52003DC0123

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille Ja neuvostolle- EGNOS-ohjelman sisällyttäminen Galileo-ohjelmaan /* KOM/2003/0123 lopull. */


KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE - EGNOS-ohjelman sisällyttäminen Galileo-ohjelmaan

Euroopan unionin neuvosto on toistanut eri yhteyksissä, että on välttämätöntä sisällyttää EGNOS-ohjelma Galileo-ohjelmaan optimaalisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla [1]. Tiedonannossa käsitellään tätä kysymystä. Komissio on laatinut tiedonannon yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön, Eurocontrolin, EOIG:n [2] ja IATAn kanssa. Tiedonannon tavoitteena on määritellä puitteet EGNOS-ohjelman toiminnalle ja sen sisällyttämiselle Galileo-ohjelmaan.

[1] Neuvoston päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2001, Galileosta, EYVL C 157, 30.5.2001. Maaliskuun 26. päivänä 2002 kokoontuneen liikenneneuvoston Galileo-ohjelmaa koskevat päätelmät. Joulukuun 5. päivänä 2002 kokoontuneen liikenneneuvoston Galileo-ohjelmaa koskevat päätelmät.

[2] EOIG on lyhenne sanoista EGNOS Operation and Infrastructure Group eli EGNOS-hankkeen toiminta- ja infrastruktuuriryhmä. Se käsittää seuraavat organisaatiot: AENA ("Aeropuertos Españoles y Navegación Aérea"); ANA,EP ("Aeroportos e Navegação Aérea, Empresa Pública"); DFS ("Deutsche Flugsicherung GmbH"); ENAV ("Ente Nazionale Assistenza Volo"); NATS ("National Air Traffic Services Limited"); NMA ("Norwegian Mapping Authority"); SWISSCONTROL; CNES ("Centre National d'Etudes Spatiales").

Ennen kuin käsitellään tarkemmin eri vaihtoehtoja EGNOS-ohjelman sisällyttämiseksi Galileo-ohjelmaan, on syytä käydä EGNOS-järjestelmä läpi pääpiirteittäin ja tarkastella järjestelmän kustannuksia ja etuja sekä sen Galileo-ohjelmaan tuomaa hyötyä.

1. EGNOS-järjestelmän tarkastelu

1.1. EGNOS-järjestelmän määritelmä ja rakenne

EGNOS (European Geostationary Navigation Overlay Service) tarkoittaa Euroopan geostationaarista navigointilisäjärjestelmää. EGNOS-järjestelmän avulla kaikki satelliittinavigoinnin käyttäjät voivat hyödyntää navigointi- ja paikannuspalvelua, joka on tehokkaampi kuin Euroopassa tällä hetkellä käytettävissä oleva järjestelmä. Järjestelmässä hyödynnetään amerikkalaisen GPS-järjestelmän ja venäläisen GLONASS-järjestelmän satelliittien lähettämiä signaaleja puhtaasti ei-sotilaallisiin tarkoituksiin toisin kuin mainituissa järjestelmissä. EGNOS-järjestelmä koostuu useista geostationaarisissa satelliiteissa sijaitsevista transpondereista ja maaverkosta, johon kuuluu 34 paikannusasemaa ja 4 valvontakeskusta, ja kaikki järjestelmän osat ovat keskenään yhteydessä. Tämä laitteisto parantaa GPS- ja GLONASS-järjestelmien signaaleihin perustuvien palvelujen luotettavuutta Euroopan, Atlantin ja Intian valtamerten, Etelä-Amerikan, Afrikan, Lähi-idän ja Keski-Aasian alueella. EGNOS-järjestelmän teknisiä etuja kuvataan tarkemmin jäljempänä kohdassa 2.2.

EGNOS-järjestelmän avulla voidaan tarjota jo nyt palveluja, jotka vastaavat suurelta osin Galileo-järjestelmän tulevaisuudessa tarjoamia palveluja. Tämä perustuu siihen, että EGNOS lähettää eheyssanomia ("integrity message"), joiden avulla käyttäjälle ilmoitetaan välittömästi virheistä. EGNOS on kuitenkin riippuvainen GPS-järjestelmästä.

1.2. EGNOS-järjestelmän taustaa

Ajatus EGNOS-järjestelmästä otettiin ensimmäistä kertaa esille komission tiedonannossa 14. kesäkuuta 1994 [3]. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi ajatuksen EGNOS-järjestelmän perustamisesta 19. joulukuuta 1994 antamassaan päätöslauselmassa [4], joka käsitteli Euroopan osallistumista maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän kehittämiseen, ja 14. maaliskuuta 1995 pidetyssä neuvoston kokouksessa, jossa neuvosto kehotti komissiota ryhtymään tarpeellisiin toimiin Inmarsat-transpondereiden vuokraamiseksi EGNOS-järjestelmälle [5]. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sisällyttivät satelliittinavigoinnin yhteisön suuntaviivoihin Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi jo vuonna 1996 [6].

[3] KOM(94) 248 lopullinen.

[4] EYVL C 379, 31.12.1994, s. 2.

[5] Euroopan unionin neuvoston (liikenne) 1834. istunto Brysselissä 13.-14. maaliskuuta 1995 (kohta 11).

[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23. heinäkuuta 1996, JO L 228, 9.9.1996, s. 1.

1.3. EGNOS-järjestelmän kehittäminen ja rakentaminen

EGNOS-järjestelmän kehittämiseksi on solmittu kolmikantasopimus, jonka osapuolia ovat Euroopan yhteisö, jota edustaa komissio, Euroopan avaruusjärjestö ja Eurocontrol. Euroopan unionin neuvoston 18. kesäkuuta 1998 hyväksymän sopimuksen [7] mukaan:

[7] Neuvoston päätös 98/434/EY, tehty 18. kesäkuuta 1998, EYVL L 194, 10.7.1998, s. 15.

- Euroopan avaruusjärjestö huolehtii EGNOS-järjestelmän teknisestä kehittämisestä ja sen käytöstä testaukseen ja tekniseen validointiin

- Eurocontrol toimittaa siviili-ilmailun käyttäjien vaatimukset ja validoi tuloksena olevan järjestelmän kyseisten vaatimusten perusteella

- Euroopan yhteisö osallistuu edistämällä kaikkien käyttäjien vaatimusten yhteen kokoamista ja tuloksena olevan järjestelmän validointia kyseisten vaatimusten perusteella etenkin Euroopan laajuisia verkkoja sekä tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan toimintansa yhteydessä. Euroopan yhteisön on huolehdittava myös EGNOS-järjestelmän vakiinnuttamisesta toteuttamalla kaikki asianmukaiset toimenpiteet, kuten vuokraamalla geostationaarisia transpondereita.

Osapuolet ovat sitoutuneet EGNOS-järjestelmän suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen ensimmäisen toteutusvaiheen loppuun asti. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa toiminnassa on vähintään kaksi geostationaarista navigointitransponderia. Sopimus ei kata seuraavaa vaihetta, jonka on tarkoitus edetä usean vuoden ajan samanaikaisesti Galileon alkuvaiheen toiminnan kanssa ja integroitua Galileo-ohjelmaan.

1.4. EGNOS-järjestelmän merkitys Euroopan unionin satelliittinavigointipolitiikassa

EGNOS on maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (Global Navigation Satellite System, GNSS) koskevan EU:n politiikan ensimmäinen vaihe, jota kutsutaan nimellä "GNSS 1". Toinen vaihe, "GNSS 2", koskee Galileo-ohjelmaa ja uuden navigointisatelliittien verkoston toteuttamista. EGNOS-järjestelmän on tarkoitus olla täysin toimintavalmis vuonna 2004.

Pidemmällä aikavälillä voidaan ajatella, että käytössä olisi kaksoisrakenne, joka koostuisi EGNOS-järjestelmällä parannetusta GPS-järjestelmästä ja Galileo-järjestelmästä. Nämä kaksi järjestelmää olisivat täysin yhteentoimivat, ja niiden avulla saadut tiedot täydentäisivät toisiaan. Tällainen kaksoisrakenne olisi hyödyllinen, sillä se parantaisi edelleen satelliittinavigointipalvelujen luotettavuutta. Kaksoisrakennevaihtoehtoa olisi kuitenkin tutkittava myöhemmin lisää riippuen siitä, miten Galileo-ohjelma kehittyy kahden seuraavan vuoden aikana.

1.5. EGNOS-järjestelmän asema maailman muiden satelliittinavigointijärjestelmien joukossa

EGNOS-järjestelmässä käytetty tekniikka on yhteensopiva Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) määrittämien kansainvälisten teknisten standardien kanssa.

EGNOS on Euroopan panos ICAO:n kehittämään kansainväliseen satelliittinavigointijärjestelmään, joka perustuu SBAS-teknologiaan (Space-Based Augmentation System) eli navigointisignaalien vahvistamiseen avaruusjärjestelmän avulla. Kun EGNOS-järjestelmä on toimintavalmis huhtikuussa 2004, se muodostaa tärkeän alueellisen osan kansainvälistä satelliittinavigointijärjestelmää, joka kattaa koko maapallon laajan verkon ansiosta. Kansainvälisen järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa satelliittinavigointisignaaleja niin, että ne täyttävät tiettyjen käyttäjäryhmien esittämät luotettavuusvaatimukset. Verkkoon kuuluvat järjestelmät, joiden toiminta perustuu SBAS-tekniikkaan, ovat EGNOS Euroopassa, WAAS (Wide Area Augmentation System) Yhdysvalloissa ja MSAS (Multi Satellite Augmentation System) Japanissa ja Kaukoidässä.

>VIITTAUS KAAVIOON>

EGNOS-järjestelmän käyttöaluetta voidaan laajentaa Euroopan ulkopuolelle esimerkiksi Etelä-Amerikkaan, Intiaan ja Afrikkaan, jos maanpäällistä laiteverkkoa laajennetaan vastaavasti.

1.6. EGNOS-järjestelmän rahoittaminen käyttövaiheeseen saakka

EGNOS on eräs Euroopan laajuisia verkkoja (TEN) koskevaan ohjelmaan valituista hankkeista. Euroopan yhteisö on myöntänyt sille rahoitusta 116,4 miljoonaa euroa, joka vastaa noin kolmasosaa ohjelman kokonaiskustannuksista. EGNOS on mahdollistanut yhteisön rahoituksen toiselle maailmanlaajuiselle satelliittinavigointijärjestelmälle (Galileo), ja se ennakoi ilmailu- ja avaruusalan asettamista etusijalle tutkimuksen ja kehittämisen kuudennessa puiteohjelmassa (2002-2006). Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön rahoitusosuuksien lisäksi EGNOS-järjestelmän kehittämiseen on saatu noin 100 miljoonaa euroa julkishallinnoilta ja EOIG:hen kuuluvilta yrityksiltä, jotka toimivat siviili-ilmailun alalla.

Yhteenveto yhteisön tuesta EGNOS-hankkeelle:

>TAULUKON PAIKKA>

2. EGNOS-järjestelmän kustannukset ja edut

2.1. EGNOS-järjestelmän kustannukset

Siinä muodossa, jossa Euroopan avaruusjärjestön on tarkoitus toimittaa EGNOS-järjestelmä huhtikuussa 2004, järjestelmän kehittämisen ja rakentamisen kokonaiskustannukset nousevat 310 miljoonaan euroon [8].

[8] Lähde: PricewaterhouseCoopersin raportti - toinen vaihe- tammikuu 2003.

Seuraavan vaiheen aikana EGNOS-järjestelmän vuosittaiset toimintakustannukset ovat noin 33 miljoonaa euroa [9], joka vastaa suurin piirtein 15 prosenttia Galileo-järjestelmän vuosittaisista käyttökustannuksista.

[9] Luku käsittää toiminta- ja ylläpitokustannukset sekä transpondereiden vuokrauksesta aiheutuvat kulut. Lähde: PricewaterhouseCoopersin raportti - toinen vaihe- tammikuu 2003.

EGNOS-järjestelmän tyyppihyväksynnästä, yksittäisten sovellusten kehittämisestä ja järjestelmän markkinoinnista aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä 14,4 miljoonaa euroa.

Näihin lukuihin sisältyy EGNOS-järjestelmän perustoiminta ja tyyppihyväksynnästä aiheutuvat kustannukset kaikkien liikennemuotojen osalta.

Yhteenveto EGNOS-hankkeelle myönnetyistä yhteisön rahoitusosuuksista ohjelman eri vaiheissa:

EGNOS-ohjelman vaiheet // EY:n rahoitusosuus

(milj. euroa)

Kehittäminen ja rakentaminen // 116,4

EGNOS-ohjelman sisällyttäminen Galileoon (2004-2008) // <= 33/vuodessa vuosina 2004, 2005, 2006

ja pro memoria vuodeksi 2007

Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeellinen yhteenveto Galileo-hankkeelle myönnetyistä yhteisön rahoitusosuuksista:

Yhteenveto Galileo-hankkeelle myönnetyistä yhteisön rahoitusosuuksista ohjelman eri vaiheissa:

>TAULUKON PAIKKA>

2.2. EGNOS-järjestelmän edut

EGNOS-järjestelmän etuja tarkasteltaessa on tärkeätä erottaa toisistaan yleiset edut ja edut, jotka liittyvät järjestelmän eri sovellusaloihin. Hyötyä, joka saadaan EGNOS-ohjelman sisällyttämisestä Galileoon, tarkastellaan puolestaan osassa 3.

a) Yleiset edut

EGNOS-järjestelmä on merkittävä tekninen ja poliittinen edistysaskel.

i) Tekninen edistysaskel

EGNOS-järjestelmän suurimpia etuja on, että sen ansiosta Euroopan unionissa on kehitetty teknistä kapasiteettia ja taitotietoa satelliittinavigoinnin kaltaisen huipputeknologian alalla.

Lokakuussa 2002 järjestelmä ulottui kattamaan koko Euroopan ja Välimeren alueen EGNOS-ohjelmaa varten rakennettujen infrastruktuurien koekäytön (EGNOS System Test Bed, ESTB) yhteydessä. Vuonna 2004 EGNOS-järjestelmästä on tarkoitus lähettää ensimmäinen eurooppalainen satelliittinavigointisignaali. EGNOS parantaa GPS- ja GLONASS-järjestelmiin perustuvia palveluja lisäämällä huomattavasti niiden luotettavuutta kaikkien käyttäjäryhmien kannalta. EGNOS-signaaleja lähetetään koko Euroopassa avoimena palveluna, mikä tarkoittaa, että signaaleja voivat vastaanottaa kaikki, jotka omistavat vastaanottimen, ilman teknisiä tai taloudellisia rajoitteita. On tärkeää korostaa sitä, että kaikki voivat käyttää EGNOS-järjestelmää. Maailmanmarkkinoilla on jo suurelle yleisölle tarkoitettuja vastaanottimia, joilla on mahdollista vastaanottaa SBAS-teknologiaan perustuvia signaaleja.

EGNOS-järjestelmän avulla Euroopassa voidaan tarjota kansalaisille satelliittinavigointipalveluja, jotka ovat huomattavasti parempia kuin pelkkiin GPS-signaaleihin perustuvat palvelut. EGNOS-järjestelmä on huomattavaa parannus pelkkään GPS-järjestelmään verrattuna, koska se:

- parantaa paikannuksen tarkkuutta ja lisää paikannustiedon luotettavuutta täydentämällä GPS-signaaleja kolmesta eri geostationaarisesta satelliitista lähetyillä signaaleilla [10]

[10] Tämä on erityisen tärkeää ammattisovellusten kannalta. Siviili-ilmailuun liittyvissä sovelluksissa satelliittipaikannuksen käyttö riippuu virheen havaitsevista ja korjaavista algoritmeista (FDI, Fault Detection and Isolation) ja vastaanottimien sisäisistä sijaintitarkkuuden valvontaohjelmista (RAIM, Receiver Autonomous Integrity Monitoring), jotka edellyttävät signaalien vastaanottamista jatkuvasti ainakin kuudesta satelliitista.

- mahdollistaa paremman vastaanoton laadun eräillä alueilla, koska järjestelmä hyödyntää useampia satelliitteja

- antaa käyttäjälle tietoa järjestelmän luotettavuudesta lähettämällä eheyssanomia kuuden sekunnin kuluessa siitä, kun on havaittu, että vastaanotettujen signaalien laatu ei täytä tiettyjä kynnysarvoja.

Lisäksi EGNOS-järjestelmä lähettää koordinoidun maailmanajan (Universal Time Coordinated, UTC) mukaista signaalia.

EGNOS-järjestelmän teknisen luotettavuuden ja turvallisuuden ansiosta joidenkin palvelujen kohdalla voisi olla mahdollista antaa oikeudellisesti pätevä takuu palvelun saatavuudesta, jatkuvuudesta ja turvallisuudesta [11]. Niiden ansiosta EGNOS-järjestelmää voidaan käyttää myös esimerkiksi Euroopan siviili-ilmailun alalla kaikissa lennon vaiheissa noususta laskuun sekä monenlaisissa maalla ja merellä käytettävissä sovelluksissa. Vaikka EGNOS-järjestelmä on ensisijaisesti tarkoitettu ihmishengen turvaavia sovelluksia [12] varten, järjestelmästä on hyötyä myös kaupallisille palveluille ja arkisemmille satelliittinavigointisovelluksille. EGNOS-järjestelmästä on tarkoitus tulla laadultaan ja luotettavuudeltaan satelliittinavigoinnin esimerkkijärjestelmä Euroopassa, ja se on ensimmäinen askel kohti palveluja, joita tarjotaan myöhemmin Galileo-järjestelmässä.

[11] Tällainen sopimukseen sisältyvä takuu ei kuitenkaan kattaisi GPS- ja GLONASS-järjestelmien signaalien saatavuutta, joka ei ole EGNOS-järjestelmän operaattorin hallinnassa. Takuu olisi siten rajoitettu pelkästään EGNOS-järjestelmän tarjoamien palvelujen laatuun (GPS- ja GLONASS-signaalien laadun parantaminen, eheyssanomat).

[12] Ns. ihmishengen turvaavat palvelut ("Safety of Life") tarkoittavat erittäin korkealaatuisia ja varmoja palveluja ihmishenkien turvaamisessa olennaisille sovelluksille, kuten ilma- ja meriliikenteen navigointipalveluille.

EGNOS-järjestelmän kehittymistä esimerkkijärjestelmäksi edistää järjestelmän yhteentoimivuus muiden vastaavien järjestelmien kanssa, joita on jo käytössä Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja joita otetaan lähiaikoina käyttöön Japanissa, Intiassa ja Kiinassa. Kuten edellä on jo mainittu, Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) [13] ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) [14] ovat vahvistaneet EGNOS-järjestelmässä käytetyn tekniikan kansainväliseksi standardiksi.

[13] ICAO on jo tunnustanut EGNOS-järjestelmän ja lisännyt sen laatimaansa luetteloon hyväksytyistä navigoinnin apuvälineistä (vrt. kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen osa 1, liite 10).

[14] EGNOS-järjestelmä hyväksyttiin navigointijärjestelmäksi IMO:n meriturvallisuuskomitean 76. kokouksessa.

ii) Poliittinen edistysaskel

EGNOS-järjestelmän poliittiset edut ovat myös huomattavat. Ensinnäkin kuten edellä on mainittu, EGNOS-järjestelmän perustaminen päättää maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan EU:n politiikan ensimmäisen vaiheen (GNSS 1) sellaisena, kuin se on määritelty 18. kesäkuuta 1998 tehdyssä neuvoston päätöksessä 98/434/EY.

Lisäksi Euroopan unionin uudet jäsenvaltiot hyötyvät EGNOS-järjestelmän palveluista, koska järjestelmä kattaa kaikki ehdokasmaat. Euroopan unionin satelliittinavigointipolitiikan laajentaminen koskemaan koko maantieteellistä Eurooppaa helpottaa tulevaisuudessa Galileo-järjestelmän viemistä sellaisten kolmansien maiden markkinoille, jotka ovat halukkaat osallistumaan ohjelmaan aktiivisesti.

EGNOS-järjestelmän ihmishengen turvaavat palvelut ovat erittäin kysyttyjä useissa kehitysmaissa, joiden infrastruktuurit tällä alalla ovat toistaiseksi olleet erittäin rajoitetut. Euroopan unioni voisi auttaa näitä maita kehittämään infrastruktuurejaan. Lisäksi EGNOS-järjestelmän peittoalueen laajentaminen hyödyttäisi Euroopan ja Välimeren alueen ulkopuolisia alueita.

Vaikka EGNOS-järjestelmä perustuukin enimmäkseen GPS-järjestelmän lähettämiin signaaleihin, se voi hyödyntää myös GLONASS-järjestelmän lähettämiä signaaleja. Näin ollen EGNOS on tulos yhteistyöstä Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa.

b) Eri sovellusaloihin liittyvät edut

Koska satelliittinavigoinnilla on suuri merkitys tulevaisuuden lennonohjauksessa ja lentoliikenneala osallistuu suoraan EGNOS-järjestelmän kehittämiseen, on tärkeää erottaa toisistaan EGNOS-järjestelmän hyödyt siviili-ilmailulle ja muille talouden aloille.

i) Siviili-ilmailun ala:

Alunperin siviili-ilmailu oli alkuunpaneva voima satelliittinavigoinnin käytössä, ja se on myös investoinut ensimmäisenä uuteen teknologiaan.

Tulevaisuudessa lennonvarmistus perustuu kaikkialla maailmassa ensisijaisesti satelliittinavigointiin. EGNOS-järjestelmän avulla Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajat voivat tutustua uuteen teknologiaan ja päästä samalla hyviin asemiin kilpailijoihinsa nähden ennen järjestelmän laajamittaista käyttöönottoa. Airbus Industrie ja useat muut lentoyhtiöt ovat jo ryhtyneet toimiin varustaakseen lentokoneensa EGNOS-laitteilla.

EGNOS-järjestelmän avulla voitaisiin myös parantaa eurooppalaisten lentoliikenteen harjoittajien toimintaolosuhteita. On kuitenkin vaikea ilmaista määrällisesti hyötyä, jota EGNOS-järjestelmästä koituu yksittäisten lentoasemien ympäristölle, tai hyötyä, joka syntyy lentoturvallisuuden lisääntymisestä sellaisissa lennon vaiheissa, joissa on käytössä vain vähän tai ei lainkaan muita lennonohjauskeinoja. Joka tapauksessa EGNOS-järjestelmä vastaa täysin ICAO:n periaatetta, jonka mukaan satelliittinavigointia on käytettävä lennonohjaukseen laajalti kaikissa lennon vaiheissa ja lopulta luovuttava kokonaan maassa sijaitsevista lennonvarmistuksen tukipalveluista (ks. alaviite 13).

EGNOS-järjestelmä vähentää myös lentoasemien lähialueilla asuvia ihmisiä kiusaavia meluhaittoja, sillä järjestelmä mahdollistaa uudenlaiset laskeutumis- ja nousumenettelyt, joiden seurauksena ylilennot kohdistuvat lentoasemien harvemmin asuttuihin lähialueisiin.

ii) Muut alat:

Vielä joitakin vuosia sitten eräät tarkkailijat olivat sitä mieltä, että EGNOS-järjestelmä olisi tarkoitettu lähinnä siviili-ilmailun käyttöön. Useiden käyttäjäryhmien palautteen perusteella on nyt selvää, että EGNOS kiinnostaa monia muitakin aloja kuin lentoliikennettä. Kaikista aloista siviili-ilmailu on ollut tiiviimmin mukana EGNOS-järjestelmän kehittämisessä siksi, että lentoliikenteessä noudatettavat menettelyt ja säännöt ovat erittäin tiukat.

Itse asiassa kuten Galileo-ohjelman kohdallakin EGNOS-järjestelmän sovellukset ulottuvat kauas liikennealan ulkopuolelle. Tässä yhteydessä EGNOS-järjestelmän käyttäjät voidaan jakaa kahteen pääryhmään: käyttäjät, jotka ovat kiinnostuneet kaupallisista palveluista, joille annetaan sitova takuu palvelun luotettavuudesta, ja ihmishengen turvaavista palveluista kiinnostuneet käyttäjät. EGNOS on merkittävä askel kohti satelliittinavigointiin perustuvien kaupallisten tai ihmishengen turvaavien palvelujen laajamittaista tarjontaa.

EGNOS-järjestelmästä on hyötyä erityisesti seuraavilla aloilla:

- Meri- ja sisävesiliikenne. Näillä aloilla voitaisiin hyödyntää EGNOS-järjestelmästä saatavia tietoja uusien sisävesiväylillä ja satamissa käytettävien tieto- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen. Lisäksi Kansainvälinen merenkulkujärjestö on parhaillaan ottamassa käyttöön automaattisen tunnistusjärjestelmän kauppamerenkulkua varten. Alusten sijaintia ja niiden liikkeitä koskevat luotettavat tiedot ovat tärkeitä EGNOS-järjestelmän ja myöhemmin Galileo-järjestelmän sovelluksissa.

- Rautatiet. EGNOS-järjestelmään perustuvien ihmishengen turvaavien palvelujen käyttö siviili-ilmailun alalla voi edistää vastaavien palvelujen käyttöönottoa rautatiealalla, jossa tarvitaan luotettaviksi havaittuja järjestelmiä, jotta voidaan toteuttaa rautatieliikenteen turvallisuutta parantavia teknisiä muutoksia.

- Tieliikenne. Nykyiset tieliikenteen ohjausjärjestelmät perustuvat maanpäällisiin antenniverkkoihin ja suoraan GPS-vastaanottoon. Tieliikenteen ohjauksessa olisikin hyötyä tehokkaammista vastaanottomenetelmistä ja erityisesti EGNOS-järjestelmän tarjoamasta luotettavuudesta. Sama koskee erityisesti GPS-järjestelmään perustuvia tieliikennemaksujärjestelmiä, sillä EGNOS-järjestelmän avulla voidaan huomattavasti pienentää virheellisen laskutuksen riskiä.

- Maatalous. Euroopassa ja Yhdysvalloissa maanviljelijät käyttävät jo EGNOS-järjestelmän kaltaisia järjestelmiä. Euroopan maanviljelijät voivat hyödyntää EGNOS-järjestelmää täsmäviljelyn kehittämiseen, joka perustuu erityisesti lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden parempaan hallintaan. Täsmäviljelyn ansiosta kustannukset laskevat ja yhteisön sääntöjen noudattamista voidaan valvoa.

- Synkronoidut verkot. EGNOS-järjestelmästä on huomattavaa hyötyä synkronoitujen verkkojen käyttäjille, kuten rahoituslaitoksille ja energiantoimittajille, jotka tarvitsevat erittäin tarkkaa ajanmittausta ja joille GPS-synkronointisignaalin luotettavuus on hyvin tärkeä. EGNOS-järjestelmässä lähetettävät eheyssanomat takaavat näiden käyttäjien edellyttämän luotettavuuden.

Lopuksi on todettava, että useimmat EGNOS-järjestelmän käytöstä huomattavasti hyötyvät sovellukset kuuluvat julkisen sektorin alaan, joten niistä on makrotaloudellista hyötyä koko yhteiskunnalle. Tämä ei ole yllättävää, sillä EGNOS-järjestelmän päätavoitteena on parantaa GPS- ja GLONASS-järjestelmien käyttöturvallisuutta, ja turvallisuudesta huolehtiminen on julkisen vallan keskeisimpiä tehtäviä.

3. Mitä etua EGNOS-järjestelmästä on Galileolle?

EGNOS tarjoaa ensimmäisen eurooppalaisen satelliittinavigointipalvelun ja on siten tärkeä edistysaskel kyseisen teknologian kehittämisessä Euroopassa. EGNOS-järjestelmän ansiosta eurooppalaiset teollisuusyritykset ovat pystyneet kehittämään asiantuntemusta teknologiassa, jota tarvitaan erityisesti ihmishengen turvaavissa palveluissa, jotka erottavat Galileon GPS-järjestelmästä. EGNOS-ohjelman puitteissa sekä teknisellä että institutionaalisella tasolla kertyneen taitotiedon ansiosta Eurooppa on valmis käynnistämään kunnianhimoisen Galileo-ohjelman. EGNOS-ohjelman parissa työskennelleistä sadoista eurooppalaisista insinööreistä useimmat osallistuvat myös Galileo-ohjelmaan. EGNOS-ohjelman validointi- ja käyttövaiheiden aikana kertyneestä kokemuksesta on myös huomattavasti hyötyä Galileon toteuttamisessa.

EGNOS-ohjelmalla on huomattava merkitys Galileon onnistumiselle.

3.1. EGNOS Galileon edeltäjänä

EGNOS-järjestelmä lisää huomattavasti vastaanottimien omistajien luottamusta eurooppalaisen satelliittinavigointipolitiikan vakauteen ja luotettavuuteen. Kyseinen politiikka on myös yhdenmukainen alan kansainvälisten toimintaperiaatteiden ja standardien kanssa.

EGNOS-järjestelmän palvelut luovat pohjaa tuleville Galileo-sovelluksille. EGNOS-järjestelmän ansiosta Eurooppa osallistuu jo nyt täysimittaisesti kansainvälisen satelliittinavigointipolitiikan laatimiseen. Useimmissa osissa maapalloa uuden teknologian käyttöönotosta kiinnostuneet maat saadaan EGNOS-järjestelmän avulla vakuuttuneiksi sellaisten kehittyneiden satelliittinavigointijärjestelmien eduista, jotka lähettävät eheyssanomia. EGNOS on esimerkki tällaisesta olemassa olevasta järjestelmästä, kun taas Galileo tarjoaa nämä edut tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti. Samalla kun EGNOS-järjestelmä mahdollista jo nyt konkreettisen kansainvälisen yhteistyön satelliittinavigoinnin alalla, se luo pohjaa Galileo-järjestelmän tunnustamiselle tulevaisuudessa kansainvälisesti.

3.2. EGNOS helpottaa Galileon käyttöönottoa

EGNOS-järjestelmän validoinnin, käytön ja tyyppihyväksynnän aikana kertyneistä kokemuksista on korvaamatonta hyötyä Galileon suunnittelussa, kehittämisessä, validoinnissa, käytössä ja tyyppihyväksynnässä.

Jotta sellaiset menettelyt, materiaalit ja standardit, joita tarvitaan satelliittinavigoinnin hyödyntämiseen tietyntyyppisillä aloilla, kuten ihmishengen turvaavissa palveluissa, voidaan hyväksyä ja sertifioida, on ensin tarpeen suorittaa toisinaan kauankin kestäviä tutkimuksia, sillä näillä erittäin herkillä aloilla ei sallita minkäänlaista virhemarginaalia.

Koska EGNOS-palveluille on annettu tyyppihyväksyntä, Galileo-järjestelmän käyttö voidaan aloittaa suunnitellussa aikataulussa heti, kun järjestelmä on toimintavalmis. Ilman EGNOS-järjestelmää Galileon käyttöönotto viivästyisi. Toistaiseksi yhdellekään satelliittinavigointijärjestelmälle ei ole myönnetty tyyppihyväksyntää. EGNOS on ensimmäinen väline, joka antaa käyttäjille mahdollisuuden sertifioida tällaisia järjestelmiä Euroopassa ja myöhemmin koko maailmassa, sillä EGNOS-järjestelmän palvelutaso täyttää vähimmäisvaatimukset sellaisilla aloilla, joilla järjestelmän käyttö edellyttää sertifiointia.

Tyyppihyväksyntään liittyvät menettelyt, joihin sisältyy erityisesti useita reaaliaikaisia järjestelmän luotettavuutta ja vaatimusten vastaavuutta tutkivia kokeita, ovat vaativia ja kestävät vähintään vuoden tai kaksi. EGNOS-järjestelmä vastaa ominaisuuksiltaan läheisesti tulevaa Galileo-järjestelmää ihmishengen turvaavien palvelujen ("safety of life") osalta, joten EGNOS-järjestelmän ansiosta tarvittavat tyyppihyväksyntämenettelyt voidaan jo käynnistää ja useimmissa tapauksissa saattaa päätökseen. Tulevia Galileo-palveluja voidaan siis käyttää heti, kun järjestelmä on toimintavalmis vuonna 2008, eikä esimerkiksi lentoliikenne- tai merenkulkualan tarvitse odottaa sen jälkeen vielä yhtä tai kahta vuotta eli vuoteen 2009 tai 2010 asti päästäkseen käyttämään palveluja. Galileo-järjestelmän palvelujen käyttäminen järjestelmän ensimmäisestä toimintavuodesta (2008) lähtien alentaa järjestelmän käyttökustannuksia saman verran kuin EGNOS-järjestelmän toiminta maksaa yli viiden vuoden aikana. Säästyneiden käyttökustannusten nettomääräinen nykyarvo vuoteen 2020 asti on noin 166 miljoonaa euroa, kun taas EGNOS-järjestelmän käyttökustannukset viiden vuoden aikana ovat noin 165 miljoonaa euroa vuoden 2002 hinnoin [15].

[15] Lähde: PricewaterhouseCoopersin raportti - toinen vaihe- tammikuu 2003.

Nämä luvut osoittavat, kuinka tärkeää Galileo-ohjelman kannalta on, että EGNOS otetaan käyttöön jo vuonna 2004.

Arvio Galileon vuotuisista tuloista miljoonina euroina (nimellisesti)

>VIITTAUS KAAVIOON>

3.3. EGNOS merkitsee suoraa säästöä käyttökustannuksissa

Tarkasteltaessa eri vaihtoehtoja EGNOS-ohjelman sisällyttämiseksi Galileoon havaitaan, että Galileon käyttökustannukset laskevat valitusta vaihtoehdosta riippumatta.

Galileon käyttökustannusten on arvioitu olevan 140 miljoonaa euroa vuodessa [16] ja EGNOS-järjestelmän käyttökustannusten 33 miljoonaa euroa vuodessa. Sisällyttämisestä syntyvät säästöt voivat olla jopa 9 prosenttia yhdistetyistä toimintakustannuksista eli 15,1 miljoona euroa vuodessa, jos EGNOS ja Galileo toimivat jatkossakin itsenäisesti, ja jopa 12 prosenttia eli 21,8 miljoonaa euroa vuodessa, jos järjestelmien toiminnot yhdistetään täysin [17].

[16] Käyttökustannuksiin lisätään järjestelmän ylläpitokustannukset, joiden on arvioitu kohoavan 80 miljoonaan euroon vuodessa.

[17] Lähde: PricewaterhouseCoopersin raportti - toinen vaihe- tammikuu 2003.

Säästöä syntyy erityisesti:

- teknisen infrastruktuurin yhteiskäytöstä

- lisääntyneestä järjestelmän kehittämistä ja käyttöä koskevasta taitotiedosta

- eurooppalaisen järjestelmän tehokkaasta ja nopeasta pääsystä markkinoille

- siitä, että EGNOS- ja Galileo-järjestelmien tarjoamat palvelut täydentävät toisiaan eivätkä kilpaile keskenään

- jakeluverkkojen yhteiskäytöstä ja käyttäjätuen järjestämisestä yhdessä.

Kokemukset, joita on saatu EGNOS-järjestelmän käytöstä ja järjestelmän sisällyttämisestä Galileoon, mahdollistavat Galileo-ohjelman kustannusten paremman hallinnan, vähentävät tiettyjä Galileo-ohjelmaan liittyviä teknisiä riskejä ja parantavat ohjelman onnistumisen mahdollisuuksia.

3.4. EGNOS-järjestelmän avulla selvitetään markkinatilannetta ja varataan markkinat

Yli 85 prosenttia Galileo-ohjelman taloudellisista vaikutuksista liittyy palvelujen kehittymiseen ja vastaanottimien myyntiin.

EGNOS-järjestelmän käyttöönoton ansiosta Euroopan unionilla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä jo nyt satelliittinavigoinnin maailmanmarkkinoille ja tarjota eurooppalaista teknologiaa Euroopan markkinoilla. EGNOS-järjestelmän vaatimat laitteet on tarkoitus asentaa piakkoin 22 Euroopan maahan. Niinpä Galileon on paljon helpompi päästä kyseisille markkinoille ja hyödyntää EGNOS-järjestelmän markkinoilla saamaa jalansijaa parempia palveluja tarjoamalla. Jos tähän tilaisuuteen ei tartuta, Galileo- ja EGNOS-järjestelmien mahdolliset ulkomaiset kilpailijat, kuten Pohjois-Amerikassa toimiva EGNOS-järjestelmää vastaava WAAS-järjestelmä, valloittavat varmasti satelliittinavigoinnin Euroopan ja maailman markkinat ja määräävät käyttöön omat standardinsa ennen Galileon käyttöönottoa.

Eurooppalaisen teknologian edistämiseksi voidaan useimmissa osissa maapalloa aloittaa välittömästi EGNOS-järjestelmän esittelykampanjat. Kampanjoissa olisi tarkoitus tuoda esille niitä mahdollisuuksia, joita parannettu satelliittinavigointijärjestelmä tarjoaa käyttäjille tietyllä maantieteellisellä alueella. Kampanjat antaisivat hyvän kuvan Euroopan unionin kyvyistä tällä alalla ja helpottaisivat Galileon tuomista myöhemmin maailmanmarkkinoille. Useat kolmannet maat, kuten Kiina, Israel, Etelä-Korea, Australia ja useimmat Afrikan, Välimeren ja Latinalaisen Amerikan maat, ovat jo pyytäneet järjestelmän esittelyä ja koekäyttöä. Järjestelmän esittely eri puolilla maailmaa on erittäin tärkeää poliittisesti, sillä siten voidaan edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa kehitysmaissa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Koska EGNOS-järjestelmässä on kyse tärkeästä tulevaisuuden teknologiasta, se on myös osa Euroopan kehitysapupolitiikkaa.

3.5. EGNOS-järjestelmä mahdollistaa yhteentoimivuuden GPS-järjestelmän kanssa

Koska EGNOS-järjestelmä parantaa GPS-järjestelmän lähettämien signaalien laatua, se edistää tulevan Galileo-järjestelmän yhteentoimivuutta nykyisen GPS-järjestelmän kanssa ja varmistaa siten, että nämä kaksi järjestelmää täydentävät toisiaan optimaalisesti tulevien käyttäjien hyödyksi.

3.6. EGNOS edistää teollisuuden kehitystä

Julkisen sektorin jatkuva tuki EGNOS-järjestelmälle lisää yksityisten sijoittajien luottamusta Euroopan unionin poliittiseen tahtoon kehittää satelliittinavigointiteknologiaa. Samalla se kannustaa yksityistä sektoria sitoutuman taloudellisesti paitsi EGNOS-hankkeeseen myös Galileo-ohjelmaan ja sen kaupallisiin sovelluksiin.

EGNOS-järjestelmän ansiosta Galileo-käsitteestä tulee jo nyt tunnettu satelliittinavigointimarkkinoilla. Tämä toteutuisi vielä paremmin, jos EGNOS-järjestelmälle annettaisiin tulevaisuudessa uusi nimi, jonka lyhennettyyn muotoon sisältyisi sana "Galileo". Tämä edistäisi osaltaan Galileon nopeaa pääsyä markkinoille.

4. Vaihtoehdot EGNOS-ohjelman sisällyttämiseksi Galileoon

EGNOS-järjestelmän tulevaisuutta ajatellen on kolme vaihtoehtoa: EGNOS-ohjelmalle myönnetyn julkisen tuen lakkauttaminen, EGNOS-toiminnan täysi riippumattomuus Galileosta ja EGNOS-ohjelman sisällyttäminen täydellisesti Galileo-ohjelmaan.

Näitä vaihtoehtoja tarkastellaan seuraavassa rajoittamatta Euroopan avaruusjärjestön ja Eurocontrolin kantaa asiaan. Joka tapauksessa nämä kansainväliset organisaatiot ovat mukana EGNOS-järjestelmän toiminnassa.

4.1. Muut vaihtoehdot kuin täydellinen sisällyttäminen

a) EGNOS-ohjelmalle myönnetyn julkisen tuen lakkauttaminen

EGNOS-ohjelmalle myönnetyn julkisen tuen lakkauttaminen merkitsisi koko ohjelman loppumista ja tekisi järjestelmän käytön mahdottomaksi. On erittäin epätodennäköistä, että löydettäisiin yksityinen sijoittaja, joka haluaisi jatkaa EGNOS-ohjelmaa ilman julkista tukea, sillä ohjelman keskeiset edut ovat makroekonomisia, ja suoritettujen tutkimusten mukaan järjestelmän käyttö ei juuri luo taloudellisia tulonlähteitä.

EGNOS-ohjelman loppumisella olisi erittäin haitalliset vaikutukset. Ensinnäkin ilman EGNOS-järjestelmää ei olisi mahdollista saada nopeasti hyväksyntää uusia satelliittinavigointipalveluja, erityisesti kaupallisia ja ihmishengen turvaavia palveluja koskevalle eurooppalaiselle taitotiedolle. Kaikki hyväksynnästä aiheutuvat kustannukset siirtyisivät Galileo-ohjelmalle, jolloin ohjelman tulo markkinoille viivästyisi. Myös eurooppalaisen satelliittinavigointiteknologian vientimahdollisuudet vaarantuisivat, jos EGNOS-järjestelmää ei käytettäisi Euroopassa.

EGNOS-ohjelman loppuminen johtaisi erityisesti siihen, että eurooppalaista satelliittinavigointipalvelua ei olisi tarjolla vuosikausiin ja että amerikkalaiset ja kaakkoisaasialaiset teknologiat valtaisivat kokonaan markkinat - myös tulevien Galileo-vastaanottimien markkinat. Se lisäisi Galileo-ohjelmaan liittyviä riskejä ja vahvistaisi satelliittinavigoinnin alalla aktiivisesti toimivia ulkomaisia yhtiöitä. Itse asiassa se merkitsisi sitä, että eurooppalaiset eivät osallistuisi lainkaan ICAO:n hyväksymän SBAS-teknologian hyödyntämiseen. Euroopan markkinat olisivat siten avoinna muille kuin eurooppalaisille järjestelmille, esimerkiksi amerikkalaiselle WAAS-järjestelmälle ja vastaaville standardeille. Sitä paitsi on erittäin todennäköistä, että tässä tapauksessa ainakin osa näiden järjestelmien käyttöönoton kustannuksista tulisi eurooppalaisten käyttäjien maksettaviksi. Galileo-ohjelmalle aiheutuvat kaupalliset haitat ovat yksinään riittävä syy jatkaa EGNOS-ohjelmaa.

EGNOS-ohjelman loppuminen juuri kun Euroopan avaruusjärjestö on saamassa ohjelman kehittämisvaiheen päätökseen tarkoittaisi, että Euroopassa on käytetty noin 300 miljoona euroa sellaisen järjestelmän kehittämiseen, joka ei pääse suunnittelu- ja kokeiluvaihetta pidemmälle.

b) EGNOS-järjestelmän täydellinen riippumattomuus Galileosta

Teoriassa on mahdollista käyttää EGNOS- ja Galileo-järjestelmiä toisistaan riippumatta, mutta tämä olisi ristiriidassa Euroopan unionin harjoittaman yhtenäisen satelliittinavigointipolitiikan kanssa [18]. Tämän toimintamallin mukaan EGNOS ja Galileo kilpailisivat keskenään vapaasti samoilla markkinalohkoilla. Tästä seuraisi kaksinkertaiset kulut, eikä Galileo-ohjelmassa voitaisi hyödyntää täysimittaisesti ohjelmien täydellisestä yhdistämisestä saatavia synergiaetuja.

[18] Neuvoston päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2001, Galileosta, EYVL C 157, 30.5.2001. Maaliskuun 26. päivänä 2002 kokoontuneen liikenneneuvoston Galileo-ohjelmaa koskevat päätelmät. Joulukuun 5. päivänä 2002 kokoontuneen liikenneneuvoston Galileo-ohjelmaa koskevat päätelmät.

4.2. EGNOS-ohjelman täydellinen sisällyttäminen Galileoon

Tarkasteltaessa EGNOS-ohjelman täydellistä sisällyttämistä Galileoon on tärkeää erottaa toisistaan tekniset ja institutionaaliset näkökohdat.

a) Tekniset näkökohdat

EGNOS-ohjelman sisällyttämisessä Galileoon ei ole erityisiä teknisiä ongelmia.

Kun Euroopassa ruvettiin alunperin kehittämään satelliittinavigointia, suunniteltiin, että GNSS 2 -vaihe eli Galileo olisi yhteentoimiva GNSS 1 -vaihetta edustavan EGNOS-järjestelmän kanssa. Niinpä EGNOS-ohjelman sisällyttäminen Galileo-järjestelmään merkitsisi eurooppalaisille käyttäjille sitä, että näillä olisi käytössään korkealaatuinen palvelu, sillä ne vastaanottaisivat samanaikaisesti sekä Galileon että GPS-järjestelmän satelliittien lähettämiä signaaleja.

EGNOS-järjestelmän infrastruktuuria, kuten viestintäasemia ja -yhteyksiä, voidaan hyödyntää Galileo-järjestelmässä. EGNOS-järjestelmässä lähetettäviä eheyssanomia varten laadittujen ohjelmistojen ansiosta Euroopassa on kehitetty taitotietoa, jota voidaan hyödyntää Galileossa korkealaatuisen järjestelmän rakentamiseen ja kehittämiskustannusten alentamiseen.

Käytännössä EGNOS-ohjelman tehokas sisällyttäminen Galileo-ohjelmaan edellyttää, että EGNOS-järjestelmälle on myönnetty tyyppihyväksyntä ja että järjestelmä on toimintavalmis kaikkien liikennemuotojen osalta. Tästä näkökulmasta on tarpeen kannustaa kaikilla mahdollisilla EGNOS-järjestelmän sovellusaloilla ja erityisesti siviili-ilmailun alalla aktiivisesti toimivia palveluntarjoajia ryhtymään välittömästi kaikkiin toimiin, joita tarvitaan satelliittinavigoinnin ottamiseksi käyttöön Euroopassa. Kuten kohdassa 3 osoitettiin, tämä on ehdoton tulevien Galileo-palvelujen onnistumisen edellytys.

Kuten edellä korostettiin, EGNOS-järjestelmää voidaan hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin osoittamaan konkreettisesti erittäin korkealaatuisen ja luotettavan satelliittinavigointiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. EGNOS-järjestelmän ansiosta nekin maat, joilla ei vielä ole kokemusta tästä teknologiasta, ymmärtävät satelliittinavigoinnin tärkeyden ja ovat sen jälkeen valmiit avustamaan Galileon tarjoamien palvelujen käyttöönotossa alueellaan. EGNOS-järjestelmän käyttö satelliittinavigoinnin mahdollisuuksia esittelevissä kampanjoissa eri puolilla maailmaa saa kaikki tietoisiksi Galileo-ohjelman eduista.

b) Institutionaaliset näkökohdat

EGNOS- ja Galileo-ohjelmien hallinnoinnin yhdistäminen yhteen yksikköön on paras ratkaisu tehokkaan koordinaation varmistamiseksi riippumatta siitä, onko kyse lyhyt- vai pitkäaikaisesta vaihtoehdosta.

i) Lyhytaikainen vaihtoehto

EGNOS-järjestelmän toiminnan tulee mahdollistaa järjestelmän laajamittainen koekäyttö suurella joukolla käyttäjiä, jotka edustavat muitakin aloja kuin lentoliikennettä. Tarkoituksena on myös varmistaa, että järjestelmää parannetaan jatkuvasti GPS-teknologian ja vastaanottimien kehittyessä. EGNOS-järjestelmälle on perustettava tänä vuonna toimintayksikkö ja valittava operaattori, jotta varmistetaan järjestelmän optimaalinen toiminta, jos EGNOS on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2004. Itse asiassa toimilupasopimukseen perustuva käyttö vaikuttaisi edullisimmalta käytettävissä olevan budjetin kannalta, ja se voisi rohkaista EGNOS-järjestelmän ensisijaisia käyttäjiä investoimaan järjestelmään. Euroopan avaruusjärjestö on myös ryhtynyt toimiin, joiden tarkoituksena on etsiä markkinoilta sopivia ehdokkaita EGNOS-järjestelmän operaattoriksi.

Paras ratkaisu EGNOS-järjestelmän tarjoamien palvelujen koordinoimiseksi optimaalisesti tulevien Galileo-palvelujen kanssa on asettaa EGNOS Galileo-yhteisyrityksen valvontaan. Galileo-yhteisyritys perustettiin 21. toukokuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002 [19] neljäksi vuodeksi. Galileo-yhteisyrityksen tavoitteena on varmistaa Galileo-ohjelman yhtenäinen hallinnointi. Yrityksen ensimmäinen tehtävä, joka on määritetty yhtiöjärjestyksen 2 artiklassa, on "valvoa, että EGNOS liitetään Galileo-ohjelmaan mahdollisimman hyvin". EGNOS-järjestelmän operaattorin tulisi siten olla Galileo-yhteisyrityksen alaisuudessa, ja Galileo-yhteisyrityksen tehtävänä olisi erityisesti valvoa toimintaa, joka perustuu viranomaisten ja EGNOS-järjestelmän operaattorin väliseen sopimukseen.

[19] EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1.

Tarjouskilpailu, joka järjestetään EGNOS-järjestelmän operaattorin valitsemiseksi, eroaa täysin menettelystä, jonka Galileo-yhteisyritys järjestää lähikuukausina tulevan Galileo-toimiluvan haltijan valitsemiseksi.

ii) Keskipitkän aikavälin ja pitkäaikainen vaihtoehto

Edellä esitetty lyhytaikainen vaihtoehto muodostaisi alustavan vaiheen, jossa ohjelmia ei vielä yhdistettäisi optimaalisesti. Pidemmällä aikavälillä olisi tehokkainta noudattaa samaa lähestymistapaa kuin Galileo-ohjelmassa ja hyödyntää EGNOS- ja Galileo-järjestelmiä tulevan Galileo-toimiluvan haltijan kanssa solmittavan sopimuksen puitteissa. Tämän lähestymistavan mukaan EGNOS olisi olennainen osa Galileo-ohjelmaa, ja sitä tarjottaisiin tulevalle Galileo-toimiluvan haltijalle, jonka tehtävänä olisi hallinnoida ja koordinoida kumpaakin järjestelmää. Galileon tavoin EGNOS-ohjelmakin säilyisi julkisessa omistuksessa, ja toimiluvan haltijalle myönnettäisiin vain oikeus järjestelmän kaupalliseen hallinnointiin ja hyödyntämiseen. Toimiluvan haltijalla olisi siten käytössään väline, jonka avulla se voisi valmistella markkinoita Galileon tuloon myös sertifiointimenettelyjen osalta. Tämä olisi huomattava kaupallinen etu.

Tämä vaihtoehto edellyttää EGNOS-järjestelmän siirtämistä välittömästi Galileo-yhteisyrityksen valvontaan.

Päätöksen EGNOS-ohjelman tulevaisuudesta Galileo-järjestelmän validoinnin ja käyttöönoton jälkeen tekevät aikanaan käyttäjät, ja tarkoitus on ottaa huomioon Galileon ensimmäisten käyttövuosien aikana kertyvä kokemus.

4.3. Kustannukset, jotka aiheutuvat EGNOS-ohjelman sisällyttämisestä GALILEO-ohjelmaan

EGNOS-järjestelmän sisällyttäminen Galileo-järjestelmään teknisellä ja institutionaalisella tasolla kohdassa 4.2 kuvatulla tavalla ei aiheuta erityisiä kuluja. Paitsi että järjestelmien yhdistäminen teknisesti ei aiheuta kustannuksia, siitä on jopa taloudellista hyötyä synergian muodossa.

EGNOS-perusjärjestelmän vuosittaiset kustannukset, joihin sisältyy signaalien lähetyksessä tarvittavien transpondereiden vuokraus ja ylläpito, ovat noin 33 miljoonaa euroa, kuten kohdassa 2.1 on esitetty. Kyseessä on melko pieni summa, kun otetaan huomioon EGNOS-järjestelmästä saatava hyöty Galileo-ohjelman poliittiselle ja kaupalliselle onnistumiselle, kuten osassa 3 on esitetty. Nämä kustannukset olisi katettava julkisista varoista joko kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi, sillä EGNOS-järjestelmästä on huomattavaa makrotaloudellista hyötyä koko yhteiskunnalle ja erityisesti niille liikennemuodoille, jotka kuuluvat yleensä julkisen sektorin alaan. Tyyppihyväksynnästä ja sovellusten kehittämisestä aiheutuvien kustannusten tulisi olla Galileo-järjestelmän käyttäjien tai tulevan Galileo-toimiluvan haltijan vastuulla.

On myös otettava huomioon, että EGNOS-järjestelmään jo tehdyt investoinnit eivät ole välittömästi kannattavia. Lisäksi on tarpeen korostaa, että vuonna 2004 alkava vaihe on nimenomaan laajamittaisen koekäytön aikaa, ja siihen osallistuu useita mahdollisia sijoittajia.

Jos Galileo-yhteisyritys ottaa hoitaakseen EGNOS-järjestelmän operaattorille myönnettävät tuet, EGNOS-ohjelman sisällyttäminen Galileo-ohjelmaan toteutuu myös rahoituksen tasolla. Jos neuvosto vahvistaa tämän vaihtoehdon, joka saattaa edellyttää asetuksen (EY) N:o 876/2002 liitteenä olevan Galileo-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen 1 artiklan muuttamista, on pohdittava, millainen rahoitusosuus voitaisiin myöntää yhteisön talousarviosta. Rahoitusta voitaisiin saada myös joistakin Euroopan avaruusjärjestön täydentävästä ohjelmasta [20], esimerkiksi vastaanotinmyyntiä koskevan yhteisön maksujärjestelmän perustamista koskevasta ohjelmasta.

[20] SBAS-järjestelmät, joihin EGNOS kuuluu, ovat kehittyviä järjestelmiä, joita on jatkuvasti mukautettava käyttäjien käyttövaatimuksiin. Kehittämisohjelmassa on jo otettu huomioon tietyt uudet vaatimukset, joita on esitetty EGNOS-ohjelman käynnistämisen jälkeen. Muita vaatimuksia tutkitaan parhaillaan, ja niitä on tarkoitus kehittää edelleen. Tämä koskee esimerkiksi järjestelmän parantamista käyttökustannusten alentamiseksi pitkällä aikavälillä ja luotettavuuden lisäämiseksi kansainvälisten standardointi- ja sertifiointiryhmien suositusten perusteella. Eräs ratkaisu olisi luoda Euroopan avaruusjärjestön alaisuuteen "post ORR-EGNOS" -ohjelma. Ohjelman valvonta olisi yhteisyrityksen vastuulla ja perustuisi yhteisyrityksen ja avaruusjärjestön välillä tehtävään sopimukseen, joka vastaisi Galileo-ohjelmasta tehtyä sopimusta.

4.4. Sisällyttämisen aikataulu

EGNOS-ohjelman sisällyttämisen Galileo-ohjelmaan tulisi tapahtua seuraavissa kolmessa vaiheessa, jos neuvosto hyväksyy kohdissa 4.2 ja 4.3 esitetyn vaihtoehdon:

a) Galileo-yhteisyritys käynnistää vuoden 2003 aikana tarjouskilpailun [21], joka perustuu yhteisyrityksen hallintoneuvoston tekemään päätökseen ja jonka tarkoituksena on valita EGNOS-järjestelmän operaattori yhteisyrityksen menettelysääntöjen mukaisesti. Galileo-yhteisyrityksen hallintoneuvostossa ovat edustettuina sekä komissio että Euroopan avaruusjärjestö. Toimiluvan haltija on vastuussa EGNOS-järjestelmän käytöstä vuodesta 2004 alkaen, jolloin EGNOS-järjestelmän toimintavalmiutta koskeva tarkastus (Operational Readiness Review, ORR) saatetaan päätökseen, aina vuoteen 2008, jolloin Galileo-järjestelmän toimintavaihe käynnistyy. Galileo-yhteisyritys hallinnoi EGNOS-järjestelmää koko olemassaolonsa ajan sekä tekee sopimuksen toimiluvasta ja valvoo sen noudattamista. Sopimuksessa on mainittava erityisesti, että EGNOS-järjestelmän operaattorin on ryhdyttävä kaikkiin toimiin, jotta Galileo-ohjelmassa voidaan hyödyntää kokemuksia ja taitotietoa, joita operaattorille on kertynyt EGNOS-ohjelman hallinnoinnin aikana. EGNOS-järjestelmän toimintaan vuosittain käytetty rahasumma ei saa ylittää 33 miljoonaa euroa. Galileo-yhteisyrityksen lakkauttamisen jälkeen EGNOS-järjestelmän käytön valvonta on viranomaisten vastuulla, ja viranomaisten tehtävänä on myös valvoa tulevaa Galileo-toimiluvan haltijaa.

[21] Tarjouskilpailu käynnistetään mahdollisimman pian, ja siinä on tarkoitus hyödyntää Euroopan avaruusjärjestön kokemuksia vastaavan kilpailun järjestämisestä aiemmin.

b) Vuodesta 2005 Galileon käynnistämiseen asti EGNOS-järjestelmän käyttö on Galileo-toimiluvan haltijan vastuulla, ja toimiluvan haltija valitaan vuoden 2004 loppuun mennessä. EGNOS-ohjelman hallinnoinnin tulisi siis olla erillään Galileo-ohjelman hallinnoinnista, kunnes Galileon tarjoamat palvelut ovat saatavissa markkinoilla. Galileo-toimiluvan haltija voi vapaasti neuvotella uudestaan Galileo-yhteisyrityksen vuonna 2004 tekemästä EGNOS-toimilupasopimuksesta, jos muut markkinoiden toimijat tarjoavat paremmat rahoitusehdot.

c) Kun Galileo-järjestelmä on toimintavalmis vuonna 2008, järjestelmän omistavat julkiset tahot, toimiluvan haltija ja kummankin järjestelmän käyttäjät arvioivat saamaansa hyötyä ja voivat esittää mielipiteensä järjestelmien kehittämisestä ja kehityksestä tulevaisuudessa. Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen asiaa koskevaksi päätökseksi.

Päätelmät

Edellä olevan perusteella suositellaan, että

- EGNOS-ohjelmaa jatketaan ja EGNOS-järjestelmää hyödynnetään Galileon edeltäjänä ja välineenä, jonka avulla Galileo saadaan nopeasti satelliittinavigointipalvelujen markkinoille

- EGNOS-ohjelma siirretään heti Galileo-yhteisyrityksen valvontaan ja yhteisyrityksen tehtäväksi annetaan:

- valvoa EGNOS-järjestelmän käyttöä heti, kun järjestelmän toimintavalmiutta koskeva tarkastus on saatu päätökseen kesäkuussa 2004

- käynnistää mahdollisimman pian tarjouskilpailu, jotta voidaan solmia toimilupasopimus kaupallisen toimijan kanssa EGNOS-järjestelmän käytöstä kesäkuusta 2004 lähtien

- EGNOS-ohjelman hallinnointi sisällytetään kokonaan tulevaan Galileon hallinnointia koskevaan toimilupasopimukseen

- EGNOS-perusjärjestelmälle myönnetään julkista rahoitusta enintään 33 miljoonaa euroa vuodessa ajanjaksolla 2004-2008

- EGNOS-järjestelmän levittämistä muille alueille maailmassa olisi edistettävä, jotta järjestelmää voidaan käyttää muuallakin

- päätöksen siitä, jatketaanko EGNOS-järjestelmän käyttöä Galileon täysimittaisen käyttöönoton jälkeen vai ei, tekee Euroopan unionin neuvosto komission ehdotuksesta ja yhteistyössä palvelujen tarjoajien ja käyttäjien kanssa heti, kun Galileo on täysin toimintavalmis.