6.4.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 107/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/493,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020,

aitojen ja väärennettyjen asiakirjojen sähköisestä FADO-järjestelmästä (False and Authentic Documents Online) ja neuvoston yhteisen toiminnan 98/700/YOS kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Eurooppalainen aitojen ja väärennettyjen asiakirjojen sähköinen kuvantallennusjärjestelmä FADO (False and Authentic Documents Online) perustettiin neuvoston pääsihteeristöön neuvoston yhteisellä toiminnalla 98/700/YOS (4). FADO-järjestelmä perustettiin helpottamaan jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tietojenvaihtoa aidoista asiakirjoista ja havaituista väärennysmenetelmistä. FADO-järjestelmän avulla aitoja ja väärennettyjä asiakirjoja koskevia tietoja voidaan tallentaa sähköisesti, vaihtaa nopeasti ja validoida. Väärennettyjen asiakirjojen havaitseminen on tärkeää myös kansalaisten, organisaatioiden ja yritysten kannalta, joten neuvoston pääsihteeristö on lisäksi asettanut aidot asiakirjat saataville aitojen henkilö- ja matkustusasiakirjojen julkiseen online-hakemistoon, joka tunnetaan nimellä PRADO.

(2)

Koska FADO-järjestelmän hallinnointi on vanhentunutta ja se olisi mukautettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettuun institutionaaliseen kehykseen, yhteinen toiminta 98/700/YOS olisi kumottava ja korvattava uudella päivitetyllä säädöksellä.

(3)

Tämä asetus muodostaa tarvittavan uuden oikeusperustan FADO-järjestelmän hallinnoinnille.

(4)

Asiakirjaväärennökset voivat viime kädessä vaarantaa unionin sisäisen turvallisuuden. FADO-järjestelmän käyttö sähköisenä tallennusjärjestelmänä, jossa kuvataan sekä aitojen että väärennettyjen asiakirjojen yleisimmät piirteet, joiden perusteella ne voidaan mahdollisesti tunnistaa, on tärkeä väline asiakirjaväärennösten torjumisessa erityisesti ulkorajoilla. FADO-järjestelmä on tärkeä väline Schengenin säännöstön soveltamisessa, koska se edistää korkeatasoisen turvallisuuden säilyttämistä unionissa tukemalla poliisin, rajavartioviranomaisen ja jäsenvaltioiden muiden lainvalvontaviranomaisten toimia asiakirjaväärennösten torjumiseksi.

(5)

Väärennettyjä asiakirjoja ja henkilöllisyyspetoksia havaitaan usein ulkorajatarkastuksissa, kun taas väärennettyjen asiakirjojen torjunta kuuluu poliisiyhteistyön alaan. Väärennetyt asiakirjat ovat tekaistuja asiakirjoja, osittain väärennettyjä asiakirjoja ja täysin vääriä asiakirjoja. Väärennettyjen asiakirjojen käyttö on lisääntynyt unionissa merkittävästi viime vuosina. Asiakirjaväärennöksiin ja henkilöllisyyspetoksiin luetaan väärennettyjen asiakirjojen tuotanto ja käyttö sekä vilpillisin keinoin hankittujen aitojen asiakirjojen käyttö. Väärennetyt asiakirjat ovat monikäyttöisiä rikoksentekovälineitä, sillä niitä voidaan käyttää toistuvasti erilaisten rikollisten toimien tukena, mukaan lukien rahanpesu ja terrorismi. Väärennettyjen asiakirjojen tuotantotekniikat ovat yhä kehittyneempiä ja sen vuoksi mahdollisista yleisimmistä piirteistä, joiden perusteella ne voidaan tunnistaa, erityisesti turvatekijöistä ja väärennöksen ominaisuuksista, tarvitaan korkealaatuista tietoa ja kyseisen tiedon tiheää päivittämistä.

(6)

FADO-järjestelmän olisi sisällettävä tietoja jäsenvaltioiden myöntämistä kaikentyyppisistä aidoista matkustus-, henkilö- ja oleskeluasiakirjoista, virkatodistuksista, ajokorteista ja ajoneuvojen rekisteröintitodistuksista ja unionin myöntämistä kulkuluvista sekä niiden hallussa olevista tällaisten asiakirjojen väärennetyistä versioista. FADO-järjestelmän olisi voitava sisältää tietoja muista asiaan liittyvistä jäsenvaltioiden myöntämistä virallisista asiakirjoista, erityisesti niistä, joita käytetään virallisia asiakirjoja koskevien hakemusten tukena ja niiden väärennetyistä versioista. FADO-järjestelmän olisi myös voitava sisältää tietoja kolmansien osapuolten, kuten kolmansien maiden, alueellisten yhteisöjen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluvien yhteisöjen, myöntämistä kaikentyyppisistä aidoista matkustus-, henkilö- ja oleskeluasiakirjoista, virkatodistuksista, ajokorteista ja ajoneuvojen rekisteröintitodistuksista ja muista asiaan liittyvistä virallisista asiakirjoista, erityisesti virallisia asiakirjoja koskevien hakemusten tukena käytettävistä asiakirjoista, sekä niiden väärennetyistä versioista.

(7)

FADO-järjestelmässä olisi käsiteltävä henkilötietoja ainoastaan siinä määrin, mikä on ehdottoman välttämätöntä FADO-järjestelmän käytön kannalta. Välittömänä seurauksena siitä tarkoituksesta, jota varten FADO-järjestelmä perustettiin, FADO-järjestelmään olisi tallennettava vain rajoitetusti tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä tietoja. FADO-järjestelmän olisi sisällettävä henkilötietoja kasvokuvien tai aakkosnumeeristen tietojen muodossa vain, jos ne liittyvät asiakirjan turvatekijöihin tai väärennysmenetelmään. Tällaiset rajoitetut henkilötiedot olisi voitava tallentaa joko aitoja asiakirjoja koskeviin malliasiakirjoihin sisältyvien eri osien muodossa tai aidoissa tai väärennetyissä asiakirjoissa olevien pseudonymisoitujen tietojen muodossa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1896 (5) säädellyn eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston, jäljempänä ’virasto’, olisi toteutettava tarvittavat toimet pseudonymisoidakseen kaikki henkilötietojen elementit, jotka eivät ole tarpeen suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten tietoja käsitellään, tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti. FADO-järjestelmästä ei olisi oltava mahdollista hakea mitään henkilötietojen elementtejä eikä FADO-järjestelmän avulla olisi oltava mahdollista tunnistaa ketään luonnollista henkilöä käyttämättä lisätietoja. FADO-järjestelmää ei tulisi käyttää luonnollisen henkilön tunnistamiseen.

(8)

Kaikessa jäsenvaltioiden tämän asetuksen yhteydessä toteuttamassa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (6) tai tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 (7).

(9)

Jäsenvaltiot voivat ylläpitää tai kehittää omia kansallisia järjestelmiään, jotka sisältävät tietoja aidoista ja väärennetyistä asiakirjoista, mutta niillä olisi oltava velvollisuus toimittaa virastolle tietoja niiden myöntämistä aidoista asiakirjoista, mukaan lukien niiden turvatekijät, ja niiden hallussa olevista tällaisten asiakirjojen väärennetyistä versioista. Viraston olisi vietävä nämä tiedot FADO-järjestelmään ja varmistettava tietojen yhdenmukaisuus ja laatu.

(10)

Unioni myöntää unionin toimielinten, elinten ja laitosten jäsenille sekä unionin henkilöstöön kuuluville kulkulupia käytettäväksi palvelusta koskeviin tarkoituksiin neuvoston asetuksen (EU) N:o 1417/2013 (8) mukaisesti. Unionilla olisi oltava velvollisuus toimittaa virastolle tietoja tällaisista aidoista asiakirjoista ja niiden turvatekijöistä.

(11)

Eri sidosryhmille, mukaan lukien suuri yleisö, olisi annettava eri tasoisia pääsyjä FADO-järjestelmään riippuen niiden tarpeista ja asianomaisten tietojen arkaluonteisuudesta.

(12)

Jotta voidaan varmistaa asiakirjaväärennösten korkeatasoinen valvonta jäsenvaltioissa, asiakirjaväärennösten alalla toimivaltaisille jäsenvaltioiden viranomaisille, kuten poliisille, rajavartiolaitokselle ja muille lainvalvontaviranomaisille sekä muille asiaankuuluville kansallisille viranomaisille olisi annettava tiedonsaantitarpeen perusteella eri tasoisia pääsyjä FADO-järjestelmään niiden tarpeista riippuen. Jäsenvaltioiden olisi määritettävä mille toimivaltaisista viranomaisista annetaan pääsy sekä ja niille annettavien pääsyjen taso. Komission ja viraston olisi myös määritettävä, millä niiden hallinnollisista yksiköistä on pääsy FADO-järjestelmään. FADO-järjestelmässä käyttäjillä olisi pääsyistään riippuen oltava käytettävissään tietoa havaituista uusista väärennysmenetelmistä sekä liikkeellä olevista uusista aidoista asiakirjoista.

(13)

Virasto on viime vuosina kehittänyt asiantuntemusta asiakirjaväärennösten alalla. Käyttämällä viraston asiantuntemusta voitaisiin näin ollen lisätä synergiaa, mistä olisi hyötyä jäsenvaltioille kyseisellä alalla. Viraston olisi otettava hoitaakseen FADO-järjestelmä ja sen käyttö asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti. Kyseisen haltuunoton ei olisi vaikutettava niihin toimijoihin, joilla on jo pääsy FADO-järjestelmään, eli komissioon, virastoon, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/794 (9) perustettuun Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastoon, jäsenvaltioihin ja suureen yleisöön. Viraston otettua hoitaakseen FADO-järjestelmän sen olisi annettava jäsenvaltioille tukea väärennettyjen asiakirjojen havaitsemisessa. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (10) perustettu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto voi antaa virastolle tarvittaessa teknistä tukea asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti.

(14)

Siirtymäkauden aikana olisi varmistettava, että FADO-järjestelmä säilyy täysin toimintakykyisenä siihen asti, kunnes siirto on tosiasiallisesti toteutettu ja olemassa olevat tiedot on siirretty uuteen järjestelmään. Nykyisten tietojen omistajuus olisi tämän jälkeen siirrettävä virastolle.

(15)

Tämä asetus ei vaikuta passien, matkustusasiakirjojen, viisumien tai muiden henkilöasiakirjojen tunnustamista koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

(16)

Jotta muille unionin toimielimille, elimille ja laitoksille kuin komissiolle ja virastolle, kolmansille osapuolille, kuten kolmansille maille, alueellisille yhteisöille, kansainvälisille järjestöille ja muille kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluville yhteisöille tai yksityisille yhteisöille, kuten lentoyhtiöille ja muille liikenteenharjoittajille voidaan antaa pääsy FADO-järjestelmän tietoihin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti sellaisten toimenpiteiden vahvistamiseksi, joilla myönnetään rajoitettu pääsy FADO-järjestelmään kyseisille unionin toimielimille, elimille ja laitoksille, kolmansille osapuolille sekä yksityisille yhteisöille. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (11) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(17)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin, kuin se koskee FADO-järjestelmän teknistä rakennetta, teknisten eritelmien vahvistamista, menettelyjä tietojen valvomiseksi ja tarkistamiseksi sekä sen päivän määrittämistä, jona virasto tosiasiallisesti panee FADO-järjestelmän täytäntöön. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(18)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(19)

Irlanti osallistuu tähän asetukseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 19 olevan 5 artiklan 1 kohdan sekä neuvoston päätöksen 2002/192/EY (13) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(20)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (14) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (15) 1 artiklan H kohdassa tarkoitettuun alaan.

(21)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (16) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan H kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/149/YOS (17) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(22)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (18) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan H kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/349/EU (19) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(23)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (20) 46 artiklan d alakohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 3 päivänä joulukuuta 2018,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja tarkoitus

Tällä asetuksella perustetaan aitojen ja väärennettyjen asiakirjojen sähköinen FADO-järjestelmä (False and Authentic Documents Online), joka sisältää tietoja jäsenvaltioiden, unionin ja kolmansien osapuolten, kuten kolmansien maiden, alueellisten yhteisöjen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluvien yhteisöjen myöntämistä aidoista asiakirjoista sekä niiden väärennetyistä versioista.

FADO-järjestelmän tarkoituksena on edistää asiakirjaväärennösten ja henkilöllisyyspetosten torjuntaa jakamalla tietoja aitojen ja väärennettyjen asiakirjojen turvatekijöistä ja mahdollisista väärennöksen ominaisuuksista asiakirjaväärennösten alalla toimivaltaisten jäsenvaltioiden viranomaisten kesken.

FADO-järjestelmän tarkoituksena on myös edistää asiakirjaväärennösten ja henkilöllisyyspetosten torjuntaa jakamalla tietoja muille toimijoille, mukaan lukien suuri yleisö.

2 artikla

Soveltamisala ja FADO-järjestelmän sisältö

1.   FADO-järjestelmä sisältää tietoja jäsenvaltioiden tai unionin myöntämistä matkustus-, henkilö- ja oleskeluasiakirjoista, virkatodistuksista, ajokorteista, ajoneuvojen rekisteröintitodistuksista sekä niiden väärennetyistä versioista.

FADO-järjestelmä voi sisältää tietoja kolmansien osapuolten, kuten kolmansien maiden, alueellisten yhteisöjen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluvien yhteisöjen myöntämistä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista sekä niiden väärennetyistä versioista.

FADO-järjestelmä voi sisältää tietoja muista jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan kolmansien osapuolten, kuten kolmansien maiden, alueellisten yhteisöjen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluvien yhteisöjen myöntämistä asiaan liittyvistä virallisista asiakirjoista, erityisesti niistä, joita käytetään virallisia asiakirjoja koskevien hakemusten tukena, ja niiden väärennetyistä versioista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ovat

a)

tiedot, mukaan lukien kuvat, aidoista asiakirjoista ja niiden malliasiakirjoista sekä niiden turvatekijöistä;

b)

tiedot, mukaan lukien kuvat, väärennetyistä asiakirjoista, jotka ovat osittain väärennettyjä, täysin vääriä tai tekaistuja asiakirjoja, ja niiden väärennöksen ominaisuuksista;

c)

tiivistelmät väärennystekniikoista;

d)

tiivistelmät aitojen asiakirjojen turvatekijöistä; ja

e)

havaittuja väärennettyjä asiakirjoja koskevat tilastotiedot.

FADO-järjestelmä voi sisältää myös käsikirjoja, yhteystietoluetteloita, tietoja voimassa olevista matkustusasiakirjoista ja niiden tunnustamisesta jäsenvaltioissa, suosituksia tehokkaista tavoista havaita tiettyjä väärennysmenetelmiä sekä muuta asiaan liittyvää hyödyllistä tietoa.

3.   Jäsenvaltioiden ja unionin on toimitettava viipymättä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, jäljempänä ’virasto’, 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja koskevat tiedot.

Jäsenvaltiot voivat toimittaa virastolle 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja koskevat tiedot.

Kolmannet osapuolet, kuten kolmannet maat, alueelliset yhteisöt, kansainväliset järjestöt ja muut kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluvat yhteisöt voivat toimittaa virastolle 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja koskevat tiedot.

3 artikla

Viraston vastuualueet

1.   Suorittaessaan asetuksen (EU) 2019/1896 79 artiklan mukaista tehtäväänsä virasto varmistaa FADO-järjestelmän asianmukaisen ja luotettavan toiminnan ja tukee jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia väärennettyjen asiakirjojen havaitsemisessa.

2.   Virasto vastaa saatujen tietojen viemisestä FADO-järjestelmään oikea-aikaisesti ja tehokkaasti ja varmistaa kyseisten tietojen yhdenmukaisuuden ja laadun.

4 artikla

FADO-järjestelmän rakenne ja pääsy järjestelmään

1.   FADO-järjestelmän rakenteen on annettava käyttäjille eri tasoisia pääsyjä tietoihin.

2.   Komissiolla ja virastolla siltä osin kuin on tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi sekä asiakirjaväärennösten alalla toimivaltaisilla jäsenvaltioiden viranomaisilla, kuten poliisilla, rajavartiolaitoksella ja muilla lainvalvontaviranomaisilla sekä muilla asiaankuuluvilla kansallisilla viranomaisilla, on oltava suojattu pääsy FADO-järjestelmään tiedonsaantitarpeen perusteella.

3.   FADO-järjestelmän rakenteen on annettava suurelle yleisölle pääsy aitojen asiakirjojen malliasiakirjoihin tai pseudonymisoituja tietoja sisältäviin aitoihin asiakirjoihin.

4.   Seuraavat toimijat voivat saada rajoitetulla tavalla pääsyn FADO-järjestelmään tallennettuihin tietoihin:

a)

muut kuin 2 kohdassa tarkoitetut unionin toimielimet, elimet ja laitokset;

b)

kolmannet osapuolet, kuten kolmannet maat, alueelliset yhteisöt, kansainväliset järjestöt ja muut kansainvälisen oikeuden piiriin kuuluvat yhteisöt;

c)

yksityiset yhteisöt, kuten lentoyhtiöt ja muut liikenteenharjoittajat.

5.   Komissio antaa tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti sellaisten toimenpiteiden vahvistamiseksi, joilla myönnetään tämän artiklan 4 kohdassa luetelluille toimijoille pääsy FADO-järjestelmään tallennettuihin tietoihin. Delegoiduilla säädöksillä vahvistetaan tämän artiklan 4 kohdassa lueteltujen toimijoiden osalta se, mihin FADO-järjestelmän osaan pääsy myönnetään, sekä mahdolliset erityismenettelyt ja -edellytykset, jotka voivat olla tarpeen, mukaan lukien vaatimus tehdä sopimus viraston ja tämän artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetun kolmannen osapuolen tai yksityisen yhteisön välillä.

6.   Jäsenvaltioiden on määritettävä ne asiakirjaväärennösten alalla toimivaltaiset viranomaiset ja muut asiaankuuluvat kansalliset viranomaiset, joille annetaan pääsy FADO-järjestelmään, mukaan lukien niille annettavien pääsyjen taso, ja ilmoitettava niistä komissiolle ja virastolle.

Komissio toimittaa pyynnöstä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot Euroopan parlamentille.

5 artikla

Viraston suorittama henkilötietojen käsittely

1.   Viraston käsitellessä henkilötietoja tämän asetuksen nojalla sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (21). Virasto käsittelee henkilötietoja ainoastaan, kun tällainen käsittely on tarpeen sen FADO-järjestelmän käyttöä koskevan tehtävän suorittamiseksi.

Aitojen asiakirjojen osalta FADO-järjestelmä saa sisältää ainoastaan tällaisten asiakirjojen malliasiakirjoihin sisältyviä henkilötietoja tai pseudonymisoituja tietoja.

Väärennettyjen asiakirjojen osalta FADO-järjestelmä saa sisältää henkilötietoja ainoastaan siltä osin kuin ne ovat tarpeen tällaisten asiakirjojen väärennösten ominaisuuksien tai väärennysmenetelmän kuvaamiseksi tai havainnollistamiseksi.

2.   Virasto varmistaa, että käytössä on teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, kuten pseudonymisointi, sen varmistamiseksi, että henkilötietoja käsitellään ainoastaan siinä laajuudessa, mikä on ehdottoman välttämätöntä FADO-järjestelmän käytön kannalta tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti tavalla, joka estää luonnollisen henkilön tunnistamisen FADO-järjestelmän kautta käyttämättä lisätietoja.

6 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla

a)

määritellään FADO-järjestelmän tekninen rakenne;

b)

määritellään tietojen korkealaatuista FADO-järjestelmään viemistä ja tallentamista koskevat tekniset eritelmät;

c)

määritellään menettelyt FADO-järjestelmässä olevien tietojen valvomiseksi ja tarkistamiseksi;

d)

määritetään se päivä, jona virasto tosiasiallisesti panee FADO-järjestelmän täytäntöön.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Komissio hyväksyy 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen tarkistettuaan, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset on annettu;

b)

virasto on ilmoittanut komissiolle FADO-järjestelmän rakenteen onnistuneesta täytäntöönpanosta;

c)

virasto on ilmoittanut komissiolle, että tietojen siirtäminen neuvoston pääsihteeristöltä virastolle on saatettu päätökseen.

7 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 (22) 6 artiklan nojalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 26 päivästä huhtikuuta 2020 määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 4 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

9 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan yhteinen toiminta 98/700/YOS päivästä, jona virasto tosiasiallisesti panee FADO-järjestelmän täytäntöön ja joka määritetään tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä.

2.   Neuvoston pääsihteeristö siirtää yhteisellä toiminnalla 98/700/YOS perustetussa FADO-järjestelmässä olevat tiedot virastolle.

3.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä, että neuvoston pääsihteeristö siirtää tällä asetuksella perustettuun FADO-järjestelmään ne yhteisellä toiminnalla 98/700/YOS perustettuun FADO-järjestelmään tallennetut tiedot, joiden omistajuus on jäsenvaltioilla.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D.M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. GRLIĆ RADMAN


(1)  EUVL C 110, 22.3.2019, s. 62.

(2)  EUVL C 168, 16.5.2019, s. 74.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. helmikuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. maaliskuuta 2020.

(4)  Yhteinen toiminta 98/700/YOS 3 päivältä joulukuuta 1998, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella eurooppalaisen kuvantallennusjärjestelmän (FADO) perustamisesta (EYVL L 333, 9.12.1998, s. 4).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(8)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1417/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin myöntämien kulkulupien muodosta (EUVL L 353, 28.12.2013, s. 26).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).

(11)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(13)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(14)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(15)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(16)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(17)  Neuvoston päätös 2008/149/YOS, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 50).

(18)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 3.

(19)  Neuvoston päätös 2011/349/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, erityisesti rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön osalta (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(22)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95, annettu 29 päivänä toukokuuta 1995, yhtenäisestä viisumin kaavasta (EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1).