24.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/53


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/794,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2016,

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Europol perustettiin neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS (2) Euroopan unionin talousarviosta rahoitettavana unionin virastona, jonka tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja muiden vakavan rikollisuuden muotojen ehkäisyssä ja torjunnassa. Neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS myös korvattiin Euroopan poliisiviraston perustamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus, jäljempänä ’Europol-yleissopimus’ (3).

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa on säänneltävä asetuksella, joka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Sopimuksessa myös edellytetään, että on vahvistettava menettelytavat, joilla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa, jollei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklan c alakohdasta sekä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa laaditussa pöytäkirjassa N:o 1, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 1’, olevasta 9 artiklasta muuta johdu, Europolin demokraattisen legitimiteetin sekä vastuuvelvollisuuden unionin kansalaisia kohtaan vahvistamiseksi. Sen vuoksi päätös 2009/371/YOS olisi korvattava asetuksella, jossa vahvistetaan muun muassa parlamentin harjoittamaa valvontaa koskevat säännöt.

(3)

Tukholman ohjelmassa ”Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten” (4) kehotetaan tekemään Europolista jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi. Europolin toiminnasta laaditun arvioinnin perusteella tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Europolin operatiivisen toiminnan tehostamista.

(4)

Laajat rikollis- ja terroristiverkostot muodostavat vakavan uhan unionin sisäiselle turvallisuudelle sekä kansalaisten turvallisuudelle ja toimeentulolle. Käytettävissä olevat uhka-arviot osoittavat, että rikollisryhmät harjoittavat yhä monialaisempaa rikollisuutta ja laajentavat toimintaansa yli rajojen. Kansallisten lainvalvontaviranomaisten on sen vuoksi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä muissa jäsenvaltioissa toimivien kollegojensa kanssa. Tätä varten on tarpeen antaa Europolille edellytykset tukea jäsenvaltioita paremmin rikollisuuden ehkäisemisessä, analysoinnissa ja tutkimisessa kaikkialla unionissa. Tämä vahvistettiin myös päätöstä 2009/371/YOS koskevassa arvioinnissa.

(5)

Tämän asetuksen tarkoituksena on muuttaa ja laajentaa päätöksen 2009/371/YOS sekä sen täytäntöönpanoa koskevien neuvoston päätösten 2009/934/YOS (5), 2009/935/YOS (6), 2009/936/YOS (7) ja 2009/968/YOS (8) säännöksiä. Koska muutoksia on paljon ja ne ovat merkittäviä, nämä päätökset olisi selkeyden vuoksi korvattava kokonaan niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo. Tällä asetuksella perustettavan Europolin olisi korvattava päätöksellä 2009/371/YOS perustettu Europol ja otettava hoitaakseen sen tehtävät; näin ollen kyseinen päätös olisi kumottava.

(6)

Koska vakava rikollisuus usein leviää unionissa yli sisäisten rajojen, Europolin olisi tuettava ja lujitettava jäsenvaltioiden toimia ja niiden yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen vakavan rikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. Koska terrorismi on yksi merkittävimmistä unionin turvallisuuteen kohdistuvista uhkista, Europolin olisi autettava jäsenvaltioita kohtaamaan tähän liittyviä yhteisiä haasteita. Unionin lainvalvonta-alan virastona Europolin olisi myös tuettava ja lujitettava toimia ja yhteistyötä unionin etuihin kohdistuvien rikollisuuden muotojen torjumiseksi. Rikollisuuden muodoista, joiden käsittelyyn Europolilla on toimivalta, järjestäytynyt rikollisuus kuuluu edelleen Europolin rikoksentorjunnan päätavoitteiden puitteisiin, koska se laajuutensa, merkittävyytensä ja seuraustensa vuoksi edellyttää jäsenvaltioiden yhteistä toimintatapaa. Europolin olisi tarjottava tukea myös sellaisten liitännäisrikosten ehkäisyyn ja torjuntaan, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi tai tällaisten tekojen helpottamiseksi tai suorittamiseksi taikka niiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

(7)

Europolin olisi laadittava strategisia analyyseja ja uhka-arvioita auttaakseen neuvostoa ja komissiota vahvistamaan rikoksentorjuntaa koskevat unionin operatiiviset painopisteet ja panemaan ne täytäntöön operatiivisesti. Komission niin pyytäessä neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (9) 8 artiklan mukaisesti Europolin olisi lisäksi laadittava riskianalyyseja myös järjestäytyneen rikollisuuden osalta, jos kyseessä olevat riskit voivat haitata Schengenin säännöstön soveltamista jäsenvaltioissa. Lisäksi Europolin olisi neuvoston tai komission pyynnöstä tarvittaessa laadittava strategisia analyyseja ja uhka-arvioita edistääkseen unionin jäsenehdokasmaiden arviointia.

(8)

Unionin elimiin tai vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavat hyökkäykset tietojärjestelmiin ovat kasvava uhka unionissa, ottaen erityisesti huomioon niiden nopeus ja seuraukset sekä vaikeudet hyökkäysten alkulähteiden tunnistamisessa. Kun jäsenvaltiot harkitsevat Europolin pyyntöä aloittaa tutkinta unionin elimiin tai vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavasta tietojärjestelmiin kohdistuvasta vakavasta hyökkäyksestä, jonka epäillään olevan rikollista alkuperää, jäsenvaltioiden olisi vastattava Europolille viipymättä, ottaen huomioon sen, että nopea reagointi on avain tietotekniikkarikollisuuden onnistuneeseen torjumiseen.

(9)

Virastojen välisen yhteistyön merkitys huomioon ottaen Europolin ja Eurojustin olisi varmistettava, että niiden operatiivisen yhteistyön optimoimiseksi luodaan tarvittavat järjestelyt ottaen asianmukaisesti huomioon niiden tehtävät ja toimivaltuudet sekä jäsenvaltioiden edut. Europolin ja Eurojustin olisi erityisesti ilmoitettava toisilleen kaikesta toiminnasta, johon sisältyy yhteisten tutkintaryhmien rahoitusta.

(10)

Kun perustetaan yhteinen tutkintaryhmä, sitä koskevassa sopimuksessa olisi määrättävä edellytyksistä Europolin henkilöstön osallistumiselle ryhmään. Europolin olisi pidettävä kirjaa osallistumisestaan yhteisiin tutkintaryhmiin, jotka käsittelevät sen tavoitteiden puitteisiin kuuluvia rikoksia.

(11)

Europolin olisi voitava pyytää jäsenvaltioita aloittamaan, toteuttamaan tai koordinoimaan rikostutkintaa tietyissä tapauksissa, joissa rajatylittävä yhteistyö voisi tuoda lisäarvoa. Europolin olisi ilmoitettava tällaisista pyynnöistä Eurojustille.

(12)

Europolin olisi oltava unionin tietojenvaihdon keskipiste. Europolin keräämä, tallentama, käsittelemä, analysoima ja vaihtama tieto sisältää rikoksia koskevaa tiedustelutietoa, joka liittyy Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluviin rikoksiin tai rikolliseen toimintaan ja joka on hankittu sen toteamiseksi, onko konkreettisia rikollisia tekoja tapahtunut tai voiko niitä tapahtua tulevaisuudessa.

(13)

Jotta voidaan varmistaa Europolin tehokkuus tietojenvaihdon keskipisteenä, jäsenvaltioille olisi asetettava selkeät velvoitteet toimittaa Europolille tiedot, jotka se tarvitsee tavoitteidensa toteuttamiseksi. Näiden velvoitteiden täyttämisen yhteydessä jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että niiden toimittamat tiedot ovat merkityksellisiä sellaisessa rikoksentorjunnassa, joka on asianomaisissa unionin politiikan välineissä määritelty strategiseksi ja operatiiviseksi painopisteeksi; näitä ovat erityisesti neuvoston asettamat painopisteet järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin puitteissa. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toimittamaan Europolille myös jäljennös toisten jäsenvaltioiden kanssa kahden- tai monenvälisesti vaihdetuista tiedoista, jotka koskevat Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvia rikoksia. Kun jäsenvaltiot toimittavat Europolille tarvittavaa tietoa, niihin olisi sisällytettävä myös tiedot kaikista väitetyistä verkkohyökkäyksistä, jotka vaikuttavat niiden alueella toimiviin unionin elimiin. Europolin olisi samalla lisättävä tukeaan jäsenvaltioille, jotta niiden keskinäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa voidaan tehostaa. Europolin olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille vuosikertomus kunkin jäsenvaltion toimittamista tiedoista.

(14)

Jotta voitaisiin varmistaa Europolin ja jäsenvaltioiden tehokas yhteistyö, kuhunkin jäsenvaltioon olisi perustettava kansallinen yksikkö, jäljempänä ’kansallinen yksikkö’. Kansallisen yksikön olisi toimittava yhteyspisteenä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välillä; näin ollen se olisi koordinoivassa roolissa jäsenvaltioiden Europolin kanssa tekemässä yhteistyössä ja auttaisi sen varmistamisessa, että kaikki jäsenvaltiot vastaavat Europolin pyyntöihin yhtenäisellä tavalla. Jotta voitaisiin vahvistaa jatkuva ja tehokas tietojenvaihto Europolin ja kansallisten yksiköiden välillä sekä helpottaa niiden yhteistyötä, kunkin kansallisen yksikön olisi lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö.

(15)

Kun otetaan huomioon eräiden jäsenvaltioiden hajautettu hallintorakenne ja tarve varmistaa nopea tietojenvaihto, Europolin olisi voitava tehdä yhteistyötä suoraan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden määrittelemin edellytyksin ja pitäen samalla kansalliset yksiköt viimeksi mainittujen pyynnöstä ajan tasalla.

(16)

Yhteisten tutkintaryhmien perustamiseen olisi kannustettava, ja Europolin henkilöstön olisi voitava osallistua niihin. Jotta tällainen osallistuminen olisi mahdollista jokaisessa jäsenvaltiossa, neuvoston asetuksessa (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 (10) säädetään, että Europolin henkilöstön jäseniin ei sovelleta erivapauksia heidän osallistuessaan yhteisen tutkintaryhmän toimintaan.

(17)

Olisi myös parannettava Europolin hallintoa pyrkimällä toiminnan tehostamiseen ja menettelyjen keventämiseen.

(18)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina Europolin hallintoneuvostossa, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa sen toimintaa. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet olisi nimitettävä ottaen huomioon heidän johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitonsa ja lainvalvontayhteistyön tuntemuksensa. Varajäsenten olisi toimittava varsinaisina jäseninä näiden poissa ollessa.

(19)

Kaikkien hallintoneuvostossa edustettuina olevien osapuolten olisi pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten olisi pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

(20)

Hallintoneuvoston olisi voitava kutsua ei-äänestäviä tarkkailijoita, joiden mielipide voi olla merkittävä keskustelun kannalta, mukaan lukien yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän nimeämä edustaja.

(21)

Hallintoneuvostolle olisi annettava tarvittavat valtuudet, joiden nojalla se muun muassa laatii talousarvion ja valvoo sen toteuttamista, hyväksyy tarvittavat varainhoitosäännöt ja suunnitteluasiakirjat, hyväksyy säännöt eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallinnoimiseksi jäseniinsä nähden, vahvistaa Europolin pääjohtajan päätöksentekoa varten helposti seurattavat työmenetelmät ja hyväksyy vuotuisen toimintakertomuksen. Sen olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa suhteessa viraston henkilöstöön, pääjohtaja mukaan lukien.

(22)

Jotta voidaan varmistaa Europolin tehokas päivittäinen toiminta, pääjohtajan olisi toimittava viraston oikeudellisena edustajana ja johdettava sitä hoitaen tehtäviään riippumattomasti sen varmistamiseksi, että Europol toteuttaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Pääjohtajan olisi vastattava erityisesti talousarvion ja suunnitteluasiakirjojen valmistelusta, jotta hallintoneuvosto voi tehdä niistä päätöksensä, sekä Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun, vuotuisen työohjelman ja muiden suunnitteluasiakirjojen toteuttamisesta.

(23)

Europolin on tarpeen saada käyttöönsä mahdollisimman täydelliset ja ajantasaiset tiedot, jotta se voi ehkäistä ja torjua tavoitteidensa puitteisiin kuuluvaa rikollisuutta. Tätä varten Europolin olisi voitava käsitellä jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja tässä asetuksessa säädettyjen tiukkojen ehtojen mukaisesti yksityisten osapuolten sille toimittamia sekä julkisista lähteistä saatavia tietoja, jotta se voi perehtyä rikollisiin ilmiöihin ja suuntauksiin, kerätä tietoja rikollisverkostoista sekä havaita yhteyksiä rikosten välillä.

(24)

Jotta voidaan tehostaa Europolin edellytyksiä toimittaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille yksityiskohtaisia rikosanalyyseja, sen olisi käytettävä tietojenkäsittelyssä uutta teknologiaa. Europolin olisi voitava havaita nopeasti yhteyksiä tutkittavien tapausten ja yleisten toimintatapojen välillä eri rikollisverkostojen puitteissa, tarkistaa tietoja ristiin ja hankkia selkeä yleiskuva suuntauksista, samalla kun taataan henkilötietojen suojan korkea taso. Sen vuoksi Europolin tietokantojen rakenteen pitäisi olla sellainen, että Europol voi valita tehokkaimman mahdollisen järjestelmärakenteen. Europolin olisi voitava toimia palveluntarjoajana: erityisesti sen olisi tarjottava tietojenvaihtoa varten suojatun tiedonvaihtoverkkosovelluksen (SIENA) kaltainen suojattu verkko, jolla pyritään helpottamaan tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden, Europolin, muiden unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kesken. Tietosuojan korkean tason varmistamiseksi olisi säädettävä tietojenkäsittelytoimien tarkoituksesta ja oikeudesta päästä tietoihin sekä erityisistä lisätakeista. Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava erityisesti välttämättömyyden periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

(25)

Europolin olisi varmistettava, että kaikelle henkilötietojen käytölle operatiivisissa analyyseissa määritetään erityinen tarkoitus. Voidakseen suorittaa toimeksiantonsa Europolin olisi saatava käsitellä kaikkia toimitettuja henkilötietoja yhteyksien löytämiseksi useiden rikollisuuden alojen ja tutkittavien tapauksien välillä, eikä sen olisi rajoituttava yhteyksien löytämiseen vain yhdellä rikollisuuden alalla.

(26)

Jotta voidaan kunnioittaa tietojen omistajuutta ja henkilötietojen suojaa, jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava määrittää tarkoitus tai tarkoitukset, joita varten Europol voi käsitellä niiden toimittamia tietoja, ja rajoittaa oikeuksia päästä näihin tietoihin. Tarkoituksen rajaaminen on henkilötietojen käsittelyn perusperiaate; sillä lisätään erityisesti avoimuutta, oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta, ja se on erityisen tärkeää lainvalvontayhteistyön alalla, jolla rekisteröidyt eivät yleensä tiedä, että heidän henkilötietojaan kerätään ja käsitellään, ja jolla henkilötietojen käytöllä saattaa olla hyvin huomattava vaikutus yksilöiden elämään ja vapauksiin.

(27)

Sen varmistamiseksi, että tietoihin pääsevät vain ne, joille pääsy on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamista varten, tässä asetuksessa olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt eriasteisista pääsyoikeuksista Europolissa käsiteltäviin tietoihin. Tällaiset säännöt eivät saisi vaikuttaa tietojen toimittajien asettamiin pääsyrajoituksiin, vaan olisi noudatettava tietojen omistajuuden periaatetta. Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyn ja torjunnan tehostamiseksi Europolin olisi ilmoitettava kullekin jäsenvaltiolle kyseistä jäsenvaltiota koskevista tiedoista.

(28)

Jotta voidaan tehostaa virastojen operatiivista yhteistyötä ja erityisesti luoda yhteyksiä eri virastojen hallussa jo olevien tietojen välille, Europolin olisi voitava antaa Eurojustille ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) pääsy Europolin käytettävissä oleviin tietoihin osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta. Europolin ja Eurojustin olisi voitava tehdä käytännön järjestelyjä, joilla varmistetaan vastavuoroisella tavalla kummankin toimivaltuuksien puitteissa pääsy ja hakumahdollisuus kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu ristiintarkistamista varten tämän asetuksen erityisten suojalausekkeiden ja tietosuojatakuiden mukaisesti. Pääsy Europolin käytettävissä oleviin tietoihin olisi rajoitettava teknisin keinoin tietoihin, jotka kuuluvat näiden unionin elinten toimivaltuuksien piiriin.

(29)

Europolin olisi pidettävä yllä yhteistyösuhteita muihin unionin elimiin, kolmansien maiden viranomaisiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin, siinä määrin kuin sen tehtävien suorittaminen edellyttää.

(30)

Toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi Europolin olisi voitava vaihtaa kaikkia merkittäviä tietoja, paitsi henkilötietoja, muiden unionin elinten, kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Koska yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, valtiosta riippumattomilla järjestöillä ja muilla yksityisillä osapuolilla on asiantuntemusta ja tietoja, joilla on välitöntä merkitystä vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisyn ja torjunnan kannalta, Europolin olisi voitava vaihtaa tällaisia tietoja myös yksityisten osapuolten kanssa. Jotta voitaisiin ehkäistä ja torjua verkko- ja tietoturvallisuuden poikkeamiin liittyvää tietotekniikkarikollisuutta, Europolin olisi sovellettavan unionin säädöksen nojalla, jossa vahvistetaan toimenpiteet yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa, voitava tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja, paitsi henkilötietoja, verkko- ja tietoturvallisuudesta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa.

(31)

Europolin olisi voitava vaihtaa olennaisia henkilötietoja muiden unionin elinten kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tai niiden tehtävien suorittamiseksi.

(32)

Vakavalla rikollisuudella ja terrorismilla on usein yhteyksiä unionin alueen ulkopuolelle. Sen vuoksi Europolin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin, kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

(33)

Kaikki jäsenvaltiot ovat Interpolin jäseniä. Toimeksiantonsa mukaisesti Interpol vastaanottaa, säilyttää ja jakaa tietoja auttaakseen toimivaltaisia lainvalvontaviranomaisia kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa. Sen vuoksi Europolin ja Interpolin yhteistyötä on aiheellista tiivistää edistämällä tehokasta henkilötietojen vaihtoa ja turvaamalla samalla perusoikeuksien ja -vapauksien noudattaminen henkilötietojen automaattisessa käsittelyssä. Tätä asetusta ja erityisesti sen kansainvälisiä siirtoja koskevia säännöksiä olisi noudatettava siirrettäessä henkilötietoja Europolilta Interpolille.

(34)

Tarkoituksen rajaamisen takaamiseksi on tärkeää varmistaa, että Europol voi siirtää henkilötietoja unionin elimille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ainoastaan, jos se on tarpeen Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyä ja torjuntaa varten. Tätä varten on tarpeen varmistaa, että henkilötietoja siirrettäessä vastaanottaja vahvistaa, että se käyttää tietoja tai tiedot siirretään edelleen kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle vain niihin tarkoituksiin, joihin ne on alun perin siirretty. Tietojen siirtäminen edelleen on suoritettava tämän asetuksen mukaisesti.

(35)

Europolin olisi voitava siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle sellaisen komission päätöksen perusteella, jonka mukaan kyseisen maan tai järjestön tietosuojan taso on riittävä, jäljempänä ’tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös’, tai siinä tapauksessa, että tietosuojan tason riittävyyttä koskevaa päätöstä ei ole tehty, sellaisen kansainvälisen sopimuksen perusteella, jonka unioni on tehnyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla, tai Europolin ja kolmannen maan välillä ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyn, henkilötietojen vaihdon mahdollistavan yhteistyösopimuksen perusteella. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 oleva 9 artikla huomioon ottaen tällaisten sopimusten oikeusvaikutukset säilyvät, niin kauan kuin näitä sopimuksia ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla. Komission olisi voitava tarvittaessa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (11) mukaisesti kuulla Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen neuvottelemista kansainvälisestä sopimuksesta tai neuvottelujen aikana. Kun hallintoneuvosto toteaa, että yhteistyöhön kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa on operatiivinen tarve, sen olisi voitava ehdottaa neuvostolle, että tämä kiinnittää komission huomion tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen tai suosituksen tarpeeseen, jotta neuvottelut edellä mainitusta kansainvälisestä sopimuksesta voidaan aloittaa.

(36)

Jos henkilötietojen siirtoa ei voida toteuttaa tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen, unionin tekemän kansainvälisen sopimuksen eikä voimassa olevan yhteistyösopimuksen perusteella, hallintoneuvoston olisi yhteisymmärryksessä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa voitava hyväksyä siirtojen sarja, jos erityiset olosuhteet sitä edellyttävät ja riittävät takeet on varmistettu. Pääjohtajan olisi voitava hyväksyä tietojensiirto poikkeustilanteessa ja tapauskohtaisesti, jos tällainen siirto on tarpeen, erityisiä tiukkoja ehtoja noudattaen.

(37)

Europolin olisi voitava käsitellä yksityisiltä osapuolilta ja yksityishenkilöiltä peräisin olevia henkilötietoja vain, jos kyseiset tiedot on siirtänyt Europolille joku seuraavista: kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti; yhteyspiste kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, jonka kanssa tehdään vakiintunutta yhteistyötä ennen tämän asetuksen voimaantuloa päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti tehdyn, henkilötietojen vaihdon mahdollistavan yhteistyösopimuksen perusteella; kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jota koskee tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös tai jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla. Tapauksissa, joissa Europol saa henkilötiedot suoraan yksityisiltä osapuolilta ja joissa asianomaista kansallista yksikköä, yhteyspistettä tai viranomaista ei voida nimetä, Europolin olisi voitava kuitenkin käsitellä kyseisiä henkilötietoja ainoastaan tällaisten yhteisöjen nimeämistarkoituksessa, ja tiedot olisi poistettava, elleivät nämä yhteisöt toimita kyseisiä henkilötietoja uudelleen neljän kuukauden kuluessa siirrosta. Europolin olisi teknisin keinoin varmistettava, että näitä tietoja ei tänä aikana voida käsitellä missään muussa tarkoituksessa.

(38)

Ottaen huomioon, että terrorismi ja muut vakavan rikollisuuden muodot muodostavat poikkeuksellisen ja erityisen uhan unionin sisäiselle turvallisuudelle, erityisesti kun rikoksia edistetään tai tehdään internetin välityksellä, komission olisi 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä arvioitava toimia, jotka Europolin olisi toteutettava tämän asetuksen perusteella ja jotka perustuvat 12 päivänä maaliskuuta 2015 annettujen neuvoston päätelmien täytäntöönpanoon ja 23 päivänä huhtikuuta 2015 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston etenkin kyseisten ensisijaisten alojen osalta esittämään pyyntöön, ja erityisesti suoraa henkilötietojen vaihtoa yksityisten osapuolten kanssa.

(39)

Tietoja, jotka on selvästi hankittu tavalla, joka ilmiselvästi loukkaa ihmisoikeuksia, ei saisi käsitellä.

(40)

Europolin tietosuojasääntöjä olisi lujitettava, ja niiden olisi oltava asetuksen (EY) N:o 45/2001 taustalla olevien periaatteiden mukaiset, jotta voidaan varmistaa yksilöiden korkeatasoinen suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Koska lainvalvonta-alalla suoritettavan henkilötietojen käsittelyn erityispiirteet tunnustetaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, henkilötietojen suojasta rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloilla annetussa julistuksessa N:o 21, Europolin tietosuojasääntöjen olisi oltava itsenäiset ja samalla yhdenmukaiset muiden sellaisten tietosuojaan liittyvien välineiden kanssa, joita sovelletaan unionissa tehtävän poliisiyhteistyön alalla. Näihin välineisiin kuuluvat erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 (12) ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehty Euroopan neuvoston yleissopimus sekä sen suositus N:o R (87) 15 (13).

(41)

Europolin olisi suoritettava kaikki henkilötietojen käsittely lainmukaisesti ja asianomaisia rekisteröityjä kohtaan oikeudenmukaisella tavalla. Oikeudenmukaisen käsittelyn periaate edellyttää käsittelyn avoimuutta, jotta asianomaiset rekisteröidyt voivat käyttää tämän asetuksen mukaisia oikeuksiaan. Olisi kuitenkin oltava mahdollista evätä pääsy heidän henkilötietoihinsa tai rajoittaa sitä, jos tällainen epääminen tai rajoittaminen on asianomaisten rekisteröityjen edut asianmukaisesti huomioon ottaen tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi asianmukaisesti, turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelemiseksi tai rikosten ehkäisemiseksi, sen takaamiseksi, ettei kansallisia tutkintatoimia vaaranneta, tai kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Avoimuuden lisäämiseksi Europolin olisi julkaistava asiakirja, jossa esitetään ymmärrettävässä muodossa sovellettavat säännökset, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä ja keinoja, joiden avulla rekisteröidyt voivat käyttää oikeuksiaan. Europolin olisi myös julkaistava verkkosivustollaan luettelo tietosuojan tason riittävyyttä koskevista päätöksistä, sopimuksista ja hallinnollisista järjestelyistä, jotka liittyvät henkilötietojen siirtämiseen kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille. Lisätäkseen avoimuuttaan unionin kansalaisia kohtaan ja vastuullisuuttaan Europolin olisi lisäksi julkaistava verkkosivustollaan luettelo hallintoneuvostonsa jäsenistä sekä tarvittaessa yhteenvedot hallintoneuvoston kokousten tuloksista noudattaen samalla tietosuojavaatimuksia.

(42)

Henkilötiedot olisi mahdollisuuksien mukaan eriteltävä niiden tarkkuuden ja luotettavuuden mukaan. Tosiseikat olisi erotettava henkilökohtaisista arvioista, jotta voidaan varmistaa toisaalta yksilöiden suojelu ja toisaalta Europolin käsittelemien tietojen laatu ja luotettavuus. Kun on kyse julkisista lähteistä, erityisesti internetlähteistä, saaduista tiedoista, Europolin olisi mahdollisuuksien mukaan arvioitava erityisen huolellisesti tietojen paikkansapitävyys ja lähteen luotettavuus internetiin liittyvien riskien huomioimiseksi henkilötietojen ja yksityisyyden suojan osalta.

(43)

Lainvalvontayhteistyön yhteydessä käsitellään eri ryhmiin kuuluvien rekisteröityjen henkilötietoja. Sen vuoksi Europolin olisi mahdollisimman selkeästi erotettava toisistaan rekisteröityjen henkilötiedot sen mukaan, mihin ryhmiin nämä kuuluvat. Erityisesti olisi suojeltava esimerkiksi uhrien, todistajien ja merkityksellisiä tietoja omaavien henkilöiden sekä alaikäisten henkilötietoja. Europolin olisi käsiteltävä arkaluonteisia tietoja ainoastaan, jos kyseiset tiedot täydentävät muita, Europolin jo käsittelemiä tietoja.

(44)

Kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevat perusoikeudet, Europolin ei pitäisi säilyttää henkilötietoja pidempään kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Tarve jatkaa näiden tietojen säilyttämistä olisi tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden alkuperäisestä käsittelystä.

(45)

Europolin ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen turvallisuuden varmistamiseksi.

(46)

Jokaisella rekisteröidyllä olisi oltava oikeus saada pääsy häntä itseään koskeviin henkilötietoihin, oikeus saada kyseiset tiedot oikaistuiksi, jos ne ovat virheellisiä, sekä oikeus vaatia niiden poistamista tai niihin pääsyn rajoittamista, jos niitä ei enää tarvita. Kustannukset, jotka liittyvät oikeuteen saada pääsy omiin henkilötietoihin, eivät saisi muodostua esteeksi tämän oikeuden käyttämiselle. Rekisteröidyn oikeudet ja niiden käyttö eivät saisi vaikuttaa Europolin velvollisuuksiin, ja niihin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä rajoituksia.

(47)

Rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelu edellyttää tässä asetuksessa vahvistettujen velvollisuuksien selkeää kohdentamista. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti vastattava Europolille toimittamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta sekä tällaisten tiedonsiirtojen lainmukaisuudesta. Europolin olisi vastattava muilta tahoilta saamiensa tietojen tai sen omista analyyseista peräisin olevien tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta. Europolin olisi varmistettava, että tietoja käsitellään asianmukaisesti ja lainmukaisesti ja että ne kerätään ja niitä käsitellään nimenomaisesti määriteltyä tarkoitusta varten. Europolin olisi myös varmistettava, että tiedot ovat asianmukaisia ja olennaisia mutta eivät liian laajoja siihen tarkoitukseen nähden, jota varten niitä käsitellään, ettei niitä säilytetä pidempään kuin on tarpeen tuon tarkoituksen toteuttamiseksi ja että niiden käsittelyssä varmistetaan asianmukainen henkilötietojen turvallisuus ja tietojenkäsittelyn luottamuksellisuus.

(48)

Europolin olisi pidettävä kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturvallisuus. Europol olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa ja esittämään pyydettäessä tietojenkäsittelyä koskevat lokitiedot tai asiakirjat, jotta tietojenkäsittelytapahtumia voidaan seurata niiden pohjalta.

(49)

Europolin olisi nimettävä tietosuojavastaava, jonka tehtävänä on avustaa sitä tämän asetuksen noudattamisen valvonnassa. Tietosuojavastaavan olisi voitava täyttää velvollisuutensa ja suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti ja hänelle olisi osoitettava riittävät voimavarat tätä varten.

(50)

Riippumattomat, avoimet, tilivelvolliset ja tehokkaat valvontarakenteet ovat oleellisia yksilöiden suojelemiseksi henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohdassa edellytetään. Kansallisten viranomaisten, joilla on toimivalta valvoa henkilötietojen käsittelyä, olisi valvottava jäsenvaltioiden Europolille toimittamien henkilötietojen lainmukaisuutta. Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta täysin riippumattomasti. Tässä suhteessa ennakkokuuleminen on tärkeä suojatoimenpide uudenlaisissa käsittelytoimissa. Tämän ei pitäisi koskea erityisiä yksittäisiä operatiivisia toimia, kuten operatiivisia analyyseja koskevia hankkeita, vaan uusien tietojärjestelmien käyttöä henkilötietojen ja niihin tehtyjen olennaisten muutosten käsittelyssä.

(51)

On tärkeää varmistaa Europolin vahvistettu ja tehokas valvonta sekä taata, että Euroopan tietosuojavaltuutetun käytettävissä on asianmukaista lainvalvontaan liittyvää tietosuoja-alan asiantuntemusta, kun hän ottaa vastuun Europolin tietosuojavalvonnasta. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskenään tiivistä yhteistyötä sellaisten erityiskysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten osallistumista, ja varmistettava tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.

(52)

Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyön helpottamiseksi mutta rajoittamatta kuitenkaan Euroopan tietosuojavaltuutetun riippumattomuutta sekä hänen vastuutaan Europolin tietosuojavalvonnasta niiden olisi kokoonnuttava säännöllisesti yhteistyöneuvostossa, jonka olisi neuvoa-antavana elimenä annettava lausuntoja, suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytänteitä erilaisista kysymyksistä, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten osallistumista.

(53)

Koska Europol käsittelee myös ei-operatiivisia henkilötietoja, jotka eivät liity rikostutkintaan, kuten Europolin henkilöstön, palveluntarjoajien tai vierailijoiden henkilötietoja, tällaisten tietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EY) N:o 45/2001.

(54)

Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi käsiteltävä ja tutkittava rekisteröityjen tekemät kantelut. Kantelu olisi tutkittava, siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on asianmukaista, ja ratkaisu olisi voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Kansallisen valvontaviranomaisen olisi ilmoitettava rekisteröidylle kantelun käsittelyn etenemisestä ja kantelua koskevasta ratkaisusta kohtuullisen ajan kuluessa.

(55)

Jokaisella yksilöllä olisi oltava oikeus hakea tuomioistuimessa muutosta häntä koskevaan Euroopan tietosuojavaltuutetun päätökseen.

(56)

Europoliin olisi sovellettava unionin toimielimiin, virastoihin ja muihin elimiin sovellettavia, sopimusperusteista vastuuta ja sopimukseen perustumatonta vastuuta koskevia yleisiä sääntöjä, laitonta tietojenkäsittelyä koskevaa vastuuta koskevia sääntöjä lukuun ottamatta.

(57)

Asianomaiselle yksilölle saattaa olla epäselvää, johtuuko hänelle laittoman tietojenkäsittelyn seurauksena aiheutunut vahinko Europolin vai jäsenvaltion toiminnasta. Sen vuoksi Europolin ja sen jäsenvaltion, jossa vahinko on aiheutunut, olisi vastattava siitä yhteisvastuullisesti.

(58)

Europolin on oltava täysin vastuuvelvollinen ja avoin sisäinen organisaatio rajoittamatta kuitenkaan Euroopan parlamentin roolia valvoa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa Europolin toimintaa. Tätä varten olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artikla huomioon ottaen vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Näihin menettelyihin olisi sovellettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklan c kohtaa ja pöytäkirjassa N:o 1 olevaa 9 artiklaa, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit päättävät yhdessä parlamenttien välisen tehokkaan ja säännöllisen yhteistyön järjestämisestä ja edistämisestä unionissa. Europolin toiminnan valvontaa varten vahvistettavissa menettelyissä olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon tarve varmistaa, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit ovat tasavertaisia, sekä tarve turvata operatiivisten tietojen luottamuksellisuus. Tapa, jolla kansalliset parlamentit valvovat maansa hallituksen toimintaa Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä, on kuitenkin kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaiseen järjestelmään ja käytäntöön kuuluva asia.

(59)

Europolin henkilöstöön olisi sovellettava neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (14) vahvistettuja Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot’. Europolin olisi voitava ottaa palvelukseensa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä väliaikaisina toimihenkilöinä, joiden palvelusaikaa olisi rajoitettava kierrätysperiaatteen noudattamiseksi, sillä näiden henkilöiden paluu toimivaltaisen viranomaisen palvelukseen helpottaisi tiivistä yhteistyötä Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Europolin palveluksessa väliaikaisina toimihenkilöinä olevat henkilöt voivat palvelusaikansa Europolissa päätyttyä palata sen kansallisen viranomaisen palvelukseen, josta he ovat lähtöisin.

(60)

Europolin tehtävien ja pääjohtajan aseman luonteen vuoksi Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan olisi voitava kutsua pääjohtaja kuultavaksi, ennen kuin hänet nimitetään tehtäväänsä tai ennen kuin hänen toimikauttaan jatketaan. Pääjohtajan olisi myös esitettävä vuosikertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi voitava pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

(61)

Europolin täyden itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi unionin yleisestä talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava, siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava tilintarkastus.

(62)

Europoliin olisi sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013 (15).

(63)

Ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten erityiset oikeudelliset ja hallinnolliset valtuudet ja tekniset valmiudet suorittaa rajatylittävää tietojenvaihtoa ja rajatylittäviä operaatioita ja tutkimuksia muun muassa yhteisissä tutkintaryhmissä sekä järjestää koulutusta, niiden olisi voitava saada Europolilta avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (16) 190 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

(64)

Europoliin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 (17).

(65)

Europol käsittelee tietoja, jotka edellyttävät erityistä suojelua, koska niihin kuuluu arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia ja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja. Europolin olisi sen vuoksi laadittava tällaisten tietojen salassapitovelvollisuutta ja käsittelyä koskevat säännöt. EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevissa säännöissä olisi noudatettava neuvoston päätöstä 2013/488/EU (18).

(66)

Tämän asetuksen soveltamista olisi arvioitava säännöllisesti.

(67)

Tarvittavat säännökset, jotka koskevat Europolin sijoittamista Haagiin, jossa sen toimipaikka sijaitsee, sekä Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat erityiset säännöt olisi vahvistettava toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion olisi varmistettava tarvittavat edellytykset Europolin sujuvan toiminnan varmistamiseksi, mukaan lukien monikieliset ja Eurooppa-suuntautuneet koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet, jotta voidaan houkutella korkealuokkaisia henkilöresursseja mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta.

(68)

Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja on sen seuraaja. Siksi sen olisi oltava oikeusseuraaja myös suhteessa kaikkiin sen tekemiin sopimuksiin, työsopimukset mukaan lukien, sekä sen vastuihin ja sen hankkimaan omaisuuteen. Päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin tekemien kansainvälisten sopimusten ja Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin ennen 1 päivää tammikuuta 2010 tekemien sopimusten olisi pysyttävä voimassa.

(69)

Jotta Europol voi jatkaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin tehtävien hoitamista parhaan kykynsä mukaan, olisi vahvistettava siirtymätoimenpiteet, jotka koskevat erityisesti hallintoneuvostoa, pääjohtajaa ja henkilöitä, jotka ovat palveluksessa Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemällä toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella paikallisina toimihenkilöinä, joille olisi tarjottava mahdollisuutta olla palveluksessa väliaikaisina tai sopimussuhteisina toimihenkilöinä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

(70)

Europolin henkilöstösäännöistä 3 päivänä joulukuuta 1998 annettu neuvoston säädös (19) on kumottu päätöksen 2009/371/YOS 63 artiklalla. Sitä olisi kuitenkin edelleen sovellettava työntekijöihin, jotka Europol oli palkannut ennen päätöksen 2009/371/YOS voimaantuloa. Tämän vuoksi siirtymäsäännöksissä olisi säädettävä, että kyseisiä henkilöstösääntöjä sovelletaan edelleen sopimuksiin, jotka on tehty kyseisten sääntöjen mukaisesti.

(71)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on lainvalvonta-alan yhteistyöstä unionin tasolla vastaavan yksikön perustaminen, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten ja laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(72)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(73)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(74)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(75)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu, ja hän on antanut lausuntonsa 31 päivänä toukokuuta 2013.

(76)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin perusoikeuskirjan 8 ja 7 artiklassa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja oikeutta yksityisyyteen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET, EUROPOLIN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

1 artikla

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston perustaminen

1.   Perustetaan Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) lainvalvontaviranomaisten yhteistyön tukemiseksi unionissa.

2.   Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja on sen seuraaja.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla’ kaikkia jäsenvaltioiden poliisiviranomaisia ja muita lainvalvontaviranomaisia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta. Toimivaltaisiin viranomaisiin kuuluvat myös muut jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka ovat voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta;

b)

’strategisella analyysilla’ kaikkia menetelmiä ja tekniikkoja, joilla tietoja kerätään, säilytetään, käsitellään ja arvioidaan sellaisen kriminaalipolitiikan tukemiseksi ja kehittämiseksi, jolla rikollisuutta ehkäistään ja torjutaan tehokkaasti ja tuloksellisesti;

c)

’operatiivisella analyysilla’ kaikkia menetelmiä ja tekniikkoja, joilla tietoja kerätään, säilytetään, käsitellään ja arvioidaan rikostutkinnan tukemiseksi;

d)

’unionin elimillä’ toimielimiä, elimiä, operaatioita, toimistoja ja virastoja, jotka on perustettu Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella tai niiden perusteella;

e)

’kansainvälisellä järjestöllä’ järjestöä ja sen alaisia elimiä, joihin sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta, tai muuta elintä, joka on perustettu kahden tai useamman valtion välisellä sopimuksella tai tällaisen sopimuksen perusteella;

f)

’yksityisillä osapuolilla’ jäsenvaltion tai kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhteisöjä ja elimiä, erityisesti yhtiöitä ja yrityksiä ja niiden etujärjestöjä, voittoa tavoittelemattomia järjestöjä ja muita oikeushenkilöitä, jotka eivät kuulu e alakohdan soveltamisalaan;

g)

’yksityishenkilöillä’ kaikkia luonnollisia henkilöitä;

h)

’henkilötiedoilla’ kaikkia rekisteröityyn liittyviä tietoja;

i)

’rekisteröidyllä’ tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä, tunnistettavissa olevan luonnollisen henkilön ollessa henkilö, joka voidaan suoraan tai välillisesti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilönumeron, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen tekijän perusteella;

j)

’geneettisillä tiedoilla’ kaikenlaisia henkilötietoja, jotka koskevat yksilön perittyjä tai hankittuja geneettisiä ominaisuuksia, joista selviää yksilöllistä tietoa kyseisen henkilön fysiologiasta tai terveydentilasta ja jotka on saatu erityisesti kyseisen henkilön biologisesta näytteestä analysoimalla;

k)

’käsittelyllä’ toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietojen kokoelmiin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai muutoin, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista;

l)

’vastaanottajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, jolle tietoja luovutetaan, oli kyseessä kolmas osapuoli tai ei;

m)

’henkilötietojen siirtämisellä’ mitä tahansa henkilötietojen välittämistä siten, että ne saatetaan aktiivisesti saataville rajoitetulle määrälle tunnistettuja osapuolia, kun lähettäjän tiedossa tai tarkoituksena on, että vastaanottaja saa pääsyn henkilötietoihin;

n)

’henkilötietojen tietoturvaloukkauksella’ tietoturvaloukkausta, jonka seurauksena on vahingossa tapahtuva tai lainvastainen siirrettyjen, tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen tuhoaminen, menetys, muuttaminen tai luvaton luovuttaminen taikka pääsy näihin tietoihin;

o)

’rekisteröidyn suostumuksella’ vapaaehtoista, yksilöityä, tietoon perustuvaa ja yksiselitteistä tahdonilmaisua, jolla rekisteröity joko esittämällä lausuman tai toteuttamalla selkeästi suostumusta ilmaisevan toimen osoittaa hyväksyvänsä henkilötietojensa käsittelyn;

p)

’hallinnollisilla henkilötiedoilla’ kaikkia Europolin käsittelemiä henkilötietoja, paitsi niitä, joita käsitellään 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden täyttämiseksi.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä, jolla ehkäistään ja torjutaan kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavia rikollisuuden muotoja, sellaisina kuin ne luetellaan liitteessä I.

2.   Europolin tavoitteisiin kuuluu 1 kohdan lisäksi myös liitännäisrikosten käsittely. Liitännäisrikoksiksi katsotaan seuraavat:

a)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi;

b)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen helpottamiseksi tai suorittamiseksi;

c)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen tekijöiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

4 artikla

Tehtävät

1.   Europolin on suoritettava seuraavat tehtävät 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi:

a)

kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida ja vaihtaa tietoja, rikoksia koskevat tiedustelutiedot mukaan lukien;

b)

ilmoittaa jäsenvaltioille 7 artiklan 2 kohdan nojalla perustettujen tai nimettyjen kansallisten yksiköiden välityksellä viipymättä niitä koskevista tiedoista ja rikosten keskinäisistä yhteyksistä;

c)

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimien tukemiseksi ja tehostamiseksi koordinoida, organisoida ja suorittaa tutkintatoimia ja operatiivisia toimia, jotka toteutetaan

i)

yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa; tai

ii)

yhteisten tutkintaryhmien avulla 5 artiklan mukaisesti ja tarvittaessa yhteistyössä Eurojustin kanssa;

d)

osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin sekä ehdottaa niiden perustamista 5 artiklan mukaisesti;

e)

toimittaa tietoja ja analyysitukea jäsenvaltioille merkittävien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä;

f)

laatia uhka-arvioita, strategisia ja operatiivisia analyyseja ja yleisiä tilannekatsauksia;

g)

kehittää, jakaa ja edistää rikoksentorjuntamenetelmiä, tutkintamenetelmiä sekä teknisiä ja rikostekniikkaan liittyviä menetelmiä koskevaa erityisasiantuntemusta ja antaa jäsenvaltioille neuvontaa;

h)

tukea jäsenvaltioiden rajatylittävää tietojenvaihtoa sekä rajatylittäviä operaatioita ja tutkintatoimia sekä yhteisiä tutkintaryhmiä muun muassa antamalla operatiivista, teknistä ja taloudellista tukea;

i)

tarjota erityiskoulutusta ja avustaa jäsenvaltioita järjestämään koulutusta, mukaan lukien taloudellisen tuen antaminen, sen tavoitteiden puitteissa ja käytettävissä olevien henkilöstö- ja talousarvioresurssien mukaisesti koordinoidusti Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa;

j)

tehdä yhteistyötä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston nojalla perustettujen unionin elinten ja OLAFin kanssa erityisesti vaihtamalla tietoja ja antamalla niille analyysitukea niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

k)

antaa tietoja ja tukea Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla perustetuille EU:n kriisinhallintarakenteille ja -operaatioille 3 artiklassa säädettyjen Europolin tavoitteiden puitteissa;

l)

luoda Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikostyyppien torjuntaan erikoistuneita unionin keskuksia, erityisesti Euroopan verkkorikostorjuntakeskus;

m)

tukea jäsenvaltioiden toimia sellaisten liitteessä I lueteltujen rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, joita helpotetaan, edistetään tai toteutetaan internetin välityksellä, mukaan lukien yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sellaisten internetsisältöjen ilmoittaminen, joiden avulla tällaisia rikollisuuden muotoja helpotetaan, edistetään tai toteutetaan, asiasta vastaaville verkkopalvelujen tarjoajille, jotta nämä voivat vapaaehtoisesti arvioida ilmoitetun internetsisällön yhteensopivuutta ehtojensa kanssa.

2.   Europol laatii strategisia analyyseja ja uhka-arvioita auttaakseen neuvostoa ja komissiota vahvistamaan rikoksentorjuntaa koskevat unionin operatiiviset painopisteet. Europol myös avustaa näiden painopisteiden operatiivisessa täytäntöönpanossa.

3.   Europol laatii strategisia analyyseja ja uhka-arvioita, joilla tuetaan operatiiviseen toimintaan ja sen tukemiseen kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevien voimavarojen tehokasta ja tuloksellista käyttöä.

4.   Europol toimii euron väärentämisen torjunnan keskustoimistona neuvoston päätöksen 2005/511/YOS (20) mukaisesti. Europol myös edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisten tutkintaryhmien euron väärentämisen torjumiseksi toteuttamien toimenpiteiden koordinointia, tarvittaessa yhteistyössä unionin elinten ja kolmansien maiden viranomaisten kanssa.

5.   Europol ei saa soveltaa pakkokeinoja suorittaessaan tehtäviään.

II LUKU

JÄSENVALTIOIDEN JA EUROPOLIN YHTEISTYÖ

5 artikla

Osallistuminen yhteisiin tutkintaryhmiin

1.   Europolin henkilöstö voi osallistua yhteisten tutkintaryhmien toimintaan, jotka käsittelevät Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvaa rikollisuutta. Yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa on määritettävä edellytykset Europolin henkilöstön osallistumiselle ryhmään, ja sen on sisällettävä tiedot vastuuta koskevista säännöistä.

2.   Europolin henkilöstö voi avustaa kaikessa yhteisen tutkintaryhmän toiminnassa ja tietojenvaihdossa kaikkien sen jäsenten kanssa sen jäsenvaltion laissa asetetuissa rajoissa, jonka alueella yhteinen tutkintaryhmä toimii.

3.   Yhteiseen tutkintaryhmään osallistuva Europolin henkilöstö voi tämän asetuksen mukaisesti toimittaa kaikille ryhmän jäsenille tarvittavat tiedot, joita Europol on käsitellyt 18 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Europol ilmoittaa samanaikaisesti niiden jäsenvaltioiden, joilla on edustaja ryhmässä, sekä tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden kansallisille yksiköille.

4.   Tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin Europol voi 18 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten käsitellä tiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumuksella ja vastuulla tietoja, jotka Europolin henkilöstö on saanut yhteisen tutkintaryhmän jäsenenä.

5.   Jos Europolilla on aihetta olettaa, että yhteisen tutkintaryhmän perustaminen voisi tuoda johonkin tutkintaan lisäarvoa, se voi ehdottaa tätä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja toteuttaa toimenpiteitä avustaakseen sitä yhteisen tutkintaryhmän perustamisessa.

6 artikla

Rikostutkinnan aloittamista koskevat Europolin pyynnöt

1.   Kun Europol katsoo, että jossakin yksittäisessä tapauksessa olisi aloitettava rikostutkinta sen tavoitteiden puitteisiin kuuluvan rikoksen osalta, se pyytää kansallisten yksiköiden välityksellä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia aloittamaan, toteuttamaan tai koordinoimaan rikostutkinnan.

2.   Kansallisten yksiköiden on ilmoitettava Europolille viipymättä 1 kohdan mukaista pyyntöä koskevasta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten päätöksestä.

3.   Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät olla hyväksymättä 1 kohdan mukaista Europolin pyyntöä, niiden on ilmoitettava Europolille päätöksensä perustelut viipymättä, mieluiten kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Perustelut voidaan kuitenkin jättää esittämättä, jos niiden esittäminen

a)

olisi asianomaisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaista; tai

b)

vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksilön turvallisuuden.

4.   Europol ilmoittaa välittömästi Eurojustille 1 kohdan mukaisista pyynnöistä ja 2 kohdan mukaisista jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksistä.

7 artikla

Europolin kansalliset yksiköt

1.   Jäsenvaltioiden ja Europolin on tehtävä keskinäistä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi.

2.   Kunkin jäsenvaltion on perustettava tai nimettävä kansallinen yksikkö, joka toimii yhteyselimenä Europolin ja jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välillä. Kunkin jäsenvaltion on nimitettävä virkamies kansallisen yksikkönsä päälliköksi.

3.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallinen yksikkö on kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen suorittamaan tässä asetuksessa kansallisille yksiköille säädetyt tehtävät ja erityisesti että sillä on pääsy kansallisiin lainvalvontatietoihin ja muihin Europolin kanssa tehtävän yhteistyön kannalta olennaisiin tietoihin.

4.   Kunkin jäsenvaltion on määritettävä kansallisen yksikkönsä organisaatio ja henkilöstö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

5.   Kansallinen yksikkö on 2 kohdan mukaisesti Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin valtuuttaa toimivaltaiset viranomaisensa olemaan suoraan yhteydessä Europoliin jäsenvaltioiden määrittämin edellytyksin, mukaan lukien kansallisen yksikön osallistuminen etukäteen. Europol ilmoittaa kansalliselle yksikölle samalla kaikista Europolin ja toimivaltaisten viranomaisten välisen suoran yhteydenpidon yhteydessä vaihdetuista tiedoista, ellei kansallinen yksikkö ilmoita, ettei sille tarvitse ilmoittaa tällaisia tietoja.

6.   Kunkin jäsenvaltion on kansallisen yksikkönsä tai, jollei 5 kohdasta muuta johdu, toimivaltaisen viranomaisen kautta erityisesti

a)

toimitettava Europolille tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi, mukaan lukien sellaisiin rikollisuuden muotoihin liittyvät tiedot, joiden ehkäisy tai torjunta on unionissa määritelty painopisteeksi;

b)

varmistettava tehokas yhteydenpito ja yhteistyö kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välillä;

c)

levitettävä tietoa Europolin toiminnasta;

d)

varmistettava 38 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti, että kansallista lainsäädäntöä noudatetaan toimitettaessa tietoja Europolille.

7.   Rajoittamatta sitä, miten jäsenvaltiot huolehtivat velvollisuudestaan pitää yllä lakia ja järjestystä sekä turvata sisäinen turvallisuus, jäsenvaltioita ei saa missään erityistapauksessa velvoittaa toimittamaan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti tietoja, jotka

a)

olisivat asianomaisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaisia;

b)

vaarantaisivat vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksilön turvallisuuden; tai

c)

paljastaisivat tietoja kansallisista turvallisuusyksiköistä tai kansallista turvallisuutta koskevista yksittäisistä tiedustelutoimista.

Jäsenvaltioiden on kuitenkin toimitettava tiedot heti, kun tiedot lakkaavat kuulumasta ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdan soveltamisalaan.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (21) nojalla perustetut rahanpesun selvittelykeskukset saavat tehdä kansallisten yksiköidensä välityksellä yhteistyötä Europolin kanssa analyysien osalta toimeksiantonsa ja toimivaltansa rajoissa.

9.   Kansallisten yksiköiden päälliköiden on kokoonnuttava säännöllisesti, erityisesti keskustelemaan Europolin kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön yhteydessä esiin tulevista ongelmista ja ratkomaan niitä.

10.   Jäsenvaltioiden on vastattava kuluista, jotka aiheutuvat kansallisten yksiköiden yhteydenpidosta Europoliin, eikä niitä veloiteta Europolilta, yhteysmaksuja lukuun ottamatta.

11.   Europol laatii vuosikertomuksen tiedoista, jotka kukin jäsenvaltio on toimittanut 6 kohdan a alakohdan mukaisesti hallintoneuvoston määrittelemien määrällisten ja laadullisten arviointiperusteiden pohjalta. Vuosikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

8 artikla

Yhteyshenkilöt

1.   Kunkin kansallisen yksikön on lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yhteyshenkilöt ovat heidät lähettäneen jäsenvaltion lainsäädännön alaisia.

2.   Yhteyshenkilöt muodostavat Europolin kansalliset yhteystoimistot, ja heidän kansalliset yksikkönsä antavat heille tehtäväksi edustaa näiden yksiköiden etuja Europolissa heidät lähettäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja Europolin hallintoon sovellettavien säännösten mukaisesti.

3.   Yhteyshenkilöt avustavat Europolin ja jäsenvaltioidensa välisessä tietojenvaihdossa.

4.   Yhteyshenkilöt avustavat jäsenvaltioidensa ja muiden jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteyshenkilöiden välisessä tietojenvaihdossa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisessa kahdenvälisessä tietojenvaihdossa voidaan käyttää Europolin infrastruktuuria kansallisen lainsäädännön mukaisesti, myös silloin kun on kyse rikoksista, joiden käsittely ei kuulu Europolin tavoitteiden puitteisiin. Kaikessa tällaisessa tietojenvaihdossa on noudatettava sovellettavaa unionin lainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä.

5.   Hallintoneuvosto määrittää yhteyshenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa Europoliin. Yhteyshenkilöillä on tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat 63 artiklan 2 kohdan mukaiset erioikeudet ja vapaudet.

6.   Europol huolehtii siitä, että yhteyshenkilöille tiedotetaan kaikesta sen toiminnasta ja että heidät otetaan mukaan kaikkeen sen toimintaan, siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

7.   Europol kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat tarvittavien tilojen antamisesta jäsenvaltioiden käyttöön Europolin toimitiloissa ja tarvittavan tuen antamisesta yhteyshenkilöille, jotta nämä voivat suorittaa tehtävänsä. Kaikista muista yhteyshenkilöiden nimeämisestä sekä heidän varusteistaan aiheutuvista kustannuksista vastaa heidät lähettävä jäsenvaltio, jolleivät Euroopan parlamentti ja neuvosto toisin päätä hallintoneuvoston suosituksen perusteella.

III LUKU

EUROPOLIN ORGANISAATIO

9 artikla

Europolin hallinto- ja johtamisrakenne

Europolin hallinto- ja johtamisrakenne muodostuu seuraavista:

a)

hallintoneuvosto;

b)

pääjohtaja;

c)

tarvittaessa muut neuvoa-antavat elimet, jotka hallintoneuvosto perustaa 11 artiklan 1 kohdan s alakohdan mukaisesti.

1 JAKSO

Hallintoneuvosto

10 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.   Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta. Kullakin edustajalla on äänioikeus.

2.   Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään ottaen huomioon heidän lainvalvontayhteistyön tuntemuksensa.

3.   Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on oltava varajäsen, joka nimitetään ottaen huomioon 2 kohdassa asetettu kriteeri. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän ollessa poissa.

Sukupuolten tasapuolista edustusta hallintoneuvostossa koskeva periaate on myös otettava huomioon.

4.   Hallintoneuvoston jäsenyys kestää neljä vuotta, mikä ei vaikuta jäsenvaltioiden ja komission oikeuteen lopettaa edustajiensa ja näiden varajäsenten toimeksianto. Toimikautta voidaan jatkaa.

11 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.   Hallintoneuvosto

a)

hyväksyy vuosittain jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä ja 12 artiklan mukaisesti asiakirjan, joka sisältää Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisen työohjelman seuraavalle vuodelle;

b)

hyväksyy jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä Europolin vuotuisen talousarvion ja suorittaa muut Europolin talousarvioon liittyvät tehtävät X luvun mukaisesti;

c)

hyväksyy Europolin toimintaa koskevan konsolidoidun vuosikertomuksen ja lähettää sen viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille. Toimintaa koskeva konsolidoitu vuosikertomus julkaistaan;

d)

hyväksyy Europoliin sovellettavat varainhoitosäännöt 61 artiklan mukaisesti;

e)

hyväksyy sisäisen petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

f)

hyväksyy säännöt jäseniinsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten, myös heidän sidonnaisuuksiaan koskevien ilmoitusten osalta;

g)

käyttää 2 kohdan mukaisesti Europolin henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

h)

vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

i)

hyväksyy pääjohtajan valintamenettelyä koskevat sisäiset säännöt, mukaan lukien valintalautakunnan kokoonpanoa koskevat säännöt, joilla varmistetaan lautakunnan riippumattomuus ja puolueettomuus;

j)

ehdottaa neuvostolle esivalintaluetteloa ehdokkaista pääjohtajan ja apulaispääjohtajien toimiin sekä tarvittaessa ehdottaa neuvostolle, että heidän toimikausiaan pidennetään tai heidät erotetaan virastaan 54 ja 55 artiklan mukaisesti;

k)

vahvistaa suoritusindikaattorit ja valvoo pääjohtajan toimintaa, muun muassa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanoa;

l)

nimittää tietosuojavastaavan, joka hoitaa tehtäviään toiminnallisesti riippumattomasti;

m)

nimittää tilinpitäjän, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja joka hoitaa tehtäviään toiminnallisesti riippumattomasti;

n)

perustaa tarvittaessa sisäisen tarkastuksen yksikön;

o)

huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä OLAFin ja Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

p)

määrittelee arviointiperusteet vuosikertomusta varten 7 artiklan 11 kohdan mukaisesti;

q)

hyväksyy suuntaviivat, joissa täsmennetään 18 artiklan mukaista Europolin tietojenkäsittelyä koskevat menettelyt, sen jälkeen kun Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu;

r)

hyväksyy käytännön järjestelyjen tekemisen 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja hallinnollisten järjestelyjen sopimisen 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

s)

päättää pääjohtajan ehdotuksesta ja ottamalla huomioon sekä liiketoiminnalliset että taloudelliset vaatimukset Europolin sisäisten rakenteiden luomisesta, mukaan lukien 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitetut erikoistuneet unionin keskukset;

t)

hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien säännökset sihteeristönsä tehtävistä ja toiminnasta;

u)

hyväksyy tarvittaessa muita sisäisiä sääntöjä.

2.   Jos hallintoneuvosto katsoo, että se on Europolin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellista, se voi ehdottaa neuvostolle, että tämä kiinnittää komission huomion 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen tarpeeseen tai siihen, että tarvitaan suositus päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritetään olosuhteet, joissa tällainen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja tämän toimivallan mahdollisen siirron edelleen ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

12 artikla

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu ja vuotuiset työohjelmat

1.   Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta asiakirjan, joka sisältää Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisen työohjelman, pääjohtajan esittämän luonnoksen perusteella ottaen huomioon komission lausunnon ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun osalta kuultuaan yhteisparlamentaarista valvontaryhmää. Hallintoneuvosto toimittaa asiakirjan neuvostolle, komissiolle ja yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle.

2.   Monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on myös esitettävä resurssisuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma. Siihen on sisällytettävä strategia suhteista kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu on pantava täytäntöön vuotuisten työohjelmien avulla ja se on tarvittaessa saatettava ajan tasalle ulkoisten ja sisäisten arviointien tulosten perusteella. Näiden arviointien päätelmät on tarvittaessa otettava huomioon myös seuraavan vuoden vuotuisessa työohjelmassa.

3.   Vuotuiseen työohjelmaan on sisällytettävä yksityiskohtaiset tavoitteet, odotettavissa olevat tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen monivuotisen ohjelmasuunnittelun kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4.   Hallintoneuvosto muuttaa vuotuista työohjelmaa, jos Europolille annetaan uusi tehtävä vuotuisen työohjelman hyväksymisen jälkeen.

5.   Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen, jota sovelletaan hyväksyttäessä alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

13 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

1.   Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan niiden kolmen jäsenvaltion ryhmän keskuudesta, jotka ovat yhdessä laatineet neuvoston 18 kuukauden ohjelman. He toimivat tehtävässään neuvoston ohjelmaa vastaavan 18 kuukauden ajan. Jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan jäsenyys hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimiessaan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, myös heidän toimikautensa päättyy samaan aikaan ilman eri toimenpiteitä.

2.   Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

3.   Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

14 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.   Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.   Pääjohtaja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin.

3.   Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.   Hallintoneuvosto voi kutsua kenet tahansa henkilön, jonka lausunnolla voi olla merkitystä keskustelussa, tarvittaessa myös yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän edustajan, osallistumaan kokouksiin tarkkailijana ilman äänioikeutta.

5.   Hallintoneuvoston jäsenillä tai varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

6.   Europol vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

15 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 50 artiklan 2 kohdan, 54 artiklan 8 kohdan ja 64 artiklan soveltamista.

2.   Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää kyseisen jäsenen äänioikeutta.

3.   Pääjohtaja ei osallistu äänestyksiin.

4.   Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

2 JAKSO

Pääjohtaja

16 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1.   Pääjohtaja vastaa Europolin hallinnosta. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2.   Pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission tai hallintoneuvoston toimivaltaa.

3.   Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4.   Pääjohtaja on Europolin laillinen edustaja.

5.   Pääjohtaja vastaa Europolille tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta ja erityisesti

a)

Europolin päivittäisen toiminnan hallinnoinnista;

b)

Europolin sisäisiä rakenteita koskevien ehdotusten tekemisestä hallintoneuvostolle;

c)

hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta;

d)

monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisten työohjelmien luonnosten valmistelusta ja niiden toimittamisesta hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

e)

monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisten työohjelmien täytäntöönpanosta sekä niiden täytäntöönpanosta raportoimisesta hallintoneuvostolle;

f)

henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavien täytäntöönpanosääntöjen luonnosten valmistelusta henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

g)

Europolin toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen luonnoksen laatimisesta ja sen esittämisestä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

h)

toimintasuunnitelman laatimisesta sisäisten tai ulkoisten tarkastusraporttien ja arviointien päätelmien sekä OLAFin ja Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkimusraporttien ja suositusten perusteella ja raportoimisesta edistymisestä komissiolle kahdesti vuodessa ja hallintoneuvostolle säännöllisesti;

i)

unionin taloudellisten etujen suojaamisesta soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä ja, OLAFin tutkintavaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

j)

Europolin sisäisen petostentorjuntastrategian luonnoksen valmistelusta ja sen esittämisestä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

k)

sisäisten sääntöjen luonnosten valmistelusta hallintoneuvoston jäseniin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten sekä näiden sääntöjen luonnosten esittämisestä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

l)

Europoliin sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelusta;

m)

Europolin tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatimisesta ja viraston talousarvion toteuttamisesta;

n)

hallintoneuvoston puheenjohtajan tukemisesta hallintoneuvoston kokousten valmistelussa;

o)

säännöllisestä tiedottamisesta hallintoneuvostolle rikoksentorjuntaa koskevien unionin strategisten ja operatiivisten painopisteiden täytäntöönpanosta;

p)

muiden tehtävien suorittamisesta tämän asetuksen nojalla.

IV LUKU

TIETOJENKÄSITTELY

17 artikla

Tietolähteet

1.   Europol käsittelee ainoastaan tietoja, joita sille ovat toimittaneet

a)

jäsenvaltiot kansallisen lainsäädäntönsä ja 7 artiklan mukaisesti;

b)

unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt V luvun mukaisesti;

c)

yksityiset osapuolet ja yksityishenkilöt V luvun mukaisesti.

2.   Europol voi suoraan hakea ja käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin julkisista lähteistä, internet ja julkiset tiedot mukaan lukien.

3.   Jos Europolilla on unionin säädösten taikka kansainvälisten tai kansallisten säädösten nojalla oikeus tehdä tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen hakuja kansallisista, unionin tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, se voi tällä tavoin hakea ja käsitellä tietoja, mukaan lukien henkilötietoja, jos tämä on sen tehtävien hoitamiseksi tarpeen. Europolin pääsyä näihin tietoihin ja niiden käyttöä säännellään sovellettavilla unionin taikka kansainvälisten tai kansallisten oikeudellisten välineiden säännöksillä, siltä osin kuin niihin sisältyvät tietoihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevat säännöt ovat tiukempia kuin tässä asetuksessa vahvistetut säännöt. Pääsy tällaisiin tietojärjestelmiin on vain asianmukaisesti valtuutetuilla Europolin henkilöstön jäsenillä, ja vain siltä osin kuin se on tarpeellista ja oikeasuhteista heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

18 artikla

Tietojenkäsittelytoimien tarkoitukset

1.   Europol voi käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, siltä osin kuin on tarpeen sen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.

2.   Henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan seuraavia tarkoituksia varten:

a)

ristiintarkistaminen seuraavia seikkoja koskevien tietojen keskinäisten yhteyksien tai muiden merkityksellisten yhteyksien havaitsemiseksi:

i)

henkilöt, joita epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

ii)

henkilöt, joiden osalta on tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia;

b)

strategiset tai aihekohtaiset analyysit;

c)

operatiiviset analyysit;

d)

tietojenvaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden, Europolin, muiden unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välillä.

3.   Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu käsittely operatiivisia analyyseja varten suoritetaan operatiivisia analyyseja koskevien hankkeiden avulla, ja niihin sovelletaan seuraavia erityistakeita:

a)

jokaista operatiivista analyysia koskevaa hanketta varten pääjohtaja määrittelee erityistarkoituksen, henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, osallistujat, tietojen säilytysajan sekä kyseessä oleviin tietoihin pääsyn ja niiden siirron ja käytön ehdot sekä ilmoittaa näistä hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle;

b)

henkilötietoja voidaan kerätä ja käsitellä ainoastaan tiettyä operatiivista analyysia koskevaa hanketta varten. Jos käy ilmi, että henkilötiedot voivat olla olennaisia toisen operatiivista analyysia koskevan hankkeen kannalta, tietojen jatkokäsittely sallitaan ainoastaan, sikäli kuin tällainen jatkokäsittely on tarpeellista ja oikeasuhteista ja henkilötiedot ovat yhdenmukaisia a alakohdassa esitettyjen säännösten kanssa, joita sovelletaan kyseiseen toiseen operatiivista analyysia koskevaan hankkeeseen;

c)

ainoastaan valtuutetuilla henkilöstön jäsenillä on pääsy kyseisen hankkeen tietoihin, ja he voivat käsitellä niitä.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa käsittelyssä on noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä tietosuojatakeita. Europol dokumentoi asianmukaisesti kyseiset käsittelytoimet. Dokumentointi on asetettava pyynnöstä tietosuojavastaavan ja Euroopan tietosuojavaltuutetun saataville käsittelytoimien lainmukaisuuden tarkastamista varten.

5.   Eri henkilötietoluokat ja ne rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä kutakin 2 kohdassa mainittua tarkoitusta varten, luetellaan liitteessä II.

6.   Europol voi tilapäisesti käsitellä tietoja sen selvittämiseksi, ovatko ne merkityksellisiä sen tehtävien kannalta ja, jos näin on, minkä 2 kohdan mukaisen tarkoituksen kannalta ne ovat merkityksellisiä. Hallintoneuvosto täsmentää pääjohtajan ehdotuksesta ja Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan tällaisten tietojen käsittelyä sekä erityisesti niihin pääsyä ja käyttöä koskevat ehdot samoin kuin tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevat määräajat, jotka eivät saa ylittää kuutta kuukautta, ottaen asianmukaisesti huomioon 28 artiklassa tarkoitetut periaatteet.

7.   Hallintoneuvosto hyväksyy Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan tarvittaessa ohjeet, joissa täsmennetään tietojenkäsittelyä koskevat menettelyt 2 kohdassa lueteltuja tarkoituksia varten 11 artiklan 1 kohdan q alakohdan mukaisesti.

19 artikla

Europolin tietojenkäsittelyn tarkoituksen määrittely ja rajoitukset

1.   Edellä 18 artiklassa tarkoitetun tietojenkäsittelyn tarkoituksen tai tarkoitukset määrittää se jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö, joka toimittaa tietoja Europolille. Jos se ei ole tehnyt sitä, Europol käsittelee tiedot yhteisymmärryksessä asianomaisen tietojen toimittajan kanssa määrittääkseen kyseisten tietojen merkityksen sekä tarkoituksen tai tarkoitukset, joita varten niitä käsitellään edelleen. Europol voi käsitellä tietoja muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jota varten tiedot on toimitettu, vain tietojen toimittajan antaman asiaa koskevan luvan perusteella.

2.   Toimittaessaan tietoja Europolille jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat ilmoittaa tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista mahdollisista yleisistä tai nimenomaisista rajoituksista, tietojen siirto, poistaminen tai tuhoaminen mukaan lukien. Jos tällaisten rajoitusten tarve tulee ilmi vasta tietojen toimittamisen jälkeen, niiden on ilmoitettava siitä Europolille vastaavasti. Europolin on noudatettava tällaisia rajoituksia.

3.   Europol voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa rajoittaa jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen pääsyä julkisista lähteistä peräisin oleviin tietoihin tai niiden oikeutta käyttää tällaisia tietoja.

20 artikla

Jäsenvaltioiden ja Europolin henkilöstön pääsy Europolin säilyttämiin tietoihin

1.   Jäsenvaltioilla on kansallisen lakinsa sekä 7 artiklan 5 kohdan nojalla oltava pääsy ja hakumahdollisuus kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 18 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Tämä ei kuitenkaan rajoita jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa kaikista tällaisia tietoja koskevista rajoituksista 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioilla on kansallisen lakinsa sekä 7 artiklan 5 kohdan nojalla oltava osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 18 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Tämä ei kuitenkaan rajoita tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista.

Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen tahon päätöksen mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioilla on kansallisen lain mukaisesti pääsy 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin, ja ne voivat myöhemmin käsitellä niitä ainoastaan voidakseen ehkäistä ja torjua

a)

Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia; ja

b)

muita vakavan rikollisuuden muotoja, joista säädetään neuvoston puitepäätöksessä 2002/584/YOS (22).

4.   Pääjohtajan asianmukaisesti valtuuttamalla Europolin henkilöstöllä on pääsy Europolin käsittelemiin tietoihin, siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi ja rajoittamatta 67 artiklan soveltamista.

21 artikla

Eurojustin ja OLAFin pääsy Europolin säilyttämiin tietoihin

1.   Europol toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Eurojustilla ja OLAFilla on toimivaltuuksiensa puitteissa osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 18 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseiset tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista.

Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen tahon päätöksen mukaisesti ja vain siltä osin, kuin osumaan johtaneet tiedot ovat tarpeen Eurojustin tai OLAFin tehtävien suorittamiseksi.

2.   Europol ja Eurojust voivat tehdä käytännön järjestelyjä, joilla varmistetaan vastavuoroisesti ja molempien toimivaltuuksien puitteissa pääsy ja hakumahdollisuus kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa yksilöityä tarkoitusta varten. Tämä ei kuitenkaan rajoita jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa rajoituksista, jotka koskevat tällaisiin tietoihin pääsyä ja mahdollisuutta käyttää niitä, ja sen on tapahduttava tässä asetuksessa säädettyjen tietosuojaa koskevien takeiden mukaisesti.

3.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö Eurojustin tai OLAFin käytettävissä olevat tiedot Europolin käsittelemien tietojen kanssa.

4.   Europol sallii 1 kohdan ja 2 kohdan mukaiset haut vasta saatuaan Eurojustilta tiedot siitä, ketkä Eurojustin kansalliset jäsenet, varajäsenet, avustavat jäsenet ja Eurojustin henkilöstöön kuuluvat on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja, sekä saatuaan OLAFilta tiedot siitä, ketkä OLAFin henkilöstöön kuuluvat on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja.

5.   Jos Europol tai jäsenvaltio toteaa yksittäiseen tutkimukseen liittyvien Europolin tietojenkäsittelytoimien yhteydessä, että tarvitaan Eurojustin tai OLAFin toimivaltuuksien mukaista koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Europol ilmoittaa asiasta niille ja aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa Eurojust tai OLAF neuvottelee Europolin kanssa.

6.   Eurojust, mukaan lukien sen kollegio, kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustavat jäsenet sekä Eurojustin henkilöstöön kuuluvat, ja OLAF noudattavat kaikkia tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevia yleisiä tai nimenomaisia rajoituksia, joista jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7.   Europol, Eurojust ja OLAF ilmoittavat toisilleen, jos ne tutustuttuaan 2 kohdan mukaisesti toistensa tietoihin tai 1 kohdan mukaisen osuman seurauksena havaitsevat merkkejä siitä, että tiedot voivat olla virheellisiä tai ristiriidassa muiden tietojen kanssa.

22 artikla

Velvollisuus ilmoittaa jäsenvaltioille

1.   Europolin on 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitettava viipymättä jäsenvaltiolle sitä koskevista tiedoista. Jos pääsyä näihin tietoihin on rajoitettu 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti tavalla, joka estää niiden jakamisen, Europolin on neuvoteltava pääsyrajoituksen asettaneen tietojen toimittajan kanssa ja pyydettävä siltä lupaa tietojen jakamiseen.

Tällaisissa tapauksissa tietoja ei saa jakaa ilman tietojen toimittajan nimenomaista lupaa.

2.   Mahdollisista pääsyrajoituksista riippumatta Europolin on ilmoitettava jäsenvaltiolle kaikista sitä koskevista tiedoista, jos se on ehdottoman välttämätöntä välittömän hengenvaaran estämiseksi.

Tällaisessa tapauksessa Europolin on samanaikaisesti ilmoitettava tietojen toimittajalle tietojen jakamisesta sekä perusteltava tilannearvionsa.

V LUKU

SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN

1 JAKSO

Yhteiset säännökset

23 artikla

Yhteiset säännökset

1.   Europol voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin elimiin näiden elinten tavoitteiden mukaisesti sekä kolmansien maiden viranomaisiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

2.   Europol voi suoraan vaihtaa kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa, siltä osin kuin tietojen vaihto on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi, jollei 19 artiklan 2 kohdan mukaisista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 67 artiklan soveltamista.

3.   Pääjohtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle mahdollisista säännöllisistä yhteistyösuhteista, joita Europol aikoo luoda ja ylläpitää 1 ja 2 kohdan mukaisesti, ja suhteiden kehittymisestä niiden luomisen jälkeen.

4.   Europol voi tehdä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa käytännön järjestelyjä 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja tarkoituksia varten. Tällaisilla käytännön järjestelyillä ei sallita henkilötietojen vaihtoa, eivätkä ne sido unionia tai sen jäsenvaltioita.

5.   Europol voi vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä ja käsitellä niitä, siltä osin kuin on tarpeen ja oikeasuhteista sen tehtävien lainmukaiseksi suorittamiseksi, ellei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

6.   Europol voi siirtää henkilötietoja unionin elimille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ainoastaan, jos se on tarpeen Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyä ja torjuntaa varten ja tapahtuu tämän asetuksen mukaisesti ja jos vastaanottaja vahvistaa, että tietoja käsitellään vain sitä tarkoitusta varten, jonka vuoksi ne on siirretty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 artiklan 5 kohdan soveltamista. Jos siirrettävät tiedot on toimittanut jäsenvaltio, Europolin on pyydettävä asianomaisen jäsenvaltion suostumus, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio on antanut ennakolta tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisen tai erityisehdoin rajoitetun suostumuksensa. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

7.   Jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt eivät saa siirtää Europolin hallussa olevia henkilötietoja edelleen, ellei Europol ole antanut siihen nimenomaista ennakkolupaa.

8.   Europol varmistaa, että henkilötietojen siirrot sekä tällaisten siirtojen perustelut kirjataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen mukaisesti.

9.   Tietoja, jotka on selvästi hankittu tavalla, joka ilmiselvästi loukkaa ihmisoikeuksia, ei saa käsitellä.

2 JAKSO

Henkilötietojen siirto ja vaihto

24 artikla

Henkilötietojen siirto unionin elimille

Jollei 19 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja rajoittamatta 67 artiklan soveltamista, Europol voi siirtää suoraan henkilötietoja unionin elimelle, siltä osin kuin tällainen siirto on tarpeen sen tai vastaanottajana olevan unionin elimen tehtävien suorittamiseksi.

25 artikla

Henkilötietojen siirto kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille

1.   Jollei 19 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja rajoittamatta 67 artiklan soveltamista, Europol voi siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle, siltä osin kuin tällainen siirto on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi, jonkin seuraavista perusteella:

a)

komission direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan mukaisesti hyväksymä päätös, jossa todetaan, että kolmas maa tai alue tai kyseisen kolmannen maan tietojenkäsittelyn sektori taikka kyseinen kansainvälinen järjestö tarjoaa riittävän tietosuojan tason, jäljempänä ’tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös’;

b)

kansainvälinen sopimus, joka on tehty unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa annetaan yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat riittävät takeet;

c)

henkilötietojen vaihdon mahdollistava yhteistyösopimus, joka on tehty ennen 1 päivää toukokuuta 2017 Europolin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti.

Europol voi sopia tällaisten sopimusten tai tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevista hallinnollisista järjestelyistä.

2.   Pääjohtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle henkilötietojen vaihdosta 1 kohdan a alakohdan mukaisten tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten pohjalta.

3.   Europol julkaisee verkkosivustollaan ja pitää ajan tasalla luettelon tietosuojan tason riittävyyttä koskevista päätöksistä, sopimuksista, hallinnollisista järjestelyistä ja muista välineistä, jotka liittyvät 1 kohdan mukaiseen henkilötietojen siirtoon.

4.   Komissio arvioi viimeistään 14 päivänä kesäkuuta 2021 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteistyösopimusten määräyksiä, erityisesti tietosuojaa koskevia määräyksiä. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän arvioinnin tuloksista ja voi antaa tarvittaessa neuvostolle suosituksen päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiseksi.

5.   Pääjohtaja voi 1 kohdasta poiketen hyväksyä henkilötietojen siirron kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille tapauskohtaisesti, jos siirto on

a)

tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi;

b)

tarpeen rekisteröidyn oikeutettujen etujen turvaamiseksi, jos henkilötietoja siirtävän jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään;

c)

välttämätön jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan ehkäisemiseksi;

d)

tarpeen yksittäisissä tapauksissa rikosten torjuntaa, tutkintaa, selvittämistä tai syytteeseenpanoa taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten; tai

e)

tarpeen yksittäisissä tapauksissa tietyn rikoksen torjuntaa, selvittämistä, tutkintaa tai syytteeseenpanoa taikka tietyn rikosoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevan oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

Henkilötietoja ei siirretä, jos pääjohtaja katsoo, että asianomaisen rekisteröidyn perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät yleisen edun d ja e alakohdassa tarkoitetussa siirrossa.

Poikkeuksia ei voida soveltaa järjestelmällisiin, laajamittaisiin tai rakenteellisiin siirtoihin.

6.   Hallintoneuvosto voi 1 kohdasta poiketen yhteisymmärryksessä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa hyväksyä siirtojen sarjan 5 kohdan a–e alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon yksilöiden yksityisyyden sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojan toteutumista koskevat riittävät takeet, enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan; tätä aikaa voidaan jatkaa. Tällainen hyväksyntä on perusteltava asianmukaisesti ja dokumentoitava.

7.   Pääjohtajan on mahdollisimman pian ilmoitettava hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle tapauksista, joissa 5 kohtaa on sovellettu.

8.   Europol pitää yksityiskohtaisesti kirjaa kaikista tämän artiklan nojalla suoritetuista siirroista.

26 artikla

Henkilötietojen vaihto yksityisten osapuolten kanssa

1.   Europol voi käsitellä yksityisiltä osapuolilta saatuja henkilötietoja, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen että tiedot on toimittanut Europolille

a)

kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)

yhteyspiste kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, jonka kanssa Europol on tehnyt ennen 1 päivää toukokuuta 2017 yhteistyösopimuksen henkilötietojen vaihdosta päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti; tai

c)

kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jota koskee tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös tai jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

2.   Jos Europol kuitenkin saa henkilötietoja suoraan yksityisiltä osapuolilta ja jos 1 kohdassa tarkoitettua kansallista yksikköä, yhteyspistettä tai asianomaista viranomaista ei voida nimetä, Europol voi käsitellä näitä henkilötietoja ainoastaan tällaista nimeämistä varten. Sen jälkeen henkilötiedot on välittömästi toimitettava kansalliselle yksikölle, yhteyspisteelle tai asianomaiselle viranomaiselle, ja ne on poistettava, ellei kansallinen yksikkö, yhteyspiste tai asianomainen viranomainen toimita kyseisiä henkilötietoja 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti uudelleen neljän kuukauden kuluessa siirrosta. Europolin on teknisin keinoin varmistettava, että näitä tietoja ei tänä aikana voida käsitellä missään muussa tarkoituksessa.

3.   Saatuaan henkilötietoja tämän artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti Europol voi käsitelläkseen näitä tietoja 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädetyn tehtävän suorittamiseksi vastaanottaa samassa yhteydessä henkilötietoja suoraan yksityiseltä osapuolelta, joka vakuuttaa, että sillä on laillinen oikeus siirtää näitä tietoja sovellettavan lain mukaisesti.

4.   Jos Europol saa henkilötietoja yksityiseltä osapuolelta sellaisessa kolmannessa maassa, jonka kanssa ei ole päätöksen 2009/371/YOS tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan pohjalta tehtyä sopimusta taikka jota ei koske tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös, Europol saa toimittaa kyseiset tiedot ainoastaan jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle, jonka kanssa tällainen sopimus on tehty.

5.   Europol ei saa toimittaa henkilötietoja yksityisille osapuolille, paitsi jos se tapahtuu tapauskohtaisesti, jos se on ehdottoman tarpeellista ja jollei 19 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja rajoittamatta 67 artiklan soveltamista ja kun

a)

tietojen siirtäminen on epäilemättä rekisteröidyn edun mukaista, ja rekisteröity on joko antanut suostumuksensa tai olosuhteet selvästi oikeuttavat olettamaan, että suostumus on annettu; tai

b)

tietojen siirtäminen on ehdottoman välttämätöntä Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen, kuten terroriteon, välittömän tekemisen estämiseksi; tai

c)

julkisista lähteistä saatavien henkilötietojen siirtäminen on ehdottoman tarpeellista 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädetyn tehtävän suorittamiseksi ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)

siirto koskee yksittäis- ja erityistapausta; ja

ii)

asianomaisten rekisteröityjen perusoikeudet ja -vapaudet eivät syrjäytä yleistä etua, jonka perusteella siirto käsiteltävänä olevassa tapauksessa on tarpeen.

6.   Tämän artiklan 5 kohdan a ja b alakohta huomioon ottaen, jos asianomainen yksityinen osapuoli ei ole sijoittautunut unioniin tai maahan, jonka kanssa Europolilla on yhteistyösopimus, joka sallii henkilötietojen vaihdon, tai jonka kanssa unioni on tehnyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisen kansainvälisen sopimuksen tai jota koskee tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös, siirto sallitaan ainoastaan, jos siirto on

a)

tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi; tai

b)

tarpeen rekisteröidyn oikeutettujen etujen turvaamiseksi; tai

c)

välttämätön jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan ehkäisemiseksi; tai

d)

tarpeen yksittäisissä tapauksissa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten torjuntaa, tutkintaa, selvittämistä tai syytteeseenpanoa varten; tai

e)

tarpeen yksittäisissä tapauksissa sellaisten oikeusvaateiden laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi, jotka liittyvät Europolin toimivaltaan kuuluvan tietyn rikoksen torjuntaan, selvittämiseen, tutkintaan tai syytteeseenpanoon.

7.   Europol varmistaa, että kaikki henkilötietojen siirrot sekä siirtojen perustelut kirjataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen mukaisesti ja toimitetaan pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetulle 40 artiklan mukaisesti.

8.   Jos saadut tai siirrettävät henkilötiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle.

9.   Europol ei saa ottaa yhteyttä yksityisiin osapuoliin henkilötietojen saamista varten.

10.   Komissio arvioi yksityisten osapuolten kanssa toteutettavan henkilötietojen suoran vaihdon käytäntöä 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä.

27 artikla

Yksityishenkilöiltä saadut tiedot

1.   Europol voi vastaanottaa ja käsitellä yksityishenkilöiltä peräisin olevia tietoja, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Europol voi käsitellä yksityishenkilöiltä peräisin olevia henkilötietoja ainoastaan sillä edellytyksellä, että tiedot on toimittanut Europolille

a)

kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)

yhteyspiste kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, jonka kanssa Europol on tehnyt ennen 1 päivää toukokuuta 2017 henkilötietojen vaihdon mahdollistavan yhteistyösopimuksen päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti; tai

c)

kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jota koskee 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös tai jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

2.   Jos Europol saa tietoja, myös henkilötietoja, yksityishenkilöltä, joka asuu sellaisessa kolmannessa maassa, jonka kanssa ei ole joko päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan pohjalta tehtyä sopimusta tai jota ei koske tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös, Europol saa toimittaa kyseiset tiedot ainoastaan jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle, jonka kanssa tällainen kansainvälinen sopimus on tehty.

3.   Jos toimitetut henkilötiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle.

4.   Europol ei saa ottaa yhteyttä yksityishenkilöihin tietojen saamista varten.

5.   Europol ei saa siirtää henkilötietoja yksityishenkilöille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 ja 37 artiklan soveltamista.

VI LUKU

TIETOSUOJATAKEET

28 artikla

Yleiset tietosuojaperiaatteet

1.   Henkilötietojen osalta on noudatettava seuraavaa:

a)

niitä on käsiteltävä asianmukaisesti ja lainmukaisesti;

b)

ne on kerättävä tiettyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Myöhempää käsittelyä historiantutkimusta taikka tilastollisia tarkoituksia tai tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten ei pidetä yhteensopimattomana sillä edellytyksellä, että Europol toteuttaa asianmukaiset suojatoimet varmistaakseen erityisesti sen, ettei tietoja käsitellä mitään muita tarkoituksia varten;

c)

niiden on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on välttämätöntä suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään;

d)

niiden on oltava täsmällisiä ja päivitettyjä; on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden virheelliset tiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä;

e)

ne on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa, ainoastaan sen ajan kuin on tarpeen niiden tarkoitusten toteuttamiseksi, joita varten niitä käsitellään; ja

f)

ne on käsiteltävä tavalla, jolla varmistetaan henkilötietojen asianmukainen turvallisuus.

2.   Europol julkaisee asiakirjan, jossa esitetään ymmärrettävässä muodossa henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset sekä rekisteröityjen käytettävissä olevat keinot oikeuksiensa käyttöön.

29 artikla

Tietojen lähteen luotettavuuden sekä tietojen oikeellisuuden arviointi

1.   Tiedot toimittaneen jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta peräisin olevien tietojen lähteen luotettavuus käyttäen seuraavia lähteen arviointikoodeja:

 

(A): tiedot ovat peräisin varmasti luotettavasta ja pätevästä lähteestä tai tiedot on toimittanut aiemmin kaikissa tapauksissa luotettavaksi osoittautunut lähde;

 

(B): lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut luotettavaksi;

 

(C): lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut epäluotettavaksi;

 

(X): lähteen luotettavuutta ei voida arvioida.

2.   Tiedot toimittaneen jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltioista saatujen tietojen oikeellisuutta käyttäen seuraavia tietojen arviointikoodeja:

 

(1): tiedot, joiden oikeellisuudesta on varmuus;

 

(2): tiedot, jotka tiedon lähde tuntee henkilökohtaisesti mutta joita niitä välittävä virkamies ei henkilökohtaisesti tunne;

 

(3): tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne mutta jotka jo tallennetut muut tiedot vahvistavat;

 

(4): tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne ja joita ei voida vahvistaa.

3.   Jos Europol jo hallussaan olevien tietojen perusteella tulee siihen johtopäätökseen, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua arviointia on korjattava, se ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle ja yrittää sopia arviointiin tehtävästä muutoksesta. Europol ei saa muuttaa arviointia, ellei asiasta ole tällä tavoin sovittu.

4.   Jos Europol saa joltakin jäsenvaltiolta tietoja ilman 1 tai 2 kohdan mukaista arviointia, se yrittää arvioida lähteen luotettavuuden tai tietojen oikeellisuuden hallussaan jo olevien tietojen perusteella. Yksittäisten tietojen arviointi on suoritettava yhteisymmärryksessä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio voi myös sopia Europolin kanssa yleisellä tasolla tietyntyyppisten tietojen ja tiettyjen lähteiden arvioimisesta. Jos yhteisymmärrystä ei yksittäisessä tapauksessa saavuteta tai jos yleistä sopimusta ei ole olemassa, Europol arvioi tiedot ja antaa niille 1 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin X ja 2 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin 4.

5.   Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jos Europol saa tietoja unionin elimeltä, kolmannelta maalta, kansainväliseltä järjestöltä tai yksityiseltä osapuolelta.

6.   Europol arvioi julkisista lähteistä saadut tiedot käyttäen 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja arviointikoodeja.

7.   Mikäli tiedot on saatu Europolin analyysin tuloksena sen suorittaessa tehtäviään, Europol arvioi nämä tiedot tämän artiklan mukaisesti ja yhteisymmärryksessä analyysiin osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa.

30 artikla

Eri tietoluokkiin kuuluvien ja eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä koskevien henkilötietojen käsittely

1.   Rikoksen uhrien, todistajien tai muiden henkilöiden, jotka voivat antaa tietoja rikoksista, sekä alle 18-vuotiaiden henkilöiden henkilötietojen käsittely on sallittua, jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyä tai torjuntaa varten.

2.   Rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta taikka ammattiliittoon kuulumista ilmentävien henkilötietojen käsittely sekä geneettisten tietojen tai henkilön terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely automaattisesti tai muulla tavoin on kielletty, paitsi jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyä tai torjuntaa varten ja jos nämä tiedot täydentävät Europolin käsittelemiä muita henkilötietoja. Tietyn henkilöryhmän valinta yksinomaan tällaisten henkilötietojen pohjalta on kielletty.

3.   Vain Europolilla saa olla suora pääsy 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisiin henkilötietoihin. Pääjohtaja valtuuttaa asianmukaisella tavalla rajoitetun joukon Europolin virkamiehiä, joilla on pääsy näihin tietoihin, jos se on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

4.   Mitään sellaista toimivaltaisen viranomaisen päätöstä, jolla on rekisteröityyn nähden haitallisia oikeusvaikutuksia, ei saa tehdä ainoastaan 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisen tietojen automaattisen käsittelyn perusteella, jollei päätös nimenomaisesti ole sallittu kansallisen tai unionin lainsäädännön nojalla.

5.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisia henkilötietoja ei saa siirtää jäsenvaltioille, unionin elimille, kolmansille maille eikä kansainvälisille järjestöille, jollei tällainen siirto ole ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista yksittäisissä tapauksissa, jotka koskevat Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvia rikoksia, ja V luvun mukaista.

6.   Europol toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle vuosittain tilastollisen yhteenvedon kaikista käsittelemistään 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisista henkilötiedoista.

31 artikla

Henkilötietojen säilyttämistä ja poistoa koskevat määräajat

1.   Europolin on säilytettävä käsittelemiään henkilötietoja ainoastaan niin kauan, kuin se on tarpeellista ja oikeasuhteista sitä tarkoitusta varten, johon tietoja käsitellään.

2.   Europolin on kaikissa tapauksissa tarkasteltava tarvetta jatkaa tietojen säilyttämistä viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun henkilötietojen käsittely alkoi. Europol voi päättää, että henkilötietojen säilyttämistä jatketaan seuraavaan tarkasteluun saakka, joka on suoritettava jälleen kolmen vuoden kuluttua, jos säilyttämistä on tarpeen jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos tietojen säilyttämistä ei päätetä jatkaa, tiedot on poistettava kolmen vuoden kuluttua ilman eri toimenpiteitä.

3.   Jos 30 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisia henkilötietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, asiasta on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4.   Jos jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittanut henkilötietojen siirron yhteydessä rajoituksista, jotka koskevat tietojen poistamista tai tuhoamista aiemmin, Europolin on poistettava kyseiset henkilötiedot näiden rajoitusten mukaisesti. Jos sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot, katsotaan tarpeelliseksi jatkaa tietojen säilyttämistä Europolin tehtävien suorittamiseksi, Europolin on pyydettävä tietojen toimittajalta lupaa jatkaa tietojen säilyttämistä ja perusteltava tämä pyyntö.

5.   Jos jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö poistaa omista tietokannoistaan henkilötietoja, jotka on toimitettu Europolille, sen on ilmoitettava siitä Europolille. Europolin on poistettava nämä tiedot, paitsi jos sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot, katsotaan tarpeelliseksi jatkaa niiden säilyttämistä Europolin tehtävien suorittamiseksi. Europolin on ilmoitettava tietojen toimittajalle tällaisten tietojen säilyttämisen jatkamisesta ja esitettävä sille tätä koskevat perustelut.

6.   Henkilötietoja ei saa poistaa, jos

a)

tämä vahingoittaisi suojaa vaativan rekisteröidyn etuja. Tässä tapauksessa tietoja saa käyttää ainoastaan rekisteröidyn nimenomaisella kirjallisella suostumuksella;

b)

rekisteröity kiistää tietojen paikkansapitävyyden, jolloin tiedot suojataan ajaksi, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat tai tarvittaessa Europol voi varmistaa niiden paikkansapitävyyden;

c)

tiedot on säilytettävä todistelua tai oikeusvaateen laatimista, esittämistä tai puolustamista varten; tai

d)

rekisteröity vastustaa tietojen poistamista ja vaatii sen sijaan niiden käytön rajoittamista.

32 artikla

Käsittelyn turvallisuus

1.   Europolin on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, luvattomalta luovuttamiselta, luvattomalta muuttamiselta tai tietoihin pääsyltä ja kaikelta muulta luvattomalta käsittelyltä.

2.   Europolin ja kunkin jäsenvaltion on toteutettava automaattista tietojenkäsittelyä koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on

a)

estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä henkilötietojen käsittelyyn käytettäviä laitteita (laitteiden käytön valvonta);

b)

estää tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen (tietovälineiden valvonta);

c)

estää tietojen luvaton tallentaminen järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastelu, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta);

d)

estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tietoliikennelaitteiston avulla (käyttäjävalvonta);

e)

varmistaa, että automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöön valtuutetut henkilöt pääsevät ainoastaan valtuutuksensa piiriin kuuluviin tietoihin (pääsynvalvonta);

f)

varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja osoittaa, mille elimille henkilötiedot voidaan välittää tai on välitetty tietoliikennelaitteiston avulla (tietoliikenteen valvonta);

g)

varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja todeta jälkeenpäin, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään ja millä hetkellä ja kenen toimesta ne on tallennettu (tallentamisen valvonta);

h)

varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja osoittaa, mihin tietoihin kukin henkilöstön jäsen on minäkin ajankohtana tutustunut (loki);

i)

estää henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen henkilötietojen siirron tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (siirron valvonta);

j)

varmistaa, että käytetyt järjestelmät on häiriön tapahtuessa mahdollista välittömästi korjata (toimintakunnon palauttaminen); ja

k)

varmistaa, että järjestelmä toimii virheettömästi, että toimintavirheistä ilmoitetaan välittömästi (luotettavuus) ja ettei virhe toimintajärjestelmässä voi turmella säilytettyjä tietoja (eheys).

3.   Europolin ja jäsenvaltioiden on otettava käyttöön mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon yli tietojärjestelmien rajojen.

33 artikla

Sisäänrakennettu tietosuoja

Europolin on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet siten, että tietojen käsittely on tämän asetuksen mukaista ja sillä suojataan asianomaisten rekisteröityjen oikeuksia.

34 artikla

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen asiaankuuluville viranomaisille

1.   Jos tapahtuu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, Europolin on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja jäsenvaltioiden asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille 7 artiklan 5 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti sekä asianomaisen tiedon toimittajalle.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on vähintään:

a)

kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkaus, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kyseessä olevien rekisteröityjen ryhmät ja lukumäärät sekä tietueiden ryhmät ja lukumäärät;

b)

kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen todennäköiset seuraukset;

c)

kuvattava toimenpiteet, joita Europol on ehdottanut tai jotka se on toteuttanut henkilötietojen tietoturvaloukkauksen johdosta; ja

d)

tarvittaessa suositeltava toimenpiteitä, joilla lievennetään henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisia haittavaikutuksia.

3.   Europolin on dokumentoitava kaikki henkilötietojen tietoturvaloukkaukset, mukaan lukien tietoturvaloukkaukseen liittyvät tosiseikat, sen vaikutukset ja toteutetut korjaavat toimet, jotta Euroopan tietosuojavaltuutettu voi varmentaa, että tätä artiklaa on noudatettu.

35 artikla

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen rekisteröidylle

1.   Jos 34 artiklassa tarkoitetun kaltainen henkilötietojen tietoturvaloukkaus todennäköisesti loukkaa rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia merkittävästi, Europolin on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle ilman aiheetonta viivytystä, jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa rekisteröidylle annettavassa ilmoituksessa on mahdollisuuksien mukaan kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen luonne ja suositeltava toimenpiteitä, joilla lievennetään henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisia haittavaikutuksia, ja siitä on ilmettävä tietosuojavastaavan henkilöllisyys ja yhteystiedot.

3.   Jos Europolilla ei ole asianomaisen rekisteröidyn yhteystietoja, sen on pyydettävä tietojen toimittajaa ilmoittamaan henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta asianomaiselle rekisteröidylle ja tiedottamaan tekemästään päätöksestä Europolille. Tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden on ilmoitettava loukkauksesta asianomaiselle rekisteröidylle kansallisen lainsäädäntönsä mukaisia menettelyjä noudattaen.

4.   Ilmoitusta rekisteröityyn kohdistuvasta henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ei edellytetä, jos

a)

Europol on soveltanut tämän loukkauksen kohteena oleviin henkilötietoihin asianmukaisia teknisiä suojatoimenpiteitä, joiden avulla tiedot muutetaan sellaiseen muotoon, että ne eivät ole niiden henkilöiden ymmärrettävissä, joilla ei ole lupaa päästä tietoihin;

b)

Europol on toteuttanut jatkotoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille ei enää aiheudu merkittäviä vaikutuksia; tai

c)

tällainen ilmoitus vaatisi kohtuutonta vaivaa erityisesti tapausten lukumäärän vuoksi. Tällaisessa tapauksessa on käytettävä julkista viestintä tai vastaavaa toimenpidettä, jolla asianomaisille rekisteröidyille tiedotetaan yhtä tehokkaalla tavalla.

5.   Ilmoittamista rekisteröidylle voidaan lykätä tai rajoittaa tai se voidaan jättää tekemättä, jos se on kyseisen henkilön oikeutettujen etujen vuoksi tarpeellinen toimenpide

a)

virallisten tai laillisten tiedustelujen, tutkimusten tai menettelyjen estämisen välttämiseksi;

b)

rikosten torjumiselle, selvittämiselle, tutkimiselle ja syytteeseenpanolle aiheutuvan haitan välttämiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten;

c)

yleisen ja kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi;

d)

kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

36 artikla

Rekisteröidyn tiedonsaantioikeus

1.   Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus saada kohtuullisin väliajoin tieto siitä, käsitteleekö Europol häntä koskevia henkilötietoja.

2.   Europolin on annettava rekisteröidylle seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista:

a)

vahvistus siitä, käsitelläänkö häntä koskevia tietoja vai ei;

b)

tiedot ainakin käsittelyn tarkoituksesta, käsiteltävistä tietoluokista ja tietojen vastaanottajista tai vastaanottajaryhmistä, joille tiedot luovutetaan;

c)

käsiteltävät tiedot ymmärrettävässä muodossa sekä kaikki käytettävissä olevat tiedot tietojen lähteistä;

d)

tieto oikeusperustasta, jonka perusteella tietoja käsitellään;

e)

henkilötietojen suunniteltu säilytysaika;

f)

tieto siitä, että rekisteröidyllä on oikeus pyytää Europolia oikaisemaan tai poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot tai rajoittamaan niiden käsittelyä.

3.   Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää oikeuttaan saada häneen liittyviä tietoja, voi esittää asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle ilman, että se aiheuttaa hänelle liiallisia kustannuksia. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

4.   Europolin on vahvistettava 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottaminen. Europolin on vastattava pyyntöön viipymättä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Europol vastaanottaa pyynnön kansalliselta viranomaiselta.

5.   Europolin on neuvoteltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa 7 artiklan 5 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja asianomaisen tietojen toimittajan kanssa asiassa tehtävästä päätöksestä. Päätös myöntää rekisteröidylle pääsy henkilötietoihin edellyttää tiivistä yhteistyötä Europolin, jäsenvaltioiden ja sen tietojen toimittajan välillä, jota rekisteröidyn pääsy kyseisiin tietoihin välittömästi koskee. Jos jäsenvaltio tai tietojen toimittaja vastustaa Europolin vastausehdotusta, sen on ilmoitettava vastustuksensa perusteet Europolille tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti. Europolin on otettava tällaiset vastustuksen ilmaisut huomioon mahdollisimman suuressa määrin. Europolin on ilmoitettava päätöksestään 7 artiklan 5 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja tiedon toimittajalle.

6.   Tiedon toimittaminen 1 kohdan mukaisesti tehdyn pyynnön johdosta voidaan evätä tai sitä voidaan rajoittaa, jos tällainen epääminen tai rajoittaminen muodostaa toimenpiteen, joka on tarpeen

a)

Europolin tehtävien suorittamiseksi asianmukaisesti;

b)

turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelemiseksi tai rikosten ehkäisemiseksi;

c)

sen takaamiseksi, ettei kansallisia tutkintatoimia vaaranneta; tai

d)

kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Arvioitaessa poikkeuksen sovellettavuutta on otettava huomioon rekisteröidyn perusoikeudet ja edut.

7.   Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti pääsyn epäämisestä tai rajoittamisesta, päätöksen perusteluista ja rekisteröidyn oikeudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Jos tietojen antaminen tekisi 6 kohdasta tehottoman, Europolin on vain ilmoitettava asianomaiselle rekisteröidylle, että se on suorittanut tarkastuksia, ilmaisematta mitään sellaista, mikä voisi paljastaa, käsitteleekö Europol tätä koskevia henkilötietoja.

37 artikla

Oikeus henkilötietojen oikaisemiseen tai poistamiseen taikka niihin pääsyn rajoittamiseen

1.   Jokaisella rekisteröidyllä, joka on saanut tietoa Europolin käsittelemistä itseään koskevista tiedoista 36 artiklan mukaisesti, on oikeus valitsemassaan jäsenvaltiossa tähän tarkoitukseen nimetyn viranomaisen välityksellä pyytää Europolia oikaisemaan häntä koskevat Europolin hallussa olevat virheelliset henkilötiedot taikka tarvittaessa täydentämään niitä tai saattamaan ne ajan tasalle. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2.   Jokaisella rekisteröidyllä, joka on saanut tietoa Europolin käsittelemistä itseään koskevista tiedoista 36 artiklan mukaisesti, on oikeus valitsemassaan jäsenvaltiossa tähän tarkoitukseen nimetyn viranomaisen välityksellä pyytää Europolia poistamaan häntä koskevat Europolin hallussa olevat henkilötiedot, jos niitä ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne kerättiin tai joita varten niitä on käsitelty edelleen. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

3.   Europolin on ennemminkin rajoitettava pääsyä 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisiin henkilötietoihin eikä poistettava niitä, jos on kohtuullinen syy olettaa, että niiden poistaminen voisi haitata rekisteröidyn oikeutettuja etuja. Tietoja, joihin pääsy on rajoitettu, saa käsitellä ainoastaan sitä tarkoitusta varten, joka esti niiden poistamisen.

4.   Jos Europol on saanut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun kaltaiset henkilötiedot kolmansilta mailta, kansainvälisiltä järjestöiltä, unionin elimiltä tai suoraan yksityisiltä osapuolilta taikka hakenut ne julkisista lähteistä tai saanut ne omien analyysiensa tuloksena, Europolin on oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot taikka rajoitettava niihin pääsyä ja tarvittaessa ilmoitettava asiasta tietojen toimittajille.

5.   Jos Europol on saanut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun kaltaiset henkilötiedot jäsenvaltioilta, jäsenvaltioiden on oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot taikka rajoitettava niihin pääsyä yhteistyössä Europolin kanssa ja kunkin toimivaltuuksien puitteissa.

6.   Jos virheelliset henkilötiedot on toimitettu muilla asianmukaisilla tavoilla tai jos virheet jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa johtuvat virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta tietojen siirrosta tai Europolin suorittamasta tietojen virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta tallentamisesta, haltuun ottamisesta tai säilyttämisestä, Europolin on oikaistava tai poistettava tällaiset tiedot yhteistyössä asianomaisen tietojen toimittajan kanssa.

7.   Edellä 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kaikille asianomaisten tietojen vastaanottajille on ilmoitettava asiasta viipymättä. Vastaanottajien on sen jälkeen järjestelmissään oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot taikka rajoitettava niihin pääsyä heihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

8.   Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti viipymättä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa 1 tai 2 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottamisesta, että häntä koskevat tiedot on oikaistu tai poistettu tai pääsyä niihin on rajoitettu.

9.   Europolin on kolmen kuukauden kuluessa 1 tai 2 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti siitä, että tietojen oikaiseminen tai poistaminen taikka niihin pääsyn rajoittaminen on evätty, tällaisen epäämisen perusteluista sekä mahdollisuudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja hakea muutosta tuomioistuimessa.

38 artikla

Tietosuojavastuu

1.   Europolin on säilytettävä henkilötietoja siten, että niiden lähde, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan 17 artiklassa, voidaan todeta.

2.   Vastuu 28 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta henkilötietojen laadusta on

a)

sillä jäsenvaltiolla tai unionin elimellä, joka toimitti henkilötiedot Europolille;

b)

Europolilla niiden henkilötietojen osalta, joita sille ovat toimittaneet kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt tai jotka Europol on saanut suoraan yksityisiltä osapuolilta; niiden henkilötietojen osalta, jotka Europol on hankkinut itse julkisista lähteistä tai saanut omien analyysiensa tuloksena; sekä niiden henkilötietojen osalta, joita se säilyttää 31 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.   Jos Europol saa tietää, että 17 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan nojalla toimitetuissa henkilötiedoissa on asiavirhe tai tiedot on tallennettu oikeudettomasti, sen on ilmoitettava asiasta näiden tietojen toimittajalle.

4.   Europol on vastuussa 28 artiklan 1 kohdan a, b, c, e ja f alakohdassa tarkoitettujen periaatteiden noudattamisesta.

5.   Vastuu tiedonsiirron lainmukaisuudesta on

a)

henkilötiedot Europolille toimittaneella jäsenvaltiolla;

b)

Europolilla, kun kyse on sen jäsenvaltioille, kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille toimittamista henkilötiedoista.

6.   Kun kyse on tiedonsiirrosta Europolin ja unionin elimen välillä, vastuu siirron lainmukaisuudesta on Europolilla.

Jos Europol siirtää tiedot vastaanottajan pyynnön perusteella, tällaisen siirron lainmukaisuudesta vastaavat sekä Europol että vastaanottaja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

7.   Europol vastaa kaikesta suorittamastaan tietojenkäsittelystä, lukuun ottamatta sellaista jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kahdenvälistä tietojenvaihtoa, jossa käytetään Europolin infrastruktuuria ja johon Europolilla ei ole pääsyä. Tällaiset kahdenväliset tietojenvaihdot tapahtuvat asianomaisten yhteisöjen vastuulla ja niiden lain mukaisesti. Tällaisen tietojenvaihdon turvallisuus varmistetaan 32 artiklan mukaisesti.

39 artikla

Ennakkokuuleminen

1.   Kaikki uudet käsittelytoimien tyypit edellyttävät ennakkokuulemista, kun

a)

tarkoituksena on käsitellä 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisia erityisiä tietoluokkia;

b)

käsittelytapaan, varsinkin jos se perustuu uusien tekniikkojen, mekanismien tai menettelyjen käyttöön, liittyy erityisiä rekisteröityjen perusoikeuksiin ja -vapauksiin ja etenkin henkilötietojen suojaan liittyviä riskejä.

2.   Ennakkokuulemisen suorittaa Euroopan tietosuojavaltuutettu saatuaan tietosuojavastaavalta ilmoituksen, jossa on esitettävä vähintään yleinen kuvaus suunnitelluista käsittelytoimista, arvio niihin rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien kannalta liittyvistä riskeistä, toimet, joiden avulla riskeihin on tarkoitus puuttua, sekä takeet, suojatoimenpiteet, turvatoimet ja mekanismit, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja ja osoitetaan, että tätä asetusta on noudatettu, ottaen huomioon rekisteröityjen ja muiden asianomaisten oikeudet ja oikeutetut edut.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa hallintoneuvostolle lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Tämän määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, kunnes Euroopan tietosuojavaltuutettu on saanut mahdollisesti pyytämänsä lisätiedot.

Jos lausuntoa ei ole annettu neljän kuukauden kuluttua, sen katsotaan olevan myönteinen.

Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo lausunnossaan, että ilmoitetulla käsittelyllä saatetaan rikkoa tämän asetuksen jotakin säännöstä, hänen on tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän rikkomisen välttämiseksi. Jos Europol ei tämän johdosta muuta käsittelytointa, Euroopan tietosuojavaltuutettu voi käyttää hänelle 43 artiklan 3 kohdassa myönnettyjä valtuuksia.

4.   Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää rekisteriä kaikista hänelle 1 kohdan nojalla ilmoitetuista käsittelytoimista. Rekisteriä ei julkisteta.

40 artikla

Lokitiedot ja dokumentaatio

1.   Europol pitää kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturvallisuus. Tällaiset lokitiedot tai dokumentaatio on tuhottava kolmen vuoden kuluttua, paitsi jos niiden sisältämiä tietoja tarvitaan edelleen valvontaa varten. Lokitietojen muuttaminen ei saa olla mahdollista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan nojalla laaditut lokitiedot tai dokumentaatio toimitetaan pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetulle, tietosuojavastaavalle ja tarvittaessa asianomaiselle kansalliselle yksikölle erityisiä tutkintatoimia varten. Näin toimitettuja tietoja on käytettävä ainoastaan tietosuojan valvontaa sekä tietojenkäsittelyn asianmukaisuuden ja tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamista varten.

41 artikla

Tietosuojavastaava

1.   Hallintoneuvosto nimittää tietosuojavastaavan henkilöstöön kuuluvien joukosta. Hänen on tehtäviään suorittaessaan toimittava riippumattomalla tavalla.

2.   Tietosuojavastaava valitaan hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja ammatillisen pätevyytensä sekä erityisesti tietosuojaa koskevan erityisasiantuntemuksensa perusteella.

Tietosuojavastaavaa valittaessa on varmistettava, että hänelle tämän aseman perusteella kuuluvista velvollisuuksista ja hänen muista virkavelvollisuuksistaan ei voi aiheutua eturistiriitaa, erityisesti tämän asetuksen soveltamiseen liittyvien velvollisuuksien osalta.

3.   Tietosuojavastaava nimitetään toimikaudeksi, jonka pituus on neljä vuotta. Hänet voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi niin, että toimikausi on yhteensä enintään kahdeksan vuotta. Jos tietosuojavastaava ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia edellytyksiä, hallintoneuvosto voi erottaa hänet, kuitenkin ainoastaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella.

4.   Tietosuojavastaavan nimittämisen jälkeen hallintoneuvoston on ilmoitettava hänen nimensä Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

5.   Tietosuojavastaava ei saa vastaanottaa mitään tehtäviensä suorittamista koskevia ohjeita.

6.   Tietosuojavastaavalle kuuluvat erityisesti seuraavat henkilötietoihin liittyvät tehtävät, hallinnolliset henkilötiedot pois lukien:

a)

huolehtiminen riippumattomalla tavalla tämän asetuksen sisäisestä soveltamisesta henkilötietojen käsittelyn osalta;

b)

huolehtiminen toimitettujen ja vastaanotettujen henkilötietojen kirjaamisesta tämän asetuksen mukaisesti;

c)

huolehtiminen siitä, että rekisteröidyille ilmoitetaan heidän pyynnöstään heidän tämän asetuksen mukaisista oikeuksistaan;

d)

yhteistyö tietojenkäsittelymenettelyistä, -koulutuksesta ja -neuvonnasta vastaavan Europolin henkilöstön kanssa;

e)

yhteistyö Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa;

f)

vuosikertomuksen laatiminen sekä sen toimittaminen hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle;

g)

rekisterin pitäminen henkilötietojen tietoturvaloukkauksista.

7.   Tietosuojavastaavan on myös suoritettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetyt tehtävät hallinnollisten henkilötietojen osalta.

8.   Tietosuojavastaavalla on tehtäviään suorittaessaan oltava pääsy kaikkiin Europolin käsittelemiin tietoihin ja kaikkiin Europolin tiloihin.

9.   Jos tietosuojavastaava katsoo, että henkilötietojen käsittelyä koskevia tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu, hänen on ilmoitettava tästä pääjohtajalle ja pyydettävä tätä korjaamaan tilanne asetetussa määräajassa.

Jollei pääjohtaja asetetussa määräajassa korjaa sitä, että tietojen käsittelyssä ei ole noudatettu tämän asetuksen säännöksiä, tietosuojavastaavan on ilmoitettava tästä hallintoneuvostolle. Tietosuojavastaavan ja hallintoneuvoston on sovittava määräaika, jonka kuluessa hallintoneuvosto antaa vastauksensa. Jollei hallintoneuvosto asetetussa määräajassa korjaa sitä, että tietojen käsittelyssä ei ole noudatettu tämän asetuksen säännöksiä, tietosuojavastaavan on saatettava asia Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

10.   Hallintoneuvosto hyväksyy tietosuojavastaavaan sovellettavat täytäntöönpanosäännöt. Nämä täytäntöönpanosäännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintamenettelyä ja hänen erottamistaan, tehtäviään, velvollisuuksiaan ja toimivaltuuksiaan sekä tietosuojavastaavan riippumattomuutta koskevia takeita.

11.   Europolin on annettava tietosuojavastaavalle hänen tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa henkilöstö ja resurssit. Näillä henkilöstön jäsenillä on oltava pääsy kaikkiin Europolin käsittelemiin tietoihin ja Europolin tiloihin vain siltä, osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

12.   Tietosuojavastaavaa ja hänen henkilöstöään sitoo salassapitovelvollisuus 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

42 artikla

Kansallisen valvontaviranomaisen suorittama valvonta

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen valvontaviranomainen. Kansallisen valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa riippumattomasti ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen, että jäsenvaltion suorittama henkilötietojen siirto, haku ja mikä tahansa toimittaminen Europolille on luvallinen, ja tutkia, loukkaako tällainen siirto, haku tai toimittaminen asianomaisten rekisteröityjen oikeuksia. Tätä varten kansallisella valvontaviranomaisella on oltava kansallisen yksikön tai yhteyshenkilöiden tiloissa pääsy asianomaisen jäsenvaltion Europolille toimittamiin tietoihin sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti sekä 40 artiklassa tarkoitetun kaltaisiin lokitietoihin ja dokumentaatioon.

2.   Kansallisilla valvontaviranomaisilla on valvontatehtävänsä suorittamista varten oltava pääsy Europolissa olevien yhteyshenkilöidensä toimitiloihin ja näiden hallussa oleviin asiakirjoihin.

3.   Kansalliset valvontaviranomaiset valvovat kansallisten menettelyjensä mukaisesti kansallisten yksiköiden ja yhteyshenkilöiden toimintaa, siltä osin kuin toiminnalla on merkitystä henkilötietojen suojan kannalta. Niiden on myös ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle kaikista toimenpiteistä, jotka ne toteuttavat Europolin suhteen.

4.   Jokaisella on oikeus pyytää kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että asianomainen jäsenvaltio on toiminut lainmukaisesti siirtäessään tai toimittaessaan pyynnön esittäjää koskevia tietoja Europolille missä hyvänsä muodossa sekä tutkiessaan näitä tietoja. Tätä oikeutta käytettäessä noudatetaan sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa pyyntö esitetään.

43 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittama valvonta

1.   Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa tämän asetuksen niiden säännösten soveltamista, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, sekä antaa ohjeita Europolille ja rekisteröidyille kaikista henkilötietojen käsittelyä koskevista seikoista. Tätä varten hänen on suoritettava 2 kohdassa säädetyt tehtävät ja käytettävä 3 kohdassa säädettyjä valtuuksia läheisessä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa 44 artiklan mukaisesti.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on

a)

vastaanottaa ja tutkia kanteluita sekä ilmoittaa rekisteröidylle niiden käsittelyn tuloksesta kohtuullisen määräajan kuluessa;

b)

suorittaa tutkimuksia joko omasta aloitteestaan tai kantelun perusteella sekä ilmoittaa rekisteröidyille niiden tuloksista kohtuullisen määräajan kuluessa;

c)

valvoa tämän asetuksen ja muiden sellaisten unionin säädösten soveltamista, jotka liittyvät luonnollisten henkilöiden suojeluun Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä;

d)

neuvoa Europolia joko omasta aloitteestaan tai vastauksena lausuntopyyntöön kaikissa henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa, erityisesti ennen kuin se laatii sisäiset, yksilön perusvapauksien ja -oikeuksien suojaan liittyvät säännöt henkilötietojen käsittelyä varten;

e)

pitää rekisteriä hänelle 39 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitetuista ja 39 artiklan 4 kohdan mukaisesti rekisteröidyistä uudenlaisista käsittelytoimista;

f)

suorittaa hänelle ilmoitettuihin käsittelyihin kohdistuva ennakkokuuleminen.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu voi tämän asetuksen nojalla

a)

antaa rekisteröidyille neuvontaa heille kuuluvien oikeuksien käyttämisessä;

b)

saattaa asian Europolin käsiteltäväksi, jos henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä väitetään rikotun, ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia rikkomisen korjaamiseksi ja rekisteröityjen suojan parantamiseksi;

c)

määrätä, että pyynnöt käyttää tietoja koskevia tiettyjä oikeuksia täytetään, jos ne on evätty 36 ja 37 artiklan vastaisesti;

d)

antaa Europolille huomautuksen tai varoituksen;

e)

määrätä Europolin oikaisemaan, poistamaan tai tuhoamaan henkilötiedot, joita on käsitelty henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten vastaisesti, tai rajoittamaan niihin pääsyä sekä ilmoittamaan näistä toimenpiteistä niille kolmansille osapuolille, joille tällaisia tietoja on luovutettu;

f)

kieltää väliaikaisesti tai lopullisesti Europolia suorittamasta käsittelytoimia, jotka ovat henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten vastaisia;

g)

saattaa asian Europolin ja tarvittaessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission käsiteltäviksi;

h)

saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti;

i)

olla väliintulijana käsiteltäessä Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettuja kanteita.

4.   Euroopan tietosuojavaltuutetulla on valtuudet

a)

saada Europolilta pääsy kaikkiin henkilötietoihin ja kaikkiin tutkimuksissaan tarvitsemiinsa tietoihin;

b)

päästä kaikkiin tiloihin, joissa Europol harjoittaa toimintaansa, kun on olemassa kohtuullinen syy olettaa, että niissä harjoitetaan tässä asetuksessa tarkoitettua toimintaa.

5.   Euroopan tietosuojavaltuutettu laatii vuosikertomuksen Europolin valvontatoimista kuultuaan kansallisia valvontaviranomaisia. Tämä kertomus on osa asetuksen (EY) N:o 45/2001 48 artiklassa tarkoitettua Euroopan tietosuojavaltuutetun toimintaa koskevaa vuosikertomusta.

Tämän kertomuksen on sisällettävä tilastotietoja 2 kohdan mukaisesti toteutetuista kanteluista, tiedusteluista ja tutkimuksista, henkilötietojen siirroista kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille, ennakkokuulemisista ja ilmoituksista sekä 3 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä.

6.   Euroopan tietosuojavaltuutettua sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun sihteeristön virkamiehiä ja muuta henkilöstöä sitoo 67 artiklan 1 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus.

44 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyö

1.   Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä sellaisten kysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten puuttumista, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja Europolin tiedonvaihtokanavien käytössä tai yhden tai useamman valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten osaamista ja kokemusta suorittaessaan 43 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviään. Kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön on suorittaessaan tarkastuksia yhdessä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa otettava asianmukaisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet, heillä on oltava 43 artiklan 4 kohdassa säädettyä toimivaltaa vastaava toimivalta ja heitä sitoo 43 artiklan 6 kohdassa säädettyä velvollisuutta vastaava velvollisuus. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on omien toimivaltuuksiensa puitteissa vaihdettava asiaa koskevia tietoja ja avustettava toisiaan tarkastusten suorittamisessa.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää kansalliset valvontaviranomaiset ajan tasalla kaikista niihin suoraan vaikuttavista tai niille muutoin tärkeistä kysymyksistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen pyynnöstä selonteon erityisistä kysymyksistä.

4.   Tapauksissa, jotka liittyvät yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta peräisin oleviin tietoihin, myös 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee kyseisiä kansallisia valvontaviranomaisia. Euroopan tietosuojavaltuutettu ei päätä jatkotoimien toteuttamisesta, ennen kuin kyseiset kansalliset valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet tietosuojavaltuutetulle kantansa tämän asettamassa määräajassa, joka on vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Euroopan tietosuojavaltuutetun on otettava kyseisten kansallisten valvontaviranomaisten kannat äärimmäisen tarkasti huomioon. Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu ei aio noudattaa kansallisen valvontaviranomaisen kantaa, hänen on ilmoittava siitä kyseiselle viranomaiselle, esitettävä perustelut ja toimitettava asia 45 artiklan 1 kohdalla perustetun yhteistyöneuvoston käsiteltäväksi.

Euroopan tietosuojavaltuutettu voi äärimmäisen kiireellisiksi katsomissaan tapauksissa päättää toteuttaa toimia välittömästi. Tällaisissa tapauksissa tietosuojavaltuutettu ilmoittaa asiasta välittömästi kyseisille kansallisille valvontaviranomaisille ja perustelee tilanteen kiireellisyyden ja toteuttamansa toimet.

45 artikla

Yhteistyöneuvosto

1.   Perustetaan yhteistyöneuvosto neuvoa-antavaksi elimeksi. Sen muodostavat kansallisen valvontaviranomaisen edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

2.   Yhteistyöneuvosto toimii riippumattomasti suorittaessaan 3 kohdan mukaisia tehtäviään, eikä se saa pyytää eikä vastaanottaa ohjeita miltään elimeltä.

3.   Yhteistyöneuvostolla on seuraavat tehtävät:

a)

keskustella Europolin tietosuojavalvonnan yleisestä toimintalinjasta ja strategiasta sekä jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen siirron, haun ja missä tahansa muodossa tapahtuvan Europolille toimittamisen luvallisuudesta;

b)

tarkastella tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia;

c)

tutkia yleisiä ongelmia, jotka liittyvät riippumattoman valvonnan harjoittamiseen tai rekisteröityjen oikeuksien käyttöön;

d)

keskustella yhteisistä ratkaisuista 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kysymyksiin ja laatia niistä yhdenmukaisia ehdotuksia;

e)

keskustella Euroopan tietosuojavaltuutetun 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamista tapauksista;

f)

keskustella minkä tahansa kansallisen valvontaviranomaisen toimittamista tapauksista; ja

g)

edistää tietoisuutta tietosuojaa koskevista oikeuksista.

4.   Yhteistyöneuvosto voi laatia lausuntoja, ohjeita, suosituksia ja parhaita käytäntöjä. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on, niiden riippumattomuutta rajoittamatta ja kunkin omien toimivaltuuksiensa puitteissa, otettava nämä lausunnot, suuntaviivat, suositukset ja parhaat käytänteet äärimmäisen tarkasti huomioon.

5.   Yhteistyöneuvosto kokoontuu tarvittaessa ja vähintään kahdesti vuodessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa sen kokousten kustannuksista ja järjestelyistä.

6.   Yhteistyöneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

46 artikla

Hallinnolliset henkilötiedot

Kaikkiin Europolin hallussa oleviin hallinnollisiin henkilötietoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

VII LUKU

OIKEUSSUOJAKEINOT JA VASTUU

47 artikla

Oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle

1.   Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jos hän katsoo, että Europol ei ole häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä noudattanut tätä asetusta.

2.   Jos kantelu koskee 36 tai 37 artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee sen jäsenvaltion kansallisia valvontaviranomaisia, joka toimitti tiedot, tai jäsenvaltiota, jota asia välittömästi koskee. Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa hän voi evätä tietojen luovuttamisen, ottaen huomioon kansallisen valvontaviranomaisen lausunnon.

3.   Kun kantelu koskee jäsenvaltion Europolille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallinen valvontaviranomainen varmistavat omien toimivaltuuksiensa puitteissa, että tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta koskevat tarvittavat tarkastukset on suoritettu asianmukaisesti.

4.   Kun kantelu koskee unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen Europolille toimittamien tietojen käsittelyä tai tietoja, jotka Europol on hankkinut julkisista lähteistä tai saanut omien analyysiensa tuloksena, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että Europol on suorittanut tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta koskevat tarvittavat tarkastukset asianmukaisesti.

48 artikla

Oikeus oikeussuojakeinoihin Euroopan tietosuojavaltuutettua vastaan

Euroopan tietosuojavaltuutetun päätökseen voidaan hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimessa.

49 artikla

Yleiset säännökset vastuusta ja oikeudesta korvaukseen

1.   Europolin sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Europolin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.   Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, Europol korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti vahingon, jonka sen yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 49 artiklan soveltamista.

4.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitetun vahingon korvaamista.

5.   Europolin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta Europolia kohtaan säädetään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.

50 artikla

Vastuu laittomasta henkilötietojen käsittelystä ja oikeus korvaukseen

1.   Jokaisella yksilöllä, jolle on aiheutunut vahinkoa laittoman tietojenkäsittelytoimen vuoksi, on oikeus saada korvausta kärsimästään vahingosta joko Europolilta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklan mukaisesti tai siltä jäsenvaltiolta, jossa vahinko on aiheutunut, sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Yksilön on nostettava kanne Europolia vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jäsenvaltiota vastaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

2.   Europolin ja jäsenvaltioiden väliset riidat siitä, kuka viime kädessä on vastuussa yksilölle 1 kohdan mukaisesti myönnettävästä korvauksesta, käsittelee hallintoneuvosto, joka tekee päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta hakea muutosta tähän päätökseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

VIII LUKU

YHTEINEN PARLAMENTAARINEN VALVONTA

51 artikla

Yhteinen parlamentaarinen valvonta

1.   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa valvoo Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Tällöin on kyseessä erityinen yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä, jonka kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta yhdessä perustavat. Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit määrittävät yhdessä yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän organisaation ja työjärjestyksen pöytäkirjassa N:o 1 olevan 9 artiklan nojalla.

2.   Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä vastaa Europolin toimeksiantonsa toteuttamiseksi suorittamien toimien poliittisesta valvonnasta, mukaan lukien näiden toimien vaikutus luonnollisten henkilöiden perusoikeuksiin ja -vapauksiin.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa

a)

hallintoneuvoston puheenjohtaja ja pääjohtaja tai heidän sijaisensa osallistuvat yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kokoukseen sen pyynnöstä keskustellakseen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvistä asioista, kuten tällaisiin toimiin liittyvistä talousarvionäkökohdista, Europolin organisaatiorakenteesta sekä uusien yksiköiden ja erikoistuneiden keskusten mahdollisesta perustamisesta, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet huomioon ottaen. Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä voi tarvittaessa päättää kutsua kokouksiinsa muita asiaankuuluvia henkilöitä;

b)

Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kokouksiin sen pyynnöstä ja vähintään kerran vuodessa keskustellakseen luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojeluun liittyvistä yleisistä asioista ja erityisesti henkilötietojen suojelusta Europolin toiminnan yhteydessä, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen;

c)

yhteisparlamentaarista valvontaryhmää on kuultava 12 artiklan 1 kohdan mukaisen Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun osalta.

3.   Europolin on toimitettava seuraavat asiakirjat tiedoksi yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen:

a)

Europolin tavoitteeseen liittyvät uhka-arviot, strategiset analyysit ja yleiset tilannekatsaukset sekä Europolin tilaamien selvitysten ja arviointien tulokset;

b)

25 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyt hallinnolliset järjestelyt;

c)

12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja, jossa on Europolin monivuotinen ohjelmasuunnittelu ja vuotuinen työohjelma;

d)

11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu Europolin toimintaa koskeva konsolidoitu vuosikertomus;

e)

68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komission laatima arviointikertomus.

4.   Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä voi pyytää muita asiaankuuluvia asiakirjoja, jotka ovat tarpeen sen Europolin toiminnan poliittiseen valvontaan liittyvien tehtävien täyttämiseksi, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1049/2001 (23) muuta johdu ja rajoittamatta tämän asetuksen 52 ja 67 artiklan soveltamista.

5.   Yhteinen valvontaryhmä voi laatia päätelmät Europolin toiminnan poliittisesta valvonnasta ja toimittaa ne Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentti toimittaa ne edelleen tiedoksi neuvostolle, komissiolle ja Europolille.

52 artikla

Euroopan parlamentin pääsy tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä

1.   Jotta Euroopan parlamentti voisi toteuttaa Europolin toiminnan parlamentaarista valvontaa 51 artiklan mukaisesti, sille sen pyynnöstä myönnettävä pääsy arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä, on toteutettava 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

2.   Euroopan parlamentin pääsyn EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä, on oltava yhdenmukaista Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä 12 päivänä maaliskuuta 2014 tehdyn, neuvoston hallussa olevien, muita kysymyksiä kuin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevien turvallisuusluokiteltujen tietojen toimittamista Euroopan parlamentille ja niiden käsittelemistä Euroopan parlamentissa koskevan toimielinten välisen sopimuksen (24) kanssa sekä tämän asetuksen 67 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaista.

3.   Euroopan parlamentin pääsyä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin koskevia tarpeellisia yksityiskohtia säännellään Europolin ja Euroopan parlamentin välillä tehtyjen käytännön järjestelyjen mukaisesti.

IX LUKU

HENKILÖSTÖ

53 artikla

Yleiset säännökset

1.   Europolin henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanemiseksi annettuja säännöksiä, jotka unionin toimielimet ovat yhdessä hyväksyneet, lukuun ottamatta henkilöstöä, joka on 1 päivänä toukokuuta 2017 palveluksessa Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemällä työsopimuksella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 73 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tällaisiin työsopimuksiin sovelletaan edelleen 3 päivänä joulukuuta 1998 annettua neuvoston säädöstä.

2.   Europolin henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja/tai sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Hallintoneuvostolle tiedotetaan vuosittain pääjohtajan tekemistä toistaiseksi voimassa olevista työsopimuksista. Hallintoneuvosto päättää, mihin henkilöstötaulukon mukaisiin tilapäisiin tehtäviin voidaan ottaa ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä. Tällaisiin tehtäviin palkattava henkilöstö otetaan palvelukseen väliaikaisina toimihenkilöinä ainoastaan määräaikaisella työsopimuksella, joka voidaan uusia kerran määräajaksi.

54 artikla

Pääjohtaja

1.   Pääjohtaja otetaan palvelukseen Europolin väliaikaisena toimihenkilönä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.   Neuvosto nimittää pääjohtajan hallintoneuvoston laatiman ehdokkaiden esivalintaluettelon perusteella avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn päätteeksi.

Esivalintaluettelon laatii hallintoneuvoston perustama valintalautakunta, joka koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä jäsenistä sekä komission edustajasta.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä Europolia edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Neuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua Euroopan parlamentin toimivaltaiseen valiokuntaan, joka tämän jälkeen antaa ei-sitovan lausunnon.

3.   Pääjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii yhdessä hallintoneuvoston kanssa arvion, jossa otetaan huomioon

a)

arviointi siitä, miten pääjohtaja on suoriutunut tehtävistään; ja

b)

Europolin tulevat tehtävät ja haasteet.

4.   Neuvosto voi hallintoneuvoston ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään neljäksi vuodeksi.

5.   Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan ehdottaa neuvostolle toimitusjohtajan toimikauden jatkamista. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaisen määräajan pidentämistä Euroopan parlamentin toimivaltaiseen valiokuntaan.

6.   Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua kyseisen toimen valintamenettelyyn.

7.   Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan neuvoston päätöksellä, jonka se tekee hallintoneuvoston ehdotuksen perusteella. Päätöksestä ilmoitetaan Euroopan parlamentille.

8.   Hallintoneuvosto tekee päätökset neuvostolle tehtävistä ehdotuksista, jotka koskevat pääjohtajan nimittämistä, toimikauden jatkamista tai virasta erottamista, äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

55 artikla

Apulaispääjohtajat

1.   Pääjohtajaa avustaa kolme apulaispääjohtajaa. Pääjohtaja määrittelee heidän tehtävänsä.

2.   Apulaispääjohtajiin sovelletaan 54 artiklaa. Pääjohtajaa kuullaan ennen apulaispääjohtajien nimittämistä, toimikauden jatkamista tai virasta erottamista.

56 artikla

Kansalliset asiantuntijat

1.   Europol voi käyttää kansallisia asiantuntijoita.

2.   Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä Europolin palvelukseen.

X LUKU

VARAINHOITOSÄÄNNÖKSET

57 artikla

Talousarvio

1.   Europolin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Europolin talousarvioon.

2.   Europolin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Europolin tulot muodostuvat unionin yleiseen talousarvioon otettavasta unionin rahoitusosuudesta, muita resursseja kuitenkaan rajoittamatta.

4.   Europol voi saada unionin rahoitusta valtuutussopimusten sekä kertaluonteisten avustusten muodossa 61 artiklassa tarkoitettujen varainhoitosääntöjensä ja unionin politiikkoja tukevien asianomaisten välineiden mukaisesti.

5.   Europolin menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

6.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia laajamittaisia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa useisiin vuosieriin.

58 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Pääjohtaja laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle joka vuosi ehdotuksen ennakkoarvioksi Europolin seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista, mihin sisältyy henkilöstötaulukko.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy tähän ennakkoarvioehdotukseen perustuvan väliaikaisen ennakkoarvion Europolin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten ja toimittaa sen komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

3.   Hallintoneuvosto toimittaa Europolin tuloja ja menoja koskevan lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

4.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

5.   Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää esitykseen unionin yleiseksi talousarvioksi määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän, ja se toimittaa talousarvioesityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.   Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Europolille annettavaa unionin rahoitusosuutta koskevat määrärahat.

7.   Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat Europolin henkilöstötaulukon.

8.   Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9.   Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus Europolin talousarvioon, sovelletaan delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013.

59 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Pääjohtaja vastaa Europolin talousarvion toteuttamisesta.

2.   Pääjohtaja toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta merkittävät tiedot.

60 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.   Europolin tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (N + 1) 1 päivänä maaliskuuta.

2.   Europol toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 31 päivänä maaliskuuta.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa Europolin vuoden N alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 31 päivänä maaliskuuta.

4.   Saatuaan Europolin vuoden N alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (25) 148 artiklan mukaisesti Europolin tilinpitäjä laatii Europolin mainitun vuoden lopullisen tilinpäätöksen. Pääjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon Europolin vuoden N lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Europolin tilinpitäjä toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja 5 kohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille viimeistään vuoden N + 1 1 päivänä heinäkuuta.

7.   Vuoden N lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 15 päivänä marraskuuta.

8.   Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.   Pääjohtaja antaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 109 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki vuotta N koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

10.   Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle ennen vuoden N + 2 15 päivää toukokuuta vastuuvapauden vuoden N talousarvion toteuttamisesta.

61 artikla

Varainhoitosäännöt

1.   Hallintoneuvosto hyväksyy Europoliin sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013 ainoastaan, jos Europolin toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

2.   Europol voi myöntää avustuksia 4 artiklassa tarkoitettujen tehtävien täyttämiseen.

3.   Europol voi ilman ehdotuspyyntöä myöntää jäsenvaltioille avustuksia niiden rajatylittävien operaatioiden ja tutkimusten suorittamista varten sekä koulutuksen järjestämistä varten 4 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.

4.   Yhteisten tutkintaryhmien toimille annettavan taloudellisen tuen osalta Europol ja Eurojust laativat yhdessä säännöt ja edellytykset tällaista tukea koskevien hakemusten käsittelylle.

XI LUKU

ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

62 artikla

Oikeudellinen asema

1.   Europol on unionin virasto. Se on oikeushenkilö.

2.   Europolilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen oikeuden mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Europol voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

3.   Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista tehdyn pöytäkirjan N:o 6, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 6’, mukaisesti Europolin kotipaikka on Haag.

63 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1.   Europoliin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.

2.   Yhteyshenkilöiden ja heidän perheenjäsentensä erioikeuksia ja vapauksia säännellään Alankomaiden kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka ovat tarpeen yhteyshenkilöiden tehtävien moitteetonta suorittamista varten.

64 artikla

Kielijärjestelyt

1.   Europoliin sovelletaan asetuksessa N:o 1 (26) vahvistettuja säännöksiä.

2.   Hallintoneuvosto päättää Europolin sisäisistä kielijärjestelyistä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii Europolin toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

65 artikla

Avoimuus

1.   Europolin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2016 yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta Europolin asiakirjoihin.

3.   Päätöksistä, jotka Europol on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

4.   Europol julkaisee verkkosivustollaan luettelon hallintoneuvoston jäsenistä sekä yhteenvedot hallintoneuvoston kokousten tuloksista. Yhteenvetojen julkaiseminen jätetään tekemättä tai sitä rajoitetaan väliaikaisesti tai pysyvästi, jos niiden julkaiseminen vaarantaa Europolin tehtävien hoitamisen, kun otetaan huomioon sen pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet ja Europolin toiminnallinen luonne.

66 artikla

Petostentorjunta

1.   Helpottaakseen asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaa Europol liittyy viimeistään 30 päivänä lokakuuta 2017 Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen (27) ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan Europolin kaikkiin työntekijöihin.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien Europolilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3.   OLAF voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, sen selvittämiseksi, onko Europolin myöntämiin avustuksiin tai sen tekemiin sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. Tällaiset tutkimukset suoritetaan asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (28) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti.

4.   Europolin unionin elinten, kolmansien maiden viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja yksityisten osapuolten kanssa tekemissä käytännön järjestelyissä sekä sen sopimuksissa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on nimenomaisesti annettava tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

67 artikla

Arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt

1.   Europol laatii säännöt pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien noudattamisesta sekä arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamisesta.

2.   Europol laatii EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt, joiden on oltava päätöksen 2013/488/EU mukaiset, jotta tällaisille tiedoille voidaan varmistaa vastaavan tasoinen suoja.

68 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.   Komissio varmistaa 1 päivään toukokuuta 2022 mennessä ja sen jälkeen joka viides vuosi, että toteutetaan arviointi, joka koskee erityisesti Europolin ja sen toimintatapojen vaikutuksia, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa voidaan tarkastella erityisesti tarvetta muuttaa Europolin rakennetta, toimintaa, toimialoja ja tehtäviä sekä tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

2.   Komissio toimittaa arviointikertomuksen hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto antaa arviointikertomusta koskevat huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottamispäivästä. Tämän jälkeen komissio toimittaa lopullisen arviointikertomuksen sekä komission päätelmät ja kertomuksen liitteenä olevat hallintoneuvoston huomautukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja hallintoneuvostolle. Arviointikertomuksen keskeiset tulokset julkistetaan soveltuvin osin.

69 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

Europolin toiminta kuuluu Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusten alaisuuteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

70 artikla

Toimipaikka

Alankomaiden kuningaskunnan Europolille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä Alankomaiden kuningaskunnassa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan Europolin ja Alankomaiden kuningaskunnan välisessä sopimuksessa pöytäkirjan N:o 6 mukaisesti.

XII LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

71 artikla

Oikeusseuraanto

1.   Tällä asetuksella perustettu Europol on päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin oikeusseuraaja kaikkien sen tekemien sopimusten, sitä velvoittavien sitoumusten ja kaiken sen hankkiman omaisuuden suhteen.

2.   Tämä asetus ei vaikuta niiden sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2009/371/YOS perustettu Europol on tehnyt ennen 13 päivää kesäkuuta 2016, eikä niiden sopimusten sitovuuteen, jotka Europol-yleissopimuksella perustettu Europol on tehnyt ennen 1 päivää tammikuuta 2010.

72 artikla

Hallintoneuvostoa koskevat siirtymäkauden järjestelyt

1.   Päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla perustetun hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy 1 päivänä toukokuuta 2017.

2.   Kesäkuun 13 päivän 2016 ja 1 päivän toukokuuta 2017 välisenä aikana päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto:

a)

hoitaa hallintoneuvoston tehtäviä tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti;

b)

laatii hyväksymistä varten säännöt, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista Europol-asiakirjoihin tämän asetuksen 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sekä tämän asetuksen 67 artiklassa tarkoitetut säännöt;

c)

laatii kaikki tämän asetuksen soveltamista varten tarvittavat välineet, erityisesti IV lukuun liittyvät toimenpiteet; ja

d)

tarkistaa päätöksen 2009/371/YOS nojalla hyväksymänsä sisäiset säännöt ja toimenpiteet, jotta tämän asetuksen 10 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto voi tehdä niistä tämän asetuksen 76 artiklassa tarkoitetun päätöksen.

3.   Komissio toteuttaa viipymättä 13 päivän kesäkuuta 2016 jälkeen tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 10 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto aloittaa toimintansa 1 päivänä toukokuuta 2017.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2016 niiden henkilöiden nimet, jotka ne ovat nimittäneet hallintoneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi 10 artiklan mukaisesti.

5.   Tämän asetuksen 10 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa 1 päivänä toukokuuta 2017. Tässä kokouksessa se tekee tarvittaessa 76 artiklassa tarkoitetut päätökset.

73 artikla

Pääjohtajaa, apulaisjohtajia ja henkilöstöä koskevat siirtymäkauden järjestelyt

1.   Päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitetty Europolin johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen 16 artiklassa säädettyjä pääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina. Jos toimikausi päättyy 13 päivän kesäkuuta 2016 ja 1 päivän toukokuuta 2017 välisenä aikana, sitä jatketaan ilman eri toimenpiteitä 1 päivään toukokuuta 2018 saakka.

2.   Jos päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitetty johtaja ei halua tai voi jatkaa tehtävässä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto nimeää virkaa tekevän pääjohtajan hoitamaan pääjohtajalle osoitettuja tehtäviä enintään 18 kuukauden ajan, kunnes tämän asetuksen 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu nimitys on tehty.

3.   Päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitettyihin apulaisjohtajiin sovelletaan tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa.

4.   Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu viranomainen tarjoaa kyseisten palvelussuhteen ehtojen mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta väliaikaisena tai sopimussuhteisena toimihenkilönä henkilöille, jotka ovat 1 päivänä toukokuuta 2017 palveluksessa Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemällä toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella paikallisena toimihenkilönä. Sopimustarjous perustuu niiden tehtävien arviointiin, joita väliaikainen tai sopimussuhteinen toimihenkilö suorittaisi. Kyseinen sopimus tulee voimaan viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2018. Toimihenkilö, joka ei hyväksy tässä kohdassa tarkoitettua tarjousta, voi olla edelleen 53 artiklan 1 kohdan mukaisessa sopimussuhteessa Europolin kanssa.

74 artikla

Talousarviota koskevat siirtymäsäännökset

Päätöksen 2009/371/YOS 42 artiklan nojalla hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely toteutetaan kyseisen päätöksen 43 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

XIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

75 artikla

Korvaaminen ja kumoaminen

1.   Korvataan päätökset 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo, 1 päivästä toukokuuta 2017.

Tämän vuoksi kumotaan päätökset 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS 1 päivästä toukokuuta 2017.

2.   Viittauksia 1 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo.

76 artikla

Hallintoneuvoston hyväksymien sisäisten sääntöjen voimassaolo

Hallintoneuvoston päätöksen 2009/371/YOS nojalla hyväksymät sisäiset säännöt ja toimenpiteet pysyvät voimassa 1 päivän toukokuuta 2017 jälkeen, jollei hallintoneuvosto tämän asetuksen soveltamiseksi toisin päätä.

77 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2017.

Edellä olevaa 71, 72 ja 73 artiklaa sovelletaan kuitenkin 13 päivästä kesäkuuta 2016 [tämän asetuksen voimaantulopäivä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä toukokuuta 2016.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. A. HENNIS-PLASSCHAERT


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 10. maaliskuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11 päivänä toukokuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston päätös 2009/371/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37).

(3)  EYVL C 316, 27.11.1995, s. 1.

(4)  EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

(5)  Neuvoston päätös 2009/934/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 6).

(6)  Neuvoston päätös 2009/935/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 12).

(7)  Neuvoston päätös 2009/936/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, Europolin analyysitietokantoja koskevien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 14).

(8)  Neuvoston päätös 2009/968/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, Europolin tietojen luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen hyväksymisestä (EUVL L 332, 17.12.2009, s. 17).

(9)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(10)  Neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1969, niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmien määräämisestä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan, 13 artiklan toisen kohdan ja 14 artiklan määräyksiä (EYVL L 74, 27.3.1969, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(13)  Euroopan neuvoston ministerikomitean jäsenvaltioille antama suositus N:o R (87) 15 henkilötietojen käyttöä poliisialalla koskevasta sääntelystä, 17.9.1987.

(14)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(15)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(16)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(18)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

(19)  Neuvoston säädös, annettu 3 päivänä joulukuuta 1998, Europolin henkilöstösäännöt (EYVL C 26, 30.1.1999, s. 23).

(20)  Neuvoston päätös 2005/511/YOS, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi (EUVL L 185, 16.7.2005, s. 35).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15).

(22)  Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(24)  EUVL C 95, 1.4.2014, s. 1.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(26)  Asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58).

(27)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(28)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE I

LUETTELO 3 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUISTA RIKOLLISUUDEN MUODOISTA

terrorismi,

järjestäytynyt rikollisuus,

laiton huumausainekauppa,

rahanpesu,

ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvät rikokset,

maahanmuuttajien salakuljetus,

ihmiskauppa,

varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus,

tahallinen henkirikos, pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen,

ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa,

ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangin ottaminen,

rasismi ja muukalaisviha,

ryöstö ja törkeä varkaus,

kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden, laiton kauppa,

kavallus ja petos,

unionin taloudellisia etuja vahingoittavat rikokset,

sisäpiirikauppa ja finanssimarkkinoiden manipulointi,

ryöstön tapainen kiristys sekä kiristys,

tuotteiden luvaton väärentäminen ja jäljentäminen,

hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä,

rahan ja maksuvälineiden väärentäminen,

tietotekniikkarikollisuus,

lahjonta,

laiton ase-, ammus- ja räjähteiden kauppa,

uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa,

uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa,

ympäristörikollisuus, mukaan lukien alusten aiheuttama meren pilaantuminen,

hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa,

seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen riisto, mukaan lukien lasten hyväksikäyttöön liittyvä materiaali ja lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin,

joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset.


LIITE II

A.   Henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ristiintarkistamista varten

1.

Ristiintarkistamista varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin:

a)

henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)

henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tiedot saavat sisältää vain seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja:

a)

sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja tarvittaessa salanimi tai peitenimi;

b)

syntymäaika ja -paikka;

c)

kansalaisuus;

d)

sukupuoli;

e)

asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;

f)

sosiaaliturvanumerot, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot; ja

g)

tarvittaessa muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarvittavat tuntomerkit, erityisesti mahdolliset objektiivisesti havaittavat ja muuttumattomat fyysiset tuntomerkit, kuten sormenjälkitiedot ja DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta).

3.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä voidaan kerätä ja käsitellä seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja:

a)

rikokset, epäillyt rikokset sekä niiden (väitetty) tapahtuma-aika ja -paikka ja tekotapa;

b)

näiden rikosten teossa käytetyt tai mahdollisesti käytetyt keinot, myös oikeushenkilöitä koskevat tiedot;

c)

asiaa käsittelevät viranomaiset ja niiden käyttämät asiakirjojen numerot;

d)

epäily henkilön kuulumisesta rikollisjärjestöön;

e)

rikostuomiot, sikäli kuin on kyse Europolin toimivaltaan kuuluvista rikoksista;

f)

tietojen tallentaja.

Nämä tiedot voidaan toimittaa Europolille myös siinä tapauksessa, että niissä ei vielä viitata henkilöihin.

4.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia täydentäviä tietoja, jotka Europolilla tai kansallisilla yksiköillä on hallussaan, voidaan luovuttaa muille kansallisille yksiköille tai Europolille niiden pyynnöstä. Kansallisten yksiköiden on tietoja luovuttaessaan noudatettava kansallista lainsäädäntöä.

5.

Jos asianomaista henkilöä koskevasta menettelystä luovutaan lopullisesti tai häneen kohdistuneet syytteet hylätään lopullisesti, sitä asiaa koskevat tiedot, jota kyseinen päätös koskee, on poistettava.

B.   Henkilötietoluokat sekä rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 18 artiklan 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja strategisia tai aihekohtaisia analyyseja sekä operatiivisia analyyseja varten taikka tietojenvaihdon helpottamista varten

1.

Strategisia tai aihekohtaisia analyyseja sekä operatiivisia analyyseja varten taikka jäsenvaltioiden, Europolin, muiden unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välisen tietojenvaihdon helpottamista varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin:

a)

henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)

henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia;

c)

henkilöt, jotka voidaan kutsua todistamaan käsiteltävinä oleviin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa tai sitä seuraavassa rikosoikeudenkäynnissä;

d)

käsiteltävinä olevien rikosten uhrit tai henkilöt, joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja;

e)

henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan; ja

f)

henkilöt, jotka voivat antaa tietoja käsiteltävinä olevista rikoksista.

2.

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta voidaan kerätä seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja sekä niihin liittyviä hallinnollisia tietoja:

a)

henkilötiedot:

i)

nykyinen sukunimi ja entiset sukunimet;

ii)

nykyiset ja entiset etunimet;

iii)

tyttönimi;

iv)

isän nimi (jos tarpeen tunnistamista varten);

v)

äidin nimi (jos tarpeen tunnistamista varten);

vi)

sukupuoli;

vii)

syntymäaika;

viii)

syntymäpaikka;

ix)

kansalaisuus;

x)

siviilisääty;

xi)

peitenimi;

xii)

kutsumanimi;

xiii)

omaksuttu tai väärä nimi;

xiv)

nykyinen ja entinen asuinpaikka ja/tai kotipaikka;

b)

fyysinen kuvaus:

i)

fyysinen kuvaus;

ii)

erityiset tuntomerkit (merkit/arvet/tatuoinnit jne.);

c)

tunnistuskeinot:

i)

henkilöasiakirjat/ajokortti;

ii)

kansallisen henkilökortin/passin numero;

iii)

kansallinen henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus, jos se on käytettävissä;

iv)

kuvat ja muut ulkonäköä koskevat tiedot;

v)

rikoslaboratorion käyttöön tarkoitetut tunnistetiedot kuten sormenjäljet, DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta), ääniprofiili, veriryhmä, hammastiedot;

d)

ammatti ja erityistaidot:

i)

nykyinen työpaikka ja ammatti;

ii)

entinen työpaikka ja ammatti;

iii)

koulutus (koulu/yliopisto/ammattioppilaitos);

iv)

pätevyys;

v)

erityistaidot ja muut tiedon alueet (kielet/muu);

e)

taloudelliset ja raha-asioita koskevat tiedot:

i)

raha-asioita koskevat tiedot (pankkitilit ja koodit, luottokortit jne.);

ii)

käteisvarat;

iii)

osakkeet / muut varat;

iv)

omaisuustiedot;

v)

yhteydet yrityksiin;

vi)

pankki- ja luottotiedot;

vii)

verotuksellinen asema;

viii)

muut asianomaisen henkilön raha-asioiden hoitoa koskevat tiedot;

f)

käyttäytymistä koskevat tiedot:

i)

elämäntyyli (kuten yli varojensa eläminen) ja jokapäiväinen elämä;

ii)

liikkuminen;

iii)

paikat, joissa asianomaisella on tapana käydä;

iv)

aseet ja muut vaaralliset välineet;

v)

vaarallisuusluokitus;

vi)

erityiset riskit, kuten pakenemisen todennäköisyys, kaksoisagenttien käyttö, yhteydet lainvalvontaviranomaisiin;

vii)

rikoksiin liittyvät piirteet ja profiilit;

viii)

huumausaineiden väärinkäyttö;

g)

henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka avustavat häntä, mukaan lukien yhteyden tai avustamisen tyyppi ja luonne;

h)

asianomaisen henkilön käyttämät viestintävälineet, kuten puhelin (kiinteä/matkapuhelin), faksi, hakulaite, sähköposti, postiosoitteet, internetyhteys tai -yhteydet;

i)

asianomaisen henkilön käyttämät kulkuneuvot, kuten ajoneuvot, veneet ja lentokoneet, sekä näiden kulkuneuvojen tunnistetiedot (rekisterinumerot);

j)

tiedot rikollisesta toiminnasta:

i)

aikaisemmat tuomiot;

ii)

epäilty osallisuus rikolliseen toimintaan;

iii)

tekotavat;

iv)

keinot, joita on käytetty tai voidaan käyttää rikosten valmistelussa ja/tai tekemisessä;

v)

rikollisryhmien/-järjestöjen jäsenyys ja asema ryhmässä/järjestössä;

vi)

tehtävä rikollisjärjestössä;

vii)

rikollisen toiminnan maantieteellinen ulottuvuus;

viii)

tutkinnan kuluessa kerätty aineisto, kuten videot ja valokuvat;

k)

viittaukset muihin tietokantoihin, joissa asianomaista henkilöä koskevia tietoja säilytetään:

i)

Europol;

ii)

poliisi-/tulliviranomaiset;

iii)

muut täytäntöönpanoviranomaiset;

iv)

kansainväliset järjestöt;

v)

julkisyhteisöt;

vi)

yksityiset yhteisöt;

l)

tiedot, jotka koskevat e ja j alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin liittyviä oikeushenkilöitä:

i)

oikeushenkilön nimi;

ii)

sijainti;

iii)

perustamispäivämäärä ja -paikka;

iv)

hallinnollinen rekisteröintinumero;

v)

oikeudellinen muoto;

vi)

pääoma;

vii)

toiminta-alue;

viii)

kansalliset ja kansainväliset tytäryhteisöt;

ix)

johtajat;

x)

yhteydet pankkeihin.

3.

Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla ’henkilöillä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan’, tarkoitetaan henkilöitä, joiden osalta on syytä uskoa, että 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia ja analyysin kannalta merkityksellisiä tietoja voidaan saada heidän kauttaan, edellyttäen, ettei näitä henkilöitä lueta kuuluviksi 1 kohdan a, b, c, d ja f alakohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin. ’Henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä’, ovat henkilöitä, joilla on satunnainen yhteys 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. ’Henkilöt, jotka ovat hänen seurassaan’, ovat henkilöitä, joilla on säännöllinen yhteys 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin.

Niitä henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, koskevat 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tallentaa tarpeellisina, jos on aihetta olettaa, että näitä tietoja tarvitaan analysoitaessa heidän suhdettaan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. Tässä yhteydessä on noudatettava seuraavaa:

a)

tällainen suhde on selvitettävä mahdollisimman pian;

b)

edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on poistettava viipymättä, jos olettamus tällaisen suhteen olemassaolosta osoittautuu perusteettomaksi;

c)

kaikki 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tallentaa, jos niitä henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, epäillään Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvan rikoksen tekemisestä tai jos heidät on tuomittu tällaisesta rikoksesta tai jos asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla on tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä tällaisen rikoksen;

d)

edellä 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja henkilöistä, jotka ovat yhteydessä niihin henkilöihin tai niiden henkilöiden seurassa, joihin asianomainen henkilö itse on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, ei saa tallentaa, lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat sitä, minkätyyppistä ja -luonteista on heidän yhteydessä tai seurassa olonsa 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden kanssa;

e)

jos edellisten alakohtien mukaiset selvitykset eivät ole mahdollisia, tämä on otettava huomioon päätettäessä myöhempiä analyyseja varten tapahtuvan tietojen tallentamisen tarpeellisuudesta ja laajuudesta.

4.

Sellaisen 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön osalta, joka on ollut jonkin tarkasteltavana olevan rikoksen uhri tai jonka voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhri, voidaan säilyttää tiedot, jotka luetellaan 2 kohdan a alakohdasta c alakohdan iii alakohtaan, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)

uhrin tunnistamista koskevat tiedot;

b)

uhriksi joutumisen syy;

c)

vahingot (fyysiset/taloudelliset/psykologiset/muut);

d)

henkilöllisyyden suojaaminen;

e)

mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa;

f)

edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai heidän kauttaan saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien tarvittaessa tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin, 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tunnistamista varten.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa tallentaa, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa henkilön asemaa uhrina tai mahdollisena uhrina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

5.

Sellaisten 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voidaan kutsua todistamaan käsiteltävinä oleviin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa tai sitä seuraavassa rikosoikeudenkäynnissä, voidaan säilyttää tiedot, jotka luetellaan 2 kohdan a alakohdasta c alakohdan iii alakohtaan, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)

tällaisilta henkilöiltä saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien analyysitietokantaan tallennetut tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin;

b)

henkilöllisyyden suojaaminen;

c)

suojelu ja sen antaja;

d)

uusi henkilöllisyys;

e)

mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa todistajana.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

6.

Sellaisten 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voivat antaa tietoja tarkasteltavina olevista rikoksista, voidaan säilyttää tiedot, jotka luetellaan 2 kohdan a alakohdasta c alakohdan iii alakohtaan, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)

koodatut henkilötiedot;

b)

toimitetun tiedon tyyppi;

c)

henkilöllisyyden suojaaminen;

d)

suojelu ja sen antaja;

e)

uusi henkilöllisyys;

f)

mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa;

g)

negatiiviset kokemukset;

h)

palkkiot (rahapalkkiot/palvelukset).

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa tiedonantajina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

7.

Jos analyysin aikana käy vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella ilmi, että henkilö olisi sisällytettävä muuhun tämän liitteen mukaiseen henkilöryhmään kuin siihen, johon hänet oli alun perin sijoitettu, Europol voi käsitellä ainoastaan niitä tätä henkilöä koskevia tietoja, jotka ovat sallittuja tässä uudessa ryhmässä, ja kaikki muut tiedot on poistettava.

Jos edellä mainittujen vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella käy ilmi, että henkilö olisi sisällytettävä kahteen tai useampaan tämän liitteen mukaiseen ryhmään, Europol voi käsitellä kaikissa näissä ryhmissä sallittuja tietoja.