Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

1. Perustetaan Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) lainvalvontaviranomaisten yhteistyön tukemiseksi unionissa.

2. Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja on sen seuraaja.

1. Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä, jolla ehkäistään ja torjutaan kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavia rikollisuuden muotoja, sellaisina kuin ne luetellaan liitteessä I.

2. Europolin tavoitteisiin kuuluu 1 kohdan lisäksi myös liitännäisrikosten käsittely. Liitännäisrikoksiksi katsotaan seuraavat:

1. Europolin on suoritettava seuraavat tehtävät 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi:

2. Europol laatii strategisia analyyseja ja uhka-arvioita auttaakseen neuvostoa ja komissiota vahvistamaan rikoksentorjuntaa koskevat unionin operatiiviset painopisteet. Europol myös avustaa näiden painopisteiden operatiivisessa täytäntöönpanossa.

3. Europol laatii strategisia analyyseja ja uhka-arvioita, joilla tuetaan operatiiviseen toimintaan ja sen tukemiseen kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevien voimavarojen tehokasta ja tuloksellista käyttöä.

4. Europol toimii euron väärentämisen torjunnan keskustoimistona neuvoston päätöksen 2005/511/YOS (20) mukaisesti. Europol myös edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisten tutkintaryhmien euron väärentämisen torjumiseksi toteuttamien toimenpiteiden koordinointia, tarvittaessa yhteistyössä unionin elinten ja kolmansien maiden viranomaisten kanssa.

1. Europolin henkilöstö voi osallistua yhteisten tutkintaryhmien toimintaan, jotka käsittelevät Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvaa rikollisuutta. Yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa on määritettävä edellytykset Europolin henkilöstön osallistumiselle ryhmään, ja sen on sisällettävä tiedot vastuuta koskevista säännöistä.

2. Europolin henkilöstö voi avustaa kaikessa yhteisen tutkintaryhmän toiminnassa ja tietojenvaihdossa kaikkien sen jäsenten kanssa sen jäsenvaltion laissa asetetuissa rajoissa, jonka alueella yhteinen tutkintaryhmä toimii.

3. Yhteiseen tutkintaryhmään osallistuva Europolin henkilöstö voi tämän asetuksen mukaisesti toimittaa kaikille ryhmän jäsenille tarvittavat tiedot, joita Europol on käsitellyt 18 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Europol ilmoittaa samanaikaisesti niiden jäsenvaltioiden, joilla on edustaja ryhmässä, sekä tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden kansallisille yksiköille.

4. Tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin Europol voi 18 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten käsitellä tiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumuksella ja vastuulla tietoja, jotka Europolin henkilöstö on saanut yhteisen tutkintaryhmän jäsenenä.

5. Jos Europolilla on aihetta olettaa, että yhteisen tutkintaryhmän perustaminen voisi tuoda johonkin tutkintaan lisäarvoa, se voi ehdottaa tätä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja toteuttaa toimenpiteitä avustaakseen sitä yhteisen tutkintaryhmän perustamisessa.

1. Kun Europol katsoo, että jossakin yksittäisessä tapauksessa olisi aloitettava rikostutkinta sen tavoitteiden puitteisiin kuuluvan rikoksen osalta, se pyytää kansallisten yksiköiden välityksellä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia aloittamaan, toteuttamaan tai koordinoimaan rikostutkinnan.

2. Kansallisten yksiköiden on ilmoitettava Europolille viipymättä 1 kohdan mukaista pyyntöä koskevasta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten päätöksestä.

3. Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät olla hyväksymättä 1 kohdan mukaista Europolin pyyntöä, niiden on ilmoitettava Europolille päätöksensä perustelut viipymättä, mieluiten kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Perustelut voidaan kuitenkin jättää esittämättä, jos niiden esittäminen

4. Europol ilmoittaa välittömästi Eurojustille 1 kohdan mukaisista pyynnöistä ja 2 kohdan mukaisista jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksistä.

1. Jäsenvaltioiden ja Europolin on tehtävä keskinäistä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi.

2. Kunkin jäsenvaltion on perustettava tai nimettävä kansallinen yksikkö, joka toimii yhteyselimenä Europolin ja jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välillä. Kunkin jäsenvaltion on nimitettävä virkamies kansallisen yksikkönsä päälliköksi.

3. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallinen yksikkö on kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen suorittamaan tässä asetuksessa kansallisille yksiköille säädetyt tehtävät ja erityisesti että sillä on pääsy kansallisiin lainvalvontatietoihin ja muihin Europolin kanssa tehtävän yhteistyön kannalta olennaisiin tietoihin.

4. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä kansallisen yksikkönsä organisaatio ja henkilöstö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

5. Kansallinen yksikkö on 2 kohdan mukaisesti Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin valtuuttaa toimivaltaiset viranomaisensa olemaan suoraan yhteydessä Europoliin jäsenvaltioiden määrittämin edellytyksin, mukaan lukien kansallisen yksikön osallistuminen etukäteen. Europol ilmoittaa kansalliselle yksikölle samalla kaikista Europolin ja toimivaltaisten viranomaisten välisen suoran yhteydenpidon yhteydessä vaihdetuista tiedoista, ellei kansallinen yksikkö ilmoita, ettei sille tarvitse ilmoittaa tällaisia tietoja.

6. Kunkin jäsenvaltion on kansallisen yksikkönsä tai, jollei 5 kohdasta muuta johdu, toimivaltaisen viranomaisen kautta erityisesti

7. Rajoittamatta sitä, miten jäsenvaltiot huolehtivat velvollisuudestaan pitää yllä lakia ja järjestystä sekä turvata sisäinen turvallisuus, jäsenvaltioita ei saa missään erityistapauksessa velvoittaa toimittamaan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti tietoja, jotka

Jäsenvaltioiden on kuitenkin toimitettava tiedot heti, kun tiedot lakkaavat kuulumasta ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdan soveltamisalaan.

8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (21) nojalla perustetut rahanpesun selvittelykeskukset saavat tehdä kansallisten yksiköidensä välityksellä yhteistyötä Europolin kanssa analyysien osalta toimeksiantonsa ja toimivaltansa rajoissa.

9. Kansallisten yksiköiden päälliköiden on kokoonnuttava säännöllisesti, erityisesti keskustelemaan Europolin kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön yhteydessä esiin tulevista ongelmista ja ratkomaan niitä.

10. Jäsenvaltioiden on vastattava kuluista, jotka aiheutuvat kansallisten yksiköiden yhteydenpidosta Europoliin, eikä niitä veloiteta Europolilta, yhteysmaksuja lukuun ottamatta.

11. Europol laatii vuosikertomuksen tiedoista, jotka kukin jäsenvaltio on toimittanut 6 kohdan a alakohdan mukaisesti hallintoneuvoston määrittelemien määrällisten ja laadullisten arviointiperusteiden pohjalta. Vuosikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

1. Kunkin kansallisen yksikön on lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yhteyshenkilöt ovat heidät lähettäneen jäsenvaltion lainsäädännön alaisia.

2. Yhteyshenkilöt muodostavat Europolin kansalliset yhteystoimistot, ja heidän kansalliset yksikkönsä antavat heille tehtäväksi edustaa näiden yksiköiden etuja Europolissa heidät lähettäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja Europolin hallintoon sovellettavien säännösten mukaisesti.

3. Yhteyshenkilöt avustavat Europolin ja jäsenvaltioidensa välisessä tietojenvaihdossa.

4. Yhteyshenkilöt avustavat jäsenvaltioidensa ja muiden jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteyshenkilöiden välisessä tietojenvaihdossa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisessa kahdenvälisessä tietojenvaihdossa voidaan käyttää Europolin infrastruktuuria kansallisen lainsäädännön mukaisesti, myös silloin kun on kyse rikoksista, joiden käsittely ei kuulu Europolin tavoitteiden puitteisiin. Kaikessa tällaisessa tietojenvaihdossa on noudatettava sovellettavaa unionin lainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä.

5. Hallintoneuvosto määrittää yhteyshenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa Europoliin. Yhteyshenkilöillä on tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat 63 artiklan 2 kohdan mukaiset erioikeudet ja vapaudet.

6. Europol huolehtii siitä, että yhteyshenkilöille tiedotetaan kaikesta sen toiminnasta ja että heidät otetaan mukaan kaikkeen sen toimintaan, siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

7. Europol kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat tarvittavien tilojen antamisesta jäsenvaltioiden käyttöön Europolin toimitiloissa ja tarvittavan tuen antamisesta yhteyshenkilöille, jotta nämä voivat suorittaa tehtävänsä. Kaikista muista yhteyshenkilöiden nimeämisestä sekä heidän varusteistaan aiheutuvista kustannuksista vastaa heidät lähettävä jäsenvaltio, jolleivät Euroopan parlamentti ja neuvosto toisin päätä hallintoneuvoston suosituksen perusteella.

1. Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta. Kullakin edustajalla on äänioikeus.

2. Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään ottaen huomioon heidän lainvalvontayhteistyön tuntemuksensa.

3. Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on oltava varajäsen, joka nimitetään ottaen huomioon 2 kohdassa asetettu kriteeri. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän ollessa poissa.

Sukupuolten tasapuolista edustusta hallintoneuvostossa koskeva periaate on myös otettava huomioon.

4. Hallintoneuvoston jäsenyys kestää neljä vuotta, mikä ei vaikuta jäsenvaltioiden ja komission oikeuteen lopettaa edustajiensa ja näiden varajäsenten toimeksianto. Toimikautta voidaan jatkaa.

2. Jos hallintoneuvosto katsoo, että se on Europolin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellista, se voi ehdottaa neuvostolle, että tämä kiinnittää komission huomion 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen tarpeeseen tai siihen, että tarvitaan suositus päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritetään olosuhteet, joissa tällainen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja tämän toimivallan mahdollisen siirron edelleen ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

1. Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta asiakirjan, joka sisältää Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisen työohjelman, pääjohtajan esittämän luonnoksen perusteella ottaen huomioon komission lausunnon ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun osalta kuultuaan yhteisparlamentaarista valvontaryhmää. Hallintoneuvosto toimittaa asiakirjan neuvostolle, komissiolle ja yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle.

2. Monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on myös esitettävä resurssisuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma. Siihen on sisällytettävä strategia suhteista kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu on pantava täytäntöön vuotuisten työohjelmien avulla ja se on tarvittaessa saatettava ajan tasalle ulkoisten ja sisäisten arviointien tulosten perusteella. Näiden arviointien päätelmät on tarvittaessa otettava huomioon myös seuraavan vuoden vuotuisessa työohjelmassa.

3. Vuotuiseen työohjelmaan on sisällytettävä yksityiskohtaiset tavoitteet, odotettavissa olevat tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen monivuotisen ohjelmasuunnittelun kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4. Hallintoneuvosto muuttaa vuotuista työohjelmaa, jos Europolille annetaan uusi tehtävä vuotuisen työohjelman hyväksymisen jälkeen.

5. Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen, jota sovelletaan hyväksyttäessä alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

1. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan niiden kolmen jäsenvaltion ryhmän keskuudesta, jotka ovat yhdessä laatineet neuvoston 18 kuukauden ohjelman. He toimivat tehtävässään neuvoston ohjelmaa vastaavan 18 kuukauden ajan. Jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan jäsenyys hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimiessaan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, myös heidän toimikautensa päättyy samaan aikaan ilman eri toimenpiteitä.

2. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

3. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

3. Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4. Hallintoneuvosto voi kutsua kenet tahansa henkilön, jonka lausunnolla voi olla merkitystä keskustelussa, tarvittaessa myös yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän edustajan, osallistumaan kokouksiin tarkkailijana ilman äänioikeutta.

5. Hallintoneuvoston jäsenillä tai varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

1. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 50 artiklan 2 kohdan, 54 artiklan 8 kohdan ja 64 artiklan soveltamista.

2. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää kyseisen jäsenen äänioikeutta.

4. Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

1. Pääjohtaja vastaa Europolin hallinnosta. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission tai hallintoneuvoston toimivaltaa.

5. Pääjohtaja vastaa Europolille tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta ja erityisesti

2. Europol voi suoraan hakea ja käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin julkisista lähteistä, internet ja julkiset tiedot mukaan lukien.

3. Jos Europolilla on unionin säädösten taikka kansainvälisten tai kansallisten säädösten nojalla oikeus tehdä tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen hakuja kansallisista, unionin tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, se voi tällä tavoin hakea ja käsitellä tietoja, mukaan lukien henkilötietoja, jos tämä on sen tehtävien hoitamiseksi tarpeen. Europolin pääsyä näihin tietoihin ja niiden käyttöä säännellään sovellettavilla unionin taikka kansainvälisten tai kansallisten oikeudellisten välineiden säännöksillä, siltä osin kuin niihin sisältyvät tietoihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevat säännöt ovat tiukempia kuin tässä asetuksessa vahvistetut säännöt. Pääsy tällaisiin tietojärjestelmiin on vain asianmukaisesti valtuutetuilla Europolin henkilöstön jäsenillä, ja vain siltä osin kuin se on tarpeellista ja oikeasuhteista heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

1. Europol voi käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, siltä osin kuin on tarpeen sen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.

2. Henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan seuraavia tarkoituksia varten:

3. Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu käsittely operatiivisia analyyseja varten suoritetaan operatiivisia analyyseja koskevien hankkeiden avulla, ja niihin sovelletaan seuraavia erityistakeita:

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa käsittelyssä on noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä tietosuojatakeita. Europol dokumentoi asianmukaisesti kyseiset käsittelytoimet. Dokumentointi on asetettava pyynnöstä tietosuojavastaavan ja Euroopan tietosuojavaltuutetun saataville käsittelytoimien lainmukaisuuden tarkastamista varten.

5. Eri henkilötietoluokat ja ne rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä kutakin 2 kohdassa mainittua tarkoitusta varten, luetellaan liitteessä II.

6. Europol voi tilapäisesti käsitellä tietoja sen selvittämiseksi, ovatko ne merkityksellisiä sen tehtävien kannalta ja, jos näin on, minkä 2 kohdan mukaisen tarkoituksen kannalta ne ovat merkityksellisiä. Hallintoneuvosto täsmentää pääjohtajan ehdotuksesta ja Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan tällaisten tietojen käsittelyä sekä erityisesti niihin pääsyä ja käyttöä koskevat ehdot samoin kuin tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevat määräajat, jotka eivät saa ylittää kuutta kuukautta, ottaen asianmukaisesti huomioon 28 artiklassa tarkoitetut periaatteet.

7. Hallintoneuvosto hyväksyy Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan tarvittaessa ohjeet, joissa täsmennetään tietojenkäsittelyä koskevat menettelyt 2 kohdassa lueteltuja tarkoituksia varten 11 artiklan 1 kohdan q alakohdan mukaisesti.

1. Edellä 18 artiklassa tarkoitetun tietojenkäsittelyn tarkoituksen tai tarkoitukset määrittää se jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö, joka toimittaa tietoja Europolille. Jos se ei ole tehnyt sitä, Europol käsittelee tiedot yhteisymmärryksessä asianomaisen tietojen toimittajan kanssa määrittääkseen kyseisten tietojen merkityksen sekä tarkoituksen tai tarkoitukset, joita varten niitä käsitellään edelleen. Europol voi käsitellä tietoja muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jota varten tiedot on toimitettu, vain tietojen toimittajan antaman asiaa koskevan luvan perusteella.

2. Toimittaessaan tietoja Europolille jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat ilmoittaa tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista mahdollisista yleisistä tai nimenomaisista rajoituksista, tietojen siirto, poistaminen tai tuhoaminen mukaan lukien. Jos tällaisten rajoitusten tarve tulee ilmi vasta tietojen toimittamisen jälkeen, niiden on ilmoitettava siitä Europolille vastaavasti. Europolin on noudatettava tällaisia rajoituksia.

3. Europol voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa rajoittaa jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen pääsyä julkisista lähteistä peräisin oleviin tietoihin tai niiden oikeutta käyttää tällaisia tietoja.

Jäsenvaltioiden ja Europolin henkilöstön pääsy Europolin säilyttämiin tietoihin

1. Jäsenvaltioilla on kansallisen lakinsa sekä 7 artiklan 5 kohdan nojalla oltava pääsy ja hakumahdollisuus kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 18 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Tämä ei kuitenkaan rajoita jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa kaikista tällaisia tietoja koskevista rajoituksista 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioilla on kansallisen lakinsa sekä 7 artiklan 5 kohdan nojalla oltava osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 18 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Tämä ei kuitenkaan rajoita tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista.

Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen tahon päätöksen mukaisesti.

3. Jäsenvaltioilla on kansallisen lain mukaisesti pääsy 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin, ja ne voivat myöhemmin käsitellä niitä ainoastaan voidakseen ehkäistä ja torjua

4. Pääjohtajan asianmukaisesti valtuuttamalla Europolin henkilöstöllä on pääsy Europolin käsittelemiin tietoihin, siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi ja rajoittamatta 67 artiklan soveltamista.

1. Europol toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Eurojustilla ja OLAFilla on toimivaltuuksiensa puitteissa osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 18 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseiset tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista.

Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen tahon päätöksen mukaisesti ja vain siltä osin, kuin osumaan johtaneet tiedot ovat tarpeen Eurojustin tai OLAFin tehtävien suorittamiseksi.

2. Europol ja Eurojust voivat tehdä käytännön järjestelyjä, joilla varmistetaan vastavuoroisesti ja molempien toimivaltuuksien puitteissa pääsy ja hakumahdollisuus kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa yksilöityä tarkoitusta varten. Tämä ei kuitenkaan rajoita jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa rajoituksista, jotka koskevat tällaisiin tietoihin pääsyä ja mahdollisuutta käyttää niitä, ja sen on tapahduttava tässä asetuksessa säädettyjen tietosuojaa koskevien takeiden mukaisesti.

3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö Eurojustin tai OLAFin käytettävissä olevat tiedot Europolin käsittelemien tietojen kanssa.

4. Europol sallii 1 kohdan ja 2 kohdan mukaiset haut vasta saatuaan Eurojustilta tiedot siitä, ketkä Eurojustin kansalliset jäsenet, varajäsenet, avustavat jäsenet ja Eurojustin henkilöstöön kuuluvat on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja, sekä saatuaan OLAFilta tiedot siitä, ketkä OLAFin henkilöstöön kuuluvat on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja.

5. Jos Europol tai jäsenvaltio toteaa yksittäiseen tutkimukseen liittyvien Europolin tietojenkäsittelytoimien yhteydessä, että tarvitaan Eurojustin tai OLAFin toimivaltuuksien mukaista koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Europol ilmoittaa asiasta niille ja aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa Eurojust tai OLAF neuvottelee Europolin kanssa.

6. Eurojust, mukaan lukien sen kollegio, kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustavat jäsenet sekä Eurojustin henkilöstöön kuuluvat, ja OLAF noudattavat kaikkia tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevia yleisiä tai nimenomaisia rajoituksia, joista jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7. Europol, Eurojust ja OLAF ilmoittavat toisilleen, jos ne tutustuttuaan 2 kohdan mukaisesti toistensa tietoihin tai 1 kohdan mukaisen osuman seurauksena havaitsevat merkkejä siitä, että tiedot voivat olla virheellisiä tai ristiriidassa muiden tietojen kanssa.

1. Europolin on 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitettava viipymättä jäsenvaltiolle sitä koskevista tiedoista. Jos pääsyä näihin tietoihin on rajoitettu 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti tavalla, joka estää niiden jakamisen, Europolin on neuvoteltava pääsyrajoituksen asettaneen tietojen toimittajan kanssa ja pyydettävä siltä lupaa tietojen jakamiseen.

Tällaisissa tapauksissa tietoja ei saa jakaa ilman tietojen toimittajan nimenomaista lupaa.

2. Mahdollisista pääsyrajoituksista riippumatta Europolin on ilmoitettava jäsenvaltiolle kaikista sitä koskevista tiedoista, jos se on ehdottoman välttämätöntä välittömän hengenvaaran estämiseksi.

Tällaisessa tapauksessa Europolin on samanaikaisesti ilmoitettava tietojen toimittajalle tietojen jakamisesta sekä perusteltava tilannearvionsa.

1. Europol voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin elimiin näiden elinten tavoitteiden mukaisesti sekä kolmansien maiden viranomaisiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

2. Europol voi suoraan vaihtaa kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa, siltä osin kuin tietojen vaihto on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi, jollei 19 artiklan 2 kohdan mukaisista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 67 artiklan soveltamista.

3. Pääjohtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle mahdollisista säännöllisistä yhteistyösuhteista, joita Europol aikoo luoda ja ylläpitää 1 ja 2 kohdan mukaisesti, ja suhteiden kehittymisestä niiden luomisen jälkeen.

4. Europol voi tehdä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa käytännön järjestelyjä 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja tarkoituksia varten. Tällaisilla käytännön järjestelyillä ei sallita henkilötietojen vaihtoa, eivätkä ne sido unionia tai sen jäsenvaltioita.

5. Europol voi vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä ja käsitellä niitä, siltä osin kuin on tarpeen ja oikeasuhteista sen tehtävien lainmukaiseksi suorittamiseksi, ellei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

6. Europol voi siirtää henkilötietoja unionin elimille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ainoastaan, jos se on tarpeen Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyä ja torjuntaa varten ja tapahtuu tämän asetuksen mukaisesti ja jos vastaanottaja vahvistaa, että tietoja käsitellään vain sitä tarkoitusta varten, jonka vuoksi ne on siirretty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 artiklan 5 kohdan soveltamista. Jos siirrettävät tiedot on toimittanut jäsenvaltio, Europolin on pyydettävä asianomaisen jäsenvaltion suostumus, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio on antanut ennakolta tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisen tai erityisehdoin rajoitetun suostumuksensa. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

7. Jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt eivät saa siirtää Europolin hallussa olevia henkilötietoja edelleen, ellei Europol ole antanut siihen nimenomaista ennakkolupaa.

8. Europol varmistaa, että henkilötietojen siirrot sekä tällaisten siirtojen perustelut kirjataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen mukaisesti.

9. Tietoja, jotka on selvästi hankittu tavalla, joka ilmiselvästi loukkaa ihmisoikeuksia, ei saa käsitellä.

Jollei 19 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja rajoittamatta 67 artiklan soveltamista, Europol voi siirtää suoraan henkilötietoja unionin elimelle, siltä osin kuin tällainen siirto on tarpeen sen tai vastaanottajana olevan unionin elimen tehtävien suorittamiseksi.

1. Jollei 19 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja rajoittamatta 67 artiklan soveltamista, Europol voi siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle, siltä osin kuin tällainen siirto on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi, jonkin seuraavista perusteella:

Europol voi sopia tällaisten sopimusten tai tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevista hallinnollisista järjestelyistä.

2. Pääjohtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle henkilötietojen vaihdosta 1 kohdan a alakohdan mukaisten tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten pohjalta.

3. Europol julkaisee verkkosivustollaan ja pitää ajan tasalla luettelon tietosuojan tason riittävyyttä koskevista päätöksistä, sopimuksista, hallinnollisista järjestelyistä ja muista välineistä, jotka liittyvät 1 kohdan mukaiseen henkilötietojen siirtoon.

4. Komissio arvioi viimeistään 14 päivänä kesäkuuta 2021 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteistyösopimusten määräyksiä, erityisesti tietosuojaa koskevia määräyksiä. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän arvioinnin tuloksista ja voi antaa tarvittaessa neuvostolle suosituksen päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiseksi.

5. Pääjohtaja voi 1 kohdasta poiketen hyväksyä henkilötietojen siirron kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille tapauskohtaisesti, jos siirto on

Henkilötietoja ei siirretä, jos pääjohtaja katsoo, että asianomaisen rekisteröidyn perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät yleisen edun d ja e alakohdassa tarkoitetussa siirrossa.

Poikkeuksia ei voida soveltaa järjestelmällisiin, laajamittaisiin tai rakenteellisiin siirtoihin.

6. Hallintoneuvosto voi 1 kohdasta poiketen yhteisymmärryksessä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa hyväksyä siirtojen sarjan 5 kohdan a–e alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon yksilöiden yksityisyyden sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojan toteutumista koskevat riittävät takeet, enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan; tätä aikaa voidaan jatkaa. Tällainen hyväksyntä on perusteltava asianmukaisesti ja dokumentoitava.

7. Pääjohtajan on mahdollisimman pian ilmoitettava hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle tapauksista, joissa 5 kohtaa on sovellettu.

8. Europol pitää yksityiskohtaisesti kirjaa kaikista tämän artiklan nojalla suoritetuista siirroista.

1. Europol voi käsitellä yksityisiltä osapuolilta saatuja henkilötietoja, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen että tiedot on toimittanut Europolille

2. Jos Europol kuitenkin saa henkilötietoja suoraan yksityisiltä osapuolilta ja jos 1 kohdassa tarkoitettua kansallista yksikköä, yhteyspistettä tai asianomaista viranomaista ei voida nimetä, Europol voi käsitellä näitä henkilötietoja ainoastaan tällaista nimeämistä varten. Sen jälkeen henkilötiedot on välittömästi toimitettava kansalliselle yksikölle, yhteyspisteelle tai asianomaiselle viranomaiselle, ja ne on poistettava, ellei kansallinen yksikkö, yhteyspiste tai asianomainen viranomainen toimita kyseisiä henkilötietoja 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti uudelleen neljän kuukauden kuluessa siirrosta. Europolin on teknisin keinoin varmistettava, että näitä tietoja ei tänä aikana voida käsitellä missään muussa tarkoituksessa.

3. Saatuaan henkilötietoja tämän artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti Europol voi käsitelläkseen näitä tietoja 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädetyn tehtävän suorittamiseksi vastaanottaa samassa yhteydessä henkilötietoja suoraan yksityiseltä osapuolelta, joka vakuuttaa, että sillä on laillinen oikeus siirtää näitä tietoja sovellettavan lain mukaisesti.

4. Jos Europol saa henkilötietoja yksityiseltä osapuolelta sellaisessa kolmannessa maassa, jonka kanssa ei ole päätöksen 2009/371/YOS tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan pohjalta tehtyä sopimusta taikka jota ei koske tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös, Europol saa toimittaa kyseiset tiedot ainoastaan jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle, jonka kanssa tällainen sopimus on tehty.

5. Europol ei saa toimittaa henkilötietoja yksityisille osapuolille, paitsi jos se tapahtuu tapauskohtaisesti, jos se on ehdottoman tarpeellista ja jollei 19 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja rajoittamatta 67 artiklan soveltamista ja kun

6. Tämän artiklan 5 kohdan a ja b alakohta huomioon ottaen, jos asianomainen yksityinen osapuoli ei ole sijoittautunut unioniin tai maahan, jonka kanssa Europolilla on yhteistyösopimus, joka sallii henkilötietojen vaihdon, tai jonka kanssa unioni on tehnyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisen kansainvälisen sopimuksen tai jota koskee tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös, siirto sallitaan ainoastaan, jos siirto on

7. Europol varmistaa, että kaikki henkilötietojen siirrot sekä siirtojen perustelut kirjataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen mukaisesti ja toimitetaan pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetulle 40 artiklan mukaisesti.

8. Jos saadut tai siirrettävät henkilötiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle.

9. Europol ei saa ottaa yhteyttä yksityisiin osapuoliin henkilötietojen saamista varten.

10. Komissio arvioi yksityisten osapuolten kanssa toteutettavan henkilötietojen suoran vaihdon käytäntöä 1 päivään toukokuuta 2019 mennessä.

1. Europol voi vastaanottaa ja käsitellä yksityishenkilöiltä peräisin olevia tietoja, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Europol voi käsitellä yksityishenkilöiltä peräisin olevia henkilötietoja ainoastaan sillä edellytyksellä, että tiedot on toimittanut Europolille

2. Jos Europol saa tietoja, myös henkilötietoja, yksityishenkilöltä, joka asuu sellaisessa kolmannessa maassa, jonka kanssa ei ole joko päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan pohjalta tehtyä sopimusta tai jota ei koske tämän asetuksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös, Europol saa toimittaa kyseiset tiedot ainoastaan jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle, jonka kanssa tällainen kansainvälinen sopimus on tehty.

3. Jos toimitetut henkilötiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle.

4. Europol ei saa ottaa yhteyttä yksityishenkilöihin tietojen saamista varten.

5. Europol ei saa siirtää henkilötietoja yksityishenkilöille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 ja 37 artiklan soveltamista.

2. Europol julkaisee asiakirjan, jossa esitetään ymmärrettävässä muodossa henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset sekä rekisteröityjen käytettävissä olevat keinot oikeuksiensa käyttöön.

1. Tiedot toimittaneen jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta peräisin olevien tietojen lähteen luotettavuus käyttäen seuraavia lähteen arviointikoodeja:

2. Tiedot toimittaneen jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltioista saatujen tietojen oikeellisuutta käyttäen seuraavia tietojen arviointikoodeja:

3. Jos Europol jo hallussaan olevien tietojen perusteella tulee siihen johtopäätökseen, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua arviointia on korjattava, se ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle ja yrittää sopia arviointiin tehtävästä muutoksesta. Europol ei saa muuttaa arviointia, ellei asiasta ole tällä tavoin sovittu.

4. Jos Europol saa joltakin jäsenvaltiolta tietoja ilman 1 tai 2 kohdan mukaista arviointia, se yrittää arvioida lähteen luotettavuuden tai tietojen oikeellisuuden hallussaan jo olevien tietojen perusteella. Yksittäisten tietojen arviointi on suoritettava yhteisymmärryksessä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio voi myös sopia Europolin kanssa yleisellä tasolla tietyntyyppisten tietojen ja tiettyjen lähteiden arvioimisesta. Jos yhteisymmärrystä ei yksittäisessä tapauksessa saavuteta tai jos yleistä sopimusta ei ole olemassa, Europol arvioi tiedot ja antaa niille 1 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin X ja 2 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin 4.

5. Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jos Europol saa tietoja unionin elimeltä, kolmannelta maalta, kansainväliseltä järjestöltä tai yksityiseltä osapuolelta.

6. Europol arvioi julkisista lähteistä saadut tiedot käyttäen 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja arviointikoodeja.

7. Mikäli tiedot on saatu Europolin analyysin tuloksena sen suorittaessa tehtäviään, Europol arvioi nämä tiedot tämän artiklan mukaisesti ja yhteisymmärryksessä analyysiin osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa.

Eri tietoluokkiin kuuluvien ja eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä koskevien henkilötietojen käsittely

1. Rikoksen uhrien, todistajien tai muiden henkilöiden, jotka voivat antaa tietoja rikoksista, sekä alle 18-vuotiaiden henkilöiden henkilötietojen käsittely on sallittua, jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyä tai torjuntaa varten.

2. Rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta taikka ammattiliittoon kuulumista ilmentävien henkilötietojen käsittely sekä geneettisten tietojen tai henkilön terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely automaattisesti tai muulla tavoin on kielletty, paitsi jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvien rikosten ehkäisyä tai torjuntaa varten ja jos nämä tiedot täydentävät Europolin käsittelemiä muita henkilötietoja. Tietyn henkilöryhmän valinta yksinomaan tällaisten henkilötietojen pohjalta on kielletty.

3. Vain Europolilla saa olla suora pääsy 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisiin henkilötietoihin. Pääjohtaja valtuuttaa asianmukaisella tavalla rajoitetun joukon Europolin virkamiehiä, joilla on pääsy näihin tietoihin, jos se on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

4. Mitään sellaista toimivaltaisen viranomaisen päätöstä, jolla on rekisteröityyn nähden haitallisia oikeusvaikutuksia, ei saa tehdä ainoastaan 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisen tietojen automaattisen käsittelyn perusteella, jollei päätös nimenomaisesti ole sallittu kansallisen tai unionin lainsäädännön nojalla.

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisia henkilötietoja ei saa siirtää jäsenvaltioille, unionin elimille, kolmansille maille eikä kansainvälisille järjestöille, jollei tällainen siirto ole ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista yksittäisissä tapauksissa, jotka koskevat Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvia rikoksia, ja V luvun mukaista.

6. Europol toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle vuosittain tilastollisen yhteenvedon kaikista käsittelemistään 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisista henkilötiedoista.

1. Europolin on säilytettävä käsittelemiään henkilötietoja ainoastaan niin kauan, kuin se on tarpeellista ja oikeasuhteista sitä tarkoitusta varten, johon tietoja käsitellään.

2. Europolin on kaikissa tapauksissa tarkasteltava tarvetta jatkaa tietojen säilyttämistä viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun henkilötietojen käsittely alkoi. Europol voi päättää, että henkilötietojen säilyttämistä jatketaan seuraavaan tarkasteluun saakka, joka on suoritettava jälleen kolmen vuoden kuluttua, jos säilyttämistä on tarpeen jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos tietojen säilyttämistä ei päätetä jatkaa, tiedot on poistettava kolmen vuoden kuluttua ilman eri toimenpiteitä.

3. Jos 30 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisia henkilötietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, asiasta on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4. Jos jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittanut henkilötietojen siirron yhteydessä rajoituksista, jotka koskevat tietojen poistamista tai tuhoamista aiemmin, Europolin on poistettava kyseiset henkilötiedot näiden rajoitusten mukaisesti. Jos sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot, katsotaan tarpeelliseksi jatkaa tietojen säilyttämistä Europolin tehtävien suorittamiseksi, Europolin on pyydettävä tietojen toimittajalta lupaa jatkaa tietojen säilyttämistä ja perusteltava tämä pyyntö.

5. Jos jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö poistaa omista tietokannoistaan henkilötietoja, jotka on toimitettu Europolille, sen on ilmoitettava siitä Europolille. Europolin on poistettava nämä tiedot, paitsi jos sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot, katsotaan tarpeelliseksi jatkaa niiden säilyttämistä Europolin tehtävien suorittamiseksi. Europolin on ilmoitettava tietojen toimittajalle tällaisten tietojen säilyttämisen jatkamisesta ja esitettävä sille tätä koskevat perustelut.

1. Europolin on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, luvattomalta luovuttamiselta, luvattomalta muuttamiselta tai tietoihin pääsyltä ja kaikelta muulta luvattomalta käsittelyltä.

2. Europolin ja kunkin jäsenvaltion on toteutettava automaattista tietojenkäsittelyä koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on

3. Europolin ja jäsenvaltioiden on otettava käyttöön mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon yli tietojärjestelmien rajojen.

Europolin on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet siten, että tietojen käsittely on tämän asetuksen mukaista ja sillä suojataan asianomaisten rekisteröityjen oikeuksia.

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen asiaankuuluville viranomaisille

1. Jos tapahtuu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, Europolin on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja jäsenvaltioiden asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille 7 artiklan 5 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti sekä asianomaisen tiedon toimittajalle.

3. Europolin on dokumentoitava kaikki henkilötietojen tietoturvaloukkaukset, mukaan lukien tietoturvaloukkaukseen liittyvät tosiseikat, sen vaikutukset ja toteutetut korjaavat toimet, jotta Euroopan tietosuojavaltuutettu voi varmentaa, että tätä artiklaa on noudatettu.

1. Jos 34 artiklassa tarkoitetun kaltainen henkilötietojen tietoturvaloukkaus todennäköisesti loukkaa rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia merkittävästi, Europolin on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle ilman aiheetonta viivytystä, jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa rekisteröidylle annettavassa ilmoituksessa on mahdollisuuksien mukaan kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen luonne ja suositeltava toimenpiteitä, joilla lievennetään henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisia haittavaikutuksia, ja siitä on ilmettävä tietosuojavastaavan henkilöllisyys ja yhteystiedot.

3. Jos Europolilla ei ole asianomaisen rekisteröidyn yhteystietoja, sen on pyydettävä tietojen toimittajaa ilmoittamaan henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta asianomaiselle rekisteröidylle ja tiedottamaan tekemästään päätöksestä Europolille. Tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden on ilmoitettava loukkauksesta asianomaiselle rekisteröidylle kansallisen lainsäädäntönsä mukaisia menettelyjä noudattaen.

4. Ilmoitusta rekisteröityyn kohdistuvasta henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ei edellytetä, jos

5. Ilmoittamista rekisteröidylle voidaan lykätä tai rajoittaa tai se voidaan jättää tekemättä, jos se on kyseisen henkilön oikeutettujen etujen vuoksi tarpeellinen toimenpide

1. Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus saada kohtuullisin väliajoin tieto siitä, käsitteleekö Europol häntä koskevia henkilötietoja.

2. Europolin on annettava rekisteröidylle seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista:

3. Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää oikeuttaan saada häneen liittyviä tietoja, voi esittää asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle ilman, että se aiheuttaa hänelle liiallisia kustannuksia. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

4. Europolin on vahvistettava 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottaminen. Europolin on vastattava pyyntöön viipymättä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Europol vastaanottaa pyynnön kansalliselta viranomaiselta.

5. Europolin on neuvoteltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa 7 artiklan 5 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja asianomaisen tietojen toimittajan kanssa asiassa tehtävästä päätöksestä. Päätös myöntää rekisteröidylle pääsy henkilötietoihin edellyttää tiivistä yhteistyötä Europolin, jäsenvaltioiden ja sen tietojen toimittajan välillä, jota rekisteröidyn pääsy kyseisiin tietoihin välittömästi koskee. Jos jäsenvaltio tai tietojen toimittaja vastustaa Europolin vastausehdotusta, sen on ilmoitettava vastustuksensa perusteet Europolille tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti. Europolin on otettava tällaiset vastustuksen ilmaisut huomioon mahdollisimman suuressa määrin. Europolin on ilmoitettava päätöksestään 7 artiklan 5 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja tiedon toimittajalle.

6. Tiedon toimittaminen 1 kohdan mukaisesti tehdyn pyynnön johdosta voidaan evätä tai sitä voidaan rajoittaa, jos tällainen epääminen tai rajoittaminen muodostaa toimenpiteen, joka on tarpeen

Arvioitaessa poikkeuksen sovellettavuutta on otettava huomioon rekisteröidyn perusoikeudet ja edut.

7. Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti pääsyn epäämisestä tai rajoittamisesta, päätöksen perusteluista ja rekisteröidyn oikeudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Jos tietojen antaminen tekisi 6 kohdasta tehottoman, Europolin on vain ilmoitettava asianomaiselle rekisteröidylle, että se on suorittanut tarkastuksia, ilmaisematta mitään sellaista, mikä voisi paljastaa, käsitteleekö Europol tätä koskevia henkilötietoja.

Oikeus henkilötietojen oikaisemiseen tai poistamiseen taikka niihin pääsyn rajoittamiseen

1. Jokaisella rekisteröidyllä, joka on saanut tietoa Europolin käsittelemistä itseään koskevista tiedoista 36 artiklan mukaisesti, on oikeus valitsemassaan jäsenvaltiossa tähän tarkoitukseen nimetyn viranomaisen välityksellä pyytää Europolia oikaisemaan häntä koskevat Europolin hallussa olevat virheelliset henkilötiedot taikka tarvittaessa täydentämään niitä tai saattamaan ne ajan tasalle. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2. Jokaisella rekisteröidyllä, joka on saanut tietoa Europolin käsittelemistä itseään koskevista tiedoista 36 artiklan mukaisesti, on oikeus valitsemassaan jäsenvaltiossa tähän tarkoitukseen nimetyn viranomaisen välityksellä pyytää Europolia poistamaan häntä koskevat Europolin hallussa olevat henkilötiedot, jos niitä ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne kerättiin tai joita varten niitä on käsitelty edelleen. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

3. Europolin on ennemminkin rajoitettava pääsyä 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisiin henkilötietoihin eikä poistettava niitä, jos on kohtuullinen syy olettaa, että niiden poistaminen voisi haitata rekisteröidyn oikeutettuja etuja. Tietoja, joihin pääsy on rajoitettu, saa käsitellä ainoastaan sitä tarkoitusta varten, joka esti niiden poistamisen.

4. Jos Europol on saanut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun kaltaiset henkilötiedot kolmansilta mailta, kansainvälisiltä järjestöiltä, unionin elimiltä tai suoraan yksityisiltä osapuolilta taikka hakenut ne julkisista lähteistä tai saanut ne omien analyysiensa tuloksena, Europolin on oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot taikka rajoitettava niihin pääsyä ja tarvittaessa ilmoitettava asiasta tietojen toimittajille.

5. Jos Europol on saanut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun kaltaiset henkilötiedot jäsenvaltioilta, jäsenvaltioiden on oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot taikka rajoitettava niihin pääsyä yhteistyössä Europolin kanssa ja kunkin toimivaltuuksien puitteissa.

6. Jos virheelliset henkilötiedot on toimitettu muilla asianmukaisilla tavoilla tai jos virheet jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa johtuvat virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta tietojen siirrosta tai Europolin suorittamasta tietojen virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta tallentamisesta, haltuun ottamisesta tai säilyttämisestä, Europolin on oikaistava tai poistettava tällaiset tiedot yhteistyössä asianomaisen tietojen toimittajan kanssa.

7. Edellä 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kaikille asianomaisten tietojen vastaanottajille on ilmoitettava asiasta viipymättä. Vastaanottajien on sen jälkeen järjestelmissään oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot taikka rajoitettava niihin pääsyä heihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

8. Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti viipymättä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa 1 tai 2 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottamisesta, että häntä koskevat tiedot on oikaistu tai poistettu tai pääsyä niihin on rajoitettu.

9. Europolin on kolmen kuukauden kuluessa 1 tai 2 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti siitä, että tietojen oikaiseminen tai poistaminen taikka niihin pääsyn rajoittaminen on evätty, tällaisen epäämisen perusteluista sekä mahdollisuudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja hakea muutosta tuomioistuimessa.

1. Europolin on säilytettävä henkilötietoja siten, että niiden lähde, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan 17 artiklassa, voidaan todeta.

2. Vastuu 28 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta henkilötietojen laadusta on

3. Jos Europol saa tietää, että 17 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan nojalla toimitetuissa henkilötiedoissa on asiavirhe tai tiedot on tallennettu oikeudettomasti, sen on ilmoitettava asiasta näiden tietojen toimittajalle.

4. Europol on vastuussa 28 artiklan 1 kohdan a, b, c, e ja f alakohdassa tarkoitettujen periaatteiden noudattamisesta.

6. Kun kyse on tiedonsiirrosta Europolin ja unionin elimen välillä, vastuu siirron lainmukaisuudesta on Europolilla.

Jos Europol siirtää tiedot vastaanottajan pyynnön perusteella, tällaisen siirron lainmukaisuudesta vastaavat sekä Europol että vastaanottaja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

7. Europol vastaa kaikesta suorittamastaan tietojenkäsittelystä, lukuun ottamatta sellaista jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kahdenvälistä tietojenvaihtoa, jossa käytetään Europolin infrastruktuuria ja johon Europolilla ei ole pääsyä. Tällaiset kahdenväliset tietojenvaihdot tapahtuvat asianomaisten yhteisöjen vastuulla ja niiden lain mukaisesti. Tällaisen tietojenvaihdon turvallisuus varmistetaan 32 artiklan mukaisesti.

2. Ennakkokuulemisen suorittaa Euroopan tietosuojavaltuutettu saatuaan tietosuojavastaavalta ilmoituksen, jossa on esitettävä vähintään yleinen kuvaus suunnitelluista käsittelytoimista, arvio niihin rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien kannalta liittyvistä riskeistä, toimet, joiden avulla riskeihin on tarkoitus puuttua, sekä takeet, suojatoimenpiteet, turvatoimet ja mekanismit, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja ja osoitetaan, että tätä asetusta on noudatettu, ottaen huomioon rekisteröityjen ja muiden asianomaisten oikeudet ja oikeutetut edut.

3. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa hallintoneuvostolle lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Tämän määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, kunnes Euroopan tietosuojavaltuutettu on saanut mahdollisesti pyytämänsä lisätiedot.

Jos lausuntoa ei ole annettu neljän kuukauden kuluttua, sen katsotaan olevan myönteinen.

Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo lausunnossaan, että ilmoitetulla käsittelyllä saatetaan rikkoa tämän asetuksen jotakin säännöstä, hänen on tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän rikkomisen välttämiseksi. Jos Europol ei tämän johdosta muuta käsittelytointa, Euroopan tietosuojavaltuutettu voi käyttää hänelle 43 artiklan 3 kohdassa myönnettyjä valtuuksia.

4. Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää rekisteriä kaikista hänelle 1 kohdan nojalla ilmoitetuista käsittelytoimista. Rekisteriä ei julkisteta.

1. Europol pitää kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturvallisuus. Tällaiset lokitiedot tai dokumentaatio on tuhottava kolmen vuoden kuluttua, paitsi jos niiden sisältämiä tietoja tarvitaan edelleen valvontaa varten. Lokitietojen muuttaminen ei saa olla mahdollista.

2. Edellä olevan 1 kohdan nojalla laaditut lokitiedot tai dokumentaatio toimitetaan pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetulle, tietosuojavastaavalle ja tarvittaessa asianomaiselle kansalliselle yksikölle erityisiä tutkintatoimia varten. Näin toimitettuja tietoja on käytettävä ainoastaan tietosuojan valvontaa sekä tietojenkäsittelyn asianmukaisuuden ja tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamista varten.

1. Hallintoneuvosto nimittää tietosuojavastaavan henkilöstöön kuuluvien joukosta. Hänen on tehtäviään suorittaessaan toimittava riippumattomalla tavalla.

2. Tietosuojavastaava valitaan hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja ammatillisen pätevyytensä sekä erityisesti tietosuojaa koskevan erityisasiantuntemuksensa perusteella.

Tietosuojavastaavaa valittaessa on varmistettava, että hänelle tämän aseman perusteella kuuluvista velvollisuuksista ja hänen muista virkavelvollisuuksistaan ei voi aiheutua eturistiriitaa, erityisesti tämän asetuksen soveltamiseen liittyvien velvollisuuksien osalta.

3. Tietosuojavastaava nimitetään toimikaudeksi, jonka pituus on neljä vuotta. Hänet voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi niin, että toimikausi on yhteensä enintään kahdeksan vuotta. Jos tietosuojavastaava ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia edellytyksiä, hallintoneuvosto voi erottaa hänet, kuitenkin ainoastaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella.

4. Tietosuojavastaavan nimittämisen jälkeen hallintoneuvoston on ilmoitettava hänen nimensä Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

5. Tietosuojavastaava ei saa vastaanottaa mitään tehtäviensä suorittamista koskevia ohjeita.

6. Tietosuojavastaavalle kuuluvat erityisesti seuraavat henkilötietoihin liittyvät tehtävät, hallinnolliset henkilötiedot pois lukien:

7. Tietosuojavastaavan on myös suoritettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetyt tehtävät hallinnollisten henkilötietojen osalta.

8. Tietosuojavastaavalla on tehtäviään suorittaessaan oltava pääsy kaikkiin Europolin käsittelemiin tietoihin ja kaikkiin Europolin tiloihin.

9. Jos tietosuojavastaava katsoo, että henkilötietojen käsittelyä koskevia tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu, hänen on ilmoitettava tästä pääjohtajalle ja pyydettävä tätä korjaamaan tilanne asetetussa määräajassa.

Jollei pääjohtaja asetetussa määräajassa korjaa sitä, että tietojen käsittelyssä ei ole noudatettu tämän asetuksen säännöksiä, tietosuojavastaavan on ilmoitettava tästä hallintoneuvostolle. Tietosuojavastaavan ja hallintoneuvoston on sovittava määräaika, jonka kuluessa hallintoneuvosto antaa vastauksensa. Jollei hallintoneuvosto asetetussa määräajassa korjaa sitä, että tietojen käsittelyssä ei ole noudatettu tämän asetuksen säännöksiä, tietosuojavastaavan on saatettava asia Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

10. Hallintoneuvosto hyväksyy tietosuojavastaavaan sovellettavat täytäntöönpanosäännöt. Nämä täytäntöönpanosäännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintamenettelyä ja hänen erottamistaan, tehtäviään, velvollisuuksiaan ja toimivaltuuksiaan sekä tietosuojavastaavan riippumattomuutta koskevia takeita.

11. Europolin on annettava tietosuojavastaavalle hänen tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa henkilöstö ja resurssit. Näillä henkilöstön jäsenillä on oltava pääsy kaikkiin Europolin käsittelemiin tietoihin ja Europolin tiloihin vain siltä, osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

12. Tietosuojavastaavaa ja hänen henkilöstöään sitoo salassapitovelvollisuus 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen valvontaviranomainen. Kansallisen valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa riippumattomasti ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen, että jäsenvaltion suorittama henkilötietojen siirto, haku ja mikä tahansa toimittaminen Europolille on luvallinen, ja tutkia, loukkaako tällainen siirto, haku tai toimittaminen asianomaisten rekisteröityjen oikeuksia. Tätä varten kansallisella valvontaviranomaisella on oltava kansallisen yksikön tai yhteyshenkilöiden tiloissa pääsy asianomaisen jäsenvaltion Europolille toimittamiin tietoihin sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti sekä 40 artiklassa tarkoitetun kaltaisiin lokitietoihin ja dokumentaatioon.

2. Kansallisilla valvontaviranomaisilla on valvontatehtävänsä suorittamista varten oltava pääsy Europolissa olevien yhteyshenkilöidensä toimitiloihin ja näiden hallussa oleviin asiakirjoihin.

3. Kansalliset valvontaviranomaiset valvovat kansallisten menettelyjensä mukaisesti kansallisten yksiköiden ja yhteyshenkilöiden toimintaa, siltä osin kuin toiminnalla on merkitystä henkilötietojen suojan kannalta. Niiden on myös ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle kaikista toimenpiteistä, jotka ne toteuttavat Europolin suhteen.

4. Jokaisella on oikeus pyytää kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että asianomainen jäsenvaltio on toiminut lainmukaisesti siirtäessään tai toimittaessaan pyynnön esittäjää koskevia tietoja Europolille missä hyvänsä muodossa sekä tutkiessaan näitä tietoja. Tätä oikeutta käytettäessä noudatetaan sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa pyyntö esitetään.

1. Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa tämän asetuksen niiden säännösten soveltamista, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, sekä antaa ohjeita Europolille ja rekisteröidyille kaikista henkilötietojen käsittelyä koskevista seikoista. Tätä varten hänen on suoritettava 2 kohdassa säädetyt tehtävät ja käytettävä 3 kohdassa säädettyjä valtuuksia läheisessä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa 44 artiklan mukaisesti.

5. Euroopan tietosuojavaltuutettu laatii vuosikertomuksen Europolin valvontatoimista kuultuaan kansallisia valvontaviranomaisia. Tämä kertomus on osa asetuksen (EY) N:o 45/2001 48 artiklassa tarkoitettua Euroopan tietosuojavaltuutetun toimintaa koskevaa vuosikertomusta.

Tämän kertomuksen on sisällettävä tilastotietoja 2 kohdan mukaisesti toteutetuista kanteluista, tiedusteluista ja tutkimuksista, henkilötietojen siirroista kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille, ennakkokuulemisista ja ilmoituksista sekä 3 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä.

6. Euroopan tietosuojavaltuutettua sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun sihteeristön virkamiehiä ja muuta henkilöstöä sitoo 67 artiklan 1 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus.

1. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä sellaisten kysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten puuttumista, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja Europolin tiedonvaihtokanavien käytössä tai yhden tai useamman valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2. Euroopan tietosuojavaltuutettu hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten osaamista ja kokemusta suorittaessaan 43 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviään. Kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön on suorittaessaan tarkastuksia yhdessä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa otettava asianmukaisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet, heillä on oltava 43 artiklan 4 kohdassa säädettyä toimivaltaa vastaava toimivalta ja heitä sitoo 43 artiklan 6 kohdassa säädettyä velvollisuutta vastaava velvollisuus. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on omien toimivaltuuksiensa puitteissa vaihdettava asiaa koskevia tietoja ja avustettava toisiaan tarkastusten suorittamisessa.

3. Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää kansalliset valvontaviranomaiset ajan tasalla kaikista niihin suoraan vaikuttavista tai niille muutoin tärkeistä kysymyksistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen pyynnöstä selonteon erityisistä kysymyksistä.

4. Tapauksissa, jotka liittyvät yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta peräisin oleviin tietoihin, myös 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee kyseisiä kansallisia valvontaviranomaisia. Euroopan tietosuojavaltuutettu ei päätä jatkotoimien toteuttamisesta, ennen kuin kyseiset kansalliset valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet tietosuojavaltuutetulle kantansa tämän asettamassa määräajassa, joka on vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Euroopan tietosuojavaltuutetun on otettava kyseisten kansallisten valvontaviranomaisten kannat äärimmäisen tarkasti huomioon. Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu ei aio noudattaa kansallisen valvontaviranomaisen kantaa, hänen on ilmoittava siitä kyseiselle viranomaiselle, esitettävä perustelut ja toimitettava asia 45 artiklan 1 kohdalla perustetun yhteistyöneuvoston käsiteltäväksi.

Euroopan tietosuojavaltuutettu voi äärimmäisen kiireellisiksi katsomissaan tapauksissa päättää toteuttaa toimia välittömästi. Tällaisissa tapauksissa tietosuojavaltuutettu ilmoittaa asiasta välittömästi kyseisille kansallisille valvontaviranomaisille ja perustelee tilanteen kiireellisyyden ja toteuttamansa toimet.

1. Perustetaan yhteistyöneuvosto neuvoa-antavaksi elimeksi. Sen muodostavat kansallisen valvontaviranomaisen edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

2. Yhteistyöneuvosto toimii riippumattomasti suorittaessaan 3 kohdan mukaisia tehtäviään, eikä se saa pyytää eikä vastaanottaa ohjeita miltään elimeltä.

4. Yhteistyöneuvosto voi laatia lausuntoja, ohjeita, suosituksia ja parhaita käytäntöjä. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on, niiden riippumattomuutta rajoittamatta ja kunkin omien toimivaltuuksiensa puitteissa, otettava nämä lausunnot, suuntaviivat, suositukset ja parhaat käytänteet äärimmäisen tarkasti huomioon.

5. Yhteistyöneuvosto kokoontuu tarvittaessa ja vähintään kahdesti vuodessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa sen kokousten kustannuksista ja järjestelyistä.

6. Yhteistyöneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

Kaikkiin Europolin hallussa oleviin hallinnollisiin henkilötietoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

1. Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jos hän katsoo, että Europol ei ole häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä noudattanut tätä asetusta.

2. Jos kantelu koskee 36 tai 37 artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee sen jäsenvaltion kansallisia valvontaviranomaisia, joka toimitti tiedot, tai jäsenvaltiota, jota asia välittömästi koskee. Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa hän voi evätä tietojen luovuttamisen, ottaen huomioon kansallisen valvontaviranomaisen lausunnon.

3. Kun kantelu koskee jäsenvaltion Europolille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallinen valvontaviranomainen varmistavat omien toimivaltuuksiensa puitteissa, että tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta koskevat tarvittavat tarkastukset on suoritettu asianmukaisesti.

4. Kun kantelu koskee unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen Europolille toimittamien tietojen käsittelyä tai tietoja, jotka Europol on hankkinut julkisista lähteistä tai saanut omien analyysiensa tuloksena, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että Europol on suorittanut tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta koskevat tarvittavat tarkastukset asianmukaisesti.

Euroopan tietosuojavaltuutetun päätökseen voidaan hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimessa.

1. Europolin sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Europolin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, Europol korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti vahingon, jonka sen yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 49 artiklan soveltamista.

4. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitetun vahingon korvaamista.

5. Europolin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta Europolia kohtaan säädetään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.

1. Jokaisella yksilöllä, jolle on aiheutunut vahinkoa laittoman tietojenkäsittelytoimen vuoksi, on oikeus saada korvausta kärsimästään vahingosta joko Europolilta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklan mukaisesti tai siltä jäsenvaltiolta, jossa vahinko on aiheutunut, sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Yksilön on nostettava kanne Europolia vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jäsenvaltiota vastaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

2. Europolin ja jäsenvaltioiden väliset riidat siitä, kuka viime kädessä on vastuussa yksilölle 1 kohdan mukaisesti myönnettävästä korvauksesta, käsittelee hallintoneuvosto, joka tekee päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta hakea muutosta tähän päätökseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa valvoo Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Tällöin on kyseessä erityinen yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä, jonka kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta yhdessä perustavat. Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit määrittävät yhdessä yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän organisaation ja työjärjestyksen pöytäkirjassa N:o 1 olevan 9 artiklan nojalla.

2. Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä vastaa Europolin toimeksiantonsa toteuttamiseksi suorittamien toimien poliittisesta valvonnasta, mukaan lukien näiden toimien vaikutus luonnollisten henkilöiden perusoikeuksiin ja -vapauksiin.

3. Europolin on toimitettava seuraavat asiakirjat tiedoksi yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen:

4. Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä voi pyytää muita asiaankuuluvia asiakirjoja, jotka ovat tarpeen sen Europolin toiminnan poliittiseen valvontaan liittyvien tehtävien täyttämiseksi, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1049/2001 (23) muuta johdu ja rajoittamatta tämän asetuksen 52 ja 67 artiklan soveltamista.

5. Yhteinen valvontaryhmä voi laatia päätelmät Europolin toiminnan poliittisesta valvonnasta ja toimittaa ne Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentti toimittaa ne edelleen tiedoksi neuvostolle, komissiolle ja Europolille.

Euroopan parlamentin pääsy tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä

1. Jotta Euroopan parlamentti voisi toteuttaa Europolin toiminnan parlamentaarista valvontaa 51 artiklan mukaisesti, sille sen pyynnöstä myönnettävä pääsy arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä, on toteutettava 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

2. Euroopan parlamentin pääsyn EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä, on oltava yhdenmukaista Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä 12 päivänä maaliskuuta 2014 tehdyn, neuvoston hallussa olevien, muita kysymyksiä kuin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevien turvallisuusluokiteltujen tietojen toimittamista Euroopan parlamentille ja niiden käsittelemistä Euroopan parlamentissa koskevan toimielinten välisen sopimuksen (24) kanssa sekä tämän asetuksen 67 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaista.

3. Euroopan parlamentin pääsyä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin koskevia tarpeellisia yksityiskohtia säännellään Europolin ja Euroopan parlamentin välillä tehtyjen käytännön järjestelyjen mukaisesti.

1. Europolin henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanemiseksi annettuja säännöksiä, jotka unionin toimielimet ovat yhdessä hyväksyneet, lukuun ottamatta henkilöstöä, joka on 1 päivänä toukokuuta 2017 palveluksessa Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemällä työsopimuksella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 73 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tällaisiin työsopimuksiin sovelletaan edelleen 3 päivänä joulukuuta 1998 annettua neuvoston säädöstä.

2. Europolin henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja/tai sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Hallintoneuvostolle tiedotetaan vuosittain pääjohtajan tekemistä toistaiseksi voimassa olevista työsopimuksista. Hallintoneuvosto päättää, mihin henkilöstötaulukon mukaisiin tilapäisiin tehtäviin voidaan ottaa ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä. Tällaisiin tehtäviin palkattava henkilöstö otetaan palvelukseen väliaikaisina toimihenkilöinä ainoastaan määräaikaisella työsopimuksella, joka voidaan uusia kerran määräajaksi.

1. Pääjohtaja otetaan palvelukseen Europolin väliaikaisena toimihenkilönä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2. Neuvosto nimittää pääjohtajan hallintoneuvoston laatiman ehdokkaiden esivalintaluettelon perusteella avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn päätteeksi.

Esivalintaluettelon laatii hallintoneuvoston perustama valintalautakunta, joka koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä jäsenistä sekä komission edustajasta.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä Europolia edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Neuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua Euroopan parlamentin toimivaltaiseen valiokuntaan, joka tämän jälkeen antaa ei-sitovan lausunnon.

3. Pääjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii yhdessä hallintoneuvoston kanssa arvion, jossa otetaan huomioon

4. Neuvosto voi hallintoneuvoston ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään neljäksi vuodeksi.

5. Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan ehdottaa neuvostolle toimitusjohtajan toimikauden jatkamista. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaisen määräajan pidentämistä Euroopan parlamentin toimivaltaiseen valiokuntaan.

6. Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua kyseisen toimen valintamenettelyyn.

7. Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan neuvoston päätöksellä, jonka se tekee hallintoneuvoston ehdotuksen perusteella. Päätöksestä ilmoitetaan Euroopan parlamentille.

8. Hallintoneuvosto tekee päätökset neuvostolle tehtävistä ehdotuksista, jotka koskevat pääjohtajan nimittämistä, toimikauden jatkamista tai virasta erottamista, äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

1. Pääjohtajaa avustaa kolme apulaispääjohtajaa. Pääjohtaja määrittelee heidän tehtävänsä.

2. Apulaispääjohtajiin sovelletaan 54 artiklaa. Pääjohtajaa kuullaan ennen apulaispääjohtajien nimittämistä, toimikauden jatkamista tai virasta erottamista.

2. Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä Europolin palvelukseen.

1. Europolin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Europolin talousarvioon.

2. Europolin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3. Europolin tulot muodostuvat unionin yleiseen talousarvioon otettavasta unionin rahoitusosuudesta, muita resursseja kuitenkaan rajoittamatta.

4. Europol voi saada unionin rahoitusta valtuutussopimusten sekä kertaluonteisten avustusten muodossa 61 artiklassa tarkoitettujen varainhoitosääntöjensä ja unionin politiikkoja tukevien asianomaisten välineiden mukaisesti.

5. Europolin menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

6. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia laajamittaisia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa useisiin vuosieriin.

1. Pääjohtaja laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle joka vuosi ehdotuksen ennakkoarvioksi Europolin seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista, mihin sisältyy henkilöstötaulukko.

2. Hallintoneuvosto hyväksyy tähän ennakkoarvioehdotukseen perustuvan väliaikaisen ennakkoarvion Europolin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten ja toimittaa sen komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

3. Hallintoneuvosto toimittaa Europolin tuloja ja menoja koskevan lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

4. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

5. Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää esitykseen unionin yleiseksi talousarvioksi määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän, ja se toimittaa talousarvioesityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Europolille annettavaa unionin rahoitusosuutta koskevat määrärahat.

8. Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9. Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus Europolin talousarvioon, sovelletaan delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013.

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta merkittävät tiedot.

1. Europolin tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (N + 1) 1 päivänä maaliskuuta.

2. Europol toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 31 päivänä maaliskuuta.

3. Komission tilinpitäjä toimittaa Europolin vuoden N alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 31 päivänä maaliskuuta.

4. Saatuaan Europolin vuoden N alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (25) 148 artiklan mukaisesti Europolin tilinpitäjä laatii Europolin mainitun vuoden lopullisen tilinpäätöksen. Pääjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5. Hallintoneuvosto antaa lausunnon Europolin vuoden N lopullisesta tilinpäätöksestä.

6. Europolin tilinpitäjä toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja 5 kohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille viimeistään vuoden N + 1 1 päivänä heinäkuuta.

7. Vuoden N lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 15 päivänä marraskuuta.

8. Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9. Pääjohtaja antaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 109 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki vuotta N koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

10. Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle ennen vuoden N + 2 15 päivää toukokuuta vastuuvapauden vuoden N talousarvion toteuttamisesta.

1. Hallintoneuvosto hyväksyy Europoliin sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013 ainoastaan, jos Europolin toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

2. Europol voi myöntää avustuksia 4 artiklassa tarkoitettujen tehtävien täyttämiseen.

3. Europol voi ilman ehdotuspyyntöä myöntää jäsenvaltioille avustuksia niiden rajatylittävien operaatioiden ja tutkimusten suorittamista varten sekä koulutuksen järjestämistä varten 4 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.

4. Yhteisten tutkintaryhmien toimille annettavan taloudellisen tuen osalta Europol ja Eurojust laativat yhdessä säännöt ja edellytykset tällaista tukea koskevien hakemusten käsittelylle.

2. Europolilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen oikeuden mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Europol voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

3. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista tehdyn pöytäkirjan N:o 6, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 6’, mukaisesti Europolin kotipaikka on Haag.

1. Europoliin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.

2. Yhteyshenkilöiden ja heidän perheenjäsentensä erioikeuksia ja vapauksia säännellään Alankomaiden kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka ovat tarpeen yhteyshenkilöiden tehtävien moitteetonta suorittamista varten.

2. Hallintoneuvosto päättää Europolin sisäisistä kielijärjestelyistä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

3. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii Europolin toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

1. Europolin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2. Hallintoneuvosto vahvistaa viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2016 yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta Europolin asiakirjoihin.

3. Päätöksistä, jotka Europol on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

4. Europol julkaisee verkkosivustollaan luettelon hallintoneuvoston jäsenistä sekä yhteenvedot hallintoneuvoston kokousten tuloksista. Yhteenvetojen julkaiseminen jätetään tekemättä tai sitä rajoitetaan väliaikaisesti tai pysyvästi, jos niiden julkaiseminen vaarantaa Europolin tehtävien hoitamisen, kun otetaan huomioon sen pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet ja Europolin toiminnallinen luonne.

1. Helpottaakseen asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaa Europol liittyy viimeistään 30 päivänä lokakuuta 2017 Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen (27) ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan Europolin kaikkiin työntekijöihin.

2. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien Europolilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3. OLAF voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, sen selvittämiseksi, onko Europolin myöntämiin avustuksiin tai sen tekemiin sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. Tällaiset tutkimukset suoritetaan asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (28) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti.

4. Europolin unionin elinten, kolmansien maiden viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja yksityisten osapuolten kanssa tekemissä käytännön järjestelyissä sekä sen sopimuksissa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on nimenomaisesti annettava tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

Arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt

1. Europol laatii säännöt pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien noudattamisesta sekä arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamisesta.

2. Europol laatii EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt, joiden on oltava päätöksen 2013/488/EU mukaiset, jotta tällaisille tiedoille voidaan varmistaa vastaavan tasoinen suoja.

1. Komissio varmistaa 1 päivään toukokuuta 2022 mennessä ja sen jälkeen joka viides vuosi, että toteutetaan arviointi, joka koskee erityisesti Europolin ja sen toimintatapojen vaikutuksia, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa voidaan tarkastella erityisesti tarvetta muuttaa Europolin rakennetta, toimintaa, toimialoja ja tehtäviä sekä tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

2. Komissio toimittaa arviointikertomuksen hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto antaa arviointikertomusta koskevat huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottamispäivästä. Tämän jälkeen komissio toimittaa lopullisen arviointikertomuksen sekä komission päätelmät ja kertomuksen liitteenä olevat hallintoneuvoston huomautukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja hallintoneuvostolle. Arviointikertomuksen keskeiset tulokset julkistetaan soveltuvin osin.

Europolin toiminta kuuluu Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusten alaisuuteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

Alankomaiden kuningaskunnan Europolille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä Alankomaiden kuningaskunnassa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan Europolin ja Alankomaiden kuningaskunnan välisessä sopimuksessa pöytäkirjan N:o 6 mukaisesti.

1. Tällä asetuksella perustettu Europol on päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin oikeusseuraaja kaikkien sen tekemien sopimusten, sitä velvoittavien sitoumusten ja kaiken sen hankkiman omaisuuden suhteen.

2. Tämä asetus ei vaikuta niiden sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2009/371/YOS perustettu Europol on tehnyt ennen 13 päivää kesäkuuta 2016, eikä niiden sopimusten sitovuuteen, jotka Europol-yleissopimuksella perustettu Europol on tehnyt ennen 1 päivää tammikuuta 2010.

1. Päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla perustetun hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy 1 päivänä toukokuuta 2017.

2. Kesäkuun 13 päivän 2016 ja 1 päivän toukokuuta 2017 välisenä aikana päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto:

3. Komissio toteuttaa viipymättä 13 päivän kesäkuuta 2016 jälkeen tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 10 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto aloittaa toimintansa 1 päivänä toukokuuta 2017.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2016 niiden henkilöiden nimet, jotka ne ovat nimittäneet hallintoneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi 10 artiklan mukaisesti.

5. Tämän asetuksen 10 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa 1 päivänä toukokuuta 2017. Tässä kokouksessa se tekee tarvittaessa 76 artiklassa tarkoitetut päätökset.

Pääjohtajaa, apulaisjohtajia ja henkilöstöä koskevat siirtymäkauden järjestelyt

1. Päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitetty Europolin johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen 16 artiklassa säädettyjä pääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina. Jos toimikausi päättyy 13 päivän kesäkuuta 2016 ja 1 päivän toukokuuta 2017 välisenä aikana, sitä jatketaan ilman eri toimenpiteitä 1 päivään toukokuuta 2018 saakka.

2. Jos päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitetty johtaja ei halua tai voi jatkaa tehtävässä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto nimeää virkaa tekevän pääjohtajan hoitamaan pääjohtajalle osoitettuja tehtäviä enintään 18 kuukauden ajan, kunnes tämän asetuksen 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu nimitys on tehty.

3. Päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitettyihin apulaisjohtajiin sovelletaan tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa.

4. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu viranomainen tarjoaa kyseisten palvelussuhteen ehtojen mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta väliaikaisena tai sopimussuhteisena toimihenkilönä henkilöille, jotka ovat 1 päivänä toukokuuta 2017 palveluksessa Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemällä toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella paikallisena toimihenkilönä. Sopimustarjous perustuu niiden tehtävien arviointiin, joita väliaikainen tai sopimussuhteinen toimihenkilö suorittaisi. Kyseinen sopimus tulee voimaan viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2018. Toimihenkilö, joka ei hyväksy tässä kohdassa tarkoitettua tarjousta, voi olla edelleen 53 artiklan 1 kohdan mukaisessa sopimussuhteessa Europolin kanssa.

Päätöksen 2009/371/YOS 42 artiklan nojalla hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely toteutetaan kyseisen päätöksen 43 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

1. Korvataan päätökset 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo, 1 päivästä toukokuuta 2017.

Tämän vuoksi kumotaan päätökset 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS 1 päivästä toukokuuta 2017.

2. Viittauksia 1 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo.

Hallintoneuvoston päätöksen 2009/371/YOS nojalla hyväksymät sisäiset säännöt ja toimenpiteet pysyvät voimassa 1 päivän toukokuuta 2017 jälkeen, jollei hallintoneuvosto tämän asetuksen soveltamiseksi toisin päätä.

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 71, 72 ja 73 artiklaa sovelletaan kuitenkin 13 päivästä kesäkuuta 2016 [tämän asetuksen voimaantulopäivä].

(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 10. maaliskuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11 päivänä toukokuuta 2016 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Neuvoston päätös 2009/371/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37).

(5) Neuvoston päätös 2009/934/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 6).

(6) Neuvoston päätös 2009/935/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 12).

(7) Neuvoston päätös 2009/936/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, Europolin analyysitietokantoja koskevien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 14).

(8) Neuvoston päätös 2009/968/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, Europolin tietojen luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen hyväksymisestä (EUVL L 332, 17.12.2009, s. 17).

(9) Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(10) Neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1969, niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmien määräämisestä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 artiklan, 13 artiklan toisen kohdan ja 14 artiklan määräyksiä (EYVL L 74, 27.3.1969, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(13) Euroopan neuvoston ministerikomitean jäsenvaltioille antama suositus N:o R (87) 15 henkilötietojen käyttöä poliisialalla koskevasta sääntelystä, 17.9.1987.

(15) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(16) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(18) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

(19) Neuvoston säädös, annettu 3 päivänä joulukuuta 1998, Europolin henkilöstösäännöt (EYVL C 26, 30.1.1999, s. 23).

(20) Neuvoston päätös 2005/511/YOS, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi (EUVL L 185, 16.7.2005, s. 35).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15).

(22) Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(28) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

LIITE II

A. Henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ristiintarkistamista varten

Ristiintarkistamista varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin:

a)	henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)	henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tiedot saavat sisältää vain seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja:

a)	sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja tarvittaessa salanimi tai peitenimi;

b)	syntymäaika ja -paikka;

c)	kansalaisuus;

d)	sukupuoli;

e)	asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;

f)	sosiaaliturvanumerot, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot; ja

g)	tarvittaessa muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarvittavat tuntomerkit, erityisesti mahdolliset objektiivisesti havaittavat ja muuttumattomat fyysiset tuntomerkit, kuten sormenjälkitiedot ja DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta).

Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä voidaan kerätä ja käsitellä seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja:

a)	rikokset, epäillyt rikokset sekä niiden (väitetty) tapahtuma-aika ja -paikka ja tekotapa;

b)	näiden rikosten teossa käytetyt tai mahdollisesti käytetyt keinot, myös oikeushenkilöitä koskevat tiedot;

c)	asiaa käsittelevät viranomaiset ja niiden käyttämät asiakirjojen numerot;

d)	epäily henkilön kuulumisesta rikollisjärjestöön;

e)	rikostuomiot, sikäli kuin on kyse Europolin toimivaltaan kuuluvista rikoksista;

f)	tietojen tallentaja.

Nämä tiedot voidaan toimittaa Europolille myös siinä tapauksessa, että niissä ei vielä viitata henkilöihin.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia täydentäviä tietoja, jotka Europolilla tai kansallisilla yksiköillä on hallussaan, voidaan luovuttaa muille kansallisille yksiköille tai Europolille niiden pyynnöstä. Kansallisten yksiköiden on tietoja luovuttaessaan noudatettava kansallista lainsäädäntöä.

Jos asianomaista henkilöä koskevasta menettelystä luovutaan lopullisesti tai häneen kohdistuneet syytteet hylätään lopullisesti, sitä asiaa koskevat tiedot, jota kyseinen päätös koskee, on poistettava.

B. Henkilötietoluokat sekä rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 18 artiklan 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja strategisia tai aihekohtaisia analyyseja sekä operatiivisia analyyseja varten taikka tietojenvaihdon helpottamista varten

Strategisia tai aihekohtaisia analyyseja sekä operatiivisia analyyseja varten taikka jäsenvaltioiden, Europolin, muiden unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välisen tietojenvaihdon helpottamista varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin:

a)	henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)	henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia;

c)	henkilöt, jotka voidaan kutsua todistamaan käsiteltävinä oleviin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa tai sitä seuraavassa rikosoikeudenkäynnissä;

d)	käsiteltävinä olevien rikosten uhrit tai henkilöt, joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja;

e)	henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan; ja

f)	henkilöt, jotka voivat antaa tietoja käsiteltävinä olevista rikoksista.

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta voidaan kerätä seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja sekä niihin liittyviä hallinnollisia tietoja:

henkilötiedot:

i)	nykyinen sukunimi ja entiset sukunimet;

ii)	nykyiset ja entiset etunimet;

iii)	tyttönimi;

iv)	isän nimi (jos tarpeen tunnistamista varten);

v)	äidin nimi (jos tarpeen tunnistamista varten);

vi)	sukupuoli;

vii)	syntymäaika;

viii)

syntymäpaikka;

ix)	kansalaisuus;

x)	siviilisääty;

xi)	peitenimi;

xii)	kutsumanimi;

xiii)

omaksuttu tai väärä nimi;

xiv)	nykyinen ja entinen asuinpaikka ja/tai kotipaikka;

fyysinen kuvaus:

i)	fyysinen kuvaus;

ii)	erityiset tuntomerkit (merkit/arvet/tatuoinnit jne.);

tunnistuskeinot:

i)	henkilöasiakirjat/ajokortti;

ii)	kansallisen henkilökortin/passin numero;

iii)	kansallinen henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus, jos se on käytettävissä;

iv)	kuvat ja muut ulkonäköä koskevat tiedot;

v)	rikoslaboratorion käyttöön tarkoitetut tunnistetiedot kuten sormenjäljet, DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta), ääniprofiili, veriryhmä, hammastiedot;

ammatti ja erityistaidot:

i)	nykyinen työpaikka ja ammatti;

ii)	entinen työpaikka ja ammatti;

iii)	koulutus (koulu/yliopisto/ammattioppilaitos);

iv)

pätevyys;

v)	erityistaidot ja muut tiedon alueet (kielet/muu);

taloudelliset ja raha-asioita koskevat tiedot:

i)	raha-asioita koskevat tiedot (pankkitilit ja koodit, luottokortit jne.);

ii)	käteisvarat;

iii)	osakkeet / muut varat;

iv)	omaisuustiedot;

v)	yhteydet yrityksiin;

vi)	pankki- ja luottotiedot;

vii)	verotuksellinen asema;

viii)

muut asianomaisen henkilön raha-asioiden hoitoa koskevat tiedot;

käyttäytymistä koskevat tiedot:

i)	elämäntyyli (kuten yli varojensa eläminen) ja jokapäiväinen elämä;

ii)	liikkuminen;

iii)	paikat, joissa asianomaisella on tapana käydä;

iv)	aseet ja muut vaaralliset välineet;

v)	vaarallisuusluokitus;

vi)	erityiset riskit, kuten pakenemisen todennäköisyys, kaksoisagenttien käyttö, yhteydet lainvalvontaviranomaisiin;

vii)	rikoksiin liittyvät piirteet ja profiilit;

viii)

huumausaineiden väärinkäyttö;

g)	henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka avustavat häntä, mukaan lukien yhteyden tai avustamisen tyyppi ja luonne;

h)	asianomaisen henkilön käyttämät viestintävälineet, kuten puhelin (kiinteä/matkapuhelin), faksi, hakulaite, sähköposti, postiosoitteet, internetyhteys tai -yhteydet;

i)	asianomaisen henkilön käyttämät kulkuneuvot, kuten ajoneuvot, veneet ja lentokoneet, sekä näiden kulkuneuvojen tunnistetiedot (rekisterinumerot);

tiedot rikollisesta toiminnasta:

i)	aikaisemmat tuomiot;

ii)	epäilty osallisuus rikolliseen toimintaan;

iii)	tekotavat;

iv)	keinot, joita on käytetty tai voidaan käyttää rikosten valmistelussa ja/tai tekemisessä;

v)	rikollisryhmien/-järjestöjen jäsenyys ja asema ryhmässä/järjestössä;

vi)	tehtävä rikollisjärjestössä;

vii)	rikollisen toiminnan maantieteellinen ulottuvuus;

viii)

tutkinnan kuluessa kerätty aineisto, kuten videot ja valokuvat;

viittaukset muihin tietokantoihin, joissa asianomaista henkilöä koskevia tietoja säilytetään:

Europol;

ii)	poliisi-/tulliviranomaiset;

iii)	muut täytäntöönpanoviranomaiset;

iv)	kansainväliset järjestöt;

v)	julkisyhteisöt;

vi)	yksityiset yhteisöt;

tiedot, jotka koskevat e ja j alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin liittyviä oikeushenkilöitä:

i)	oikeushenkilön nimi;

ii)

sijainti;

iii)	perustamispäivämäärä ja -paikka;

iv)	hallinnollinen rekisteröintinumero;

v)	oikeudellinen muoto;

vi)

pääoma;

vii)	toiminta-alue;

viii)

kansalliset ja kansainväliset tytäryhteisöt;

ix)

johtajat;

x)	yhteydet pankkeihin.

Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla ’henkilöillä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan’, tarkoitetaan henkilöitä, joiden osalta on syytä uskoa, että 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia ja analyysin kannalta merkityksellisiä tietoja voidaan saada heidän kauttaan, edellyttäen, ettei näitä henkilöitä lueta kuuluviksi 1 kohdan a, b, c, d ja f alakohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin. ’Henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä’, ovat henkilöitä, joilla on satunnainen yhteys 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. ’Henkilöt, jotka ovat hänen seurassaan’, ovat henkilöitä, joilla on säännöllinen yhteys 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin.

Niitä henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, koskevat 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tallentaa tarpeellisina, jos on aihetta olettaa, että näitä tietoja tarvitaan analysoitaessa heidän suhdettaan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. Tässä yhteydessä on noudatettava seuraavaa:

a)	tällainen suhde on selvitettävä mahdollisimman pian;

b)	edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on poistettava viipymättä, jos olettamus tällaisen suhteen olemassaolosta osoittautuu perusteettomaksi;

kaikki 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tallentaa, jos niitä henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, epäillään Europolin tavoitteiden puitteisiin kuuluvan rikoksen tekemisestä tai jos heidät on tuomittu tällaisesta rikoksesta tai jos asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla on tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä tällaisen rikoksen;

edellä 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja henkilöistä, jotka ovat yhteydessä niihin henkilöihin tai niiden henkilöiden seurassa, joihin asianomainen henkilö itse on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, ei saa tallentaa, lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat sitä, minkätyyppistä ja -luonteista on heidän yhteydessä tai seurassa olonsa 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden kanssa;

e)	jos edellisten alakohtien mukaiset selvitykset eivät ole mahdollisia, tämä on otettava huomioon päätettäessä myöhempiä analyyseja varten tapahtuvan tietojen tallentamisen tarpeellisuudesta ja laajuudesta.

Sellaisen 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön osalta, joka on ollut jonkin tarkasteltavana olevan rikoksen uhri tai jonka voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhri, voidaan säilyttää tiedot, jotka luetellaan 2 kohdan a alakohdasta c alakohdan iii alakohtaan, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)	uhrin tunnistamista koskevat tiedot;

b)	uhriksi joutumisen syy;

c)	vahingot (fyysiset/taloudelliset/psykologiset/muut);

d)	henkilöllisyyden suojaaminen;

e)	mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa;

f)	edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai heidän kauttaan saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien tarvittaessa tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin, 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tunnistamista varten.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa tallentaa, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa henkilön asemaa uhrina tai mahdollisena uhrina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

Sellaisten 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voidaan kutsua todistamaan käsiteltävinä oleviin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa tai sitä seuraavassa rikosoikeudenkäynnissä, voidaan säilyttää tiedot, jotka luetellaan 2 kohdan a alakohdasta c alakohdan iii alakohtaan, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)	tällaisilta henkilöiltä saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien analyysitietokantaan tallennetut tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin;

b)	henkilöllisyyden suojaaminen;

c)	suojelu ja sen antaja;

d)	uusi henkilöllisyys;

e)	mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa todistajana.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

Sellaisten 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voivat antaa tietoja tarkasteltavina olevista rikoksista, voidaan säilyttää tiedot, jotka luetellaan 2 kohdan a alakohdasta c alakohdan iii alakohtaan, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)	koodatut henkilötiedot;

b)	toimitetun tiedon tyyppi;

c)	henkilöllisyyden suojaaminen;

d)	suojelu ja sen antaja;

e)	uusi henkilöllisyys;

f)	mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa;

g)	negatiiviset kokemukset;

h)	palkkiot (rahapalkkiot/palvelukset).

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa tiedonantajina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

Jos analyysin aikana käy vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella ilmi, että henkilö olisi sisällytettävä muuhun tämän liitteen mukaiseen henkilöryhmään kuin siihen, johon hänet oli alun perin sijoitettu, Europol voi käsitellä ainoastaan niitä tätä henkilöä koskevia tietoja, jotka ovat sallittuja tässä uudessa ryhmässä, ja kaikki muut tiedot on poistettava.

Jos edellä mainittujen vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella käy ilmi, että henkilö olisi sisällytettävä kahteen tai useampaan tämän liitteen mukaiseen ryhmään, Europol voi käsitellä kaikissa näissä ryhmissä sallittuja tietoja.