Kommission tiedonanto yleisohjeista niiden kemiallisten, fyysisten ja biologisten tekijöiden ja teollisten prosessien arvioimiseksi, joiden katsotaan vaarantavan raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöidenturvallisuuden tai terveyden (neuvoston direktiivi 92/85/ETY) /* KOM/2000/0466 lopull. */
KOMMISSION TIEDONANTO yleisohjeista niiden kemiallisten, fyysisten ja biologisten tekijöiden ja teollisten prosessien arvioimiseksi, joiden katsotaan vaarantavan raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöidenturvallisuuden tai terveyden (neuvoston direktiivi 92/85/ETY) TIIVISTELMÄ Toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti: "Komissio laatii työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean avustuksella ja jäsenvaltioita kuullen yleisohjeet, joiden pohjalta määritellään ne kemialliset, fyysiset ja biologiset tekijät ja teolliset prosessit, joiden katsotaan vaarantavan 2 artiklassa määriteltyjen työntekijöiden turvallisuuden tai terveyden. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ohjeiden on myös katettava ne liikkeet ja asennot ja se henkinen ja fyysinen väsymys sekä muu fyysinen tai henkinen jännitys, joka liittyy 2 artiklassa mainittujen työntekijöiden työhön". Direktiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaan ohjeet toimivat perustana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle arvioinnille. 4 artiklan 1 kohdassa puolestaan säädetään, että työnantajan on arvioitava 2 artiklassa määriteltyihin työntekijöihin suoraan tai direktiivin 89/391/ETY 7 artiklassa mainitun suojelun ja ennalta ehkäisevän toiminnan kautta asianomaisessa yrityksessä ja /tai laitoksessa kohdistuvan altistumisen luonne, aste ja kesto kaikessa sellaisessa toiminnassa, jonka epäillään sisältävän erityisen vaaran altistua tekijöille, prosesseille ja työolosuhteille, joista on luettelo, joka ei ole tyhjentävä, liitteessä II, jotta: - kaikki 2 artiklassa määriteltyjen työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä koskevat vaarat sekä kaikki mahdolliset vaikutukset raskaudelle tai imettämiselle voidaan arvioida, - voidaan päättää mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Komissio laatii työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean avustuksella ja jäsenvaltioita kuullen jäljempänä annetut yleisohjeet. Komissio pitää hyvin tärkeinä kaikkia toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Erityisen tärkeänä se pitää tiettyjen erityisen heikossa asemassa olevien - raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien - työntekijöiden suojelua. Vaaroilla, joille he voivat altistua, saattaa olla haittavaikutuksia heidän terveydelleen mutta myös syntyville ja vastasyntyneille lapsille, koska äidin ja lapsen välillä on hyvin tiivis fysiologinen ja emotionaalinen side. Näin ollen komissio katsoo, että tämä tiedonanto on tehokas ja käytännöllinen apuväline, jota voidaan käyttää ohjeena arvioitaessa vaaroja raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Tämän arvioinnin perusteella voidaan määrittää toteutettavat toimenpiteet tehokkaammin. Tämän vuoksi komissio valvoo, että yleisohjeita levitetään mahdollisimman laajalle niissä organisaatioissa ja niille henkilöille, jotka hoitavat työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Johdatus riskin arviointiin Lainsäädännöllinen tausta Asiaa koskevat aiemmat toimenpiteet Erityisiä huomioita RISKIN ARVIOINTIA KOSKEVAT TYÖNANTAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET YLEISTEN VAAROJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN TILANTEIDEN RISKIN ARVIOINTI Henkinen ja fyysinen väsymys ja työajat Työasentoihin liittyvä rasitus sekä sen yhteys raskaana olevien tai äskettäin synnyttäneiden työntekijöiden toimintaan Työskenteleminen korkealla Työskenteleminen yksin Työhön liittyvä stressi Seisomatyö Istumatyö Levon ja hyvinvointia edistävien tekijöiden puute Puutteellisista hygieniatiloista johtuva tulehdus- ja munuaisvaurioriski Sopimattomasta ravinnosta aiheutuvat vaarat Sopimattomista tiloista tai tilojen puutteesta aiheutuvat vaarat RISKIN ARVIOINTI: ERITYISET VAARAT JA NIIDEN VÄLTTÄMINEN FYYSISET TEKIJÄT Iskut, tärinä ja liike Melu Ionisoiva säteily Ionisoimaton sähkömagneettinen säteily Äärimmäinen kylmyys tai kuumuus Työskentely ylipaineessa, esim. Paineistetut tilat ja sukeltaminen BIOLOGISET TEKIJÄT KEMIALLISET TEKIJÄT Aineet, joissa on merkintä R40, R45, R46, R49, R61, R63 tai R64 Valmisteet, joiden merkintöjen perustana on direktiivi 83/379/ETY tai 1999/45/EY Elohopea ja sen yhdisteet Mitoosimyrkyt (sytotoksiset lääkkeet) Kemialliset tekijät, joiden tiedetään olevan vaarallisia ja jotka imeytyvät ihon läpi. Tähän ryhmään kuuluu joitakin torjunta-aineita. Hiilimonoksidi Lyijy ja sen johdannaiset siltä osin kuin ne voivat imeytyä ihmisen elimistöön Direktiivin 90/394/ETY liitteessä 1 luetellut kemialliset tekijät ja teolliset prosessit TYÖOLOSUHTEET Käsin tapahtuva taakkojen käsittely Liikkeet ja työasennot Liikkuminen ja matkustaminen työssä ja sen ulkopuolella Maanalainen kaivostyö Näyttöpäätetyö Työvälineet ja henkilösuojaimet (vaatetus mukaan lukien) LIITE Raskauteen liittyviä tekijöitä, joiden vuoksi työjärjestelyitä on ehkä muutettava JOHDANTO Odottavan äidin raskaus ei ole sairaus vaan osa jokapäiväistä elämää. Raskaana olevien naisten terveyttä ja turvallisuutta voidaan usein suojella asianmukaisesti noudattamalla alalla voimassa olevia sääntöjä ja menettelyjä. Monet raskaana olevat naiset ovat työelämässä, ja useat palaavat takaisin työhönsä, kun lapsi on vielä rintaruokinnassa. Työpaikoilla saattaa olla vaaroja, jotka voivat vaikuttaa odottavien ja synnyttäneiden äitien ja heidän lastensa terveyteen. Raskaus aiheuttaa hyvin suuria fysiologisia ja psykologisia muutoksia. Äidin hormonitasapaino on hyvin herkkä, ja hormonitasapainoa muuttavat altistumiset voivat aiheuttaa komplikaatioita, jotka saattavat johtaa jopa keskenmenoon. Tavallisissa tilanteissa hyväksyttävinä pidettäviä olosuhteita ei välttämättä voida pitää hyväksyttävinä raskauden aikana. Johdatus riskin arviointiin Riskin arvioinnissa tarkastellaan systemaattisesti kaikkia työhön liittyviä tekijöitä, jotta mahdolliset vahinkojen tai haittojen aiheuttajat tunnistettaisiin ja jotta voitaisiin selvittää, mitä näille vahinkojen aiheuttajille olisi tehtävä, jotta riskit poistuisivat tai pienenisivät. Direktiivissä 92/85/ETY asetettujen edellytysten mukaisesti arviointiin on sisällyttävä vähintään kolme seuraavaa vaihetta: 1) vaarojen määritteleminen (fyysiset, kemialliset ja biologiset tekijät; teolliset prosessit; liikkeet ja asennot; henkinen ja fyysinen väsymys; muu henkinen tai fyysinen jännitys) 2) työntekijäryhmien määritteleminen (vaaroille altistuneet raskaana olevat, äskettäin synnyttäneet tai imettävät työntekijät). 3) kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen riskin arviointi. Vaara (hazard): tekijä tai ominaisuus (esim. työmateriaalit, välineet, työskentelymenetelmät ja -käytännöt), joka voi saada aikaan vahinkoa. Riski (risk): todennäköisyys, että mahdollinen vahingollinen tapahtuma toteutuu tietyissä käyttö- ja/tai altistusolosuhteissa, sekä kyseisen vahingollisen tapahtuman mahdollinen vakavuus. Kohdan 1 osalta (vaarojen määritteleminen) on jo olemassa kattavia tietoja fyysisistä (ionisoiva säteily mukaan lukien), kemiallisista ja biologisista tekijöistä. Erityisesti kemiallisten tekijöiden osalta vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 67/548/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2000/33/EY, vahvistetaan seuraavat aineiden ja valmisteiden vaarallisuutta osoittavat standardilausekkeet: - Pysyvien vaurioiden vaara (R40) - Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa (R45) - Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita (R46) - Saattaa hengitettynä aiheuttaa syöpää (R49) - Vaarallista sikiölle (R61) - Voi olla vaarallista sikiölle (R63) - Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille (R64) Aineiden arvioinnin yhteydessä sekä kemiallisten aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevän tiedekomitean (SCOEL) työn puitteissa komissio on julkaissut myös useita alaa käsitteleviä asiakirjoja. Kohta 2 (altistuneiden työntekijäryhmien määritteleminen). Vaikka äskettäin synnyttäneet ja imettävät työntekijät ovat ryhmänä helposti kartoitettavissa, näin ei ole raskaana olevien työntekijöiden tapauksessa. Työntekijä ei itsekään välttämättä tiedä olevansa raskaana ensimmäisten 4 - 6 raskausviikon ajan, minkä vuoksi hän ei kykene tai ei ole halukas ilmoittamaan raskaudestaan työnantajalle. On kuitenkin olemassa tiettyjä, erityisesti fyysisiä ja kemiallisia tekijöitä, jotka voivat vahingoittaa sikiötä heti hedelmöittymistä seuraavan ajanjakson aikana, minkä vuoksi vahinkoja ehkäiseviin toimenpiteisiin ryhtyminen on ensiarvoisen tärkeää. Ongelmaa ei ole helppo ratkaista, sillä sen ratkaiseminen edellyttää, että huomio kiinnitetään kaikkiin työntekijöihin ja että kaikkien altistumista pienennetään. Kohta 3 (kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen riskin arviointi) on toteutukseltaan vaikein, sillä arvioinnin suorittajan on oltava tehtäväänsä pätevä ja otettava aiheellisella tavalla huomioon kaikki asiaa koskevat tiedot, mukaan lukien raskaana olevan työntekijän ja häntä hoitavien henkilöiden antamat tiedot, käyttäessään menetelmiä, joiden avulla hän voi kussakin tapauksessa päättää, aiheuttaako jokin tietty jo määritelty vaara riskitilanteen työntekijöille. Lainsäädännöllinen tausta Toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 3 artiklan 1 kohdassa (EYVL N:o L 348, 28.11.1992, s. 1) edellytetään, että komissio laatii ohjeita riskien arvioinnista jäsenvaltioita kuullen ja työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean avustuksella. Nämä ohjeet toimivat perustana kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle arvioinnille, joka on olennainen osa toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä annetun neuvoston puitedirektiivin 89/391/ETY 9 artiklassa tarkoitettua vaarojen arviointia, josta on kyseisessä artiklassa säädetty seuraavaa: "Työnantajan on arvioitava 2 artiklassa määriteltyihin työntekijöihin suoraan tai direktiivin 89/391/ETY 7 artiklassa mainitun suojelun ja ennalta ehkäisevän toiminnan kautta asianomaisessa yrityksessä ja /tai laitoksessa kohdistuvan altistumisen luonne, aste ja kesto kaikessa sellaisessa toiminnassa, jonka epäillään sisältävän erityisen vaaran altistua tekijöille, prosesseille ja työolosuhteille, joista on luettelo, joka ei ole tyhjentävä, liitteessä I, jotta: - kaikki 2 artiklassa määriteltyjen työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä koskevat vaarat sekä kaikki mahdolliset vaikutukset raskaudelle tai imettämiselle voidaan arvioida, - voidaan päättää mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä." Olisi tärkeää huomata, että - työnantaja on velvollinen arvioimaan riskit kaikkien niiden naistyöntekijöiden osalta, jotka täyttävät direktiivin 2 artiklassa vahvistetut edellytykset (ks. määritelmä s. 7). Tähän ryhmään kuuluvat myös asevoimissa, poliisivoimissa ja tietyissä väestönsuojelun erityistoimissa työskentelevät naiset. - raskaana olevien työntekijöiden riskin arviointi on täydentävää riskin arviointia, joka on toteutettava puitedirektiivin säännösten mukaisesti. Riskin arvioinnissa on myös otettava huomioon puitedirektiivin ehkäisevät piirteet, ja tämän lisäksi siinä olisi vähintäänkin tarkasteltava raskaana oleviin naisiin mahdollisesti kohdistuvia riskejä, jos nämä riskit tunnetaan (esim. tiettyihin kemikaaleihin liittyvät riskit). Asiaa koskevat aiemmat toimenpiteet Vuosina 1993-1994 komissio laati riskin arviointia työssä käsittelevän asiakirjan "Guidance on risk assessment at work" [ISBN 97-727-4278-9]. Asiakirjan tarkoituksena on, että jäsenvaltiot käyttäisivät sitä sellaisenaan tai sovellettuna ohjeiden antamisessa työnantajille, työntekijöille ja kaikille muille tahoille, jotka saattavat joutua käytännössä käsittelemään toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä annetussa neuvoston puitedirektiivissä 89/391/ETY ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetettuja riskin arvioinnin sääntöjä. Tämä asiakirja, joka julkaistiin vuonna 1996, muodostaa ideaalisen perustan direktiivin 92/85/ETY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ohjeiden laatimiselle. Erityisiä huomioita - Jotta puitedirektiivissä vahvistettu ennaltaehkäisevä periaate tulisi huomioon otetuksi, olisi riskin arviointi suoritettava uudelleen ja työntekijöille annettava asianmukainen koulutus, jos työn organisointia muutetaan. - On selvää, että direktiivissä 92/85/ETY tarkoitettu riskin arviointi on hyvin erityislaatuista, sillä se on suunniteltu yksilökohtaisesti ja jatkuvasti muuttuvia olosuhteita silmällä pitäen. Lisäksi arvioinnin vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan työskentelevään äitiin, vaan myös hänen syntymättömään tai rintaruokinnassa olevaan lapseensa. On välttämätöntä, että mahdollisista riskeistä tiedotetaan kaikille työntekijöille aloilla, joilla voidaan odottaa aiheutuvan vaaroja lisääntymiselle tai raskaudelle. - Yksi arviointikerta ei välttämättä ole riittävä, sillä raskaus ei ole tilana staattinen, vaan pikemminkin dynaaminen. Lisäksi äitiin ja hänen syntymättömään tai vastasyntyneeseen lapseensa voi kohdistua erilaisia ja asteeltaan vaihtelevia riskejä raskauden eri vaiheissa ja synnytyksen jälkeen. Näin on myös silloin, kun työolosuhteet, -välineet tai -koneet vaihtuvat. - Hoitohenkilökunnan antamassa neuvonnassa, raporteissa ja todistuksissa olisi otettava huomioon työolosuhteet. Näin on erityisesti yksittäistapauksissa (esim. aamupahoinvointi, voimistunut herkkyys tai erilaiset hajut, esim. tupakansavu), jotka on käsiteltävä ehdottoman luottamuksellisesti. Raskaana olevan naisen "tilaa" on pidettävä niin luottamuksellisena, että työnantajalle ei saa kertoa raskaudesta työntekijän raskaudesta, jos tämä ei itse halua kyseistä tietoa antaa. Mikäli tieto raskaudesta ei olisi luottamuksellinen, naiset, jotka ovat jo joutuneet kokemaan yhden tai useamman keskenmenon, joutuisivat huomattavaan psykologiseen paineeseen. Tietyissä olosuhteissa saattaa olla tarpeen ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin (mukaan lukien osittainen salassapito) naistyöntekijän terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta tämä olisi tehtävä työntekijän suostumuksen saamisen jälkeen. Riskin arvioinnissa olisi aiheellisella tavalla otettava huomioon hoitohenkilökunnan antamat neuvot sekä kunkin yksittäisen naisen huolenaiheet. - Kemiallisten vaarojen osalta olisi huomattava, että työssä tapahtuvaa altistumista koskevat raja-arvot on laadittu työskentelevää aikuista varten, minkä vuoksi vaarallisten aineiden parissa työskenteleville naisille olisi tiedotettava riskeistä, joita näistä aineista saattaa aiheutua syntymättömille tai rintaruokinnassa oleville lapsille. - Synnytyksen jälkeen pidettävän äitiysloman osalta direktiivissä annetaan tietty liikkumavara sekä jäsenvaltioille että naistyöntekijöille (pakollista äitiyslomaa on oltava ainoastaan kaksi viikkoa, mutta naistyöntekijöillä on oikeus synnytystä ennen ja/tai sen jälkeen pidettävään vähintään 14 viikon äitiyslomaan). Riskit, joita voi aiheutua raskaana oleville ja äskettäin synnyttäneille naisille, olisi kartoitettava ja arvioitava. - Koska raskauden ensimmäinen kolmannes on sikiölle aiheutuvien pysyvien vammojen kannalta riskialtteinta aikaa, äidin ja syntymättömän lapsen suojelu on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. RISKIN ARVIOINTIA KOSKEVAT TYÖNANTAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET Direktiiveissä velvoitetaan työantajat arvioimaan työntekijöihin, siis myös raskaana oleviin ja äskettäin synnyttäneisiin työntekijöihin, kohdistuvat riskit ja välttämään tai rajoittamaan näitä riskejä. Työnantajan on riskejä arvioidessaan kiinnitettävä huomiota aineiden työperäisen altistuksen raja-arvoihin. Nämä vaarallisille aineille ja muille aineille altistumisen raja-arvot on yleensä asetettu sellaiselle tasolle, että aineista ei pitäisi olla vaaraa raskaana oleville tai imettäville työntekijöille tai heidän lapsilleen. Joissakin tapauksissa raja-arvot ovat alhaisemmat raskaana oleville työntekijöille kuin muille työntekijöille. Raskaana olevia työntekijöitä koskevassa direktiivissä edellytetään nimenomaisesti, että työnantajat kiinnittävät työhön liittyviä riskejä arvioidessaan erityistä huomiota raskaana oleviin, äskettäin synnyttäneisiin ja imettäviin naisiin kohdistuviin riskeihin. Mikäli tiettyä riskiä ei voida välttää muilla keinoin, on tarpeen vaatiessa muutettava työolosuhteita tai työaikaa tai tarjottava muuta kuhunkin tapaukseen soveltuvaa työtä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, työntekijälle olisi annettava vapautus työstä niin pitkäksi aikaa kuin se on tarpeen hänen tai hänen lapsensa terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi. Mitä työnantajan on tehtävä - Puitedirektiivin ja direktiivin 92/85/ETY edellyttämän yleisen riskin arvioinnin suorittamisen lisäksi työnantajan on, saatuaan tiedon työntekijän raskaudesta, arvioitava kyseiseen työntekijään kohdistuvat erityiset riskit ja ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijä ei altistu millekään, mikä vahingoittaisi hänen tai hänen lapsensa terveyttä. Työnantajan pitäisi - arvioida riski Tämä tarkoittaa a) määrittelemistä, mille riskeille raskaana oleva, äskettäin synnyttänyt tai imettävä nainen on altistunut, sekä b) istumisen luonteen, voimakkuuden ja keston määrittelemistä. [Liitteessä 1 käsitellään tiettyjä sellaisia raskauteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat edellyttää työn tai sen organisoinnin mukauttamista]. - poistaa vaarat ja välttää riskit tai pienentää niitä - varmistuttava terveyden säilymisestä vahingoittumattomana Tämä tarkoittaa henkilövahingon riskiä, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä mitä tahansa työntekijän fyysistä tai psyykkistä sairautta tai vahinkoa tai mitä tahansa raskauteen, sikiöön, vastasyntyneeseen tai äskettäin synnyttäneeseen naiseen kohdistuvaa haitallista vaikutusta. Mikäli arvioinnista ilmenee, että tietty riski on olemassa, työnantajan on kerrottava työntekijälle riskistä sekä siitä, mihin toimenpiteisiin tullaan ryhtymään sen varmistamiseksi, että työntekijän tai hänen lapsensa terveyttä ei vaaranneta. Määritelmät Raskaana olevia työntekijöitä koskevassa direktiivissä tarkoitetaan a) raskaana olevalla työntekijällä raskaana olevaa työntekijää, joka kansallisen lainsäädännön ja/tai kansallisen käytännön mukaisesti ilmoittaa työnantajalleen tilastaan; b) äskettäin synnyttäneellä työntekijällä työntekijää, jonka kansallisen lainsäädännön ja/tai kansallisen käytännön mukaan katsotaan synnyttäneen äskettäin ja joka ilmoittaa tilastaan kyseisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työnantajalleen; c) imettävällä työntekijällä työntekijää, jonka kansallisen lainsäädännön ja/tai kansallisen käytännön mukaan katsotaan imettävän ja joka ilmoittaa tilastaan kyseisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työnantajalleen. Vaarojen määritteleminen Fyysiset, biologiset ja kemialliset tekijät, prosessit ja työolosuhteet, jotka saattavat vaikuttaa raskaana olevien tai äskettäin synnyttäneiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, luetellaan erityisiä vaaroja käsittelevässä kappaleessa (s. 12). Näihin sisältyvät myös raskaana olevien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan direktiivin liitteissä luetellut mahdolliset vaarat. Osa taulukossa esitetyistä vaaroista kuuluu jo ennestään terveyttä ja turvallisuutta koskevan yhteisön erityislainsäädännön soveltamisalaan. Esimerkkejä tällaisesta lainsäädännöstä ovat karsinogeenejä koskeva neuvoston direktiivi 90/394/ETY muutoksineen, biologisia tekijöitä koskeva neuvoston direktiivi 90/679/ETY muutoksineen, kemiallisia, fyysisiä ja biologisia tekijöitä koskeva neuvoston direktiivi 80/1107/ETY, joka kumotaan, kun jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin 98/24/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään (5.5.2001 mennessä), lyijyä koskeva neuvoston direktiivi 82/605/ETY, ionisoivaa säteilyä koskeva neuvoston direktiivi 97/43/Euratom, käsin tapahtuvaa taakkojen käsittelyä koskeva direktiivi 90/69/ETY sekä näyttöpäätetyötä koskeva direktiivi 90/270/ETY. Mikäli työpaikalla esiintyy yksikin näistä vaaroista, työnantajan on asiaa koskevan lainsäädännön avulla selvitettävä, mihin toimiin hänen olisi ryhdyttävä. Vaarojen vaikutukset voivat olla moniulotteisia. Mahdollisten vahinkojen ja niiden ulottuvuuden määritteleminen Riskin arvioinnista saattaa ilmetä, että työpaikalla on jokin aine, tekijä tai työprosessi, joka voisi vahingoittaa raskaana olevien tai äskettäin synnyttäneiden naisten tai heidän lastensa terveyttä. On pidettävä mielessä, että riskit saattavat olla erilaisia riippuen siitä, onko työntekijä raskaana, äskettäin synnyttänyt tai imettävä. Työntekijöihin lasketaan myös esimerkiksi kunnossapito- ja siivoushenkilökunta, ja työnantajien välillä voidaan tarvita yhteistyötä, jos jonkun työnantajan työntekijät työskentelevät esimerkiksi urakkasopimuksella toisen työnantajan tiloissa. Riskeistä tiedottaminen työntekijälle Mikäli arvioinnista ilmenee jonkin riskin mahdollisuus, työnantajan on kerrottava siitä työntekijälle. Työnantajan olisi myös selitettävä, mitä hän aikoo tehdä sen varmistamiseksi, ettei raskaana oleva tai äskettäin synnyttänyt työntekijä tai hänen lapsensa altistu heitä mahdollisesti vahingoittaville vaaroille. Nämä tiedot olisi annettava myös työntekijöiden edustajalle. Jos riskejä on, työnantajien olisi tiedotettava työntekijöille raskauden varhaisen toteamisen merkityksestä. Riskin välttäminen Jos käy ilmi, että raskaana olevan tai äskettäin synnyttäneen naisen terveys tai turvallisuus ovat olennaisesti vaarantuneet, olisi päätettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä riskin pienentämiseksi. Riskin jatkuva huomioon ottaminen Työnantajan on arvioitava raskaana olevaan tai äskettäin synnyttäneeseen naiseen kohdistuvat riskit uudelleen, jos hän tietää riskien muuttuneen. Vaikka tietyt vaarat todennäköisesti pysyisivätkin samoina, vaarasta syntymättömälle lapselle seuraavan vahingon mahdollisuus vaihtelee raskauden eri vaiheissa. Äskettäin synnyttäneiden tai imettävien äitien osalta on toisaalta taas mahdollisesti otettava huomioon toisenlaisia riskejä. Työnantajan on varmistettava, että lastansa imettävät työtekijät eivät altistu riskeille, jotka voisivat vahingoittaa terveyttä tai turvallisuutta imetyksen aikana. Työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä (89/654/ETY) edellytetään, että raskaana oleville ja imettäville työntekijöille annetaan asianmukainen mahdollisuus lepoon. Jos työntekijä jatkaa rintaruokintaa useiden kuukausien ajan, työnantajan olisi säännöllisesti arvioitava riskit uudelleen. Mikäli riskin olemassaolo havaitaan, on seurattava edellä esitettyjä kolmea vaihetta, joilla vältetään riskeille altistuminen: työajan/työolosuhteiden muuttaminen, vaihtoehtoinen työ tai työstä vapauttaminen. Vaiheita noudatetaan niin kauan kuin riski uhkaa imettävän äidin tai hänen lapsensa terveyttä ja turvallisuutta. Suurimpana huolenaiheena on altistuminen erilaisille aineille, esimerkiksi lyijylle, orgaanisille liuottimille, torjunta-aineille ja mitoosimyrkyille, sillä jotkin näistä aineista siirtyvät maidon mukana lapseen, joka on erityisen herkkä altistumiselle. Tärkeintä on altistumisen välttäminen tai sen vähentäminen. Työterveyshuollon asiantuntijoiden mielipidettä voidaan tarvita erityistapauksissa. YLEISTEN VAAROJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN TILANTEIDEN RISKIN ARVIOINTI Seuraavassa on lueteltu sellaisia yleisiä vaaroja ja niihin liittyviä vaaratilanteita, joita useimmat raskaana olevat, äskettäin synnyttäneet ja imettävät työntekijät kohtaavat. >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> RISKIN ARVIOINTI: ERITYISET VAARAT JA NIIDEN VÄLTTÄMINEN (mukaan lukien direktiivin 92/85/ETY liitteessä 1 ja 2 luetellut fyysiset, kemialliset ja biologiset tekijät ja työolosuhteet) Työolosuhteet voivat merkittävästi vaikuttaa raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden naisten terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Riskityyppi syntyy pikemminkin useiden eri tekijöiden välisestä suhteesta kuin jostakin tietystä yksittäisestä tekijästä. Koska raskaus on tilana jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä, terveyttä ja turvallisuutta koskevat seikat voivat samojenkin työolosuhteiden vallitessa olla erilaiset raskauden eri vaiheissa eri työntekijöiden kohdalla ja työntekijän palatessa työhön synnytyksen jälkeen ja imetyksen mahdollisesti vielä jatkuessa. Jotkin näistä seikoista (esim. jäljempänä luetellut seikat) ovat ennakoitavia ja yleisesti päteviä. Jotkin taas ovat riippuvaisia yksilöllisistä olosuhteista ja kunkin äidin terveydentilasta. >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> LIITE Raskauteen liittyviä tekijöitä, joiden vuoksi työjärjestelyitä on ehkä muutettava Taulukossa esitettyjen vaarojen lisäksi raskauteen liittyy muitakin tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa työhön. Näiden tekijöiden vaikutus vaihtelee raskauden vaiheiden mukaan ja niitä on tarkkailtava toistuvasti, sillä esim. raskaana olevien naisten työskentelyasennot muuttuvat kasvavan vatsan myötä. Raskauteen liittyvä tekijä // Työhön liittyvä tekijä Aamupahoinvointi // Aikainen työvuoro // Altistuminen voimakkaille tai kuvotusta aiheuttaville hajuille/heikko tuuletus Matkustaminen/kuljetus Selkäsärky // Seisominen/käsin tapahtuva taakkojen käsittely /työasento Suonikohjut/muut verenkierron ongelmat/peräpukamat // Pitkäaikainen istuminen/seisominen Lepo ja hyvinvointi Äkillisempi ja useammin toistuva tarve käydä wc:ssä // Säännöllinen ravinto Lepo-, peseytymis-, ruokailu- ja juomamahdollisuuksien läheisyys ja saatavuus Hygienia // Vaikeus poistua työpaikalta/työpisteestä Mukavuus // Kasvava vatsa // Suojavaatetuksen ja työvälineiden käyttäminen // Ahtaassa/korkealla työskenteleminen Kasvava vatsa voi haitata näppäryyttä, ketteryyttä, koordinaatiota, liikenopeutta ja ulottuvuutta. // Tarvittavat työasennot, esim. kumartuminen ja ulottuminen // Käsin tapahtuva taakkojen käsittely // Työtilan ahtaus Väsymys, uupumus ja stressi // Ylityö // Ilta-/yötyö // Lepotaukojen puute // Liiallinen työtuntien määrä // Työtahti/työn intensiivisyys Tasapaino (koskee myös imettäviä äitejä) // Vaikeus työskennellä liukkailla ja märillä pinnoilla