KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE - TULOSTAULU VAPAUTEEN, TURVALLISUUTEEN JA OIKEUTEEN PERUSTUVAN ALUEEN TOTEUTUMISEN SEURAAMISEKSI EUROOPAN UNIONISSA: PUOLIVUOTISPÄIVITYS (VUODEN 2000 JÄLKIPUOLISKO)

SISÄLLYS

1. Johdanto 4

2. EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

2.1. Kumppanuussuhde lähtömaihin

2.2. EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä

2.3. Kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu

2.4. Maahanmuuttovirtojen hallinta

3. Todellinen Euroopan oikeusalue

3.1. Oikeussuojan parempi saatavuus EU:ssa

3.2. Oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen

3.3. Yhtenäistämisen jatkaminen yksityisoikeuden alalla

4. Rikollisuuden torjunta koko unionissa

4.1. Rikosten ehkäiseminen unionin tasolla

4.2. Yhteistyön tehostaminen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa

4.3. Eräiden rikollisuuden muotojen torjuminen

4.4. Erityistoimet rahanpesun torjumiseksi

5. Unionin sisä- ja ulkorajoihin sekä viisumipolitiikkaan liittyvät kysymykset, EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan soveltaminen ja Schengenin säännöstön siirtäminen yhteisön toimivaltaan

6. Unionin kansalaisuus

7. Yhteistyö huumeiden torjunnassa

8. Vahvempi ulkoinen toiminta

1. Johdanto

Tampereella 15.-16. lokakuuta 1999 pitämässään kokouksessa Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen tulostauluksi, jonka avulla voidaan seurata jatkuvasti, kuinka Amsterdamin sopimuksessa, Wienin toimintasuunnitelmassa ja Tampereen päätelmissä vahvistettuja toimia vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi toteutetaan ja kuinka asetetuissa määräajoissa pysytään. Komissio esitti maaliskuussa 2000 neuvostolle ja Euroopan parlamentille tiedonannon "Tulostaulu vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteutumisen seuraamiseksi Euroopan unionissa" (KOM(2000) 167, 24. maaliskuuta 2000). Tulostaulun lopullinen versio julkaistiin 29. toukokuuta 2000. Siihen oli otettu mukaan useita selvennyksiä, jotka perustuivat neuvoston kokouksessa 27. maaliskuuta 2000 tai sen jälkeen esitettyihin jäsenvaltioiden huomautuksiin.

Komissio on luvannut päivittää tulostaulun puolivuosittain eli kerran puheenjohtajakaudessa. Tässä ensimmäisessä päivityksessä esitetään, miten ja millä aloilla on edistytty Ranskan puheenjohtajakauden aikana. Tulostaulun muotoa, tavoitteita ja laajuutta ei ole muutettu. Suurimmat muutokset ovat sarakkeessa "Tilanne", jonka osalta Tampereen Eurooppa-neuvoston toimielimille ja jäsenvaltioille asettamat tavoitteet muuttuvat sitä mukaa kuin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa ja kehittämisessä edistytään.

Seuraavassa esitetään yhteenveto ensimmäisen tulostaulun esittämisen jälkeen saavutetusta edistyksestä.

Komissio on esittänyt tai viimeistelee säädösehdotuksia ja tiedonantoja seuraavilla tulostauluun kuuluvilla aloilla:

- Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat (kaksi säädösehdotusta ja kaksi tiedonantoa) - ehdotus direktiiviksi tilapäisestä suojelusta - ehdotus direktiiviksi turvapaikan myöntämistä koskevista vähimmäisvaatimuksista - tiedonanto yhteisestä turvapaikkamenettelystä - tiedonanto yhteisön maahanmuuttopolitiikasta

- Oikeudellinen yhteistyö siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (yksi ehdotus): - ehdotus Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta

- Yhteistyö rikollisuuden ehkäisemisen ja torjunnan alalla (viisi tiedonantoa): - tiedonanto yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta - tiedonanto rikosasioita koskevien lopullisten päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta - tiedonanto Eurojustista - tiedonanto rikosten ehkäisemisestä - tiedonanto verkkorikollisuudesta

- Viisumipolitiikka: yksi Euroopan parlamentin lausunnon perusteella muutettu asetusehdotus on annettu neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Lisäksi neuvosto ja komissio ovat saaneet valmiiksi siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevan yhteisen toimenpideohjelman.

Neuvosto on komission ehdotusten tai jäsenvaltioiden aloitteiden pohjalta antanut (tai antaa marraskuun istunnossaan) seuraavat säädökset:

- päätös Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta - kaksi direktiiviä henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta (rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatta, työssä ja ammatissa) - yleissopimus rikosasioissa annettavan keskinäisen oikeusavun parantamisesta - puitepäätös euron suojaamisesta - päätös jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten välisestä yhteistyöstä - Eurodac-asetus - päätös väliaikaisesta Eurojust-yksiköstä.

Lisäksi neuvosto on antanut päätöslauselmia useista tulostaulun kattamista aloista (talousrikollisuuden torjunta, vaihtoehtoiset riitojenratkaisumenettelyt ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteet). Se on myös hyväksynyt neuvotteluohjeita, joilla komissio valtuutetaan neuvottelemaan takaisinottosopimuksista neljän yhteisön ulkopuolisen maan kanssa.

Euroopan parlamentti on antanut lausuntoja useista komission ehdotuksista ja jäsenvaltioiden aloitteista tai tarkastelee niitä parhaillaan seuraavilla aloilla:

- yleissopimus rikosasioissa annettavan keskinäisen oikeusavun parantamisesta - Euroopan poliisiakatemian perustaminen - Europolin tehtävien laajentaminen kattamaan rahanpesu - rahanpesun torjuntaa koskevan yhteisen toiminnan korvaava puitepäätös - asetus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa - asetus lasten tapaamisoikeutta koskevien tuomioiden vastavuoroisesta täytäntöönpanosta - yhteisen tietosuojavalvontaviranomaisen sihteeristön perustaminen - ympäristörikollisuuden torjunta - muiden maksuvälineiden kuin käteisrahan suojaaminen.

Lisäksi kesäkuussa 2000 Feirassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi huumausaineiden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman ja selvityksen oikeus- ja sisäasioiden alan toiminnasta Euroopan unionin ulkosuhteissa.

Komissio päivittää tulostaulua seuraavan kerran Ruotsin puheenjohtajakauden lopussa.

2. EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

Turvapaikka ja maahanmuutto ovat erillisiä, mutta toisiinsa läheisesti kytkeytyviä asioita ja edellyttävät EU:n yhteisen politiikan kehittämistä. Siihen on kuuluttava seuraavat kohdat:

2.1. Kumppanuussuhde lähtömaihin

Muuttoliikettä ja siihen liittyviä poliittisia sekä ihmisoikeus- ja kehityskysymyksiä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden ja -alueiden kanssa. Näin pyritään yhteiseen kehitykseen kumppanuuden pohjalta.

>TAULUKON PAIKKA>

2.2. EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Tavoitteena on soveltaa Geneven yleissopimusta täysimääräisesti ja kokonaisvaltaisesti, jolloin varmistetaan, että ketään ei palauteta takaisin vainottavaksi, eli noudatetaan edelleen palauttamiskiellon periaatetta.

Pitkällä aikavälillä yhteisön säännöillä olisi luotava yhteinen turvapaikkamenettely ja koko unionissa sovellettavat yhtenäiset kriteerit turvapaikan myöntämiselle.

Turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltioiden välillä on rajoitettava.

Pyritään aktiivisesti pääsemään sopimukseen jäsenvaltioiden yhteisvastuuseen perustuvasta järjestelmästä siirtymään joutuneiden henkilöiden tilapäistä suojelua varten.

>TAULUKON PAIKKA>

2.3. Kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu

Kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä koskevaa kansallista lainsäädäntöä on lähennettävä unionin talouden ja väestön kehityksestä laadittavan yhteisen arvion sekä lähtömaiden tilanteen perusteella.

On pyrittävä integrointipolitiikan avulla takaamaan jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavissa olevat oikeudet ja velvollisuudet. Kyseisellä politiikalla on myös edistettävä syrjimättömyyttä sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimenpiteitä.

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Maahanmuuttovirtojen hallinta

Muuttovirtojen kaikkien vaiheiden hallintaa on tehostettava läheisessä yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.

Laittoman maahanmuuton torjumista tehostetaan toimimalla siihen sekaantuneita rikollisverkostoja vastaan taaten samalla uhrien oikeudet.

>TAULUKON PAIKKA>

3. Todellinen Euroopan oikeusalue

Tavoitteena on, että kansalaisilla olisi yhtäläinen käsitys oikeudesta koko unionin sisällä. Oikeus on nähtävä niin, että se helpottaa arkielämää ja saattaa oikeuden eteen henkilöt, jotka uhkaavat yksilöiden ja yhteiskunnan vapautta ja turvallisuutta. Tähän kuuluvia edellytyksiä ovat sekä oikeussuojan parempi saatavuus että täysipainoinen oikeudellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä.

3.1. Oikeussuojan parempi saatavuus EU:ssa

Todellisen Euroopan oikeusalueen on varmistettava, että yksityishenkilöt ja yritykset voivat saattaa asiansa tuomioistuimen tai viranomaisten käsiteltäväksi missä tahansa jäsenvaltiossa yhtä hyvin kuin omassa maassaan ilman, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus estävät heitä käyttämästä oikeuksiaan tai saavat oikeuksien käyttämisen vaikuttamaan hankalalta.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2. Oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen

Todellisen oikeusalueen on taattava oikeusvarmuus sekä yksityishenkilöille että talouden toimijoille. Siksi tuomioita ja muita oikeusviranomaisten päätöksiä on noudatettava ja ne on pantava täytäntöön koko EU:n alueella.

Tehostettu oikeuden päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen ja vaadittava lainsäädännön lähentäminen parantaisivat viranomaisten välistä yhteistyötä ja yksilön oikeuksien oikeudellista suojaa. Näin ollen Eurooppa-neuvosto kannattaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta ja katsoo, että sen pitäisi olla unionin oikeudellisen yhteistyön kulmakivi sekä yksityisoikeudellisissa että rikosasioissa.

Yksityisoikeudelliset asiat

>TAULUKON PAIKKA>

Rikosoikeudelliset asiat

>TAULUKON PAIKKA>

3.3. Yhtenäistämisen jatkaminen yksityisoikeuden alalla

Oikeudellisen yhteistyön sujuvoittamiseksi ja oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi on jatkettava oikeusjärjestelmien yhtenäistämistä ja parannettava niiden yhteensopivuutta.

>TAULUKON PAIKKA>

4. Rikollisuuden torjunta koko unionissa

Unionin laajuisia toimia kaikkien rikollisuuden muotojen, vakava järjestäytynyt ja valtioiden rajat ylittävä rikollisuus mukaan luettuna, torjumiseksi pitäisi kehittää tasapainoisesti turvaten samalla yksilöiden sekä talouden toimijoiden vapaus ja lainmukaiset oikeudet.

Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä ja valvontaa koskevaan "Euroopan unionin strategiaan uuden vuosituhannen alussa". Tähän lukuun on sisällytetty joitakin mainitussa Strategiassa suositeltuja toimia, jotka täydentävät Tampereen huippukokouksen päätelmiä.

4.1. Rikosten ehkäiseminen unionin tasolla

Kaikkien rikollisuuden muotojen, niin järjestäytyneen kuin muunkin rikollisuuden, tehokas torjuminen edellyttää laaja-alaisia ennaltaehkäiseviä toimia.

Rikosten ehkäisemistä koskeva näkökulma on sisällytettävä kaikkiin rikollisuuden vastaisiin toimiin ja ohjelmiin EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla.

Kansallisten rikostenehkäisemisjärjestöjen yhteistyötä on vahvistettava ja sen painopistealueet on määritettävä.

>TAULUKON PAIKKA>

4.2. Yhteistyön tehostaminen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa

Todellisella oikeusalueella rikollisille ei saa antaa mahdollisuutta käyttää hyväkseen jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien eroja.

Korkeatasoisen suojan antaminen kansalaisille edellyttää jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilta nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, jota on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti tutkittaessa valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta.

Amsterdamin sopimuksessa laajennettiin Europolin toimivaltuuksia ja tunnustettiin siten sen keskeinen asema järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävässä eurooppalaisessa yhteistyössä.

>TAULUKON PAIKKA>

4.3. Eräiden rikollisuuden muotojen torjuminen

Kansallisen rikoslainsäädännön osalta pyrkimyksissä sopia yhteisistä määritelmistä, kriminalisoinnista ja seuraamuksista olisi keskityttävä ensimmäisessä vaiheessa vain joihinkin erityisen tärkeisiin aloihin. On tehtävä sopimukset yhteisistä määritelmistä, kriminalisoinnista ja seuraamuksista vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi, jotta voidaan turvata yksilöiden ja talouden toimijoiden vapaus ja lainmukaiset oikeudet.

>TAULUKON PAIKKA>

4.4. Erityistoimet rahanpesun torjumiseksi

Rahanpesu on keskeisellä sijalla järjestäytyneessä rikollisuudessa. Se on kitkettävä kaikkialta, missä sitä esiintyy. Siksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, jotta rikoksen tuottama hyöty voidaan jäljittää, jäädyttää, takavarikoida ja tuomita menetetyksi.

>TAULUKON PAIKKA>

5. Unionin sisä- ja ulkorajoihin sekä viisumipolitiikkaan liittyvät kysymykset, EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan soveltaminen ja Schengenin säännöstön siirtäminen yhteisön toimivaltaan

>TAULUKON PAIKKA>

6. Unionin kansalaisuus

>TAULUKON PAIKKA>

7. Yhteistyö huumeiden torjunnassa

Huumausaineet ovat uhkana kollektiiviselle ja yksilölliselle turvallisuudelle, minkä vuoksi tämä ongelma on pyrittävä ratkaisemaan kokonaisvaltaisella, monialaisella ja yhtenäisellä tavalla. Huumausaineiden torjuntaa koskevaa Euroopan unionin toimintasuunnitelmaa kaudelle 2000-2004 arvioidaan sekä täytäntöönpanon puolivälissä että sen päätyttyä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) ja Europolin avulla.

>TAULUKON PAIKKA>

8. Vahvempi ulkoinen toiminta

Eurooppa-neuvosto korostaa, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi on käytettävä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkea unionilla erityisesti ulkosuhteiden alalla käytettävissä olevaa toimivaltaa ja välineitä. Oikeus- ja sisäasiakysymykset on otettava huomioon muiden unionin politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

>TAULUKON PAIKKA>