6,26:een (v. 2001). Kaiken kaikkiaan osallistujakohtainen keskimääräinen rahoitusosuus on edelleen supistunut.

– Valittujen ehdotusten osuus oli yli 48 %, eli osuus on kasvanut tuntuvasti vuodesta 2000 (jolloin vastaava osuus oli 28 %). On kuitenkin huomattava, että monet vuonna 2001 valituista hankkeista johtivat sopimuksen tekemiseen vasta vuonna 2002.

– Yhteisön rahoitusosuus jakautuu edelleen jokseenkin tasaisesti tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja yritysten välillä. Sama tasainen jako käy ilmi myös niiden sopimusten määrästä, jotka näiden osallistujien kanssa on allekirjoitettu osana puiteohjelmaa.

– Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden osallistuminen puiteohjelmaan on pysynyt vakaana. Lähes 86 % puiteohjelman osallistujista on EU:n osallistujia. Assosioituneiden maiden yhteenlaskettu osuus on yli 10 % osallistujien kokonaismäärästä. Assosioituneiden maiden sisällä ehdokasmaiden osuus on noussut 46 prosentista (v. 2000) hieman yli 50 prosenttiin (v. 2001).

– Vuonna 2001 allekirjoitettujen sopimusten myötä on voitu luoda enemmän yhteistyösuhteita kuin vuonna 2000. Jäsenvaltioiden tutkimusyksiköt ovat luoneet yli 85 000 yhteistyösuhdetta keskenään sekä lisäksi yli 20 000 assosioituneiden maiden tutkimusyksiköiden kanssa. Samaan aikaan assosioituneet maat ovat luoneet lähes 2 600 yhteistyösuhdetta keskenään.

– Tutkijakoulutuksen ja tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen on osoittanut merkityksensä: Marie Curie ‑apurahajärjestelmästä on myönnetty 1 116 apurahaa, joissa yhteisön rahoitusosuus on lähes 150 miljoonaa euroa. Lisäksi valittiin rahoitettavaksi lähes 200 ehdotusta korkean tason tieteellisiksi konferensseiksi, joissa vakiintuneilla tutkijoilla ja nuorilla eurooppalaisilla tutkijoilla on mahdollisuus luoda kontakteja.

3.2         Yhteisön tukeman tutkimuksen vaikutus

3.2.1.     Sosioekonominen vaikutus

Yhteisön tutkimustoimien vaikutusta yhteiskuntaan ja talouteen arvioitiin vuonna 2001 sekä kansallisissa tutkimuksissa että yhteisön tasolla tehdyissä erityisohjelmia koskeneissa tutkimuksissa.

Kansalliset tutkimukset tehtiin Itävallassa, Irlannissa, Saksassa ja Flanderin alueella. Tutkimuksista kävi ilmi, että Saksassa puiteohjelmasta on tullut eräs julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan ydinosa. Puiteohjelmassa on mukana yli 40 % Saksan tuotantosektorin yrityksistä, ja saksalaisia osallistujia on noin joka toisessa tutkimuskonsortiossa. Puiteohjelmalla katsottiin olevan ratkaiseva merkitys verkottumisen edistämisessä eurooppalaisessa tutkimustoiminnassa. Muista tutkimuksista ilmeni muun muassa, että Irlannille EU-rahoituksen olemassaolo ja irlantilaisten tutkijoiden mahdollisuudet hyödyntää sitä ovat olleet ratkaisevia joidenkin hyvin menestyneiden yritysten kasvulle. Näitä yrityksiä pidetään nyt eturivin osaajina tutkimuksessa. Itävallan tapauksessa päätelmänä oli, että puiteohjelma vetää puoleensa Itävallan liiketoimintasektorin parhaimmistoa.

Yhteisön tasolla tehtyjen tutkimusten[38] tärkeimpiä päätelmiä oli, että puiteohjelmalla on ollut hyvä vaikutus tieteellisesti ja teknisesti ja tiettyjen EU:n politiikan alojen, kuten ympäristöpolitiikan, edistämisessä. Laajempiin politiikan aloihin, kuten työllisyyteen ja aluekehitykseen, kohdistuvia vaikutuksia oli vaikeampi arvioida. Lisäksi tutkimukset osoittivat, että merkittävän yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuksen aikaansaaminen riippuu siitä, onko hankkeita varten ollut alusta lähtien käytettävissä riittävä tieteellinen, tekninen ja hallinnollinen osaaminen ja onko tutkimustulosten levitys otettu kunnolla huomioon.

Vuoden aikana saatettiin päätökseen laaja komission tilaama sosioekonomisia vaikutuksia tarkasteleva tutkimus[39]. Tutkimuksen tekijöinä oli johtavia tutkijoita eurooppalaisista tutkimuskeskuksista. Siinä tarkasteltiin, miten puiteohjelmien vaikutuksia voitaisiin identifioida, määritellä ja mitata. Tutkimuksessa on neljä osaa: julkisrahoitteisen TTK-toiminnan lähtökohtien tarkastelu, puiteohjelmien yhteydessä sovellettavien arviointikäytäntöjen tarkastelu, tapaustutkimukset sekä tulevan arviointistrategian pohdinta. Tutkimus on erinomainen pohja tulevien toimintaperiaatteiden kehittämiselle.

Tutkimuksen tulokset esiteltiin 4. maaliskuuta 2002 työryhmätapaamisessa, johon osallistui noin 40 asiantuntijaa jäsenvaltioista. Tapaaminen käynnisti vuoropuhelun yhteisön ohjelmiin sovellettavien arviointiperiaatteiden kehittämisestä. Tarkoituksena on tarkastella arviointijärjestelmää tutkimusjärjestelmän tulevien suurien muutosten valossa (eurooppalainen tutkimusalue, kuudes puiteohjelma ja uudet toteuttamisvälineet).

3.2.2.     Pk-yritysten tutkimusmahdollisuudet

Pk-yrityksille tarkoitettu keskitetty palvelupiste käsitteli vuoden 2001 aikana yli 3 000 tietopyyntöä. Sen tarjoamien palvelujen laatu parani entisestään[40] erityisesti vuoden 2001 lopussa käyttöönotetun SME TechWeb ‑onlinepalvelun ansiosta[41]. Pk-yritysten kansallisten yhteyspisteiden verkko piti vuonna 2001 neljä kokousta vaihtaakseen hyviä käytäntöjä, joilla tuetaan pk-yritysten osallistumista puiteohjelmaan. Verkon tarjoamien palvelujen kehittämiseksi käynnistettiin tukitoimia.

Pk-yrityksille suunnattuja erityistoimia (esiselvitystukea ja CRAFT-tutkimusyhteistyö­hankkeita) koskevien hakemusten määrä kasvoi vuonna 2001 edellisvuodesta: vuonna 2001 saatiin lähes 900 esiselvitystukihakemusta ja noin 850 tutkimusyhteistyöehdotusta. Ehdotuksista hyväksyttiin noin 37 prosenttia. Hyväksytyistä hakemuksista 77 % tuli pienistä alle 50 työntekijän yrityksistä ja 42 % alle kymmenen työntekijän yrityksistä. Esiselvitystuen turvin yli 1 200 pk-yritystä (erityisesti assosioituneista valtioista) saattoi jättää hanke-ehdotuksen vuoden 2002 alussa. Ehdotuksen tekijöille ilmoitettiin arvioinnin tuloksista kuuden viikon kuluessa.

Vuonna 2000 allekirjoitetut 53 sopimusta, jotka koskevat talous- ja teknologiatietoon liittyviä toimia, toimivat vuonna 2001 lähtökohtana noin 1 000 tutkimushankkeelle, joissa oli mukana pk-yrityksiä.

Kun kaikki puiteohjelman tutkimustoimet otetaan huomioon, yli 4 600 pk-yritystä allekirjoitti sopimuksen vuonna 2001. Pk-yritysten osuus puiteohjelmaan kuuluvien neljän aihepiirikohtaisen ohjelman osallistujista on yli 23 %, ja pk-yrityksille myönnetty rahoitustukiosuus on yli 15 % näissä ohjelmissa myönnetystä tuesta.

Kollektiivista tutkimusta koskeneeseen kiinnostuksenilmaisupyyntöön saatiin yli 100 ehdotusta, joissa oli edustettuina noin 340 toimialajärjestöä tai ‑ryhmittymää. Tämä osoitti, että kyseisellä kuudenteen puiteohjelmaan sisältyvällä uudella toimenpiteellä on potentiaalia suurien pk-yritysryhmittymien tutkimustarpeiden täyttämisessä.

Osana komission ja Euroopan avaruusjärjestön välistä yhteistyötä luotiin alueellisten ja kansallisten avaruusalan hautomojen verkko, jonka tarkoituksena on synnyttää uusia yrityksiä, tukea teknologiansiirtoa ja edistää yhteistyöhankkeita. Unionin puheenjohtajamaana toimineen Belgian aloitteesta järjestettiin Liègessä 19. marraskuuta 2001 konferenssi, jonka aiheena olivat pk-yritykset eurooppalaisella tutkimusalueella. Konferenssissa pk-yritykset, päätöksentekijät ja välittäjäorganisaatiot saattoivat vaihtaa näkemyksiä kuudennesta puiteohjelmasta.

Vuonna 2001 julkaistiin 50 uutta esimerkkiä menestyksekkäistä tutkimushankkeista, joissa on mukana pk-yrityksiä. Tiedotteesta SME Update julkaistiin kaksi numeroa. Näin haluttiin lisätä pk-yritysten tietoisuutta siitä, miten Euroopan pk-yritykset voivat hyötyä puiteohjelmasta. Tieteellisistä, alueellisissa ja alakohtaisissa julkaisuissa julkaistiin noin 100 artikkelia, ja niiden vaikutusta lisättiin aktiivisella tiedotusvälinekampanjalla.

3.2.3.     Naiset yhteisön tutkimustoiminnassa

Komissio antoi 15. toukokuuta 2001 julkaistussa valmisteluasiakirjassa[42] suositukset, jotka olivat nousseet esille tiedonannon Naiset ja tiede – Naiset mukaan rikastuttamaan Euroopan tutkimustoimintaa[43] jälkeen toteutettujen eri toimien tuloksena. Komissio suositteli, että poliittista vuoropuhelua vahvistetaan, tasa-arvon seurantajärjestelmää kehitetään ja käynnistetään täydentävää tutkimusta, jotta sukupuolten tasa-arvoon ja tieteeseen liittyvistä kysymyksistä voidaan muodostaa parempi käsitys. Komissio on teettänyt tutkimuksen "Design and collection of statistical indicators on women in science". Tutkimuksen tuloksena saadut tiedot on julkaistu useissa julkaisuissa ja ne on määrä julkaista myös Internetissä[44].

Ns. Helsinki-ryhmä (Helsinki Group) on kehittänyt sukupuoli-indikaattorit, joita tarvitaan arvioitaessa aihepiiriin "Naiset ja tiede" liittyvien toimien edistymistä ja tieteenalojen välillä ja hierarkioissa esiintyvää syrjintää. Helsinki-ryhmä viimeistelee koko Euroopan kattavaa raporttia erilaisista kansallisista tavoista edistää naisten osallistumista tieteeseen. Raportti tarjoaa ensimmäistä kertaa kansalliset tilastot kaikista 30 maasta, jotka osallistuvat Helsinki-ryhmän toimintaan.

Komissio jatkoi vuonna 2001 aktiivisesti tasa-arvon valvontajärjestelmän toteuttamista. Työtä laajennetaan entisestään kuudennessa puiteohjelmassa, jotta sukupuolinäkökohdat voitaisiin ottaa paremmin tutkimuspolitiikassa yleensä:

– Komissio pyrkii jatkuvasti siihen, että naisten osallistumisaste olisi vähintään 40 % kaikilla tasoilla tutkimusohjelmien toteuttamisessa ja hallinnoinnissa. Vuonna 2001 naispuolisten jäsenten osuus oli 30 % ohjelmien seurannasta vastaavissa paneeleissa, 28 % ulkopuolisissa neuvoa-antavissa työryhmissä, 22 % ohjelmakomiteoissa ja 27 % erityisohjelmien hankkeiden arviointiryhmissä. Edellisvuosiin verrattuna luvut ovat lähentyneet komission asettamaa vähimmäistavoitetta. Naisten osuus henkilöistä, jotka vastaavat allekirjoitettujen sopimusten hallinnoinnista, oli vuonna 2001 arviolta 16 % (arvio perustuu hyvin epätäydellisiin tietoihin).

– Sukupuolivaikutusten arviointitutkimuksia tehtiin kaikissa puiteohjelman osissa. Näiden tutkimusten päätelmät julkaistaan loppuraporttisarjana ja yleisenä yhteenvetona[45].

Brysselissä 8. ja 9. marraskuuta 2001 pidetyssä konferenssissa "Sukupuoli ja tutkimus" poliittiset päätöksentekijät ja tiedeyhteisön edustajat pyrkivät antamaan uutta pontta toimille, joilla sukupuolinäkökohdat on tarkoitus ottaa huomioon eurooppalaisessa tutkimuksessa ja erityisesti eurooppalaisen tutkimusalueen toteutuksessa. Konferenssissa oli mukana noin 600 osallistujaa, ja konferenssissa vahvistettiin Euroopan voimakas poliittinen halu parantaa naisten asemaa tieteessä. Konferenssi tarjosi komissiolle tilaisuuden esitellä vuoden 1999 jälkeen toteutettujen toimien tuloksia, kuten sukupuolivaikutusten arviointitutkimusten ja Helsinki-ryhmän tuloksia.

3.2.4.     Yhteisön tukeman tutkimuksen eettiset näkökohdat

Tutkimushankkeiden eettiset arvioinnit, joita tehtiin ensi vaiheessa vain erityisohjelman "Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen" hankkeista, laajennettiin koskemaan kolmea muuta erityisohjelmaa: "Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu", "Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen" ja "Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen". Komission sisällä luotiin yhteydenpitoryhmä, jossa levitetään tietoa, keskustellaan eri ohjelmien edustajien kanssa siitä, miten eettisiä kysymyksiä tulisi heidän mielestään lähestyä, ja selitetään eettisten tarkastusten prosessia. Kaiken kaikkiaan noin 60 hanketta arvioitiin vuoden 2001 maaliskuun ja joulukuun välillä.

Viidennessä puiteohjelmassa rahoitettu etiikkaan liittyvä tutkimus: Elämänlaatu‑ohjelmassa rahoitettiin yhtätoista tutkimushanketta ja kahta liitännäistoimenpidettä vuonna 2001 julkaistun ehdotuspyynnön perusteella. Rahoitus oli yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Valitut hankkeet vastaavat seuraavia Elämänlaatu-ohjelman yleisluonteisessa toimessa "Bioetiikka" asetettuja painopisteitä:

– tieteellisen ja teknologisen kehityksen eettiset näkökohdat

– biotieteiden eettinen toimintakehys

– julkinen politiikka, laki, ihmisoikeudet ja bioetiikka

– bioetiikan infrastruktuurit ja menetelmät.

Ehdokasmaiden tietoisuutta tutkimuksen etiikan merkityksestä pyrittiin lisäämään laajoilla toimilla. Työryhmätapaamisia järjestettiin Euroopan neuvoston bioetiikkaa käsittelevän ohjauskomitean kokouksen yhteydessä marraskuussa 2001 sekä saman vuoden joulukuussa Bledin foorumissa, missä IPTS:n[46] Enlargement Futures ‑aloitteet esiteltiin ministereille. Bratislavassa järjestettiin helmikuussa 2001 laaja konferenssi "Ethics in Research and Science: Situation and Perspectives of the Candidate Countries to the European Union", jossa käsiteltiin ehdokasmaiden erityistarpeita ja tulevia aloitteita.

3.2.5.     Vaikutus Euroopan taloudelliseen koheesioon

Erityisesti erityisohjelmassa "Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen" on yhdessä aluepolitiikasta vastaavien komission yksiköiden kanssa voitu myötävaikuttaa alueellisten innovointia, teknologiansiirtoa ja alueiden verkottamista koskevien strategioiden määrittelyyn.

Ns. koheesiomaat (Kreikka, Espanja, Irlanti ja Portugali) saivat vuonna 2001 edelleen laajaa tukea, joka tuli yhteisön tutkimusbudjetista. Näiden maiden osuus oli vähän yli 16 % kaikista sopimuksista, jotka jäsenvaltioista tulevat osallistujat allekirjoittivat vuonna 2001 (vastaava osuus oli 14,5 % vuonna 1999 ja 16,5 % vuonna 2000). Rahoitusosuuksia tarkastellen 12,2 % yhteisön rahoituksesta myönnettiin koheesiomaille (13,3 % vuonna 2000). Lisäksi lähes 29 prosentissa yhteistyösuhteista, joita on luotu jäsenvaltioiden tutkimusyksiköiden välillä, oli osapuolina osallistujia koheesiomaista. Osuus on pysynyt vuoden 2000 tasolla.

3.3.        Kansainvälinen yhteistyö

TTK-alan kansainvälistä yhteistyötä harjoitetaan viidennessä puiteohjelmassa seuraavissa kahdessa toisiaan täydentävässä toimintalinjassa:

– eri ohjelmiin sisältyvät tiede‑ ja teknologia-alan yhteistyön tukitoimet, joihin kuuluvat alueiden‑ ja kahdenvälinen vuoropuhelu sekä erityisesti tiede‑ ja teknologia-alan yhteistyösopimukset

– ohjelmaan "Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen" (INCO) kuuluvat erityistoimet.

Lisäksi osana kansainvälistä yhteistyötä hallinnoidaan Euroopan toimintaa Moskovan kansainvälisessä tiede‑ ja teknologiakeskuksessa (ISTC) ja Ukrainan tiede‑ ja teknologiakeskuksessa (STCU).

3.3.1.     Puiteohjelmaan assosioituneiden ehdokasmaiden osallistuminen

Komissio on toteuttanut erilaisia toimia parantaakseen ehdokasmaiden osallistumista viidenteen puiteohjelmaan. Tätä varten on osoitettu erityisbudjetti ja julkaistu useita erityisiä ehdotuspyyntöjä:

– Aihepiirikohtaisten ohjelmien erityiset ehdotuspyynnöt: nämä ehdotuspyynnöt suunnattiin voimassa olevien sopimusten koordinoijille, jotta nämä harkitsisivat mahdollisuutta ottaa mukaan hankekumppaneita ehdokasmaista. Tätä toimenpidettä sovelletaan neljässä ohjelmassa: "Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta", "Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen", "Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu" ja "Energia ja ympäristö ja kestävä kehitys". Budjetti: 45 milj. euroa.

– Ohjelmien "Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen", "Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu", "Energia ja ympäristö ja kestävä kehitys" ja "Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta" yhteinen ehdotuspyyntö – liitännäistoimenpide (osaamiskeskukset). Budjetti: 35 milj. euroa.

– Uusi INCO-ehdotuspyyntö: Koulutusta ja huippuosaamista koskevat strategiset toimet – liikkuvuusjärjestely. Apuraha koulutusjakso(j)a varten tutkimuslaitoksessa EU:ssa + paluuapuraha. Budjetti: 2 milj. euroa.

– Muutettu INCO-ehdotuspyyntö: tuki ehdokasmaista tulevien tutkijoiden osallistumiselle Länsi-Euroopassa järjestettäviin konferensseihin ja konferenssien järjestämiselle ehdokasmaissa (mahdollisuus myös tiedotuspäivien rahoittamiseen). Budjetti: 0,9 milj. euroa.

– RIS‑NAC-ehdotuspyyntö: 16 aluetta yhdeksässä ehdokasmaassa alkoi vuoden 2002 alussa kehittää alueellisia innovaatiostrategiahankkeita. Tavoitteena on määritellä konsensukseen perustuva innovaatiopolitiikka alueellisella tasolla. Budjetti: 5,25 milj. euroa.

Jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden edustajien kanssa järjestettiin sarja kokouksia, joiden aiheena oli ehdokasmaiden integrointi eurooppalaiseen tutkimusalueeseen. Ehdokasmaiden tutkimusministerien henkilökohtaisten edustajien kanssa järjestettiin useita kokouksia. Jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden tutkimusministerien kanssa järjestettiin myös epävirallinen ministeritapaaminen.

Vuonna 2001 alettiin valmistella sopimuksia ehdokasmaiden assosioitumisesta kuudenteen puiteohjelmaan. Tarkoitus on noudattaa yksinkertaistettua ja nopeampaa menettelyä, jossa kunkin maan "yksittäiset" assosiaationeuvostopäätökset tai ‑sopimukset korvataan:

– "yleisellä toteutusjärjestelmällä", joka kattaa maan osallistumisen kaikkiin mahdollisiin ohjelmiin, ja

– aiesopimuksilla, joissa määritellään osallistumisen yksityiskohdat ohjelmittain.

3.3.2.     Muut puiteohjelmaan assosioituneet maat

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen perusteella assosioituneista kolmesta maasta (Norjasta, Islannista ja Liechtensteinista) sekä Israelista tuli puiteohjelmaan vuonna 2001 noin 700 osallistujaa. Lisäksi aihepiirikohtaisiin ohjelmiin osallistui lähes 500 osallistujaa Sveitsistä (hankekohtaisella yhteisrahoituksella).

3.3.3.     Kolmannet maat

Keski‑ ja Itä-Euroopan maat, jotka eivät ole unionin jäsenehdokkaita: Suhteet on tähän mennessä luotu Albaniaan, Bosniaan ja Hertsegovinaan, Jugoslavian liittotasavaltaan sekä entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan. Tällä alueella tapahtunut kehitys mahdollisti vuoden 2002 loppuun mennessä Balkanin maita koskevan erityistoimen ("Balkanin uudelleenintegraatio") ehdottamisen. Vuonna 2001 käynnistettiin menestyksekkäästi ehdotuspyyntö, jota varten yhteisö varasi 4 miljoonan euron rahoituksen. Toistaiseksi on tehty kahdeksan sopimusta hankkeista, joiden aiheet liittyvät ympäristöön ja terveyteen. Hankkeissa on mukana osallistujia kaikista näistä maista. Lisäksi Brysselissä järjestettiin 23. lokakuuta 2001 ensimmäinen epävirallinen tieteen ja teknologian alojen poliittinen tapaaminen, johon osallistui edustajia viidestä Länsi-Balkanin maasta. Tapaamissa sovittiin alueellisista yhteistyöprioriteeteista.

Entisen Neuvostoliiton uudet itsenäiset valtiot: Kumppanuus‑ ja yhteistyösopimusten soveltamista käsitelleissä kokouksissa on voitu keskustella myös tieteen ja tekniikan alan yhteistyön aihealueista. Unionin ja Venäjän välinen tiede‑ ja teknologia-alan sopimus tuli voimaan 10. toukokuuta 2001. Ukrainan kanssa tekeillä oleva tiede‑ ja teknologia-alan sopimus parafoitiin marraskuussa 2001.

EU:n ja Venäjän välisessä kumppanuus‑ ja yhteistyösopimuksia käsitelleessä huippukokouksessa lokakuussa 2001 käynnistettiin tieteen ja teknologian alojen vuoropuhelu Venäjän kanssa. Tuloksena sovittiin toimintasuunnitelmasta, jolla edistetään venäläisten tutkijoiden osallistumista puiteohjelmaan.

ISTC‑ ja STCU-keskukset myötävaikuttivat joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen ohjaamalla uusien itsenäisten valtioiden sotateknologian tutkijoita siviilihankkeiden pariin. Yhteisön rahoittamien hankkeiden avulla voitiin edistää hedelmällistä yhteistyötä, josta voi olla etua jäsenvaltioiden tutkimusorganisaatioille ja yrityksille, ovathan uusien itsenäisten valtioiden tutkijat saavuttaneet merkittäviä taitoja ja asiantuntemusta useilla aloilla.

Nousevan talouden maat ja teollisuusmaat: EY:n ja Intian välinen tiede‑ ja teknologia-alan yhteistyösopimus[47] allekirjoitettiin marraskuussa 2001 ja EY:n ja Chilen välinen tiede‑ ja teknologia-alan yhteistyösopimus[48] parafoitiin marraskuussa 2001. Vuonna 2002 jatkettiin neuvotteluja Brasilian kanssa tehtävästä tiede‑ ja teknologia-alan yhteistyösopimuksesta. Yhdysvaltojen kanssa lisättiin yhteistyötä mm. muun kuin ydinenergian alan ja ympäristöalan hallinnollisilla järjestetyillä, joista sovittiin komission ja näitä aloja edustavien amerikkalaisten virastojen kanssa. Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö kehittyi edelleen hyvin. Kiinan kanssa tehtiin päätös keskittymisestä joihinkin tieteen ja teknologian painopistealoihin. EU:n ja Japanin huippukokouksessa hyväksyttiin laaja toimintasuunnitelma, joka raivaa tietä laajemmalle tiede‑ ja teknologia-alan yhteistyölle ja avaa mahdollisuuden neuvotella tiede‑ ja teknologia-alan yhteistyösopimuksesta.

Välimeren maat: EU:n ja Välimeren maiden tiede‑ ja teknologiayhteistyön seurantakomitea (MoCo) piti kesäkuussa 2001 kahdeksannen kokouksensa Tukholmassa. MoCo asetti tilapäiskomitean toteuttamaan MoCo:n suositukset tiiviissä yhteistyössä komission kanssa. Vuoden 2001 lokakuun ja joulukuun välillä järjestettiin sarja työryhmätapaamisia, joiden aiheena oli riskien hallinta ja torjunta ympäristöä, vettä, kulttuuriperintöä ja rannikkoalueita koskevissa kysymyksissä. Tuloksena saatiin suosituksia tulevalle alueelliselle tiede‑ ja teknologiayhteistyölle. Lisäksi päätettiin järjestää vuonna 2002 neljä muuta tiede‑ ja teknologia-alan työryhmätapaamista, joiden aiheina olivat rajallisten vesivarojen integroitu hallinta, terveys, kulttuuriperinnön suojelu ja ennallistaminen sekä uusiutuvat energialähteet. Tavoitteena on määritellä yhteinen tutkimusohjelma MoCo:n sopimia painopistealueita varten.

Kehitysmaat: Komissio osallistui maatalouden tutkimuksen uudelleenorganisointiin maailmanlaajuisella tasolla ja erityisemmin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lisäksi puiteohjelma on tuottanut aloitteita aihepiireissä, jotka ovat strategisesti tärkeitä kehitysmaille (esim. vesiviljelyn kehittäminen, aavikoitumisen torjunta ja trooppisten metsien suojelu). Vuonna 2001 käynnistettiin aloite, jonka tavoitteena on lisätä tutkimusta kolmesta köyhyyteen liittyvästä sairaudesta (malaria, tuberkuloosi ja aids).

3.3.4.     Alueidenvälinen ja kahdenvälinen vuoropuhelu ja kansainväliset sitoumukset

Yhteisö on alueidenvälisiä suhteitaan hoitaakseen jatkanut alueiden‑ ja kahdenvälistä vuoropuheluaan TTK-alalla Aasian (ASEM), Afrikan, Välimeren maiden (MoCo ja Kairon huippukokouksen jatkotoimet), Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden (REALC) kanssa. Erityisesti EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden tiede‑ ja teknologiayhteistyö eteni ratkaisevasti. Maaliskuussa 2002 hyväksyttiin Brasiliaa koskeva tiede‑ ja teknologiajulistus. Vuoropuhelu keskittyy alueiden kannalta tärkeisiin ongelmiin ja nivoutuu EU:n ulkopolitiikkaan, jonka päämääränä on vahvistaa kumppanuuksia näiden alueiden kanssa osaamisyhteiskunnan kehittämiseksi ja alueellisen integraation tukemiseksi.

3.4.        Puiteohjelman arviointi

Vuonna 2001 käynnistyi yhteisön tutkimusohjelmien seuraava viisivuotisarviointijakso, kun laadittiin arvioinnin yleinen aikataulu ja kaavailtiin selvityksiä sen tueksi. Arviointia suunnitellessa on CRESTissä käytyjen keskustelujen lisäksi otettu tarkasti huomioon aiempien arviointien toteuttamisesta saadut opetukset sekä ETANin asiantuntijatyöryhmän vuonna 1999 antaman, sosioekonomisen vaikutuksen arviointia käsitelleen raportin päätelmät[49].

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seurantaa laajennettiin vuonna 2001 siten, että siihen kuului erikseen eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen seuranta. Seurantaprosessia tehostettiin edelleen ottamalla käyttöön uusia tapoja, joilla puiteohjelman seurannan ja erityisohjelmien seurannan välistä synergiaa voidaan parantaa[50]. Nämä muutokset olivat seurausta muuttuneesta poliittisesta toimintaympäristöstä, jonka Lissabonin strategia toi muassaan, sekä myös komission hallinnonuudistuksesta, jossa pyritään toiminnan tehostamiseen ja selkeyttämiseen.

Yleisen arvioinnin löydöksinä ja suosituksina esitettiin muun muassa seuraavaa: eurooppalaista tutkimusaluetta varten tarvitaan yksityiskohtainen strategia ja toimintasuunnitelma; ehdokasmaiden osallistumisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä on tärkeä merkitys eurooppalaiselle tutkimusalueelle; on tutkittava lähemmin, miten pk-yritykset toimivat puiteohjelmassa; on tärkeää painottaa lisää sukupuolinäkökohtia puiteohjelmassa ja edistää naisten asemaa tieteessä; suunnittelun ja operatiivisten toimien tueksi tarvitaan parempaa tietoa erityisesti uusista toteuttamisvälineistä; on otettava nopeasti käyttöön keskitetty hallinnon tietojärjestelmä. Puiteohjelman seurantapaneeli kiinnitti erityistä huomiota tarpeeseen tehostaa tiedonkeruuta heti kuudennen puiteohjelman alusta lähtien ja ottaa käyttöön arviointi‑ ja seurantastrategia, jota noudatetaan johdonmukaisesti koko puiteohjelmassa.

Analysoituaan suositukset perusteellisesti komission yksiköt ryhtyvät jatkotoimenpiteisiin kunkin esille nostetun kysymyksen käsittelemiseksi.

4.           Neuvonanto ja seuranta

4.1.        Tieteen ja tekniikan tutkimuskomitea (CREST)

Vuonna 2001 CREST-komitea laati raportin tieteen ja yhteiskunnan suhteisiin liittyvistä kysymyksistä[51] ja antoi kaksi lausuntoa kuudetta puiteohjelmaa koskevien komission ehdotusten tieteellisestä ja teknisestä sisällöstä[52]. Lausunnot laadittiin neuvoston pyynnöstä keskustelun pohjustamiseksi ja tekstien hyväksymisen vauhdittamiseksi.

CREST-komiteaa konsultoitiin säännöllisesti eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvistä toimista, kuten aihepiiriin "Naiset ja tiede" liittyvistä toimista ja tutkimustoimien koordinointiin ja esikuva-analyysiin sekä tutkijoiden liikkuvuuteen liittyvästä korkean tason työryhmien työstä. Komitealle myös tiedotettiin viidennen puiteohjelman toteuttamisen edistymisestä.

Geronassa 1. helmikuuta 2002 järjestetyn ministeritapaamisen suosituksesta komitea aloitti maaliskuussa 2002 työt määritelläkseen, millä aihealueilla ja millaisia menettelyjä soveltaen kansallisten tutkimusohjelmien vastavuoroinen avaaminen voitaisiin ensi vaiheessa toteuttaa.

Lisäksi komitealle on esitelty Ruotsin ja Belgian kansallista TTK-politiikkaa. Toukokuusta 2001 lähtien CREST-komitea on kutsunut assosioituneita ehdokasmaita kokouksiinsa tarkkailijoina.

4.2.        Neuvoa-antavat asiantuntijaryhmät

Seitsemäntoista asiantuntijaryhmää, jotka avustavat komissiota viidennen puiteohjelman eri avaintoimintojen sisällön ja suuntaviivojen määrittelyssä, jatkoivat työtään mandaattinsa mukaisesti. Ne tekivät muun muassa ehdotuksia erityisohjelmien työohjelmien suunnan tarkistamiseksi vuodelle 2002. Asiantuntijaryhmien ja komission yksiköiden välillä on käyty hedelmällistä näkemystenvaihtoa, jolla pohjustetaan keskustelua eurooppalaisen tutkimuksen tulevista tavoitteista.

Komissio nimitti asiantuntijaryhmiin 21. maaliskuuta 2001 uusia jäseniä puiteohjelman loppukeston ajaksi ja otti tällöin huomioon erityisesti Keski‑ ja Itä-Euroopan maiden ja Kyproksen kanssa tehdyt assosiaatiosopimukset. Kolme neljäsosaa alkuperäisten ryhmien jäsenistä nimettiin uudelleen. Asiantuntijaryhmiin nimitettiin uusia jäseniä myös vuoden 2002 maaliskuussa, mihin olivat syynä yhteisön ja Maltan tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen voimaantulo ja joidenkin jäsenien eroaminen tehtävästään.

4.3.        Ohjelmakomiteat

Yhdeksän ohjelmakomiteaa ja osallistumis‑ ja tulostenlevityssääntöjä käsittelevä komitea kokoontuivat yli 30 kertaa vuoden 2001 aikana. Komissio pyysi niiltä noin 300 lausuntoa pääasiassa ehdotusten valintaa koskevista päätösluonnoksista. Kaikki lausunnot olivat puoltavia. Lisäksi komissio konsultoi komiteoita epävirallisesti kuullakseen niiden näkökannat tai pyytääkseen tietoja. Konsultoinnin tukemana komissio vahvisti yhteensä yli 200 säädöstä, jotka liittyvät erityisohjelmien toteuttamiseen.

Komiteoita on informoitu erityisohjelmien toteuttamisen etenemisestä ja konsultoitu ennen niihin liittyvien työohjelmien lukkoonlyömistä. Lisäksi komissio toimitti ohjelmakomiteoille kuudenteen puiteohjelmaan liittyvät ehdotuksensa ja piti niitä ajan tasalla toimielinten välisten keskustelujen etenemisestä.

4.4.        Korkean tason työryhmät

Korkean tason työryhmä, joka käsittelee kansallisten tutkimuspolitiikkojen esikuva-analyysiä, Euroopan tieteellisen huippuosaamisen kartoitusta ja kansallisten tutkimusohjelmien verkottamista, jatkoi työtään vuonna 2001 muun muassa komission yksiköiden ja asiantuntijaryhmien laatimien analyysien pohjalta. Työryhmän välityksellä saadaan tietoa jäsenvaltioiden kansallisista politiikoista ja tarpeista, ja se validoi työn tulevia vaiheita koskevat komission analyysit ja ehdotukset. Se on 14. helmikuuta 2002 lähtien kutsunut kokouksiinsa tarkkailijoiksi edustajia kaikista puiteohjelmaan assosioituneista maista.

Korkean tason työryhmä, joka arvioi tutkijoiden liikkuvuutta Euroopassa, yksilöi sitä haittaavia esteitä ja ehdottaa keinoja esteiden poistamiseksi, saattoi työnsä päätökseen huhtikuussa 2001 ja julkaisi raportin tutkijoiden liikkuvuuden parantamisesta. Raportti muodosti pohjan tiedonannolle Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia, jonka komissio antoi 20. kesäkuuta 2001[53]. Neuvosto antoi 10. joulukuuta 2001 päätöslauselman, jossa se pyysi komissiota jatkamaan strategian täytäntöönpanoa. Päätöslauselman johdosta perustettiin tammikuussa 2002 jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden edustajista koostuva ohjausryhmä, jonka tehtävänä on seurata tutkijoiden liikkuvuutta edistävien toimien toteuttamista ja suoraan osallistua siihen. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa 2002.

4.5.        Tieteellinen neuvonanto

4.5.1.     EURABin perustaminen

Vuonna 2001 perustettiin tutkimusalan eurooppalainen neuvoa-antava komitea (EURAB). Se on korkean tason riippumaton neuvoa-antava komitea, jonka komissio perusti antamaan neuvoja yhteisön tutkimuspolitiikan suunnittelusta ja täytäntöönpanosta. Sen jäseninä on 45 huipputason asiantuntijaa EU-maista ja muualta. Kunkin jäsenen nimitys on henkilökohtainen. Jäsenet edustavat monia eri akateemisia ja yritystoiminnan aloja ja muita yhteiskunnallisia etunäkökohtia. Nimityksen perustuivat UNICEn, ESF:n ja komission yksiköiden ehdotuksiin. EURAB keskittää huomionsa eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja politiikan välineiden (kuten puiteohjelmien) käyttöön ja antaa neuvoja ja lausuntoja erityisistä kysymyksistä joko komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

EURAB piti vuonna 2001 kaksi täysistuntoa. Syyskuun täysistunnossa valittiin puheenjohtaja (Helga Nowotny, ETH Zürich) ja kaksi varapuheenjohtajaa (Horst Soboll, DaimlerChrysler ja Ian Halliday, Particle Physics and Astronomy Research Council, Britannia) ja pohdittiin työn painopisteitä. Joulukuussa EURAB vahvisti itselleen työjärjestyksen ja perusti kuusi työryhmää, joiden tehtävänä on laatia raportteja erityisillä osa-alueilla. Kaikkien työryhmien odotetaan raportoivan vuoden 2002 aikana.

Erillinen selvitys käynnistettiin niiden rakenteiden (esim. korkeakoululaitos, tutkimusneuvostot jne.) yksilöimiseksi ja määrittelemiseksi, jotka osallistuvat EU-tason, kansallisten ja tarvittaessa alueellisten viranomaisten päätöksentekonsa tueksi pyytämään tieteelliseen neuvontaan. Selvitys kattaa EU-maat ja puiteohjelmaan assosioituneet maat sekä ylikansalliset instituutiot (esim. European Science Advisory Council, Euroopan tiedesäätiö jne.). Siinä vertaillaan myös pääpiirteittäin vastaavia Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa toimivia tieteellistä neuvontaa palvelevia rakenteita. Selvityksen on määrä tarjota EURABille taustatietoja ja komissiolle tukea toimissa, joilla jäsennetään eurooppalaista tutkimusaluetta.

4.5.2.     Eurooppalaisen tieteellistä neuvonantoa tukevan verkon perustaminen

Komission yksiköt perustivat kesäkuussa 2001 eurooppalaisen asiantuntijaverkon tarjoamaan tieteellistä neuvontaa. Verkon tehtävänä on tarjota aina tarvittaessa foorumi, jolla voidaan keskustella ja vaihtaa hyviä käytäntöjä siitä, miten tieteellisen neuvonnan vaikutuksia voidaan arvioida. Verkko järjesti kaksi kokousta vuonna 2001.

4.5.3    SINAPSE-e‑verkko (Scientific INformAtion for Policy Support in Europe)

SINAPSE-e‑verkon kehittämiseen tähtäävät valmistelutyöt aloitettiin. Verkko on auki kaikille tutkijoille ja tieteellisille organisaatioille, ja sen pääasiallisena tavoitteena on helpottaa tieteellisen neuvonnan antoa ja sen hyödyntämistä, antaa komissiolle kanava tiedeyhteisön epäviralliseen konsultointiin ja tarjota verkon jäsenille varhaisvaroitusjärjestelmä ja viestintäkanavia.

4.5.4.     Yhteydenpito kansallisiin tutkimusneuvostoihin ja korkeakoululaitokseen

Kansallisiin neuvoa-antaviin elimiin tehtiin vierailuja tiiviimpien kontaktien luomiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi tavoista, joilla voidaan tarjota tukea korkean tason asiantuntijoista koostuville neuvoa-antaville elimille.

5.           Tulevaisuudennäkymät

Vuoden 2002 maaliskuun ja joulukuun välillä saatettiin päätökseen kuudennen puiteohjelman ja erityisohjelmien hyväksymisprosessi ja laadittiin työohjelmat kutakin erityisohjelmaa varten. Ensimmäisten ehdotuspyyntöjen julkaisua varten määriteltiin ohjelman toimintakehys ja toteuttamisvälineet.

Samaan aikaan luotiin yleiskatsaus jo käynnissä oleviin toimiin ja tarkasteltiin, miten eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiselle voitaisiin antaa uutta pontta. Tällöin yksilöitiin toimet, joiden avulla voidaan luoda edellytykset kansallisten tutkimuspolitiikkojen todelliselle koordinoinnille, hyödyntää paremmin käytössä olevia oikeudellisia välineitä, optimoida eurooppalaisten yhteistyöaloitteiden vaikutus ja tuoda ehdokasmaat täysimääräisesti mukaan toimintaan.

Lisäksi komissio on Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmien johdosta pohjustanut keskustelua keinoista, joilla voidaan saavuttaa t&k-investointeihin liittyvät tavoitteet. Tätä varten on määritelty johdonmukaiset toimintaperiaatteet ja päätavoitteet.

LIITE I

Taulukko 1A: Vuonna 2001 saadut ehdotukset....................................................................... 36

Taulukko 1B: Vuonna 2001 rahoitettaviksi valitut ehdotukset................................................ 37

Taulukko 1c: Vuonna 2001 allekirjoitetut sopimukset.............................................................. 38

Taulukko 2A: Allekirjoitetut sopimukset vuonna 2001 toimien tyypin mukaan (milj. euroa).. 39

Taulukko 2B: Vuonna 2001 allekirjoitetut sopimukset toimien tyypin mukaan (%)................ 42

Taulukko 3A: Allekirjoitetut sopimukset vuonna 2001 edunsaajan tyypin mukaan (milj. euroa) 45

Taulukko 3B: Allekirjoitetut sopimukset vuonna 2001 edunsaajan tyypin mukaan (%).......... 48

Taulukko 4: Vuonna 2001 saadut ehdotukset maittain - Osallistujien määrä erityisohjelmittain 51

Taulukko 5A: Vuonna 2001 Allekirjoitetut sopimukset maittain – Osallistujien määrä erityisohjelmittain   53

Taulukko 5B: Vuonna 2001 allekirjoitetut sopimukset maittain – Osallistujien määrä toimen ja edunsaajan tyypin mukaan........................................................................................................................ 55

Taulukko 6: Maiden väliset yhteistyösuhteet vuonna 2001 allekirjoitetuissa sopimuksissa..... 57

Taulukko 7: 5. puiteohjelman rahoitus...................................................................................... 58

Taulukko 8A: Yhteisön tutkimusta koskevat talousarviositoumukset vuosina 1984-2002 (käyvät hinnat)   59

Taulukko 8B: Yhteisön tutkimusta koskevat talousarviositoumukset vuosina 1984-2002 (vuoden 2000 hinnat)     60

Taulukko 9: Käytetyt maatunnukset......................................................................................... 61

SELITYKSET

– Ryhmässä "Ehdokasmaat ja assosioituneet maat" Bulgaria, Kypros, Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia ovat sekä ehdokasmaita että assosioituneita maita. Turkki on ehdokasmaa, muttei assosioitunut maa. Islanti, Liechtenstein ja Norja ovat assosioituneita maita Euroopan talousalueeseen kuuluvina maina, ja Sveitsi ja Israel ovat assosioituneita maita assosiaatiosopimuksen perusteella.

– Saatujen, valittujen ja rahoitettujen ehdotusten lukumääriä koskevien tietojen perusteella ei voida laskea valtioiden "onnistumisprosentteja". Vuonna (n) valittu ehdotus on voitu vastaanottaa vuonna (n-1) tai se voi saada rahoitusta vuonna (n+1).

– Apurahasopimuksia koskevista tiedoista käy ilmi saatujen, valittujen ja rahoitettujen ehdotusten lukumäärä. Apurahan tyypistä riippuen yksi ehdotus mahdollistaa yhden tai useamman stipendiaatin rahoittamisen, eikä stipendiaattien lukumäärä välttämättä vastaa sopimuksen osanottajien lukumäärää.

– Jonkin valtion edustus saaduissa ehdotuksissa tarkoittaa niiden ehdotusten lukumäärää, joihin osallistuu vähintään yksi elin kyseisestä valtiosta. Valtion osallistuminen allekirjoitettuihin sopimuksiin sitä vastoin tarkoittaa niiden kyseisestä valtiosta peräisin olevien organisaatioiden kokonaismäärää, jotka ovat mukana sopimuksissa. Osallistuminen on siis korkeampi kuin edustus.

– Yhteistyösuhde katsotaan syntyneeksi kahden organisaation välillä, jos ne osallistuvat samaan hankkeeseen. Yhteistyösuhde on laskettu kerran, jos molemmat organisaatiot tulevat samasta maasta (yhteistyösuhteita kuvaavan taulukon vinolävistäjä) ja kaksi kertaa, jos organisaatiot tulevat eri maista: yhden kerran suhteena maasta A maahan B ja toisen kerran suhteena maasta B maahan A. Näin ollen yhteistyösuhteiden kokonaismäärä on saman maan organisaatioiden välisten suhteiden lukumäärä ja puolet eri maiden välisten suhteiden lukumäärästä.

Taulukko 1A: Vuonna 2001 saadut ehdotukset

|| VUONNA 2001 SAADUT EHDOTUKSET

A || B || C=B/A || D || E=D/A

Ehdotusten määrä || Osallistujien määrä || Osallistujien määrä ehdotusta kohti keskimäärin || Pyydetty rahoitus (milj. euroa) || Pyydetyn rahoituksen määrä ehdotusta kohti keskimäärin (milj. euroa)

Yhteisrahoitteiset toimet || 8.961 || 64.843 || 7,24 || 14241,33 || 1,59

- T&K-hankkeet || 6.657 || 52.173 || 7,84 || 11848,96 || 1,78

- demonstraatiohankkeet || 276 || 2.074 || 7,51 || 972,91 || 3,53

- yhdistetyt hankkeet || 242 || 1.873 || 7,74 || 749,93 || 3,1

- infrastruktuurien tukeminen || 114 || 114 || 1,00 || 123,67 || 1,08

- tutkimusyhteistyö || 858 || 6.868 || 8,00 || 527,93 || 0,62

- esiselvitystuet || 814 || 1.741 || 2,14 || 17,94 || 0,02

Apurahat || 3.729 || 8.021 || 2,15 || 1249,95 || 0,34

Verkkojen tukeminen || 721 || 10.022 || 13,90 || 1011,34 || 1,4

Koordinoiva toiminta || 19 || 183 || 9,63 || 12,73 || 0,67

Liitännäistoimenpiteet || 2129 || 8.477 || 3,98 || 1208,39 || 0,57

Yht. || 15.559 || 91.546 || 5,88 || 17723,74 || 1,14

Taulukko 1B: Vuonna 2001 rahoitettaviksi valitut ehdotukset

|| VUONNA 2001 RAHOITETTAVIKSI VALITUT EHDOTUKSET

A || B || C=B/A || D || E=D/A

Ehdotusten määrä || Osallistujien määrä || Osallistujien määrä ehdotusta kohti keskimäärin || Pyydetty rahoitus (milj. euroa) || Pyydetyn rahoituksen määrä ehdotusta kohti keskimäärin (milj. euroa)

Yhteisrahoitteiset toimet || 4.679 || 34.087 || 7,29 || 6381,42 || 1,36

- T&K-hankkeet || 2.854 || 24.769 || 8,68 || 5424,87 || 1,9

- demonstraatiohankkeet || 51 || 455 || 8,92 || 211,49 || 4,15

- yhdistetyt hankkeet || 35 || 313 || 8,94 || 99,3 || 2,84

- infrastruktuurien tukeminen || 114 || 114 || 1,00 || 123,67 || 1,08

- tutkimusyhteistyö || 817 || 6.709 || 8,21 || 504,29 || 0,62

- esiselvitystuet || 808 || 1.727 || 2,14 || 17,81 || 0,02

Apurahat || 1.416 || 2.807 || 1,98 || 450,59 || 0,32

Verkkojen tukeminen || 393 || 6.261 || 15,93 || 732,33 || 1,86

Koordinoiva toiminta || 9 || 116 || 12,89 || 6,54 || 0,73

Liitännäistoimenpiteet || 1037 || 3.065 || 2,96 || 480,56 || 0,46

Yht. || 7.534 || 46.336 || 6,15 || 8051,45 || 1,07

Taulukko 1c: Vuonna 2001 allekirjoitetut sopimukset

|| VUONNA 2001 ALLEKIRJOITETUT SOPIMUKSET

A || B || C=B/A || D || E=D/A

Allekirj. sopimusten määrä || Osallistujien määrä || Osallistujien määrä sopimusta kohti keskimäärin || Kokonaisrahoitus (milj. euroa) || Rahoituksen määrä sopimusta kohti keskimäärin (milj. euroa)

Yhteisrahoitteiset toimet || 2.628 || 16.457 || 6,26 || 3082,59 || 1,17

- T&K-hankkeet || 1.854 || 12.947 || 6,98 || 2686,94 || 1,45

- demonstraatiohankkeet || 55 || 431 || 7,84 || 149,3 || 2,71

- yhdistetyt hankkeet || 80 || 777 || 9,71 || 119,84 || 1,5

- infrastruktuurien tukeminen || 59 || 59 || 1,00 || 29,62 || 0,5

- tutkimusyhteistyö || 178 || 1.435 || 8,06 || 88,01 || 0,49

- esiselvitystuet || 402 || 808 || 2,01 || 8,88 || 0,02

Apurahat || 1.116 || 1.122 || 1,01 || 149,29 || 0,13

Verkkojen tukeminen || 199 || 2.585 || 12,99 || 151,93 || 0,76

Koordinoiva toiminta || 71 || 855 || 12,04 || 44,86 || 0,63

Liitännäistoimenpiteet || 965 || 2.414 || 2,50 || 306,97 || 0,32

Yht. || 4.979 || 23.433 || 4,71 || 3735,63 || 0,75

Taulukko 2A: Allekirjoitetut sopimukset vuonna 2001 toimien tyypin mukaan (milj. euroa)

|| Allekirjoitetut sopimukset || Yhteisrahoitteiset toimet || Apurahat || Verkkojen tukeminen || Koordinoiva toiminta || Liitännäis­toimenpiteet

A || B || C=B/A || D || E=D/A || F || G || H || I || J || K || L || M || N || O

Allekirj. sopimusten määrä || Osallistu­jien määrä || Osallistu­jien määrä sopimusta kohti keskim. || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Rahoituksen määrä sopimusta kohti keskimäärin (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa)

ELÄMÄNLAATU || 892 || 4531 || 5,08 || 750,15 || 0,84 || 564 || 674,38 || 213 || 29,33 || 13 || 11,58 || 42 || 25,31 || 60 || 9,55

Ravinto, ravitsemus ja terveys || 133 || 637 || 4,79 || 94,85 || 0,71 || 106 || 90,03 || 20 || 2,87 || 1 || 0,75 || 1 || 0,74 || 5 || 0,46

Tartuntatautien hallinta || 94 || 560 || 5,96 || 79,37 || 0,84 || 58 || 70,44 || 24 || 3,43 || 0 || 0,0 || 8 || 5,31 || 4 || 0,19

"Solutehdas" || 128 || 599 || 4,68 || 130,0 || 1,02 || 90 || 124,17 || 36 || 5,55 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 2 || 0,27

Ympäristö ja terveys || 41 || 230 || 5,61 || 38,74 || 0,94 || 33 || 35,28 || 3 || 0,37 || 1 || 1,94 || 3 || 1,03 || 1 || 0,12

Kestävä maa-, kala- ja metsätalous || 203 || 1038 || 5,11 || 159,61 || 0,79 || 146 || 147,32 || 28 || 3,55 || 1 || 1,15 || 8 || 5,61 || 20 || 1,99

Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn rajoitukset || 60 || 327 || 5,45 || 62,73 || 1,05 || 37 || 55,35 || 8 || 0,88 || 2 || 1,57 || 7 || 3,62 || 6 || 1,31

Yleisluonteiset TTK-toimet || 214 || 946 || 4,42 || 137,48 || 0,64 || 82 || 112,37 || 94 || 12,68 || 4 || 2,17 || 13 || 7,47 || 21 || 2,79

Infrastruktuurien tukeminen || 19 || 194 || 10,21 || 47,36 || 2,49 || 12 || 39,43 || 0 || 0,0 || 4 || 3,99 || 2 || 1,53 || 1 || 2,42

TIETOYHTEISKUNTA || 755 || 4076 || 5,40 || 867,65 || 1,15 || 467 || 714,93 || 4 || 0,87 || 42 || 24,46 || 0 || 0,0 || 242 || 127,38

Kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut || 116 || 765 || 6,59 || 140,19 || 1,21 || 90 || 123,13 || 0 || 0,0 || 7 || 7,71 || 0 || 0,0 || 19 || 9,36

Uudet työtavat ja sähköinen kaupankäynti || 128 || 682 || 5,33 || 103,49 || 0,81 || 55 || 55,94 || 4 || 0,87 || 15 || 8,62 || 0 || 0,0 || 54 || 38,06

Multimedian sisältö ja työkalut || 155 || 738 || 4,76 || 129,13 || 0,83 || 78 || 105,77 || 0 || 0,0 || 10 || 4,62 || 0 || 0,0 || 67 || 18,73

Keskeinen teknologia ja infrastruktuurit || 201 || 1071 || 5,33 || 299,58 || 1,49 || 134 || 255,93 || 0 || 0,0 || 2 || 1,37 || 0 || 0,0 || 65 || 42,28

Koko ohjelmalle yhteiset aihealueet || 60 || 409 || 6,82 || 96,93 || 1,62 || 40 || 77,68 || 0 || 0,0 || 3 || 1,15 || 0 || 0,0 || 17 || 18,1

Yleisluonteiset TTK-toimet || 92 || 351 || 3,82 || 78,58 || 0,85 || 67 || 76,75 || 0 || 0,0 || 5 || 0,98 || 0 || 0,0 || 20 || 0,86

Infrastruktuurien tukeminen || 3 || 60 || 20,00 || 19,74 || 6,58 || 3 || 19,74 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

KESTÄVÄ KASVU || 765 || 6489 || 8,48 || 1035,16 || 1,35 || 649 || 877,6 || 25 || 3,38 || 60 || 74,73 || 2 || 1,95 || 29 || 77,5

Innovatiiviset tuotteet, menetelmät ja organisointi || 300 || 2452 || 8,17 || 274,39 || 0,91 || 260 || 240,37 || 11 || 1,68 || 21 || 28,98 || 0 || 0,0 || 8 || 3,35

Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus || 41 || 496 || 12,10 || 147,51 || 3,6 || 22 || 68,06 || 0 || 0,0 || 5 || 5,77 || 1 || 1,1 || 13 || 72,58

Maa- ja meriliikenneteknologia || 78 || 730 || 9,36 || 103,35 || 1,32 || 71 || 97,57 || 0 || 0,0 || 5 || 5,37 || 0 || 0,0 || 2 || 0,41

Ilmailuteollisuuden uudet näkymät || 63 || 735 || 11,67 || 263,76 || 4,19 || 57 || 260,19 || 0 || 0,0 || 3 || 2,81 || 0 || 0,0 || 3 || 0,75

Yleisluonteiset TTK-toimet || 267 || 1849 || 6,93 || 222,9 || 0,83 || 239 || 211,41 || 14 || 1,7 || 10 || 8,54 || 1 || 0,85 || 3 || 0,41

Infrastruktuurien tukeminen || 16 || 227 || 14,19 || 23,25 || 1,45 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 16 || 23,25 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

|| Allekirjoitetut sopimukset || Yhteisrahoitteiset toimet || Apurahat || Verkkojen tukeminen || Koordinoiva toiminta || Liitännäis­toimenpiteet

A || B || C=B/A || D || E=D/A || F || G || H || I || J || K || L || M || N || O

Allekirj. sopimusten määrä || Osallistu­jien määrä || Osallistu­jien määrä sopimusta kohti keskim. || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Rahoituksen määrä sopimusta kohti keskimäärin (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa)

ENERGIA JA YMPÄRISTÖ || 436 || 3332 || 7,64 || 500,18 || 1,15 || 317 || 462,82 || 0 || 0,0 || 12 || 11,74 || 10 || 9,34 || 97 || 16,29

YMPÄRISTÖ || 285 || 2530 || 8,88 || 333,85 || 1,17 || 238 || 312,17 || 0 || 0,0 || 7 || 8,78 || 9 || 8,89 || 31 || 4,01

Kestävä vesihuolto ja veden laatu || 86 || 642 || 7,47 || 88,49 || 1,03 || 80 || 85,93 || 0 || 0,0 || 1 || 1,29 || 0 || 0,0 || 5 || 1,26

Maailmanlaajuinen muutos, ilmasto ja biologinen monimuotoisuus || 71 || 563 || 7,93 || 85,93 || 1,21 || 52 || 81,42 || 0 || 0,0 || 2 || 1,34 || 3 || 1,38 || 14 || 1,78

Kestävät meriekosysteemit || 38 || 315 || 8,29 || 49,77 || 1,31 || 32 || 48,11 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 1 || 1,42 || 5 || 0,23

Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö || 41 || 481 || 11,73 || 49,75 || 1,21 || 37 || 45,29 || 0 || 0,0 || 1 || 2,39 || 1 || 1,72 || 2 || 0,35

Yleisluonteiset TTK-toimet || 33 || 298 || 9,03 || 34,97 || 1,06 || 27 || 34,2 || 0 || 0,0 || 1 || 0,4 || 0 || 0,0 || 5 || 0,38

Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen || 16 || 231 || 14,44 || 24,95 || 1,56 || 10 || 17,22 || 0 || 0,0 || 2 || 3,36 || 4 || 4,37 || 0 || 0,0

ENERGIA || 151 || 802 || 5,31 || 166,33 || 1,1 || 79 || 150,65 || 0 || 0,0 || 5 || 2,96 || 1 || 0,45 || 66 || 12,28

Puhtaammat energiajärjestelmät ja uusiutuvat energialähteet || 54 || 345 || 6,39 || 69,54 || 1,29 || 41 || 64,92 || 0 || 0,0 || 1 || 0,6 || 1 || 0,45 || 11 || 3,57

Taloudellinen ja tehokas energia || 52 || 341 || 6,56 || 91,29 || 1,76 || 37 || 85,35 || 0 || 0,0 || 4 || 2,36 || 0 || 0,0 || 11 || 3,59

Yleisluonteiset TTK-toimet || 3 || 15 || 5,00 || 0,77 || 0,26 || 1 || 0,37 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 2 || 0,4

OPET[54] || 42 || 101 || 2,40 || 4,73 || 0,11 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 42 || 4,73

YDINENERGIA || 414 || 1195 || 2,89 || 152,43 || 0,37 || 367 || 141,02 || 0 || 0,0 || 19 || 6,77 || 9 || 3,13 || 19 || 1,52

Hallittu lämpöydinfuusio || 317 || 323 || 1,02 || 100,4 || 0,32 || 317 || 100,4 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

Ydinfissio || 75 || 643 || 8,57 || 44,43 || 0,59 || 45 || 37,9 || 0 || 0,0 || 11 || 3,67 || 7 || 2,1 || 12 || 0,75

Yleisluonteiset TTK-toimet || 11 || 57 || 5,18 || 3,43 || 0,31 || 3 || 1,85 || 0 || 0,0 || 2 || 1,01 || 0 || 0,0 || 6 || 0,57

Infrastruktuurien tukeminen || 11 || 172 || 15,64 || 4,18 || 0,38 || 2 || 0,87 || 0 || 0,0 || 6 || 2,09 || 2 || 1,02 || 1 || 0,2

|| Allekirjoitetut sopimukset || Yhteisrahoitteiset toimet || Apurahat || Verkkojen tukeminen || Koordinoiva toiminta || Liitännäis­toimenpiteet

A || B || C=B/A || D || E=D/A || F || G || H || I || J || K || L || M || N || O

Allekirj. sopimusten määrä || Osallistu­jien määrä || Osallistu­jien määrä sopimusta kohti keskim. || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Rahoituksen määrä sopimusta kohti keskimäärin (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa)

KANSAINVÄLINEN ASEMA || 320 || 1186 || 3,71 || 120,57 || 0,38 || 100 || 77,9 || 8 || 0,18 || 11 || 4,97 || 8 || 5,13 || 193 || 32,38

Liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevat maat || 29 || 47 || 1,62 || 4,99 || 0,17 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 29 || 4,99

Uudet itsenäiset valtiot ja KIE-maat, jotka eivät ole liitt. valm. vaiheessa || 25 || 107 || 4,28 || 30,56 || 1,22 || 13 || 6,62 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 1 || 0,78 || 11 || 23,17

Välimeren alueen kumppanimaat || 19 || 109 || 5,74 || 6,88 || 0,36 || 8 || 5,42 || 0 || 0,0 || 2 || 0,65 || 1 || 0,39 || 8 || 0,42

Kehitysmaat || 116 || 771 || 6,65 || 75,64 || 0,65 || 79 || 65,86 || 0 || 0,0 || 9 || 4,32 || 6 || 3,96 || 22 || 1,49

Nousevan talouden maat ja teollisuusmaat || 11 || 26 || 2,36 || 1,37 || 0,12 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 11 || 1,37

Kehitysmaiden apurahat || 8 || 14 || 1,75 || 0,18 || 0,02 || 0 || 0,0 || 8 || 0,18 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

Yhteisön tutkijoiden apurahat || 0 || 0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

Koordinointi || 112 || 112 || 1,00 || 0,94 || 0,01 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 112 || 0,94

INNOVAATIOT – PK-YRITYKSET || 59 || 310 || 5,25 || 51,42 || 0,87 || 29 || 33,53 || 0 || 0,0 || 13 || 4,79 || 0 || 0,0 || 17 || 13,1

Innovaatioiden edistäminen || 29 || 211 || 7,28 || 33,53 || 1,16 || 29 || 33,53 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

Innovaatioihin ja pk-yrityksiin liittyvät yhteiset toimet || 30 || 99 || 3,30 || 17,89 || 0,6 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 13 || 4,79 || 0 || 0,0 || 17 || 13,1

Talous- ja teknologiatieto || 0 || 0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

TUTKIJAVOIMAVARAT || 1338 || 2314 || 1,73 || 258,07 || 0,19 || 135 || 100,42 || 866 || 115,52 || 29 || 12,89 || 0 || 0,0 || 308 || 29,25

Tutkijakoulutusverkot || 0 || 0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

Marie Curie -apurahat || 866 || 866 || 1,00 || 115,52 || 0,13 || 0 || 0,0 || 866 || 115,52 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuudet || 81 || 236 || 2,91 || 54,38 || 0,67 || 75 || 51,79 || 0 || 0,0 || 6 || 2,6 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

Sosioekonominen tutkimus || 104 || 665 || 6,39 || 56,83 || 0,55 || 57 || 47,54 || 0 || 0,0 || 12 || 5,66 || 0 || 0,0 || 35 || 3,63

Yleisön tietoisuuden lisääminen || 24 || 108 || 4,50 || 7,31 || 0,3 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 4 || 1,24 || 0 || 0,0 || 20 || 6,06

T&K-politiikan tukeminen || 20 || 115 || 5,75 || 7,63 || 0,38 || 3 || 1,09 || 0 || 0,0 || 7 || 3,39 || 0 || 0,0 || 10 || 3,15

Tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen edistäminen || 207 || 249 || 1,20 || 12,45 || 0,06 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 207 || 12,45

Yleisluonteiset TTK-toimet || 0 || 0 || 0 || 0,0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0

Liitännäistoimenpiteet || 36 || 75 || 2,08 || 3,95 || 0,11 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 36 || 3,95

5. PUITEOHJELMA YHTEENSÄ VUONNA 2001 || 4979 || 23433 || 4,71 || 3735,63 || 0,75 || 2628 || 3082,59 || 1116 || 149,29 || 199 || 151,93 || 71 || 44,86 || 965 || 306,97

Taulukko 2B: Vuonna 2001 allekirjoitetut sopimukset toimien tyypin mukaan (%)

|| Allekirjoitetut sopimukset || Yhteisrahoitteiset toimet || Apurahat || Verkkojen tukeminen || Koordinoiva toiminta || Liitännäis­toimenpiteet

A || B || C=B/A || D || E=D/A || F || G || H || I || J || K || L || M || N || O

Allekirj. sopimusten määrä || Osallistu­jien määrä || Osallistu­jien määrä sopimusta kohti keskim. || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Rahoituksen määrä sopimusta kohti keskimäärin (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (milj. euroa)

ELÄMÄNLAATU || 892 || 4531 || 5,08 || 750,15 || 0,84 || 63,23% || 89,90% || 23,88% || 3,91% || 1,46% || 1,54% || 4,71% || 3,37% || 6,73% || 1,27%

Ravinto, ravitsemus ja terveys || 133 || 637 || 4,79 || 94,85 || 0,71 || 79,70% || 94,92% || 15,04% || 3,03% || 0,75% || 0,79% || 0,75% || 0,78% || 3,76% || 0,48%

Tartuntatautien hallinta || 94 || 560 || 5,96 || 79,37 || 0,84 || 61,70% || 88,75% || 25,53% || 4,32% || 0,00% || 0,00% || 8,51% || 6,69% || 4,26% || 0,24%

"Solutehdas" || 128 || 599 || 4,68 || 130,0 || 1,02 || 70,31% || 95,52% || 28,13% || 4,27% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 1,56% || 0,21%

Ympäristö ja terveys || 41 || 230 || 5,61 || 38,74 || 0,94 || 80,49% || 91,05% || 7,32% || 0,96% || 2,44% || 5,02% || 7,32% || 2,67% || 2,44% || 0,31%

Kestävä maa-, kala- ja metsätalous || 203 || 1038 || 5,11 || 159,61 || 0,79 || 71,92% || 92,30% || 13,79% || 2,22% || 0,49% || 0,72% || 3,94% || 3,51% || 9,85% || 1,25%

Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn rajoitukset || 60 || 327 || 5,45 || 62,73 || 1,05 || 61,67% || 88,23% || 13,33% || 1,40% || 3,33% || 2,51% || 11,67% || 5,77% || 10,00% || 2,09%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 214 || 946 || 4,42 || 137,48 || 0,64 || 38,32% || 81,73% || 43,93% || 9,22% || 1,87% || 1,58% || 6,07% || 5,44% || 9,81% || 2,03%

Infrastruktuurien tukeminen || 19 || 194 || 10,21 || 47,36 || 2,49 || 63,16% || 83,25% || 0,00% || 0,00% || 21,05% || 8,42% || 10,53% || 3,23% || 5,26% || 5,10%

TIETOYHTEISKUNTA || 755 || 4076 || 5,40 || 867,65 || 1,15 || 61,85% || 82,40% || 0,53% || 0,10% || 5,56% || 2,82% || 0,00% || 0,00% || 32,05% || 14,68%

Kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut || 116 || 765 || 6,59 || 140,19 || 1,21 || 77,59% || 87,83% || 0,00% || 0,00% || 6,03% || 5,50% || 0,00% || 0,00% || 16,38% || 6,67%

Uudet työtavat ja sähköinen kaupankäynti || 128 || 682 || 5,33 || 103,49 || 0,81 || 42,97% || 54,05% || 3,13% || 0,84% || 11,72% || 8,33% || 0,00% || 0,00% || 42,19% || 36,77%

Multimedian sisältö ja työkalut || 155 || 738 || 4,76 || 129,13 || 0,83 || 50,32% || 81,92% || 0,00% || 0,00% || 6,45% || 3,58% || 0,00% || 0,00% || 43,23% || 14,50%

Keskeinen teknologia ja infrastruktuurit || 201 || 1071 || 5,33 || 299,58 || 1,49 || 66,67% || 85,43% || 0,00% || 0,00% || 1,00% || 0,46% || 0,00% || 0,00% || 32,34% || 14,11%

Koko ohjelmalle yhteiset aihealueet || 60 || 409 || 6,82 || 96,93 || 1,62 || 66,67% || 80,14% || 0,00% || 0,00% || 5,00% || 1,19% || 0,00% || 0,00% || 28,33% || 18,67%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 92 || 351 || 3,82 || 78,58 || 0,85 || 72,83% || 97,66% || 0,00% || 0,00% || 5,43% || 1,25% || 0,00% || 0,00% || 21,74% || 1,09%

Infrastruktuurien tukeminen || 3 || 60 || 20,00 || 19,74 || 6,58 || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

KESTÄVÄ KASVU || 765 || 6489 || 8,48 || 1035,16 || 1,35 || 84,84% || 84,78% || 3,27% || 0,33% || 7,84% || 7,22% || 0,26% || 0,19% || 3,79% || 7,49%

Innovatiiviset tuotteet, menetelmät ja organisointi || 300 || 2452 || 8,17 || 274,39 || 0,91 || 86,67% || 87,60% || 3,67% || 0,61% || 7,00% || 10,56% || 0,00% || 0,00% || 2,67% || 1,22%

Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus || 41 || 496 || 12,10 || 147,51 || 3,6 || 53,66% || 46,14% || 0,00% || 0,00% || 12,20% || 3,91% || 2,44% || 0,75% || 31,71% || 49,20%

Maa- ja meriliikenneteknologia || 78 || 730 || 9,36 || 103,35 || 1,32 || 91,03% || 94,41% || 0,00% || 0,00% || 6,41% || 5,19% || 0,00% || 0,00% || 2,56% || 0,39%

Ilmailuteollisuuden uudet näkymät || 63 || 735 || 11,67 || 263,76 || 4,19 || 90,48% || 98,65% || 0,00% || 0,00% || 4,76% || 1,07% || 0,00% || 0,00% || 4,76% || 0,29%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 267 || 1849 || 6,93 || 222,9 || 0,83 || 89,51% || 94,84% || 5,24% || 0,76% || 3,75% || 3,83% || 0,37% || 0,38% || 1,12% || 0,18%

Infrastruktuurien tukeminen || 16 || 227 || 14,19 || 23,25 || 1,45 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

|| Allekirjoitetut sopimukset || Yhteisrahoitteiset toimet || Apurahat || Verkkojen tukeminen || Koordinoiva toiminta || Liitännäis­toimenpiteet

A || B || C=B/A || D || E=D/A || F || G || H || I || J || K || L || M || N || O

Allekirj. sopimusten määrä || Osallistu­jien määrä || Osallistu­jien määrä sopimusta kohti keskim. || Yhteisön rahoitus (milj. euroa) || Rahoituksen määrä sopimusta kohti keskimäärin (milj. euroa) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%)

ENERGIA JA YMPÄRISTÖ || 436 || 3332 || 7,64 || 500,18 || 1,15 || 72,71% || 92,53% || 0,00% || 0,00% || 2,75% || 2,35% || 2,29% || 1,87% || 22,25% || 3,26%

YMPÄRISTÖ || 285 || 2530 || 8,88 || 333,85 || 1,17 || 83,51% || 93,51% || 0,00% || 0,00% || 2,46% || 2,63% || 3,16% || 2,66% || 10,88% || 1,20%

Kestävä vesihuolto ja veden laatu || 86 || 642 || 7,47 || 88,49 || 1,03 || 93,02% || 97,12% || 0,00% || 0,00% || 1,16% || 1,46% || 0,00% || 0,00% || 5,81% || 1,43%

Maailmanlaajuinen muutos, ilmasto ja biologinen monimuotoisuus || 71 || 563 || 7,93 || 85,93 || 1,21 || 73,24% || 94,76% || 0,00% || 0,00% || 2,82% || 1,56% || 4,23% || 1,60% || 19,72% || 2,07%

Kestävät meriekosysteemit || 38 || 315 || 8,29 || 49,77 || 1,31 || 84,21% || 96,67% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 2,63% || 2,86% || 13,16% || 0,47%

Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö || 41 || 481 || 11,73 || 49,75 || 1,21 || 90,24% || 91,03% || 0,00% || 0,00% || 2,44% || 4,80% || 2,44% || 3,47% || 4,88% || 0,70%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 33 || 298 || 9,03 || 34,97 || 1,06 || 81,82% || 97,77% || 0,00% || 0,00% || 3,03% || 1,14% || 0,00% || 0,00% || 15,15% || 1,08%

Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen || 16 || 231 || 14,44 || 24,95 || 1,56 || 62,50% || 69,01% || 0,00% || 0,00% || 12,50% || 13,48% || 25,00% || 17,51% || 0,00% || 0,00%

ENERGIA || 151 || 802 || 5,31 || 166,33 || 1,1 || 52,32% || 90,57% || 0,00% || 0,00% || 3,31% || 1,78% || 0,66% || 0,27% || 43,71% || 7,38%

Puhtaammat energiajärjestelmät ja uusiutuvat energialähteet || 54 || 345 || 6,39 || 69,54 || 1,29 || 75,93% || 93,37% || 0,00% || 0,00% || 1,85% || 0,86% || 1,85% || 0,64% || 20,37% || 5,13%

Taloudellinen ja tehokas energia || 52 || 341 || 6,56 || 91,29 || 1,76 || 71,15% || 93,49% || 0,00% || 0,00% || 7,69% || 2,58% || 0,00% || 0,00% || 21,15% || 3,93%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 3 || 15 || 5,00 || 0,77 || 0,26 || 33,33% || 48,04% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 66,67% || 51,96%

OPET || 42 || 101 || 2,40 || 4,73 || 0,11 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00%

YDINENERGIA || 414 || 1195 || 2,89 || 152,43 || 0,38 || 88,65% || 92,51% || 0,00% || 0,00% || 4,59% || 4,44% || 2,17% || 2,05% || 4,59% || 1,00%

Hallittu lämpöydinfuusio || 317 || 323 || 1,02 || 100,4 || 0,32 || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Ydinfissio || 75 || 643 || 8,57 || 44,43 || 0,59 || 60,00% || 85,31% || 0,00% || 0,00% || 14,67% || 8,27% || 9,33% || 4,73% || 16,00% || 1,69%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 11 || 57 || 5,18 || 3,43 || 0,31 || 27,27% || 53,86% || 0,00% || 0,00% || 18,18% || 29,43% || 0,00% || 0,00% || 54,55% || 16,71%

Infrastruktuurien tukeminen || 11 || 172 || 15,64 || 4,18 || 0,38 || 18,18% || 20,80% || 0,00% || 0,00% || 54,55% || 50,01% || 18,18% || 24,46% || 9,09% || 4,73%

|| Allekirjoitetut sopimukset || Yhteisrahoitteiset toimet || Apurahat || Verkkojen tukeminen || Koordinoiva toiminta || Liitännäis­toimenpiteet

A || B || C=B/A || D || E=D/A || F || G || H || I || J || K || L || M || N || O

Allekirj. sopimusten määrä || Osallistu­jien määrä || Osallistu­jien määrä sopimusta kohti keskim. || Yhteisön rahoitus (%) || Rahoituk­sen määrä sopimusta kohti keskim. (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%) || Allekirj. sopimusten määrä || Yhteisön rahoitus (%)

KANSAINVÄLINEN ASEMA || 320 || 1186 || 3,71 || 120,57 || 0,38 || 31,25% || 64,61% || 2,50% || 0,15% || 3,44% || 4,12% || 2,50% || 4,25% || 60,31% || 26,86%

Liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevat maat || 29 || 47 || 1,62 || 4,99 || 0,17 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00%

Uudet itsenäiset valtiot ja KIE-maat, jotka eivät ole liitt. valm. vaiheessa || 25 || 107 || 4,28 || 30,56 || 1,22 || 52,00% || 21,66% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 4,00% || 2,54% || 44,00% || 75,80%

Välimeren alueen kumppanimaat || 19 || 109 || 5,74 || 6,88 || 0,36 || 42,11% || 78,69% || 0,00% || 0,00% || 10,53% || 9,51% || 5,26% || 5,66% || 42,11% || 6,14%

Kehitysmaat || 116 || 771 || 6,65 || 75,64 || 0,65 || 68,10% || 87,08% || 0,00% || 0,00% || 7,76% || 5,71% || 5,17% || 5,24% || 18,97% || 1,98%

Nousevan talouden maat ja teollisuusmaat || 11 || 26 || 2,36 || 1,37 || 0,12 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00%

Kehitysmaiden apurahat || 8 || 14 || 1,75 || 0,18 || 0,02 || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Yhteisön tutkijoiden apurahat || 0 || 0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0,0% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Koordinointi || 112 || 112 || 1,00 || 0,94 || 0,01 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00%

INNOVAATIOT – PK-YRITYKSET || 59 || 310 || 5,25 || 51,42 || 0,87 || 49,15% || 65,20% || 0,00% || 0,00% || 22,03% || 9,32% || 0,00% || 0,00% || 28,81% || 25,48%

Innovaatioiden edistäminen || 29 || 211 || 7,28 || 33,53 || 1,16 || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Innovaatioihin ja pk-yrityksiin liittyvät yhteiset toimet || 30 || 99 || 3,30 || 17,89 || 0,6 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 43,33% || 26,78% || 0,00% || 0,00% || 56,67% || 73,22%

Talous- ja teknologiatieto || 0 || 0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

TUTKIJAVOIMAVARAT || 1338 || 2314 || 1,73 || 258,07 || 0,19 || 10,09% || 38,91% || 64,72% || 44,76% || 2,17% || 4,99% || 0,00% || 0,00% || 23,02% || 11,33%

Tutkijakoulutusverkot || 0 || 0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Marie Curie -apurahat || 866 || 866 || 1,00 || 115,52 || 0,13 || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuudet || 81 || 236 || 2,91 || 54,38 || 0,67 || 92,59% || 95,23% || 0,00% || 0,00% || 7,41% || 4,77% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Sosioekonominen tutkimus || 104 || 665 || 6,39 || 56,83 || 0,55 || 54,81% || 83,65% || 0,00% || 0,00% || 11,54% || 9,96% || 0,00% || 0,00% || 33,65% || 6,39%

Yleisön tietoisuuden lisääminen || 24 || 108 || 4,50 || 7,31 || 0,3 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 16,67% || 17,02% || 0,00% || 0,00% || 83,33% || 82,98%

T&K-politiikan tukeminen || 20 || 115 || 5,75 || 7,63 || 0,38 || 15,00% || 14,29% || 0,00% || 0,00% || 35,00% || 44,43% || 0,00% || 0,00% || 50,00% || 41,27%

Tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen edistäminen || 207 || 249 || 1,20 || 12,45 || 0,06 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 0 || 0 || 0,0 || 0,0 || 0,0 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Liitännäistoimenpiteet || 36 || 75 || 2,08 || 3,95 || 0,11 || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00%

5. PUITEOHJELMA YHTEENSÄ VUONNA 2001 || 4979 || 23433 || 4,71 || 3735,63 || 0,75 || 52,78% || 82,52% || 22,41% || 4,00% || 4,00% || 4,07% || 1,43% || 1,20% || 19,38% || 8,22%

Taulukko 3A: Allekirjoitetut sopimukset vuonna 2001 edunsaajan tyypin mukaan (milj. euroa)

|| EDUNSAAJAN TYYPPI || PK-YRITYKSET

Korkeakoulut || Tutkimuskeskukset (YTK mukaan luettuna) || Yrityssektori || Muut[55] || YHTEENSÄ

Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat

ELÄMÄNLAATU || 355,84 || 1.792 || 294,25 || 1.574 || 58,86 || 819 || 41,2 || 346 || 750,15 || 4.531 || 55,98 || 760

Ravinto, ravitsemus ja terveys || 44,93 || 196 || 34,46 || 190 || 11,48 || 223 || 3,98 || 28 || 94,85 || 637 || 7,96 || 190

Tartuntatautien hallinta || 35,8 || 231 || 30,61 || 203 || 6,75 || 68 || 6,2 || 58 || 79,37 || 560 || 3,04 || 44

"Solutehdas" || 69,73 || 260 || 43,14 || 196 || 14,38 || 130 || 2,75 || 13 || 130,0 || 599 || 15,62 || 136

Ympäristö ja terveys || 18,71 || 88 || 17,42 || 95 || 1,45 || 30 || 1,17 || 17 || 38,74 || 230 || 2,23 || 36

Kestävä maa-, kala- ja metsätalous || 65,61 || 329 || 65,41 || 346 || 12,5 || 259 || 16,09 || 104 || 159,61 || 1038 || 11,64 || 243

Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn rajoitukset || 38,08 || 159 || 16,53 || 104 || 4,22 || 33 || 3,9 || 31 || 62,73 || 327 || 3,32 || 30

Yleisluonteiset TTK-toimet || 71,69 || 466 || 54,38 || 335 || 6,16 || 58 || 5,24 || 87 || 137,48 || 946 || 9,35 || 68

Infrastruktuurien tukeminen || 11,29 || 63 || 32,29 || 105 || 1,92 || 18 || 1,86 || 8 || 47,36 || 194 || 2,82 || 13

TIETOYHTEISKUNTA || 236,47 || 1.075 || 167,32 || 685 || 382,0 || 1.641 || 81,86 || 675 || 867,65 || 4.076 || 171,67 || 904

Kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut || 22,02 || 124 || 23,3 || 111 || 74,97 || 344 || 19,9 || 186 || 140,19 || 765 || 40,49 || 206

Uudet työtavat ja sähköinen kaupankäynti || 21,79 || 142 || 15,7 || 88 || 48,22 || 306 || 17,77 || 146 || 103,49 || 682 || 30,58 || 209

Multimedian sisältö ja työkalut || 39,41 || 207 || 21,79 || 107 || 48,82 || 244 || 19,11 || 180 || 129,13 || 738 || 31,9 || 180

Keskeinen teknologia ja infrastruktuurit || 74,16 || 269 || 64,8 || 209 || 151,45 || 518 || 9,18 || 75 || 299,58 || 1071 || 38,38 || 171

Koko ohjelmalle yhteiset aihealueet || 20,25 || 82 || 21,11 || 70 || 44,28 || 180 || 11,3 || 77 || 96,93 || 409 || 24,89 || 111

Yleisluonteiset TTK-toimet || 53,88 || 235 || 17,93 || 85 || 4,69 || 25 || 2,09 || 6 || 78,58 || 351 || 1,91 || 12

Infrastruktuurien tukeminen || 4,97 || 16 || 2,68 || 15 || 9,57 || 24 || 2,52 || 5 || 19,74 || 60 || 3,52 || 15

KESTÄVÄ KASVU || 192,22 || 1.095 || 265,92 || 1.620 || 521,85 || 3.426 || 55,16 || 348 || 1035,16 || 6.489 || 193,94 || 2.055

Innovatiiviset tuotteet, menetelmät ja organisointi || 55,41 || 348 || 82,32 || 545 || 128,62 || 1.471 || 8,04 || 88 || 274,39 || 2452 || 71,2 || 934

Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus || 12,45 || 74 || 26,89 || 122 || 76,98 || 214 || 31,19 || 86 || 147,52 || 496 || 35,08 || 144

Maa- ja meriliikenneteknologia || 21,48 || 100 || 29,1 || 148 || 48,06 || 429 || 4,71 || 53 || 103,35 || 730 || 16,77 || 235

Ilmailuteollisuuden uudet näkymät || 28,98 || 131 || 41,07 || 171 || 189,79 || 413 || 3,92 || 20 || 263,76 || 735 || 21,8 || 128

Yleisluonteiset TTK-toimet || 69,78 || 395 || 75,02 || 546 || 73,64 || 841 || 4,47 || 67 || 222,9 || 1849 || 45,89 || 586

Infrastruktuurien tukeminen || 4,13 || 47 || 11,53 || 88 || 4,76 || 58 || 2,84 || 34 || 23,25 || 227 || 3,2 || 28

|| EDUNSAAJAN TYYPPI || PK-YRITYKSET

Korkeakoulut || Tutkimuskeskukset (YTK mukaan luettuna) || Yrityssektori || Muut || YHTEENSÄ

Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat

ENERGIA JA YMPÄRISTÖ || 147,61 || 889 || 157,97 || 1.139 || 125,76 || 737 || 68,84 || 567 || 500,18 || 3.332 || 69,43 || 572

YMPÄRISTÖ || 136,07 || 804 || 144,03 || 1.012 || 34,62 || 451 || 19,13 || 263 || 333,85 || 2.530 || 31,82 || 399

Kestävä vesihuolto ja veden laatu || 36,19 || 185 || 35,71 || 202 || 12,31 || 192 || 4,27 || 63 || 88,49 || 642 || 12,32 || 180

Maailmanlaajuinen muutos, ilmasto ja biologinen monimuotoisuus || 38,05 || 227 || 43,56 || 292 || 1,42 || 25 || 2,9 || 19 || 85,93 || 563 || 1,85 || 22

Kestävät meriekosysteemit || 23,5 || 128 || 20,52 || 125 || 4,84 || 50 || 0,91 || 12 || 49,77 || 315 || 3,88 || 45

Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö || 16,35 || 99 || 17,17 || 139 || 9,36 || 115 || 6,86 || 128 || 49,75 || 481 || 9,42 || 101

Yleisluonteiset TTK-toimet || 13,91 || 100 || 13,42 || 117 || 5,26 || 58 || 2,38 || 23 || 34,97 || 298 || 3,22 || 42

Infrastruktuurien tukeminen || 8,07 || 65 || 13,65 || 137 || 1,44 || 11 || 1,8 || 18 || 24,95 || 231 || 1,13 || 9

ENERGIA || 11,54 || 85 || 13,94 || 127 || 91,14 || 286 || 49,7 || 304 || 166,32 || 802 || 37,61 || 173

Puhtaammat energiajärjestelmät ja uusiutuvat energialähteet || 3,89 || 32 || 5,7 || 44 || 36,36 || 137 || 23,59 || 132 || 69,54 || 345 || 20,75 || 87

Taloudellinen ja tehokas energia || 7,48 || 48 || 6,57 || 56 || 53,82 || 129 || 23,42 || 108 || 91,29 || 341 || 15,99 || 65

Yleisluonteiset TTK-toimet || 0,04 || 1 || 0,29 || 5 || 0,17 || 5 || 0,27 || 4 || 0,77 || 15 || 0,21 || 6

OPET || 0,13 || 4 || 1,38 || 22 || 0,79 || 15 || 2,42 || 60 || 4,72 || 101 || 0,66 || 15

YDINENERGIA || 8,81 || 102 || 105,73 || 432 || 3,11 || 186 || 34,8 || 475 || 152,44 || 1.195 || 40,30 || 40

Hallittu lämpöydinfuusio || 2,56 || 36 || 80,98 || 205 || 0,49 || 52 || 16,37 || 30 || 100,4 || 323 || 0,86 || 3

Ydinfissio || 4,95 || 61 || 22,5 || 211 || 2,62 || 130 || 14,36 || 241 || 44,43 || 643 || 39,44 || 37

Yleisluonteiset TTK-toimet || 0,64 || 4 || 1,21 || 12 || 0,0 || 4 || 1,58 || 37 || 3,43 || 57 || 0,0 || 0

Infrastruktuurien tukeminen || 0,66 || 1 || 1,04 || 4 || 0,0 || 0 || 2,49 || 167 || 4,18 || 172 || 0,0 || 0

KANSAINVÄLINEN ASEMA || 42,75 || 505 || 45,61 || 475 || 3,43 || 75 || 28,78 || 131 || 120,57 || 1.186 || 4,16 || 60

Liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevat maat || 1,31 || 13 || 3,42 || 16 || 0,03 || 2 || 0,23 || 16 || 4,99 || 47 || 0,03 || 2

Uudet itsenäiset valtiot ja KIE-maat, jotka eivät ole liitt. valm. vaiheessa || 2,77 || 38 || 3,64 || 50 || 0,57 || 10 || 23,58 || 9 || 30,56 || 107 || 0,63 || 15

Välimeren alueen kumppanimaat || 3,22 || 36 || 2,23 || 38 || 0,72 || 16 || 0,7 || 19 || 6,88 || 109 || 0,58 || 12

Kehitysmaat || 34,63 || 338 || 35,57 || 319 || 1,71 || 37 || 3,72 || 77 || 75,64 || 771 || 2,61 || 23

Nousevan talouden maat ja teollisuusmaat || 0,13 || 5 || 0,37 || 10 || 0,36 || 7 || 0,51 || 4 || 1,37 || 26 || 0,28 || 5

Kehitysmaiden apurahat || 0,13 || 8 || 0,05 || 5 || 0,0 || 1 || 0,0 || 0 || 0,18 || 14 || 0,0 || 1

Yhteisön tutkijoiden apurahat || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0

Koordinointi || 0,56 || 67 || 0,32 || 37 || 0,02 || 2 || 0,04 || 6 || 0,94 || 112 || 0,02 || 2

|| EDUNSAAJAN TYYPPI || PK-YRITYKSET

Korkeakoulut || Tutkimuskeskukset (YTK mukaan luettuna) || Yrityssektori || Muut || YHTEENSÄ

Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat

INNOVAATIOT – PK-YRITYKSET || 8,22 || 23 || 9,97 || 56 || 17,39 || 119 || 15,84 || 112 || 51,42 || 310 || 21,02 || 141

Innovaatioiden edistäminen || 3,58 || 16 || 8,68 || 49 || 11,89 || 88 || 9,38 || 58 || 33,53 || 211 || 14,53 || 109

Innovaatioihin ja pk-yrityksiin liittyvät yhteiset toimet || 4,64 || 7 || 1,29 || 7 || 5,51 || 31 || 6,46 || 54 || 17,89 || 99 || 6,49 || 32

Talous- ja teknologiatieto || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0

TUTKIJAVOIMAVARAT || 136,92 || 1.257 || 100,6 || 829 || 12,0 || 108 || 8,55 || 120 || 258,07 || 2.314 || 11,93 || 126

Tutkijakoulutusverkot || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0

Marie Curie -apurahat || 68,9 || 545 || 37,6 || 272 || 8,61 || 45 || 0,41 || 4 || 115,52 || 866 || 5,64 || 34

Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuudet || 19,01 || 88 || 34,55 || 135 || 0,66 || 9 || 0,16 || 4 || 54,38 || 236 || 0,74 || 8

Sosioekonominen tutkimus || 35,55 || 392 || 17,95 || 227 || 0,39 || 9 || 2,94 || 37 || 56,83 || 665 || 1,94 || 21

Yleisön tietoisuuden lisääminen || 1,7 || 21 || 2,06 || 37 || 1,32 || 22 || 2,23 || 28 || 7,31 || 108 || 1,27 || 21

T&K-politiikan tukeminen || 3,09 || 50 || 3,19 || 40 || 0,6 || 13 || 0,75 || 12 || 7,63 || 115 || 0,98 || 9

Tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen edistäminen || 6,89 || 131 || 4,2 || 96 || 0,02 || 1 || 1,34 || 21 || 12,45 || 249 || 1,14 || 28

Yleisluonteiset TTK-toimet || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0 || 0,0 || 0

Liitännäistoimenpiteet || 1,78 || 30 || 1,05 || 22 || 0,39 || 9 || 0,73 || 14 || 3,95 || 75 || 0,21 || 5

YHTEENSÄ || 1128,83 || 6.738 || 1147,36 || 6.810 || 1124,41 || 7.111 || 335,03 || 2.774 || 3735,64 || 23.433 || 528,13 || 4.658

Taulukko 3B: Allekirjoitetut sopimukset vuonna 2001 edunsaajan tyypin mukaan (%)

|| EDUNSAAJAN TYYPPI || PK-YRITYKSET

Korkeakoulut || Tutkimuskeskukset (YTK mukaan luettuna) || Yrityssektori || Muut[56] || YHTEENSÄ

Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat

ELÄMÄNLAATU || 47,44% || 39,55% || 39,23% || 34,74% || 7,85% || 18,08% || 5,49% || 7,64% || 100,00% || 100,00% || 7,46% || 16,77%

Ravinto, ravitsemus ja terveys || 47,37% || 30,77% || 36,33% || 29,83% || 12,10% || 35,01% || 4,20% || 4,40% || 100,00% || 100,00% || 8,40% || 29,83%

Tartuntatautien hallinta || 45,11% || 41,25% || 38,57% || 36,25% || 8,50% || 12,14% || 7,82% || 10,36% || 100,00% || 100,00% || 3,83% || 7,86%

"Solutehdas" || 53,64% || 43,41% || 33,19% || 32,72% || 11,06% || 21,70% || 2,11% || 2,17% || 100,00% || 100,00% || 12,01% || 22,70%

Ympäristö ja terveys || 48,28% || 38,26% || 44,96% || 41,30% || 3,74% || 13,04% || 3,02% || 7,39% || 100,00% || 100,00% || 5,75% || 15,65%

Kestävä maa-, kala- ja metsätalous || 41,11% || 31,70% || 40,98% || 33,33% || 7,83% || 24,95% || 10,08% || 10,02% || 100,00% || 100,00% || 7,29% || 23,41%

Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn rajoitukset || 60,70% || 48,62% || 26,35% || 31,80% || 6,73% || 10,09% || 6,22% || 9,48% || 100,00% || 100,00% || 5,30% || 9,17%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 52,15% || 49,26% || 39,56% || 35,41% || 4,48% || 6,13% || 3,81% || 9,20% || 100,00% || 100,00% || 6,80% || 7,19%

Infrastruktuurien tukeminen || 23,84% || 32,47% || 68,17% || 54,12% || 4,06% || 9,28% || 3,93% || 4,12% || 100,00% || 100,00% || 5,94% || 6,70%

TIETOYHTEISKUNTA || 27,25% || 26,37% || 19,28% || 16,81% || 44,03% || 40,26% || 9,43% || 16,56% || 100,00% || 100,00% || 19,79% || 22,18%

Kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut || 15,71% || 16,21% || 16,62% || 14,51% || 53,48% || 44,97% || 14,19% || 24,31% || 100,00% || 100,00% || 28,88% || 26,93%

Uudet työtavat ja sähköinen kaupankäynti || 21,06% || 20,82% || 15,17% || 12,90% || 46,60% || 44,87% || 17,17% || 21,41% || 100,00% || 100,00% || 29,55% || 30,65%

Multimedian sisältö ja työkalut || 30,52% || 28,05% || 16,88% || 14,50% || 37,81% || 33,06% || 14,80% || 24,39% || 100,00% || 100,00% || 24,70% || 24,39%

Keskeinen teknologia ja infrastruktuurit || 24,75% || 25,12% || 21,63% || 19,51% || 50,55% || 48,37% || 3,06% || 7,00% || 100,00% || 100,00% || 12,81% || 15,97%

Koko ohjelmalle yhteiset aihealueet || 20,89% || 20,05% || 21,78% || 17,11% || 45,68% || 44,01% || 11,65% || 18,83% || 100,00% || 100,00% || 25,68% || 27,14%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 68,56% || 66,95% || 22,82% || 24,22% || 5,97% || 7,12% || 2,66% || 1,71% || 100,00% || 100,00% || 2,43% || 3,42%

Infrastruktuurien tukeminen || 25,15% || 26,67% || 13,58% || 25,00% || 48,49% || 40,00% || 12,78% || 8,33% || 100,00% || 100,00% || 17,85% || 25,00%

KESTÄVÄ KASVU || 18,57% || 16,87% || 25,69% || 24,97% || 50,41% || 52,80% || 5,33% || 5,36% || 100,00% || 100,00% || 18,74% || 31,67%

Innovatiiviset tuotteet, menetelmät ja organisointi || 20,19% || 14,19% || 30,00% || 22,23% || 46,87% || 59,99% || 2,93% || 3,59% || 100,00% || 100,00% || 25,95% || 38,09%

Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus || 8,44% || 14,92% || 18,23% || 24,60% || 52,18% || 43,15% || 21,15% || 17,34% || 100,00% || 100,00% || 23,78% || 29,03%

Maa- ja meriliikenneteknologia || 20,78% || 13,70% || 28,16% || 20,27% || 46,50% || 58,77% || 4,55% || 7,26% || 100,00% || 100,00% || 16,22% || 32,19%

Ilmailuteollisuuden uudet näkymät || 10,99% || 17,82% || 15,57% || 23,27% || 71,96% || 56,19% || 1,48% || 2,72% || 100,00% || 100,00% || 8,26% || 17,41%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 31,30% || 21,36% || 33,65% || 29,53% || 33,04% || 45,48% || 2,00% || 3,62% || 100,00% || 100,00% || 20,59% || 31,69%

Infrastruktuurien tukeminen || 17,74% || 20,70% || 49,58% || 38,77% || 20,48% || 25,55% || 12,19% || 14,98% || 100,00% || 100,00% || 13,76% || 12,33%

|| EDUNSAAJAN TYYPPI || PK-YRITYKSET

Korkeakoulut || Tutkimuskeskukset (YTK mukaan luettuna) || Yrityssektori || Muut || YHTEENSÄ

Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat

ENERGIA JA YMPÄRISTÖ || 29,51% || 26,68% || 31,58% || 34,18% || 25,14% || 22,12% || 13,76% || 17,02% || 100,00% || 100,00% || 13,88% || 17,17%

YMPÄRISTÖ || 40,76% || 31,78% || 43,14% || 40,00% || 10,37% || 17,83% || 5,73% || 10,40% || 100,00% || 100,00% || 9,53% || 15,77%

Kestävä vesihuolto ja veden laatu || 40,90% || 28,82% || 40,36% || 31,46% || 13,91% || 29,91% || 4,83% || 9,81% || 100,00% || 100,00% || 13,92% || 28,04%

Maailmanlaajuinen muutos, ilmasto ja biologinen monimuotoisuus || 44,28% || 40,32% || 50,69% || 51,87% || 1,65% || 4,44% || 3,38% || 3,37% || 100,00% || 100,00% || 2,15% || 3,91%

Kestävät meriekosysteemit || 47,22% || 40,63% || 41,23% || 39,68% || 9,72% || 15,87% || 1,83% || 3,81% || 100,00% || 100,00% || 7,80% || 14,29%

Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö || 32,87% || 20,58% || 34,51% || 28,90% || 18,82% || 23,91% || 13,80% || 26,61% || 100,00% || 100,00% || 18,94% || 21,00%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 39,77% || 33,56% || 38,38% || 39,26% || 15,04% || 19,46% || 6,82% || 7,72% || 100,00% || 100,00% || 9,21% || 14,09%

Infrastruktuurien tukeminen || 32,33% || 28,14% || 54,71% || 59,31% || 5,76% || 4,76% || 7,20% || 7,79% || 100,00% || 100,00% || 4,53% || 3,90%

ENERGIA || 6,94% || 10,60% || 8,38% || 15,84% || 54,80% || 35,66% || 29,88% || 37,91% || 100,00% || 100,00% || 22,61% || 21,57%

Puhtaammat energiajärjestelmät ja uusiutuvat energialähteet || 5,59% || 9,28% || 8,19% || 12,75% || 52,29% || 39,71% || 33,93% || 38,26% || 100,00% || 100,00% || 29,84% || 25,22%

Taloudellinen ja tehokas energia || 8,20% || 14,08% || 7,20% || 16,42% || 58,95% || 37,83% || 25,65% || 31,67% || 100,00% || 100,00% || 17,52% || 19,06%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 5,19% || 6,67% || 37,65% || 33,33% || 22,44% || 33,33% || 34,72% || 26,67% || 100,00% || 100,00% || 27,50% || 40,00%

OPET || 2,69% || 3,96% || 29,19% || 21,78% || 16,82% || 14,85% || 51,30% || 59,41% || 100,00% || 100,00% || 13,94% || 14,85%

YDINENERGIA || 5,78% || 8,54% || 69,36% || 36,15% || 2,04% || 15,56% || 22,83% || 39,75% || 100,00% || 100,00% || 26,43% || 3,35%

Hallittu lämpöydinfuusio || 2,55% || 11,15% || 80,66% || 63,47% || 0,49% || 16,10% || 16,30% || 9,29% || 100,00% || 100,00% || 0,86% || 0,93%

Ydinfissio || 11,14% || 9,49% || 50,64% || 32,81% || 5,90% || 20,22% || 32,32% || 37,48% || 100,00% || 100,00% || 88,77% || 5,75%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 18,66% || 7,02% || 35,28% || 21,05% || 0,00% || 7,02% || 46,06% || 64,91% || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 0,00%

Infrastruktuurien tukeminen || 15,74% || 0,58% || 24,77% || 2,33% || 0,00% || 0,00% || 59,49% || 97,09% || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 0,00%

KANSAINVÄLINEN ASEMA || 35,46% || 42,58% || 37,83% || 40,05% || 2,84% || 6,32% || 23,87% || 11,05% || 100,00% || 100,00% || 3,45% || 5,06%

Liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevat maat || 26,19% || 27,66% || 68,55% || 34,04% || 0,67% || 4,26% || 4,60% || 34,04% || 100,00% || 100,00% || 0,67% || 4,26%

Uudet itsenäiset valtiot ja KIE-maat, jotka eivät ole liitt. valm. vaiheessa || 9,07% || 35,51% || 11,90% || 46,73% || 1,88% || 9,35% || 77,15% || 8,41% || 100,00% || 100,00% || 2,08% || 14,02%

Välimeren alueen kumppanimaat || 46,84% || 33,03% || 32,44% || 34,86% || 10,48% || 14,68% || 10,24% || 17,43% || 100,00% || 100,00% || 8,49% || 11,01%

Kehitysmaat || 45,79% || 43,84% || 47,03% || 41,37% || 2,27% || 4,80% || 4,92% || 9,99% || 100,00% || 100,00% || 3,46% || 2,98%

Nousevan talouden maat ja teollisuusmaat || 9,36% || 19,23% || 27,17% || 38,46% || 26,54% || 26,92% || 36,94% || 15,38% || 100,00% || 100,00% || 20,18% || 19,23%

Kehitysmaiden apurahat || 73,00% || 57,14% || 27,00% || 35,71% || 0,00% || 7,14% || 0,00% || 0,00% || 100,00% || 100,00% || 0,00% || 7,14%

Yhteisön tutkijoiden apurahat || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0%

Koordinointi || 59,03% || 59,82% || 34,21% || 33,04% || 2,15% || 1,79% || 4,61% || 5,36% || 100,00% || 100,00% || 2,15% || 1,79%

|| EDUNSAAJAN TYYPPI || PK-YRITYKSET

Korkeakoulut || Tutkimuskeskukset (YTK mukaan luettuna) || Yrityssektori || Muut || YHTEENSÄ

Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat || Rahoitus || Osallis­tujat

INNOVAATIOT – PK-YRITYKSET || 15,98% || 7,42% || 19,39% || 18,06% || 33,83% || 38,39% || 30,81% || 36,13% || 100,00% || 100,00% || 40,87% || 45,48%

Innovaatioiden edistäminen || 10,67% || 7,58% || 25,89% || 23,22% || 35,45% || 41,71% || 27,98% || 27,49% || 100,00% || 100,00% || 43,32% || 51,66%

Innovaatioihin ja pk-yrityksiin liittyvät yhteiset toimet || 25,93% || 7,07% || 7,20% || 7,07% || 30,78% || 31,31% || 36,09% || 54,55% || 100,00% || 100,00% || 36,27% || 32,32%

Talous- ja teknologiatieto || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0%

TUTKIJAVOIMAVARAT || 53,05% || 54,32% || 38,98% || 35,83% || 4,65% || 4,67% || 3,31% || 5,19% || 100,00% || 100,00% || 4,62% || 5,45%

Tutkijakoulutusverkot || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00% || 0,00%

Marie Curie -apurahat || 59,64% || 62,93% || 32,55% || 31,41% || 7,46% || 5,20% || 0,35% || 0,46% || 100,00% || 100,00% || 4,88% || 3,93%

Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuudet || 34,96% || 37,29% || 63,53% || 57,20% || 1,22% || 3,81% || 0,29% || 1,69% || 100,00% || 100,00% || 1,37% || 3,39%

Sosioekonominen tutkimus || 62,55% || 58,95% || 31,59% || 34,14% || 0,69% || 1,35% || 5,17% || 5,56% || 100,00% || 100,00% || 3,42% || 3,16%

Yleisön tietoisuuden lisääminen || 23,26% || 19,44% || 28,18% || 34,26% || 18,05% || 20,37% || 30,52% || 25,93% || 100,00% || 100,00% || 17,42% || 19,44%

T&K-politiikan tukeminen || 40,46% || 43,48% || 41,84% || 34,78% || 7,89% || 11,30% || 9,81% || 10,43% || 100,00% || 100,00% || 12,83% || 7,83%

Tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen edistäminen || 55,36% || 52,61% || 33,71% || 38,55% || 0,17% || 0,40% || 10,76% || 8,43% || 100,00% || 100,00% || 9,15% || 11,24%

Yleisluonteiset TTK-toimet || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0% || 0%

Liitännäistoimenpiteet || 45,03% || 40,00% || 26,51% || 29,33% || 9,84% || 12,00% || 18,61% || 18,67% || 100,00% || 100,00% || 5,24% || 6,67%

YHTEENSÄ || 30,22% || 28,75% || 30,71% || 29,06% || 30,10% || 30,35% || 8,97% || 11,84% || 100,00% || 100,00% || 14,14% || 19,88%

Taulukko 4: Vuonna 2001 saadut ehdotukset maittain - Osallistujien määrä erityisohjelmittain

|| EUROOPAN UNIONI

B || DK || D || EL || E || F || IRL || I || L || NL || A || P || FIN || S || UK || Yht.

Elämänlaatu || 787 || 663 || 2564 || 697 || 1558 || 2189 || 279 || 2199 || 18 || 1299 || 567 || 465 || 502 || 886 || 2755 || 17428

Tietoyhteiskunta || 505 || 190 || 1859 || 1238 || 1294 || 1292 || 218 || 1768 || 46 || 513 || 396 || 268 || 335 || 402 || 1444 || 11768

Kestävä kasvu || 658 || 287 || 2609 || 619 || 1439 || 1837 || 139 || 1786 || 23 || 1068 || 400 || 472 || 366 || 628 || 1934 || 14265

Energia ja ympäristö || 737 || 862 || 3143 || 1215 || 1843 || 2174 || 246 || 2162 || 30 || 1473 || 767 || 655 || 529 || 858 || 2709 || 19403

- ympäristö || 422 || 431 || 1735 || 722 || 1069 || 1330 || 143 || 1452 || 22 || 861 || 398 || 407 || 334 || 478 || 1670 || 11474

- energia || 315 || 431 || 1408 || 493 || 774 || 844 || 103 || 710 || 8 || 612 || 369 || 248 || 195 || 380 || 1039 || 7929

Ydinenergia || 74 || 12 || 193 || 13 || 87 || 159 || 5 || 48 || 0 || 71 || 13 || 2 || 62 || 72 || 132 || 943

- fissio || 74 || 12 || 190 || 12 || 87 || 158 || 5 || 48 || 0 || 70 || 13 || 2 || 60 || 72 || 132 || 935

- fuusio || 0 || 0 || 3 || 1 || 0 || 1 || 0 || 0 || 0 || 1 || 0 || 0 || 2 || 0 || 0 || 8

Kansainvälinen asema || 102 || 49 || 166 || 79 || 145 || 234 || 14 || 192 || 1 || 127 || 86 || 74 || 18 || 55 || 214 || 1556

Innovaatiot - pk‑yritykset || 71 || 87 || 412 || 123 || 304 || 213 || 51 || 327 || 15 || 98 || 85 || 119 || 49 || 52 || 275 || 2281

Tutkijavoimavarat || 339 || 203 || 1281 || 274 || 575 || 1280 || 111 || 903 || 5 || 610 || 246 || 165 || 128 || 296 || 1528 || 7944

YHTEENSÄ || 3273 || 2353 || 12227 || 4258 || 7245 || 9378 || 1063 || 9385 || 138 || 5259 || 2560 || 2220 || 1989 || 3249 || 10991 || 75588

|| EHDOKASMAAT JA ASSOSIOITUNEET MAAT

bg || cy || cz || ee || hu || lv || lt || mt || pl || ro || sk || si || tr || is || li || no || ch || il || Yht. ||

Elämänlaatu || 80 || 47 || 304 || 84 || 291 || 56 || 57 || 16 || 373 || 78 || 123 || 130 || 24 || 68 || 2 || 387 || 451 || 274 || 2845 ||

Tietoyhteiskunta || 98 || 112 || 223 || 37 || 148 || 29 || 34 || 4 || 252 || 125 || 70 || 82 || 5 || 20 || 3 || 157 || 272 || 191 || 1862 ||

Kestävä kasvu || 79 || 21 || 286 || 20 || 146 || 30 || 27 || 7 || 398 || 130 || 71 || 135 || 7 || 10 || 3 || 265 || 231 || 132 || 1998 ||

Energia ja ympäristö || 159 || 77 || 350 || 114 || 296 || 56 || 69 || 57 || 586 || 189 || 133 || 216 || 41 || 42 || 6 || 639 || 453 || 177 || 3660 ||

- ympäristö || 107 || 52 || 211 || 83 || 218 || 40 || 46 || 41 || 381 || 136 || 93 || 121 || 30 || 39 || 2 || 409 || 252 || 117 || 2378 ||

- energia || 52 || 25 || 139 || 31 || 78 || 16 || 23 || 16 || 205 || 53 || 40 || 95 || 11 || 3 || 4 || 230 || 201 || 60 || 1282 ||

Ydinenergia || 7 || 0 || 55 || 1 || 38 || 1 || 0 || 0 || 8 || 11 || 31 || 7 || 0 || 0 || 0 || 8 || 45 || 0 || 211 ||

- fissio || 7 || 0 || 55 || 1 || 38 || 0 || 0 || 0 || 8 || 11 || 31 || 7 || 0 || 0 || 0 || 8 || 43 || 0 || 209 ||

- fuusio || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 2 || 0 || 2 ||

Kansainvälinen asema || 23 || 5 || 14 || 2 || 30 || 3 || 3 || 7 || 23 || 14 || 5 || 27 || 27 || 0 || 0 || 26 || 26 || 9 || 244 ||

Innovaatiot - pk‑yritykset || 17 || 12 || 57 || 27 || 58 || 16 || 19 || 5 || 62 || 16 || 30 || 33 || 0 || 7 || 0 || 38 || 14 || 46 || 457 ||

Tutkijavoimavarat || 50 || 14 || 101 || 18 || 96 || 15 || 17 || 6 || 158 || 41 || 29 || 39 || 6 || 10 || 0 || 103 || 257 || 100 || 1060 ||

YHTEENSÄ || 513 || 288 || 1390 || 303 || 1103 || 206 || 226 || 102 || 1860 || 604 || 492 || 669 || 110 || 157 || 14 || 1623 || 1749 || 929 || 12337 ||

Taulukko 5A: Vuonna 2001 Allekirjoitetut sopimukset maittain – Osallistujien määrä erityisohjelmittain

|| EUROOPAN UNIONI

B || DK || D || EL || E || F || IRL || I || L || NL || A || P || FIN || S || UK || Yht.

Elämänlaatu || 149 || 186 || 559 || 137 || 295 || 589 || 83 || 403 || 5 || 322 || 114 || 80 || 128 || 203 || 724 || 3977

Tietoyhteiskunta || 177 || 60 || 586 || 296 || 273 || 516 || 52 || 520 || 12 || 194 || 108 || 79 || 97 || 124 || 494 || 3588

Kestävä kasvu || 281 || 144 || 1013 || 192 || 494 || 850 || 76 || 680 || 7 || 431 || 157 || 157 || 171 || 243 || 1019 || 5915

Energia ja ympäristö || 120 || 149 || 417 || 157 || 237 || 372 || 32 || 286 || 6 || 255 || 109 || 74 || 91 || 141 || 391 || 2837

- ympäristö || 90 || 99 || 322 || 112 || 169 || 298 || 25 || 245 || 3 || 189 || 65 || 57 || 64 || 94 || 315 || 2147

- energia || 30 || 50 || 95 || 45 || 68 || 74 || 7 || 41 || 3 || 66 || 44 || 17 || 27 || 47 || 76 || 690

Ydinenergia || 97 || 14 || 200 || 7 || 92 || 184 || 4 || 82 || 0 || 49 || 20 || 10 || 49 || 65 || 127 || 1000

- fissio || 64 || 4 || 97 || 0 || 57 || 111 || 0 || 29 || 0 || 19 || 3 || 2 || 27 || 13 || 74 || 500

- fuusio || 16 || 5 || 82 || 4 || 16 || 37 || 1 || 44 || 0 || 15 || 12 || 7 || 15 || 42 || 28 || 324

Kansainvälinen asema || 47 || 15 || 67 || 17 || 44 || 70 || 11 || 64 || 0 || 61 || 14 || 27 || 21 || 21 || 96 || 575

Innovaatiot - pk‑yritykset || 13 || 5 || 42 || 12 || 33 || 25 || 5 || 44 || 1 || 5 || 9 || 8 || 2 || 15 || 36 || 255

Tutkijavoimavarat || 92 || 53 || 315 || 63 || 140 || 354 || 30 || 205 || 3 || 151 || 58 || 44 || 33 || 81 || 450 || 2072

YHTEENSÄ || 976 || 626 || 3199 || 881 || 1608 || 2960 || 293 || 2284 || 34 || 1468 || 589 || 479 || 592 || 893 || 3337 || 20219

|| EHDOKASMAAT JA ASSOSIOITUNEET MAAT

bg || cy || cz || ee || hu || lv || lt || mt || pl || ro || sk || si || tr || is || li || no || ch || il || Yht. ||

Elämänlaatu || 8 || 5 || 33 || 13 || 31 || 11 || 8 || 1 || 33 || 8 || 15 || 8 || 1 || 29 || 0 || 111 || 113 || 72 || 500 ||

Tietoyhteiskunta || 15 || 24 || 26 || 6 || 28 || 14 || 10 || 0 || 48 || 16 || 3 || 19 || 5 || 3 || 2 || 46 || 117 || 48 || 430 ||

Kestävä kasvu || 16 || 1 || 37 || 5 || 35 || 4 || 3 || 2 || 81 || 27 || 22 || 28 || 1 || 4 || 3 || 125 || 105 || 52 || 551 ||

Energia ja ympäristö || 15 || 10 || 39 || 16 || 32 || 10 || 10 || 2 || 39 || 17 || 15 || 19 || 3 || 11 || 1 || 105 || 59 || 22 || 425 ||

- ympäristö || 10 || 7 || 32 || 11 || 26 || 7 || 9 || 2 || 30 || 11 || 13 || 14 || 2 || 11 || 0 || 81 || 44 || 22 || 332 ||

- energia || 5 || 3 || 7 || 5 || 6 || 3 || 1 || 0 || 9 || 6 || 2 || 5 || 1 || 0 || 1 || 24 || 15 || 0 || 93 ||

Ydinenergia || 5 || 1 || 35 || 0 || 31 || 5 || 0 || 0 || 7 || 9 || 24 || 5 || 0 || 0 || 0 || 2 || 55 || 0 || 179 ||

- fissio || 5 || 1 || 22 || 0 || 20 || 2 || 0 || 0 || 3 || 0 || 21 || 2 || 0 || 0 || 0 || 0 || 34 || 0 || 110 ||

- fuusio || 0 || 0 || 2 || 0 || 6 || 3 || 0 || 0 || 0 || 3 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 15 || 0 || 29 ||

Kansainvälinen asema || 3 || 2 || 4 || 3 || 10 || 1 || 1 || 3 || 11 || 7 || 7 || 5 || 6 || 2 || 0 || 14 || 8 || 7 || 94 ||

Innovaatiot - pk‑yritykset || 4 || 2 || 8 || 2 || 6 || 3 || 1 || 0 || 10 || 2 || 3 || 7 || 0 || 2 || 0 || 3 || 0 || 2 || 55 ||

Tutkijavoimavarat || 13 || 2 || 17 || 13 || 37 || 6 || 4 || 1 || 26 || 9 || 8 || 14 || 1 || 1 || 0 || 29 || 36 || 18 || 235 ||

YHTEENSÄ || 79 || 47 || 199 || 58 || 210 || 54 || 37 || 9 || 255 || 95 || 97 || 105 || 17 || 52 || 6 || 435 || 493 || 221 || 2469 ||

Taulukko 5B: Vuonna 2001 allekirjoitetut sopimukset maittain – Osallistujien määrä toimen ja edunsaajan tyypin mukaan

Osallistujien määrä toimen tyypin mukaan || EUROOPAN UNIONI

B || DK || D || EL || E || F || IRL || I || L || NL || A || P || FIN || S || UK || Yht.

Yhteisrahoitteiset toimet || 637 || 455 || 2390 || 662 || 1199 || 2147 || 201 || 1635 || 26 || 1022 || 411 || 341 || 424 || 642 || 2185 || 14377

- T&K-hankkeet || 525 || 345 || 1879 || 551 || 832 || 1820 || 148 || 1260 || 18 || 734 || 287 || 231 || 350 || 516 || 1684 || 11180

- demonstraatiohankkeet || 10 || 30 || 64 || 5 || 43 || 53 || 6 || 28 || 2 || 42 || 18 || 7 || 3 || 26 || 52 || 389

- yhdistetyt hankkeet || 28 || 16 || 112 || 31 || 57 || 87 || 9 || 73 || 2 || 75 || 43 || 12 || 20 || 35 || 93 || 693

- infrastruktuurien tukeminen || 2 || 3 || 9 || 1 || 4 || 10 || 1 || 3 || 1 || 5 || 0 || 0 || 1 || 5 || 9 || 54

- tutkimusyhteistyö || 43 || 39 || 196 || 35 || 179 || 126 || 26 || 171 || 2 || 101 || 40 || 54 || 35 || 47 || 229 || 1323

- esiselvitystuet || 29 || 22 || 130 || 39 || 84 || 51 || 11 || 100 || 1 || 65 || 23 || 37 || 15 || 13 || 118 || 738

Apurahat || 32 || 24 || 146 || 23 || 67 || 194 || 13 || 78 || 0 || 100 || 23 || 6 || 7 || 41 || 326 || 1080

Verkkojen tukeminen || 142 || 84 || 301 || 76 || 142 || 241 || 31 || 242 || 0 || 165 || 48 || 65 || 74 || 107 || 425 || 2143

Koordinoiva toiminta || 37 || 27 || 66 || 25 || 63 || 80 || 11 || 70 || 1 || 53 || 20 || 14 || 31 || 49 || 104 || 651

Liitännäistoimenpiteet || 128 || 36 || 296 || 95 || 137 || 298 || 37 || 259 || 7 || 128 || 87 || 53 || 56 || 54 || 297 || 1968

Yht. || 976 || 626 || 3199 || 881 || 1608 || 2960 || 293 || 2284 || 34 || 1468 || 589 || 479 || 592 || 893 || 3337 || 20219

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

Osallistujien määrä edunsaajan tyypin mukaan || B || DK || D || EL || E || F || IRL || I || L || NL || A || P || FIN || S || UK || Yht.

Korkeakoulut || 289 || 153 || 772 || 263 || 418 || 504 || 134 || 557 || 1 || 410 || 163 || 135 || 168 || 338 || 1437 || 5667

Tutkimuskeskukset (YTK mukaan luettuna) || 266 || 201 || 980 || 238 || 418 || 1186 || 44 || 703 || 8 || 478 || 146 || 116 || 218 || 185 || 586 || 5773

Yrityssektori || 256 || 192 || 1175 || 304 || 551 || 957 || 76 || 767 || 20 || 426 || 174 || 159 || 146 || 241 || 980 || 6424

Muut[57] || 165 || 80 || 272 || 76 || 221 || 313 || 39 || 257 || 5 || 154 || 106 || 69 || 60 || 129 || 334 || 2280

Yht. || 976 || 626 || 3199 || 881 || 1608 || 2960 || 293 || 2284 || 34 || 1468 || 589 || 479 || 592 || 893 || 3337 || 20219

PK-YRITYKSET || 174 || 132 || 663 || 212 || 406 || 499 || 65 || 553 || 16 || 313 || 134 || 123 || 84 || 150 || 635 || 4159

Osallistujien määrä toimen tyypin mukaan || EHDOKASMAAT JA ASSOSIOITUNEET MAAT

bg || cy || cz || ee || hu || lv || lt || mt || pl || ro || sk || si || tr || is || li || no || ch || il || Yht.

Yhteisrahoitteiset toimet || 42 || 32 || 122 || 41 || 123 || 27 || 18 || 1 || 166 || 54 || 52 || 55 || 7 || 40 || 5 || 295 || 372 || 178 || 1630

- T&K-hankkeet || 34 || 27 || 104 || 35 || 96 || 15 || 15 || 1 || 127 || 46 || 47 || 43 || 6 || 24 || 4 || 226 || 337 || 139 || 1326

- demonstraatiohankkeet || 1 || 0 || 1 || 0 || 3 || 2 || 1 || 0 || 2 || 1 || 0 || 4 || 0 || 1 || 0 || 12 || 9 || 1 || 38

- yhdistetyt hankkeet || 1 || 0 || 5 || 3 || 6 || 2 || 0 || 0 || 9 || 1 || 2 || 4 || 1 || 5 || 0 || 23 || 13 || 5 || 80

- infrastruktuurien tukeminen || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 3 || 0 || 2 || 5

- tutkimusyhteistyö || 3 || 3 || 4 || 1 || 11 || 5 || 0 || 0 || 17 || 0 || 2 || 0 || 0 || 7 || 0 || 25 || 13 || 20 || 111

- esiselvitystuet || 3 || 2 || 8 || 2 || 7 || 3 || 2 || 0 || 11 || 6 || 1 || 4 || 0 || 3 || 1 || 6 || 0 || 11 || 70

Apurahat || 1 || 1 || 1 || 0 || 1 || 1 || 0 || 0 || 2 || 0 || 0 || 2 || 0 || 0 || 0 || 12 || 6 || 9 || 36

Verkkojen tukeminen || 12 || 4 || 35 || 2 || 33 || 4 || 5 || 3 || 21 || 13 || 18 || 20 || 4 || 7 || 0 || 72 || 57 || 14 || 324

Koordinoiva toiminta || 2 || 0 || 11 || 1 || 10 || 2 || 3 || 1 || 9 || 5 || 10 || 2 || 1 || 3 || 0 || 23 || 25 || 5 || 113

Liitännäistoimenpiteet || 22 || 10 || 30 || 14 || 43 || 21 || 11 || 4 || 57 || 23 || 17 || 26 || 5 || 2 || 1 || 33 || 33 || 15 || 367

Yht. || 79 || 47 || 199 || 58 || 210 || 55 || 37 || 9 || 255 || 95 || 97 || 105 || 17 || 52 || 6 || 435 || 493 || 221 || 2470

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Osallistujien määrä edunsaajan tyypin mukaan || BG || CY || CZ || EE || HU || LV || LT || MT || PL || RO || SK || SI || TR || IS || LI || NO || CH || IL || Yht.

Korkeakoulut || 20 || 11 || 44 || 28 || 42 || 13 || 10 || 0 || 86 || 22 || 18 || 35 || 8 || 14 || 0 || 98 || 196 || 85 || 730

Tutkimuskeskukset (YTK mukaan luettuna) || 26 || 4 || 68 || 9 || 89 || 11 || 13 || 1 || 80 || 34 || 44 || 30 || 5 || 18 || 0 || 149 || 123 || 42 || 746

Yrityssektori || 20 || 15 || 40 || 9 || 47 || 15 || 5 || 2 || 42 || 18 || 16 || 19 || 2 || 13 || 4 || 148 || 135 || 81 || 631

Muut || 13 || 17 || 47 || 12 || 32 || 16 || 9 || 6 || 47 || 21 || 19 || 21 || 2 || 7 || 2 || 40 || 39 || 13 || 363

Yht. || 79 || 47 || 199 || 58 || 210 || 55 || 37 || 9 || 255 || 95 || 97 || 105 || 17 || 52 || 6 || 435 || 493 || 221 || 2470

PK-YRITYKSET || 17 || 15 || 33 || 9 || 42 || 14 || 4 || 2 || 33 || 18 || 10 || 24 || 1 || 11 || 0 || 83 || 90 || 55 || 461

Taulukko 6: Maiden väliset yhteistyösuhteet vuonna 2001 allekirjoitetuissa sopimuksissa

|| || Euroopan unioni || Ehdokasmaat ja assosioituneet maat || Yht. || ||

|| || B || DK || D || EL || E || F || IRL || I || L || NL || A || P || FIN || S || UK || Yht. || BG || CY || CZ || EE || HU || LV || LT || MT || PL || RO || SK || SI || TR || IS || LI || NO || CH || IL || ||

Euroopan unioni || B || 305 || 236 || 1267 || 321 || 657 || 1306 || 123 || 805 || 20 || 668 || 189 || 194 || 226 || 309 || 1295 || 7921 || 22 || 8 || 96 || 12 || 97 || 7 || 19 || 6 || 88 || 41 || 57 || 48 || 8 || 13 || 1 || 150 || 191 || 59 || 8844 || B || Euroopan unioni

DK || 236 || 203 || 741 || 206 || 360 || 610 || 102 || 500 || 9 || 504 || 135 || 120 || 214 || 314 || 959 || 5213 || 11 || 6 || 51 || 14 || 55 || 15 || 16 || 4 || 69 || 25 || 18 || 30 || 3 || 18 || 0 || 232 || 142 || 33 || 5955 || DK

D || 1267 || 741 || 2562 || 899 || 1739 || 3713 || 328 || 2639 || 39 || 1827 || 880 || 550 || 693 || 1143 || 4555 || 23575 || 88 || 30 || 309 || 33 || 267 || 87 || 48 || 7 || 332 || 101 || 170 || 136 || 20 || 45 || 9 || 535 || 790 || 238 || 26820 || D

EL || 321 || 206 || 899 || 442 || 604 || 825 || 99 || 1012 || 11 || 436 || 180 || 228 || 269 || 237 || 1047 || 6816 || 69 || 55 || 64 || 18 || 65 || 11 || 14 || 6 || 64 || 67 || 39 || 31 || 17 || 13 || 1 || 184 || 137 || 109 || 7780 || EL

E || 657 || 360 || 1739 || 604 || 1032 || 1993 || 208 || 1859 || 12 || 751 || 262 || 399 || 324 || 526 || 2102 || 12828 || 44 || 38 || 134 || 17 || 106 || 18 || 17 || 7 || 121 || 51 || 57 || 74 || 11 || 35 || 2 || 262 || 290 || 95 || 14207 || E

F || 1306 || 610 || 3713 || 825 || 1993 || 2828 || 282 || 2540 || 36 || 1529 || 464 || 513 || 554 || 785 || 3538 || 21516 || 52 || 28 || 227 || 19 || 165 || 28 || 53 || 9 || 262 || 108 || 72 || 85 || 17 || 32 || 4 || 589 || 668 || 199 || 24133 || F

IRL || 123 || 102 || 328 || 99 || 208 || 282 || 51 || 262 || 5 || 189 || 61 || 57 || 79 || 106 || 529 || 2481 || 3 || 1 || 24 || 7 || 41 || 6 || 4 || 2 || 27 || 13 || 15 || 21 || 3 || 10 || 1 || 74 || 41 || 20 || 2794 || IRL

I || 805 || 500 || 2639 || 1012 || 1859 || 2540 || 262 || 1819 || 28 || 1128 || 352 || 526 || 452 || 726 || 2967 || 17615 || 84 || 40 || 164 || 20 || 141 || 24 || 16 || 13 || 199 || 61 || 71 || 125 || 12 || 21 || 2 || 421 || 444 || 191 || 19664 || I

L || 20 || 9 || 39 || 11 || 12 || 36 || 5 || 28 || 2 || 16 || 12 || 9 || 7 || 15 || 34 || 255 || 1 || 1 || 2 || 1 || 2 || 3 || 3 || 1 || 4 || 1 || 1 || 2 || 0 || 1 || 0 || 10 || 6 || 1 || 295 || L

NL || 668 || 504 || 1827 || 436 || 751 || 1529 || 189 || 1128 || 16 || 787 || 324 || 323 || 399 || 575 || 2086 || 11542 || 38 || 13 || 146 || 24 || 157 || 18 || 19 || 6 || 158 || 63 || 76 || 68 || 8 || 26 || 0 || 351 || 272 || 120 || 13105 || NL

A || 189 || 135 || 880 || 180 || 262 || 464 || 61 || 352 || 12 || 324 || 333 || 93 || 149 || 240 || 547 || 4221 || 32 || 4 || 68 || 10 || 120 || 17 || 14 || 3 || 58 || 54 || 72 || 44 || 4 || 12 || 3 || 91 || 121 || 22 || 4970 || A

P || 194 || 120 || 550 || 228 || 399 || 513 || 57 || 526 || 9 || 323 || 93 || 159 || 118 || 134 || 659 || 4082 || 17 || 7 || 40 || 6 || 45 || 4 || 11 || 1 || 58 || 24 || 18 || 21 || 4 || 13 || 1 || 149 || 99 || 31 || 4631 || P

FIN || 226 || 214 || 693 || 269 || 324 || 554 || 79 || 452 || 7 || 399 || 149 || 118 || 227 || 366 || 708 || 4785 || 24 || 3 || 48 || 30 || 69 || 16 || 13 || 2 || 70 || 22 || 44 || 25 || 2 || 23 || 0 || 238 || 114 || 40 || 5568 || FIN

S || 309 || 314 || 1143 || 237 || 526 || 785 || 106 || 726 || 15 || 575 || 240 || 134 || 366 || 331 || 1354 || 7161 || 21 || 6 || 72 || 31 || 67 || 11 || 21 || 2 || 79 || 20 || 31 || 46 || 3 || 38 || 0 || 287 || 170 || 61 || 8127 || S

UK || 1295 || 959 || 4555 || 1047 || 2102 || 3538 || 529 || 2967 || 34 || 2086 || 547 || 659 || 708 || 1354 || 3110 || 25490 || 52 || 36 || 303 || 43 || 234 || 45 || 42 || 11 || 307 || 98 || 182 || 177 || 9 || 64 || 3 || 962 || 568 || 199 || 28825 || UK

Yht. || 7921 || 5213 || 23575 || 6816 || 12828 || 21516 || 2481 || 17615 || 255 || 11542 || 4221 || 4082 || 4785 || 7161 || 25490 || 84846 || 558 || 276 || 1748 || 285 || 1631 || 310 || 310 || 80 || 1896 || 749 || 923 || 933 || 121 || 364 || 27 || 4535 || 4053 || 1418 || 105063 || Yht.

Ehdokasmaat ja assosioituneet maat || BG || 22 || 11 || 88 || 69 || 44 || 52 || 3 || 84 || 1 || 38 || 32 || 17 || 24 || 21 || 52 || 558 || 20 || 5 || 21 || 6 || 22 || 7 || 7 || 2 || 14 || 41 || 17 || 11 || 4 || 1 || 0 || 16 || 14 || 3 || 769 || BG || Ehdokasmaat ja assosioituneet maat

CY || 8 || 6 || 30 || 55 || 38 || 28 || 1 || 40 || 1 || 13 || 4 || 7 || 3 || 6 || 36 || 276 || 5 || 11 || 7 || 4 || 5 || 2 || 2 || 4 || 12 || 5 || 2 || 5 || 3 || 1 || 0 || 1 || 2 || 25 || 372 || CY

CZ || 96 || 51 || 309 || 64 || 134 || 227 || 24 || 164 || 2 || 146 || 68 || 40 || 48 || 72 || 303 || 1748 || 21 || 7 || 52 || 11 || 60 || 11 || 8 || 3 || 36 || 27 || 53 || 23 || 2 || 2 || 0 || 38 || 42 || 16 || 2160 || CZ

EE || 12 || 14 || 33 || 18 || 17 || 19 || 7 || 20 || 1 || 24 || 10 || 6 || 30 || 31 || 43 || 285 || 6 || 4 || 11 || 16 || 10 || 18 || 11 || 3 || 16 || 6 || 6 || 9 || 1 || 5 || 0 || 13 || 4 || 4 || 428 || EE

HU || 97 || 55 || 267 || 65 || 106 || 165 || 41 || 141 || 2 || 157 || 120 || 45 || 69 || 67 || 234 || 1631 || 22 || 5 || 60 || 10 || 47 || 10 || 10 || 3 || 48 || 35 || 49 || 24 || 2 || 2 || 0 || 38 || 42 || 11 || 2049 || HU

LV || 7 || 15 || 87 || 11 || 18 || 28 || 6 || 24 || 3 || 18 || 17 || 4 || 16 || 11 || 45 || 310 || 7 || 2 || 11 || 18 || 10 || 18 || 23 || 2 || 22 || 9 || 6 || 5 || 0 || 4 || 0 || 11 || 4 || 4 || 466 || LV

LT || 19 || 16 || 48 || 14 || 17 || 53 || 4 || 16 || 3 || 19 || 14 || 11 || 13 || 21 || 42 || 310 || 7 || 2 || 8 || 11 || 10 || 23 || 3 || 2 || 23 || 7 || 5 || 5 || 1 || 2 || 0 || 13 || 4 || 3 || 439 || LT

MT || 6 || 4 || 7 || 6 || 7 || 9 || 2 || 13 || 1 || 6 || 3 || 1 || 2 || 2 || 11 || 80 || 2 || 4 || 3 || 3 || 3 || 2 || 2 || 0 || 4 || 3 || 1 || 4 || 2 || 1 || 0 || 1 || 2 || 4 || 121 || MT

PL || 88 || 69 || 332 || 64 || 121 || 262 || 27 || 199 || 4 || 158 || 58 || 58 || 70 || 79 || 307 || 1896 || 14 || 12 || 36 || 16 || 48 || 22 || 23 || 4 || 83 || 30 || 25 || 22 || 3 || 3 || 0 || 56 || 45 || 10 || 2348 || PL

RO || 41 || 25 || 101 || 67 || 51 || 108 || 13 || 61 || 1 || 63 || 54 || 24 || 22 || 20 || 98 || 749 || 41 || 5 || 27 || 6 || 35 || 9 || 7 || 3 || 30 || 18 || 29 || 23 || 4 || 1 || 0 || 15 || 13 || 5 || 1020 || RO

SK || 57 || 18 || 170 || 39 || 57 || 72 || 15 || 71 || 1 || 76 || 72 || 18 || 44 || 31 || 182 || 923 || 17 || 2 || 53 || 6 || 49 || 6 || 5 || 1 || 25 || 29 || 29 || 28 || 2 || 2 || 0 || 18 || 31 || 3 || 1229 || SK

SI || 48 || 30 || 136 || 31 || 74 || 85 || 21 || 125 || 2 || 68 || 44 || 21 || 25 || 46 || 177 || 933 || 11 || 5 || 23 || 9 || 24 || 5 || 5 || 4 || 22 || 23 || 28 || 26 || 2 || 3 || 0 || 23 || 25 || 7 || 1178 || SI

TR || 8 || 3 || 20 || 17 || 11 || 17 || 3 || 12 || 0 || 8 || 4 || 4 || 2 || 3 || 9 || 121 || 4 || 3 || 2 || 1 || 2 || 0 || 1 || 2 || 3 || 4 || 2 || 2 || 0 || 0 || 0 || 1 || 3 || 8 || 159 || TR

IS || 13 || 18 || 45 || 13 || 35 || 32 || 10 || 21 || 1 || 26 || 12 || 13 || 23 || 38 || 64 || 364 || 1 || 1 || 2 || 5 || 2 || 4 || 2 || 1 || 3 || 1 || 2 || 3 || 0 || 18 || 0 || 46 || 5 || 5 || 465 || IS

LI || 1 || 0 || 9 || 1 || 2 || 4 || 1 || 2 || 0 || 0 || 3 || 1 || 0 || 0 || 3 || 27 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 2 || 0 || 29 || LI

NO || 150 || 232 || 535 || 184 || 262 || 589 || 74 || 421 || 10 || 351 || 91 || 149 || 238 || 287 || 962 || 4535 || 16 || 1 || 38 || 13 || 38 || 11 || 13 || 1 || 56 || 15 || 18 || 23 || 1 || 46 || 0 || 241 || 93 || 28 || 5187 || NO

CH || 191 || 142 || 790 || 137 || 290 || 668 || 41 || 444 || 6 || 272 || 121 || 99 || 114 || 170 || 568 || 4053 || 14 || 2 || 42 || 4 || 42 || 4 || 4 || 2 || 45 || 13 || 31 || 25 || 3 || 5 || 2 || 93 || 131 || 36 || 4551 || CH

IL || 59 || 33 || 238 || 109 || 95 || 199 || 20 || 191 || 1 || 120 || 22 || 31 || 40 || 61 || 199 || 1418 || 3 || 25 || 16 || 4 || 11 || 4 || 3 || 4 || 10 || 5 || 3 || 7 || 8 || 5 || 0 || 28 || 36 || 72 || 1662 || IL

Yhteensä || 8844 || 5955 || 26820 || 7780 || 14207 || 24133 || 2794 || 19664 || 295 || 13105 || 4970 || 4631 || 5568 || 8127 || 28825 || 105063 || 769 || 372 || 2160 || 428 || 2049 || 466 || 439 || 121 || 2348 || 1020 || 1229 || 1178 || 159 || 465 || 29 || 5187 || 4551 || 1662 || 107663 ||

|| || B || DK || D || EL || E || F || IRL || I || L || NL || A || P || FIN || S || UK || Yht. || BG || CY || CZ || EE || HU || LV || LT || MT || PL || RO || SK || SI || TR || IS || LI || NO || CH || IL || Yht. || ||

|| || Euroopan unioni || Ehdokasmaat ja assosioituneet maat || ||

Taulukko 7: 5. puiteohjelman rahoitus

|| Rahoitusmäärät 1999–2002 (milj. euroa) || Sitoumukset 2001 (milj. euroa)

Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen || 2413 || 635

Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta || 3600 || 936

Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu || 2705 || 702,6

Energia, ympäristö ja kestävä kehitys || 2125 || 570,2

      Ympäristö ja kestävä kehitys || 1083 || 291,6

      Energia || 1042 || 278,6

Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen || 475 || 135,9

Innovaatioiden edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen rohkaiseminen || 363 || 110

Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen || 1280 || 325,3

Suorat toimet (YTK) || 739 || 181

5. puiteohjelma yhteensä (EY) || 13700 || 3596

Ydinalan tutkimus || 979 || 255,3

      Hallittu lämpöydinfuusio || 788 || 199,0

      Ydinfissio || 191 || 56,3

Suorat toimet (YTK) || 281 || 68,7

5. Puiteohjelma yhteensä (Euratom) || 1260 || 324

5. PUITEOHJELMA YHT. (EY+EURATOM) || 14960 || 3920

Taulukko 8A: Yhteisön tutkimusta koskevat talousarviositoumukset vuosina 1984-2002 (käyvät hinnat)

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || Tilanne 12.9.2002 ||

VUOSI || 84 || 85 || 86 || 87 || 88 || 89 || 90 || 91 || 92 || 93 || 94 || 95 || 96 || 97 || 98 || 99 || 00 || 01[58] || 02[59] || Yhteensä ||

PUITEOHJ. 1984-87 || 593,0 || 735,0 || 874,0 || 701,8 || 260,8 || 101,1 || 4,9 || || || || || || || || || || || || || 3270,6 ||

PUITEOHJ. 1987-91 || || || || 188,1 || 810,6 || 1241,3 || 1596,9 || 1270,7 || 230,9 || 14,8 || 3,9 || 0,2 || || || || || || || || 5357,4 ||

PUITEOHJ. 1990-94 || || || || || || || || 296,0 || 2160,5 || 2079,5 || 2014,7 || 1,0 || || || || || || || || 6551,7 ||

PUITEOHJ. 1994-98[60] || || || || || || || || || || || || 2982,5 || 3153,5 || 3485,6 || 3499,3 || || || || || 13120,9 ||

PUITEOHJ. 1998-02 || || || || || || || || || || || || || || || || 3337,5 || 3607,4 || 3870,8 || 4055,0 || 14870,7 ||

TTK-OHJELMAT || 593,0 || 735,0 || 874,0 || 889,9 || 1071,4 || 1342,4 || 1601,8 || 1566,7 || 2391,4 || 2094,3 || 2018,6 || 2983,7 || 3153,5 || 3485,6 || 3499,3 || 3337,5 || 3607,4 || 3870,8 || 4055,0 || 43171,3 ||

VLS || || || || 49,4 || 56,6 || 69,8 || 113,1 || 168,8 || 308,4 || 440,2 || 571,8 || 2,1 || || || || || || || || 1780,2 ||

TTK+VLS || 593,0 || 735,0 || 874,0 || 939,3 || 1128,0 || 1412,2 || 1714,9 || 1735,5 || 2699,8 || 2534,5 || 2590,4 || 2985,8 || 3153,5 || 3485,6 || 3499,3 || 3337,5 || 3607,4 || 3870,8 || 4055,0 || 44951,5 ||

SPRINT || || || || || || || 16,0 || 16,0 || 17,0 || || || || || || || || || || || 49,0 ||

EHTY || || || || || || || 17,5 || 17,5 || 17,5 || 17,5 || 17,5 || || || || || || || || || 87,5 ||

80 % THERMIE-ohjelmasta || || || || || || || 36,0 || 118,4 || 128,9 || 139,2 || 145,6 || || || || || || || || || 568,1 ||

Tutkimus yhteensä[61] || 593,0 || 735,0 || 874,0 || 939,3 || 1128,0 || 1412,2 || 1784,4 || 1887,4 || 2863,2 || 2691,2 || 2753,5 || 2985,8 || 3153,5 || 3485,6 || 3499,3 || 3337,5 || 3607,4 || 3870,8 || 4055,0 || 45656,1 ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| 4269 eli 2,42 % yhteisön talousarviosta Budget || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || 7151 eli 3,18% yhteisön talousarviosta || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || 11980 eli 4,05 % yhteisön talousarviosta || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || 15878 eli 4,02 % yhteisön talousarviosta || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || 18370 eli 4,16 % yhteisön talousarviosta || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Yhteis. tal.arv. (käyvät hinnat) || 28905 || 29925 || 35842 || 38392 || 43080 || 42569 || 45057 || 56111 || 61232 || 67760 || 65929 || 75355 || 82125 || 85028 || 86523 || 91645 || 74907 || 92116 || 96846 || ||

TTK-ohjelman osuus (%) Budget || 2,1 || 2,5 || 2,4 || 2,3 || 2,5 || 3,2 || 3,6 || 2,8 || 3,9 || 3,1 || 3,1 || 4,0 || 3,8 || 4,1 || 4,0 || 3,6 || 4,8 || 4,2 || 4,2 || ||

Tutkim. osuus yhteensä (%) Budget || 2,1 || 2,5 || 2,4 || 2,4 || 2,6 || 3,3 || 4,0 || 3,4 || 4,7 || 4,0 || 4,2 || 4,0 || 3,8 || 4,1 || 4,0 || 3,6 || 4,8 || 4,2 || 4,2 || ||

Taulukko 8B: Yhteisön tutkimusta koskevat talousarviositoumukset vuosina 1984-2002 (vuoden 2000 hinnat)

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || Tilanne 12.9.2002

VUOSI || 84 || 85 || 86 || 87 || 88 || 89 || 90 || 91 || 92 || 93 || 94 || 95 || 96 || 97 || 98 || 99 || 00 || 01 [62] || 02[63] || TOTAUX

PUITEOHJ. 1984-87 || 986,7 || 1153,8 || 1326,3 || 1030,5 || 369,9 || 136,4 || 6,3 || || || || || || || || || || || || || 5009,9

PUITEOHJ. 1987-91 || || || || 276,2 || 1149,8 || 1675,2 || 2063,2 || 1561,1 || 274,2 || 17,3 || 4,5 || 0,2 || || || || || || || || 7021,7

PUITEOHJ. 1990-94 || || || || || || || || 363,6 || 2565,9 || 2435,0 || 2315,7 || 1,1 || || || || || || || || 7681,3

PUITEOHJ. 1994-98[64] || || || || || || || || || || || || 3385,4 || 3465,4 || 3727,9 || 3679,6 || || || || || 14258,3

PUITEOHJ. 1998-02 || || || || || || || || || || || || || || || || 3426,6 || 3607,4 || 3802,4 || 3906,6 || 14743,0

TTK-OHJELMAT || 986,7 || 1153,8 || 1326,3 || 1306,7 || 1519,7 || 1811,6 || 2069,5 || 1924,7 || 2840,1 || 2452,3 || 2320,2 || 3386,7 || 3465,4 || 3727,9 || 3679,6 || 3426,6 || 3607,4 || 3802,4 || 3906,6 || 48714,2

VLS || || || || 72,5 || 80,3 || 94,2 || 146,1 || 207,4 || 366,3 || 515,5 || 657,2 || 2,4 || || || || || || || || 2141,9

TTK+VLS || 986,7 || 1153,8 || 1326,3 || 1379,2 || 1600,0 || 1905,8 || 2215,6 || 2132,1 || 3206,4 || 2967,8 || 2977,4 || 3389,1 || 3465,4 || 3727,9 || 3679,6 || 3426,6 || 3607,4 || 3802,4 || 3906,6 || 50856,1

SPRINT || || || || || || || 20,7 || 19,7 || 20,2 || || || || || || || || || || || 60,6

EHTY || || || || || || || 22,6 || 21,5 || 20,8 || 20,5 || 20,1 || || || || || || || || || 105,5

80 % THERMIE-ohjelmasta || || || || || || || 46,5 || 145,5 || 153,1 || 163,0 || 167,4 || || || || || || || || || 675,5

Tutkimus yhteensä[65] || 986,7 || 1153,8 || 1326,3 || 1379,2 || 1600,0 || 1905,8 || 2305,4 || 2318,8 || 3400,5 || 3151,3 || 3164,9 || 3389,1 || 3465,4 || 3727,9 || 3679,6 || 3426,6 || 3607,4 || 3802,4 || 3906,6 || 51697,7

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| 6446 eli 2,41 % yhteisön talousarviosta || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || 9509 eli 3,15 % yhteisön talousarviosta || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || 14341 eli 4,04 % yhteisön talousarviosta || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || 17427 eli 4,02 % yhteisön talousarviosta || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || 18423 eli 4,15 % yhteisön talousarviosta || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Yht. tal. arv. (v. 2000 hinnat) || 48095 || 46978 || 54388 || 56376 || 61106 || 57448 || 58213 || 68932 || 72722 || 79344 || 75780 || 85533 || 90247 || 90939 || 90981 || 94091 || 74907 || 90487 || 93301 || ||

TTK-ohjelman osuus (%) || 2,1 || 2,5 || 2,4 || 2,3 || 2,5 || 3,2 || 3,6 || 2,8 || 3,9 || 3,1 || 3,1 || 4,0 || 3,8 || 4,1 || 4,0 || 3,6 || 4,8 || 4,2 || 4,2 || ||

Tutkimuksen osuus yht. (%) (udget || 2,1 || 2,5 || 2,4 || 2,4 || 2,6 || 3,3 || 4,0 || 3,4 || 4,7 || 4,0 || 4,2 || 4,0 || 3,8 || 4,1 || 4,0 || 3,6 || 4,8 || 4,2 || 4,2 || ||

Deflaatiokertoimet[66] || 0,601 || 0,637 || 0,659 || 0,681 || 0,705 || 0,741 || 0,774 || 0,814 || 0,842 || 0,854 || 0,87 || 0,881 || 0,91 || 0,935 || 0,951 || 0,974 || 1,000 || 1,018 || 1,038 || ||

Vuotuinen inflaatio (%) || || 6,0 || 3,5 || 3,3 || 3,6 || 5,1 || 4,5 || 5,2 || 3,5 || 1,4 || 1,9 || 1,3 || 3,3 || 2,7 || 1,7 || 2,4 || 2,7 || 1,8 || 2,0 || ||

Taulukko 9: Käytetyt maatunnukset

Euroopan unioni

B || Belgia

DK || Tanska

D || Saksa

EL || Kreikka

E || Espanja

F || Ranska

IRL || Irlanti

I || Italia

L || Luxemburg

NL || Alankomaat

A || Itävalta

P || Portugali

FIN || Suomi

S || Ruotsi

UK || Yhdistynyt kuningaskunta

Ehdokasmaat ja assosioituneet maat

BG || Bulgaria

CY || Kypros

CZ || Tšekki

EE || Viro

HU || Unkari

LV || Latvia

LT || Liettua

MT || Malta

PL || Puola

RO || Romania

SK || Slovakia

SI || Slovenia

TR || Turkki

IS || Islanti

LI || Liechtenstein

NO || Norja

CH || Sveitsi

IL || Israel

LIITE II

KOM(2000) 6, 18.1.2000:

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta

KOM(2000) 612, 4.10.2000:

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous‑ ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen: EU:n tutkimustoimien suuntaviivat (2000-2006)

KOM(2001) 94, 21.2.2001:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002-2006

Ehdotus neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratomin) monivuotisesta tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta 2002-2006

SEC(2001) 356, 27.2.2001:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Eurooppalaisen tutkimusalueen perusrakenteet

SEC(2001) 434, 12.3.2001:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Huippuosaamisen kartoittaminen tutkimuksessa ja teknologisessa kehittämisessä Euroopassa

SEC(2001) 771, 15.5.2001:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Naiset ja tiede: sukupuoliulottuvuuden huomioon ottaminen tieteen uudistamisen liikkeelle panevana voimana

KOM(2001) 282, 30.5.2001:

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Puiteohjelma ja eurooppalainen tutkimusalue: 169 artiklan soveltaminen ja kansallisten ohjelmien verkottaminen

KOM(2001) 279, 30.5.2001:

Ehdotus neuvoston päätökseksi erityisohjelmista, joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelma 2002-2006

Ehdotus neuvoston päätökseksi erityisohjelmista, joilla pannaan täytäntöön Euroopan atomienergiayhteisön tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma 2002-2006

KOM(2001) 331, 20.6.2001:

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia

SEC(2001) 1002, 20.6.2001:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Kansallisten tutkimuspolitiikkojen esikuva-analyysi (benchmarking): tilanneraportti

KOM(2001) 346, 25.6.2001:

Komission tiedonanto Eurooppalaisen tutkimusalueen kansainvälinen ulottuvuus

KOM(2001) 500, 10.9.2001:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä Euroopan yhteisön puiteohjelman 2002-2006 toteuttamiseksi

SEC(2001) 1414, 14.9.2001:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Vuoden 2001 innovaatioiden tulostaulu

KOM(2001) 549, 3.10.2001.

Komission tiedonanto Eurooppalaisen tutkimusalueen alueellinen ulottuvuus

KOM(2001) 594, 17.10.2001:

Muutettu ehdotus: neuvoston päätös Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointiin ja lujittamiseen tähtäävästä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta 2002-2006

SEC(2000) 1973, 14.11.2000:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Tiede, yhteiskunta ja kansalaiset Euroopassa

KOM(2001) 709, 22.11.2001:

Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (2002-2006)

Muutettu ehdotus: neuvoston päätös eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOM) kuudennesta monivuotisesta tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2002-2006)

KOM(2002) 43, 30.1.2002:

Muutettu ehdotus: neuvoston päätös erityisohjelmista, joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn kuuden puiteohjelma (2002-2006)

Muutettu ehdotus: neuvoston päätös erityisohjelmista, joilla pannaan täytäntöön Euroopan atomienergiayhteisön tutkimuksen ja koulutuksen kuudes puiteohjelma (2002-2006)

SEC(2002) 129, 30.1.2002:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Kansallisten TTK-politiikkojen esikuva-analyysi (benchmarking): alustavat tulokset

[1]               KOM(2000) 6.

[2]               SEK(2001) 465.

[3]               SEK(2000) 1842.

[4]               Key Figures 2001 : ISBN 92-894-1183-X ja http://www.cordis.lu/rtd2002.indicators.scoreboard.htm

[5]               SEK(2001) 1002.

[6]               SEK(2002) 129.

[7]               http://www.cordis.lu/rtd2002/era-developments/benchmarking.htm#results

[8]               SEK(2001) 434.

[9]               2001/S165.

[10]             KOM(2001) 282.

[11]             High Level Expert Group on Improving Mobility of Researchers http://europa.eu.int/comm/research/fp5/pdf/finalreportmobilityhleg.pdf - http://europa.eu.int/comm/research/fp5/

[12]             KOM(2001) 331.

[13]             Alustava tulostaulu oli liitteenä syyskuussa 2000 julkaistussa asiakirjassa KOM(2000) 567.

[14]             Jotkin näistä indikaattoreista ovat identtisiä Euroopan komission esittämien "rakenteellisten" eli pääindikaattorien kanssa, mutta muissa tulostaulun indikaattoreissa sovelletaan kapeampaa rakenteellisten indikaattorien määritelmää, jotta ne kohdistuisivat innovointiin.

[15]             SEK(2001) 1414.

[16]             http://trendchart.cordis.lu/

[17]             Esim. Britannia, Ranska ja Irlanti ovat maailman johtavia maita tieteen ja tekniikan alan tutkintojen määrässä, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi julkisissa t&k-menoissa, Ruotsi yksityissektorin t&k-menoissa ja Alankomaat, Ruotsi ja Tanska kotien Internet-yhteyksien määrässä.

[18]             http://europa.eu.int/comm/research/press/2001/memorandum-eib-fr.pdf

[19]             KOM(2000) 412.

[20]             SEK(2001) 356.

[21]             http://www.cordis.lu/science-society

[22]             9980/01 RECH 76, kesäkuu 2001.

[23]             KOM(2001) 346.

[24]             Välimeren alueen kumppanimaat, Balkanin maat, Venäjä ja uudet itsenäiset valtiot, kehitysmaat, teollisuusmaat ja nousevan talouden maat.

[25]             Esimerkkinä mainittakoon, että t&k-yhteistyöhankkeet ovat yhdistäneet israelilaisten, palestiinalaisten ja jordanialaisten tutkimuslaitoksia yhdennetyn vesihuollon ja kansanterveyden aloilla.

[26]             KOM(2001) 549.

[27]             Yhteisön valtiontukisääntöjen rajoissa.

[28]             http://www.innovating-regions.org

[29]             http://www.erup.net

[30]             KOM(2001) 94.

[31]             KOM(2001) 709.

[32]             SEK(2002) 105.

[33]             KOM(2001) 279.

[34]             KOM(2001) 594.

[35]             KOM(2002) 43.

[36]             KOM(2001) 500.

[37]             KOM(2001) 282.

[38]             Erityisohjelmiin kohdistuvia tutkimuksia tehtiin seuraavilla aloilla: biotieteet, tuotanto‑ ja teollisuusteknologia, materiaalit ja liikenne, muu kuin ydinenergia sekä kansainväliset suhteet (INCO). Lisäksi käynnistettiin ympäristöalaa koskeva tutkimus.

[39]             PREST et al, Assessing the Economic Impacts of the Framework Programme, toukokuu 2002 http://www.cordis.lu/fp5/monitoring/studies.htm

[40]             Yli 95 % pyynnöistä käsiteltiin 24 tunnin kuluessa.

[41]             http://sme.cordis.lu/home/index.cfm

[42]             SEK(2001) 771.

[43]             KOM(1999) 76.

[44]             http://www.cordis.lu/rtd2002/science-society/women.htm

[45]             http://europa.eu.int/comm/research/science-society/women/wssi/index_en.html

[46]             Yhteisen tutkimuskeskuksen Tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitos.

[47]             Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on vahvistaa talouskehitystä ja pyrkiä kohti osaamistaloutta toteuttamalla toimia erityisesti ympäristön, bioteknologian, nanoteknologian sekä tieto- ja viestintäteknologian aloilla.

[48]             Yhteistyösopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kestävän kehityksen eri näkökohdat (erityisesti elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, genomiikan terveydenhuoltosovellukset sekä ekosysteemien kestävä hoito), ja sen tarkoituksena on vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä.

[49]             ETAN Working paper, Options and Limits for Assessing the Socio-Economic Impact of European RTD Programmes, 1999.

[50]             Raportit saatavilla osoitteessa http://www.cordis.lu/fp5/monitoring

[51]             CREST 1206/01.

[52]             CREST 1207/01 ja CREST 1214/01.

[53]             KOM(2001) 331, 20.6.2001.

[54]             Energiatekniikoita edistävät organisaatiot (Organisations for the Promotion of Energy Technologies)

[55]             Tähän luokkaan on koottu osallistujat, joita ei ole voitu laskea kolmeen ensimmäiseen luokkaan.

[56]             Tähän luokkaan on koottu osallistujat, joita ei ole voitu laskea kolmeen ensimmäiseen luokkaan.

[57]             Tähän luokkaan on koottu osallistujat, joita ei ole voitu laskea kolmeen ensimmäiseen luokkaan.

[58]           Arvio vuodelle 2001.

[59]           Vuoden 2002 talousarvio.

[60]           Vuosien 1994-1998 puiteohjelman maksumäärärahat ovat EU:n laajentumisen jälkeen vahvistettuja määriä.

[61]           TTK + THERMIE + EHTY + SPRINT + VLS

[62]           Arvio vuodelle 2001.

[63]           Vuoden 2002 talousarvio.

[64]           Vuosien 1994-1998 puiteohjelman määrät ovat EU:n laajentumisen jälkeen vahvistettuja määriä.

[65]           TTK + THERMIE + EHTY + SPRINT + VLS

[66]           Vuodesta 1995 käytetyissä deflaatiokertoimissa on otettu huomioon unionin laajeneminen 12:sta jäsenvaltiosta 15:ta jäsenvaltioon (KOM(96)65). Vuoden 2002 osalta ne ovat arvioita.