22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 107/1

(1)

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on unionin kansalaisten perusvapaus ja yksi sisämarkkinoiden pilareista, joka on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 45 artiklaan. Sen täytäntöönpanoa on kehitetty edelleen unionin lainsäädännöllä, jolla pyritään takaamaan unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettyjen oikeuksien täysimääräinen käyttö.

(2)

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on keskeisiä tekijöitä yhdennetympien unionin työmarkkinoiden kehittämisessä, mukaan lukien raja-alueilla, ja tällaiset työmarkkinat parantavat työntekijöiden liikkuvuutta ja lisäävät näin monimuotoisuutta ja edistävät unionin laajuista sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden sijoittumista työelämään. Sillä edistetään myös oikeiden taitojen löytymistä avointen työpaikkojen täyttämiseksi ja työmarkkinoiden pullonkaulojen poistamiseksi.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 492/2011 (4) vahvistetaan työpaikkojen ja -hakemusten välittämistä ja tiedonvaihtoa koskevat mekanismit, ja komission täytäntöönpanopäätöksessä 2012/733/EU (5) säädetään Euroopan työnvälityspalvelujen verkoston (Eures-verkosto) toiminnasta edellä mainitun asetuksen mukaisesti. Näitä sääntelypuitteita on tarkistettava, jotta voidaan ottaa huomioon uudet liikkuvuusmallit, oikeudenmukaisuuteen perustuvaa liikkuvuutta koskevat tiukennetut vaatimukset, avoimia työpaikkoja koskevien tietojen jakamiseen tarkoitetun teknologian muutokset, erilaisten rekrytointikanavien käyttö työntekijöiden ja työnantajien parissa sekä muiden työpaikkojen välittäjien kasvava rooli julkisten työvoimapalvelujen ohella rekrytointipalvelujen tarjoamisessa.

(4)

Jotta voidaan auttaa työntekijöitä käyttämään tosiasiallisesti oikeuttaan työskennellä toisessa jäsenvaltiossa, tämän asetuksen mukaisesti annettavaa tukea voivat saada SEUT 45 artiklan mukaisesti kaikki unionin kansalaiset, joilla on oikeus ryhtyä työntekijöiksi, ja heidän perheenjäsenensä. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava sama tuki kaikille kolmannen maan kansalaisille, joihin sovelletaan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti yhdenvertaista kohtelua maan omien kansalaisten kanssa tällä alalla. Tämä asetus ei vaikuta niiden asiaankuuluvan unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön mukaisten sääntöjen soveltamiseen, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten pääsyä kansallisille työmarkkinoille.

(5)

Työmarkkinoiden kasvava keskinäinen riippuvuus edellyttää tiiviimpää yhteistyötä työvoimapalvelujen kesken, mukaan lukien raja-alueilla, jotta kaikilla työntekijöillä olisi mahdollisuus vapaaseen liikkuvuuteen unionissa unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisen oikeudenmukaisuuteen perustuvan vapaaehtoisen työntekijöiden liikkuvuuden kautta SEUT 46 artiklan a alakohdan mukaisesti. Olisi perustettava kehys komission ja jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle asioissa, jotka liittyvät työvoiman liikkuvuuteen unionissa. Tämän kehyksen avulla olisi saatettava yhteen avoimet työpaikat unionissa ja mahdollisuus hakea näitä avoimia työpaikkoja, vahvistaa järjestelyt tähän liittyvien tukipalvelujen tarjoamiseksi työntekijöille ja työnantajille sekä tarjottava yhteinen toimintatapatapa tällaisen yhteistyön helpottamiseksi tarvittavien tietojen vaihtamiseen.

(6)

Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että SEUT 45 artiklassa olevalle ”työntekijän” käsitteelle on annettava oma merkitys unionissa ja se on määriteltävä sellaisia objektiivisia kriteerejä noudattaen, joilla työsuhde pidetään erillään asianomaisen henkilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevalla viittauksella. Jotta henkilön voitaisiin katsoa olevan työntekijä, hänen on tehtävä todellista ja tosiasiallista työtä, mutta mukaan ei lueta ainoastaan epäolennaiseksi ja toisarvoiseksi katsottavaa vähäistä työtä. Työsuhteen ominaispiirteeksi katsotaan se, että henkilö tekee tietyn ajanjakson ajan toiselle tämän johdon alaisena suorituksia vastiketta vastaan (6). Työntekijän käsitteen on katsottu tietyissä olosuhteissa kattavan henkilöt, joilla on oppisopimus- (7) tai harjoittelupaikka (8).

(7)

Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijöiden vapaa liikkuvuus kuuluu unionin perusteisiin, ja oikeussääntöjä, joilla tämä vapaus annetaan, on näin ollen tulkittava laajasti (9). Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että SEUT 45 artiklaan sisältyvä työntekijöiden vapaa liikkuvuus tuo mukanaan tiettyjä oikeuksia unionin alueella työnhakutarkoituksessa liikkuville jäsenvaltioiden kansalaisille (10). Työntekijän käsitteen olisi näin ollen katsottava tässä asetuksessa kattavan työnhakijat riippumatta siitä, ovatko he tällä hetkellä työsuhteessa.

(8)

Työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi unionissa Eurooppa-neuvosto kehotti kasvu- ja työllisyyssopimuksessa tutkimaan mahdollisuutta sisällyttää oppisopimus- ja työharjoittelupaikat Eures-verkoston piiriin. Oppisopimuskoulutuksen ja työharjoittelun olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan edellyttäen, että hyväksytyillä työnhakijoilla on työsuhde. Jäsenvaltioiden olisi voitava jättää tiettyjä harjoittelu- ja oppisopimuspaikkaryhmiä välitystoiminnan ulkopuolelle, jotta ne voisivat varmistaa koulutusjärjestelmiensä yhtenäisyyden ja toimivuuden ja ottaa huomioon, että niiden aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet on suunniteltava vastaamaan kyseisten toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden tarpeita. Olisi otettava huomioon 10 päivänä maaliskuuta 2014 annettu neuvoston suositus harjoittelun laatupuitteista (11), jotta harjoittelun laatua, erityisesti oppimisen ja koulutuksen sisältöä sekä työoloja voidaan parantaa, minkä tavoitteena on helpottaa siirtymistä työelämään koulutuksesta, työttömyydestä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta. Kyseisen suosituksen mukaisesti harjoittelijoiden oikeuksia ja työolosuhteita olisi noudatettava sovellettavan unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti.

(9)

Tämän asetuksen mukaisia oppisopimus- ja työharjoittelutarjouksia voidaan täydentää komission tai muiden toimijoiden kehittämillä verkkopohjaisilla välineillä ja palveluilla, joiden avulla työnantajat voivat jakaa suoraan työntekijöiden kanssa oppisopimus- ja työharjoittelutilaisuuksia kaikkialla unionissa.

(10)

Eures on ollut vuonna 1994 tapahtuneesta käynnistyksestään alkaen komission ja julkisten työvoimapalvelujen välinen yhteistyöverkosto, jolla huolehditaan tiedottamisesta, neuvonnasta, rekrytoinnista ja työnvälityksestä, mikä hyödyttää työntekijöitä ja työnantajia sekä kaikkia unionin kansalaisia, jotka haluavat hyötyä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta sen henkilöverkon ja eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaalin (Eures-portaali) kautta saatavilla olevien verkkopalveluvälineiden kautta. Unionissa olisi sovellettava yhdenmukaisemmin työvoiman liikkuvuuteen liittyvää välitystoimintaa, tukipalveluita ja tiedonvaihtoa. Eures-verkosto olisi tästä syystä otettava uudelleen käyttöön ja organisoitava uudelleen osana tarkistettuja sääntelypuitteita, jotta sitä vahvistettaisiin edelleen. Eures-verkostossa mukana olevien eri organisaatioiden tehtävät ja vastuut olisi määritettävä.

(11)

Eures-verkoston kokoonpanon olisi oltava riittävän joustava, jotta se voi mukautua rekrytointipalvelumarkkinoiden muutoksiin. Erilaisten työnvälityspalvelujen ilmaantuminen osoittaa, että komission ja jäsenvaltioiden on yhdessä pyrittävä laajentamaan Eures-verkostoa unionin tärkeimpänä välineenä tarjota koko unionissa rekrytointipalveluja. Eures-verkoston avaamisella useammille jäsenille olisi sosiaalisia, taloudellisia ja rahoituksellisia hyötyjä, ja sillä voitaisiin myös edistää kansallisella, alueellisella, paikallisella ja valtioiden rajatylittävällä tasolla innovatiivisia oppimis- ja yhteistyömuotoja, mukaan lukien avoimia työpaikkoja ja tukipalveluja koskevia laatustandardeja.

(12)

Eures-verkostojäsenyyden avaaminen tehostaisi palvelujen tarjontaa edistämällä yhteistyökumppanuuksia ja vahvistamalla täydentävyyttä sekä parantamalla laatua ja kasvattaisi verkoston markkinaosuutta, kunhan uudet osallistujat asettavat avoimet työpaikat, työhakemukset ja ansioluettelot saataville ja tarjoavat tukipalveluja työntekijöille ja -antajille.

(13)

Eures-jäseniä voisivat olla kaikki organisaatiot, myös julkiset, yksityiset tai kolmannen sektorin työnvälityspalvelut, jotka lupaavat täyttää kaikki kriteerit ja ryhtyvät hoitamaan tässä asetuksessa esitettyjä eri tehtäviä.

(14)

Tietyt organisaatiot eivät pystyisi hoitamaan kaikkia tämän asetuksen mukaisesti Eures-jäseniltä edellytettyjä eri tehtäviä, mutta niillä voi olla tärkeä panos annettavanaan Eures-verkostolle. Sen vuoksi on asianmukaista antaa niille poikkeuksellisesti mahdollisuus tulla Eures-yhteistyökumppaneiksi. Tällainen poikkeus olisi myönnettävä vain, kun se on perusteltua, ja sitä voitaisiin perustella vain hakijan pienellä koolla, rajatuilla taloudellisilla valmiuksilla tai sillä, että se ei tavallisesti suorita kaikkia siltä edellytettyjä tehtäviä tai se on voittoa tavoittelematon organisaatio.

(15)

Kansainvälistä ja valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja kaikille jäsenvaltioissa toimiville Eures-jäsenille ja Eures-yhteistyökumppaneille annettavaa tukea helpotettaisiin unionin tason rakenteella, jäljempänä ’Euroopan koordinointitoimisto’. Euroopan koordinointitoimiston olisi tarjottava yhteisiä tietoja, välineitä ja neuvontaa Eures-verkostosta sekä yhdessä jäsenvaltioiden ja verkoston tukipalvelun kanssa kehitettyjä koulutustoimia. Koulutuksella ja tukipalveluilla olisi erityisesti avustettava sellaista Eures-verkostoon osallistuvien järjestöjen henkilöstöä, joka on erikoistunut työnhakijoiden ja vapaiden työpaikkojen yhteensovittamiseen, työhönsijoittumiseen ja rekrytointiin, sekä annettava tietoa, opastusta ja tukea sellaisille työntekijöille, työnantajille ja järjestöille, joita kiinnostavat rajatylittävää liikkuvuutta koskevat kysymykset ja jotka ovat suoraan yhteydessä kyseisten kohderyhmien kanssa. Euroopan koordinointitoimiston pitäisi olla vastuussa myös Eures-portaalin ja yhteisen tietoteknisen järjestelmän toiminnasta ja kehittämisestä. Sen työskentelyn ohjaamiseksi olisi laadittava monivuotisia työohjelmia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi perustettava kansallisia koordinointitoimistoja, jotta voidaan taata saatavilla olevien tietojen siirto Eures-portaaliin ja antaa kaikille niiden alueella toimiville Eures-jäsenille ja Eures-yhteistyökumppaneille yleistä tukea ja apua ja muun muassa neuvoa, kuinka avoimiin työpaikkoihin liittyviä valituksia ja ongelmia on käsiteltävä, tarvittaessa yhteistyössä muiden asianomaisten viranomaisten, kuten työsuojeluviranomaisten kanssa. Jäsenvaltioiden olisi myös tuettava yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden vastapuolien ja Euroopan koordinointitoimiston kanssa, myös valtioiden rajatylittävällä tasolla. Kansallisten koordinointitoimistojen tehtävänä olisi oltava myös sen todentaminen, noudatetaanko tietojen ja tietosuojan sisällölliselle ja tekniselle laadulle asetettuihin vaatimuksiin liittyviä seikkoja. Kansallisten koordinointitoimistojen olisi varmistettava tietojen yhteensovitettu siirto Eures-portaaliin yhtä koordinoitua kanavaa käyttäen ja hyödyntämällä tarvittaessa jo käytössä olevia kansallisia tietoteknisiä järjestelmiä, joilla helpotettaisiin yhteydenpitoa Euroopan koordinointitoimiston kanssa ja autettaisiin kansallisia koordinointitoimistoja edistämään sitä, että kaikki niiden alueella toimivat Eures-jäsenet ja Eures-yhteistyökumppanit noudattaisivat näitä vaatimuksia. Laadukkaiden palvelujen tarjoamiseksi oikea-aikaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisella koordinointitoimistolla on riittävästi koulutettua henkilöstöä ja muita resursseja, joita se tarvitsee tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien suorittamiseen.

(17)

Työmarkkinaosapuolten osallistumisella Eures-verkoston toimintaan edistetään etenkin liikkuvuuden esteiden analysointia samoin kuin oikeudenmukaisuuteen perustuvaa vapaaehtoista työntekijöiden liikkuvuutta unionissa, mukaan lukien raja-alueilla. Tämän vuoksi työmarkkinaosapuolten unionin tason edustajien olisi voitava osallistua tällä asetuksella perustetun koordinointiryhmän kokouksiin ja niiden olisi käytävä säännöllistä vuoropuhelua Euroopan koordinointitoimiston kanssa, ja kansallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen olisi osallistuttava kansallisten koordinointitoimistojen avulla yhteistyöhön Eures-verkoston kanssa käymällä säännöllistä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Työmarkkinaosapuolten olisi voitava hakea Eures-jäseneksi tai Eures-yhteistyökumppaniksi, kun ne täyttävät tämän asetuksen mukaiset vaatimukset.

(18)

Ottaen huomioon julkisten työvoimapalvelujen erikoisaseman jäsenvaltioiden olisi nimettävä ne Eures-jäseniksi, ilman että niiden tarvitsee läpikäydä hyväksyntämenettelyä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että julkiset työvoimapalvelut täyttävät liitteessä I esitetyt yhteiset vähimmäiskriteerit, jäljempänä ’yhteiset vähimmäiskriteerit’, ja tämän asetuksen mukaiset velvoitteet. Lisäksi jäsenvaltiot voivat siirtää julkisille työvoimapalveluilleen yleisiä tehtäviä tai toimintoja, jotka liittyvät tämän asetuksen mukaisten tehtävien organisointiin, kuten Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppaneiden hyväksyntään tarkoitettujen kansallisten järjestelmien kehittäminen ja hoitaminen. Tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi kullakin työvoimapalvelulla olisi oltava riittävät valmiudet, tekninen apu sekä taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit.

(19)

Kun otetaan huomioon työmarkkinoiden organisointiin liittyvä toimivalta, jäsenvaltioilla olisi oltava alueellaan vastuu Eures-jäsenyyden ja Eures-yhteistyökumppanuuden myöntämisestä organisaatioille. Tällaiseen hyväksyntään olisi sovellettava yhteisiä vähimmäiskriteereitä ja hyväksymismenettelyyn tiettyjä perussääntöjä, jotta varmistetaan avoimuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet Eures-verkostoon liittymisen osalta, samalla kun mahdollistetaan tarvittava jousto, jotta voidaan ottaa huomioon erilaiset kansalliset yhteistyömallit ja -muodot julkisten työvoimapalvelujen ja muiden työmarkkinatoimijoiden välillä jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden olisi voitava perua hyväksyntä, jos organisaatio ei enää täytä sovellettavia kriteerejä tai vaatimuksia, joiden perusteella se hyväksyttiin jäseneksi.

(20)

Eures-jäsenyyttä tai Eures-yhteistyökumppanuutta koskevien yhteisten vähimmäiskriteerien hyväksymisellä pyritään varmistamaan laatua koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen. Jäsenyyshakemusten arvioinnissa olisi tästä syystä otettava huomioon ainakin yhteiset vähimmäiskriteerit.

(21)

Eures-verkoston yhtenä tavoitteena on tukea oikeudenmukaista ja vapaaehtoista unionin sisäistä työntekijöiden liikkuvuutta, minkä vuoksi siihen liittyvien organisaatioiden hyväksymiseen sovellettavien yhteisten vähimmäiskriteerien olisi sisällettävä vaatimus, jonka mukaan organisaatiot sitoutuvat noudattamaan kaikkia sovellettavia työelämän normeja ja oikeudellisia vaatimuksia, kuten syrjimättömyysperiaatetta. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi voitava evätä tai peruuttaa niiden organisaatioiden hyväksyntä, jotka rikkovat etenkin palkkausta ja työoloja koskevia työelämän normeja tai oikeudellisia vaatimuksia. Jos hyväksyntä evätään tai peruutetaan näiden normien tai vaatimusten noudattamatta jättämisen perusteella, asianomaisen kansallisen koordinointitoimiston olisi ilmoitettava siitä Euroopan koordinointitoimistolle, jonka olisi toimitettava tieto edelleen muille kansallisille koordinointitoimistoille. Kansalliset koordinointitoimistot voivat ryhtyä asianmukaisiin toimiin alueellaan toimintaansa harjoittavien organisaatioiden osalta kansallisen lainsäädäntönsä ja käytäntönsä mukaisesti.

(22)

Jäsenvaltioiden on valvottava Eures-verkostoon hyväksyttyjen organisaatioiden toimia, jotta voidaan varmistaa, että se soveltaa tämän asetuksen säännöksiä moitteettomasti. Jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa asianmukaisia toimia säännösten optimaalisen noudattamisen takaamiseksi. Valvonnan olisi ensisijaisesti perustuttava organisaatioiden kansallisille koordinointitoimistoille tämän asetuksen mukaisesti toimittamiin tietoihin, mutta siihen voisi mahdollisuuksien mukaan liittyä tarkastus- ja arviointitoimenpiteitä, kuten satunnaistarkastuksia. Tähän olisi sisällyttävä sovellettavien esteettömyysvaatimusten noudattamisen valvonta.

(23)

Olisi perustettava koordinointiryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida Eures-verkoston toimintoja ja toimintaa. Sen olisi toimittava foorumina sellaisten tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten, jotka koskevat asianmukaisten tietojen ja ohjauksen kehittämistä ja levittämistä koko verkoston laajuisesti työntekijöille, muun muassa rajatyöntekijöille, ja työnantajille. Sitä olisi myös kuultava mallien sekä teknisten standardien ja formaattien valmistelun aikana samoin kuin määriteltäessä yhdenmukaisia yksityiskohtaisia erittelyjä tietojen keruuta ja analysointia varten. Työmarkkinaosapuolten olisi voitava osallistua koordinointiryhmän keskusteluihin, joissa käsitellään erityisesti tässä asetuksessa tarkoitettujen palvelujen ja toimien strategista suunnittelua, kehittämistä, toteuttamista, valvontaa ja arviointia. Jotta Eures-verkoston työssä saataisiin aikaan synergiaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2014/EU (12) perustetun julkisten työvoimapalvelujen verkoston työn kanssa, koordinointiryhmän olisi tehtävä yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen verkoston johtokunnan kanssa. Tällaiseen yhteistyöhön voisi kuulua parhaiden käytäntöjen vaihtaminen ja johtokunnalle tiedottaminen Eures-verkoston käynnissä olevista ja suunnitelluista toimista.

(24)

Eures-palvelumerkki sekä sitä luonnehtiva logo on rekisteröity Euroopan unionin tavaramerkkinä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa. Ainoastaan Euroopan koordinointitoimistolla on neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (13) mukaisesti valtuudet myöntää kolmansille osapuolille lupa Eures-logon käyttöön. Euroopan koordinaatiotoimiston olisi informoitava asianomaisia organisaatioita asiasta.

(25)

Jotta työntekijöille ja työnantajille voidaan välittää luotettavia ja ajantasaisia tietoja työvoiman liikkuvuuden ja sosiaalisen suojelun eri näkökohdista unionissa, Eures-verkoston olisi tehtävä yhteistyötä muiden sellaisten elinten, palvelujen ja unionin verkostojen kanssa, jotka edistävät liikkuvuutta ja tiedottavat unionin kansalaisille heidän unionin lainsäädännön mukaisista oikeuksistaan ja joita ovat esimerkiksi kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto (Equinet), Sinun Eurooppasi -portaali, Euroopan nuorisoportaali ja SOLVIT, rajatylittävän yhteistyön edistämiseksi toimivat organisaatiot ja ammattipätevyyksien tunnustamisesta vastaavat organisaatiot sekä elimet, jotka edistävät, analysoivat, seuraavat ja tukevat työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja jotka on nimetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/54/EU (14) mukaisesti. Eures-verkoston olisi synergioiden varmistamiseksi tehtävä yhteistyötä myös sosiaaliturvan koordinoinnista vastaavien elinten kanssa.

(26)

Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämistä helpottaisi sellaisten keinojen luominen, joilla voidaan tukea välitystoimintaa, jotta sekä työntekijöillä että työnantajilla on täysimääräinen pääsy työmarkkinoille. Näin ollen olisi jatkettava sellaisen unionin tasolla toimivan yhteisen tietoteknisen järjestelmän kehittämistä, jota hoitaa komissio. Oikeuden turvaaminen tarkoittaa sitä, että annetaan työntekijöille tilaisuus hyödyntää kaikkia työllistymismahdollisuuksia koko unionissa.

(27)

Digitaalista käyttöä varten työhakemuksia ja ansioluetteloa koskevat tiedot voitaisiin ilmaista työnhakijan profiileina.

(28)

Yhteisen tietoteknisen järjestelmän, joka yhdistää avoimet työpaikat ja mahdollisuuden hakea näitä työpaikkoja ja tarjoaa työntekijöille ja työnantajille mahdollisuuden sovittaa tietoja automaattisesti yhteen eri kriteerien ja tasojen perusteella, pitäisi helpottaa tasapainon saavuttamista unionin työmarkkinoilla ja täten osaltaan parantaa työllisyyttä unionissa.

(29)

Työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämiseksi kaikkien julkisten työvoimapalveluiden ja muiden Eures-jäsenten tai tapauksen mukaan Eures-yhteistyökumppaneiden välityksellä yleisön saataville asetetut avoimet työpaikat olisi julkistettava Eures-portaalissa. Erityisolosuhteissa ja jotta varmistettaisiin, että Eures-portaali sisältää ainoastaan unionissa tapahtuvan liikkuvuuden kannalta merkityksellisiä tietoja, jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota työnantajille mahdollisuus jättää avoin työpaikka julkistamatta Eures-portaalissa tehtyään kyseiseen työhön liittyvistä vaatimuksista, kuten työtehtävien asianmukaisen hoitamisen edellyttämistä erityistaidoista ja -osaamisesta, objektiivisen arvioinnin, jonka perusteella asianomainen työnantaja perustelee avoimen paikan julkistamatta jättämisen edellä mainituista syistä.

(30)

Työntekijöiden olisi voitava peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa ja vaatia jonkin saataville asetetun tiedon tai kaikkien saataville asetettujen tietojen poistamista tai muuttamista. Työntekijöiden olisi voitava valita eri vaihtoehdoista, joilla he voivat rajoittaa heitä koskevien yleisten tai tiettyjen määrittelevien tietojen saantia.

(31)

Oikeudellinen vastuu yhteiseen tietotekniseen järjestelmään toimitettujen ja etenkin avoimia työpaikkoja koskevien tietojen, sisällöllisen ja teknisen laadun varmistamisesta on tiedot toimittaneella organisaatiolla jäsenvaltioiden lainsäädännön ja niiden vahvistamien standardien mukaisesti. Euroopan koordinointitoimiston olisi edistettävä yhteistyötä unionin tasoiseen tietojenvaihtoon liittyvien mahdollisten petosten tai väärinkäytösten havaitsemiseksi. Kaikkien osapuolten olisi varmistettava laadukkaiden tietojen tarjonta.

(32)

Jotta Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppanien henkilöstö, kuten tapauskäsittelijät, voivat toteuttaa nopeasti ja asianmukaisesti tietojen haku- ja yhteensovittamistoimia, on tärkeää, että näissä organisaatioissa ei ole teknisiä esteitä, jotka estävät käyttämästä Eures-portaalista yleisön saatavilla olevia tietoja, jotta tällaisia tietoja voidaan käsitellä osana tarjottuja rekrytointi- ja työhönsijoituspalveluja.

(33)

Komissio on kehittämässä taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaista luokitusta, jäljempänä ’eurooppalainen luokitus’. Eurooppalainen luokitus tarkoittaa ammatteja, taitoja, osaamista ja pätevyyksiä koskevaa vakiintunutta terminologiaa, jonka tavoitteena on helpottaa unionissa tapahtuvaa verkkovälitteistä työnhakua. Tästä syystä on asianmukaista kehittää komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, joka koskee yhteentoimivuutta ja automatisoitua avointen työpaikkojen, työhakemusten ja ansioluettelojen yhteensaattamista (jäljempänä ’automatisoitu yhteensaattaminen’), mukaan lukien rajatylittävällä tasolla, yhteisen tietoteknisen järjestelmän kautta. Tällaiseen yhteistyöhön olisi sisällyttävä eurooppalaisen luokituksen taitojen/osaamisen ja ammattien luettelon ja kansallisten luokitusjärjestelmien liittäminen toisiinsa. Jäsenvaltioille olisi tiedotettava eurooppalaisen luokituksen kehittämisestä.

(34)

Jäsenvaltioiden eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen yhteydessä kehittämiä tietoja voitaisiin hyödyntää pätevyyksiä koskevassa eurooppalaisessa luokituksessa. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisilla parhailla käytännöillä ja siitä saaduilla kokemuksilla voitaisiin edistää sen ja eurooppalaisen luokituksen välisten tietojen kytköksen kehittämistä edelleen.

(35)

Luettelon laatiminen kansallisten luokitusten liittämiseksi eurooppalaisen luokituksen taitojen/osaamisen ja ammattien luetteloon tai vaihtoehtoisesti kansallisten luokitusten korvaaminen eurooppalaisella luokituksella saattaisi aiheuttaa kustannuksia jäsenvaltioille. Näissä kustannuksissa olisi eroja jäsenvaltioiden välillä. Komission olisi annettava teknistä tukea ja mahdollisuuksien mukaan rahoitustukea asiaankuuluvia, saatavilla olevia rahoitusvälineitä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1296/2013 (15), koskevien sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

(36)

Eures-jäsenten ja tarvittaessa Eures-yhteistyökumppanien olisi varmistettava tukipalvelujen saatavuus kaikille niiden apua hakeville työntekijöille ja työnantajille. Olisi otettava käyttöön näitä palveluita koskeva yhteinen toimintatapa ja turvattava mahdollisimman hyvin unionin sisäiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvissä seikoissa apua hakevien työntekijöiden ja työnantajien yhdenvertaisen kohtelun periaate siitä riippumatta, mihin unionin jäsenvaltioon he ovat sijoittautuneet. Näin ollen olisi vahvistettava periaatteet ja säännöt tukipalvelujen saatavuudesta kunkin jäsenvaltion alueella.

(37)

Tarjottaessa palveluja tämän asetuksen mukaisesti toisiinsa rinnastettaviin tilanteisiin ei pitäisi suhtautua eri tavoin eikä erilaisiin tilanteisiin samalla tavoin, ellei tällainen suhtautuminen ole objektiivisesti perusteltua. Tällaisten palvelujen tarjoamiseen ei saisi liittyä kansallisuuteen, sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

(38)

Työvoiman liikkuvuusmahdollisuuksia unionissa koskevan avunsaannin laajempi ja kattavampi valinnanvara hyödyttää työntekijöitä. Tukipalveluilla autetaan vähentämään työntekijöiden kohtaamia esteitä heidän käyttäessään unionin lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan sekä hyödyntämään tehokkaammin kaikki työmahdollisuudet, millä taataan paremmat työllistymisnäkymät ja -väylät muun muassa heikossa asemassa oleville työntekijäryhmille. Kaikilla työntekijöillä, joita asia koskee, olisi tästä syystä oltava mahdollisuus saada yleistä tietoa työmahdollisuuksista sekä elin- ja työoloista toisessa jäsenvaltiossa samoin kuin perustukea ansioluetteloiden laatimisessa. Kiinnostuneiden työntekijöiden olisi perustellusta pyynnöstään lisäksi voitava saada räätälöidympää apua, kansalliset käytännöt huomioon ottaen. Työnhakua helpottavia ja muita lisäpalveluja voisivat olla esimerkiksi sopivien avoimien työpaikkojen valinta, apu työhakemusten ja ansioluetteloiden laatimisessa sekä selvitykset erityisistä avoimista työpaikoista muissa jäsenvaltioissa.

(39)

Tukipalveluilla olisi myös helpotettava sopivan hakijan löytämistä toisesta jäsenvaltiosta niitä työnantajia varten, jotka ovat kiinnostuneita rekrytoimaan unionin alueelta. Kaikkien työnantajien, joita asia koskee, olisi voitava saada toisesta jäsenvaltiosta tietoa rekrytointiin liittyvistä erityisäännöistä ja -tekijöistä samoin kuin perustukea avoimia työpaikkoja koskevien ilmoitusten laatimisessa. Jos rekrytointi on todennäköistä, kiinnostuneiden työnantajien olisi lisäksi voitava saada räätälöidympää apua, kansalliset käytännöt huomioon ottaen. Muuta apua voisivat olla hakijoiden esivalinta, työnantajien ja työnhakijoiden suorien yhteyksien helpottaminen hyödyntämällä erityisiä verkkopalveluvälineitä tai tapahtumia, kuten työpaikkamessut sekä rekrytoinnin aikana erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) annettava hallinnollinen tuki.

(40)

Kun Eures-jäsenet ja tapauksen mukaan Eures-yhteistyökumppanit antavat työntekijöille perustietoa Eures-portaalista ja -verkostosta, niiden olisi huolehdittava siitä, että tukipalvelujen saatavuus on tehokasta tämän asetuksen mukaisesti varmistamalla, että palvelut ovat saatavilla yksittäisen työntekijän tai työnantajan nimenomaisesta pyynnöstä ja tarvittaessa antamalla omasta aloitteestaan tietoa Euresista työntekijöille ja työnantajille heti ensitapaamisella, jäljempänä ’Euresin sisällyttäminen kattavasti palvelutarjontaan’, sekä tarjoamalla apua koko rekrytointiprosessin ajan.

(41)

Työvoiman kysynnän perusteellisesta ymmärtämisestä ammatti- ja sektorikohtaisesti sekä työnantajien tarpeiden perusteella olisi etua työntekijöiden vapaata liikkuvuutta unionissa koskevan oikeuden kannalta. Näin ollen tukipalveluihin olisi sisällyttävä työnantajille, etenkin pk-yrityksille, annettava laadukas apu. Työnvälityspalvelujen ja työnantajien välisellä tiiviillä yhteistyöllä on tarkoitus lisätä avointen työpaikkojen reserviä, parantaa sopivien hakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa ja lisätä yleisesti tietoa työmarkkinoista.

(42)

Työntekijöiden tukipalvelut liittyvät unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan perusoikeuden käyttöön, ja niiden olisi oltava maksuttomia. Työnantajien tukipalveluista voidaan kuitenkin periä maksu jäsenvaltion lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

(43)

Jotta hyväksyntää hakevat organisaatiot, jotka aikovat tarjota tietoa ja tukea verkkokanavia käyttäen, voivat osallistua Eures-verkostoon, niille olisi mahdollistettava tässä asetuksessa tarkoitettujen tukipalvelujen tarjoaminen sähköisenä palveluna. Koska digitaalinen lukutaito vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioissa, ainakin julkisten työvoimapalvelujen olisi myös pystyttävä tarjoamaan tukipalveluja tarvittaessa muiden kuin verkkokanavien kautta. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asiaankuuluvia toimia Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppaneiden verkon kautta tarjoaman tiedon ja tuen laadun varmistamiseksi. Ne voisivat antaa kansallisten koordinointitoimistojensa tehtäväksi huolehtia verkkopohjaisen tiedon ja tuen seurannasta.

(44)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä liikkuvuuden helpottamiseen raja-alueilla ja palveluiden tarjoamiseen rajatyöntekijöille, joita koskevat erilaiset kansalliset käytännöt ja oikeudelliset järjestelmät ja joiden liikkuvuutta haittaavat erityiset hallinnolliset, oikeudelliset tai verotukseen liittyvät esteet. Jäsenvaltiot voivat halutessaan perustaa tämän liikkuvuuden helpottamiseen tarkoitettuja erityisrakenteita, kuten esimerkiksi rajatylittäviä kumppanuuksia. Tällaisten rakenteiden olisi Eures-verkoston puitteissa vastattava rajatyöntekijöille suunnattuun tiedotukseen ja ohjaukseen liittyviin erityistarpeisiin ja huolehdittava työhönsijoittumis- ja rekrytointipalveluista sekä osallistuvien organisaatioiden välisestä koordinoidusta yhteistyöstä.

(45)

On tärkeää, että Eures-jäsenet ja Eures-kumppanit voivat tehdä yhteistyötä Eures-verkoston ulkopuolisten organisaatioiden kanssa rajatyöntekijöille tarjottavissa palveluissa myöntämättä tällaisille organisaatioille oikeuksia tai edellyttämättä niiltä velvollisuuksia tämän asetuksen mukaisesti.

(46)

Kussakin jäsenvaltiossa työnhakutukea tarjoavien aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden olisi oltava myös työllistymismahdollisuuksia muista jäsenvaltioista etsivien unionin kansalaisten ulottuvilla. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaan, joka koskee menettelysääntöjen vahvistamista ja yleisten maahantuloedellytysten soveltamista käytettävissä olevien julkisten varojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 883/2004 (16) eikä velvoittaa jäsenvaltioita viemään aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä toisen jäsenvaltion alueelle, jos asianomainen kansalainen jo asuu siellä.

(47)

Työmarkkinoiden avoimuus ja riittävät valmiudet saattaa yhteen työnhakijat ja avoimet työpaikat, mukaan lukien taitojen ja pätevyyksien saattaminen yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa, ovat tärkeitä ennakkoedellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle unionissa. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän parempaan tasapainoon voidaan päästä saattamalla taidot ja työpaikat paremmin yhteen tehokkaan kansallista, alueellista ja alakohtaista työvoiman tarjontaa ja kysyntää koskevaan tietojenvaihtoon liittyvän unionin tason järjestelmän avulla. Tällainen järjestelmä olisi perustettava komission ja jäsenvaltioiden välille, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä sitä pohjana Eures-verkoston käytännön yhteistyön tukemiselle. Kyseisessä tietojenvaihdossa olisi otettava huomioon komission ja jäsenvaltioiden valvomat työvoiman liikkuvuusvirrat ja -suuntaukset unionissa.

(48)

Olisi vahvistettava ohjelmakausi unionin sisäistä liikkuvuutta koskevien toimien koordinoinnin tueksi. Jäsenvaltioiden kansallisiin työohjelmiin liittyvässä ohjelmatyössä olisi otettava huomioon liikkuvuusvirtoja ja -malleja koskevat tiedot, nykyistä ja ennustettua työvoimavajetta ja ylitarjontaa koskevat analyysit sekä Eures-verkoston puitteissa saadut rekrytointikokemukset ja -käytännöt. Ohjelmatyöhön olisi sisällytettävä katsaus jäsenvaltioiden organisaatioiden nykyisistä käytettävissä olevista resursseista ja välineistä työvoiman liikkuvuuden helpottamiseksi unionissa.

(49)

Jäsenvaltioiden kesken ohjelmakauden puitteissa jaettavien kansallisten työohjelmaluonnosten avulla on tarkoitus mahdollistaa se, että kansalliset koordinointitoimistot pystyvät yhdessä Euroopan koordinointitoimiston kanssa kohdentamaan Eures-verkoston resurssit asianmukaisiin toimiin ja hankkeisiin ja ohjaamaan näin Eures-verkoston kehitystä niin, että siitä tulisi tulossuuntautuneempi väline, joka reagoi työntekijöiden ja työnantajien tarpeisiin työmarkkinoiden liikkeiden mukaan. Tätä voitaisiin tukea vaihtamalla parhaita käytäntöjä unionin tasolla muun muassa Eures-toimintakertomusten avulla.

(50)

Jotta saataisiin riittäviä tietoja Eures-verkoston suorituskyvyn mittaamiseksi, tässä asetuksessa vahvistetaan tiedot, jotka jäsenvaltioiden on vähintään kerättävä. Jotta Eures-verkostoa voidaan valvoa unionin tasolla, jäsenvaltioiden olisi kerättävä kansallisella tasolla vertailukelpoiset määrälliset ja laadulliset tiedot. Tässä asetuksessa säädetään sen vuoksi menettelystä yhdenmukaisten yksityiskohtaisten erittelyjen laatimiseksi tietojen keruuta ja analysointia varten. Näiden erittelyjen olisi autettava arvioimaan, miten Eures-verkostolle tässä asetuksessa asetetuissa tavoitteissa on edistytty, ja niiden olisi perustuttava julkisten työvoimapalvelujen nykykäytäntöihin. Koska työntekijöitä ja työnantajia koskevien raportointivelvollisuuksien puuttumisen vuoksi voi olla hankalaa saada rekrytointia ja työhönsijoitusta koskevia kiistattomia tuloksia, Eures-verkostoon osallistuvien organisaatioiden olisi hyödynnettävä muita saatavilla olevia tietoja, kuten käsiteltyjen ja täytettyjen avoimien työpaikkojen määrää, silloin kun sitä voidaan käyttää kyseisten tulosten uskottavana näyttönä. Näiden organisaatioiden tapauskäsittelijöiden olisi säännöllisin välein raportoitava yhteydenotoista ja käsitellyistä tapauksista vakaan ja luotettavan perustan varmistamiseksi tietojen keruuta varten.

(51)

Jos tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin liittyy henkilötietojen käsittelyä, se on tehtävä henkilötietojen suojaa koskevan unionin lainsäädännön, etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (17) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (18), ja asiaa koskevien kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota henkilötietojen säilyttämistä koskeviin kysymyksiin.

(52)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 3 päivänä huhtikuuta 2014 (19).

(53)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, sellaisina kuin niihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklassa.

(54)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli jäsenvaltioiden välisten yhteistyöpuitteiden perustamista, jotta voidaan saattaa yhteen avoimet työpaikat ja mahdollistaa näiden työpaikkojen hakeminen sekä edistää kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon saavuttamista työmarkkinoilla, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(55)

Niiden toimialojen muuttamiseksi, joita varten jäsenvaltiot pyytävät tietojen keruuta, tai muiden Eures-verkoston toimialojen lisäämiseksi tämän asetuksen puitteissa kansallisella tasolla toteutettaviin toimiin työmarkkinoiden muuttuvien tarpeiden huomioon ottamiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset asiantuntijoiden, myös jäsenvaltioiden asiantuntijoiden, kuulemiset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(56)

Jotta voidaan varmistaa, että välitystoimintaan ja automatisoituun työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamiseen sovellettavat tekniset standardit ja mallit, jäsenvaltioiden välisessä tiedonvaihdossa käytettävät mallit ja menettelyt sekä yhdenmukaiset yksityiskohtaiset erittelyt tietojen keruuta ja analysointia varten pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti, ja jotta eurooppalaisen luokituksen taitojen/osaamisen ja ammattien luettelo voidaan hyväksyä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (20) mukaisesti.

(57)

Jotta voidaan vahvistaa Eures-verkoston kokoonpano siirtymäkaudeksi ja varmistaa asetuksen (EU) N:o 492/2011 puitteissa perustetun Eures-verkoston toiminnan jatkuvuus, täytäntöönpanopäätöksen 2012/733/EU mukaisesti Eures-yhteistyökumppaneiksi ja liitännäisiksi Eures-yhteistyökumppaneiksi tämän asetuksen voimaantulohetkellä nimettyjen organisaatioiden olisi voitava olla edelleen Eures-jäseniä tai Eures-yhteistyökumppaneita siirtymäkauden ajan. Jos kyseiset organisaatiot haluavat pysyä Eures-verkostossa siirtymäkauden jälkeen, niiden olisi esitettävä asiaa koskeva hakemus, heti kun Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppanien hyväksyntään sovellettava järjestelmä on perustettu tämän asetuksen mukaisesti.

(58)

Asetukset (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

a)

Eures-verkostoon liittyvät järjestelyt komission ja jäsenvaltioiden välillä;

b)

komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö saatavilla olevien avoimia työpaikkoja, työhakemuksia ja ansioluetteloita koskevien keskeisten tietojen osalta;

c)

jäsenvaltioiden toteuttamat ja niiden väliset toimet työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon parantamiseksi työmarkkinoilla, jotta luodaan laadukkaita työpaikkoja;

d)

Eures-verkoston toiminta, mukaan lukien yhteistyö työmarkkinaosapuolten kanssa ja muiden toimijoiden osallistuminen;

e)

Eures-verkoston toimivuuteen liittyvät työvoiman liikkuvuutta koskevat tukipalvelut työntekijöille ja työnantajille, jotta myös liikkuvuutta edistetään oikeudenmukaiselta pohjalta;

f)

Eures-verkoston edistäminen unionin tasolla komission ja jäsenvaltioiden toteuttamilla tehokkailla viestintätoimenpiteillä.

1)

’julkisilla työvoimapalveluilla’ jäsenvaltioiden organisaatioita, jotka osana asiaan liittyviä ministeriöitä, julkisia elimiä tai julkisoikeudellisia organisaatioita vastaavat aktiivisen työmarkkinapolitiikan täytäntöönpanosta ja tarjoavat laadukkaita työvoimapalveluja yleisen edun nimissä;

2)

’työnvälityspalveluilla’ jäsenvaltioissa laillisesti toimivia oikeushenkilöitä, jotka tarjoavat palveluita työpaikkaa etsiville työntekijöille ja työnantajille, jotka haluavat rekrytoida työntekijöitä;

3)

’avoimella työpaikalla’ työtarjousta, joka mahdollistaa hyväksytyn hakijanpääsyn työsuhteeseen, jonka perusteella hänet kelpuutetaan SEUT 45 artiklassa tarkoitetuksi työntekijäksi;

4)

’välitystoiminnalla’ tietojen vaihtoa ja avointen työpaikkojen, työhakemusten ja ansioluetteloiden käsittelyä;

5)

’yhteisellä tietoteknisellä järjestelmällä’ tietoteknistä infrastruktuuria ja siihen liittyviä järjestelmiä, jotka perustetaan unionin tasolla avoimuuden ja välitystoiminnan edistämiseksi tämän asetuksen mukaisesti;

6)

’rajatyöntekijällä’ henkilöä, joka toimii palkattuna työntekijänä yhdessä jäsenvaltiossa mutta asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa.

7)

’rajatylittävällä Eures-kumppanuudella’ Eures-jäsenten tai Eures-yhteistyökumppanien sekä tarvittaessa Eures-verkoston ulkopuolisten muiden sidosryhmien ryhmitystä alueellisten rakenteiden pitkän aikavälin yhteistyötä varten, joka perustetaan raja-alueille vähintään kahden jäsenvaltion alueellisten, paikallisten ja tarvittaessa kansallisten työnantajapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten ja tapauksen mukaan muiden sidosryhmien välille tai jonkin jäsenvaltion ja toisen, Eures-verkoston tukemiseksi tarkoitettuihin unionin välineisiin osallistuvan maan välille.

a)

helpotetaan SEUT 45 artiklalla ja asetuksella (EU) N:o 492/2011 myönnettyjen oikeuksien käyttöä;

b)

pannaan täytäntöön koordinoitu työllisyysstrategia ja edistetään erityisesti SEUT 145 artiklassa tarkoitetun ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman kehittymistä;

c)

parannetaan unionin työmarkkinoiden toimintaa, koheesiota ja yhtenäisyyttä, mukaan lukien rajatylittävällä tasolla;

d)

edistetään oikeudenmukaisuuteen perustuvaa vapaaehtoista alueellista ja ammatillista liikkuvuutta unionissa, myös raja-alueilla, oikeudenmukaiselta pohjalta unionin ja kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti;

e)

tuetaan siirtymistä työmarkkinoilla ja edistetään näin SEU 3 artiklassa tarkoitettujen sosiaalisten ja työllisyystavoitteiden saavuttamista.

a)

komission yhteyteen perustettava Euroopan koordinointitoimisto, jonka vastuulla on avustaa Eures-verkostoa sen tehtävien suorittamisessa;

b)

tämän asetuksen soveltamisesta asianomaisessa jäsenvaltiossa vastaavat kansalliset koordinointitoimistot, jotka ovat jäsenvaltioiden nimittämiä ja jotka voivat olla niiden julkisia työvoimapalveluja;

c)

Eures-jäsenet, eli:

d)

Eures-yhteistyökumppanit, jotka ovat organisaatioita, jotka on hyväksytty 11 artiklan ja erityisesti sen 2 ja 4 kohdan mukaisesti tai 40 artiklan mukaisesti siirtymäkauden ajaksi tarjoamaan kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason tukea sekä rajatylittävää tukea välitystoiminnassa ja tukipalveluita työntekijöille ja -antajille.

a)

yhtenäisen toimintakehyksen muotoilu ja horisontaalisten tukitoimien tarjoaminen Eures-verkostolle, mukaan luettuna seuraavat:

b)

alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden analysointi ottaen huomioon erilaiset tilanteet jäsenvaltioissa;

c)

oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja koskevien asianmukaisten yhteistyö- ja välitysrakenteiden kehittäminen unionissa tämän asetuksen mukaisesti;

a)

organisoi Eures-verkoston työn jäsenvaltiossa ja varmistaa muun muassa, että avoimia työpaikkoja, työhakemuksia ja ansioluetteloita koskevat tiedot siirretään koordinoidusti Eures-portaaliin 17 artiklan mukaisesti yhtä koordinoitua kanavaa käyttäen;

b)

tekee välitystoimintaan liittyvää yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden kanssa III luvussa vahvistettujen puitteiden mukaisesti;

c)

toimittaa Euroopan koordinointitoimistolle kaikki saatavilla olevat tiedot eroista ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrän ja jäsenvaltioissa olevien avoimien työpaikkojen kokonaismäärän väillä;

d)

koordinoi toimia asianomaisessa jäsenvaltiossa ja yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa V luvun mukaisesti.

a)

toimiston alueella toimivia Eures-jäseniä ja Eures-yhteistyökumppaneita, niiden toimintaa ja niiden työntekijöille ja työnantajille tarjoamien tukipalvelujen laajuutta koskevien päivitettyjen tietojen keruu ja validointi erityisesti Eures-portaalissa tapahtuvaa julkaisemista varten;

b)

Eures-toimintaan liittyvien valmentavien koulutustoimien tarjoaminen sekä henkilöstön valinta osallistumaan yhteiseen koulutusohjelmaan ja vastavuoroista oppimista koskevaan toimintaan;

c)

31 ja 32 artiklaan liittyvien tietojen keruu ja analysointi.

a)

elin- ja työolot, mukaan lukien yleiset tiedot sosiaaliturvasta ja veroista;

b)

työllistämiseen liittyvät asiaankuuluvat hallinnolliset menettelyt sekä säännöt, joita sovelletaan työntekijöihin työn vastaanottamisen yhteydessä;

c)

oppisopimus- tai työharjoittelupaikkaa koskeva kansallinen sääntelykehys sekä voimassa olevat unionin säännöt ja välineet;

d)

mahdollisuus saada ammatillista koulutusta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 17 artiklan 2 kohdan b alakohtaan;

e)

rajatyöntekijöiden tilanne etenkin raja-alueilla;

f)

rekrytoinnin jälkeinen apu yleensä ja tiedot siitä, mistä tällaista apua saa verkostossa ja, mikäli tietoja on saatavilla, Eures-verkoston ulkopuolella.

a)

panoksen tarjoaminen avointen työpaikkojen reserviin 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

b)

panoksen tarjoaminen työhakemusten ja ansioluetteloiden reserviin 17 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

c)

tukipalvelujen tarjoaminen työntekijöille ja työnantajille 23 artiklan, 24 artiklan, 25 artiklan 1 kohdan, 26 artiklan ja tarvittaessa 27 artiklan mukaisesti.

a)

tietojen ja neuvojen keruuseen 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua Eures-portaalissa tapahtuvaa julkaisemista varten;

b)

30 artiklassa tarkoitettujen tietojen vaihtoon;

c)

31 artiklassa tarkoitettuun ohjelmakauteen;

d)

tiedon keruuseen 32 artiklan mukaisesti.

a)

kaikki julkisten työvoimapalveluiden välityksellä julkisesti saataville asetetut sekä Eures-jäsenten ja tarvittaessa Eures-yhteistyökumppaneiden 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti esittämät avoimet työpaikat;

b)

kaikki sen julkisten työvoimapalveluiden välityksellä saatavilla olevat sekä muiden Eures-jäsenten ja tarvittaessa Eures-yhteistyökumppaneiden 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti esittämät työhakemukset ja ansioluettelot, edellyttäen että asianomaiset työntekijät ovat suostuneet asettamaan tiedot saataville myös Eures-portaaliin tämän artiklan 3 kohdassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

a)

avoimet työpaikat, jotka luonteensa tai kansallisten sääntöjen mukaan ovat avoimia vain tietyn maan kansalaisille;

b)

avoimet työpaikat, jotka liittyvät sellaiseen oppisopimuskoulutukseen ja työharjoitteluun, joihin liittyy keskeisesti oppiminen ja jotka sen vuoksi kuuluvat osana kansalliseen koulutusjärjestelmään tai joita rahoitetaan julkisista varoista osana jäsenvaltion aktiivista työvoimapolitiikkaa;

c)

muut avoimet työpaikat, jotka kuuluvat jäsenvaltion aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

a)

annetaan yleistä tietoa kohdemaan elin- ja työoloista tai neuvotaan, mistä nämä tiedot löytyvät;

b)

annetaan apua ja ohjausta 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen saamiseksi;

c)

annetaan tarpeen mukaan apua työhakemusten ja ansioluetteloiden laatimisessa, jotta varmistetaan 17 artiklan 8 kohdassa ja 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen eurooppalaisten teknisten standardien ja mallien noudattaminen, sekä tällaisten työhakemusten ja ansioluetteloiden lataamisessa Eures-portaaliin;

d)

tarpeen mukaan harkitaan mahdollista työhönsijoitusta unionin sisällä osana yksilöllistä toimintasuunnitelmaa tai yksilöllisen liikkuvuussuunnitelman laatimisen tukemista keinona päästä työhönsijoitukseen unionin sisällä;

e)

ohjataan tarpeen mukaan työntekijä toiselle Eures-jäsenelle tai Eures-yhteistyökumppanille.

a)

annetaan tietoja erityisistä säännöistä, jotka liittyvät rekrytoimiseen toisesta jäsenvaltiosta, ja tekijöistä, jotka voivat helpottaa tällaista rekrytointia;

b)

annetaan tarpeen mukaan tietoa ja apua työpaikkaa koskevien vaatimusten muotoilussa avointa työpaikkaa koskevassa ilmoituksessa sekä sen varmistamisessa, että 17 artiklan 8 kohdassa ja 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja eurooppalaisten teknisiä standardeja ja malleja noudatetaan.

a)

yleistä tietoa rekrytoinnin jälkeisestä avusta, kuten kulttuurien väliseen viestintään liittyvästä koulutuksesta, kielikursseista ja integroitumiseen liittyvästä tuesta sekä yleistä tietoa työntekijöiden perheiden työllistymismahdollisuuksista.

b)

mahdollisuuksien mukaan sellaisten organisaatioiden yhteystiedot, jotka tarjoavat rekrytoinnin jälkeistä apua.

a)

työvoiman puute ja ylitarjonta kansallisilla ja alakohtaisilla työmarkkinoilla siten, että erityistä huomiota kiinnitetään työmarkkinoilla haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja työttömyydestä eniten kärsiviin alueisiin;

b)

Eures-toimet kansallisella ja tapauksen mukaan rajatylittävällä tasolla.

a)

Eures-verkostossa, kansallisella tasolla ja tarvittaessa rajatylittävällä tasolla toteutettavat pääasialliset toimet;

b)

ohjelmien täytäntöönpanoon myönnetyt henkilö- ja taloudelliset resurssit;

c)

suunniteltujen toimien seuranta- ja arviointijärjestelyt ja tarvittaessa järjestelyt niiden päivittämiseksi.

a)

Eures-verkoston antamat tiedot ja ohjeet niiden yhteyksien lukumäärän perusteella, joita Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppanien tapauskäsittelijöillä on työntekijöihin ja työnantajiin;

b)

työllisyyskehitys, mukaan lukien työhönsijoitukset ja rekrytoinnit Eures-toiminnan tuloksena Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppanien tapauskäsittelijöiden käsittelemien ja prosessoimien avointen työpaikkojen, työhakemusten ja ansioluetteloiden lukumäärän ja näiden tapauskäsittelijöiden tiedossa olevan, toiseen jäsenvaltioon rekrytoitujen työntekijöiden lukumäärän perusteella tai mahdollisesti saatavilla olevien kyselyjen perusteella;

c)

kuluttajien tyytyväisyys Eures-verkostoon muun muassa käyttäjäkyselyjen perusteella.

a)

kumotaan 23 artikla;

b)

korvataan 24 artiklan 2 kohta seuraavasti:

1.”2.   Eures-lohkoon voivat osallistua kaikki jäsenvaltioiden tai komission nimeämät elimet, toimijat ja instituutiot, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589 (*) vahvistetut Eures-verkostoon osallistumista koskevat edellytykset. Tällaisia elimiä, toimijoita ja instituutioita ovat erityisesti:

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1).”"

a)

kumotaan 11 ja 12 artikla, 13 artiklan 2 kohta, 14–20 artikla sekä 38 artikla;

b)

kumotaan 13 artiklan 1 kohta 13 päivästä toukokuuta 2018.