18.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/109

(1)

Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 17 ja 18 päivänä maaliskuuta 2016. Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Portugali kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Eurooppa-neuvosto vahvisti suosituksen 18 ja 19 päivänä helmikuuta 2016, ja neuvosto antoi sen 8 päivänä maaliskuuta 2016 (3). Koska Portugali kuuluu maihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa tiiviisti yhteydessä toisiinsa, Portugalin olisi varmistettava, että suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(2)

Portugalia koskeva vuoden 2016 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2016. Siinä arvioitiin Portugalin edistymistä neuvoston 14 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu. Komissio esitteli 8 päivänä maaliskuuta 2016 perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Portugalin makrotaloudessa on epätasapainoja. Erityisesti suuri ulkomainen nettovelkakanta, yksityinen ja julkinen velka sekä järjestämättömien lainojen merkittävä osuus ovat haavoittuvuustekijöitä tilanteessa, jossa työttömyysaste on korkea. Tarvitaan edelleen politiikkatoimia, jotka kohdistuvat tuote- ja palvelumarkkinoihin, yritysten velkojen uudelleenjärjestelyyn, finanssipolitiikkaan ja työmarkkinoiden tiettyihin osa-alueisiin.

(3)

Portugali toimitti vuoden 2016 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2016 vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2016. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. Portugalin kansallisessa uudistusohjelmassa puututaan riittävän määrätietoisesti liiallisiin epätasapainoihin, esitetään asianmukaisia toimenpiteitä kilpailukyvyn edistämiseksi ja yksityisen velan vähentämiseksi, viitataan vuoden 2016 maaraportissa esitettyihin haasteisiin ja euroaluetta koskeviin suosituksiin, joissa keskitytään tarpeeseen käynnistää investoinnit uudelleen ja varmistaa julkisen talouden kestävyys. Jos nämä toimenpiteet toteutetaan nopeasti kokonaisuudessaan, ne auttavat ratkaisemaan Portugalin makrotalouden epätasapainoon liittyviä ongelmia. Portugalin poliittisia sitoumuksia koskevan arvioinnin perusteella tässä vaiheessa ei ole tarvetta nopeuttaa makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa tämän säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Portugaliin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota. Se ei korjannut liiallista alijäämäänsä vuoden 2015 määräaikaan mennessä eikä toteuttanut kaikkia neuvoston suosittamia julkisen talouden toimia. Hallitus suunnittelee vuoden 2016 vakausohjelmassa korjaavansa liiallisen alijäämän ja saavuttavansa julkisen talouden alijäämän, joka on 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Kun liiallinen alijäämä on saatu korjattua kestävällä tavalla, Portugaliin aletaan soveltaa vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Maan (uudelleenlasketun (5)) rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan kohenevan vuosina 2016–2020 vain noin 0,35 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodessa, mikä on alle vaaditun 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen eli 0,25 prosentin rakenteelliseen ylijäämään suhteessa BKT:hen ei odoteta päästävän ohjelmakaudella. Vakausohjelman mukaan on odotettavissa, että julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistuu 124,8 prosenttiin vuonna 2016 ja edelleen 110,3 prosenttiin vuonna 2020. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on varsin optimistinen. Lisäksi toimenpiteitä, joita tarvitaan tukemaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2017 eteenpäin, ei ole vielä riittävästi täsmennetty. Komission kevään 2016 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, eli alittavan SEUT-sopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, ja 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Koska rakenteellisen alijäämän ennustetaan kasvavan hieman vuosina 2016 ja 2017, julkisen talouden toimet eivät vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Portugalin ei myöskään ennusteta noudattavan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2017. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2016 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Portugali ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Tämän vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen vuosina 2016 ja 2017.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan 1 kohdan mukaan komissio seuraa säännöllisesti toimia, joita Portugali toteuttaa SEUT 126 artiklan 7 kohdan nojalla 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen johdosta. Tämän vuoksi komissio suosittaa, että neuvosto toteuttaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaiset aiheelliset toimenpiteet.

(7)

Uudistetun julkisen talouden kehystä koskevan lain, sitoumusten valvontaa koskevan lain sekä veronkannon ja menojen valvonnan lisäparannusten nopealla ja tehokkaalla täytäntöönpanolla voidaan edistää merkittävästi julkisen talouden vaaditun sopeutuksen saavuttamista. Portugalilla on kaksinkertainen haaste, sillä sen on saavutettava terveydenhuoltojärjestelmän pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys ja säilytettävä samalla terveydenhuollon saatavuus tehostamalla järjestelmää. Vaikka julkisten menojen osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on Portugalissa tällä hetkellä yksi EU:n alhaisimmista, julkisten terveydenhuoltomenojen ennustettu kasvu, 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2060 mennessä, on yksi suurimmista. Terveydenhuoltoalan pitkän aikavälin kestävyyttä koskevien haasteiden ratkaiseminen edellyttää kattavia toimenpiteitä, joilla edistetään tautien ehkäisemistä ja kansanterveyspolitiikkaa sekä varmistetaan perusterveydenhuollon tarjonta varhaisessa, vähemmän kustannuksia aiheuttavassa vaiheessa. Näitä toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu. Lyhyellä aikavälillä merkittävänä haasteena on edelleen asianmukainen talousarvion suunnittelu ja toteutus sairaaloissa, jotta voidaan varmistaa maksurästien hoitaminen. Vaikka eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyteen on puututtu viimeaikaisilla uudistuksilla, järjestelmän lyhyen ja keskipitkän aikavälin kestävyyden haasteita ei ole ratkaistu. Julkiselle eläkejärjestelmälle on tyypillistä suuri riippuvuus talousarviosta tehdyistä varainsiirroista ja sukupolvien välinen eriarvoisuus. Toteutuksen viiveet ja politiikkatoimien puutteet haittaavat edelleen valtionyhtiöiden talouden kestävyyttä erityisesti liikennealalla. Tehokkuutta edistävien toimenpiteiden vahvistaminen valtionyhtiöiden rakenneuudistussuunnitelmissa on edelleen olennaista julkisen talouden säästöjen aikaansaamiseksi.

(8)

Veronkierron hillitsemiseksi on toteutettu tuntuvia toimia, joilla tehostetaan edelleen verohallinnon toimintaa. Parhaillaan toteutetaan toimenpiteitä, joilla torjutaan veropetoksia, kehitetään tietojen jakamista rahoituslaitosten kanssa ja lujitetaan rahanpesun vastaisia säännöksiä. Saavutetusta edistyksestä huolimatta verosäännösten noudattamista olisi vielä parannettava. Verohallinnon uudistaminen tehostamalla sen toimintaa auttaisi myös kannustamaan investointeja.

(9)

Yleinen palkkakehitys on ollut maltillista, mikä on linjassa korkean työttömyysasteen ja ulkoisen tasapainon palauttamisen tarpeen kanssa ja vastaa tuottavuuden kasvua keskipitkällä aikavälillä. Alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut ovat tukeneet tätä suuntausta, vaikka käytetyn työehtosopimusneuvottelujärjestelmän ominaisuudet rajoittavat edelleen työehtojen sopimista yritystasolla. Koska inflaatio on alhainen ja työttömyysaste korkea, tammikuussa 2016 vähimmäispalkkaa korotettiin 505 eurosta 530 euroon kuukaudessa. Sitä on tarkoitus korottaa edelleen vähitellen siten, että se on 600 euroa kuukaudessa vuonna 2019 (maksetaan 14 kertaa vuodessa). Portugali sijoittuu EU:n keskitasolle, kun vähimmäispalkkaa tarkastellaan prosenttiosuutena keskipalkasta. Se on kuitenkin yksi maista, joissa vähimmäispalkka on korkeimpia mediaanipalkkaan suhteutettuna. Tämä viittaa siihen, että Portugalissa matalien palkkojen osuus palkkajakaumassa on painottunut vahvasti ja että vähimmäispalkan uudet korotukset voivat laajentaa nopeasti sen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuutta, joka vuonna 2016 oli jo lähes neljännes kaikista työntekijöistä. Vaikka näin voitaisiin vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, se myös kaventaa edelleen palkkaeroja ja aiheuttaa kokonaispalkkojen korotuspaineita. Jollei tuottavuus vastaavasti parane, tämä kehitys uhkaa vahingoittaa työllisyys- ja kilpailukykynäkymiä, erityisesti työvoimavaltaisilla teollisuudenaloilla. Lisäksi riskinä on, että se voi vähentää kannustimia investoida osaamiseen.

(10)

Portugalin työmarkkinoiden elpyminen jatkui vuosina 2014 ja 2015. Merkittäviä toimia on toteutettu aktivointitoimien uudistamiseksi, julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseksi ja rekisteröitymättömät nuoret tavoittavien toimenpiteiden lisäämiseksi, vaikka joitakin täytäntöönpanoon liittyviä haasteita on edelleen. Koska sosiaalinen tilanne on heikentynyt viime aikoina ja erityisesti lasten köyhyys on lisääntynyt, merkittäviä toimenpiteitä on myös toteutettu sosiaaliturvan parantamiseksi, etenkin vähimmäistoimeentulojärjestelmän, lapsilisien ja pienten eläkkeiden osalta. Näiden toimenpiteiden vaikutusta köyhyyden vähentämiseen on arvioitava. Pitkäaikaistyöttömien suuren määrän vähentäminen on edelleen haaste, ja se vaikuttaa kielteisesti talouskasvuun ja sosiaaliseen tilanteeseen. Pitkäaikaistyöttömien aktivointia olisi lisättävä edelleen kohdennettujen työvoimapoliittisten toimien avulla ja parantamalla työvoima- ja sosiaalipalvelujen välistä koordinointia. Vaikka elpyminen on tuonut mukanaan useita uusia pysyviä työpaikkoja, työmarkkinoiden segmentoituminen on edelleen merkittävää. Määräaikaisten työntekijöiden osuus on edelleen Euroopan korkeimpia, ja siirtyminen määräaikaisesta työsopimuksesta vakituiseen on harvinaista.

(11)

Yksityisen sektorin velkaantuneisuus on edelleen merkittävä haavoittuvuustekijä Portugalin taloudessa, ja pienten ja keskisuurten yritysten on yhä vaikeaa saada rahoitusta. Yritysten suuren velkataakan vähentämisessä ja yksityisen sektorin velkavivun keventämisessä on edistytty jonkin verran, mutta Portugalin yksityinen sektori on edelleen EU:n velkaantuneimpia. Tämä on merkittävä este investointien ja potentiaalisen tuotannon kasvulle. Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset sopeuttavat taseitaan, mutta vähäisemmässä määrin kuin kotitaloudet. Yritysten järjestämättömien lainojen suuri ja kasvava osuus rasittaa yrityksiä sekä rahoitusalalla että sen ulkopuolella, ja se on merkittävä este investoinneille. Eri tasoilla on toteutettu yritysten velkaantumisen purkamiseen tähtääviä toimia, mutta tuloksia on syntynyt hitaasti. Velanottoa suositaan edelleen voimakkaasti yhtiöverotuksessa. Viime vuosina hallitus on pyrkinyt ratkaisemaan tämän ongelman ottamalla käyttöön alikapitalisointia koskevat säännöt ja yritysten oman pääoman ehtoista rahoitusta koskevan verohelpotuksen. Kuitenkin vuonna 2015 vieraan ja oman pääoman ehtoisesti rahoitettujen investointien välisten pääomakustannusten ero (verotusta ennen ja sen jälkeen) oli EU:n suurimpia. Luotonsaanti on edelleen kallista ja vaikeaa yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja aloitteleville yrityksille. Vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, kuten yksityiset pääomasijoitukset, riskipääomarahoitus, joukkorahoitus ja bisnesenkelien tarjoama rahoitus, on edelleen vähän, ja ne ovat selkeästi alikehittyneitä.

(12)

Edistyksestä huolimatta sääntelyyn liittyvät esteet ja heikot institutionaaliset valmiudet haittaavat edelleen yritysten kasvua, kilpailukykyä ja investointeja. Portugalin oikeusjärjestelmä toimii edelleen tehottomasti, erityisesti verotusta koskevien riita-asioiden käsittelyssä. Julkiset hankinnat ovat suurelta osin läpinäkyviä Portugalissa. Alan BASE-verkkosovelluksen tietojen mukaan Portugalin hankintaviranomaiset käyttävät kuitenkin usein suoraa sopimusmenettelyä. Sen osuus kaudella 2013–2015 oli keskimäärin 87,3 prosenttia kaikista julkisista hankintasopimuksista, mikä on 47 prosenttia hankintasopimusten kokonaisarvosta. Läpinäkyvyys on edelleen haaste käyttöoikeussopimusten ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien osalta, erityisesti paikallis- ja aluetasolla. Valtiovarainministeriön julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien työryhmä (UTAP) valvoo joitakin keskushallinnon hallinnoimia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, mutta käyttöoikeussopimukset sekä alueelliset ja paikalliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet eivät kuulu sen valvonnan alaan. Satama-alan uudistukset kärsivät edelleen täytäntöönpanon viivästyksistä ja uusien toimijoiden markkinoille pääsyn esteistä. Yrityksen rekisteröinti on helpottunut, mutta lupamenettelyt ovat edelleen raskaita, ja monimutkaiset hallinnolliset menettelyt heikentävät sijoittajien luottamusta. Haasteita on yhä rakennusalalle pääsyyn ja rakennusluvan saamiseen liittyvissä menettelyissä sekä ympäristölupia koskevien yksinkertaistettujen sääntöjen tehokkaassa täytäntöönpanossa. Sääntelystä johtuvat esteet joillakin liike-elämän palvelujen aloilla estävät resurssien tehokkaan jakautumisen, erityisesti oikeudellisten palvelujen alalla. Ammatillisia elimiä ja erityisesti niiden perussääntöä ja työjärjestystä koskevat säännöt ovat rajoittavia ja voivat estää sekä luonnollisia että oikeushenkilöitä pääsemästä kyseisille ammattialoille. Tämä koskee erityisesti oikeudellisia ammatteja, joissa muun muassa mainontaa ja monialatoimintaa koskevat rajoitukset ovat yleisiä.

(13)

Portugalin tulokset tiedeyhteisön ja yritysten yhteistyön sekä osaamisen kaupallistamisen osa-alueilla ovat heikkoja. Korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön esteet ovat suuria, mikä johtuu sääntelyyn ja hallintoon liittyvistä esteistä sekä yhteistyön kannustimien puutteesta korkeakoulujärjestelmässä. Tämä vaikeuttaa tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja innovointia. Uusien alimman korkea-asteen teknisten koulutusohjelmien (TeSPs) käynnistäminen on tarjonnut uusia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen ja alueellisten talouden toimijoiden väliseen yhteistyöhön, mutta nykyaikaistamisprosessi ei kata korkeakoulujen opinto-ohjelmia.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Portugalin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2016 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Portugalille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Portugalin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5.

(15)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(16)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5,

1.

varmistaa liiallisen alijäämän kestävän korjaamisen liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä tehtyjen päätösten ja siinä annettujen suositusten mukaisesti niin, että toteutetaan tarvittavat rakenteelliset toimenpiteet ja käytetään kaikki satunnaistulot alijäämän ja velan supistamiseen; toteuttaa tämän jälkeen julkisen talouden vuotuisen sopeuttamisen, joka vastaa vähintään 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen; toteuttaa helmikuuhun 2017 mennessä kattavan menojen arvioinnin ja lisää menojen valvontaa, kustannustehokkuutta ja asianmukaista budjetointia kaikilla julkishallinnon tasoilla; varmistaa terveydenhuoltoalan pitkän aikavälin kestävyyden heikentämättä perusterveydenhuollon saatavuutta; vähentää eläkejärjestelmän riippuvuutta talousarviosta tehdyistä varainsiirroista; kohdentaa käynnissä olevat valtionyhtiöiden rakenneuudistussuunnitelmat uudelleen vuoden 2016 loppuun mennessä;

2.

varmistaa työmarkkinaosapuolia kuultuaan, että vähimmäispalkan kehitys on linjassa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämistä kaikilla toimialoilla koskevien tavoitteiden kanssa;

3.

varmistaa pitkäaikaistyöttömien tehokkaan aktivoinnin ja parantaa työvoima- ja sosiaalipalvelujen välistä koordinointia; lisää yritysten kannustimia palkata työntekijöitä vakituisiin työsuhteisiin;

4.

toteuttaa lokakuuhun 2016 mennessä toimenpiteitä, joilla helpotetaan luottolaitosten taseiden puhdistamista ja puututaan järjestämättömien lainojen suureen määrään; vähentää velanoton suosimista yhtiöverotuksessa ja parantaa aloittelevien yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia pääomamarkkinoilta;

5.

lisää julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja käyttöoikeussopimusten osalta; parantaa ja nopeuttaa hallinto- ja lupamenettelyjä, vauhdittaa verotusta koskevien riita-asioiden käsittelyä ja vähentää sääntelyyn liittyviä esteitä erityisesti säänneltyjen ammattien osalta vuoden 2016 loppuun mennessä; tarjoaa kannustimia korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön.