12.7.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/24


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2017/1256,

annettu 11 päivänä heinäkuuta 2017,

Eures-verkoston kansallisia työohjelmia koskevaan tietojenvaihtoon unionin tasolla tarkoitetuista malleista ja menettelyistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta 13 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/589 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 5 kohdan,

on kuullut Eures-komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) 2016/589 mukaan komission ja jäsenvaltioiden välille olisi perustettava tehokas kansallista, alueellista ja alakohtaista työvoiman tarjontaa ja kysyntää koskevaan tietojenvaihtoon liittyvä unionin tason järjestelmä, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä sitä pohjana Eures-verkoston käytännön yhteistyön tukemiselle.

(2)

Asetuksen (EU) 2016/589 30 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot keräämään ja analysoimaan sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja työvoiman puutteesta ja ylitarjonnasta kansallisilla ja alakohtaisilla työmarkkinoilla siten, että erityistä huomiota kiinnitetään työmarkkinoilla haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja työttömyydestä eniten kärsiviin alueisiin, sekä Eures-toimista kansallisella ja tapauksen mukaan rajatylittävällä tasolla.

(3)

Asetuksen (EU) 2016/589 31 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan kansalliset koordinointitoimistot laatimaan kansalliset työohjelmat Eures-verkoston jäsenvaltioissa toteuttamaa toimintaa varten. Ohjelmakauden aikana jäsenvaltioiden kesken jaettavien kansallisten työohjelmien avulla on tarkoitus mahdollistaa se, että kansalliset koordinointitoimistot pystyvät kohdentamaan Eures-verkoston resurssit asianmukaisiin toimiin ja hankkeisiin ja ohjaamaan näin verkoston kehitystä niin, että siitä tulisi tulossuuntautuneempi väline, joka reagoi työntekijöiden ja työnantajien tarpeisiin työmarkkinoiden liikkeiden mukaan.

(4)

Kansallisten koordinointitoimistojen ja Euroopan koordinointitoimiston työohjelmia koskeva tiedonvaihto ja yhteiset analyysit luonnoksista auttaisivat parantamaan verkoston toimintaa, lisäämään avoimuutta ja parantamaan yhteistyömahdollisuuksia verkostossa.

(5)

Kansallisten koordinointitoimistojen olisi asetuksen (EU) 2016/589 31 artiklan soveltamiseksi kerättävä ja tutkittava tässä säännöksessä tarkoitetut kansallisella tasolla saatavilla olevat tiedot osana kansallisen työohjelman valmistelua, ja niitä kehotetaan ottamaan huomioon mahdolliset unionin tasolla saatavilla olevat asian kannalta merkitykselliset kertomukset ja asiakirjat.

(6)

Asetuksen (EU) 2016/589 31 artiklan 2 kohdan mukaan kansallisten koordinointitoimistojen vuosittain laatimissa kansallisissa työohjelmissa olisi määriteltävä Eures-verkostossa toteutettavat pääasialliset toimet, ohjelmien täytäntöönpanoon myönnetyt henkilö- ja taloudelliset resurssit sekä suunniteltujen toimien seuranta- ja arviointijärjestelyt.

(7)

Euroopan komissio laatii kansallisille työohjelmille yhteisen mallin, jonka rakenteessa on otettava huomioon asetuksen (EU) 2016/589 yleinen tavoite sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot yksilöivät asetuksen (EU) 2016/589 21–28 artiklassa tarkoitettujen työntekijöille ja työnantajille suunnattujen tukipalveluiden muodossa toteutetut pääasialliset toiminnot.

(8)

Kansallisten työohjelmien laatimiselle olisi vahvistettava yhteinen aikataulu ottaen huomioon ne kokemukset, joita on saatu kansallisten koordinointitoimistojen yhteistyöstä komission täytäntöönpanopäätöksen 2012/733/EU (2) mukaisen yhteisen ohjelmasuunnittelun alalla, ja sen olisi oltava riittävän joustava erilaisia kansallisia tilanteita silmällä pitäen.

(9)

Olisi hyödynnettävä kaikki mahdollinen synergia, jota voidaan saada niistä järjestelyistä ja menettelyistä, joita on käytössä asetuksen (EU) 2016/589 32 artiklan mukaista kansallisella tasolla useilla Eures-toimintojen aloilla toteutettuja toimia koskevaa tietojen keruuta ja analysointia varten, näin erityisesti siksi, että kansallisissa työohjelmissa käytettäisiin indikaattoreita, jotka perustuvat julkisten työvoimapalvelujen olemassa olevaan käytäntöön ja ovat johdonmukaisia ja edistävät asetuksen (EU) 2016/589 32 artiklan 3 kohdan nojalla annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä tarkoitettua tietojen keruuta.

(10)

Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppaneiden Eures-henkilöstöllä olisi oltava oikeus saada asiaankuuluvia tietoja kansallisista työohjelmista, jotta ne voisivat paremmin myötävaikuttaa asetuksen (EU) 2016/589 6 artiklalla perustetun Eures-verkoston saavutuksiin.

(11)

Kansallisten työohjelmien puitteissa toiminnoista ja tuloksista kerättyjä tietoja voidaan käyttää merkittävällä tavalla hyödyksi laadittaessa Eures-toimintakertomusta, joka komission on toimitettava joka toinen vuosi asetuksen (EU) 2016/589 33 artiklan nojalla Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ja tämän vuoksi on tarpeen selvittää, mitä työohjelmien osia voidaan käyttää tähän tarkoitukseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä vahvistetaan tarvittavat järjestelyt tietojen vaihtamiseksi Eures-verkostossa sen toimintoja koskevasta ohjelmatyöstä.

Tätä varten siinä säädetään malli, jota kansallisten koordinointitoimistojen olisi käytettävä laatiessaan asetuksen (EU) 2016/589 31 artiklan 2 kohdan mukaisia kansallisia työohjelmiaan, ja esitetään menettelyt kansallisia työohjelmia koskevien tietojen vaihtamiseksi unionin tasolla.

2 artikla

Ohjelmakauden organisointi

1.   Kunkin kansallisen koordinointitoimiston on joka vuosi laadittava kansallinen työohjelma Eures-verkoston toiminnoista kyseisessä jäsenvaltiossa liitteessä I olevan mallin mukaisesti.

2.   Kansallisten työohjelmien luonnokset on toimitettava kaikille kansallisille koordinointitoimistoille, joilla on tilaisuus kysyä suunnitelluista toiminnoista ja tehdä toimintoihin liittyvää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa koskevia ehdotuksia.

3.   Unionin tason työmarkkinaosapuolten edustajille, jotka osallistuvat koordinointiryhmään, on annettava mahdollisuus esittää huomautuksia kansallisten työohjelmien luonnoksista.

4.   Huomautusten esittämiselle asetetun ajanjakson päätyttyä lopulliset kansalliset työohjelmat on asetettava kaikkien kansallisten koordinointitoimistojen saataville.

5.   Kansallisissa työohjelmissa on käytettävä mahdollisimman laajalti asetuksen (EU) 2016/589 32 artiklan 3 kohdan nojalla annettaviin täytäntöönpanosäädöksiin sovellettavia indikaattoreita ja tavoitteita.

6.   Kansallisissa työohjelmissa voidaan käyttää muitakin indikaattoreita.

7.   Kansallisten koordinointitoimistojen on raportoitava vuosittain kansallisten työohjelmien täytäntöönpanosta ja yksilöitävä suunniteltujen toimintojen tulokset.

3 artikla

Kansallisten koordinointitoimistojen tehtävät ja vastuualueet

Kansalliset koordinointitoimistot ovat omassa jäsenvaltiossaan vastuussa seuraavista:

a)

tarvittavien tietojen kerääminen, analysoiminen ja jakaminen asetuksen (EU) 2016/589 30 artiklan mukaisesti kansallisen työohjelman luonnoksen laatimista varten;

b)

kansallisen työohjelman laatiminen liitteessä I olevaa mallia käyttäen;

c)

liitteessä II esitettyjen määräaikojen noudattaminen kansallisten työohjelmien luonnosten toimittamiseksi;

d)

kansallisen työohjelman luonnoksen asettaminen verkoston saataville Euroopan koordinointitoimiston tarjoamia välineitä käyttäen;

e)

osallistuminen kansallisten työohjelmien luonnosten yhteiseen tarkasteluun, jotta nämä ohjelmat saataisiin valmiiksi ja jotta lisättäisiin käytännön yhteistyötä tukipalvelujen antamisessa työntekijöille ja työnantajille;

f)

kansallisen työohjelman valmiiksi saattaminen yhteisen tarkastelun jälkeen;

g)

kansallisen työohjelman päivittäminen tarvittaessa ja päivitysten asettaminen verkoston saataville Euroopan koordinointitoimiston tarjoamia välineitä käyttäen;

h)

raportoiminen kansallisessa työohjelmassa vahvistettujen toimintojen täytäntöönpanosta noudattaen liitteessä II asetettuja määräaikoja.

4 artikla

Euroopan koordinointitoimiston tehtävät ja vastuualueet

Euroopan koordinointitoimiston vastuulla on tukea tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken kansallisista työohjelmista ja yhteisestä tarkastelusta erityisesti seuraavasti:

a)

asetuksen (EU) 2016/589 30 artiklan kannalta merkityksellisen unionin tasolla saatavilla olevan tiedon jakaminen kansallisten koordinointitoimistojen kanssa niiden auttamiseksi kansallisten työohjelmien luonnosten laatimisessa;

b)

sellaisen välineen kehittäminen ja ylläpito Eures-portaalin ekstranetissä, jonka avulla asetetaan kansallisten koordinointitoimistojen saataville 7 artiklassa tarkoitettu malli ja sen täyttämistä ja toimittamista koskevat mahdolliset tiedot ja annetaan kansallisille koordinointitoimistoille tilaisuus tarkastella muiden kansallisten työohjelmien luonnoksia ja esittää niistä huomautuksia;

c)

kansallisen työohjelmien luonnosten toimittamiselle, yhteiselle tarkastelulle ja kansallisten työohjelmien täytäntöönpanosta raportoinnille liitteessä II asetettujen määräaikojen noudattamisen valvonta;

d)

mahdollisten muiden välineiden, koulutuksen ja tuen tarjoaminen, joita tarvitaan helpottamaan tietojen vaihtoa ja vastavuoroista oppimista ohjelmatyön alalla;

e)

ohjelmatyön merkityksellisten osatekijöiden asettaminen koko Eures-verkoston saataville Eures-portaalin ekstranetissä olevan asiaa koskevan osion kautta avoimuuden ja vastavuoroisen oppimisen lisäämiseksi;

f)

kansallisten koordinointitoimistojen kannustaminen, jotta ne varmistaisivat asetuksen (EU) 2016/589 31 ja 32 artiklan yhdenmukaisen soveltamisen;

g)

säännöllinen tiedottaminen koordinointiryhmälle ohjelmatyön toiminnasta ja tarvittaessa muutosten ehdottaminen malleihin ja menettelyihin.

5 artikla

Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppaneiden tehtävät ja vastuualueet

Eures-jäsenet ja Eures-yhteistyökumppanit osallistuvat Eures-ohjelmatyöhön seuraavasti:

a)

antavat tietoja käytettävissä olevista taloudellisista ja henkilöresursseistaan ja suunnitelluista toiminnoistaan, jotka otetaan kansalliseen työohjelmaan;

b)

panevat täytäntöön kansallisen työohjelman asiaan liittyvät toiminnot;

c)

antavat tietoja toimintojensa täytäntöönpanosta kansallista toimintakertomusta varten.

6 artikla

Koordinointiryhmän tehtävät ja vastuualueet

1.   Koordinointiryhmä seuraa tiiviisti asetuksen (EU) 2016/589 31 artiklan soveltamista ja toimii foorumina, jolla voidaan vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä Eures-ohjelmatyön toiminnan parantamiseksi.

2.   Koordinointiryhmä tarkastelee kerran vuodessa tämän päätöksen soveltamista, ja tämä tarkastelu on Eures-koordinointiryhmän panos asetuksen (EU) 2016/589 33 ja 35 artiklan mukaisesti laadittuihin komission toiminta- ja jälkiarviointikertomuksiin.

3.   Koordinointiryhmä päättää, mitkä kansallisen työohjelmien ja kansallisten toimintakertomusten osat ovat merkityksellisiä koko Eures-henkilöstön kannalta ja pitäisi näin ollen sisällyttää Eures-portaalin ekstranetiin, jotta varmistetaan Eures-ohjelmatyön asianmukainen toteuttaminen ja asetuksen (EU) 2016/589 6 artiklassa säädettyjen Eures-verkoston tavoitteiden saavuttaminen.

4.   Koordinointiryhmä päättää, mitkä Eures-ohjelmatyöstä peräisin olevat tiedot ovat merkityksellisiä ja käytettävissä asetuksen (EU) 2016/589 33 artiklan mukaisten Eures-toimintakertomusten laadinnassa.

7 artikla

Malli

1.   Kansallisten koordinointitoimistojen on käytettävä liitteessä I esitetyn mallin sähköistä versiota kansallisten työohjelmiensa laadinnassa.

2.   Kansalliset koordinointitoimistot voivat tarpeen mukaan sisällyttää haluamansa määrän toimintoja liitteessä I esitetyn mallin kuhunkin osioon.

3.   Jos 4 artiklan b alakohdassa tarkoitettua välinettä tai mitä tahansa siihen liittyvää tietoa ja asiakirja-aineistoa on tarpeen mukauttaa tai muuttaa, Euroopan koordinointitoimiston on ennen uuden version hyväksymistä kuultava koordinointiryhmää asetuksen (EU) 2016/589 14 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Menettely

1.   Kansallisten koordinointitoimistojen on noudatettava liitteessä II esitettyä aikataulua kansallisten työohjelmien laadinnassa.

2.   Hyväksymisvaiheen jälkeen kansalliset työohjelmat tai niiden osat voidaan asettaa Eures-verkoston saataville Eures-portaalin ekstranetissä.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanopäätös 2012/733/EU, annettu 26 päivänä marraskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 492/2011 panemisesta täytäntöön siltä osin kuin on kyse avoimien työpaikkojen ja työhakemusten välittämisestä ja EURES-verkoston uusimisesta (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 21).


LIITE I

MALLI, JOTA KANSALLISTEN KOORDINOINTITOIMISTOJEN OLISI KÄYTETTÄVÄ VUOTUISIA TYÖOHJELMIAAN LAATIESSAAN

Tämän mallin sähköinen versio ja sen mahdolliset konsolidoidut myöhemmin muutetut versiot ovat kansallisten koordinointitoimistojen saatavilla Eures-portaalissa.

Jäljempänä mallin eri osioissa mainitut toiminnot ovat pelkästään suuntaa-antavia eivätkä kattavia.

1.   TIIVISTELMÄ

Esitetään tiivis yleiskatsaus työohjelman painopisteisiin ja pääasiallisiin toimintoihin viitekaudella.

2.   YLEISET TUKIPALVELUT

2.1   Tukipalvelut työntekijöille

Esitetään yleiskatsaus työntekijöitä tukevista toimista, kuten:

yhteensaattaminen ja työhönsijoittaminen (myös työhakemusten ja ansioluetteloiden laatimisessa avustaminen)

rekrytointitilaisuuksien järjestäminen

yleisen tiedon ja neuvonnan tarjoaminen

erityistiedon ja -neuvonnan tarjoaminen (esim. työskentely- ja elinolosuhteista määrämaassa)

muu (tarvittaessa)

2.2   Tukipalvelut työnantajille

Esitetään yleiskatsaus työnantajia tukevista toimista, mukaan luettuina pk-yritysten erityistuki, kuten:

yhteensaattaminen ja työhönsijoittaminen (myös työpaikkaa koskevien vaatimusten ja työpaikkailmoitusten laatimisessa avustaminen)

rekrytointitilaisuuksien järjestäminen

yleisen tiedon ja neuvonnan tarjoaminen

tietojen tarjoaminen erityisistä säännöistä, jotka liittyvät rekrytoimiseen toisesta jäsenvaltiosta, ja tekijöistä, jotka voivat helpottaa tällaista rekrytointia

muu (tarvittaessa)

3.   ERITYISET TUKIPALVELUT

3.1   Oppisopimuksiin ja harjoitteluun liittyvä tuki

3.2   Tukipalvelut valtioiden rajat ylittävillä alueilla

Esitetään yleiskatsaus toimista rajatyöntekijöiden ja työnantajien tukemiseksi raja-alueiden työmarkkinoilla, esimerkiksi:

yhteensaattaminen ja työhönsijoittaminen

rajatyöntekijöiden ja heidän työnantajiensa erityisen tilanteen kannalta merkityksellisten tietojen tarjoaminen

keskitetyn asiointipisteen kehittäminen rajatyöntekijöiden ja heidän työnantajiensa tukemiseksi

muu (tarvittaessa)

3.3   Rekrytoinnin jälkeinen apu

Esitetään yleiskatsaus toimista, joita on toteutettu liikkuvan työntekijän integroimiseksi paremmin uuteen toimeensa, kuten:

yleiset tiedotustoimet työnantajille rekrytoitujen työntekijöiden integroimisesta

tiedottaminen koulutustoimista, joita on saatavilla työntekijöiden integroimiseksi (esim. kielikoulutus)

muu (tarvittaessa)

3.4   Muut toiminnot ja vaikutus muihin ohjelmiin

Annetaan tietoa osallistumisesta EU:n talousarviosta tai kansallisista lähteistä rahallisesti tuettuihin erityisiin työntekijöiden liikkuvuusohjelmiin samoin kuin osallistumisesta kahdenvälisiin tai monenvälisiin hankkeisiin, joissa käsitellään työntekijöiden liikkuvuutta, ja mihin tahansa muihin toimintoihin, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin luokkiin.

4.   RESURSSIT JA HALLINNOINTI

4.1   Henkilöresurssit

Arvioidun Eures-verkostossa työskentelevän kokoaikaisen henkilöstön kokonaismäärä (kansallinen koordinointitoimisto, Eures-jäsenet ja Eures-yhteistyökumppanit)

4.2   Taloudelliset resurssit

Näille jäsenorganisaatioille saatavilla olevat arvioidut määrärahat euroina jaoteltuna lähteen mukaan: kansalliset lähteet, EU:n talousarvio (tarvittaessa) ja muu (tarvittaessa)

4.3   Tietotekniikka/Infrastruktuuri

Eures-toimintoon osoitetut tietotekniset välineet ja infrastruktuuri samoin kuin mahdollisuus käyttää muita Eures-jäsenten (esim. julkisten työvoimapalvelujen yleinen infrastruktuuri) ja Eures-yhteistyökumppaneiden kanssa jaettuja välineitä

4.4   Hallinnointi

Esitetään yleiskatsaus toiminnoista, joilla tuetaan kansallisen verkoston toimintaa, kuten:

tiedotustoimet kansallisesta verkostosta

yhteentoimivuus ja yhteistyö kansallisen koordinointitoimiston sekä Eures-jäsenten ja kansallisen verkoston yhteistyökumppaneiden kesken

uusien innovatiivisten toimintamallien ottaminen käyttöön palvelujen tarjoamisessa

yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa, esimerkkeinä työmarkkinaosapuolet, muut verkostot, uraohjauspalvelut, kauppakamarit, sosiaaliturvasta ja verotuksesta vastaavat viranomaiset jne.

4.5   Koulutus

Esitetään tietoa koulutuksesta (myös valmentavasta koulutuksesta) valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla ja tarvittaessa muista mahdollista oppimistoimista, joilla tuetaan osaamisen ja tietämyksen lisäämistä verkostossa

4.6   Viestintä

Luetellaan ne erityistoiminnot, jotka ovat peräisin kansallisista viestintäsuunnitelmista ja/tai Eures-viestintästrategiasta, ja tarvittaessa muut merkittävät viestintä- ja tiedotustoimet, jotka on tarkoitus toteuttaa viitekaudella ja joilla on merkitystä edellä 2 ja 3 osiossa lueteltujen tukipalvelujen kannalta

4.7   Toimien seuranta ja arviointi

Luetellaan välineet, joita on käytössä Eures-toiminnan tuotosten ja tulosten mittaamiseksi kansallisella tasolla.


LIITE II

AIKATAULU VUOTUISEN KANSALLISEN TYÖOHJELMAN LAATIMISELLE

1.   VALMISTELUVAIHE

Kansalliset koordinointitoimistot varmistavat, että työvoimavajetta ja työvoiman ylitarjontaa kansallisilla ja alakohtaisilla työmarkkinoilla koskevat tiedot kerätään, analysoidaan ja jaetaan kiinnittäen erityistä huomiota työmarkkinoilla haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja työttömyydestä eniten kärsiviin alueisiin ja ottaen huomioon työvoiman liikkuvuusvirtoja ja -suuntauksia koskevat tiedot.

2.   LAADINTAVAIHE

Kansalliset koordinointitoimistot laativat 31. lokakuuta vuonna N – 1 mennessä kansallisen työohjelman ensimmäisen version käyttäen valmisteluvaiheessa kerättyjä tietoja. Luonnokset ovat saatavilla Eures-portaalin ekstranetin asiaa koskevassa osiossa.

3.   YHTEISEN TARKASTELUN VAIHE

Kansalliset koordinointitoimistot tarkastelevat yhdessä vuotuisten kansallisten työohjelmien luonnoksia 31. joulukuuta vuonna N – 1 mennessä.

4.   HYVÄKSYMISVAIHE

Kansalliset koordinointitoimistot saattavat kansalliset työohjelmat valmiiksi ottaen huomioon tarkasteluvaiheessa saadun palautteen 31. tammikuuta vuonna N mennessä.

5.   TÄYTÄNTÖÖNPANOVAIHE

Vuotuisten kansallisten työohjelmien täytäntöönpano tammikuusta joulukuuhun vuonna N.

6.   RAPORTOINTIVAIHE

Kansalliset koordinointitoimistot keräävät tietoja tuloksista ja raportoivat kansallisen työohjelman täytäntöönpanosta 31. maaliskuuta vuonna N + 1 mennessä.