|
18.10.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 274/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/1861,
annettu 18 päivänä lokakuuta 2015,
Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan,
ottaa huomioon Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP (1),
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Neuvoston asetuksella (EU) N:o 267/2012 (2) pannaan täytäntöön päätöksessä 2010/413/YUTP säädetyt toimenpiteet. |
|
(2) |
Neuvosto hyväksyi 18 päivänä lokakuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/1863 (3) päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta ja toimenpiteistä, jotka perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2231 (2015), jossa tuetaan 14 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksyttyä Iranin ydinalaa koskevaa yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa, jäljempänä ’yhteinen kattava toimintasuunnitelma’, ja määrätään kyseisen toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettavista toimista. |
|
(3) |
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2231 (2015) määrätään, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1696 (2006), 1737 (2006), 1747 (2007), 1803 (2008), 1835 (2008), 1929 (2010) ja 2224 (2015) määräysten voimassaolo päättyy, kun Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on todentanut Iranin panneen täytäntöön yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaiset ydinalan sitoumuksensa. |
|
(4) |
Lisäksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2231 (2015) määrätään, että valtioiden on noudatettava määräyksiä, jotka sisältyvät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteeseen B ja joilla pyritään edistämään avoimuutta ja luomaan yhteisen kattavan toimintasuunnitelman täysimääräistä täytäntöönpanoa edistävä ilmapiiri. |
|
(5) |
Yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisesti päätöksessä (YUTP) 2015/1863 säädetään kaikkien unionin asettamien ydinalaan liittyvien taloutta ja rahoitusta koskevien rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon päättämisestä heti, kun IAEA on todentanut, että Iran on pannut täytäntöön sovitut ydinalan toimenpiteet. Lisäksi päätöksessä (YUTP) 2015/1863 säädetään yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisesti luvanantojärjestelmästä, jolla tarkastellaan ydinalaan liittyviä Iraniin suuntautuvia siirtoja tai Iranin kanssa harjoitettavia toimia, jotka eivät kuulu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) soveltamisalaan, ja päätetään niistä. |
|
(6) |
Sitoumus kaikkien ydinalaan liittyvien unionin rajoittavien toimenpiteiden poistamisesta yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisesti ei vaikuta yhteisessä kattavassa toimintasuunnitelmassa määritettyyn riitojenratkaisumekanismiin eikä unionin rajoittavien toimenpiteiden uudelleen käyttöönottoon, jos Iran rikkoo merkittävästi yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisia sitoumuksiaan. |
|
(7) |
Siinä tapauksessa, että unionin rajoittavia toimenpiteitä otetaan uudelleen käyttöön, yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisesti pakotteiden purkamisen voimassaoloaikana tehtyjen sopimusten täytäntöönpano suojataan asianmukaisesti noudattaen aiempia, pakotteita alun perin määrättäessä voimassa olleita säännöksiä. |
|
(8) |
Neuvoston olisi käytettävä toimivaltaa muuttaa asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteissä VIII, IX, XIII ja XIV olevia luetteloita ottaen huomioon Iranin ydinohjelman kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle asettaman erityisen uhan sekä yhteensopivuuden varmistamiseksi päätöksen 2010/413/YUTP liitteiden I, II, III ja IV muuttamis- ja tarkistamismenettelyn kanssa. |
|
(9) |
Toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi tarvitaan unionin tason sääntelyä erityisesti sen varmistamiseksi, että talouden toimijat soveltavat niitä yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. |
|
(10) |
Näin ollen asetus (EU) N:o 267/2012 olisi muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 267/2012 seuraavasti:
|
1) |
Kumotaan 1 artiklan t alakohta ja lisätään alakohta seuraavasti:
|
|
2) |
Kumotaan 2, 3 ja 4 artikla. |
|
3) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”2 a artikla 1. Ennakkolupa vaaditaan seuraaville:
2. Liite I käsittää ydinalan viejämaiden ryhmän luetteloon sisältyvät tavarat, mukaan lukien tuotteet, teknologia ja ohjelmistot. 3. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava 1 kohdan a–d alakohdan mukainen lupaehdotus YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyttäväksi tapauskohtaisesti eikä jäsenvaltio saa myöntää lupaa ennen kuin tämä hyväksyntä on saatu. 4. Asianomaisen jäsenvaltion on myös toimitettava 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja toimia koskevat lupaehdotukset YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyttäväksi tapauskohtaisesti, jos toimet liittyvät muihin tuotteisiin ja teknologiaan, jotka kyseisen jäsenvaltion päätelmän mukaisesti voisivat edistää jälleenkäsittelyyn tai rikastamiseen tai raskasveteen liittyvää toimintaa yhteisen kattavan toimintasuunnitelman kanssa ristiriitaisella tavalla. Jäsenvaltio ei saa myöntää lupaa ennen kuin kyseinen hyväksyntä on saatu. 5. Asianomainen toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää 1 kohdan e alakohdan mukaista lupaa ennen kuin sekakomissio on sen hyväksynyt. 6. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle 1 ja 5 kohdan nojalla myönnetyistä luvista ja YK:n turvallisuusneuvoston 3 tai 4 kohdan mukaisesti epäämistä luvista. 2 b artikla 1. Edellä olevaa 2 a artiklan 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta lupaehdotuksiin, jotka koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteessä B olevan 2 kohdan c alakohdan 1 alakohdassa tarkoitettujen, kevytvesireaktoreihin tarvittavien laitteiden toimitusta, myyntiä tai siirtoa Iraniin. 2. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle tämän artiklan nojalla myönnetyistä luvista neljän viikon kuluessa. 2 c artikla 1. Toimivaltaisten viranomaisten, jotka myöntävät luvan 2 a artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 b artiklan mukaisesti, on varmistettava, että
2. Luvan kaikelle 2 a artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla luvanvaraiselle viennille myöntävät sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon viejä on sijoittautunut. Lupa on voimassa koko unionissa. 3. Viejien on annettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki asetuksen (EY) N:o 428/2009 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ja kunkin toimivaltaisen viranomaisen tarkentamat tiedot, jotka ovat tarpeen viejien vientilupahakemusten kannalta. 2 d artikla 1. Edellä olevaa 2 a artiklan 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta lupaehdotuksiin, jotka koskevat tavaroiden, aineiden, laitteiden, tuotteiden ja teknologian toimitusta, myyntiä tai siirtoa ja niihin liittyvän teknisen avun, koulutuksen, rahoitusavun ja sijoitus-, välitys- tai muiden palvelujen tarjoamista, jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat niiden liittyvän suoraan seuraaviin:
2. Toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää luvan 1 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että
3. Asianomaisen jäsenvaltion on annettava ilmoitus
4. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle tämän artiklan nojalla myönnetyistä luvista neljän viikon kuluessa.” |
|
4) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”3 a artikla 1. Ennakkolupa vaaditaan tapauskohtaisesti seuraaville:
2. Liitteessä II luetellaan muut kuin liitteisiin I ja III sisältyvät tuotteet ja teknologia, joilla voidaan edistää jälleenkäsittelyyn tai rikastamiseen tai raskasveteen liittyvää toimintaa tai muuta toimintaa yhteisen kattavan toimintasuunnitelman kanssa ristiriitaisella tavalla. 3. Viejien on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki lupahakemuksessa vaadittavat tiedot. 4. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää lupaa 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuihin liiketoimiin, jos niillä on perusteltu syy todeta, että asianomaisilla liiketoimilla edistettäisiin jälleenkäsittelyyn tai rikastamiseen tai raskasveteen liittyvää toimintaa tai muuta ydinalaan liittyvää toimintaa yhteisen kattavan toimintasuunnitelman kanssa ristiriitaisella tavalla. 5. Toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja tämän artiklan mukaisesti saaduista lupahakemuksista. Asetuksen (EY) N:o 428/2009 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua järjestelmää on käytettävä tätä tarkoitusta varten. 6. Toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää luvan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, on varmistettava, että Iranilta on saatu oikeus kaikkien toimitettujen tuotteiden loppukäytön ja loppukäyttöpaikan todentamiseen ja että tätä oikeutta voidaan käyttää tehokkaasti. 7. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle aikomuksestaan myöntää lupa tämän artiklan nojalla vähintään kymmenen päivää ennen luvan myöntämistä. 3 b artikla 1. Luvan sellaista vientiä varten, joka on 3 a artiklassa säädetty luvanvaraiseksi, myöntävät sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon viejä on sijoittautunut, asetuksen (EY) N:o 428/2009 11 artiklassa säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen. Lupa on voimassa koko unionissa. 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat 3 a artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti mitätöidä myöntämänsä vientiluvan, keskeyttää sen soveltamisen, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. 3. Jos toimivaltainen viranomainen epää luvan tai mitätöi, keskeyttää peruuttaa luvan tai muuttaa sitä olennaisesti 3 a artiklan 4 kohdan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava niille asian kannalta merkitykselliset tiedot neuvoston asetuksessa (EY) N:o 515/97 (4) kyseisten tietojen luottamuksellisuudesta annettujen säännösten mukaisesti. 4. Ennen kuin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen myöntää 3 a artiklan mukaisesti luvan liiketoimeen, joka on olennaisesti samanlainen kuin liiketoimi, jolta muu jäsenvaltio on evännyt tai muut jäsenvaltiot ovat evänneet luvan 3 a artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja epäämispäätös on edelleen voimassa, sen on neuvoteltava asiasta ensin epäämispäätöksen tehneen jäsenvaltion tai sen tehneiden jäsenvaltioiden kanssa. Jos asianomainen jäsenvaltio tällaisten neuvottelujen jälkeen päättää myöntää luvan, sen on ilmoitettava päätöksestään muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot päätöksensä perusteista. 3 c artikla 1. Edellä olevaa 3 a artiklaa ei sovelleta lupaehdotuksiin, jotka koskevat liitteessä II lueteltujen kevytvesireaktoreihin tarvittavien tuotteiden ja teknologian toimitusta, myyntiä tai siirtoa Iraniin. 2. Toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää luvan 1 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että Iranilta on saatu oikeus kaikkien toimitettujen tuotteiden loppukäytön ja loppukäyttöpaikan todentamiseen ja että tätä oikeutta voidaan käyttää tehokkaasti. 3. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle tämän artiklan nojalla myönnetyistä luvista neljän viikon kuluessa. 3 d artikla 1. Edellä olevaa 3 a artiklaa ei sovelleta lupaehdotuksiin, jotka koskevat tavaroiden, aineiden, laitteiden, tuotteiden ja teknologian toimitusta, myyntiä tai siirtoa ja niihin liittyvän teknisen avun, koulutuksen, rahoitusavun ja sijoitus-, välitys- tai muiden palvelujen tarjoamista, jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat niiden liittyvän suoraan seuraaviin:
2. Toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää luvan 1 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että
3. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle aikomuksestaan myöntää lupa tämän artiklan nojalla vähintään kymmenen päivää ennen luvan myöntämistä. (4) Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1).”" |
|
5) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”4 a artikla 1. Kielletään liitteessä III lueteltujen, unionista tai mistä tahansa muualta peräisin olevien tuotteiden ja teknologian tai muiden sellaisten tuotteiden, joiden jäsenvaltiot katsovat voivan edistää ydinasejärjestelmien kehittämistä, myynti, toimitus, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille taikka Iranissa käytettäväksi. 2. Liitteessä III luetellaan ohjusteknologian valvontajärjestelyn luetteloon sisältyvät tuotteet, mukaan lukien tavarat ja teknologia. 4 b artikla Kielletään:
4 c artikla Kielletään liitteessä III lueteltujen tuotteiden ja teknologian osto, tuonti tai kuljetus Iranista suoraan tai välillisesti riippumatta siitä, onko kyseinen tuote tai teknologia peräisin Iranista.” |
|
6) |
Korvataan 5 artikla seuraavasti: ”5 artikla Kielletään:
|
|
7) |
Kumotaan 6, 7, 8, 9, 10, 10 a, 10 b ja 10 c artikla. |
|
8) |
Korvataan 10 d artikla seuraavasti: ”10 d artikla 1. Ennakkolupa vaaditaan seuraaville:
2. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää lupaa tämän artiklan nojalla, jos:
3. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle aikomuksestaan myöntää lupa tämän artiklan nojalla vähintään kymmenen päivää ennen luvan myöntämistä. 4. Jos toimivaltainen viranomainen epää luvan tai mitätöi, keskeyttää tai peruuttaa luvan tai muuttaa sitä olennaisesti tämän artiklan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava niille asian kannalta merkitykselliset tiedot. 5. Ennen kuin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen myöntää tämän artiklan mukaisesti luvan liiketoimeen, joka on olennaisesti samanlainen kuin liiketoimi, jolta muu jäsenvaltio on evännyt tai muut jäsenvaltiot ovat evänneet luvan, ja epäämispäätös on edelleen voimassa, sen on neuvoteltava asiasta ensin epäämispäätöksen tehneen jäsenvaltion tai sen tehneiden jäsenvaltioiden kanssa. Jos asianomainen jäsenvaltio tällaisten neuvottelujen jälkeen päättää myöntää luvan, sen on ilmoitettava päätöksestään muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot päätöksensä perusteista.” |
|
9) |
Kumotaan 10 e, 10 f, 11, 12, 13, 14, 14 a ja 15 artikla. |
|
10) |
Korvataan 15 a artikla seuraavasti: ”15 a artikla 1. Ennakkolupa vaaditaan seuraaville:
2. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää lupaa tämän artiklan nojalla, jos:
3. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle aikomuksestaan myöntää lupa tämän artiklan nojalla vähintään kymmenen päivää ennen luvan myöntämistä. 4. Jos toimivaltainen viranomainen epää luvan tai mitätöi, keskeyttää tai peruuttaa luvan tai muuttaa sitä olennaisesti tämän artiklan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava niille asian kannalta merkitykselliset tiedot. 5. Ennen kuin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen myöntää tämän artiklan mukaisesti luvan liiketoimeen, joka on olennaisesti samanlainen kuin liiketoimi, jolta muu jäsenvaltio on evännyt tai muut jäsenvaltiot ovat evänneet luvan, ja epäämispäätös on edelleen voimassa, sen on neuvoteltava asiasta ensin epäämispäätöksen tehneen jäsenvaltion tai sen tehneiden jäsenvaltioiden kanssa. Jos asianomainen jäsenvaltio tällaisten neuvottelujen jälkeen päättää myöntää luvan, sen on ilmoitettava päätöksestään muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot päätöksensä perusteista. 6. Edellä olevia 1–3 kohdan säännöksiä ei sovelleta liitteissä I, II ja III lueteltuihin tuotteisiin eikä asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteeseen I.” |
|
11) |
Kumotaan 15 b, 15 c, 16, 17, 18, 19, 20, 21 ja 22 artikla. |
|
12) |
Korvataan 23 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4. Kielletään rahoitustietojen vaihtamiseen tarkoitettujen erikoistuneiden rahaliikenteen sanomanvälityspalvelujen tarjoaminen liitteissä VIII ja IX luetelluille luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24, 25, 26, 27, 28, 28 a, 28 b ja 29 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamista.” |
|
13) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”23 a artikla 1. Jäädytetään kaikki liitteessä XIII luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka niiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit. Liitteessä XIII luetellaan luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet, jotka YK:n turvallisuusneuvosto on nimennyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteessä B olevan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti. 2. Jäädytetään kaikki liitteessä XIV luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka niiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit. Liitteessä XIV luetellaan luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet, joiden on neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti todettu
3. Varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa liitteissä XIII ja XIV lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai hyödynnettäviksi. 4. Kielletään rahoitustietojen vaihtamiseen tarkoitettujen erikoistuneiden rahaliikenteen sanomanvälityspalvelujen tarjoaminen liitteissä XIII ja XIV luetelluille luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24, 25, 26, 27, 28, 28 a, 28 b tai 29 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamista. 5. Liitteisiin XIII ja XIV sisältyvät luetteloon merkittyjen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten luetteloon merkitsemisen perusteet. 6. Liitteisiin XII ja XIV sisältyvät myös asianomaisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten tunnistamiseksi tarvittavat saatavilla olevat tiedot. Luonnollisten henkilöiden osalta tällaisia tietoja voivat olla nimet, myös peitenimet, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus, passin ja henkilökortin numerot, sukupuoli, osoite, jos se on tiedossa, sekä työtehtävä tai ammatti. Oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten osalta tällaisia tietoja voivat olla nimet, rekisteröintiaika ja paikka, rekisterinumero ja toimipaikka. Liitteissä XIII ja XIV mainitaan myös nimeämispäivä.” |
|
14) |
Korvataan 24–29 artikla seuraavasti: ”24 artikla Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamisen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
25 artikla Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, ja edellyttäen, että liitteissä VIII, IX, XIII tai XIV luetellun henkilön, yhteisön tai elimen suorittama maksu perustuu sopimukseen, jonka kyseinen henkilö, yhteisö tai elin on tehnyt, tai velvoitteeseen, joka on syntynyt kyseiselle henkilölle, yhteisölle tai elimelle ennen päivää, jona pakotekomitea, YK:n turvallisuusneuvosto tai neuvosto nimesi kyseisen henkilön, yhteisön tai elimen, toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamisen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
26 artikla Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai saataville asettamiseen tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
27 artikla Poiketen siitä, mitä 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa tai 23 a artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville, jos ne ovat todenneet, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit on maksettava kansainvälisen oikeuden nojalla erioikeuksia nauttivan diplomaatti- tai konsuliedustuston tai kansainvälisen järjestön tilille tai tililtä, mikäli tällaisia maksuja tarvitaan diplomaatti- tai konsuliedustuston tai kansainvälisen järjestön virallisia tarkoituksia varten. 28 artikla Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamisen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamisen saataville, jos ne ovat todenneet, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit ovat tarpeen poikkeuksellisten menojen kattamiseen edellyttäen, että silloin, kun lupa koskee liitteessä XIII lueteltua henkilöä, yhteisöä tai elintä, asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut tästä toteamuksesta YK:n turvallisuusneuvostolle, joka on hyväksynyt sen. 28 a artikla Poiketen siitä, mitä 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa tai 23 a artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville, jos ne ovat todenneet, että kyseisiä varoja tai taloudellisia resursseja tarvitaan toimiin, jotka liittyvät suoraan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteessä B olevan 2 kohdan c alakohdan 1 alakohdassa tarkoitettuihin kevytvesireaktoreissa tarvittaviin laitteisiin. 28 b artikla Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai saataville asettamiseen tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
29 artikla 1. Edellä oleva 23 artiklan 3 kohta tai 23 a artiklan 3 kohta ei estä rahoitus- tai luottolaitoksia hyvittämästä jäädytettyjä tilejä, kun ne saavat kolmansilta osapuolilta luettelossa olevan henkilön, yhteisön tai elimen tilille tarkoitettuja varoja edellyttäen, että myös kaikki näille tileille lisättävät määrät jäädytetään. Rahoitus- tai luottolaitoksen on ilmoitettava näistä tilitapahtumista toimivaltaisille viranomaisille viipymättä. 2. Edellyttäen, että nämä korkotuotot tai muut tuotot ja maksut on jäädytetty 23 artiklan 1 tai 2 kohdan tai 23 a artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, 23 artiklan 3 kohtaa tai 23 a artiklan 3 kohtaa ei sovelleta seuraaviin jäädytetyille tileille lisättäviin määriin:
|
|
15) |
Kumotaan 30, 30 a, 30 b, 31, 33, 34 ja 35 artikla. |
|
16) |
Korvataan 36 ja 37 artikla seuraavasti: ”36 artikla Henkilön, joka toimittaa ennakkotiedot asetukseen (ETY) N:o 2913/92 ja asetukseen (ETY) N:o 2454/93 sisältyvien, yleisilmoituksista sekä tulli-ilmoituksista annettujen tältä osin merkityksellisten säännösten mukaisesti, on myös esitettävä tässä asetuksessa mahdollisesti edellytettävät luvat. 37 artikla 1. Kielletään polttoainetäydennyspalvelujen tai aluksille suunnattujen muiden täydennys- tai huoltopalvelujen tarjoaminen iranilaisen henkilön, yhteisön tai elimen suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa oleville aluksille, jos palveluntarjoajilla on tietoja, mukaan lukien toimivaltaisilta tulliviranomaisilta 36 artiklassa tarkoitettujen ennakkotietojen perusteella saadut tiedot, joiden nojalla on perusteltu syy todeta, että alusten rahtina on tuotteita, jotka sisältyvät yhteiseen puolustustarvikeluetteloon, tai tuotteita, joiden toimitus, myynti, siirto tai vienti on kiellettyä tämän asetuksen nojalla, paitsi jos tällaisten palvelujen tarjoaminen on tarpeen humanitaarisia tarkoituksia tai turvallisuustarkoituksia varten. 2. Kielletään teknisten palvelujen ja huoltopalvelujen tarjoaminen iranilaisen henkilön, yhteisön tai elimen suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa oleville rahti-ilma-aluksille, jos palveluntarjoajilla on tietoja, mukaan lukien toimivaltaisilta tulliviranomaisilta 36 artiklassa tarkoitettujen ennakkotietojen perusteella saadut tiedot, joiden nojalla on perusteltu syy todeta, että rahti-ilma-alusten rahtina on tuotteita, jotka sisältyvät yhteiseen puolustustarvikeluetteloon, tai tuotteita, joiden toimitus, myynti, siirto tai vienti on kiellettyä tämän asetuksen nojalla, paitsi jos tällaisten palvelujen tarjoaminen on tarpeen humanitaarisia tai turvallisuustarkoituksia varten. 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä kieltoja sovelletaan, kunnes rahti on tarkastettu ja tapauksesta riippuen tarvittaessa takavarikoitu tai hävitetty. Takavarikointi ja hävittäminen voidaan kansallisen lainsäädännön tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen mukaisesti toteuttaa maahantuojan kustannuksella tai kustannukset voidaan periä keneltä tahansa muulta henkilöltä tai yhteisöltä, joka on vastuussa aiotusta laittomasta toimituksesta, myynnistä, siirrosta tai viennistä.” |
|
17) |
Kumotaan 37 a ja 37 b artikla. |
|
18) |
Korvataan 38 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
|
19) |
Kumotaan 39 artikla. |
|
20) |
Korvataan 40 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
|
21) |
Korvataan 41 artikla seuraavasti: ”41 artikla Kielletään tietoinen ja tarkoituksellinen osallistuminen toimintaan, jonka tavoitteena tai seurauksena on tämän asetuksen 2 a, 2 b, 2 c, 2 d, 3 a, 3 b, 3 c, 3 d, 4 a, 4 b, 5, 10 d, 15 a, 23, 23 a ja 37 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden kiertäminen.” |
|
22) |
Kumotaan 42 artiklan 3 kohta. |
|
23) |
Kumotaan 43, 43 a, 43 b ja 43 c artikla. |
|
24) |
Korvataan 44 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
|
25) |
Korvataan 45 artikla seuraavasti: ”45 artikla Komissio muuttaa liitteitä I, II, III, VIIA, VIIB ja X jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella.” |
|
26) |
Korvataan 46 artikla seuraavasti: ”46 artikla 1. Jos YK:n turvallisuusneuvosto merkitsee luetteloonsa luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen, neuvosto sisällyttää kyseisen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen liitteeseen VIII. 2. Jos neuvosto päättää kohdistaa luonnolliseen henkilöön, oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, se muuttaa liitettä IX tämän mukaisesti. 3. Jos neuvosto päättää kohdistaa luonnolliseen henkilöön, oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen 23 a artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, se muuttaa liitettä XIV tämän mukaisesti. 4. Neuvosto antaa päätöksensä, myös luetteloon ottamisen perusteet, tiedoksi 1–3 kohdassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle joko suoraan, jos osoite on tiedossa, tai julkaisemalla ilmoituksen, ja antaa kyseiselle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle mahdollisuuden esittää huomautuksia. 5. Jos huomautuksia tehdään tai jos esitetään olennaista uutta näyttöä, neuvosto tarkastelee päätöstään uudelleen ja ilmoittaa tästä asianomaiselle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle. 6. Jos Yhdistyneet kansakunnat päättää poistaa luettelosta luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen taikka muuttaa luettelossa olevan luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen tunnistetietoja, neuvosto muuttaa liitettä VIII tai XIII tämän mukaisesti. 7. Liitteissä IX ja XIV olevia luetteloita tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään 12 kuukauden välein.” |
|
27) |
Korvataan liitteet I, II ja III tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä. |
|
28) |
Kumotaan liitteet IV, IVA, V, VI, VIA, VIB ja VII. |
|
29) |
Korvataan liitteet VIIA ja VIIB tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä. |
|
30) |
Korvataan liite X tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä. |
|
31) |
Kumotaan liitteet XI ja XII. |
|
32) |
Lisätään liitteet XIII ja XIV siten kuin tämän asetuksen liitteessä IV on esitetty. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä aletaan soveltaa päätöksen (YUTP) 2015/1863 2 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetusta päivästä. Soveltamispäivä julkaistaan samana päivänä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2015,
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. ASSELBORN
(1) EUVL L 195, 27.7.2010, s. 39.
(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2012, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta (EUVL L 88, 24.3.2012, s. 1).
(3) Neuvoston päätös (YUTP) 2015/1863, annettu 18 päivänä lokakuuta 2015, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 174).
LIITE I
LIITE I
Luettelo 2 a artiklassa tarkoitetuista tuotteista ja teknologiasta
Tämä liite sisältää seuraavat ydinalan viejämaiden ryhmän luetteloon sisältyvät tuotteet, sellaisina kuin ne on siinä määritelty:
|
Huom.: |
Tuotteiden, joiden erityiset tekniset ominaispiirteet tai määritelmät kuuluvat sekä liitteessä I että liitteessä III määriteltyyn luokkaan, katsotaan kuuluvan vain liitteen III mukaiseen luokkaan. |
NSG Osa I
LIITE A
YLEISOHJEISSA TARKOITETTU VAROITUSLUETTELO
YLEISET HUOMAUTUKSET
|
1. |
Valvontaa ei saa kiertää komponenttiosien siirroilla. Kukin hallitus tekee voitavansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja pyrkii edelleen laatimaan komponenttiosien toimivan määritelmän, jota kaikki viejät voisivat käyttää. |
|
2. |
Yleisohjeiden 9 b kohdan 2 alakohdassa tarkoitetulla ’samantyyppisellä’ tarkoitetaan tässä yhteydessä suunnittelua, rakentamista tai toimintaa, joka perustuu samoihin tai samankaltaisiin fysikaalisiin tai kemiallisiin prosesseihin kuin mitä varoitusluettelossa on määritelty. |
|
3. |
Viejämaat toteavat, että tietyt uraanin rikastamiseen tarkoitetuissa laitoksissa, laitteissa ja teknologiassa käytetyt isotooppierotusmenetelmät sekä tietyt tieteellisiin, lääkinnällisiin ja muihin kuin ydinalaan liittyviin teollisiin tarkoituksiin käytetyt ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen tarkoitetut isotooppierotusmenetelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Tästä syystä viejämaiden olisi tarkasteltava huolellisesti ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamista koskevaan toimintaan liittyviä oikeudellisia toimenpiteitään, kuten vientilupia koskevia sääntöjä sekä tietojen/teknologioiden luokitusta ja turvallisuuskäytänteitä, jotta voidaan varmistaa tarpeen mukaan asianmukaiset turvatoimenpiteet. Viejämaat toteavat, että tietyissä tapauksissa ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamista koskevaan toimintaan liittyvät asianmukaiset turvatoimenpiteet tulevat olemaan olennaisilta osiltaan samoja kuin uraanin rikastamiseen liittyvät turvatoimenpiteet. (Ks. varoitusluettelon 5 jaksossa oleva alkuhuomautus.) Yleisohjeiden 17 a kohdan mukaisesti viejämaiden on neuvoteltava tarvittaessa muiden viejämaiden kanssa, jotta voidaan edistää ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen käytettyjen laitosten, laitteiden ja teknologian siirtoon ja suojeluun tähtääviä yhdenmukaisia toimintapolitiikkoja ja menettelyitä. Viejämaiden olisi myös osoitettava asianmukaista varovaisuutta sovellettaessa uraanin rikastamisprosesseissa käytettäviä laitteita ja teknologiaa muilla aloilla kuin ydinalalla, esimerkiksi kemianteollisuudessa. |
TEKNOLOGIAN VALVONTA
Liitteessä oleviin tuotteisiin suoraan liittyvän ’teknologian’ siirto on samantasoisen tarkkailun ja valvonnan alainen kuin itse tuotteet kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa.
’Teknologian’ siirron valvonta ei koske ’julkista’ tietoa tai ’tieteellistä perustutkimusta’.
Ydinaseiden leviämisen estämiseen tähtäävän, ’teknologian’ siirtoa koskevan valvonnan lisäksi viejämaiden olisi edistettävä kyseisen teknologian suojelua varoitusluettelossa olevien laitosten suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan yhteydessä ottaen huomioon terrori-iskujen riski ja korostettava myös vastaanottajamaille tarvetta toimia samoin.
OHJELMISTOJEN VALVONTA
Liitteessä oleviin tuotteisiin suoraan liittyvien ’ohjelmistojen’ siirto on samantasoisen tarkkailun ja valvonnan alainen kuin itse tuotteet kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa.
’Ohjelmistojen’ siirron valvonta ei koske ’julkista’ tietoa tai ’tieteellistä perustutkimusta’.
MÄÄRITELMÄT
|
|
’Tieteellisellä perustutkimuksella’ tarkoitetaan kokeellista tai teoreettista työtä, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien tosiasioiden perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen. |
|
|
’Kehittäminen’ liittyy kaikkiin ’tuotantoa’ edeltäviin vaiheisiin kuten
|
|
|
’Julkinen’ tieto tarkoittaa tässä yhteydessä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoja’, jotka ovat saatavilla ilman edelleenlevitystä koskevia rajoituksia. (Tekijänoikeusrajoitukset eivät estä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoa’ olemasta ’julkisia’.). |
|
|
’Mikro-ohjelmilla’ tarkoitetaan peruskäskyjen sarjaa, jota säilytetään erityisessä muistissa ja jonka suoritus käynnistyy, kun sen viitekäsky tulee käskyrekisteriin. |
|
|
’Muilla alkuaineilla’ tarkoitetaan kaikkia muita alkuaineita paitsi vetyä, uraania ja plutoniumia. |
|
|
’Tuotannolla’ tarkoitetaan kaikkia tuotantovaiheita, kuten
|
|
|
’Ohjelmalla’ tarkoitetaan käskyjonoa, joka voidaan suorittaa tietokoneella tai muuntaa sen suoritettavaksi. |
|
|
’Ohjelmistolla’ tarkoitetaan yhden tai useamman ’ohjelman’ tai ’mikro-ohjelman’ muodostamaa kokonaisuutta missä tahansa käsitettävässä muodossa. |
|
|
’Tekninen apu’ voi olla muodoltaan ohjeita, osaamista, koulutusta, käytännön tietoja ja taitoja taikka konsulttipalveluja.
|
|
|
’Tekninen tieto’ voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille, kuten levylle, nauhalle tai lukumuistiin, talletettuja käsikirjoja ja ohjeita. |
|
|
’Teknologialla’ tarkoitetaan erityistä tietoa, jota tarvitaan luettelossa olevan tuotteen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. Tämä tieto voi olla ’teknisen tiedon’ tai ’teknisen avun’ muodossa. |
|
|
’Käytöllä’ tarkoitetaan asennusta (paikalla suoritettava asennus mukaan lukien), ylläpito (tarkastus), korjaus, huolto ja kunnostus. |
AINEET JA LAITTEET
1. Lähtöaine ja erityinen halkeamiskelpoinen aine
Kansainvälisen atomienergiajärjestön perussäännön 20 artiklan määritelmän mukaisesti:
|
1.1. |
’Lähtöaine’ Käsite ’lähtöaine’ tarkoittaa uraania, joka sisältää isotooppeja luonnossa esiintyvässä suhteessa; uraania, jonka isotooppi 235 sisältöä on vähennetty; toriumia; mitä tahansa edellä olevaa ainetta metallin, lejeeringin, kemiallisen yhdistyksen tai tiivisteen muodossa; jokaista ainetta, joka sisältää yhtä tai useampaa edellä olevista aineista sellaisina määrinä kuin hallintoneuvosto aika ajoittain määrää; sekä sellaista muuta ainetta kuin hallintoneuvosto aika ajoittain määrää. |
|
1.2. |
’Erityinen halkeamiskelpoinen aine’
Yleisohjeisiin ei kuitenkaan sisällytetä jäljempänä a alakohdassa mainittuja tuotteita tai lähtöaineiden tai erityisten halkeamiskelpoisten aineiden tiettyyn vastaanottajamaahan 12 kuukauden aikana suuntautuvaa vientiä, joka on alle b alakohdassa mainittujen rajojen:
|
2. Laitteet ja muut kuin ydinaineet
Hallituksen hyväksymä määritelmä laitteille ja muille kuin ydinaineille on seuraava (liitteessä B ilmoitettuja tasoja pienempiä määriä pidetään käytännössä mitättöminä):
|
2.1. |
Ydinreaktorit ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut komponentit (ks. liitteessä B oleva 1 jakso). |
|
2.2. |
Reaktorien muut kuin ydinaineet (ks. liitteessä B oleva 2 jakso). |
|
2.3. |
Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelyyn tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet (ks. liitteessä B oleva 3 jakso). |
|
2.4. |
Ydinreaktorien polttoaine-elementtien valmistukseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet (ks. liitteessä B oleva 4 jakso). |
|
2.5. |
Luonnonuraanin, köyhdytetyn uraanin tai erityisen halkeamiskelpoisen aineen isotooppien erottamiseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet, lukuun ottamatta analyyttisia laitteita (ks. liitteessä B oleva 5 jakso). |
|
2.6. |
Raskasveden, deuteriumin ja deuterium-seosten valmistukseen tai rikastamiseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet (ks. liitteessä B oleva 6 jakso). |
|
2.7. |
Laitokset, jotka on tarkoitettu uraanin ja plutoniumin muuntamiseen polttoaine-elementtien valmistusta varten sekä uraanin isotooppien erottamiseen edellä 4 ja 5 kohdan mukaisesti, sekä erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet (ks. liitteessä B oleva 7 jakso). |
LIITE B
SELVITYS VAROITUSLUETTELOSSA OLEVISTA TUOTTEISTA
(liitteessä A olevan AINEITA JA LAITTEITA käsittelevän 2 jakson mukaisesti)
1. Ydinreaktorit ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut komponentit
ALKUHUOMAUTUS
Erityyppisiä ydinreaktoreita voidaan luonnehtia niissä käytettyjen hidasteiden (esim. grafiitti, raskasvesi, kevytvesi, ei mikään), niissä olevien eri neutronien (esim. lämpöneutronit, nopeat neutronit), jäähdytetyypin (esim. vesi, nestemäinen metalli, sula suola, kaasu) tai niiden toiminnan tai tyypin (esim. tehoreaktori, tutkimusreaktori, koereaktori) mukaisesti. Tarkoituksena on, että tämä kohta ja soveltuvin osin kaikki sen alakohdat kattavat kaikki nämä ydinreaktorityypit: Tässä kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi fuusioreaktoreita.
1.1. Täydelliset ydinreaktorit
Ydinreaktorit, jotka voivat ylläpitää säädettävää jatkuvaa ydinten halkeamisketjureaktiota.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
’Ydinreaktoriin’ kuuluvat pääasiassa reaktoriastiassa olevat tai siihen suoraan liitetyt osat, sydämen tehotasoa säätävät laitteet ja komponentit, joissa on tavallisesti reaktorisydämen primaarijäähdyte tai jotka joutuvat suoraan kosketukseen primaarijäähdytteen kanssa tai jotka säätävät sitä.
VIENTI
Tärkeimpien osien vienti kaikkinensa voi tapahtua yksinomaan yleisohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Yleisohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti vientiin tarkoitetut toiminnallisin perustein määriteltyjen rajojen mukaiset yksittäiset tuotteet on lueteltu 1.2–1.11 kohdassa. Hallitus varaa itselleen oikeuden soveltaa yleisohjeiden mukaisia menettelyjä muihin tuotteisiin toiminnallisin perustein määritellyissä rajoissa.
1.2. Ydinreaktoriastiat
Metalliastiat tai niiden merkittävät tehdasvalmisteiset osat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään edellä 1.1 kohdassa määritellyn ydinreaktorin sydämen sekä jäljempänä 1.8 kohdassa määritellyt asiaankuuluvat ydinreaktorin sisäosat.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
1.2 kohta kattaa ydinreaktoriastiat riippumatta paineluokituksesta, ja siihen sisältyvät myös reaktorin paineastiat ja kuumennuskammiot. 1.2 kohta kattaa reaktoriastian kannen, joka on tärkeä tehdasvalmisteinen reaktoriastian osa.
1.3. Ydinreaktorin polttoaineen lataus- ja poistolaitteet
Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu polttoaineen syöttämistä edellä 1.1 kohdassa määriteltyyn ydinreaktoriin tai sen reaktorista poistamista varten.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Edellä mainitut laitteet pystyvät toimintaan reaktorin ollessa käynnissä tai käyttämään teknisesti kehittyneitä asettamis- ja sijoittamislaitteita monimutkaisia polttoainetoimintoja varten reaktorin ollessa pysähdyksissä, esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä, joissa polttoainetta ei tavallisesti voida havainnoida tai käsitellä suoraan.
1.4. Ydinreaktorin säätösauvat ja -laitteet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut sauvat, niiden tuki- tai jousirakenteet, sauvojen voimansiirtomekanismit tai niiden ohjainputket, joilla edellä kohdassa 1.1 määritellyn ydinreaktorin fissioprosessia hallitaan.
1.5. Ydinreaktorin paineputket
Putket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään sekä polttoaine-elementtejä että primaarijäähdytettä edellä 1.1 kohdassa määritellyssä reaktorissa.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Paineputket ovat polttoainekanavien osia, jotka on suunniteltu toimimaan yli 5 MPa:n paineessa.
1.6. Ydinpolttoaineen suojakuori
Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi polttoaineen suojakuorena ’reaktorissa’ 1.1 kohdan mukaisesti ja yli 10 kg:n määrinä.
|
Huom. |
Zirkoniumpaineputket, ks. 1.5 kohta. Kuumennuskammion putket, ks. 1.8 kohta. |
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Ydinreaktorissa käytettäviksi tarkoitetut zirkoniummetallista tai -seoksesta valmistetut putket, joissa hafniumin painosuhde zirkoniumiin on tavallisesti pienempi kuin 1:500.
1.7. Primaarijäähdytepumput tai -kierrättimet
Pumput tai kierrättimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu primaarijäähdytteen kiertoa varten edellä 1.1 kohdassa määritellyissä ydinreaktoreissa.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Erityisesti suunniteltuihin tai valmistettuihin pumppuihin tai kierrättimiin kuuluvat vesijäähdytteisiin reaktoreihin tarkoitetut pumput, kaasujäähdytteisiin reaktoreihin tarkoitetut kierrättimet sekä sulametallijäähdytteisiin reaktoreihin tarkoitetut sähkömagneettiset ja mekaaniset pumput. Näin laitteisiin voi kuulua monimutkaiset yksinkertaisesti tai moninkertaisesti tiivistetyt järjestelmät primaarijäähdytevuotojen ehkäisemiseksi, eristetyt pumput ja inertiaalimassajärjestelmäpumput. Tämä määritelmä sisältää Yhdysvaltojen koneenrakennusinsinöörien järjestön (American Society of Mechanical Engineers, ASME) säännöstön (Section III, Division I, Subsection NB) (I luokan komponentit) tai vastaavien standardien mukaiset pumput.
1.8. Ydinreaktorin sisäosat
’Ydinreaktorin sisäosat’, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi edellä 1.1 kohdassa määritellyssä ydinreaktorissa. Niihin kuuluvat esimerkiksi sydämen tukirakenteet, polttoainekanavat, kuumennuskammion putket, termiset suojat, suuntauslevyt, sydänritilät ja diffuuserilevyt;
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
’Ydinreaktorin sisäosat’ ovat keskeisiä rakenteita, jolla on yksi tai useampi seuraavanlaisista tehtävistä: sydämen tukeminen, polttoaineen paikallaan pitäminen, primäärijäähdytteen virtauksen ohjaus, toimiminen reaktoriastian säteilysuojana ja sydämessä olevien instrumentointilaitteiden ohjaaminen.
1.9. Lämmönvaihtimet
|
a) |
Höyrystimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu edellä 1.1 kohdassa määritellyn ydinreaktorin primääri- tai välijäähdytyspiiriä varten. |
|
b) |
Muut lämmönvaihtimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu 1.1 kohdassa määritellyn ydinreaktorin primaarijäähdytteen kiertoa varten. |
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Höyrystimet on erityisesti suunniteltu tai valmistettu siirtämään reaktorissa syntynyt lämpö syöttöveteen höyryntuotantoa varten. Nopeissa reaktoreissa, joissa on myös välijäähdytyskierto, höyrystin on sijoitettu välijäähdytyspiiriin.
Kaasujäähdytteisissä reaktoreissa lämmönvaihdinta voidaan käyttää lämmön siirtämiseen toissijaiseen kaasukiertoon, joka pitää kaasuturbiinia käynnissä.
Tämän kohdan valvonnan piiriin eivät kuulu lämmönvaihtimet reaktorin tukijärjestelmiä varten, esimerkiksi hätäjäähdytysjärjestelmä tai jälkilämmön jäähdytysjärjestelmä.
1.10. Neutroninilmaisimet
Neutroni-ilmaisimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu määrittämään neutronivuototasot edellä 1.1 kohdassa määritellyn reaktorin sydämessä.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Tämän kohdan soveltamisala kattaa reaktorin sydämessä tai sen ulkopuolella olevat ilmaisimet, jotka mittaavat vuototasoja laajalla alalla, joka on tavallisesti välillä: 104 neutronia/cm2/s ja 1010 neutronia/cm2/s tai enemmän. Reaktorin ulkopuolisella viitataan reaktorin ulkopuolella oleviin 1.1 kohdassa määriteltyihin laitteisiin, jotka sijaitsevat kuitenkin biologisen suojauksen sisäpuolella.
1.11. Ulkoiset termiset suojat
’Ulkoiset termiset suojat’, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi 1.1 kohdassa määritellyssä ydinreaktorissa lämpöhäviön vähentämiseksi ja myös reaktorin suojarakennuksen suojaamiseksi.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
’Ulkoiset termiset suojat’ ovat reaktoriastian päälle sijoitettuja suuria rakenteita, jotka vähentävät lämpöhäviötä reaktorista ja alentavat lämpötilaa reaktorin suojarakennuksessa.
2. Reaktorien muut kuin ydinaineet
2.1. Deuterium ja raskasvesi
Deuterium, raskas vesi (deuteriumoksidi) ja mikä tahansa muu deuteriumyhdiste, jossa deuteriumin suhde vetyatomeihin on suurempi kuin 1:5 000 ja jota käytetään 1.1 kohdassa määritellyssä ydinreaktorissa määrinä, jotka ylittävät 200 kilogrammaa deuteriumatomeja missä tahansa vastaanottajamaassa 12 kuukauden aikana.
2.2. Ydinteollisuudessa käytettävä grafiitti
Grafiitti, jonka puhtaustaso on parempi kuin 5 miljoonasosaa booriekvivalenttia ja jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3, käytettäväksi edellä 1.1 kohdassa määritellyssä ydinreaktorissa yli 1 kilogramman määrinä.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Vientivalvontaa varten hallitus selvittää, viedäänkö edellä mainittujen eritelmien mukaista grafiittia ydinreaktorikäyttöön.
Booriekvivalentti (BE) voidaan määritellä kokeellisesti tai se lasketaan epäpuhtauksille summana BEz:ista (lukuun ottamatta BEhiili:ia, koska hiiltä ei lasketa epäpuhtaudeksi) boori mukaan lukien, jolloin
BEz (ppm) = CF × alkuaineen Z konsentraatio ppm-yksikköinä;
|
|
CF on muunnoskerroin: (σz × AB) jaettuna (σB × Az):lla, σB ja σZ ovat vastaavat boorin ja alkuaineen Z termiset neutronikaappausvaikutusalat (barn-yksiköinä), |
|
|
ja AB ja AZ ovat boorin ja alkuaineen Z atomipainot. |
3. Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelyyn tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet
ALKUHUOMAUTUS
Säteilytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyssä erotetaan plutonium ja uraani voimakkaasti radioaktiivisista halkeamistuotteista ja muista transuraaneista. Tämä voidaan tehdä erilaisilla tekniikoilla. Vuosien mittaan on kuitenkin Purexista tullut yleisimmin käytetty ja hyväksytty prosessi. Purexiin kuuluu säteilytetyn ydinpolttoaineen liuottaminen typpihappoon, jonka jälkeen uraani, plutonium ja halkeamistuotteet erotetaan liuotinuutolla käyttäen tributyylifosfaattia orgaanisessa liuottimessa.
Purex-laitoksissa on samantyyppisiä toimintoja mukaan lukien säteilytettyjen polttoaine-elementtien paloittelu, polttoaineen liuottaminen ja prosessinesteen varastointi. Niissä voi myös olla laitteita uraaninitraatin lämpödenitraatiota varten, plutoniumnitraatin muuttamiseksi oksidiksi tai metalliksi ja halkeamistuotteita sisältävien jäteliuosten käsittelemiseksi sellaiseen muotoon, jossa ne voidaan varastoida pitkäksi aikaa tai loppusijoittaa. Nämä laitteet voivat kuitenkin olla erilaisia eri Purex-laitoksissa monesta syystä, muun muassa riippuen jälleenkäsiteltävän säteilytetyn ydinpolttoaineen tyypistä ja määrästä, talteen otettujen materiaalien aiotusta käytöstä ja laitoksen suunnittelussa käytetyistä turvallisuus- ja huoltoperiaatteista.
’Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokseen’ kuuluvat laitteet ja komponentit, jotka joutuvat tavallisesti suoraan kosketukseen säteilytetyn polttoaineen ja tärkeimpien ydinaineiden ja halkeamistuotteiden prosessivirtojen kanssa ja jotka säätelevät niitä.
Nämä prosessit, joihin kuuluvat täydelliset plutoniumin muuntojärjestelmät ja plutonium-metallin tuotantojärjestelmät, voidaan tunnistaa niiden toimenpiteiden perusteella, joita toteutetaan kriittisen tilan välttämiseksi (esim. geometrian keinoin), säteilyaltistuksen välttämiseksi (esim. suojauksella) ja toksisuusvaaran välttämiseksi (esim. eristystoimilla).
VIENTI
Tärkeimpien osien vienti kaikkinensa voi tapahtua yksinomaan yleisohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.
Hallitus varaa itselleen oikeuden soveltaa yleisohjeiden mukaisia menettelyjä muihin tuotteisiin jäljempänä esitetyissä, toiminnallisin perustein määritellyissä rajoissa.
Laitteita, joita katsotaan tarkoitettavan säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelyyn ’erityisesti suunniteltujen tai valmistettujen laitteiden’ määritelmässä, ovat seuraavat:
3.1. Säteilytetyn polttoaine-elementin paloittelukoneet
Kauko-ohjatut erityisesti edellä tarkoitetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi suunnitellut tai valmistetut laitteet, jotka leikkaavat, paloittelevat tai katkovat säteilytetyn ydinpolttoaineen kokoonpanoja, nippuja tai sauvoja.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näillä laitteilla rikotaan polttoaineen suojakuori säteilytetyn ydinaineen paljastamiseksi liuotusta varten. Yleisimmin käytetään erityisesti suunniteltuja metallileikkureita, vaikka myös kehittyneitä laitteita, kuten lasereita, voidaan käyttää.
3.2. Liuotusastiat
Kriittisyysturvalliset tankit (esim. pieniläpimittaiset, rengasmaiset tai laattatankit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi edellä tarkoitetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa ja jotka on tarkoitettu säteilytetyn ydinpolttoaineen liuottamiseen ja jotka kestävät kuumia, voimakkaasti syövyttäviä nesteitä ja joita voidaan täyttää ja huoltaa kauko-ohjauksella.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Paloiteltu, käytetty polttoaine pannaan tavallisesti liuotusastioihin. Näissä kriittisyysturvallisissa tankeissa säteilytetty ydinaine liuotetaan typpihappoon ja jäljelle jäävät kuoret poistetaan prosessivirrasta.
3.3. Liuotinuuttimet ja liuotinuuttolaitteet
Erityisesti säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi suunnitellut tai valmistetut liuotinuuttimet, kuten pakatut tai pulsoidut pylväät, sekoitussaostimet tai sentrifugaaliuuttimet. Liuotinuuttimien on kestettävä syövyttävää typpihappoa. Liuotinuuttimet valmistetaan tavallisesti matalan hiilipitoisuuden omaavista ruostumattomista teräksistä, titaanista, zirkoniumista tai muista korkealaatuisista materiaaleista täyttämään erittäin tiukat standardit (mukaan lukien erityiset hitsaus- sekä tarkastus-, laadunvarmistus- ja laadunvalvontatekniikat).
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Liuotinuuttimiin johdetaan sekä liuotusastioista tuleva säteilytetyn polttoaineen liuos että orgaaninen liuos, jolla erotetaan uraani, plutonium ja halkeamistuotteet. Liuotinuuttolaitteet on yleensä suunniteltu täyttämään tiukat toimintavaatimukset: niillä on esimerkiksi oltava pitkä toimintaikä ilman huoltotarvetta tai ne on voitava helposti vaihtaa, niiden on oltava helppokäyttöisiä ja helposti säädettäviä ja joustavia erilaisissa prosessiolosuhteissa.
3.4. Kemikaalien säilytys- tai varastointiastiat
Säilytys- ja varastointiastiat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa. Säilytys- ja varastointiastioiden on kestettävä syövyttävää typpihappoa. Säilytys- ja varastointiastiat valmistetaan tavallisesti esimerkiksi matalan hiilipitoisuuden omaavista ruostumattomista teräksistä, titaanista, zirkoniumista tai muista korkealaatuisista materiaaleista. Säilytys- ja varastointiastiat voidaan suunnitella käytettäväksi ja huollettavaksi kauko-ohjauksella, ja niillä voi olla seuraavat ominaisuudet ydinkriittisyyden kontrolloimiseksi:
|
1) |
seinämien tai sisärakenteiden booriekvivalenttipitoisuus vähintään kaksi prosenttia tai |
|
2) |
lieriömäisen astian halkaisija korkeintaan 175 mm (7 tuumaa) tai |
|
3) |
joko laatta- tai rengasmaisen astian leveys korkeintaan 75 mm (3 tuumaa). |
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Liuotinuuttovaiheesta tulee pääasiassa kolme nestevirtaa. Kaikkien kolmen nestevirran edelleenprosessointiin käytetään säilytys- tai varastointiastioita seuraavasti:
|
a) |
Puhdas uraaninitraattiliuos väkevöidään haihduttamalla ja johdetaan denitraatioprosessiin, jossa se muunnetaan uraanioksidiksi. Tämä oksidi käytetään uudelleen ydinpolttoainekierrossa. |
|
b) |
Voimakkaasti radioaktiivinen halkeamistuotteiden liuos väkevöidään tavallisesti haihduttamalla ja varastoidaan nestekonsentraattina. Tämä konsentraatti voidaan myöhemmin haihduttaa ja muuntaa varastointiin tai loppusijoitukseen sopivaan muotoon. |
|
c) |
Puhdas plutoniumnitraattiliuos väkevöidään ja varastoidaan siihen asti, kunnes se siirretään myöhempiin prosessivaiheisiin. Erityisesti plutoniumliuosten säilytys- ja varastointiastiat on suunniteltu sellaisiksi, että vältettäisiin tämän nestevirran konsentraation ja muodonmuutoksista johtuvat kriittisyysongelmat. |
3.5. Prosessinvalvonnassa käytettävät neutronimittausjärjestelmät
Neutronimittausjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu integroitaviksi säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitoksen automaattisiin prosessinvalvontajärjestelmiin ja käytettäviksi näissä järjestelmissä.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näillä järjestelmillä voidaan suorittaa aktiivista ja passiivista neutronien mittausta ja erottelua halkeamiskelpoisen aineen määrän ja koostumuksen määrittelemiseksi. Järjestelmä koostuu neutronigeneraattorista, neutroninilmaisimesta, vahvistimista ja signaalinkäsittelyelektroniikasta.
Tämä kohta ei kata sellaisia neutroninilmaisu- ja neutronimittauslaitteita, jotka on suunniteltu ydinmateriaalikirjanpitoa ja ydinmateriaalivalvontaa tai muuta sellaista käyttöä varten, joka ei liity säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitoksen automaattisiin prosessinvalvontajärjestelmiin integrointiin eikä käyttöön näissä järjestelmissä.
4. Ydinreaktorien polttoaine-elementtien valmistukseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet
ALKUHUOMAUTUS
Ydinpolttoaine-elementit valmistetaan yhdestä tai useammasta tämän lisäyksen jaksossa ’AINEET JA LAITTEET’ mainitusta lähtöaineesta tai erityisestä halkeamiskelpoisesta aineesta. Oksidipolttoaineille, jotka ovat yleisin polttoainetyyppi, tarvitaan laitteet pelletöintiä, sintrausta, jauhamista ja hiontaa varten. Seosoksidipolttoaineita käsitellään hansikaskaapeissa (tai vastaavissa säiliöissä) siihen asti, kunnes ne on suljettu tiiviiseen suojakuoreen. Kaikissa tapauksissa polttoaine suljetaan tiiviisti asianmukaiseen suojakuoreen, joka on suunniteltu polttoaineen leviämisen ensiportaan esteeksi, jolla varmistetaan reaktorin toiminnan asianmukainen suorituskyky ja turvallisuus. Kaikissa tapauksissa on lisäksi toteutettava erittäin korkeat standardit täyttävää prosessien, menettelyjen ja laitteiden täsmällistä valvontaa, jotta voidaan varmistaa polttoaineen käyttäytymisen ennakoitavuus ja turvallisuus.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Laitteisiin, joita katsotaan tarkoitettavan polttoaine-elementtien valmistukseen ’erityisesti suunniteltujen tai valmistettujen laitteiden’ määritelmässä, kuuluvat laitteet, jotka
|
a) |
tavallisesti ovat suoraan yhteydessä ydinaineiden tuotantovirtaan tai suoraan prosessoivat tai valvovat sitä, |
|
b) |
sulkevat ydinaineen ilmatiiviisti suojakuoren sisään, |
|
c) |
tarkistavat suojakuoren eheyden tai sulkemisen ilmatiiviyden, |
|
d) |
tarkistavat suljetun polttoaineen viimeistelyn tai |
|
e) |
joita käytetään reaktorin polttoaine-elementtien kokoonpanoon. |
Tällaisiin laitteisiin tai laitejärjestelmiin voivat kuulua esimerkiksi
|
1) |
täysin automatisoidut pelletintarkastusasemat, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti polttoainepellettien lopullisten mittojen ja pintavikojen tarkistamiseen, |
|
2) |
automatisoidut hitsauskoneet, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti päätylaippojen hitsaamiseen kiinni polttoainetankoihin (tai -sauvoihin), |
|
3) |
automatisoidut testaus- ja tarkastusasemat, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti valmiiden polttoainetankojen (tai -sauvojen) eheyden tarkistamiseen, |
|
4) |
järjestelmät, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti ydinpolttoaineen suojakuoren valmistukseen. |
Kohtaan 3 kuuluvat tyypillisesti laitteet, jotka on tarkoitettu a) tankojen (tai sauvojen) päätylaippojen hitsaussaumojen tutkimiseen röntgensäteilyllä, b) paineistetuista tangoista (tai sauvoista) vuotavien heliumpäästöjen havaitsemiseen, ja c) tankojen (tai sauvojen) gammasädekuvauksiin, joilla selvitetään, onko tankojen (tai sauvojen) sisällä olevat polttoainepelletit ladattu oikein.
5. Luonnonuraanin, köyhdytetyn uraanin tai erityisen halkeamiskelpoisen aineen isotooppien erottamiseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet, lukuun ottamatta analyyttisia laitteita
ALKUHUOMAUTUS
Uraanin isotooppien erottamiseen tarkoitetut laitokset, laitteet ja teknologia sekä ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen tarkoitetut laitokset, laitteet ja teknologia ovat monilta osin lähellä toisiaan. Tietyissä tapauksissa 5 jaksossa edellytetty valvonta koskee myös ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen tarkoitettuja laitoksia, laitteita ja teknologiaa. Tällä ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen tarkoitettujen laitosten, laitteiden ja teknologian valvonnalla täydennetään sellaisten laitosten ja laitteiden valvontaa, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu varoitusluettelon kattaman erityisen halkeamiskelpoisen aineen käsittelyyn, käyttöön tai tuotantoon. Tätä 5 jakson täydentävää valvontaa, joka koskee ’muiden alkuaineiden’ käsittelyyn tarkoitettua käyttöä, ei sovelleta sähkömagneettiseen isotooppierotusmenetelmään, jota käsitellään yleisohjeiden 2 osassa.
Muita prosesseja, joihin 5 jaksossa tarkoitettua valvontaa sovelletaan samalla tavoin siitä riippumatta, ovatko ne tarkoitettu käytettäviksi uraanin isotooppien erottamiseen tai ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen, ovat kaasusentrifugi-, kaasudiffuusio- ja plasmaerotusprosessi sekä aerodynaamiset prosessit.
Joissakin prosesseissa sen määrittely, mikä yhteys niillä on uraanin isotooppien erottamiseen, riippuu siitä, minkä alkuaineen isotooppien erottamisesta on kyse. Tällaisia prosesseja ovat lasertekniikkaan perustuvat prosessit (esim. molekyylien laserviritykseen perustuva isotooppierotus ja atomihöyryn laserviritykseen perustuva isotooppierotus), sekä kemialliseen vaihtoon ja ioninvaihtoon perustuvat prosessit. Viejämaiden on näin ollen arvioitava näiden prosessien kohdalla tapauskohtaisesti, sovelletaanko niihin 5 jaksossa edellytettyä valvontaa, joka koskee ’muiden alkuaineiden’ käsittelyyn tarkoitettua käyttöä.
Laitteita, joita katsotaan tarkoitettavan uraanin isotooppien erotukseen ’erityisesti suunniteltujen tai valmistettujen laitteiden, lukuun ottamatta analyyttisiä laitteita’ määritelmässä, ovat seuraavat:
5.1. Kaasusentrifugit ja kokoonpanot sekä komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugeissa
ALKUHUOMAUTUS
Kaasusentrifugissa on tavallisesti yksi tai useampi ohutseinäinen lieriö, jonka halkaisija on 75–650 mm, joka on sijoitettu tyhjökammioon ja jota pyöritetään noin 300 m/s:n perifeerisellä kierrosnopeudella vertikaalisen keskusakselinsa ympärillä. Korkean kierrosnopeuden saavuttamiseksi pyörivät komponentit on valmistettava materiaalista, jolla on korkea lujuus-tiheyssuhde, ja roottorikokoonpanon sekä sen yksittäisten komponenttien valmistuksessa on käytettävä hyvin tiukkoja toleranssirajoja epätasapainon minimoimiseksi. Uraanin rikastamiseen käytettävät kaasusentrifugit eroavat muista sentrifugeista siten, että niiden roottorikammiossa on yksi tai useampi pyörivä levynmuotoinen suuntauslevy ja liikkumaton putkijärjestelmä UF6-kaasun syöttämiseksi ja uuttamiseksi sekä vähintään kolme erillistä kanavaa, joista kaksi on yhdistetty roottorin akselista roottorikammion ulkoseinään ulottuviin kauhakerääjiin. Tyhjökammiossa on myös useita kriittisiä osia, jotka eivät pyöri ja ovat helppoja valmistaa eivätkä vaadi erikoisia materiaaleja, vaikka ne on erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltuja. Sentrifugilaitokseen tarvitaan kuitenkin paljon tällaisia komponentteja, joten määrät voivat antaa tärkeän vihjeen aiotusta loppukäytöstä.
5.1.1. Roottorin pyörivät komponentit
|
a) |
Täydelliset roottorikokoonpanot Ohutseinäiset lieriöt tai useita toisiinsa liitettyjä ohutseinäisiä lieriöitä, jotka on valmistettu yhdestä tai useammasta tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta. Jos lieriöt on liitetty toisiinsa, se tehdään jäljempänä kohdassa 5.1.1 c kuvatuilla joustavilla renkailla tai palkeilla. Valmiiksi kootun roottorin sisällä on jäljempänä kohdissa 5.1.1 d ja e kuvatut suuntauslevy(t) ja päätylaipat. Täydellinen kokoonpano voidaan kuitenkin toimittaa vain osaksi koottuna. |
|
b) |
Roottoriputket Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ohutseinäiset lieriöt, joiden paksuus on enintään 12 mm ja halkaisija 75–650 mm ja jotka on valmistettu yhdestä tai useammasta tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta. |
|
c) |
Renkaat tai palkeet Komponentteja, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu tukemaan paikallisesti roottoriputkia tai liittämään yhteen useita roottoriputkia. Palje on lyhyt lieriö, jonka seinän paksuus on enintään 3 mm ja halkaisija 75–650 mm, jossa on kierre ja joka on valmistettu jostakin tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta. |
|
d) |
Suuntauslevyt Levynmuotoisia komponentteja, joiden halkaisija on 75–650 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu asennettaviksi sentrifugiroottoriputken sisään ja joiden tarkoituksena on eristää purkukammio erotuskammiosta ja joissakin tapauksissa auttaa UF6-kaasun kierrättämisessä roottoriputken erotuskammiossa ja jotka on valmistettu jostakin tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta. |
|
e) |
Ylä- ja alalaipat Levynmuotoiset komponentit, joiden halkaisija on 75–650 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sovitettavaksi roottoriputken päihin ja pitämään UF6 roottoriputken sisällä ja joissakin tapauksissa tukemaan tai pitämään paikallaan jotakin ylälaakerin osaa, tai siihen kuuluu kiinteänä osana jokin ylälaakerin osa (ylälaippa) tai siinä voi olla moottorin ja alalaakerin pyörivät osat (alalaippa), ja jotka on valmistettu jostakin tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta. |
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Sentrifugin pyöriviin komponentteihin käytettävät materiaalit ovat seuraavat:
|
a) |
maraging-teräs, jonka vetomurtolujuus on vähintään 1,95 GPa; |
|
b) |
alumiiniseokset, joiden vetomurtolujuus on vähintään 0,46 GPa; |
|
c) |
kuitu- tai säiemateriaalit, joita voidaan käyttää komposiittirakenteissa, joiden ominaiskimmomoduuli on vähintään 3,18 × 106 m ja ominaisvetomurtolujuus vähintään 7,62 × 104 m (’ominaiskimmomoduuli’ on Youngin moduuli N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3; ’ominaisvetomurtolujuus’ on vetomurtolujuus N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3). |
5.1.2. Staattiset komponentit
|
a) |
Magneettiset ripustuslaakerit:
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS Näillä laakereilla on tavallisesti seuraavat ominaisuudet:
|
|
b) |
Laakerit/vaimentimet: Erityisesti suunnitellut tai valmistetut laakerit, jotka koostuvat vaimentimelle asennetusta laakeritappi-kuppikokoonpanosta. Laakeritappi on tavallisesti karaistusta teräksestä valmistettu varsi, jonka toisessa päässä on puolipallonmuotoinen osa ja toisessa päässä kohdassa 5.1.1 e tarkoitettuun alalaippaan kiinnittyvä osa. Varteen kiinnitettynä voi kuitenkin olla hydrodynaaminen laakeri. Kuppi on pelletin muotoinen ja sen toisella pinnalla on puolipallonmuotoinen syvennys. Nämä komponentit toimitetaan usein erillisenä vaimentimesta. |
|
c) |
Molekulaariset pumput: Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriöt, joiden sisään on työstetty tai puristettu kierrerihlauksia ja joiden sisään on työstetty reikiä.. Tyypilliset mitat ovat: sisähalkaisija 75–650 mm, seinämän paksuus vähintään 10 mm ja pituus vähintään yhtä suuri kuin halkaisija. Rihlojen poikkileikkaus on tyypillisesti suorakulmainen ja niiden syvyys on vähintään 2 mm. |
|
d) |
Moottoristaattorit: Erityisesti suunnitellut ja valmistetut nopeakäyntisten monivaiheisten vaihtovirralla toimivien hystereesi- (tai reluktanssi-) moottorien renkaan muotoiset moottoristaattorit tahtikäyttöön tyhjössä taajuusalueella 600 Hz tai enemmän ja tehoalueella 40 VA tai enemmän. Staattorit voivat koostua monivaiheisista kierrekerroksista laminoidun pienihäviöisen rautasydämen päällä, joka koostuu tyypillisesti korkeintaan 2,0 mm paksuista ohuista kerroksista. |
|
e) |
Sentrifugikotelot: Komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kaasusentrifugin roottoriputkikokoonpanon paikaksi. Kotelo koostuu jäykästä lieriöstä, jonka seinämän paksuus on enintään 30 mm ja jonka päädyt on tarkkuustyöstetty laakereiden sijoittamista varten ja jossa on yksi tai useampia laippoja asennusta varten. Työstetyt päädyt ovat keskenään samansuuntaiset ja kohtisuorassa lieriön pituusakseliin nähden enintään 0,05 asteen kulmassa. Kotelo voi myös olla kennoston muotoinen siten, että siihen voidaan sijoittaa useita roottorikokoonpanoja. |
|
f) |
Kauhakerääjät: Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putket UF6-kaasun keräämiseksi roottoriputkesta Pitot'n putken periaatteella (ts. niissä on aukko, joka suuntautuu roottoriputken sisällä kehällä virtaavaan kaasuun, esimerkiksi siten, että säteittäisesti sijoitetun putken pää on taivutettu) ja joka voidaan kiinnittää keskellä olevaan kaasun keräysjärjestelmään. |
5.2. Kaasusentrifugirikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit
ALKUHUOMAUTUS
Kaasusentrifugirikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit ovat ne järjestelmät, joita laitos tarvitsee UF6:n syöttämiseksi sentrifugeihin, yksittäisten sentrifugien liittämiseksi toisiinsa muodostamaan kaskadeja (tai vaiheita), jotta rikastusta voidaan asteittain parantaa ja kerätä sentrifugeista UF6-’tuote’ ja ’jäte’, sekä sentrifugien käyttövoimaan tai laitoksen ohjaamiseen tarvittavat laitteet.
UF6 haihdutetaan tavallisesti kiinteästä aineesta kuumennetuissa autoklaaveissa ja johdetaan kaasumaisena sentrifugeihin kaskadijakoputkistossa. Sentrifugeista tulevat UF6-’tuote’- ja ’jäte’ kaasuvirrat johdetaan myös kaskadikokoojaputkistossa noin 203 K:ssä (– 70 °C) toimiviin kylmäloukkuihin, jossa ne kondensoidaan ennen kuin ne siirretään sopiviin säilytysastioihin kuljetusta tai varastointia varten. Koska rikastuslaitoksessa on tuhansia kaskadeihin järjestettyjä sentrifugeja, niissä on myös kilometreittäin kaskadiputkia, joissa on tuhansia hitsejä ja siten huomattava määrä samoja laitteita. Laitteiden, komponenttien ja putkistojen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Jotkut jäljempänä luetelluista komponenteista joutuvat suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ohjaavat suoraan sentrifugeja ja kaasun johtamista sentrifugien välillä ja kaskadien välillä. UF6-korroosiota kestäviin materiaaleihin kuuluvat kupari, kupariseokset, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai seokset, jotka sisältävät vähintään 60 prosenttia nikkeliä, sekä fluoratut hiilivetypolymeerit.
5.2.1. Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai -laitteet, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluvat:
|
a) |
autoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin; |
|
b) |
kiinteyttimet (desublimaattorit), kylmäloukut tai pumput, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää kuumentamalla tapahtuvaa siirtoa varten; |
|
c) |
kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon; |
|
d) |
’tuote’- tai ’jäte’asemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin. |
5.2.2. Jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putkistojärjestelmät sekä jako- ja kokoojajärjestelmät UF6:n käsittelemiseksi sentrifugikaskadeissa. Putkisto on tavallisesti ’kolminkertaista’ tyyppiä, jossa kukin sentrifugi on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojajärjestelmään. Näissä laitteissa on siis paljon toistoa. Putkisto on valmistettu kokonaan UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. tämän jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS), ja sen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.
5.2.3. Erityiset sulku- ja säätöventtiilit
|
a) |
sulkuventtiilit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu toimimaan yksittäisen kaasusentrifugin UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta tai jätteestä; |
|
b) |
paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä, joiden sisähalkaisija on 10–160 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kaasusentrifugirikastuslaitosten pää- tai apujärjestelmissä. |
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Tyypillisiä erityisesti suunniteltuja tai valmistettuja venttiilejä ovat paljetiivisteillä varustetut venttiilit, nopeasti toimivat sulkuventtiilit, nopeasti toimivat venttiilit jne.
5.2.4. UF6-massaspektrometrit/ionilähteet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut massaspektrometrit, jotka pystyvät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
1. |
kykenevät mittaamaan atomipainoltaan 320 tai raskaampia ioneja ja niiden resoluutio on parempi kuin 1 osa 320:stä; |
|
2. |
ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä; |
|
3. |
elektronipommitukseen perustuva ionisointilähde; |
|
4. |
isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä. |
5.2.5. Taajuusmuuntimet
Taajuusmuuntimet (kutsutaan myös konverttereiksi tai inverttereiksi), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu syöttämään virtaa kohdassa 5.1.2 d määritellyille moottorin staattoreille, tai tällaisten taajuusmuuntimien osat, komponentit tai kokoonpanon osat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
1. |
monivaiheinen ulostulo 600 Hz tai suurempi; ja |
|
2. |
erittäin stabiili (taajuuden hallinta parempi kuin 0,2 %). |
5.3. Kokoonpanot tai komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kaasudiffuusiorikastuksessa
ALKUHUOMAUTUS
Uraani-isotooppien erotukseen käytettävässä kaasudiffuusiomenetelmässä tärkein tekninen kokoonpano on erityinen huokoinen diffuusiosulku, lämmönvaihdin (kompressioprosessissa kuumenevan) kaasun jäähdyttämiseksi, tiivisteventtiilit ja säätöventtiilit sekä putkistot. Koska kaasudiffuusiotekniikassa käytetään uraaniheksafluoridia (UF6), kaikki (kaasun kanssa kosketuksiin joutuvat) laitteet, putket ja laitteiden pinnat on valmistettava UF6-kestävistä materiaaleista. Kaasudiffuusiolaitoksessa tarvitaan useita tällaisia kokoonpanoja, joten määrät voivat antaa vihjeen loppukäytöstä.
5.3.1. Kaasudiffuusiosulut ja sulkumateriaalit
|
a) |
erityisesti suunnitellut tai valmistetut ohuet huokoiset suodattimet, joiden huokoskoko on 10–100 nm, paksuus enintään 5 mm ja putkimaisten suodattimien halkaisija enintään 25 mm, jotka on valmistettu metallista tai polymeeri- tai keraamisesta UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista (ks. 5.4 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS); ja |
|
b) |
tällaisten suodattimien valmistukseen erityisesti suunnitellut ja valmistetut yhdisteet tai jauheet. Tällaisia yhdisteitä ja jauheita ovat nikkeli tai vähintään 60 prosenttia nikkeliä sisältävät seokset, alumiinioksidi tai UF6-kestävät kokonaan fluoratut hiilivetypolymeerit, joiden puhtausaste on vähintään 99,9 painoprosenttia ja hiukkaskoko pienempi kuin 10 μm, joissa hiukkaset ovat erittäin tasakokoisia ja jotka on erityisesti valmistettu kaasudiffuusiosulkujen valmistukseen. |
5.3.2. Diffuusioyksikön kotelot
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut hermeettisesti suljetut astiat, joihin sijoitetaan kaasudiffuusiosulku ja jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. 5.4 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS).
5.3.3. Kompressorit ja kaasupuhaltimet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kompressorit tai kaasupuhaltimet, joiden UF6-imuteho on vähintään 1 m3/min ja poistopaine enintään 500 kPa ja jotka on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön UF6-ympäristössä, sekä tällaisten kompressorien ja kaasupuhaltimien erilliset kokoonpanot. Näiden kompressoreiden tai kaasupuhaltimien painesuhde on enintään 10:1, ja ne on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. 5.4 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS).
5.3.4. Pyörimisakselien tiivisteet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut tyhjötiivisteet, joissa on syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressorin tai kaasupuhaltimen roottorin sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että ilma ei vuoda UF6:lla täytettyyn kompressorin tai kaasupuhaltimen sisäkammioon. Tällaiset tiivisteet suunnitellaan tavallisesti sellaista puskurikaasun sisäänvuotonopeutta varten, joka on enintään 1 000 cm3/min.
5.3.5. Lämmönvaihtimet UF6:n jäähdyttämiseksi
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. 5.4 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS) ja jotka on suunniteltu toimimaan vuotopaineen muuttuessa enintään 10 Pa tunnissa ja paine-eron ollessa 100 kPa.
5.4. Kaasudiffuusiorikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit
ALKUHUOMAUTUS
Kaasudiffuusiorikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit ovat ne järjestelmät, joita laitos tarvitsee UF6:n syöttämiseksi kaasudiffuusiokokoonpanoon, yksittäisten kokoonpanojen liittämiseksi toisiinsa muodostamaan kaskadeja (tai vaiheita), jotta rikastusta voidaan asteittain parantaa ja kerätä ja UF6-’tuote’ ja ’jäte’ diffuusiokaskadeista. Diffuusiokaskadien huomattavien hitausominaisuuksien vuoksi keskeytykset laitteiden toiminnassa ja erityisesti niiden seisokki aiheuttavat vakavia seurauksia. Sen vuoksi tarkka ja jatkuva tyhjön ylläpito kaikissa teknisissä järjestelmissä, automaattinen suojaus onnettomuuksilta ja kaasunvirtauksen tarkka automaattisäätö ovat tärkeitä kaasudiffuusiolaitoksessa. Kaikki tämä merkitsee sitä, että laitoksessa täytyy olla runsaasti erikoisjärjestelmiä mittaukseen, säätöön ja valvontaan.
UF6 haihdutetaan tavallisesti autoklaaveissa olevista lieriöistä ja johdetaan kaasumaisena sisäänmenokohtaan kaskadijakoputkistossa. Ulostuloista virtaavat UF6-’tuote’- ja ’jäte’kaasuvirrat johdetaan kaskadikokoojaputkistossa joko kylmäloukkuihin tai kompressioasemiin, joissa UF6 nesteytetään ennen kuin se siirretään sopiviin säilytysastioihin kuljetusta tai varastointia varten. Koska kaasudiffuusiorikastuslaitoksessa on suuri määrä kaskadeihin järjestettyjä kaasudiffuusiokokoonpanoja, niissä on myös kilometreittäin kaskadiputkia, joissa on tuhansia hitsejä ja siten huomattava määrä samoja laitteita. Laitteiden, komponenttien ja putkistojen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Jäljempänä luetellut komponentit joutuvat joko suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ohjaavat suoraan virtausta kaskadeissa. UF6-korroosiota kestäviin materiaaleihin kuuluvat kupari, kupariseokset, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai seokset, jotka sisältävät vähintään 60 prosenttia nikkeliä, sekä fluoratut hiilivetypolymeerit.
5.4.1. Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluvat:
|
a) |
autoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin; |
|
b) |
kiinteyttimet (desublimaattorit), kylmäloukut tai pumput, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää kuumentamalla tapahtuvaa siirtoa varten; |
|
c) |
kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon; |
|
d) |
’tuote’- tai ’jäte’asemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin. |
5.4.2. Jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putkistojärjestelmät sekä jako- ja kokoojajärjestelmät UF6:n käsittelemiseksi kaasudiffuusiokaskadeissa.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Putkisto on tavallisesti ’kaksinkertaista’ tyyppiä, jossa kukin kammio on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojajärjestelmään.
5.4.3. Tyhjöjärjestelmät
|
a) |
erityisesti suunnitellut tai valmistetut monityhjölaitteet, tyhjöjako- ja kokoojaputket ja tyhjöpumput, joiden imuteho on vähintään 5 m3/min; |
|
b) |
erityisesti UF6-ympäristössä käytettäväksi suunnitellut tyhjöpumput, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. tämän jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS). Nämä pumput voivat olla joko kiertopumppuja tai pakkosyöttöpumppuja, niissä voi olla siirros- ja fluorihiilitiivisteitä ja niissä voi olla erityisiä käyttönesteitä. |
5.4.4. Erityiset sulku- ja säätöventtiilit
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja jotka on asennetaan kaasudiffuusiorikastuslaitosten pää- ja apujärjestelmiin.
5.4.5. UF6-massaspektrometrit/ionilähteet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut massaspektrometrit, jotka pystyvät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
1. |
kyky mitata atomipainoltaan 320 tai raskaampia ioneja, ja resoluutio parempi kuin 1 osa 320:stä; |
|
2. |
ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä; |
|
3. |
elektronipommitukseen perustuva ionisointilähde; |
|
4. |
isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä. |
5.5. Aerodynaamisissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet tai komponentit
ALKUHUOMAUTUS
Aerodynaamisissa rikastusprosesseissa komprimoidaan kaasumaisen UF6:n ja kevyen kaasun (vety tai helium) seos, joka johdetaan erotuslaitteiden läpi, joissa tapahtuu isotooppien erotus suurien keskipakoisvoimien avulla kaarevaseinäisessä laitteessa. Tätä menetelmää varten on kehitetty kaksi prosessia: erotussuutin- ja pyörreputkiprosessi. Kummassakin prosessissa on erotusvaiheen tärkeimpinä komponentteina lieriömäiset astiat, joiden sisällä on erityiset erotuslaitteet (suuttimet tai pyörreputket), kaasukompressorit ja lämmönvaihtimet kompressiolämmön poistamiseksi. Aerodynaamisessa laitoksessa on useita tällaisia vaiheita, joten määrät voivat antaa vihjeen loppukäytöstä. Koska aerodynaamisissa laitoksissa käytetään UF6:ta, kaikki laitteet, putket ja laitteiden pinnat (jotka joutuvat kosketuksiin kaasun kanssa) on valmistettava UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Tässä jaksossa luetellut komponentit joutuvat joko suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ohjaavat suoraan virtausta kaskadeissa. Kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketuksiin prosessikaasun kanssa, on valmistettava kokonaan UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä. Aerodynaamista rikastusta koskevassa jaksossa UF6-korroosiota kestäviin materiaaleihin kuuluvat kupari, kupariseokset, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai nikkeliä vähintään 60 painoprosenttia sisältävät seokset sekä fluoratut hiilivetypolymeerit.
5.5.1. Erotussuuttimet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut erotussuuttimet ja niiden kokoonpanot. Erotussuuttimissa on raonmuotoiset kaarevat kanavat, joiden kaarevuussäde on pienempi kuin 1 mm ja jotka kestävät UF6-korroosiota; suuttimessa on veitsenterä, joka erottaa suuttimen läpi virtaavan kaasun kahdeksi virraksi.
5.5.2. Pyörreputket
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörreputket ja niiden kokoonpanot. Pyörreputket ovat lieriömäisiä tai kartiomaisia putkia, jotka on valmistettu UF6 -korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joilla on yksi tai useampi tangentiaalinen sisäänmenoaukko. Putkien toisessa tai molemmissa päissä voi olla suuttimentapaiset lisäkkeet.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Syöttökaasu johdetaan pyörreputkeen tangentiaalisesti toisessa päässä tai pyörivien siivekkeiden kautta tai tangentiaalisesti useissa kohdissa putken seinämissä.
5.5.3. Kompressorit ja kaasupuhaltimet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kompressorit tai kaasupuhaltimet, jotka on valmistettu materiaaleista, jotka kestävät UF6:n ja kantokaasun (vedyn tai heliumin) seoksen syövyttävää vaikutusta.
5.5.4. Pyörimisakselien tiivisteet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörimisakselien tiivisteet, joissa on tiivistekaasun syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressoriroottorin tai kaasupuhaltimen sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että prosessikaasu ei vuoda ulos tai ilma tai tiivistekaasu ei vuoda UF6:n ja kantokaasun seoksella täytettyyn kompressorin tai kaasupuhaltimen sisäkammioon.
5.5.5. Kaasun jäähdytykseen tarkoitetut lämmönvaihtimet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu UF6-korroosiotakestävistä materiaaleista tai suojattu niillä.
5.5.6. Erotuslaitekotelot
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut erotuslaitekotelot, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin pyörreputket tai erotussuuttimet sijoitetaan.
5.5.7. Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluvat:
|
a) |
syöttöautoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin; |
|
b) |
kiinteyttimet (desublimaattorit) tai kylmäloukut, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää lämmittämällä tapahtuvaa siirtoa varten; |
|
c) |
kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon; |
|
d) |
’tuote’- ja ’jäte’asemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin. |
5.5.8. Jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä, UF6:n käsittelemiseksi aerodynaamisissa kaskadeissa. Putkisto on tavallisesti ’kaksinkertaista’ tyyppiä, jossa kukin vaihe tai vaiheryhmä on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojaputkijärjestelmään.
5.5.9. Tyhjöjärjestelmät ja pumput
|
a) |
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut, tyhjöjakoputkista, tyhjökokoojista tai tyhjöpumpuista koostuvat tyhjöjärjestelmät, jotka on suunniteltu käytettäväksi UF6:ta sisältävässä ilmakehässä, |
|
b) |
erityisesti UF6-atmosfäärissä käytettäväksi suunnitellut tyhjöpumput, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä. Näissä pumpuissa voi olla fluorihiilitiivisteitä ja erityisiä käyttönesteitä. |
5.5.10. Erityiset sulku- ja säätöventtiilit
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joiden halkaisija on vähintään 40 mm ja jotka asennetaan aerodynaamisten rikastuslaitosten pää- ja apujärjestelmiin.
5.5.11. UF6-massaspektrometrit/ionilähteet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut massaspektrometrit, jotka pystyvät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
1. |
kyky mitata atomipainoltaan 320 tai raskaampia ioneja, ja resoluutio parempi kuin 1 osa 320:stä; |
|
2. |
ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä; |
|
3. |
elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet; |
|
4. |
isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä. |
5.5.12. UF6:n ja kantokaasun erotusjärjestelmät
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta (vedystä tai heliumista).
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näiden järjestelmien tarkoitus on pienentää UF6:n pitoisuus kantokaasussa tasolle 1 ppm tai sen alle, ja niihin voi kuulua seuraavia laitteita:
|
a) |
kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K (– 120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai |
|
b) |
kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K (– 120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai |
|
c) |
erotussuutin- tai pyörreputkiyksiköt UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta, tai |
|
d) |
UF6 -kylmäloukut, jotka pystyvät jäädyttämään UF6 -kaasun. |
5.6. Kemialliseen vaihtoon tai ioninvaihtoon perustuvissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit
ALKUHUOMAUTUS
Uraani-isotooppien massojen pienet erot aiheuttavat pieniä muutoksia kemiallisten reaktioiden tasapainotiloihin, ja niitä voidaan käyttää hyväksi isotooppien erotuksessa. Neste-neste-faaseissa tapahtuva kemiallinen vaihto ja kiinteä-neste-faaseissa tapahtuva ioninvaihto ovat kaksi käytettyä menetelmää.
Neste-neste-faaseissa tapahtuvassa kemiallisessa vaihdossa käytetään vastavirtamenetelmää, jolla toisiinsa sekoittumattomat nestefaasit (vesipitoinen ja orgaaninen) joutuvat kosketuksiin. Muodostuvassa kaskadireaktiossa on tuhansia erotusvaiheita. Vesifaasissa on uraanikloridia suolahappoliuoksessa ja orgaanisessa faasissa on uuttava aine, joka sisältää uraanikloridia orgaanisessa liuottimessa. Erotuskaskadissa käytettävät uuttolaitteet voivat olla neste-neste-vaihtopylväitä (esim. pulsoituja pylväitä, joissa on seulalevyjä) tai nestemäisiä keskipakouuttolaitteita. Erotuskaskadin molemmissa päissä on suoritettava kemiallista muuntamista (hapetusta ja pelkistystä), jotta kummassakin päässä saadaan tarvittava takaisinvirtaus. Keskeinen suunnittelussa huomioon otettava ongelma on, miten vältetään prosessivirran kontaminoituminen tietyillä metalli-ioneilla. Siksi käytetään muovisia, muovilla vuorattuja (mukaan lukien fluorihiilipolymeerit) ja/tai lasilla vuorattuja pylväitä ja putkia.
Kiinteä-neste-ioninvaihtoprosessissa rikastus tapahtuu siten, että uraani adsorboidaan (ja desorboidaan) erityiseen hyvin nopeasti toimivaan ioninvaihtohartsiin tai adsorbenttiin. Uraanin suolahappoliuos ja muut kemialliset reagenssit johdetaan lieriömäisten adsorbenttia sisältävien rikastuspylväiden läpi. Jatkuvassa prosessissa takaisinvirtausjärjestelmä on tarpeen vapauttamaan uraania adsorbentista takaisin nestevirtaan, jotta voidaan kerätä ’tuote’- ja ’jäte’fraktiot. Tämä tapahtuu käyttämällä sopivia kemiallisia pelkistimiä/hapettimia, jotka regeneroidaan täydellisesti erillisissä ulkoisissa kierroissa ja jotka voidaan osittain regeneroida samoissa isotooppierotuspylväissä. Koska prosessissa käytetään kuumia väkeviä suolahappoliuoksia, on laitteet valmistettava erityisistä syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä.
5.6.1. Neste-neste-vaihtopylväät (kemiallinen vaihto)
Vastavirtaperiaatteella toimivat neste-neste-vaihtopylväät, joissa on mekaaninen tehonsyöttö ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen kemiallista vaihtoprosessia käyttäen. Jotta pylväät ja niiden sisällä olevat komponentit kestäisivät väkeviä suolahappoliuoksia, ne valmistetaan tavallisesti sopivista muovimateriaaleista (kuten fluoratuista hiilivetypolymeereistä) tai lasista tai vuorataan näillä materiaaleilla. Pylväiden saosaika vaihetta kohti on tavallisesti suunniteltu kestämään enintään 30 sekuntia.
5.6.2. Neste-neste-keskipakouuttolaitteet (kemiallinen vaihto)
Neste-neste-keskipakouuttolaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen kemiallista vaihtoprosessia käyttämällä. Tällaisissa uuttolaitteissa käytetään rotaatiota orgaanisten ja vesifaasien dispergoimiseksi ja sen jälkeen keskipakovoimaa faasien erottamiseksi. Jotta uuttolaitteet kestäisivät väkeviä suolahappoliuoksia, ne valmistetaan tavallisesti sopivista muovimateriaaleista (kuten fluoratuista hiilivetypolymeereistä) tai lasista tai vuorataan näillä materiaaleilla. Keskipakouuttolaitteiden saosaika vaihetta kohti on tavallisesti suunniteltu kestämään enintään 30 sekuntia.
5.6.3. Uraanin pelkistysjärjestelmät ja laitteet (kemiallinen vaihto)
|
a) |
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut sähkökemialliset pelkistyskennot uraanin pelkistämiseksi valenssitilalta toiselle uraanin rikastamiseksi kemiallisella vaihtoprosessilla. Prosessiliuosten kanssa kosketuksiin joutuvien kennomateriaalien on kestettävä väkeviä suolahappoliuoksia. SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS Kennon katodiosasto on suunniteltava siten, että uraani ei pääse uudelleen hapettumaan korkeampaan valenssitilaansa. Jotta uraani pysyy katodiosastossa, kennossa voi olla läpäisemätön erityisestä kationinvaihtomateriaalista valmistettu kalvo. Katodi valmistetaan sopivasta kiinteästä johtavasta aineesta kuten grafiitista. |
|
b) |
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kaskadin tuotepäähän sijoitetut järjestelmät U+4:n poistamiseksi orgaanisesta virrasta, happokonsentraation säätämiseksi ja liuoksen syöttämiseksi sähkökemiallisiin pelkistyskennoihin. SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS Näissä järjestelmissä on liuotinuuttolaitteet U+4:n siirtämiseksi orgaanisesta virrasta vesiliuokseen, haihdutus- ja/tai muita laitteita liuoksen pH:n säätämiseen ja seuraamiseen sekä pumppuja tai muita nesteensiirtolaitteita liuoksen syöttämiseksi sähkökemiallisiin pelkistyskennoihin. Tärkeä suunnittelussa huomioon otettava ongelma on, miten vältetään vesifaasin kontaminoituminen tietyillä metalli-ioneilla. Siksi järjestelmän niihin osiin, jotka joutuvat kosketuksiin prosessivirran kanssa, käytetään laitteita, jotka on valmistettu sopivista materiaaleista (kuten lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni ja hartsikyllästeinen grafiitti) tai suojattu niillä. |
5.6.4. Syötön valmistelujärjestelmät (kemiallinen vaihto)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät erittäin puhtaiden uraanikloridisyöttöliuosten valmistamiseksi kemialliseen vaihtoon perustuvia uraani-isotooppien erotuslaitoksia varten.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näissä järjestelmissä on liuotus-, liuotinuutto- ja/tai ioninvaihtolaitteet puhdistusta varten ja elektrolyyttikennot U+6:n tai U+4:n pelkistämiseksi U+3:ksi. Tällaisilla järjestelmillä voidaan valmistaa uraanikloridiliuoksia, joissa on ainoastaan muutamia miljoonasosia metalliepäpuhtauksia kuten kromia, rautaa, vanadiinia, molybdeeniä ja muita kahdenarvoisia tai korkeammanarvoisia kationeja. Materiaaleja, joista valmistetaan erittäin puhdasta U+3:a tuottavan prosessijärjestelmän osia, ovat muun muassa lasi, fluoratut hiilivetypolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni, muovilla vuorattu ja hartsikyllästeinen grafiitti.
5.6.5. Uraanin hapetusjärjestelmät (kemiallinen vaihto)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät U+3:n hapettamiseksi U+4:ksi, jotta se voidaan palauttaa uraani-isotooppien erotuskaskadiin kemialliseen vaihtoon perustuvassa rikastusprosessissa.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näihin järjestelmiin voi kuulua seuraavia laitteita:
|
a) |
laitteet, joissa kloori ja happi joutuvat kosketuksiin isotooppierotuslaitteesta tulevan vesiliuoksen kanssa ja joilla siirretään tuloksena saatava U+4 kaskadin tuotepäästä palaavaan ’tyhjään’ orgaaniseen virtaan, |
|
b) |
laitteet, joilla erotetaan vesi suolahaposta, jotta vesi ja väkevöitetty suolahappo voidaan syöttää uudelleen prosessiin oikeissa paikoissa. |
5.6.6. Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit tai adsorbentit (ioninvaihto)
Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit tai adsorbentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen ioninvaihtomenetelmällä, mukaan lukien huokoiset makroverkkomaiset hartsit ja/tai kalvomaiset materiaalit, joissa aktiivisia kemiallisia vaihtoryhmiä on ainoastaan inaktiivisen huokoisen tukirakenteen pinnoituksessa, sekä muut sopivassa muodossa, mukaan lukien hiukkas- tai säiemuodossa, olevat komposiittirakenteet. Näiden ioninvaihtohartsien tai adsorbenttien halkaisija on korkeintaan 0,2 mm, ja niiden on kestettävä kemiallisesti väkeviä suolahappoliuoksia ja niiden on oltava fysikaalisesti niin lujia, etteivät ne hajoa ioninvaihtopylväissä. Hartsit tai adsorbentit on erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että uraani-isotooppien vaihtokinetiikka on erittäin nopea (vaihtonopeuden puoliaika alle 10 sekuntia) ja ne toimivat lämpötiloissa 373–473 K (100–200 °C).
5.6.7. Ioninvaihtopylväät (ioninvaihto)
Lieriönmuotoiset pylväät, joiden halkaisija on suurempi kuin 1 000 mm, joihin pakataan ioninvaihtohartsia tai adsorbenttia ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen ioninvaihtomenetelmällä. Nämä pylväät valmistetaan väkeviä suolahappoliuoksia kestävistä materiaaleista (kuten titaani tai fluorihiilimuovit) tai suojataan näillä materiaaleilla, ja ne voivat toimia lämpötiloissa 373–473 K (100–200 °C) ja yli 0,7 MPa:n paineessa.
5.6.8. Ioninvaihtotakaisinvirtausjärjestelmät (ioninvaihto)
|
a) |
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kemialliset tai sähkökemialliset pelkistysjärjestelmät ioninvaihtoon perustuvissa uraaninrikastuskaskadeissa käytettävien kemiallisten pelkistävien reagenssien regeneroimiseksi. |
|
b) |
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kemialliset tai sähkökemialliset hapetusjärjestelmät ioninvaihtoon perustuvissa uraaninrikastuskaskadeissa käytettävien kemiallisten hapettavien reagenssien regeneroimiseksi. |
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Ioninvaihtorikastusprosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmenarvoista titaania (Ti+3) pelkistävänä kationina, jolloin pelkistysjärjestelmässä regeneroitaisiin Ti+3 pelkistämällä Ti+4.
Prosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmenarvoista rautaa (Fe+3) hapettimena, jolloin hapetusjärjestelmässä regeneroitaisiin Fe+3 hapettamalla Fe+2.
5.7. Lasertekniikkaan perustuvassa rikastuslaitoksessa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit
ALKUHUOMAUTUS
Nykyisiä lasertekniikkaan perustuvia rikastusprosessijärjestelmiä on kahdenlaisia: toisissa on prosessiväliaineena uraanin atomihöyry ja toisissa prosessiväliaineena on uraaniyhdistehöyry, joka on joskus sekoitettuna toiseen kaasuun tai toisiin kaasuihin. Näistä prosesseista käytetään seuraavia nimityksiä:
|
— |
ensiksi mainituista ’atomic vapour laser isotope separation’ (atomihöyryn laserviritykseen perustuva isotooppierotus) |
|
— |
jälkimmäisistä ’molecular laser isotope separation’ (molekyylien laserviritykseen perustuva isotooppierotus), mukaan lukien ’chemical reaction by isotope selective laser activation’ (isotooppiselektiivisellä laserilla aktivoitu kemiallinen reaktio). |
Laserrikastuslaitosten järjestelmiin, laitteisiin ja komponentteihin kuuluvat seuraavat: a) laitteet, joilla syötetään uraanimetallihöyryä (selektiiviseen fotoionisaatioon) tai laitteet, joilla syötetään uraaniyhdistehöyryä (selektiiviseen fotodissosiaatioon tai selektiiviseen viritykseen tai aktivaatioon), b) laitteet, joilla kerätään rikastunut ja köyhtynyt uraanimetalli ’tuotteena’ ja ’jätteenä’ ensimmäisen tyypin laitteissa, ja laitteet, joilla kerätään rikastuneet ja köyhtyneet uraaniyhdisteet ’tuotteena’ ja ’jätteenä’ toisen tyypin laitteissa, c) prosessilaserjärjestelmät uraani-235:n selektiiviseen virittämiseen, ja d) laitteet syötön valmisteluun ja tuotteen muuntamiseen. Uraaniatomien ja -yhdisteiden spektroskopia on sen verran monimutkaista, että mitä tahansa useista saatavilla olevista laser- ja laseroptiikkatekniikoista saatetaan tarvita.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Monet tässä jaksossa luetellut laitteet joutuvat suoraan kosketuksiin uraanimetallihöyryn tai -liuoksen tai UF6:sta tai UF6:n ja muiden kaasujen seoksesta koostuvan prosessikaasun kanssa. Kaikki uraanin tai UF6:n kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat valmistetaan kokonaan syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojataan sellaisilla. Lasertekniikkaan perustuvaan rikastukseen liittyvässä jaksossa materiaaleihin, jotka kestävät uraanimetallin tai uraaniseosten höyryn tai nesteen syövyttävää vaikutusta, kuuluvat yttriumoksidilla pinnoitetut grafiitti ja tantaali. Materiaaleihin, jotka kestävät UF6:n syövyttävää vaikutusta, kuuluvat kupari, kupariseokset, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai seokset, jotka sisältävät vähintään 60 painoprosenttia nikkeliä, ja fluoratut hiilivetypolymeerit.
5.7.1. Uraanin höyrystysjärjestelmät (atomihöyryyn perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut uraanimetallin höyrystämiseen perustuvat järjestelmät laserrikastuksessa käyttöä varten.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näihin järjestelmiin voi kuulua elektronisuihkutykkejä, ja ne on suunniteltu niin, että niiden teho kohteessa on riittävä (vähintään 1 kW) saamaan uraanimetallin höyrystymään laserrikastuksessa vaadittavalla tavalla.
5.7.2. Sulan tai höyrystyneen uraanimetallin käsittelyjärjestelmät ja niiden komponentit (atomihöyryyn perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, joilla käsitellään sulaa uraania, sulia uraaniseoksia tai uraanimetallihöyryä laserrikastuksessa käyttöä varten, ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut komponentit.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Sulan uraanimetallin käsittelyjärjestelmiin voivat kuulua upokkaat ja upokkaiden jäähdytysjärjestelmät. Upokkaat ja muut tämän järjestelmän osat, jotka joutuvat kosketuksiin sulan uraanin, sulien uraaniseosten tai uraanimetallihöyryn kanssa, valmistetaan sopivista syöpymistä ja kuumuutta kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä. Sopivia materiaaleja ovat tantaali, yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti ja muiden harvinaisten maametallien oksideilla (ks. INFCIRC/254/Part 2, sellaisena kuin se on muutettuna) tai niiden seoksilla pinnoitettu grafiitti.
5.7.3. Uraanimetallin ’tuotteen’ ja ’jätteen’ keräyskokoonpanot (atomihöyryyn perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin ’tuotteen’ ja ’jätteen’ keräyskokoonpanot.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näiden kokoonpanojen komponentit valmistetaan uraanimetallihöyryn tai -nesteen aiheuttamaa syöpymistä tai kuumuutta kestävästä materiaalista tai suojataan niillä (esimerkiksi yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti tai tantaali). Tällaisia komponentteja ovat esim. putket, venttiilit, liittimet ja lisäosat, ’kourut’, syöttöputket, lämmönvaihtimet ja magneettisten, sähköstaattisten tai muiden erotusmenetelmien keräyslevyt.
5.7.4. Erotusyksikön kotelot (atomihöyryyn perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriömäiset tai laatikonmuotoiset astiat, joihin sijoitetaan uraanimetallihöyryn lähde, elektronisuihkutykki sekä ’tuotteen’ ja ’jätteen’ kerääjät.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näissä koteloissa on useita portteja sähkön ja veden syöttöä, lasersuihkuikkunoita, tyhjöpumppuliittimiä sekä laitteiston seuraamista ja valvomista varten. Niissä on laitteet aukaisemista ja sulkemista varten, jotta sisällä olevia komponentteja voidaan käsitellä.
5.7.5. Ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet (molekyyleihin perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet, joilla voidaan jäähdyttää UF6- ja kantokaasuseokset lämpötilaan 150 K (– 123 °C) tai sitä alhaisempaan lämpötilaan ja jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista.
5.7.6. ’Tuote’- ja ’jäte’kerääjät (molekyyleihin perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut komponentit tai laitteet, joilla kerätään uraanimateriaalia tai uraanijätemateriaalia laservalolla valaisun jälkeen.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Yhdessä molekyylien laserviritykseen perustuvan isotooppierotuksen menetelmässä tuotekerääjillä kerätään kiinteää rikastunutta uraanipentafluoridia (UF5). Tuotekerääjiin voi kuulua suodatin-, törmäys- tai syklonityyppiset kerääjät tai niiden yhdistelmät, ja ne on valmistettava UF5- ja UF6-kestävistä materiaaleista.
5.7.7. UF6- ja kantokaasukompressorit (molekyyleihin perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut UF6- ja kantokaasun seoksille tarkoitetut kompressorit, jotka on suunniteltu jatkuvaan käyttöön UF6-atmosfäärissä. Prosessikaasun kanssa kosketuksiin joutuvat kompressorien komponentit valmistetaan UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä.
5.7.8. Pyörimisakselien tiivisteet (molekyyleihin perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörimisakselien tiivisteet, joissa on tiivistekaasun syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressoriroottorin sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että prosessikaasu ei vuoda ulos tai ilma tai tiivistekaasu vuoda UF6:n ja kantokaasun seoksella täytettyyn kompressorin sisäkammioon.
5.7.9. Fluorausjärjestelmät (molekyyleihin perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät kiinteän UF5:n fluoraamiseksi, jotta saadaan kaasumaista UF6:ta.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Nämä järjestelmät on suunniteltu kerätyn UF5-jauheen fluoraamiseksi UF6:ksi, joka sitten kerätään tuotesäiliöihin tai siirretään syöttökaasuna lisärikastukseen. Yhdessä menetelmässä fluorausreaktio voidaan suorittaa isotooppierotusjärjestelmässä, jolloin jauhe reagoi ja se voidaan ottaa suoraan talteen ’tuote’kerääjistä. Toisessa menetelmässä UF5-jauhe voidaan poistaa tai siirtää ’tuote’kerääjistä sopivaan reaktioastiaan (esim. leijupetireaktori, kierrereaktori, liekkitorni) fluorausta varten. Molemmissa menetelmissä käytetään fluorin (tai muun sopivan fluorausaineen) varastoimiseen ja siirtämiseen sekä UF6:n keräämiseen ja siirtämiseen tarkoitettuja laitteita.
5.7.10. UF6-massaspektrometrit/ionilähteet (molekyyleihin perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut massaspektrometrit, jotka pystyvät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
1. |
kyky mitata atomipainoltaan 320 tai raskaampia ioneja, ja resoluutio parempi kuin 1 osa 320:stä; |
|
2. |
ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä; |
|
3. |
elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet; |
|
4. |
isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä. |
5.7.11. Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät (molekyyleihin perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluvat:
|
a) |
syöttöautoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin; |
|
b) |
kiinteyttimet (desublimaattorit) tai kylmäloukut, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää lämmittämällä tapahtuvaa siirtoa varten, |
|
c) |
kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon; |
|
d) |
’tuote’- ja ’jäte’asemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin. |
5.7.12. UF6:n ja kantokaasun erotusjärjestelmät (molekyyleihin perustuvat menetelmät)
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näihin järjestelmiin voi kuulua seuraavia laitteita:
|
a) |
kryogeeniset lämmönvaihtimet tai kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K (– 120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai |
|
b) |
kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K (– 120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai |
|
c) |
UF6-kylmäloukut, jotka pystyvät jäädyttämään UF6 -kaasun. |
Kantokaasu voi olla typpeä, argonia tai muuta kaasua.
5.7.13. Laserjärjestelmät
Laserit tai laserjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraani-isotooppien erotukseen.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Lasereihin ja laserkomponentteihin, jotka ovat tärkeitä lasertekniikkaan perustuvissa rikastusprosesseissa, kuuluvat asiakirjassa INFCIRC/254/Part 2 (sellaisena kuin se on muutettuna) määritetyt laserit ja laserkomponentit. Laserjärjestelmät sisältävät tavallisesti sekä optisia että elektronisia komponentteja lasersäteen (tai -säteiden) hallintaan ja siirtämiseen isotooppien erotuskammioon. Atomihöyryyn perustuvissa menetelmissä käytettävässä laserjärjestelmässä on tavallisesti viritettäviä väriainelasereita, joita pumpataan toisentyyppisellä laserilla (esim. kuparihöyrylasereilla tai tietyillä kiinteäainelasereilla). Molekyyleihin perustuvissa menetelmissä käytettävässä laserjärjestelmässä voi olla CO2-lasereita tai eksimeerilasereita ja monisuodattiminen optinen kyvetti. Kummassakin menetelmässä käytettävissä lasereissa tai laserjärjestelmissä on oltava taajuusspektrin stabilointi, joka mahdollistaa pitkäaikaisen käytön.
5.8. Plasmaerotusrikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit
ALKUHUOMAUTUS
Plasmaerotusprosessissa uraani-ioniplasma johdetaan sähkökenttään, joka on viritetty U-235-ionin resonanssitaajuudelle siten, että ionit etupäässä absorboivat energiaa ja niiden korkkiruuvimaisten kiertoratojen halkaisija kasvaa. Ionit, joilla on suuri halkaisija, otetaan talteen, jolloin muodostuu U-235:n suhteen rikastettua tuotetta. Plasma, joka saadaan aikaan ionisoimalla uraanihöyryä, on tyhjökammiossa, jossa on suprajohtavan magneetin tuottama voimakas magneettikenttä. Prosessin tärkeimpiä teknisiä järjestelmiä ovat uraaniplasmaa tuottava järjestelmä, erotusyksikkö, jossa on suprajohtava magneetti (ks. INFCIRC/254/Part 2 (sellaisena kuin se on muutettuna)), ja metallinpoistojärjestelmät ’tuotteen’ ja ’jätteen’ keräämiseksi.
5.8.1. Mikroaaltoteholähteet ja antennit
Ionien tuottamista tai kiihdyttämistä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut mikroaaltoteholähteet ja antennit, joilla on seuraavat ominaisuudet: ulostulotaajuus suurempi kuin 30 GHz ja keskimääräinen ulostuloteho ionien tuottamista varten suurempi kuin 50 kW.
5.8.2. Ionien virityskelat
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut radiotaajuusionivirityskelat, jotka toimivat yli 100 kHz:n taajuuksilla ja kykenevät käsittelemään yli 40 kW:n keskimääräisen tehon.
5.8.3. Uraaniplasman synnyttämiseen soveltuvat järjestelmät
Uraaniplasman synnyttämiseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät käytettäväksi plasmaerotuslaitoksissa.
5.8.4. [ei enää käytössä 14. kesäkuuta 2013 jälkeen]
5.8.5. Uraanimetalli’tuotteen’ ja -’jätteen’ keräyskokoonpanot
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin ’tuotteen’ ja ’jätteen’ keräyskokoonpanot. Nämä keräyskokoonpanot valmistetaan uraanimetallihöyrystä tulevaa kuumuutta ja sen aiheuttamaa syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä. Sopivia materiaaleja ovat esim. yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti tai tantaali.
5.8.6. Erotusyksikön kotelot
Plasmaerotusrikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriömäiset astiat, joihin sijoitetaan uraaniplasmalähde, radiotaajuinen ajokela sekä ’tuote’- ja ’jäte’kerääjät.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näissä koteloissa on useita portteja sähkön syöttöä, diffuusiopumppuliittimiä sekä laitteiston seuraamista ja valvomista varten. Niissä on laitteet aukaisemista ja sulkemista varten, jotta sisällä olevia osia voidaan käsitellä, ja ne on valmistettu sopivista ei-magneettisista materiaaleista kuten ruostumattomasta teräksestä.
5.9. Sähkömagneettisissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit
ALKUHUOMAUTUS
Sähkömagneettisessa prosessissa suolamuodossa olevaa syöttömateriaalia (tyypillisesti UCl4) ionisoimalla tuotettuja uraanimetalli-ioneja kiihdytetään ja johdetaan magneettikentän läpi, joka vaikuttaa siten, että eri isotooppi-ionit lähtevät eri suuntiin. Sähkömagneettisen erotuslaitteen tärkeimmät komponentit ovat magneettikenttä ionisuihkun suunnan muuttamiseen ja isotooppien erottamiseen, ionilähde kiihdytinjärjestelmineen ja erotettujen ionien keräysjärjestelmä. Prosessin apujärjestelmiä ovat magneettiteholähdejärjestelmä, ionilähteen suurjänniteteholähdejärjestelmä, tyhjöjärjestelmä ja laajat kemikaalien käsittelyjärjestelmät tuotteen talteenottamiseksi ja komponenttien puhdistamiseksi ja kierrättämiseksi.
5.9.1. Sähkömagneettiset isotooppierottimet
Uraani-isotooppien erotukseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut sähkömagneettiset isotooppierotuslaitteet sekä niihin kuuluvat laitteet ja komponentit, joihin kuuluvat:
|
a) |
ionilähteet Erityisesti suunnitellut tai valmistetut yhtä tai useampaa uraani-ionia tuottavat ionilähteet, joihin kuuluvat höyrynlähde, ionisaattori ja suihkun kiihdytin, jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten grafiittista, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista, ja jotka kykenevät tuottamaan 50 mA:n tai suuremman kokonaisionivirran; |
|
b) |
ionien kerääjät Keräyslevyt, joissa on kaksi tai useampia rikastettujen ja köyhdytettyjen uraani-ionisuihkujen keräämiseen erityisesti suunniteltuja tai valmistettuja rakoja ja taskuja ja jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten grafiitista tai ruostumattomasta teräksestä; |
|
c) |
tyhjökotelot Uraanin sähkömagneettisille erotuslaitteille erityisesti suunnitellut tai valmistetut tyhjökotelot, jotka on valmistettu sopivista ei-magneettisista materiaaleista kuten ruostumattomasta teräksestä ja jotka on suunniteltu toimimaan 0,1 Pa:n tai sitä alhaisemmissa paineissa. SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS Kotelot on erityisesti suunniteltu sitä varten, että niihin sijoitetaan ionilähteet, keräyslevyt ja vesijäähdytteiset vuoraukset, ja siten, että niissä on laitteet diffuusiopumppujen liitoksia varten ja avaamista ja sulkemista varten, jotta näitä komponentteja voidaan poistaa ja asentaa uudelleen koteloihin; |
|
d) |
magneettinapakappaleet Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettinapakappaleet, joiden halkaisija on suurempi kuin 2 m, joiden tarkoitus on ylläpitää magneettikenttä vakiona sähkömagneettisessa isotooppierotuslaitteessa ja siirtää magneettikenttä vierekkäisten erotuslaitteiden välillä. |
5.9.2. Korkeajänniteteholähteet
Ionilähteiden erityisesti suunnitellut tai valmistetut korkeajänniteteholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: pystyvät jatkuvaan toimintaan, ulostulojännite on vähintään 20 000 V, ulostulovirta vähintään 1 A ja jännitteensäätö parempi kuin 0,01 % 8 tunnin aikana.
5.9.3. Magneettiteholähteet
Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset suurteho- ja tasavirtateholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: pystyvät tuottamaan jatkuvasti vähintään 500 A:n virtaa vähintään 100 V:n jännitteellä, ja virran- ja jännitteensäätö on parempi kuin 0,01 % 8 tunnin aikana.
6. Raskasveden, deuteriumin ja deuterium-seosten valmistukseen tai rikastamiseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet
ALKUHUOMAUTUS
Raskasta vettä voidaan valmistaa usealla prosessilla. Kaksi prosessia, jotka ovat osoittautuneet kaupallisesti kannattaviksi, ovat vesi-rikkivety-vaihtoprosessi (GS-prosessi) ja ammoniakki-vety-vaihtoprosessi.
GS-prosessi perustuu vedyn ja deuteriumin vaihtoon veden ja rikkivedyn välillä tornisarjassa, joiden yläosaa käytetään kylmänä ja alaosaa kuumana. Vesi virtaa torneja alas ja rikkivetykaasu kiertää torneissa alhaalta ylös. Sarja rei'itettyjä levyjä edistää kaasun ja veden sekoittumista. Deuterium siirtyy veteen alhaisissa lämpötiloissa ja rikkivetyyn korkeissa lämpötiloissa. Deuteriumin suhteen rikastunut kaasu tai vesi poistetaan ensimmäisen vaiheen torneista kuumien ja kylmien osastojen yhtymäkohdassa ja prosessi toistetaan seuraavien vaiheiden torneissa. Viimeisen vaiheen tuote eli vesi, joka on rikastunut 30-prosenttiseksi deuteriumin suhteen, johdetaan tislausyksikköön, jossa valmistetaan reaktorissa käytettävää raskasta vettä eli 99,75-prosenttista deuteriumoksidia.
Ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa deuterium uutetaan synteesikaasusta saattamalla se kosketuksiin nestemäisen ammoniakin kanssa katalyytin läsnäollessa. Synteesikaasu johdetaan vaihtotorneihin ja ammoniakkikonvertteriin. Tornien sisällä kaasu virtaa alhaalta ylöspäin ja nestemäinen ammoniakki virtaa ylhäältä alaspäin. Deuterium erotetaan synteesikaasun vedystä ja konsentroidaan ammoniakissa. Ammoniakki virtaa sitten tornin alaosassa olevaan ammoniakkikrakkeriin, ja kaasu virtaa yläosassa olevaan ammoniakkikonvertteriin. Rikastuminen jatkuu edelleen seuraavissa vaiheissa, ja reaktorissa käytettävää raskasta vettä valmistuu lopputislauksessa. Syötettävää synteesikaasua voidaan tuottaa ammoniakkitehtaassa, joka puolestaan voidaan rakentaa yhdessä raskasta vettä tuottavan ammoniakki-vety-vaihtolaitoksen kanssa. Ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa voidaan käyttää myös tavallista vettä deuteriumin lähteenä.
Useita GS- tai ammoniakki-vety-vaihtoprosesseissa raskaan veden tuotantolaitoksissa käytettävistä tärkeimmistä laitteista käytetään myös useilla kemian- ja öljyteollisuuden aloilla. Tämä koskee varsinkin GS-prosessia käyttäviä pieniä laitoksia. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. GS- ja ammoniakki-vetyprosesseissa käsitellään suuria määriä syttyviä, syövyttäviä ja toksisia nesteitä korkeissa paineissa. Siksi materiaalien valintaan ja spesifikaatioihin on kiinnitettävä paljon huomiota laadittaessa suunnittelu- ja toimintastandardeja näitä prosesseja käyttäville laitoksille ja laitteille, jotta voitaisiin varmistaa pitkä käyttöikä ja samalla turvallisuus ja luotettavuus. Toiminnan laajuus määräytyy pääasiassa taloudellisten tekijöiden ja tarpeen perusteella. Siten suurin osa laitteista valmistettaisiin asiakkaan vaatimusten mukaan.
Lopuksi olisi huomattava, että sekä GS- että ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa saatetaan koota sellaisia laitteita, joita ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon. Esimerkkejä tällaisista järjestelmistä ovat ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa käytetty katalyytin tuotantojärjestelmä ja vedentislausjärjestelmät, joilla raskas vesi konsentroidaan reaktorilaatuiseksi.
Vesi-rikkivety-vaihtoprosessia tai ammoniakki-vety-vaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantoa varten erityisesti suunniteltuihin tai valmistettuihin laitteisiin kuuluvat seuraavat:
6.1. Vesi-rikkivety-vaihtotornit
Vesi-rikkivety-vaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut vaihtotornit, joiden halkaisija on vähintään 1,5 metriä ja jotka pystyvät toimimaan vähintään 2 MPa:n (300 psi:n) paineessa.
6.2. Puhaltimet ja kompressorit
Vesi-rikkivety-vaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut yksivaiheiset, matalapainekeskipakopuhaltimet tai -kompressorit (0,2 MPa tai 30 psi) rikkivetykaasun (kaasun, joka sisältää yli 70 % H2S) kierrättämiseen. Näiden puhaltimien tai kompressorien teho on vähintään 56 m3/s (120 000 ft3/min) ja ne toimivat vähintään 1,8 MPa:n (260 psi:n) imupaineessa ja niissä on märän H2S:n käyttöä varten suunnitellut tiivisteet.
6.3. Ammoniakki-vety-vaihtotornit
Ammoniakki-vety-vaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut ammoniakki-vety-vaihtotornit, joiden korkeus on vähintään 35 m (114,3 ft) ja halkaisija 1,5 m (4,9 ft) – 2,5 m (8,2 ft) ja jotka pystyvät toimimaan yli 15 MPa:n (2 225 psi:n) paineessa. Näissä torneissa on myös vähintään yksi laipalla varustettu aksiaalinen aukko, jonka halkaisija on sama kuin lieriömäisen osan halkaisija ja jonka kautta torniin voidaan panna tai sieltä voidaan poistaa sisällä käytettäviä laitteita.
6.4. Tornien sisällä olevat laitteet ja vaihepumput
Ammoniakki-vety-vaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantotorneihin erityisesti suunnitellut tai valmistetut tornien sisällä olevat laitteet ja vaihepumput. Näihin laitteisiin kuuluvat erityisesti suunnitellut vaihekontaktorit, jotka edistävät kaasun ja nesteen tiivistä kosketusta. Vaihepumppuihin kuuluvat erityisesti suunnitellut upotettavat pumput nestemäisen ammoniakin kierrättämiseksi vaihetornien sisällä olevassa kontaktivaiheessa.
6.5. Ammoniakin krakkauslaitteet
Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantotorneihin erityisesti suunnitellut tai valmistetut ammoniakin krakkauslaitteet, joiden käyttöpaine on vähintään 3 MPa (450 psi).
6.6. Infrapuna-absorptionalysaattorit
Infrapuna-absorptioanalysaattorit, jotka kykenevät jatkuvaan vety-deuterium-suhteen mittaamiseen, kun deuteriumpitoisuus on 90 prosenttia tai enemmän;
6.7. Katalyyttipolttimet
Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut katalyyttipolttimet väkevöidyn deuterium-kaasun muuntamiseen raskaaksi vedeksi.
6.8. Raskaan veden parantamiseen tarkoitetut täydelliset järjestelmät tai niiden kolonnit
Täydelliset järjestelmät tai niiden kolonnit, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti raskaan veden laadun parantamiseksi, raskaan veden deuteriumpitoisuuden konsentroimiseksi reaktoriluokkaan.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Nämä järjestelmät, joissa hyödynnetään tavallisesti veden tislausta raskaan veden erottamiseksi kevytvedestä, on erityisesti suunniteltu tai valmistettu tuottamaan reaktoriluokan raskasta vettä (deuteriumoksidin pitoisuus tavallisesti 99,75 prosenttia) raskasvesiraaka-aineesta tai laimeammasta seoksesta.
6.9. Ammoniakin syntetisointikonvertterit tai ammoniakin syntetisointiyksiköt
Ammoniakin syntetisointikonvertterit tai ammoniakin syntetisointiyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla.
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Näissä konverttereissa tai yksiköissä synteesikaasu (typpi ja vety) saadaan korkeapaineisesta ammoniakki/vety-vaihtokolonnista (tai -kolonneista) ja syntetisoitu ammoniakki palautetaan vaihtokolonniin (tai -kolonneihin).
7. Laitokset, jotka on tarkoitettu uraanin ja plutoniumin muuntamiseen polttoaine-elementtien valmistusta varten sekä uraanin isotooppien erottamiseen edellä 4 ja 5 kohdan mukaisesti, sekä erityisesti tätä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet
VIENTI
Tärkeimpien osien vienti kaikkinensa voi tapahtua yksinomaan yleisohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Kaikkia laitoksia, järjestelmiä ja näiden rajojen puitteissa suunniteltuja tai valmistettuja laitteita voidaan käyttää erityisen halkeamiskelpoisen aineen käsittelemiseen, valmistamiseen tai käyttöön.
7.1. Uraanin muuntamislaitos ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet
ALKUHUOMAUTUS
Uraanin muuntamislaitoksissa ja -järjestelmissä voidaan tehdä useita uraanin kemiallisten lajien muunnoksia toisiksi lajeiksi, kuten uraanimalmikonsentraattien muuntaminen UO3:ksi, UO3:n muuntaminen UO2:ksi, uraanioksidien muuntaminen UF4:ksi, UF6:ksi tai UC14:ksi, UF4:n muuntaminen UF6:ksi, UF6:n muuntaminen UF4:ksi, UF4:n muuntaminen uraanimetalliksi ja uraanifluoridien muuntaminen UO2:ksi. Monet tärkeät uraanin muuntamislaitosten laitteet ovat samoja, joita käytetään useilla kemian prosessiteollisuuden aloilla. Näissä prosesseissa käytettyihin laitteisiin voivat kuulua esimerkiksi sulatusuunit, pyörivät kuivatusuunit, leijupetireaktorit, liekkitornireaktorit, nestesentrifuugit, tislauspylväät ja neste-nesteuutospylväät. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. Suurin osa laitteista valmistetaan asiakkaan vaatimusten ja spesifikaatioiden mukaan. Joissakin tapauksissa suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon joidenkin käsiteltävien kemikaalien (HF, F2, CIF3 ja uraanifluoridit) syövyttävyys samoin kuin ydinkriittisyyttä koskevat huolenaiheet. Lopuksi olisi huomattava, että kaikissa uraanin muuntoprosesseissa saatetaan koota sellaisia laitteita, joita ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin muuntoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi uraanin muuntoon.
7.1.1. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät uraanimalmikonsentraattien muuntamiseksi UO3:ksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Uraanimalmikonsentraatit voidaan muuntaa UO3:ksi liuottamalla malmi ensin typpihappoon ja uuttamalla puhdistettu uraaninitraatti esimerkiksi tributyylifosfaatilla. Seuraavaksi uraaninitraatti muunnetaan UO3:ksi joko konsentroimalla ja denitroimalla (poistamalla typpi) tai neutraloimalla kaasumaisella ammoniakilla, jolloin muodostuu ammoniumdiuranaattia. Tämän jälkeen suodatetaan, kuivataan ja poltetaan.
7.1.2. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO3:n muuntamiseksi UF6:ksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
UO3 voidaan muuntaa UF6:ksi suoraan fluoraamalla. Prosessiin tarvitaan fluorikaasun lähde tai klooritrifluoridia.
7.1.3. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO3:n muuntamiseksi UO2:ksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
UO3 voidaan muuntaa UO2:ksi pelkistämällä UO3:a krakatulla ammoniakkikaasulla tai vedyllä.
7.1.4. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO2:n muuntamiseksi UF4:ksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
UO2 voidaan muuntaa UF4:ksi antamalla UO2:n reagoida fluorivetykaasun (HF) kanssa 300–500 °C:ssa.
7.1.5. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF4:n muuntamiseksi UF6:ksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
UF4 muunnetaan UF6:ksi eksotermisella reaktiolla fluorin kanssa tornireaktorissa. UF6:ta kondensoidaan kuumista kaasuista johtamalla kaasuvirta – 10 °C:en jäähdytetyn kylmäloukun kautta. Prosessiin tarvitaan fluorikaasun lähde.
7.1.6. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF4:n muuntamiseksi uraanimetalliksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
UF4 muunnetaan uraanimetalliksi pelkistämällä magnesiumilla (suuret erät) tai kalsiumilla (pienet erät). Reaktio tapahtuu uraanin sulamispistettä (1 130 °C) korkeammissa lämpötiloissa.
7.1.7. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF6:n muuntamiseksi UO2:ksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
UF6 voidaan muuntaa UO2:ksi jollakin seuraavista kolmesta prosessista. Ensimmäisessä UF6 pelkistetään ja hydrolysoidaan UO2:ksi käyttäen vetyä ja höyryä. Toisessa UF6 hydrolysoidaan liuottamalla veteen, ammoniakkia lisätään ammoniumdiuranaatin saostamiseksi, ja diuranaatti pelkistetään UO2:ksi vedyllä 820 °C:ssa. Kolmannessa prosessissa kaasumainen UF6, CO2 ja NH3 yhdistetään vedessä, jolloin saostuu ammoniumuranyylikarbonaattia. Ammoniumuranyylikarbonaatti yhdistetään höyryn ja vedyn kanssa 500–600 °C:ssa, jolloin muodostuu UO2:ta.
UF6:n muuntaminen UO2:ksi on usein polttoaineenvalmistuslaitoksen ensimmäinen vaihe.
7.1.8. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF6:n muuntamiseksi UF4:ksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
UF6 muunnetaan UF4:ksi pelkistämällä vedyllä.
7.1.9. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO2:n muuntamiseksi UC14:ksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
UO2 voidaan muuntaa UC14:ksi toisella seuraavista kahdesta prosessista. Ensimmäisessä UO2:n annetaan reagoida hiilitetrakloridin kanssa noin 400 °C:ssa. Toisessa UO2:n annetaan reagoida noin 700 °C:ssa yhdessä nokimustan (CAS 1333-86-4), hiilimonoksidin ja kloorin kanssa, jolloin muodostuu UC14:ää.
7.2. Plutoniumin muuntamislaitos ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet
ALKUHUOMAUTUS
Plutoniumin muuntamislaitoksissa ja -järjestelmissä tehdään useita plutoniumin kemiallisten lajien muunnoksia toisiksi lajeiksi, kuten plutoniumnitraatin muuntaminen PuO2:ksi, PuO2:n muuntaminen PuF4:ksi ja PuF4:n muuntaminen plutoniummetalliksi. Plutoniumin muuntamislaitokset yhdistetään yleensä jälleenkäsittelylaitoksiin, mutta ne voidaan yhdistää myös polttoainetta plutoniumista valmistaviin laitoksiin. Monet tärkeät plutoniumin muuntamislaitosten laitteet ovat samoja, joita käytetään useilla kemian prosessiteollisuuden aloilla. Näissä prosesseissa käytettyihin laitteisiin voivat kuulua esimerkiksi sulatusuunit, pyörivät kuivatusuunit, leijupetireaktorit, liekkitornireaktorit, nestesentrifuugit, tislauspylväät ja neste-nesteuutospylväät. Kuumakammiot, hansikaskaapit ja kaukokäsittelylaitteet voivat myös olla tarpeen. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. Suurin osa laitteista valmistetaan asiakkaan vaatimusten ja spesifikaatioiden mukaan. Suunnittelussa on erittäin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota plutoniumiin yhdistettyyn erityiseen säteily-, toksisuus- ja kriittisyysvaaraan. Joissakin tapauksissa suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon joidenkin käsiteltävien kemikaalien (muun muassa HF:n) syövyttävyys. Lopuksi olisi huomattava, että kaikissa plutoniumin muuntoprosesseissa saatetaan koota sellaisia laitteita, joita ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu plutoniumin muuntoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi plutoniumin muuntoon.
7.2.1. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät plutoniumnitraatin muuntamiseksi oksidiksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Prosessiin kuuluu prosessin syöttöliuoksen varastointi ja säätö, saostus ja kiinteän aineen erotus nestemäisestä, kalsinointi, tuotteen käsittely, tuuletus, jätehuolto ja prosessinohjaus. Prosessijärjestelmät on erityisesti mukautettu kriittisyys- ja säteilyvaikutusten välttämiseksi ja toksisuusvaaran minimoimiseksi. Useimmissa jälleenkäsittelylaitoksissa plutoniumnitraatti muunnetaan plutoniumdioksidiksi tässä prosessissa. Muihin prosesseihin voi kuulua plutoniumoksalaatin tai plutoniumperoksidin erkautus.
7.2.2. Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät plutoniummetallin tuottamiseksi
SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS
Tähän prosessiin kuuluu yleensä plutoniumdioksidin fluoraus tavallisesti erittäin syövyttävällä fluorivetyhapolla. Tällöin muodostuu plutoniumfluoridia, joka pelkistetään erittäin puhtaalla kalsiummetallilla, jolloin muodostuu metallista plutoniumia ja kalsiumfluoridikuonaa. Prosessin tärkeimmät vaiheet ovat fluoraus (esim. jalometallista valmistetulla tai sillä vuoratulla laitteistolla), metallin pelkistys (esim. käyttämällä keraamiupokkaita), kuonan talteenotto, tuotteen käsittely, tuuletus, jätehuolto ja prosessinohjaus. Prosessijärjestelmät on erityisesti mukautettu kriittisyys- ja säteilyvaikutusten välttämiseksi ja toksisuusvaaran minimoimiseksi. Muihin prosesseihin kuuluu plutoniumoksalaatin tai plutoniumperoksidin fluoraus, jota seuraa metallin pelkistys.
LIITE C
TURVAJÄRJESTELYJEN TASON KRITEERIT
|
1. |
Ydinaineiden turvajärjestelyjen tarkoituksena on estää näiden aineiden luvaton käyttö ja käsittely. Yleisohje-asiakirjan 3 kohdan a alakohdassa kehotetaan soveltamaan tehokasta turvajärjestelyjen tasoa asiaa koskevien IAEA:n suositusten, erityisesti asiakirjassa INFCIRC/225 esitettyjen, mukaisesti. |
|
2. |
Yleisohje-asiakirjan 3 kohdan b alakohdassa todetaan, että turvajärjestelyjä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano vastaanottajamaassa on kyseisen maan hallituksen vastuulla. Turvajärjestelyjen tasosta, joihin näiden toimenpiteiden täytyy perustua, olisi kuitenkin sovittava viejämaan ja vastaanottajamaan kesken. Näitä vaatimuksia olisi tässä yhteydessä sovellettava kaikkiin valtioihin. |
|
3. |
Ydinaineiden turvajärjestelyjä käsittelevä Kansainvälisen atomienergiajärjestön asiakirja INFCIRC/225 (The Physical Protection of Nuclear Material) ja vastaavat asiakirjat, joita kansainväliset asiantuntijaryhmät aika ajoin laativat ja joita tarvittaessa päivitetään ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevan tekniikan ja tietämyksen tason muutosten huomioon ottamiseksi, muodostavat hyödyllisen perustan, joka ohjaa vastaanottajavaltioita suunnittelemaan turvajärjestelyjä koskevia toimenpiteitä ja menettelyjä. |
|
4. |
Liitteenä olevassa taulukossa esitetty ydinaineiden luokittelu tai siihen mahdolliset aika ajoin viejämaiden keskinäisellä sopimuksella tehtävät päivitykset toimivat yhteisesti sovittuna pohjana tietyntyyppisten aineiden sekä näitä aineita sisältävien laitteiden ja laitosten turvajärjestelyjen tason määrittelemiseksi yleisohje-asiakirjan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti. |
|
5. |
Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on liitteenä olevassa taulukossa luokiteltujen ydinaineiden käytön, varastoinnin ja kuljetuksen yhteydessä taattava sovitut turvajärjestelyjen tasot, jotka käsittävät vähintään seuraavat suojelunäkökohdat: LUOKKA III Käyttö ja varastointi alueella, jolle on valvottu pääsy. Kuljetus erityisiä varotoimenpiteitä noudattaen, mukaan luettuina lähetystä edeltävät lähettäjän, vastaanottajan ja kuljettajan järjestelyt ja kansainvälisen kuljetuksen osalta etukäteen tehty viejä- ja vastaanottajavaltion lainsäädäntövallan ja sääntöjen alaisuuteen kuuluvien osapuolten välinen sopimus, jossa täsmennetään aika, paikka ja kuljetusvastuun siirtymistä koskevat menettelyt. LUOKKA II Käyttö ja varastointi suojatulla alueella, jolle on valvottu pääsy, ts. jota vartioivat jatkuvasti vartijat tai sähköiset vartiointilaitteet ja jota ympäröi muutamalla asianmukaisesti valvotulla sisäänkäynnillä varustettu fyysinen aita, tai millä tahansa vastaavalla tavalla suojatulla alueella. Kuljetus erityisiä varotoimenpiteitä noudattaen, mukaan luettuina lähetystä edeltävät lähettäjän, vastaanottajan ja kuljettajan järjestelyt ja kansainvälisen kuljetuksen osalta etukäteen tehty viejä- ja vastaanottajavaltion lainsäädäntövallan ja sääntöjen alaisuuteen kuuluvien osapuolten välinen sopimus, jossa täsmennetään aika, paikka ja kuljetusvastuun siirtymistä koskevat menettelyt. LUOKKA I Tähän luokkaan kuuluvia aineita on suojattava luvattomalta käytöltä erittäin luotettavilla järjestelmillä seuraavasti:
|
|
6. |
Viejämaiden olisi pyydettävä vastaanottajamaita identifioimaan virastot tai viranomaiset, jotka ovat vastuussa turvajärjestelyjen tason riittävästä saavuttamisesta ja vastaus/talteenotto-operaatioiden sisäisestä koordinoinnista suojattujen aineiden luvattoman käytön tai käsittelyn tapauksessa Viejämaiden ja vastaanottajamaiden olisi myös nimettävä kansallisten viranomaistensa keskuudesta yhteyspisteet ulkomaankuljetusten ja muiden yhteistä etua koskevien asioiden alalla tehtävää yhteistyötä varten. |
TAULUKKO: YDINAINEEN LUOKITTELU
|
Aine |
Muoto |
Luokka |
||||||||||||||
|
I |
II |
III |
||||||||||||||
|
Säteilyttämätön*[b] |
Vähintään 2 kg |
Alle 2 kg, mutta yli 500 g |
Enintään 500 g*[c] |
||||||||||||
|
Säteilyttämätön*[b] |
|
|
|
||||||||||||
|
Vähintään 5 kg |
Alle 5 kg, mutta yli 1 kg |
Enintään 1 kg*[c] |
|||||||||||||
|
— |
Vähintään 10 kg |
Alle 10 kg*[c] |
|||||||||||||
|
— |
— |
Vähintään 10 kg |
|||||||||||||
|
Säteilyttämätön*[b] |
Vähintään 2 kg |
Alle 2 kg, mutta yli 500 g |
Enintään 500 g*[c] |
||||||||||||
|
|
|
Köyhdytetty tai luonnonuraani, torium tai vähän rikastettu polttoaine (alle 10 prosenttia halkeamiskelpoista ainetta)*[e] [f] |
|
||||||||||||
|
||||||||||||||||
NSG Osa II
LUETTELO YDINALAAN LIITTYVISTÄ KAKSIKÄYTTÖLAITTEISTA, -MATERIAALEISTA, -OHJELMISTOISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ TEKNOLOGIASTA
|
Huomautus: |
Tässä liitteessä käytetään kansainvälistä mittayksikköjärjestelmää (SI). SI-yksikköinä määriteltyä fyysistä määrää olisi joka tapauksessa pidettävä virallisena suositeltuna valvonta-arvona. Jotkin työstökoneita koskevat parametrit ilmoitetaan kuitenkin niiden tavanomaisina yksikköinä, jotka eivät ole SI-yksiköitä. |
Tässä liitteessä yleisesti käytetyt lyhenteet (ja niiden kokoa ilmoittavat etuliitteet) ovat:
|
A |
— |
ampeeri |
|
Bq |
— |
becquerel |
|
°C |
— |
celsiusaste |
|
CAS |
— |
chemical abstracts service -numero |
|
Ci |
— |
curie |
|
cm |
— |
senttimetri |
|
dB |
— |
desibeli |
|
dBm |
— |
desibelejä yhden milliwatin suhteen |
|
g |
— |
gramma; myös painovoiman kiihtyvyys (9,81 m/s2) |
|
GBq |
— |
gigabecquerel |
|
GHz |
— |
gigahertsi |
|
GPa |
— |
gigapascal |
|
Gy |
— |
gray |
|
h |
— |
tunti |
|
Hz |
— |
hertsi |
|
J |
— |
joule |
|
K |
— |
kelvin |
|
keV |
— |
tuhat elektronivolttia |
|
kg |
— |
kilogramma |
|
kHz |
— |
kilohertsi |
|
kN |
— |
kilonewton |
|
kPa |
— |
kilopascal |
|
kV |
— |
kilovoltti |
|
kW |
— |
kilowatti |
|
m |
— |
metri |
|
mA |
— |
milliampeeri |
|
MeV |
— |
miljoona elektronivolttia |
|
MHz |
— |
megahertsi |
|
ml |
— |
millilitra |
|
mm |
— |
millimetri |
|
MPa |
— |
megapascal |
|
mPa |
— |
millipascal |
|
MW |
— |
megawatti |
|
μF |
— |
mikrofaradi |
|
μm |
— |
mikrometri |
|
μs |
— |
mikrosekunti |
|
N |
— |
newton |
|
nm |
— |
nanometri |
|
ns |
— |
nanosekunti |
|
nH |
— |
nanohenry |
|
ps |
— |
pikosekunti |
|
RMS |
— |
tehollisarvo |
|
rmp |
— |
kierrosta minuutissa |
|
s |
— |
sekunti |
|
T |
— |
tesla |
|
TIR |
— |
koko näyttöalue (total indicator reading) |
|
V |
— |
voltti |
|
W |
— |
watti |
YLEINEN HUOMAUTUS
Ydinalaan liittyvien kaksikäyttölaitteiden, -materiaalien, -ohjelmistojen ja niihin liittyvän teknologian luetteloon sovelletaan seuraavia kohtia:
|
1. |
Luettelossa olevan tuotteen kuvaus koskee joko uutta tai käytettyä tuotetta. |
|
2. |
Jos luettelossa olevan tuotteen kuvaus ei sisällä määritelmiä tai eritelmiä, sen katsotaan sisältävän kyseisen tuotteen kaikki eri muunnelmat. Luokkien otsikot on merkitty vain viittauksia varten, eivätkä ne vaikuta tuotteiden määritelmien tulkintaan. |
|
3. |
Valvontaa ei saa kiertää siirtämällä ei-valvonnanalaisia tuotteita (tuotantolaitokset mukaan lukien), jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun valvonnanalainen komponentti on tuotteen olennainen osa ja helposti irrotettavissa tai käytettävissä toisiin tarkoituksiin.
|
|
4. |
Valvontaa ei saa kiertää siirtämällä komponenttiosia. Hallitusten on tehtävä voitavansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja pyrittävä laatimaan komponenttiosien toimiva määritelmä, jota kaikki viejämaat voisivat käyttää. |
TEKNOLOGIAN VALVONTA
’Teknologian’ siirtoa valvotaan yleisohjeiden ja liitteen kussakin osassa kuvatun mukaisesti. Liitteessä oleviin tuotteisiin suoraan liittyvä ’teknologia’ on saman tasoisen tarkkailun ja valvonnan alainen kuin tuotteetkin kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa.
Liitteessä olevien tuotteiden hyväksyminen vientiin oikeuttaa myös tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa ja korjausta varten tarvittavan vähimmäis’teknologian’ viennin samalle loppukäyttäjälle.
|
Huomautus: |
’Teknologian’ siirron valvonta ei koske ’julkista’ tietoa tai ’tieteellistä perustutkimusta’. |
YLEINEN OHJELMISTOHUOMAUTUS
’Ohjelmistojen’ siirtoa valvotaan yleisohjeiden ja liitteessä kuvatun mukaisesti.
|
Huomautus: |
’Ohjelmistojen’ siirtojen valvonta ei koske ’ohjelmistoja’, jotka:
|
MÄÄRITELMÄT
’Tarkkuus’ (Accuracy)— (Mitataan normaalisti epätarkkuutena) tarkoittaa näyttöarvon positiivista tai negatiivista maksimipoikkeamaa hyväksytystä standardi- tai tosiarvosta.
’Kiertymiskulman poikkeama’— Kiertymiskulman ja todellisen, erittäin tarkasti mitatun kiertymiskulman välinen maksimiero, kun pöydän työkappaleen alustaa on käännetty alkuperäisestä asennostaan.
’Tieteellinen perustutkimus’ (Basic scientific research)— Kokeellinen tai teoreettinen työ, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien faktojen perusperiaatteista, ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.
’Ääriviivaohjaus’ (Contouring control)— Kahden tai useamman liikkeen ’numeerinen ohjaus’ käskyillä, jotka määrittävät seuraavan vaadittavan aseman sekä tarvittavat syöttönopeudet tähän asemaan siirtymiseksi. Syöttönopeuksia vaihdellaan toistensa suhteen halutun ääriviivan aikaansaamiseksi. (viite: ISO 2806-1980 sellaisena kuin se on muutettuna)
’Kehittäminen’ (Development)— liittyy kaikkiin tuotantoa edeltäviin vaiheisiin kuten:
|
— |
suunnitteluun |
|
— |
suunnittelun tutkimukseen |
|
— |
suunnittelun analysointiin |
|
— |
suunnittelukäsitteisiin |
|
— |
prototyyppien kokoonpanoon ja testaukseen |
|
— |
pilottituotantohankkeisiin |
|
— |
suunnittelutietoihin |
|
— |
suunnittelutietojen muuntamiseen tuotteeksi |
|
— |
konfigurointisuunnitteluun |
|
— |
integrointisuunnitteluun |
|
— |
piirustuksiin |
’Kuitu- tai säiemateriaalit’ (Fibrous or filamentary materials)— tarkoittavat jatkuvia ’monofilamentteja’, ’lankoja’, ’rovinkeja’, ’touveja’ tai ’teippejä’.
Huom.
1. ’Filamentti’ tai ’monofilamentti’ (Monofilament)— on kuidun pienin inkrementti, jonka halkaisija on tavallisesti joitakin mikrometrejä.
2. ’Roving’ (Roving)— on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti 12–120) ’säikeistä’ muodostuva kimppu.
3. ’Säie’ (Strand)— on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti useammasta kuin 200) ’filamenteista’ muodostuva kimppu.
4. ’Teippi’ (Tape)— on punotuista tai yhdensuuntaisista ’filamenteista’, ’säikeistä’, ’rovingeista’, ’touveista’ tai ’langoista’ jne. muodostuva tavallisesti muovilla esikyllästetty materiaali.
5. ’Touvi’ (Tow)— on tavallisesti suunnilleen samansuuntaisten ’filamenttien’ kimppu.
6. ’Lanka’ (Yarn)— on kerratuista ’säikeistä’ muodostuva kimppu.
’Filamentti’ (Filament)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.
’Julkinen’ (In the public domain)— tarkoittaa tässä yhteydessä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoja’, jotka ovat saatavilla ilman edelleenlevitystä koskevia rajoituksia. (Tekijänoikeusrajoitukset eivät estä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoa’ olemasta ’julkisia’.)
’Lineaarisuus’ (Linearity)— (Mitataan normaalisti epälineaarisuutena) on varsinaisen ominaisuuden (keskimääräisen lukeman) positiivinen tai negatiivinen maksimipoikkeama suorasta, joka on asetettu siten, että se tasoittaa tai minimoi maksimipoikkeamat.
’Mittauksen epävarmuus’ (Measurement uncertainty)— Ominaisparametri, joka 95 %:n luotettavuustasolla määrittelee, millä alueella saadun tuloksen molemmin puolin mitattavan suureen oikea arvo sijaitsee. Se sisältää korjaamattomat systemaattiset poikkeamat, korjaamattoman väljyyden ja satunnaiset poikkeamat.
’Mikro-ohjelma’ (Microprogram)— Peruskäskyjen sarja, jota säilytetään erityisessä muistissa ja jonka suoritus käynnistyy, kun sen viitekäsky tulee käskyrekisteriin.
’Monofilamentti’ (Monofilament)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.
’Numeerinen ohjaus’ (Numerical control)— Prosessin automaattinen ohjaus, jossa ohjauslaite käyttää numeerista tietoa, jota se tavallisesti saa toiminnan edetessä. (viite: ISO 2382)
’Asemointitarkkuus’ (Positioning accuracy)— määritetään ja esitetään ’numeerisesti ohjattujen’ työstökoneiden osalta 1.B.2 kohdan mukaisesti yhdessä jäljempänä esitettyjen vaatimusten kanssa:
|
a) |
testiolosuhteet (ISO 230/2 (1988), 3 kohta):
|
|
b) |
testiohjelma (kohta 4):
|
|
c) |
testaustulosten esittäminen (kohta 2): Mittaustuloksiin tulee sisältyä
|
’Tuotanto’ (Production)— tarkoittaa kaikkia tuotantovaiheita, kuten
|
— |
rakentaminen |
|
— |
tuotanto, suunnittelu |
|
— |
valmistus |
|
— |
integrointi |
|
— |
kokoonpano (asennus) |
|
— |
tarkastus |
|
— |
testaus |
|
— |
laadunvalvonta |
’Ohjelma’ (Program)— Käskyjono, joka voidaan suorittaa tietokoneella tai muuntaa sen suoritettavaksi.
’Resoluutio’ (Resolution)— Mittalaitteen pienin inkrementti; digitaalisissa mittalaitteissa vähiten merkitsevä bitti. (viite: ANSI B-89.1.12)
’Roving’ (Roving)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.
’Ohjelmisto’ (Software)— Yhden tai useamman ’ohjelman’ tai ’mikro-ohjelman’ muodostama kokonaisuus missä tahansa käsitettävässä muodossa.
’Säie’ (Strand)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.
’Teippi’ (Tape)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.
’Tekninen apu’ (Technical assistance)— ’Tekninen apu’ voi olla muodoltaan ohjausta, koulutusta, käytännön tietojen ja taitojen välittämistä taikka konsulttipalveluja.
Huomautus:Tekninen apu saattaa sisältää teknisen tiedon siirtoa.’Tekniset tiedot’ (Technical data)— ’Tekninen tieto’ voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille, kuten levylle, nauhalle tai lukumuistiin, talletettuja käsikirjoja ja ohjeita.
’Teknologia’ (Technology)— tarkoittaa erityistä tietoa, jota tarvitaan luettelossa olevan tuotteen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. Tämä tieto voi olla ’teknisen tiedon’ tai ’teknisen avun’ muodossa.
’Touvi’ (Tow)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.
’Käyttö’ (Use)— Käyttö, asennus (paikalla suoritettava asennus mukaan lukien), ylläpito (tarkastus), korjaus, huolto ja kunnostus.
’Lanka’ (Yarn)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.
LIITTEEN SISÄLTÖ
|
1. |
TEOLLISUUSLAITTEISTOT |
|
1.A |
LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT |
|
1.A.1. |
Korkeatiheyksiset säteilysuojaikkunat | 1 – 1 |
|
1.A.2. |
Säteilyä kestävät TV-kamerat tai niissä käytetyt linssit | 1 – 1 |
|
1.A.3. |
Robotit, ’päätetyövälineet’ ja ohjausyksiköt | 1 – 1 |
|
1.A.4. |
Kaukokäsittelylaitteet | 1 – 3 |
|
1.B |
TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET |
|
1.B.1. |
Painesorvit, dreijaussorvit, jotka kykenevät painesorvin toimintoihin, sekä karat | 1 – 3 |
|
1.B.2. |
Työstökoneet | 1 – 4 |
|
1.B.3. |
Mittatarkastuskoneet, -instrumentit ja järjestelmät | 1 – 6 |
|
1.B.4. |
Kontrolloidun ympäristön induktiouunit ja niiden teholähteet | 1 – 7 |
|
1.B.5. |
Isostaattiset puristimet ja niihin liittyvät laitteet | 1 – 8 |
|
1.B.6. |
Tärinäntestausjärjestelmät sekä laitteet ja komponentit | 1 – 8 |
|
1.B.7. |
Kontrolloidun ympäristön metallurgiset sulatus- ja valu-uunit sekä niihin liittyvät laitteet | 1 – 8 |
|
1.C |
MATERIAALIT | 1 – 9 |
|
1.D |
OHJELMISTOT | 1 – 9 |
|
1.D.1. |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu laitteiden ’käyttöä’ varten | 1 – 9 |
|
1.D.2. |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu laitteiden ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten | 1 – 9 |
|
1.D.3. |
Elektronisten laitteiden yhdistelmien tai järjestelmien ’ohjelmistot’, jotka mahdollistavat näiden laitteiden toiminnan työstökoneiden ’numeerisena ohjaus’yksikkönä | 1 – 9 |
|
1.E. |
TEKNOLOGIA |
|
1.E.1. |
’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten | 1 –9 |
|
2. |
MATERIAALIT |
|
2.A |
LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT |
|
2.A.1. |
Nestemäisiä aktinidimetalleja kestävistä aineista tehdyt upokkaat | 2 – 1 |
|
2.A.2. |
Platinoidut katalyytit | 2 – 1 |
|
2.A.3. |
Putkimaiset komposiittirakenteet | 2 – 2 |
|
2.B |
TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET |
|
2.B.1. |
Tritiumlaitokset tai -tehtaat ja niissä käytettävät laitteet | 2 – 2 |
|
2.B.2. |
Litiumisotooppien erotukseen käytettävät laitokset tai tehtaat ja niissä käytettävät järjestelmät ja laitteet | 2 – 2 |
|
2.C |
MATERIAALIT |
|
2.C.1. |
Alumiini | 2 – 2 |
|
2.C.2. |
Beryllium | 2 – 3 |
|
2.C.3. |
Vismutti | 2 – 3 |
|
2.C.4. |
Boori | 2 – 3 |
|
2.C.5. |
Kalsium | 2 – 3 |
|
2.C.6. |
Klooritrifluoridi | 2 – 3 |
|
2.C.7. |
Kuitu- tai säiemateriaalit ja prepregit: | 2 – 3 |
|
2.C.8. |
Hafnium | 2 – 4 |
|
2.C.9. |
Litium | 2 – 4 |
|
2.C.10. |
Magnesium | 2 – 4 |
|
2.C.11. |
Maraging-teräs | 2 – 4 |
|
2.C.12. |
Radium-226 | 2 – 4 |
|
2.C.13. |
Titaani | 2 – 5 |
|
2.C.14. |
Volframi | 2 – 5 |
|
2.C.15. |
Zirkonium | 2 – 5 |
|
2.C.16. |
Nikkelijauheet ja huokoinen metallinen nikkeli | 2 – 5 |
|
2.C.17. |
Tritium | 2 – 6 |
|
2.C.18. |
Helium-3 | 2 – 6 |
|
2.C.19. |
Radionuklidit | 2 – 6 |
|
2.C.20. |
Renium | 2 – 6 |
|
2.D |
OHJELMISTOT | 2 – 6 |
|
2.E |
TEKNOLOGIA | 2 – 6 |
|
2.E.1. |
’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten | 2 – 6 |
|
3. |
URAANIN ISOTOOPPIEN EROTUKSEEN TARKOITETUT LAITTEET JA KOMPONENTIT (Muut kuin varoitusluettelossa mainitut tuotteet) |
|
3.A |
LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT |
|
3.A.1. |
Taajuusmuuntimet tai generaattorit | 3 – 1 |
|
3.A.2. |
Laserit, laservahvistimet ja oskillaattorit | 3 – 1 |
|
3.A.3. |
Venttiilit | 3 – 3 |
|
3.A.4. |
Suprajohtavat solenoidisähkömagneetit | 3 – 3 |
|
3.A.5. |
Tasavirtasuurteholähteet | 3 – 4 |
|
3.A.6. |
Tasavirtakorkeajännitelähteet | 3 – 4 |
|
3.A.7. |
Paineanturit | 3 – 4 |
|
3.A.8. |
Tyhjöpumput | 3 – 4 |
|
3.A.9. |
Paljetiivisteiset spiraalityyppiset kompressoripumput ja tyhjöpumput | 3 – 5 |
|
3.B |
TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET |
|
3.B.1. |
Fluorin tuotannossa käytettävät elektrolyysikennot | 3 – 5 |
|
3.B.2. |
Roottorien valmistus- tai kokoonpanolaitteet, roottorien suoruuden varmistavat laitteet, sekä paljemuovaustuurnat ja muotit | 3 – 5 |
|
3.B.3. |
Keskipakovoimaan perustuvat monitasotasapainotuskoneet | 3 – 6 |
|
3.B.4. |
Filamenttikuidun kelauskoneet ja niihin liittyvät laitteet | 3 – 6 |
|
3.B.5. |
Sähkömagneettiset isotooppierottimet | 3 – 7 |
|
3.B.6. |
Massaspektrometrit | 3 – 7 |
|
3.C |
MATERIAALIT | 3 – 8 |
|
3.D |
OHJELMISTOT |
|
3.D.1. |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu laitteiden ’käyttöä’ varten | 3 – 8 |
|
3.D.2. |
’Ohjelmistot’ tai salausavaimet ja -koodit, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään laitteiden suorituskykyä | 3 – 8 |
|
3.D.3. |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään laitteiden suorituskykyä | 3 – 8 |
|
3.E. |
TEKNOLOGIA |
|
3.E.1. |
’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. | 3 – 8 |
|
4. |
RASKAAN VEDEN TUOTANTOLAITOKSIIN LIITTYVÄT LAITTEET (Muut kuin varoitusluettelossa mainitut tuotteet) |
|
4.A |
LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT |
|
4.A.1. |
Erikoisaineet | 4 – 1 |
|
4.A.2. |
Pumput | 4 – 1 |
|
4.A.3. |
Turbohöyrystimet tai turbohöyrystin-kompressoriyhdistelmät | 4 – 1 |
|
4.B |
TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET |
|
4.B.1. |
Vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnit sekä niiden sisäkosketuspinnat | 4 – 1 |
|
4.B.2. |
Kryogeeniset vetytislauskolonnit | 4 – 2 |
|
4.B.3. |
[ei enää käytössä sitten 14. kesäkuuta 2013] | 4 – 2 |
|
4.C |
MATERIAALIT | 4 – 2 |
|
4.D |
OHJELMISTOT | 4 – 2 |
|
4.E |
TEKNOLOGIA | 4 – 2 |
|
4.E.1. |
’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. | 4 – 2 |
|
5. |
YDINRÄJÄHTEIDEN KEHITTÄMISEEN KÄYTETTÄVÄT TESTAUS- JA MITTAUSLAITTEET |
|
5.A |
LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT |
|
5.A.1. |
Valomonistinputket | 5 – 1 |
|
5.B |
TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET |
|
5.B.1. |
Välähtävät röntgensalamageneraattorit tai pulssitoimiset elektronikiihdyttimet | 5 – 1 |
|
5.B.2. |
Suurnopeustykkijärjestelmät | 5 – 1 |
|
5.B.3. |
Suurnopeuksiset kamerat ja kuvauslaitteet | 5 – 1 |
|
5.B.4. |
[ei enää käytössä sitten 14. kesäkuuta 2013] | 5 – 2 |
|
5.B.5. |
Hydrodynaamisissa kokeissa käytettävät erityisinstrumentit | 5 – 2 |
|
5.B.6. |
Erittäin nopeat pulssigeneraattorit | 5 – 3 |
|
5.B.7. |
Voimakkaiden räjähteiden suojarakennukset | 5 – 3 |
|
5.C |
MATERIAALIT | 5 – 3 |
|
5.D |
OHJELMISTOT | 5 – 3 |
|
5.E |
TEKNOLOGIA | 5 – 3 |
|
6. |
YDINRÄJÄHTEIDEN KOMPONENTIT |
|
6.A |
LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT |
|
6.A.1. |
Sytyttimet ja monipistesytytinjärjestelmät | 6 – 1 |
|
6.A.2. |
Laukaisulaitteet ja vastaavat suurvirtapulssigeneraattorit | 6 – 1 |
|
6.A.3. |
Kytkinlaitteet | 6 – 2 |
|
6.A.4. |
Pulssin purkautumiseen perustuvat kondensaattorit | 6 – 2 |
|
6.A.5. |
Neutronigeneraattorijärjestelmät | 6 – 3 |
|
6.A.6. |
Liuskajohdot | 6 – 3 |
|
6.B |
TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET | 6 – 3 |
|
6.C |
MATERIAALIT |
|
6.C.1. |
Voimakkaat räjähteet, aineet tai seokset | 6 – 3 |
|
6.D |
OHJELMISTOT | 6 – 4 |
|
6.E |
TEKNOLOGIA | 6 – 4 |
1. TEOLLISUUDEN LAITTEET
1.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
1.A.1. Korkeatiheyksiset (lyijylasista tai muusta aineesta valmistetut) säteilysuojaikkunat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, sekä näitä varten erityisesti suunnitellut puitteet:
|
a. |
’Kylmä (säteilyltä suojattu) ala’ on suurempi kuin 0,09 m2; |
|
b. |
Tiheys suurempi kuin 3 g/cm3; ja |
|
c. |
Paksuus on 100 mm tai suurempi. |
|
Tekninen huomautus: |
1.A.1.a kohdassa termillä ’kylmä ala’ tarkoitetaan ikkunan läpinäkyvää alaa, joka on altistuneena alhaisimmalle säteilytasolle mallisovelluksessa. |
1.A.2. Säteilyä kestävät TV-kamerat tai niissä käytetyt linssit, jotka on erityisesti suunniteltu tai mitoitettu kestämään yli 5 × 104 Gy:n (Pii) säteilyn kokonaisannosta toiminnallisuuden siitä kärsimättä.
|
Tekninen huomautus: |
Termillä Gy (pii) tarkoitetaan jouleina kilogrammaa kohti ilmaistua energiaa, jonka suojaamaton piinäyte imee itseensä altistuessaan ionisoivalle säteilylle. |
1.A.3. Seuraavat ’robotit’, ’päätetyövälineet’ ja ohjausyksiköt:
|
a. |
’Robotit’ tai ’päätetyövälineet’, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
Ohjausyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu 1.A.3.a kohdassa määriteltyjä ’robotteja’ ja ’päätetyövälineitä’ varten. |
|
Huomautus: |
1.A.3. kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ’robotteja’, jotka on erityisesti suunniteltu muita kuin ydinalaan liittyviä teollisia sovelluksia, kuten autojen ruiskumaalauskaappeja varten. |
Tekniset huomautukset:
|
1. |
’Robotit’
Kohdassa 1.A.3 ’Robotti’ (Robot) tarkoittaa manipulointimekanismia, joka voi olla jatkuvaa rataa tai pisteestä-pisteeseen kulkevaa tyyppiä, voi käyttää ’antureita’ ja jolla on seuraavat ominaisuudet:
Huom.1 Edellä olevassa määritelmässä ’antureilla’ tarkoitetaan fyysisten ilmiöiden ilmaisimia, joiden tulos (valvontayksikön tulkittavissa olevaksi merkiksi muuttamisen jälkeen) voi tuottaa ’ohjelmia’ tai muuntaa ohjelmoituja ohjeita tai numeerista ’ohjelmatietoa’. Tämä sisältää anturit, joissa on seuraavat valmiudet: konenäkö, infrapunakuvannus, akustinen kuvannus, kosketustuntuma, inertiaalinen asemanmääritys, optinen tai akustinen etäisyyden arviointi tai voiman tai momentin mittaus. Huom.2 Edellä olevassa määritelmässä ’käyttäjän ohjelmointimahdollisuus’ (User-accessible programmability) tarkoittaa ominaisuutta, joka sallii käyttäjän sisällyttää, muuntaa tai vaihtaa ’ohjelmia’ muulla tavoin kuin:
Huom.3 Edellä oleva määritelmä ei sisällä seuraavia laitteita:
|
|
2. |
’Päätetyövälineet’ (End-effectors)
Kohdassa 1.A.3 ’päätetyövälineet’ (end-effectors) ovat tarraimia, ’aktiivisia työkaluyksikköjä’ ja kaikkia muita työkaluja, jotka kiinnitetään ’robotin’ tai manipulaattorin käsivarren kiinnityslaippaan. Huom. Edellä olevassa määritelmässä ’aktiivinen työkaluyksikkö’ on laite, joka kohdistaa työkappaleeseen liikevoimaa tai prosessienergiaa tai toimii anturina. |
1.A.4. Kaukokäsittelylaitteet, joita voidaan käyttää kaukotyöskentelyyn radiokemiallisessa erotuksessa tai kuumakammiot, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Ne pystyvät läpäisemään 0,6 m paksun tai paksumman kuumakammion seinän (seinänläpityöskentely); tai |
|
b. |
Ne pystyvät kurottamaan 0,6 m paksun tai paksumman kammion seinän yli (seinänylityöskentely). |
|
Tekninen huomautus: |
Kaukokäsittelylaitteilla välitetään operaattorin liikkeet käyttövarteen ja päätetyökaluun. Ne voivat olla isäntä-orja -tyyppisiä tai niitä käytetään ohjaimella tai näppäimistöltä. |
1.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
1.B.1. Seuraavat painesorvit, dreijaussorvit, jotka kykenevät painesorvin toimintoihin, sekä karat:
|
a. |
Koneet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
Roottorin muotoilukarat, jotka on suunniteltu muotoilemaan lieriömäisiä roottoreita, joiden sisähalkaisija on 75–400 mm. |
|
Huomautus: |
1.B.1.a kohta sisältää koneet, joissa on vain yksi metallin muotoiluun suunniteltu valssi ja kaksi lisävalssia, jotka kannattelevat karaa mutta eivät suoraan osallistu muodonmuutosprosessiin. |
1.B.2. Seuraavat työstökoneet ja niiden yhdistelmät, jotka on tarkoitettu työstämään tai leikkaamaan metalleja, keraamisia aineita tai komposiitteja ja jotka valmistajan teknisten eritelmien mukaan voidaan varustaa elektronisilla laitteilla kahden tai useamman akselin samanaikaista ’ääriviivaohjausta’ varten;
|
Huom. |
’Numeeristen valvontayksiköiden’, joita ohjaa niihin liittyvä ’ohjelmisto’, osalta katso 1.D.3. kohta. |
|
a. |
Sorvaamiseen käytettävät työstökoneet, joiden ’paikannustarkkuus’ kaikkine käytettävissä olevine kompensointeineen on parempi (vähemmän) kuin 6 μm ISO 230/2:n (1988) mukaisesti määriteltynä minkä tahansa lineaarisen akselin suuntaan (kokonaispaikannus) koneille, jotka pystyvät työstämään halkaisijaltaan yli 35 mm:n kappaleita;
|
|
b. |
Työstökoneet jyrsintää varten, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:
|
|
c. |
Työstökoneet hiontaa varten, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:
|
|
d. |
Langattomat kipinätyöstökoneet (EDM), joilla on kaksi tai useampia pyöriviä akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ’ääriviivaohjauksessa’. Huomautukset:
|
Tekniset huomautukset:
|
1. |
Akselien nimeämisen tulee olla ISO 841 -standardin (Numerical Control Machines – Axis and Motion Nomenclature) mukainen. |
|
2. |
Ääriviiva-akselien kokonaismäärään ei lasketa yhdensuuntaisia ääriviivasivuakseleita, (esim. vaakakaraisen avarruskoneen w-akselia, tai pyörivää sivuakselia, jonka keskilinja on samansuuntainen pyörivän pääakselin kanssa). |
|
3. |
Pyörivien akselien ei välttämättä tarvitse pyörähtää yli 360:tä astetta. Pyörivää akselia voi käyttää lineaarinen laite, esim. ruuvi tai hammastanko. |
|
4. |
Sovellettaessa 1.B.2 kohtaa niiden akseleiden määrä, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ’ääriviivaohjauksessa’, on niiden akseleiden määrä, joita pitkin tai joiden ympäri suoritetaan työkappaleen prosessoinnin aikana samanaikaisia ja toisiinsa liittyviä työkappaleen ja työkalun välisiä liikkeitä. Tähän eivät sisälly muut akselit, joita pitkin tai joiden ympäri suoritetaan muita suhteellisia liikkeitä koneen sisällä, kuten:
|
|
5. |
Työstökone, jolla on ainakin kaksi kaikkiaan kolmesta sorvaamista, jyrsintää ja hiontaa koskevasta ominaisuudesta (esim. sorvaamiskone, jossa on jyrsintäominaisuus), on arvioitava kunkin sovellettavan 1.B.2.a, 1.B.2.b ja 1.B.2.c kohdan osalta. |
|
6. |
1.B.2.b.3 ja 1.B.2.c.3 kohtaan kuuluu koneita, jotka perustuvat yhdensuuntaiseen lineaariseen kinemaattiseen suunnitteluun (esim. heksapodit) ja joissa on viisi tai useampia akseleita, joista yksikään ei ole pyörivä. |
1.B.3. Seuraavat mittatarkastuskoneet, -instrumentit ja järjestelmät:
|
a. |
Tietokoneohjatut tai numeerisesti ohjatut koordinaattimittauskoneet (KMK), joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
Seuraavat lineaarisen ja kulmasiirtymän mittausinstrumentit:
|
|
c. |
Kulmasiirtymän mittausinstrumentit, joiden ’kiertymiskulman poikkeama’ on 0,00025 astetta tai parempi (vähemmän);
|
|
d. |
Lineaarisen ja kulmasiirtymän samanaikaiseen tarkasteluun kykenevät järjestelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
Huomautukset:
|
1. |
1.B.3 kohta sisältää työstökoneet, joita voidaan käyttää mittauskoneina, jos niiden ominaisuudet täyttävät tai ylittävät mittauskoneille määritellyt kriteerit. |
|
2. |
1.B.3 kohdassa kuvatut koneet ovat valvonnanalaisia, jos ne ylittävät valvontakynnyksen missä tahansa toiminta-alueellaan. |
|
Tekninen huomautus: |
Kaikki tässä kohdassa esitetyt mittausarvot tarkoittavat positiivista tai negatiivista poikkeamaa viitearvosta, eivät koko välystä. |
1.B.4. Seuraavat kontrolloidun ympäristön (tyhjiö- tai inerttikaasu)induktiouunit ja niiden teholähteet:
|
a. |
Uunit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
Erityisesti 1.B.4.a kohdassa määritetyille uuneille suunnitellut teholähteet, joiden määritelty lähtöteho on 5 kW tai suurempi. |
1.B.5. Seuraavat ’isostaattiset puristimet’ ja niihin liittyvät laitteet:
|
a. |
’Isostaattiset puristimet’, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
1.B.5.a kohdassa määriteltyjä ’isostaattisia puristimia’ varten erityisesti suunnitellut muotit ja ohjauslaitteet. |
Tekniset huomautukset:
|
1. |
1.B.5 kohdassa ’Isostaattiset puristimet’ (Isostatic presses) tarkoittavat laitteita, jotka kykenevät eri väliaineiden avulla (kaasu, neste, kiinteät partikkelit jne.) paineistamaan suljetun tilan, niin että suljetussa tilassa olevaan työkappaleeseen kohdistuu kaikissa suunnissa samansuuruinen paine. |
|
2. |
1.B.5 kohdassa kammion sisämitta on sen kammion mitta, jossa saavutetaan sekä toimintalämpötila että toimintapaine, eikä siinä oteta huomioon kiinnittimiä. Tämä mitta on joko painekammion sisähalkaisija tai eristetyn kuumakammion sisähalkaisija ja on se, joka on pienempi, riippuen siitä kumpi kammioista on toisen sisällä. |
1.B.6. Seuraavat tärinäntestausjärjestelmät sekä laitteet ja komponentit:
|
a. |
Elektrodynaamiset tärinäntestausjärjestelmät, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
Digitaaliset ohjaimet, joissa on erityisesti suunnitellut tärinäntestausohjelmistot, joiden tosiaikainen ohjauskaistanleveys on suurempi kuin 5 kHz ja jotka on suunniteltu 1.B.6.a kohdassa mainittua järjestelmää varten; |
|
c. |
Täristimet (täristinyksiköt), vahvistimien kanssa tai ilman, joilla voidaan tuottaa 50 kN:n tai suurempi tärinävoima ’paljaalla alustalla’ mitattuna ja joita voidaan käyttää 1.B.6.a kohdassa mainittuja järjestelmiä varten; |
|
d. |
Koekappaleen kannatinrakenteet ja elektroniset yksiköt, jotka on suunniteltu yhdistämään useita erillisiä täristinyksiköitä täydelliseksi täristinjärjestelmäksi, joka pystyy tuottamaan 50 kN:n tai suuremman yhdistetyn tehollisen voiman ’paljaalla alustalla’ mitattuna, ja joita voidaan käyttää 1.B.6.a kohdassa mainittuja järjestelmiä varten. |
|
Tekninen huomautus: |
1.B.6 kohdassa tarkoitetaan ’paljaalla alustalla’ tasaista alustaa tai pintaa ilman kiinnittimiä tai liittimiä. |
1.B.7. Seuraavat kontrolloidun ympäristön metallurgiset sulatus- ja valu-uunit sekä niihin liittyvät laitteet:
|
a. |
Valokaaritoistosulatus- ja valu-uunit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
Elektronisuihkusulatusuunit sekä plasmasumutus- ja sulatusuunit, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:
|
|
c. |
1.B.7.a tai b kohdassa määriteltyjä uuneja varten erityisesti konfiguroidut tietokoneohjaus- ja valvontajärjestelmät. |
1.C MATERIAALIT
Ei ole.
1.D OHJELMISTOT
1.D.1 ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.A.3, 1.B.1, 1.B.3, 1.B.5, 1.B.6.a, 1.B.6.b, 1.B.6.d tai 1.B.7 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.
|
Huomautus: |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.B.3.d kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten, sisältävät ’ohjelmistot’ seinän paksuuden ja ääriviivojen samanaikaiseen mittaukseen. |
1.D.2. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.B.2 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
|
Huomautus: |
1.D.2 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi työstöohjelmien ’ohjelmistoja’, jotka luovat ’numeerisia ohjaus’koodeja mutteivät mahdollista eri osien koneistamiseen tarkoitettujen laitteiden suoraa käyttöä. |
1.D.3. Elektronisten laitteiden yhdistelmien tai järjestelmien ’ohjelmistot’, jotka mahdollistavat näiden laitteiden toiminnan työstökoneiden ’numeerisena ohjaus’yksikkönä, joka voi ohjata viittä tai useampaa interpoloivaa akselia, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ’ääriviivaohjauksessa’.
Huomautukset:
|
1. |
’Ohjelmistot’ ovat valvonnanalaista riippumatta siitä, viedäänkö ne erikseen vai ovatko ne ’numeerisessa ohjaus’yksikössä tai elektronisissa laitteissa tai järjestelmissä. |
|
2. |
1.D.3 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ’ohjelmistoja’, jotka ohjausyksikön tai työstökoneen valmistajat ovat erityisesti suunnitelleet tai muuntaneet sellaisen työstökoneen käyttämiseksi, jota ei ole määritelty 1.B.2 kohdassa. |
1.E TEKNOLOGIA
1.E.1. ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 1.A–1.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
2. MATERIAALIT
2.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
2.A.1. Nestemäisiä aktinidimetalleja kestävistä aineista tehdyt upokkaat seuraavasti:
|
a. |
Upokkaat, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
Upokkaat, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
c. |
Upokkaat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
2.A.2. Platinoidut katalyytit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmisteltu edistämään vedyn ja veden välistä isotooppien vaihtoreaktiota tritiumin ottamiseksi talteen raskaasta vedestä tai raskaan veden tuottamiseksi.
2.A.3. Putkimaiset komposiittirakenteet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Sisähalkaisija 75–400 mm; ja |
|
b. |
Valmistusaineena 2.C.7.a kohdassa määritellyt ’kuitu- ja säiemateriaalit’ tai 2.c.7.c kohdassa määritellyt hiiliprepregimateriaalit. |
2.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
2.B.1. Seuraavat tritiumlaitokset ja -tehtaat ja niissä käytettävät laitteet:
|
a. |
Laitokset tai tehtaat, joissa tuotetaan, otetaan talteen, uutetaan, rikastetaan tai käsitellään tritiumia; |
|
b. |
Tritiumlaitosten tai -tehtaiden laitteet seuraavasti:
|
2.B.2. Litiumisotooppien erotukseen käytettävät laitokset tai tehtaat ja niissä käytettävät järjestelmät ja laitteet seuraavasti:
|
Huom. |
Tiettyjä litiumisotooppien erotukseen plasmaerotusprosessissa käytettäviä laitteita ja komponentteja voidaan käyttää suoraan myös uraani-isotooppien erotukseen; valvonnan osalta ks. INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna). |
|
a. |
Laitokset tai tehtaat litiumisotooppien erottamiseen; |
|
b. |
Laitteet litiumisotooppien erottamiseen litium-elohopea-amalgaamiprosessin perusteella seuraavasti:
|
|
c. |
Ioninvaihtojärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu litiumisotooppien erotukseen, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit; |
|
d. |
Kemialliset vaihtojärjestelmät (joissa käytetään kruunueetteriä, kryptandeja tai lariaattisia eettereitä), jotka on erityisesti suunniteltu litiumisotooppien erotusta varten, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit. |
2.C MATERIAALIT
2.C.1. Alumiiniseokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Vetomurtolujuus voi olla 460 MPa tai enemmän 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa; ja |
|
b. |
Ne ovat putkina tai kiinteinä tankoina (myös takeina), joiden ulkohalkaisija on suurempi kuin 75 mm. |
|
Tekn. huom. |
2.C.1 kohdassa lujuusmääritelmä kattaa alumiiniseokset sekä lämpökäsittelemättöminä että lämpökäsiteltyinä. |
2.C.2. Berylliummetalli, yli 50 painoprosenttia berylliumia sisältävät seokset, berylliumyhdisteet, niistä tehdyt valmisteet sekä kaikista edellä mainituista syntyvä jäte tai romu.
|
Huom. |
2.C.2 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:
|
2.C.3. Vismutti, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Puhtaus on 99,99 painoprosenttia tai enemmän; ja |
|
b. |
Painosta vähemmän kuin 10 ppm (miljoonasosaa) on hopeaa. |
2.C.4. Boori, joka on rikastettu boori-10-isotoopilla (10B) suurempaan kuin luonnolliseen isotooppipitoisuuteen, seuraavasti: alkuaineboori, yhdisteet, booria sisältävät seokset, niistä valmistetut tuotteet, kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.
|
Huom. |
2.C.4 kohdassa booria sisältäviin seoksiin kuuluvat booripitoiset materiaalit. |
|
Tekn. huom. |
Boori-10:n luonnollinen isotooppipitoisuus on noin 18,5 painoprosenttia (20 atomiprosenttia). |
2.C.5. Kalsium, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Painosta vähemmän kuin 1 000 miljoonasosaa on muita metalliepäpuhtauksia kuin magnesiumia; ja |
|
b. |
Painosta vähemmän kuin 10 miljoonasosaa on booria. |
2.C.6. Klooritrifluoridi (ClF3).
2.C.7. Seuraavat ’kuitu- tai säiemateriaalit’ ja prepregit:
|
a. |
Hiili- tai aramidi’kuitu- ja -säiemateriaalit’, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
Lasikuitupitoiset ’kuitu- ja -säiemateriaalit’, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
c. |
Lämpökovetetut hartsikyllästetyt yhtäjaksoiset ’langat’, ’rovingit’, ’touvit’ tai ’teipit’, joiden leveys on enintään 15 mm (prepregit) ja jotka on valmistettu 2.C.7.a tai 2.C.7.b kohdassa määritellyistä hiili- tai lasi’kuitu- tai säiemateriaaleista’.
|
Tekn. huom.
|
1. |
Kohdassa 2.C.7 ’Ominaiskimmomoduuli’ on Youngin moduuli N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna 296 ± 2 K (23 ± 2 °C) asteen lämpötilassa sekä 50 ± 5 %:n suhteellisessa kosteudessa. |
|
2. |
Kohdassa 2.C.7 ’Ominaisvetolujuus’ on vetomurtolujuus N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna 296 ± 2 K (23 ± 2 °C) asteen lämpötilassa sekä 50 ± 5 %:n suhteellisessa kosteudessa. |
2.C.8. Hafniummetalli, enemmän kuin 60 painoprosenttia hafniumia sisältävät seokset, enemmän kuin 60 painoprosenttia hafniumia sisältävät hafniumyhdisteet, näistä tehdyt valmisteet sekä kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.
2.C.9. Litium, joka on rikastettu 6-isotoopilla (6Li) suurempaan kuin luonnolliseen isotooppipitoisuuteen, sekä rikastettua litiumia sisältävät tuotteet tai laitteet, seuraavasti: alkuainelitium, seokset (lejeeringit), yhdisteet, litiumia sisältävät seokset, näistä tehdyt valmisteet, sekä kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.
|
Huom. |
2.C.9 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi termoluminesenssi-annosmittareita. |
|
Tekn. huom. |
Litium-6:n luonnollinen isotooppipitoisuus on noin 6,5 painoprosenttia (7,5 atomiprosenttia). |
2.C.10. Magnesium, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Painosta vähemmän kuin 200 miljoonasosaa on muita metalliepäpuhtauksia kuin kalsiumia; ja |
|
b. |
Painosta vähemmän kuin 10 miljoonasosaa on booria. |
2.C.11. Maraging-teräs, jonka vetomurtolujuus voi olla 1 950 MPa tai enemmän 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa.
|
Huom. |
2.C.11 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kappaleita, joiden mikään lineaarinen ulottuvuus ei ole suurempi kuin 75 mm. |
|
Tekn. huom. |
2.C.11 kohdassa lujuusmääritelmä kattaa maraging-teräksen sekä lämpökäsittelemättömänä että lämpökäsiteltynä. |
2.C.12. Radium-226 (226Ra), radium-226-lejeeringit, radium-226-yhdisteet, radium-226:ta sisältävät seokset, näistä valmistetut tuotteet, ja mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.
|
Huom. |
2.C.12 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:
|
2.C.13. Titaaniseokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Vetomurtolujuus voi olla 900 MPa tai enemmän 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa; ja |
|
b. |
Ne ovat putkina tai kiinteinä tankoina (myös takeina), joiden ulkohalkaisija on suurempi kuin 75 mm. |
|
Tekn. huom. |
2.C.13 kohdassa lujuusmääritelmä kattaa titaaniseokset sekä lämpökäsittelemättöminä että lämpökäsiteltyinä. |
2.C.14. Volframi, volframikarbidi ja seokset, joissa on enemmän kuin 90 painoprosenttia volframia, ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Ne ovat sylinterin muotoisia kappaleita, joiden sisähalkaisija on 100–300 mm (sylinterisegmentit mukaan lukien); ja |
|
b. |
Niiden massa on suurempi kuin 20 kg. |
|
Huom. |
2.C.14 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi painoina tai gammasädekollimaattoreina. |
2.C.15. Zirkonium, jonka hafnium-pitoisuus on vähemmän kuin 1 paino-osa hafniumia per 500 osaa zirkoniumia seuraavasti: metallina, enemmän kuin 50 painoprosenttia zirkoniumia sisältävinä seoksina tai yhdisteinä, näistä tehtyinä valmisteina sekä kaikkena edellä mainitusta syntyvänä jätteenä tai romuna.
|
Huom. |
2.C.15 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi zirkoniumia, joka on enintään 0,10 mm paksuisena foliona. |
2.C.16. Nikkelijauhe ja huokoinen metallinen nikkeli seuraavasti:
|
Huom. |
Kaasudiffuusiosulkujen valmistukseen erityisesti valmistettujen nikkelijauheiden osalta ks. INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna). |
|
a. |
Nikkelijauheet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
2.C.16.a kohdassa määritellyistä materiaaleista tuotettu huokoinen metallinen nikkeli. |
|
Huom. |
2.C.16 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:
|
|
Tekn. huom. |
2.C.16.b kohdassa tarkoitetaan huokoista metallia, joka muodostuu, kun 2.C.16.a kohdassa tarkoitettua materiaalia puristetaan kokoon ja sintrataan siten, että saadaan metallista materiaalia, jossa hienot huokoset jatkuvat koko rakenteen läpi. |
2.C.17. Tritium, tritiumyhdisteet ja tritiumia sisältävät seokset, joissa tritiumatomien lukumääräsuhde vetyatomeihin ylittää 1:1 000 sekä mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet ja laitteet.
|
Huom. |
2.C.17 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotteita ja laitteita, joissa on vähemmän kuin 1,48 × 103 GBq tritiumia. |
2.C.18. Helium-3 (3He)), helium-3:a sisältävät seokset ja mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.
|
Huom. |
2.C.18 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotetta tai laitetta, jossa on vähemmän kuin 1 g helium-3-isotooppia. |
2.C.19. Neutronilähteiden valmistukseen soveltuvat alfa-n-reaktioon perustuvat radionuklidit:
|
Aktinium 225 |
Curium 244 |
Polonium 209 |
|
Aktinium 227 |
Einsteinium 253 |
Polonium 210 |
|
Kalifornium 253 |
Einsteinium 254 |
Radium 223 |
|
Curium 240 |
Gadolinium 148 |
Torium 227 |
|
Curium 241 |
Plutonium 236 |
Torium 228 |
|
Curium 242 |
Plutonium 238 |
Uraani 230 |
|
Curium 243 |
Polonium 208 |
Uraani 232 |
seuraavissa muodoissa:
|
a. |
Alkuaine; |
|
b. |
Yhdisteet, joiden kokonaisaktiivisuus on 37 GBq/kg tai suurempi; |
|
c. |
Seokset, joiden kokonaisaktiivisuus on 37 GBq/kg tai suurempi; |
|
d. |
Mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet. |
|
Huom. |
2.C.19 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotetta tai laitetta, joka sisältää alle 3,7 GBq hiukkasaktiivisuutta. |
2.C.20. Renium ja reniumseokset, joiden reniumpitoisuus on vähintään 90 painoprosenttia; ja reniumin ja volframin seokset, jotka sisältävät reniumin ja volframin eri yhdistelmiä vähintään 90 painoprosenttia ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Ne ovat sylinterin muotoisia kappaleita, joiden sisähalkaisija on 100–300 mm (sylinterisegmentit mukaan lukien); ja |
|
b. |
Niiden massa on suurempi kuin 20 kg. |
2.D OHJELMISTOT
Ei ole
2.E TEKNOLOGIA
2.E.1. ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 2.A–2.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
3. URAANIN ISOTOOPPIEN EROTUKSEEN TARKOITETUT LAITTEET JA KOMPONENTIT (Muut kuin varoitusluettelossa mainitut tuotteet)
3.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
3.A.1. Taajuusmuuntimet tai generaattorit, joita voidaan käyttää vaihtuvalla tai kiinteällä taajuudella toimivana moottorina ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
Huom.1 |
Taajuusmuuntimet tai generaattorit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugiprosessissa; ks. valvonnan osalta INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna). |
|
Huom.2 |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään taajuusmuuntimien tai generaattoreiden suorituskykyä, jotta jäljempänä määritellyt ominaisuuden täyttyvät; ks. valvonnan osalta 3.D.2 ja 3.D.3 kohta. |
|
a. |
Monivaiheulostulo, joka antaa 40 VA tai suuremman tehon; |
|
b. |
Toimii taajuudella 600 Hz tai enemmän; ja |
|
c. |
Taajuuden säätö on parempi (pienempi) kuin 0,2 %. |
Huom.
|
1. |
3.A.1 kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi taajuusmuuntimet, jotka on tarkoitettu tiettyjä teollisia koneita (kuten työstökoneita, ajoneuvoja jne.) varten, ainoastaan jos taajuusmuuntimilla voi olla edellä mainitut ominaisuudet, kun ne on irrotettu, yleinen huomautus 3 huomioon ottaen. |
|
2. |
Vientivalvontaa varten hallitus selvittää, onko tietyllä taajuusmuuntimella edellä esitetyt ominaisuudet, ottaen huomioon laitteistoa ja ohjelmistoa koskeva rajoitteet. |
Tekn. huom.:
|
1. |
3.A.1 kohdan taajuusmuuntimia kutsutaan myös konverttereiksi tai inverttereiksi. |
|
2. |
Tiettyjä 3.A.1 kohdassa määritellyt ominaisuudet täyttäviä laitteita voidaan markkinoida generaattoreina, sähköisinä testauslaitteina, vaihtovirtalähteinä ja seuraavina: Variable Speed Motor Drives, Variable Speed Drives (VSDs), Variable Frequency Drives (VFDs), Adjustable Frequency Drives (AFDs) tai Adjustable Speed Drives (ASDs). |
3.A.2. Seuraavat laserit, laservahvistimet ja oskillaattorit:
|
a. |
Kupari (Cu)-höyrylaserit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
Argonionilaserit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
c. |
Neodyymiseostetut laserit (muut kuin lasi-), joiden lähtöaallonpituus on 1 000–1 100 nm ja joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
|
d. |
Viritettävät pulssitoimiset yksimuoto-väriainelaseroskillaattorit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
e. |
Viritettävät pulssitoimiset väriainelaservahvistimet ja -oskillaattorit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
f. |
Aleksandriittilaserit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
g. |
Pulssitoimiset hiilidioksidilaserit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
h. |
Pulssitoimiset eksimeerlaserit (XeF, XeCl, KrF), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
i. |
Paravetykäyttöiset Raman-muuntimet, jotka on suunniteltu toimimaan 16 μm:n lähtöaaltopituudella ja joiden toistotaajuus on suurempi kuin 250 Hz; |
|
j. |
Pulssitoimiset hiilimonoksidilaserit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
3.A.3. Venttiilit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Nimelliskoko 5 mm tai suurempi; |
|
b. |
Paljetiiviste; ja |
|
c. |
Kokonaisuudessaan valmistus- tai vuorausaineena alumiini, alumiiniseos, nikkeli tai nikkeliseos, joka sisältää enemmän kuin 60 painoprosenttia nikkeliä. |
|
Tekn. huom. |
Niiden venttiilien osalta, joiden sisäänmenon ja ulostulon halkaisijat ovat erilaiset, kohdassa 3.A.3.a nimelliskokoparametrilla tarkoitetaan pienintä halkaisijaa. |
3.A.4. ’Suprajohtavat’ solenoidisähkömagneetit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Pystyvät muodostamaan yli 2 T:n magneettikenttiä; |
|
b. |
Pituuden suhde sisähalkaisijaan on suurempi kuin 2; |
|
c. |
Sisähalkaisija yli 300 mm; ja |
|
d. |
Magneettikenttä poikkeaa vähemmän kuin 1 % tasaisesta kentästä sisätilavuuden keskeisen puoliskon (50 %) alueella. |
|
Huom. |
3.A.4 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi magneetteja, jotka on erityisesti suunniteltu lääketieteellisten ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR) perustuvien kuvanmuodostusjärjestelmien osiksi.
|
3.A.5. Suurjännitetasavirtalähteet, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Ne kykenevät 8 tunnin jakson aikana jatkuvasti tuottamaan 100 V:n tai korkeamman jännitteen 500 A:n tai suuremmalla virralla; ja |
|
b. |
Niiden jännitteen tai virran stabiilius on parempi kuin 0,1 % 8 tunnin jakson aikana. |
3.A.6. Suurjännitetasavirtalähteet, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Ne kykenevät 8 tunnin jakson aikana jatkuvasti tuottamaan 20 kV:n tai korkeamman jännitteen 1 A:n tai suuremmalla virralla; ja |
|
b. |
Niiden jännitteen tai virran stabiilius on parempi kuin 0,1 % 8 tunnin jakson aikana. |
3.A.7. Kaikentyyppiset painelähettimet, jotka pystyvät mittaamaan absoluuttista painetta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Paineanturielementit, jotka on valmistettu alumiinista, alumiiniseoksesta, alumiinioksidista (alumiinioksidista tai safiirista), nikkelistä tai nikkeliä yli 60 painoprosenttia sisältävästä nikkeliseoksesta taikka täysin fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai suojattu niillä; |
|
b. |
Paineanturielementin tiivistämiseen mahdollisesti tarvittavat tiivisteet, jotka ovat suorassa kontaktissa prosessin väliaineeseen ja jotka on valmistettu alumiinista, alumiiniseoksesta, alumiinioksidista (alumiinioksidista tai safiirista), nikkelistä tai nikkeliä yli 60 painoprosenttia sisältävästä nikkeliseoksesta taikka täysin fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai suojattu niillä; ja |
|
c. |
Niillä on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
Tekn. huom.
|
1. |
3.A.7 kohdassa painelähettimet tarkoittaa laiteita, jotka muuntavat paineen mittaustulokset signaaleiksi. |
|
2. |
Kohdassa 3.A.7 ’tarkkuuteen’ sisältyy epälineaarisuus, hystereesi ja toistettavuus ympäristön lämpötilassa. |
3.A.8. Tyhjöpumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Syöttöliitännän sisähalkaisija on 380 mm tai suurempi; |
|
b. |
Pumppausnopeus 15 m3/s; tai suurempi; ja |
|
c. |
Niiden avulla pystytään saamaan aikaan parempi kuin 13,3 mPa:n lopullinen tyhjö. |
Tekn. huom.:
|
1. |
Pumppausnopeus määritetään mittauspisteessä typpikaasulla tai ilmalla. |
|
2. |
Lopullinen tyhjö määritetään pumpun syötepäässä syöteputken ollessa suljettuna. |
3.A.9 Paljetiivisteiset spiraalityyppiset kompressoripumput ja paljetiivisteiset spiraalityyppiset tyhjöpumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Tuloaukon virtausnopeus on 50 m3/h tai suurempi; |
|
b. |
Painesuhde on 2:1 tai suurempi; ja |
|
c. |
Kaikki pinnat, jotka joutuvat kosketukseen prosessikaasun kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:
|
Tekn. huom.
|
1. |
Spiraalityyppisessä kompressorissa tai tyhjöpumpussa muodostuu sirpin muotoisia kaasutaskuja yhden tai useamman, ristikkäisten kierteisten lamellien (spiraalien) muodostaman parin väliin; näistä yksi spiraali liikkuu ja toinen pysyy paikallaan. Liikkuva spiraali kiertää paikallaan pysyvää spiraalia; se ei pyöri. Kun liikkuva spiraali kiertää paikallaan pysyvää spiraalia, kaasutaskut pienenevät (eli puristuvat kokoon) liikkuessaan koneen ulostuloyhdettä kohti. |
|
2. |
Paljetiivisteisessä spiraalityyppisessä kompressorissa tai tyhjöpumpussa prosessikaasu on kokonaan eristetty pumpun voidelluista osista ja ulkopuolisesta ympäristöstä metallisella palkeella. Palkeen toinen pää kiinnittyy liikkuvaan spiraaliin ja toinen pumpun paikallaan pysyvään koteloon. |
|
3. |
Fluoropolymeereihin sisältyvät muiden muassa seuraavat materiaalit:
|
3.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
3.B.1. Fluorin tuotannossa käytettävät elektrolyysikennot, joiden tuotantokapasiteetti on yli 250 g fluoria tunnissa.
3.B.2. Seuraavat roottorien valmistus- tai kokoonpanolaitteet, roottorien suoruuden varmistavat laitteet, sekä paljemuovaustuurnat ja muotit:
|
a. |
Roottorien kokoonpanolaitteet, kaasusentrifugien roottorilohkojen, ohjauslevyjen ja päätylaippojen kokoamiseen;
|
|
b. |
Roottorien suoruuden varmistavat laitteet, joiden avulla kaasusentrifugien roottorien lohkot linjataan yhteiselle akselille;
|
|
c. |
Paljemuovaustuurnat ja muotit, joiden avulla valmistetaan yksikierteisiä palkeita.
|
3.B.3. Seuraavat kiinteät tai kannettavat, vaaka- tai pystysuuntaiset keskipakovoimaan perustuvat monitasotasapainotuskoneet:
|
a. |
Joustavien, vähintään 600 mm pitkien roottoreiden tasapainottamiseen tarkoitetut keskipakovoimaan perustuvat monitasotasapainotuskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
Onttojen lieriömäisten roottorinosien tasapainottamiseen tarkoitetut keskipakotasapainotuskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
3.B.4. Filamenttikuidun kelauskoneet ja niihin liittyvät laitteet seuraavasti:
|
a. |
Filamenttikuidun kelauskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
3.B.4.a kohdassa määriteltyjen filamenttikuidun kelauskoneiden koordinointi- ja ohjelmointilaitteet; |
|
c. |
3.B.4.a kohdassa määriteltyjen filamenttikuidun kelauskoneiden tarkkuustuurnat. |
3.B.5. Sähkömagneettiset isotooppierottimet, jotka on suunniteltu toimimaan tai varusteltu yhdellä tai useilla ionilähteillä, joilla voidaan saada aikaan 50 mA:n tai suurempi ionisuihkun kokonaisvirta.
Huom.
|
1. |
3.B.5 kohtaan sisältyvät erottimet, jotka pystyvät rikastamaan pysyviä isotooppeja sekä uraani-isotooppeja;
|
|
2. |
3.B.5 kohtaan sisältyvät erottimet, joissa ionilähteet ja -kerääjät ovat kummatkin magneettikentässä, sekä ne konfiguraatiot, joissa ne ovat kentän ulkopuolella. |
|
Tekn. huom. |
Yksi 50 mA:n ionilähde ei voi tuottaa enempää kuin 3 g erotettua korkearikasteista uraania vuodessa luonnollisen pitoisuuden syötteestä. |
3.B.6. Seuraavat massaspektrometrit, joilla voidaan mitata ioneja, joiden atomipaino on vähintään 230 yksikköä ja joiden resoluutio on parempi kuin 2 osaa 230:stä, ja niiden ionilähteet:
|
Huom. |
Massaspektrometrit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu analysoimaan jatkuvatoimisesti otettuja uraaniheksafluoridinäytteitä; ks. valvonnan osalta INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna). |
|
a. |
Induktiivisesti kytketyt plasmamassaspektrometrit (ICP/MS = Inductively Coupled Plasma Mass Spectrometers); |
|
b. |
Hehkupurkausmassaspektrometrit (GDMS = Glow Discharge Mass Spectrometers); |
|
c. |
Termistä ionisaatiota käyttävät massaspektrometrit (TIMS = Thermal Ionization Mass Spectrometers); |
|
d. |
Elektronipommitusmassaspektrometrit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
|
e. |
Massaspektrometrit, jotka on varustettu aktinideja tai aktinidifluorideja varten käytettäväksi suunnitellulla mikrofluorausionilähteellä. |
Tekn. huom.:
|
1. |
3.B.6.d kohdassa kuvataan massaspektrometrit, joita käytetään tyypillisesti UF6 -kaasunäytteiden isotooppianalyysiin. |
|
2. |
3.B.6.d kohdan elektronipommitusmassaspektrometreistä käytetään myös nimitystä elektronitörmäysmassaspektrometrit tai elektroni-ionisaatiomassaspektrometrit. |
|
3. |
3.B.6.d.2 kohdassa ’kylmäloukku’ tarkoittaa laitetta, jolla kerätään kaasumolekyylit kondensoimalla tai jäädyttämällä ne kylmillä pinnoilla. Sovellettaessa tätä kohtaa suljettuun heliumkiertoon perustuva kryotyhjöpumppu ei ole kylmäloukku. |
3.C MATERIAALIT
Ei ole.
3.D OHJELMISTOT
3.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu edellä 3.A.1, 3.B.3 tai 3.B.4 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.
3.D.2. ’Ohjelmistot’ tai salausavaimet ja -koodit, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään niiden laitteiden suorituskykyä, joita ei ole asetettu valvonnanalaisiksi 3.A.1 kohdassa, jotta ne täyttäisivät tai ylittäisivät 3.A.1 kohdassa määritellyt ominaisuudet.
3.D.3 ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään 3.A.1 kohdassa valvonnanalaisiksi asetettujen laitteiden suorituskykyä.
3.E TEKNOLOGIA
3.E.1. ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 3.A–3.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
4. RASKAAN VEDEN TUOTANTOLAITOKSIIN LIITTYVÄT LAITTEET (Muut kuin varoitusluettelossa mainitut tuotteet)
4.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
4.A.1. Erikoisaineet, joita voidaan käyttää raskaan veden erottamiseen tavallisesta vedestä ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Ne on tehty fosforipronssiverkosta, joka on käsitelty kemiallisesti vettyvyyden parantamiseksi; ja |
|
b. |
Ne on suunniteltu käytettäväksi tyhjötislauskolonneissa. |
4.A.2. Nesteammoniakkiin liuotetun väkevän tai laimean kaliumamidikatalyytin (KNH2/NH3) kierrättämiseen kykenevät pumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Ne ovat ilmatiiviitä (so. hermeettisesti suljettuja); |
|
b. |
Pumppausteho on suurempi kuin 8,5 m3/h; ja |
|
c. |
Niillä on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
4.A.3. Turbohöyrystimet tai turbohöyrystin-kompressoriyhdistelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Ne on tarkoitettu käytettäviksi siten, että ulostulolämpötila on 35 K (– 238 °C); ja |
|
b. |
Ne on tarkoitettu tuottamaan vetykaasua 1 000 kg/h tai enemmän. |
4.B. TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
4.B.1. Seuraavat vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnit sekä niiden sisäkosketuspinnat:
|
Huom. |
Erityisesti raskaan veden tuottamista varten suunnitellut tai valmistetut kolonnit, ks. INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna). |
|
a. |
Vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
4.B.1.a kohdassa määriteltyjen vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnien sisäkosketuspinnat.
|
4.B.2. Kryogeeniset vetytislauskolonnit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Ne on suunniteltu toimimaan 35 K (– 238 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa sisäisissä lämpötiloissa; |
|
b. |
Ne on suunniteltu toimimaan 0,5–5 MPa:n sisäisessä paineessa; |
|
c. |
Ne on valmistettu joko:
|
|
d. |
Sisähalkaisija on 30 cm tai enemmän ja ’tehollinen pituus’ 4 m tai enemmän.
|
4.B.3. [ei enää käytössä sitten 14. kesäkuuta 2013]
4.C MATERIAALIT
Ei ole.
4.D OHJELMISTOT
Ei ole
4.E TEKNOLOGIA
4.E.1. ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 4.A–4.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
5. YDINRÄJÄHTEIDEN KEHITTÄMISEEN KÄYTETTÄVÄT TESTAUS- JA MITTAUSLAITTEET
5.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
5.A.1. Valomonistinputket, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Valokatodipinta on suurempi kuin 20 cm2; ja |
|
b. |
Anodipulssin nousuaika on lyhyempi kuin 1 ns. |
5.B. TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
5.B.1. Seuraavat välähtävät röntgensalamageneraattorit tai pulssitoimiset elektronikiihdyttimet, joilla on joko a tai b kohdassa luetellut ominaisuudet:
|
a. |
|
|
b. |
|
|
Huom. |
5.B.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kiihdyttimiä, jotka ovat muuhun kuin elektronisuihku- tai röntgensäteilytykseen (esimerkiksi elektronimikroskopiaan) suunniteltujen laitteiden komponentteja eikä niitä, jotka on suunniteltu lääketieteellisiä laitteita varten: |
Tekn. huom.:
|
1. |
’Hyvyysluku’ K on määritelty seuraavasti: K = 1,7 × 103 V2,65Q. V on huippuelektronienergia miljoonina elektronivoltteina. Jos elektronipulssin kesto on pienempi tai yhtä suuri kuin 1 μs, Q on kiihdytetty kokonaisvaraus coulombeina. Jos elektronipulssin kesto on suurempi kuin 1 μs, Q on 1 mikrosekunnissa kiihdytetty maksimisähkövaraus. Q on yhtä kuin elektronivirran i integraali ajan t suhteen (Q = ∫ idt), jossa i on säteen virta ampeereina ja t aika sekunneissa. |
|
2. |
Huipputeho = (huippujännite voltteina) × (säteen huippuvirta ampeereina). |
|
3. |
Mikroaaltokiihdytysonteloihin perustuvissa koneissa pulssin kesto on pienempi kahdesta seuraavasta: 1 μs tai yhden mikroaaltomodulaattorin pulssin tuottaman tiivistetyn pulssipaketin kesto. |
|
4. |
Mikroaaltokiihdytysonteloihin perustuvissa koneissa säteen huippuvirta on tiivistetyn pulssipaketin keskimääräinen virta sen keston aikana. |
5.B.2. Suurnopeustykkijärjestelmät (ajoaine-, kaasu- ja käämityypit sekä sähkömagneettiset ja sähkötermiset tyypit ja muut pitkälle kehitetyt järjestelmät), joiden avulla ammukset voidaan kiihdyttää 1,5 km/s tai suurempiin nopeuksiin.
|
Huom. |
Tässä kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi aseita, jotka on erityisesti suunniteltu suurnopeuksisia asejärjestelmiä varten. |
5.B.3. Suurnopeuksiset kamerat ja kuvauslaitteet ja niiden komponentit seuraavasti:
|
Huom. |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään kameroiden tai kuvauslaitteiden suorituskykyä, jotta jäljempänä määritellyt ominaisuuden täyttyvät; ks. valvonnan osalta 5.D.1 ja 5.D.2 kohta. |
|
a. |
Seuraavat juovakamerat ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:
|
|
b. |
Seuraavat erilliskuvia ottavat kamerat ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:
|
|
c. |
Seuraavat solid-state- tai elektroniputkikamerat ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:
|
5.B.4. [ei enää käytössä sitten 14. kesäkuuta 2013]
5.B.5. Hydrodynaamisissa kokeissa käytettävät erityisinstrumentit seuraavasti:
|
a. |
Nopeusinterferometrit yli 1 km/s nopeuksien mittaamiseksi lyhyemmän kuin 10 mikrosekunnin aikajakson kuluessa. |
|
b. |
Iskupaineanturit, joilla pystytään mittaamaan yli 10 GPa:n paineita, mukaan luettuna manganiinista, ytterbiumista ja polyvinyylideenifluoridista (PVBF, PVF2) valmistetut anturit; |
|
c. |
Kvartsipaineanturit, joilla mitataan yli 10 GPa:n paineita. |
|
Huom. |
5.B.5.a kohtaan sisältyvät sellaiset nopeusinterferometrit kuten VISARit, DLI:t (dopplerlaserinterferometrit) ja PVD:t (optiset dopplernopeusmittarit), joista käytetään myös nimitystä Het-V (heterodyne-nopeusmittarit). |
5.B.6. Erittäin nopeat pulssigeneraattorit, ja niiden pulssinmuokkausverkot, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a |
Lähtöjännite on yli 6 V alle 55 ohmin resistiivisellä kuormalla; ja |
|
b. |
’Pulssin nousuaika’ on lyhyempi kuin 500 ps. |
Tekn. huom.:
|
1. |
Kohdassa 5.B.6.b ’pulssin nousuaika’ määritellään ajaksi, jonka kuluessa jännite nousee 10 prosentista 90 prosenttiin jännitteen amplitudista. |
|
2. |
Pulssinmuokkausverkot ovat impulsseja muodostavia verkkoja, jotka on suunniteltu ottamaan vastaan jänniteporrasfunktion ja muokkaamaan sen erilaisiksi pulssimuodoiksi, joita voivat olla suorakaide, kolmio, porras, impulssi, eksponentiaalinen ja monosyklinen. Pulssinmuokkausverkot voivat olla olennainen osa pulssigeneraattoria, laitteeseen kytkettävä moduuli tai ulkoisesti liitetty laite. |
5.B.7. Voimakkaiden räjähteiden suojarakennukset, -kammiot, -astiat ja muut samanlaiset suojalaitteet, jotka on suunniteltu voimakkaiden räjähteiden tai räjähtävien laitteiden testausta varten ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Ne on suunniteltu suojaamaan täysin räjähdykseltä, joka vastaa vähintään 2 kg:aa TNT:tä; ja |
|
b. |
Niissä on elementtejä tai ominaisuuksia, jotka mahdollistavat diagnostisten tai mittaustietojen siirron reaaliaikaisesti tai viiveellä. |
5.C MATERIAALIT
Ei ole.
5.D OHJELMISTOT
5.D.1. ’Ohjelmistot’ tai salausavaimet ja -koodit, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään niiden laitteiden suorituskykyä, joita ei ole asetettu valvonnanalaisiksi 5.B.3 kohdassa, jotta ne täyttäisivät tai ylittäisivät 5.B.3 kohdassa määritellyt ominaisuudet.
5.D.2. ’Ohjelmistot’ tai salausavaimet ja -koodit, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään 5.B.3 kohdassa valvonnanalaiseksi asetettujen laitteiden suorituskykyä.
5.E TEKNOLOGIA
5.E.1. ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 5.A–5.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
6. YDINRÄJÄHTEIDEN KOMPONENTIT
6.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
6.A.1. Seuraavat sytyttimet ja monipistesytytinjärjestelmät:
|
a. |
Seuraavat sähköisesti ohjattavat räjähtävät sytyttimet:
|
|
b. |
Järjestelyt, joita käyttäen voidaan yhdellä tai usealla sytyttimellä sytyttää räjähdyspinta yli 5 000 mm2:n alalla yhdellä laukaisusignaalilla lähes samanaikaisesti, sytytyksen ajoitus leviää koko pinta-alalle vähemmässä kuin 2,5 μs:ssa. |
|
Huom. |
6.A.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi sytyttimiä, joissa käytetään vain ensiöräjähteitä, esimerkiksi lyijyatsidia. |
|
Tekn. huom. |
6.A.1 kohdassa kaikki kyseiset sytyttimet käyttävät pientä sähköjohdinta (siltavastusta, siltavastuslankaa tai kalvoa), joka kaasuuntuu räjähdysmäisesti, kun nopea, voimakas sähköinen pulssi kulkee sen läpi. Muissa kuin iskulaukaisin-tyypeissä räjähtävä johdin käynnistää kemiallisen räjähdyksen siihen yhteydessä olevassa voimakkaassa räjähteessä, esim. PETN:ssä (pentaerytritoltetranitraatissa). Iskulaukaisimissa sähköjohtimen kaasuuntuminen työntää piikin tai iskurin sytyttimen välin yli ja iskurin törmäys räjähteeseen käynnistää kemiallisen sytytyksen. Joissakin malleissa iskurin käyttövoimana on magneettinen voima. Termiä räjähtävä kalvo voidaan käyttää joko EB- tai iskurityyppisistä sytyttimistä. Sytyttimen asemesta käytetään joskus myös ilmaisua initiaattori. |
6.A.2. Seuraavat laukaisulaitteet ja vastaavat suurvirtapulssigeneraattorit:
|
a. |
Sytyttimien laukaisulaitteet (sytytinjärjestelmät, laukaisulaitteet), mukaan luettuina sähköiseen, räjähtävään ja optiseen sytytykseen perustuvat laukaisulaitteet, jotka on suunniteltu laukaisemaan 6.A.1 kohdassa määriteltyjä valvonnanalaisia monipistesytyttimiä; |
|
b. |
Moduulirakenteiset sähköpulssigeneraattorit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
c. |
Mikrolaukaisuyksiköt, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
6.A.3. Seuraavat kytkinlaitteet:
|
a. |
Kylmäkatodiputket, olivatpa ne sitten kaasutäytteisiä tai eivät, jotka toimivat kipinävälin tavoin ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
Liipaistavat kipinävälit, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:
|
|
c. |
Nopeatoimiset kytkinmodulit tai -kokoonpanot, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
6.A.4. Pulssin purkautumiseen perustuvat kondensaattorit, joilla on joko a tai b kohdassa luetellut ominaisuudet:
|
a. |
|
|
b. |
|
6.A.5. Neutronigeneraattorijärjestelmät, mukaan lukien putket, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Ne on suunniteltu toimimaan ilman ulkoista tyhjöjärjestelmää; ja |
|
b. |
|
6.A.6. Liuskajohdot, jotka tarjoavat matalan induktanssin polun sytyttimille ja joilla on seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Nimellisjännite suurempi kuin 2 kV; ja |
|
b. |
Induktanssi vähemmän kuin 20 nH; |
6.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
Ei ole.
6.C MATERIAALIT
6.C.1. Voimakkaat räjähteet, aineet tai seokset, jotka sisältävät enemmän kuin 2 painoprosenttia jostakin seuraavista:
|
a. |
Syklotetrametyleenitetranitramiini (HMX) (CAS 2691-41-0); |
|
b. |
Syklotrimetyleenitrinitramiini (RDX) (CAS 121-82-4); |
|
c. |
Triaminotrinitrobentseeni (TATB) (CAS 3058-38-6); |
|
d. |
Aminodinitrobentsofuroksaani tai 7-amino-4,6-dinitrobentsofuratsaani-1-oksidi (ADNBF) (CAS 97096-78-1); |
|
e. |
1,1-diamino-2,2-dinitroetyleeni (DADE tai FOX7) (CAS 145250-81-3); |
|
f. |
2,4-dinitroimidatsoli (DNI) (CAS 5213-49-0); |
|
g. |
Diaminoatsoksifuratsaani (DAAOF tai DAAF) (CAS 78644-89-0); |
|
h. |
Diaminotrinitrobentseeni (DATB) (CAS 1630-08-6); |
|
i. |
Dinitroglykoluriili (DNGU tai DINGU) (CAS 55510-04-8); |
|
j. |
2,6-bis(pikryyliamino)-3,5-dinitropyridiini (PYX) (CAS 38082-89-2); |
|
k. |
3,3′-diamino-2,2′,4,4′,6,6′-heksanitrobifenyyli tai dipikramidi (DIPAM) (CAS 17215-44-0); |
|
l. |
Diaminoatsofuratsaani (DAAzF) (CAS 78644-90-3); |
|
m. |
1,4,5,8-tetranitro-pyridatsino[4,5-d]pyridatsiini (TNP) (CAS 229176-04-9); |
|
n. |
Heksanitrostilbeeni (HNS) (CAS 20062-22-0); tai |
|
o. |
Räjähteet, joiden kidetiheys on suurempi kuin 1,8 g/cm3 ja räjähdysnopeus yli 8 000 m/s. |
6.D OHJELMISTOT
Ei ole
6.E TEKNOLOGIA
6.E.1. ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 6.A–6.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LIITE II
Luettelo 3 a artiklassa tarkoitetuista muista tuotteista ja teknologiasta, ohjelmistot mukaan lukien
ALKUHUOMAUTUKSET
|
1. |
Jollei toisin mainita, sarakkeessa ’Kuvaus’ käytetyt viitenumerot viittaavat asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I esitettyjen kaksikäyttötuotteiden kuvauksiin. |
|
2. |
Sarakkeessa ’Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I’ oleva viitenumero tarkoittaa sitä, että sarakkeessa ’Kuvaus’ kuvaillun tuotteen ominaispiirteet eivät vastaa viittauksen kohteena olevan kaksikäyttötuotekohdan kuvauksessa esitettyjä parametrejä. |
|
3. |
’Yksinkertaisissa lainausmerkeissä’ olevien termien määritelmät on esitetty asiaankuuluvassa teknisessä huomautuksessa. |
|
4. |
”Kaksinkertaisissa lainausmerkeissä” olevien termien määritelmät on esitetty asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I. |
YLEISET HUOMAUTUKSET
|
1. |
Tässä liitteessä tarkoitettua valvontaa ei saa kiertää viemällä ei-valvonnanalaisia tuotteita (tuotantolaitos mukaan lukien), jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun valvonnanalainen komponentti on tuotteen olennainen osa ja irrotettavissa tai käytettävissä toisiin tarkoituksiin.
|
|
2. |
Tässä liitteessä määriteltyihin tuotteisiin kuuluvat sekä uudet että käytetyt tavarat. |
YLEINEN TEKNOLOGIAHUOMAUTUS (YTH)
(Luetaan yhdessä II.B osan kanssa.)
|
1. |
Sellaisen ”teknologian” myyntiä, toimittamista, siirtämistä tai vientiä, jota ”tarvitaan” sellaisten tuotteiden ”kehittämiseen”, ”tuotantoon” tai ”käyttöön”, joiden myyntiä, toimittamista, siirtämistä tai vientiä valvotaan jäljempänä olevan A osan (Tuotteet) nojalla, valvotaan II.B osan säännösten mukaisesti. |
|
2. |
Valvonnanalaisten tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten ”tarvittava””teknologia” on valvonnanalaista myös silloin, kun se on sovellettavissa ei-valvonnanalaisiin tuotteisiin. |
|
3. |
Valvonta ei koske sitä ”teknologiaa”, joka tarvitaan vähimmäistapauksessa sellaisten tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, huoltoa (tarkastusta) ja korjausta varten, jotka eivät ole valvonnanalaisia tai joiden vienti on sallittu asetuksen (EY) N:o 423/2007 tai tämän asetuksen mukaisesti. |
|
4. |
”Teknologian” siirron valvonta ei koske ”julkista” tietoa, ”tieteellistä perustutkimusta” tai patenttihakemuksiin tarvittavaa välttämätöntä vähimmäistietoa. |
II.A. TUOTTEET
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nro |
Kuvaus |
Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.001 |
Onttokatodilamput seuraavasti:
|
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.002 |
Faraday-isolaattorit, joiden aallonpituus on 500–650 nm |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.003 |
Optiset hilat, joiden aallonpituus on 500–650 nm |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.004 |
Optiset kuidut, joiden aallonpituus on 500–650 nm ja jotka on pinnoitettu heijastuksen estävillä, aallonpituudeltaan 500–650 nm olevilla kerroksilla ja joiden sisähalkaisija on yli 0,4 mm mutta enintään 2 mm |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.005 |
Seuraavat, muut kuin 0A001 kohdassa määritellyt ydinreaktorin astian komponentit ja testauslaitteet:
|
0A001 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.006 |
Muut kuin 0A001.j tai 1A004.c kohdassa määritellyt ydinalan ilmaisinjärjestelmät, jotka on tarkoitettu radioaktiivisten aineiden ja ydinperäisen säteilyn ilmaisemiseen, tunnistamiseen tai määrän määrittämiseen, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit. |
0A001.j 1A004.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.007 |
Alumiiniseoksesta tai 304-, 304 L- tai 316 L-lajin ruostumattomasta teräksestä valmistetut paljetiivistetyt venttiilit.
|
0B001.c.6 2A226 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.008 |
Muut kuin kohdassa 6A005.e määritellyt laserpeilit, jotka muodostuvat substraateista, joiden lämpölaajenemiskerroin on enintään 10– 6K– 1 lämpötilassa 20 °C (esim. kvartsilasi tai safiiri)
|
0B001.g.5, 6A005.e |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.009 |
Muut kuin kohdassa 6A005.e.2. määritellyt laserlinssit, jotka muodostuvat substraateista, joiden lämpölaajenemiskerroin on enintään 10– 6K– 1 lämpötilassa 20 °C (esim. kvartsilasi) |
0B001.g, 6A005.e.2 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.010 |
Muut kuin 2B350.h.1 kohdassa määritellyt putket, putkistot, laipat ja liittimet, jotka on tehty nikkelistä tai nikkeliseoksesta, joka sisältää enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä, tai jotka on vuorattu sillä. |
2B350 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.011 |
Seuraavat, muut kuin 0B002.f.2 tai 2B231 kohdassa määritellyt tyhjöpumput:
paljetiivisteiset, spiraalityyppiset öljyttömät kompressoripumput ja paljetiivisteiset, spiraalityyppiset öljyttömät tyhjöpumput. |
0B002.f.2, 2B231 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.012 |
Suojatut tilat, jotka on tarkoitettu radioaktiivisten aineiden käsittelyyn ja varastointiin (kuumakammiot) |
0B006 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.013 |
Muu kuin 0C001 kohdassa määritelty ’luonnonuraani’ tai ’köyhdytetty uraani’ tai torium metallina, seoksena, kemiallisena yhdisteenä tai konsentraattina ja mikä tahansa muu aine, joka sisältää yhtä tai useampaa edellä mainituista |
0C001 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.014 |
Räjäytyskammio, jonka absorptiokyky on yli 2,5 kg TNT-ekvivalenttia |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.015 |
’Hansikaskaapit’, jotka on erityisesti suunniteltu radioaktiivisia isotooppeja, radioaktiivisia lähteitä tai radionuklideja varten Tekninen huomautus: ’Hansikaskaapeilla’ tarkoitetaan laitteita, jotka suojaavat käyttäjää vaaralliselta höyryltä, hiukkasilta tai säteilyltä, jota aiheutuu laitteiston sisällä olevista materiaaleista, joita laitteiston ulkopuolella oleva henkilö käsittelee tai jalostaa laitteistoon kuuluvien käsittelylaitteiden tai hansikkaiden avulla. |
0B006 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.016 |
Myrkyllisten kaasujen valvontajärjestelmät, jotka on suunniteltu jatkuvaan toimintaan ja rikkivedyn havaitsemiseen, sekä niiden erityisesti suunnitellut ilmaisimet |
0A001 0B001.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A0.017 |
Heliumvuotojen ilmaisimet |
0A001 0B001.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nro |
Kuvaus |
Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.001 |
Mikä tahansa määrä bis(2-etyyliheksyyli)fosforihappoliuosta (HDEHP tai D2HPA, CAS 298-07-7), jonka puhtausprosentti on yli 90 |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.002 |
Fluorikaasu (CAS 7782-41-4), jonka puhtausprosentti on vähintään 95 |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.003 |
Tiivisteet ja tiivisterenkaat, joiden sisähalkaisija on enintään 400 mm ja jotka on tehty jostakin seuraavista materiaaleista:
|
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.004 |
Henkilökohtaiset laitteet ydinperäisen säteilyn ilmaisemista varten, mukaan lukien henkilökohtaiset säteilyannosmittarit
|
1A004.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.005 |
Fluorin tuotannossa käytettävät elektrolyysikennot, joiden tuotantokapasiteetti on yli 100 g fluoria tunnissa.
|
1B225 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.006 |
Muut kuin IA225 kohdassa kielletyt katalyytit, jotka sisältävät platinaa, palladiumia tai rodiumia ja joita voidaan käyttää edistämään vedyn ja veden välistä isotooppien vaihtoreaktiota tritiumin ottamiseksi talteen raskaasta vedestä tai raskaan veden tuottamiseksi |
1B231, 1A225 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.007 |
Muut kuin 1C002.b.4 tai 1C202.a kohdassa määritellyt alumiini ja alumiiniseokset raaka-aineina tai puolivalmisteina, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
1C002.b.4, 1C202.a |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.008 |
Kaikentyyppiset ja -muotoiset magneettiset metallit, joiden suhteellinen alkupermeabiliteetti on vähintään 120 000 ja paksuus 0,05–0,1 mm |
1C003.a |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.009 |
Seuraavat ’kuitu- tai säiemateriaalit’ tai prepregit:
|
1C010.a 1C010.b 1C210.a 1C210.b |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.010 |
Seuraavat muovi- tai hartsikyllästetyt kuidut (prepregit), metalli- tai hiilipinnoitteiset kuidut (preformit) tai ’hiilikuitu-preformit’:
|
1C010.e. 1C210 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.011 |
Muut kuin 1C107 kohdassa määritellyt piikarbidivahvisteiset keraamiset komposiittimateriaalit, joita voidaan käyttää ’ohjuksissa’ käytettävissä kärkikartioissa, ilmakehään palaamaan suunnitelluissa aluksissa ja suuttimen virtauksen ohjaimissa. |
1C107 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.012 |
Muut kuin 1C116 tai 1C216 kohdassa määritellyt maraging-teräkset, joiden vetomurtolujuus voi 293 K:n (20 °C:n) lämpötilassa ylittää arvon 2 050 MPa. Tekninen huomautus: Lujuusmääritelmä kattaa maraging-teräkset sekä lämpökäsittelemättöminä että lämpökäsiteltyinä. |
1C216 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.013 |
Volframi, tantaali, volframikarbidi, tantaalikarbidi ja seokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
1C226 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.014 |
Metallista kobolttia, neodyymiä tai samariumia sisältävät jauheet tai niiden lejeeringit tai seokset, jotka sisältävät vähintään 20 painoprosenttia kobolttia, neodyymiä tai samariumia, jonka hiukkaskoko on pienempi kuin 200 μm. |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.015 |
Puhdas tributyylifosfaatti [CAS N:o 126-73-8] tai seos, joka sisältää yli 5 painoprosenttia tributyylifosfaattia |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.016 |
Muu kuin 1C116, 1C216 tai II.A1.012 kohdassa kielletty maraging-teräs Tekninen huomautus: Maraging-teräkset ovat rautaseoksia, joille on yleisesti tunnusomaista korkea nikkelipitoisuus, hyvin alhainen hiilipitoisuus sekä seostusaineiden tai erkaumien käyttö seoksen lujittumisen ja vanhenemis-karkenemisen aikaansaamiseksi. |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.017 |
Seuraavat metallit, metallijauheet ja aineet:
|
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.018 |
Pehmeät magneettiset seokset, joiden kemiallinen koostumus on seuraava:
|
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.019 |
Seuraavat ”kuitu- tai säiemateriaalit” tai prepregit, joita ei ole kielletty tämän asetuksen liitteessä I tai liitteessä II (II.A1.009, II.A1.010 kohdassa) tai joita ei ole mainittu asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I:
|
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.020 |
Terässeoksesta valmistetut levyt, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:
Tekninen huomautus: ’Typellä stabiloidun ruostumattoman dupleksiteräksen’ mikrorakenne on kaksiosainen ja koostuu ferriittisen teräksen ja austeniittisen teräksen rakeista, ja siihen on lisätty typpeä mikrorakenteen vakauttamiseksi. |
1C116 1C216 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.021 |
Hiili-hiili-komposiittimateriaali |
1A002.b.1 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.022 |
Nikkeliseokset raaka-aineina tai puolivalmisteina, joissa on vähintään 60 painoprosenttia nikkeliä |
1C002.c.1.a |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.023 |
Titaaniseoksesta valmistetut levyt, joiden vetomurtolujuus on vähintään 900 MPa lämpötilassa 293 K (20 °C).
|
1C002.b.3 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.024 |
Seuraavat ajoaineet ja ajoaineiden raaka-aineina käytettävät kemikaalit:
Tekninen huomautus: Tässä kohdassa tarkoitetaan puhtaita aineita sekä seoksia, jotka sisältävät vähintään 50 prosenttia jotakin edellä mainittua kemikaalia. |
1C111 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.025 |
’Voiteluaineet’, jotka sisältävät perusainesosanaan jotain seuraavista:
’Voiteluaineilla’ tarkoitetaan öljyjä ja nesteitä. |
1C006 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A1.026 |
Beryllium-kupari- tai kupari-berylliumseoksista valmistetut levyt, kaistaleet tai valssatut tangot, joiden koostumus käsittää painon mukaan mitattuna eniten kuparia sekä muita aineita, mukaan lukien alle 2 painoprosenttia berylliumia. |
1C002.b |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nro |
Kuvaus |
Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.001 |
Muut kuin 2B116 kohdassa määritellyt tärinäntestausjärjestelmät sekä laitteet ja komponentit niitä varten:
Tekninen huomautus: ’Paljaalla alustalla’ tarkoitetaan tasaista pöytää tai pintaa ilman varusteita. |
2B116 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.002 |
Seuraavat työstökoneet ja työstökoneita varten suunnitellut komponentit ja numeeriset ohjaimet:
|
2B201.b 2B001.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.003 |
Seuraavat tasapainotuskoneet ja niihin liittyvät tarvikkeet:
Tekninen huomautus: Ilmaisinpäät tunnetaan toisinaan nimellä tasapainotuslaitteisto. |
2B119 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.004 |
Muut kuin 2B225 kohdassa määritellyt kaukokäsittelylaitteet, joita voidaan käyttää kaukotyöskentelyyn radiokemiallisessa erotuksessa tai kuumakammioissa ja joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:
|
2B225 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.006 |
Seuraavat uunit, joita voidaan käyttää yli 400 °C:n lämpötiloissa:
|
2B226 2B227 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.007 |
Muut kuin 2B230 kohdassa määritellyt ”painelähettimet”, jotka pystyvät mittaamaan absoluuttista painetta alueella 0–200 kPa ja joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:
|
2B230 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.008 |
Neste-neste-kontaktorit (sekoitussaostimet, pulsoidut pylväät ja sentrifugaaliuuttimet) ja nesteen jakolaitteet, höyryn jakolaitteet ja nesteen kerääjät, jotka on suunniteltu tällaisia laitteita varten, joissa kaikki käsiteltävän kemikaalin (käsiteltävien kemikaalien) kanssa suoraan kosketukseen joutuvat pinnat on valmistettu seuraavista materiaaleista:
|
2B350.e |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.009 |
Seuraavat, muut kuin 2B350.d kohdassa määritellyt teollisuuden laitteet ja komponentit:
Lämmönvaihtimet tai lauhduttimet, joiden lämmönvaihtopinta on yli 0,05 m2 ja alle 30 m2, ja putket, levyt, kelat tai lohkot (ytimet), jotka on suunniteltu tällaisia vaihtimia tai lauhduttimia varten, joissa kaikki nesteen (nesteiden) kanssa suoraan kosketukseen joutuvat pinnat on valmistettu jostain seuraavista materiaaleista:
Tekninen huomautus: Tiivisteisiin ja tiivisterenkaisiin sekä muihin tiivistämiseen tarkoitettuihin sovelluksiin käytetyt materiaalit eivät vaikuta lämmönvaihtimen valvonnanalaisuuteen. |
2B350.d |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.010 |
Muut kuin 2B350.i kohdassa määritellyt monitiivisteiset ja tiivisteettömät pumput, jotka kestävät syövyttäviä nesteitä ja joiden valmistajan ilmoittama maksimivirtausnopeus on suurempi kuin 0,6 m3/h, tai tyhjöpumput, joiden valmistajan ilmoittama maksimivirtausnopeus on suurempi kuin 5 m3/h (mitattuna vakiolämpötilassa (273 K (0 °C)) ja -ilmanpaineessa (101,3 kPa)), ja rungot (pumppujen rungot), muotoon puristetut runkotiivisteet, juoksupyörät, roottorit tai suihkupumppusuuttimet tällaisia pumppuja varten, joissa kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen käsiteltävän kemikaalin (käsiteltävien kemikaalien) kanssa, on valmistettu jostain seuraavista materiaaleista:
Tekninen huomautus: Tiivisteisiin ja tiivisterenkaisiin sekä muihin tiivistämiseen tarkoitettuihin sovelluksiin käytetyt materiaalit eivät vaikuta pumpun valvonnanalaisuuteen. |
2B350.i |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.011 |
Keskipakoerottimet, jotka pystyvät jatkuvaan erotukseen ilman aerosolimuodostusta ja jotka on valmistettu seuraavista:
|
2B352.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.012 |
Sintratut metallisuodattimet, jotka on valmistettu nikkelistä tai nikkeliseoksesta, jossa on yli 40 painoprosenttia nikkeliä.
|
2B352.d |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.013 |
Muut kuin kohtaan 2B009, 2B109 tai 2B209 kuuluvat dreijaus- ja painesorvit, joiden valssausvoima on suurempi kuin 60 kN, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit. Tekninen huomautus: Koneet, joissa yhdistyvät dreijaus- ja painesorvauksen toiminnot, katsotaan II.A2.013 kohtaa sovellettaessa painesorveiksi. |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.014 |
Neste-neste-kontaktorit (sekoitussaostimet, pulsoidut pylväät ja sentrifugaaliuuttimet) ja nesteen jakolaitteet, höyryn jakolaitteet ja nesteen kerääjät, jotka on suunniteltu tällaisia laitteita varten, joissa kaikki käsiteltävän kemikaalin (käsiteltävien kemikaalien) kanssa suoraan kosketukseen joutuvat pinnat on valmistettu jostakin seuraavista materiaaleista:
Tekninen huomautus: ’Grafiittihiili’ on amorfisesta hiilestä ja grafiitista koostuva seos, jonka koostumuksesta vähintään 8 painoprosenttia on grafiittia. |
2B350.e |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.015 |
Seuraavat, muut kuin 2B350.d kohdassa määritellyt teollisuuden laitteet ja komponentit:
Lämmönvaihtimet tai lauhduttimet, joiden lämmönvaihtopinta on yli 0,05 m2 ja alle 30 m2, ja putket, levyt, kelat tai lohkot (ytimet), jotka on suunniteltu tällaisia vaihtimia tai lauhduttimia varten, joissa kaikki nesteen (nesteiden) kanssa suoraan kosketukseen joutuvat pinnat on valmistettu jostakin seuraavista materiaaleista:
Tekninen huomautus: Tiivisteisiin ja tiivisterenkaisiin sekä muihin tiivistämiseen tarkoitettuihin sovelluksiin käytetyt materiaalit eivät vaikuta lämmönvaihtimen valvonnanalaisuuteen. |
2B350.d |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.016 |
Muut kuin 2B350.i kohdassa määritellyt monitiivisteiset ja tiivisteettömät pumput, jotka kestävät syövyttäviä nesteitä ja joiden valmistajan ilmoittama maksimivirtausnopeus on suurempi kuin 0,6 m3/h, tai tyhjöpumput, joiden valmistajan ilmoittama maksimivirtausnopeus on suurempi kuin 5 m3/h (mitattuna vakiolämpötilassa (273 K (0 °C)) ja -ilmanpaineessa (101,3 kPa)), ja rungot (pumppujen rungot), muotoon puristetut runkotiivisteet, juoksupyörät, roottorit tai suihkupumppusuuttimet tällaisia pumppuja varten, joissa kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen käsiteltävän kemikaalin (käsiteltävien kemikaalien) kanssa, on valmistettu jostakin seuraavista materiaaleista:
Tekninen huomautus: Tiivisteisiin ja tiivisterenkaisiin sekä muihin tiivistämiseen tarkoitettuihin sovelluksiin käytetyt materiaalit eivät vaikuta pumpun valvonnanalaisuuteen. |
2B350.i |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.017 |
Kipinätyöstökoneiden (EDM) välineet, joilla koneistetaan tai leikataan metalleja, keraamisia aineita tai ”komposiitteja”, ja niitä varten erityisesti suunnitellut uppokipinätyöstö- tai lankakipinätyöstöelektrodit:
|
2B001.d |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.018 |
Tietokoneohjatut tai ”numeerisesti ohjatut” koordinaattimittauskoneet (KMK) tai mittatarkastuskoneet, joiden kolmen dimension (tilavuuden) osoituksen suurin sallittu virhe (MPPE) koneen toiminta-alueen missä tahansa kohdassa (akselien pituuden puitteissa) on (3 + L/1 000) μm tai pienempi (parempi) (L on mitattu pituus millimetreinä) standardin ISO 103602 (2001) mukaisesti testattuna, ja niiden mittapäät. |
2B006.a 2B206.a |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.019 |
Tietokoneohjatut tai ”numeerisesti ohjatut” elektronisuihkuhitsauslaitteet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit. |
2B001.e.1.b |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.020 |
Tietokoneohjatut tai ”numeerisesti ohjatut” laserhitsauslaitteet ja laserleikkauskoneet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit. |
2B001.e.1.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.021 |
Tietokoneohjatut tai ”numeerisesti ohjatut” plasmaleikkauskoneet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit. |
2B001.e.1 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.022 |
Värähtelynvalvontalaite, joka on erityisesti suunniteltu roottoreita tai pyöriviä laitteita ja koneita varten ja joka kykenee mittaamaan mitä tahansa taajuutta alueella 600-2 000 Hz. |
2B116 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.023 |
Nesterengaspumput ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit |
2B231 2B350.i |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.024 |
Kiertosiipipumput ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit
|
2B231 2B235.i 0B002.f |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A2.025 |
Seuraavat ilmansuodattimet, joiden ulottuvuuksista vähintään yksi on yli 1 000 mm:
|
2B352.d |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nro |
Kuvaus |
Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A3.001 |
Suurjännitetasavirtalähteet, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:
|
3A227 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A3.002 |
Seuraavat, muut kuin 3A233 tai 0B002.g kohdassa määritellyt massaspektrometrit, jotka kykenevät mittaamaan ioneja, joiden atomipaino on 200 tai enemmän, ja joiden resoluutio on parempi kuin 2 osaa 200:sta, ja niiden ionilähteet:
|
3A233 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A3.003 |
Spektrometrit ja diffraktometrit, jotka on tarkoitettu metallien tai seosten alkuainekoostumuksen kvalitatiiviseen tai kvantitatiiviseen analysointiin hajottamatta materiaalia kemiallisesti |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A3.004 |
Muut kuin kohdassa 0B001 tai 3A225 kielletyt taajuusmuuntimet tai -generaattorit ja nopeussäädettävät sähkökäytöt, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja tällaisia muuntimia varten erityisesti suunnitellut komponentit ja ohjelmistot:
Tekninen huomautus: Taajuusmuuntimia kutsutaan myös konverttereiksi tai inverttereiksi.
|
3A225 0B001.b.13 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nro |
Kuvaus |
Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.001 |
Yttrium-alumiini-granaatti (YAG) -tangot |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.002 |
Seuraavat, muut kuin 6A002, 6A004.b kohdassa määritellyt optiset laitteet ja komponentit: Infrapunaoptiikka, jonka aallonpituus on 9 000–17 000 nm, ja sen komponentit, mukaan lukien kadmiumtelluridikomponentit (CdTe) |
6A002 6A004.b |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.003 |
Aaltorintaman korjausjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäväksi halkaisijaltaan yli 4 mm:n lasersäteen kanssa, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit, mukaan lukien valvontajärjestelmät, vaiherintama-anturit ja ’muotoaan muuttavat peilit’, myös bimorfiset peilit.
|
6A003 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.004 |
Argonioni”laserit”, joiden keskimääräinen lähtöteho on vähintään 5 W.
|
6A005.a.6 6A205.a |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.005 |
Seuraavat puolijohde”laserit” ja niiden komponentit:
|
6A005.b |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.006 |
Viritettävät puolijohde”laserit” ja viritettävien puolijohde”laserien” ryhmät, joiden aallonpituus on 9–17 μm, ja puolijohde”laserien” ryhmien kerrokset, jotka sisältävät vähintään yhden viritettävän puolijohde”laser”ryhmän, jolla on mainittu aallonpituus.
|
6A005.b |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.007 |
Seuraavat ”viritettävät” solid-state-”laserit” ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:
|
6A005.c.1 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.008 |
Neodyymiseostetut (muut kuin lasi-)”laserit”, joiden lähtöaallonpituus on yli 1 000 nm mutta ei enemmän kuin 1 100 nm ja lähtöenergia on yli 10 J pulssia kohden
|
6A005.c.2 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.009 |
Seuraavat optoakustiset komponentit:
|
6A203.b.4.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.010 |
Muut kuin 6A203.c kohdassa määritellyt säteilyä kestävät kamerat tai niissä käytetyt linssit, jotka on erityisesti suunniteltu tai mitoitettu kestämään yli 50 × 103 Gy:n (pii) (5 × 106 radin (pii)) säteilyn kokonaisannosta toiminnallisuuden siitä kärsimättä. Tekninen huomautus: Termillä Gy (pii) tarkoitetaan jouleina kilogrammaa kohti ilmaistua energiaa, jonka suojaamaton silikonitestikappale imee itseensä altistuessaan ionisoivalle säteilylle. |
6A203.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.011 |
Viritettävät pulssitoimiset väriainelaservahvistimet ja -oskillaattorit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
6A205.c |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.012 |
Pulssitoimiset hiilidioksidi”laserit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
6A205.d |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.013 |
Kupari (Cu)-höyry”laserit”, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
|
6A005.b |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.014 |
Pulssitoimiset hiilimonoksidi”laserit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.015 |
Sähköllä toimivat ’tyhjiöpainemittarit’, joiden mittaustarkkuus on 5 % tai vähemmän (parempi) ’Tyhjiöpainemittareihin’ kuuluvat piranimittarit, Penning-anturit ja kapasitanssimanometrit. |
0B001.b |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A6.016 |
Seuraavat mikroskoopit ja niihin liittyvät laitteet ja ilmaisimet:
|
6B |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nro |
Kuvaus |
Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A7.001 |
Seuraavat inertiasuunnistusjärjestelmät ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:
|
7A003 7A103 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A7.002 |
Kiihtyvyysmittarit, jotka sisältävät pietsosähköisen keraamisen anturielementin, jonka herkkyys on 1 000 mV/g tai parempi (suurempi) |
7A001 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nro |
Kuvaus |
Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A9.001 |
Laukaistavat pultit |
— |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A9.002 |
’Kuormitusanturit’, joilla voidaan mitata rakettimoottorin työntövoima ja joiden kapasiteetti on suurempi kuin 30 kN Tekninen huomautus: ’Kuormitusantureilla’ tarkoitetaan laitteita ja ilmaisimia, joilla mitataan sekä vetovoimaa että puristusvoimaa.
|
9B117 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
II.A9.003 |
Seuraavat sähköntuotannossa käytettävät kaasuturbiinit, komponentit ja niihin liittyvät laitteet:
|
9A001 9A002 9A003 9B001 9B003 9B004 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
II.B. TEKNOLOGIA
|
Nro |
Kuvaus |
Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I |
|
II.B.001 |
Teknologia, jota tarvitaan edellä II.A osassa (Tuotteet) lueteltujen tuotteiden kehittämisessä, tuotannossa tai käytössä. Tekninen huomautus: Käsitteeseen ’teknologia’ sisältyvät ohjelmistot. |
— |
LIITE III
Luettelo 4 a artiklassa tarkoitetuista, ohjusteknologian valvontajärjestelyn luetteloon sisältyvistä tuotteista, ohjelmistot ja teknologia mukaan lukien
Tämä liite sisältää seuraavat ohjusteknologian valvontajärjestelyn luetteloon sisältyvät tuotteet, sellaisina kuin ne on siinä määritelty. Alkuhuomautuksia (1 jakso) olisi pidettävä välineenä, joka auttaa tulkitsemaan lueteltujen tuotteiden tarkkoja määritelmiä; ne eivät aseta kyseenalaiseksi 4 artiklassa säädettyä näiden tuotteiden vientikieltoa Iraniin.
SISÄLLYSLUETTELO
|
1. |
JOHDANTO |
|
a) |
Luokkien I ja II tuotteet |
|
b) |
’Kantomatkan’ ja ’hyötykuorman’ keskinäinen vaihtelu |
|
c) |
Yleinen teknologiahuomautus |
|
d) |
Yleinen ohjelmistohuomautus |
|
e) |
Chemical Abstracts Service (CAS) -numero |
|
2. |
MÄÄRITELMÄT |
’Tarkkuus’ (Accuracy)
’Tieteellinen perustutkimus’ (Basic scientific research)
’Kehittäminen’ (Development)
’Julkinen’ (In the public domain)
’Mikropiiri’ (Microcircuit)
’Mikro-ohjelmat’ (Microprogrammes)
’Hyötykuorma’ (Payload)
|
— |
Ballistiset ohjukset |
|
— |
Avaruuteen laukaisussa käytettävät kantoraketit |
|
— |
Luotainraketit |
|
— |
Risteilyohjukset |
|
— |
Muut miehittämättömät ilma-alukset (UAV) |
’Tuotanto’ (Production)
’Tuotantolaitteet’ (Production equipment)
’Tuotantolaitokset’ (Production facilities)
’Ohjelmat’ (Programmes)
’Säteilyä kestävä’ (Radiation hardened)
’Kantomatka’ (Range)
’Ohjelmistot’ (Software)
’Teknologia’ (Technology)
’Tekninen apu’ (Technical assistance)
’Tekniset tiedot’ (Technical data)
’Käyttö’ (Use)
|
3. |
TERMINOLOGIA |
’Erityisesti suunniteltu’ (Specially designed)
’Suunniteltu tai muunnettu’ (Designed or modified
’Voidaan käyttää’; ’pystyy/pystyvät/pystytään’ tai ’jo(i)lla voidaan’
’Muunnettu’
LUOKKA I – 1 KOHTA
TÄYDELLISET MAALIINSAATTAMISJÄRJESTELMÄT
|
1.A.1. |
Täydelliset rakettijärjestelmät (vähintään 300 km:n ’kantomatka’ ja vähintään 500 kg:n ’hyötykuorma’) |
|
1.A.2 |
Täydelliset miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät (vähintään 300 km:n ’kantomatka’ ja vähintään 500 kg:n ’hyötykuorma’) |
|
1.B.1. |
’Tuotantolaitokset’ |
|
1.C |
Ei ole |
|
1.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
1.D.2. |
’Ohjelmistot’ |
|
1.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA I – 2 KOHTA
TÄYDELLISET ALAJÄRJESTELMÄT, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ TÄYDELLISIÄ MAALIINSAATTAMISJÄRJESTELMIÄ VARTEN
|
2.A.1. |
’Täydelliset alajärjestelmät’ |
|
2.B.1. |
’Tuotantolaitokset’ |
|
2.B.2. |
’Tuotantolaitteet’ |
|
2.C |
Ei ole |
|
2.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
2.D.2. |
’Ohjelmistot’ |
|
2.D.3. |
’Ohjelmistot’ |
|
2.D.4 |
’Ohjelmistot’ |
|
2.D.5. |
’Ohjelmistot’ |
|
2.D.6. |
’Ohjelmistot’ |
|
2.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 3 KOHTA
TYÖNTÖVOIMAKOMPONENTIT JA -LAITTEET
|
3.A.1. |
Suihkuturbiini- ja ohivirtausmoottorit |
|
3.A.2. |
Patoputki- (ramjet), ahtoputki- (scramjet), pulssisuihku- tai yhdistelmätahtimoottorit |
|
3.A.3. |
Rakettimoottorien kotelot ja niiden ’eristys’komponentit ja suuttimet |
|
3.A.4. |
Rakettien vaiheistusmekanismit, irrotusmekanismit ja vaiheiden väliset laitteet |
|
3.A.5. |
Nestemäisen ja lietemäisen ajoaineen (myös hapettimien) ohjausjärjestelmät |
|
3.A.6. |
Hybridirakettimoottorit |
|
3.A.7. |
Pallomaiset kuulalaakerit |
|
3.A.8. |
Nestemäisen ajoaineen säiliöt |
|
3.A.9. |
Turboprop-moottorijärjestelmät |
|
3.A.10. |
Palokammiot |
|
3.B.1. |
’Tuotantolaitokset’ |
|
3.B.2. |
’Tuotantolaitteet’ |
|
3.B.3. |
Painesorvit |
|
3.C.1. |
’Sisäpinnanvuoraus’, jota voidaan käyttää rakettimoottorien koteloihin |
|
3.C.2. |
Irtotavarana toimitettava ’eristys’materiaali, jota voidaan käyttää rakettimoottorien koteloihin |
|
3.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
3.D.2. |
’Ohjelmistot’ |
|
3.D.3. |
’Ohjelmistot’ |
|
3.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 4 KOHTA
AJOAINEET, KEMIKAALIT JA AJOAINEIDEN TUOTANTO
|
4.A |
Ei ole |
|
4.B.1. |
’Tuotantolaitteet’ |
|
4.B.2. |
’Tuotantolaitteet’ |
|
4.B.3.a. |
Eräsekoittimet |
|
b. |
Jatkuvatoimiset sekoittimet |
|
c. |
Neste-energiamyllyt |
|
d. |
Metallijauheen ’tuotantolaitteet’ |
|
4.C.1. |
Kaksiperustaiset komposiitti- ja komposiittimuunnetut ajoaineet |
|
4.C.2. |
Polttoaineiden ainesosat |
|
a. |
Hydratsiini |
|
b. |
Hydratsiinijohdannaiset |
|
c. |
Pallomainen alumiinijauhe |
|
d. |
Zirkonium, beryllium, magnesium ja seokset |
|
e. |
Boori tai booriseokset |
|
f. |
Materiaalit, joiden energiatiheys on korkea |
|
4.C.3. |
Perkloraatit, kloraatit tai kromaatit |
|
4.C.4.a. |
Hapettavat aineet – nestemäistä ajoainetta käyttävät rakettimoottorit |
|
b. |
Hapettavat aineet – kiinteää ajoainetta käyttävät rakettimoottorit |
|
4.C.5. |
Polymeeriset aineet |
|
4.C.6. |
Muut ajoaineiden lisä- ja apuaineet |
|
a. |
Sideaineet |
|
b. |
Kovettavat reaktiokatalyytit |
|
c. |
Palamisnopeuden muuttajat |
|
d. |
Esterit ja pehmitteet |
|
e. |
Stabilaattorit |
|
4.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
4.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 5 KOHTA
(Varattu myöhempään käyttöön)
LUOKKA II – 6 KOHTA
RAKENTEELLISTEN KOMPOSIITTIEN TUOTANTO, PYROLYYTTINEN PINNOITUS JA PURISTUS JA RAKENNEMATERIAALIT
|
6.A.1. |
Komposiittirakenteet, -laminaatit ja niistä tehdyt valmisteet |
|
6.A.2. |
Toistokyllästetyt pyrolisoidut materiaalit |
|
6.B.1.a. |
Filamenttikuidun kelauskoneet tai kuidunasettelukoneet |
|
b. |
Nauhapäällystyskoneet |
|
c. |
Monisuuntaiset ja monidimensioiset kutoma- tai punontakoneet |
|
d. |
Kuitu- tai säiemateriaalien tuotantoa varten suunnitellut tai muunnetut laitteet |
|
e. |
Laitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu kuitujen erityispintakäsittelyä varten |
|
6.B.2. |
Suuttimet |
|
6.B.3. |
Isostaattiset puristimet |
|
6.B.4. |
Uunit kemiallista kaasu-faasipinnoitusta varten |
|
6.B.5. |
Ohjaus- ja muut laitteet tiivistämis- tai pyrolyysiprosessia varten |
|
6.C.1. |
Hartsikyllästetyt kuituprepregit ja metallipinnoitetut kuitupreformit |
|
6.C.2. |
Toistokyllästetyt pyrolisoidut materiaalit |
|
6.C.3. |
Hienorakeiset grafiitit |
|
6.C.4. |
Pyrolyyttiset tai kuituvahvisteiset grafiitit |
|
6.C.5. |
Keraamiset komposiittimateriaalit ohjusten tutka-antennien suojakuvuissa |
|
6.C.6. |
Piikarbidimateriaalit |
|
6.C.7. |
Volframi, molybdeeni ja seokset |
|
6.C.8. |
Maraging-teräs |
|
6.C.9. |
Titaanistabiloitu ruostumaton dupleksiteräs |
|
6.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
6.D.2. |
’Ohjelmistot’ |
|
6.E.1. |
’Teknologia’ |
|
6.E.2. |
’Tekniset tiedot’ |
|
6.E.3. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 7 KOHTA
(Varattu myöhempään käyttöön)
LUOKKA II – 8 KOHTA
(Varattu myöhempään käyttöön)
LUOKKA II – 9 KOHTA
INSTRUMENTIT, NAVIGOINTI JA SUUNTIMA
|
9.A.1. |
Integroidut lentoinstrumenttijärjestelmät |
|
9.A.2. |
Hyrrätähtikompassit |
|
9.A.3. |
Lineaariset kiihtyvyysmittarit |
|
9.A.4. |
Kaikentyyppiset gyroskoopit |
|
9.A.5. |
Kiihtyvyysmittarit tai gyroskoopit |
|
9.A.6. |
Inertia- tai muut laitteet |
|
9.A.7. |
’Integroidut navigointijärjestelmät’ |
|
9.A.8. |
Kolmiakseliset suunta-anturit |
|
9.B.1. |
’Tuotantolaitteet’ ja muut testaus-, kalibrointi- ja linjauslaitteet |
|
9.B.2.a. |
Tasapainotuskoneet |
|
b. |
Ilmaisinpäät |
|
c. |
Liikesimulaattorit/pyörityspöydät |
|
d. |
Asemointipöydät |
|
e. |
Lingot |
|
9.C |
Ei ole |
|
9.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
9.D.2. |
Integrointi’ohjelmistot’ |
|
9.D.3. |
Integrointi’ohjelmistot’ |
|
9.D.4. |
Integrointi’ohjelmistot’ |
|
9.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 10 KOHTA
LENNONOHJAUS
|
10.A.1. |
Hydrauliset, mekaaniset, sähköoptiset tai sähkömekaaniset järjestelmät |
|
10.A.2. |
Lentoasennon säätölaitteet |
|
10.A.3. |
Lennonohjauksen servoventtiilit |
|
10.B.1. |
Testaus-, kalibrointi- ja linjauslaitteet |
|
10.C |
Ei ole |
|
10.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
10.E.1. |
Suunnittelu’teknologia’, joka on tarkoitettu ilma-aluksen rungon, työntövoimajärjestelmän ja nostovoimaa tuottavien ohjainpintojen integrointiin |
|
10.E.2. |
Suunnittelu’teknologia’ lennon ohjaus-, ohjautus- ja työntövoimatietojen integrointiin lennonhallintajärjestelmäksi |
|
10.E.3. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 11 KOHTA
AVIONIIKKA
|
11.A.1. |
Tutka- ja lasertutkajärjestelmät, mukaan lukien korkeusmittarit |
|
11.A.2. |
Passiiviset anturit |
|
11.A.3. |
Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS, esim. GPS, GLONASS tai Galileo) vastaanottolaitteet |
|
11.A.4. |
Elektroniset kokoonpanot ja komponentit |
|
11.A.5. |
Sähköiset yhdys- ja vaiheiden väliset liittimet |
|
11.B |
Ei ole |
|
11.C |
Ei ole |
|
11.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
11.D.2. |
’Ohjelmistot’ |
|
11.E.1. |
Suunnittelu’teknologia’ |
|
11.E.2. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 12 KOHTA
LAUKAISUAPULAITTEET
|
12.A.1. |
Kojeet ja laitteet |
|
12.A.2. |
Alukset |
|
12.A.3. |
Gravimetrit, painovoimagradiometrit |
|
12.A.4. |
Kaukomittaus- tai kaukohallintalaitteet, mukaan lukien maalaitteet |
|
12.A.5. |
Tarkkuusseurantajärjestelmät |
|
a. |
Seurantajärjestelmät |
|
b. |
Instrumenttietäisyystutkat |
|
12.A.6. |
Lämpöakut |
|
12.B |
Ei ole |
|
12.C |
Ei ole |
|
12.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
12.D.2. |
’Ohjelmistot’ |
|
12.D.3. |
’Ohjelmistot’ |
|
12.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 13 KOHTA
TIETOKONEET
|
13.A.1. |
Analogiset tai digitaaliset tietokoneet tai digitaaliset differentiaalianalysaattorit |
|
13.B |
Ei ole |
|
13.C |
Ei ole |
|
13.D |
Ei ole |
|
13.E.1. |
’Teknologia’ |
RYHMÄ II – KOHTA 14
ANALOGIADIGITAALIMUUNTIMET
|
14.A.1. |
Analogiadigitaalimuuntimet |
|
14.B |
Ei ole |
|
14.C |
Ei ole |
|
14.D |
Ei ole |
|
14.E.1. |
’Teknologia’ |
RYHMÄ II – KOHTA 15
TESTAUSTILAT JA -LAITTEET
|
15.A |
Ei ole |
|
15.B.1. |
Tärinän testauslaitteet |
|
a. |
Tärinän testausjärjestelmät |
|
b. |
Digitaaliset ohjaimet |
|
c. |
Täristimet (täristinyksiköt) |
|
d. |
Koekappaleen kannatinrakenteet ja elektroniset yksiköt |
|
15.B.2. |
Tuulitunnelit |
|
15.B.3. |
Testauspenkit ja testaustelineet |
|
15.B.4. |
Ympäristöolosuhdekammiot |
|
15.B.5. |
Kiihdyttimet |
|
15.C |
Ei ole |
|
15.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
15.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 16 KOHTA
MALLINTAMINEN, SIMULOINTI JA KONSTRUKTIOIDEN INTEGROINTI
|
16.A.1. |
Hybriditietokoneet (yhdistetty analoginen/digitaalinen) |
|
16.B |
Ei ole |
|
16.C |
Ei ole |
|
16.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
16.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 17 KOHTA
HÄIVE (STEALTH-TEKNIIKKA)
|
17.A.1. |
Laitteet, jotka pienentävät havaittavuutta |
|
17.B.1. |
Järjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tutkapoikkipintojen mittaamiseen |
|
17.C.1. |
Materiaalit, jotka pienentävät havaittavuutta |
|
17.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
17.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 18 KOHTA
SUOJELU YDINASEIDEN VAIKUTUKSILTA
|
18.A.1. |
’Säteilyä kestävät’’mikropiirit’ |
|
18.A.2. |
’Ilmaisimet’ |
|
18.A.3. |
Suojakuvut |
|
18.B |
Ei ole |
|
18.C |
Ei ole |
|
18.D |
Ei ole |
|
18.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 19 KOHTA
MUUT TÄYDELLISET MAALIINSAATTAMISJÄRJESTELMÄT
|
19.A.1. |
Täydelliset rakettijärjestelmät (kantomatka ≥ 300 km) |
|
19.A.2. |
Täydelliset UAV-järjestelmät (kantomatka ≥ 300 km) |
|
19.A 3. |
Täydelliset UAV-järjestelmät |
|
19.B.1. |
’Tuotantolaitokset’ |
|
19.C |
Ei ole |
|
19.D.1. |
’Ohjelmistot’ |
|
19.E.1. |
’Teknologia’ |
LUOKKA II – 20 KOHTA
MUUT TÄYDELLISET ALAJÄRJESTELMÄT
|
20.A.1.a. |
Yksittäiset rakettien vaiheet |
|
b. |
Kiinteää ajoainetta käyttävät rakettimoottorit, hybridirakettimoottorit tai nestemäistä ajoainetta käyttävät rakettimoottorit |
|
20.B.1. |
’Tuotantolaitokset’ |
|
20.B.2. |
’Tuotantolaitteet’ |
|
20.C |
Ei ole |
|
20.D.1 |
’Ohjelmistot’ |
|
20.D.2. |
’Ohjelmistot’ |
|
20.E.1. |
’Teknologia’ |
TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETYT YKSIKÖT, VAKIOT, AKRONYYMIT JA LYHENTEET
MUUNTOTAULUKKO
YHTEISYMMÄRRYSPÖYTÄKIRJA
JOHDANTO, MÄÄRITELMÄT, TERMINOLOGIA
1. JOHDANTO
a) Tämä liite sisältää kahteen luokkaan kuuluvia tuoteryhmiä, jotka käsittävät laitteet, materiaalit, ’ohjelmistot’ tai ’teknologian’. Luokkaan I kuuluvat tuotteet, jotka kaikki kuuluvat liitteen tuotteisiin 1 ja 2, ovat erittäin arkaluonteisia. Jos luokkaan I kuuluva tuote sisältyy johonkin järjestelmään, myös kyseisen järjestelmän katsotaan kuuluvan luokkaan I, paitsi jos järjestelmään sisältyvää tuotetta ei voida irrottaa siitä, poistaa tai jäljentää. Luokkaan II kuuluvat ne liitteessä mainitut tuotteet, joita ei ole määritelty kuuluviksi luokkaan I.
b) Tarkastellessaan hakemuksia, jotka koskevat kohdassa 1 ja 19 kuvailtujen täydellisten rakettijärjestelmien ja miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien siirtoja ja tällaisissa järjestelmissä mahdollisesti käytettävien teknisessä liitteessä lueteltujen laitteiden, materiaalien, ’ohjelmistojen’ tai ’teknologian’ siirtoja, hallitus ottaa huomioon mahdollisuuden ’kantomatkan’ ja ’hyötykuorman’ keskinäiseen vaihteluun.
c) Yleinen teknologiahuomautus:
Liitteessä oleviin valvonnanalaisiin tuotteisiin suoraan liittyvän ’teknologian’ siirto on valvonnanalaista kutakin tuotetta koskevien säännösten mukaisesti kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa. Liitteen minkä tahansa tuotteen hyväksyminen vientiin oikeuttaa myös tuotteen käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa ja korjausta varten tarvittavan vähimmäis’teknologian’ viennin samalle loppukäyttäjälle.
Huom.
Valvonta ei koske ’julkista’’teknologiaa’ tai ’tieteellistä perustutkimusta’.
d) Yleinen ohjelmistohuomautus:
Liitteessä ei aseteta valvonnanalaiseksi ’ohjelmistoja’, jotka:
|
1. |
Ovat yleisesti yleisön saatavissa ja jotka:
|
|
2. |
Ovat ’julkisia’. |
Huom.
Yleistä teknologiahuomautusta sovelletaan ainoastaan yleiskäyttöisiin, massamarkkinoille tarkoitettuihin ’ohjelmistoihin’.
e) Chemical Abstracts Service (CAS) -numero:
Joissain tapauksissa kemikaalit on luetteloitu nimen ja CAS-numeron mukaan.
Kemikaalit, joilla on sama rakennekaava (mukaan lukien hydraatit), kuuluvat valvonnan piiriin riippumatta nimestä tai CAS-numerosta. CAS-numerot on esitetty, jotta olisi helpompi yksilöidä, kuuluuko tietty kemikaali tai seos valvonnan piiriin nimikkeistöstä riippumatta. CAS-numeroita ei voida käyttää yksilöllisinä tunnisteina, koska joillakin tietyn luetteloidun kemikaalin muodoilla on eri CAS-numerot ja tiettyä luetteloitua kemikaalia sisältävillä seoksilla voi myös olla eri CAS-numerot.
2. MÄÄRITELMÄT
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
’Tarkkuus’ (Accuracy) Mitataan normaalisti epätarkkuutena, tarkoittaa näyttöarvon positiivista tai negatiivista maksimipoikkeamaa hyväksytystä standardi- tai tosiarvosta.
’Tieteellinen perustutkimus’ (Basic scientific research) Kokeellinen tai teoreettinen työ, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien faktojen perusperiaatteista, ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.
’Kehittäminen’ (Development) Liittyy kaikkiin ’tuotantoa’ edeltäviin vaiheisiin kuten:
|
— |
suunnitteluun |
|
— |
suunnitteluun liittyvään tutkimukseen |
|
— |
suunnittelun analysointiin |
|
— |
suunnittelukäsitteisiin |
|
— |
prototyyppien kokoonpanoon ja testaukseen |
|
— |
pilottituotantohankkeisiin |
|
— |
suunnittelutietoihin |
|
— |
suunnittelutietojen muuntamiseen tuotteeksi |
|
— |
konfigurointisuunnitteluun |
|
— |
integrointisuunnitteluun |
|
— |
piirustuksiin |
’Julkinen’ (In the public domain) Tarkoittaa ’ohjelmistoja’ tai ’teknologiaa’, jotka ovat saatavilla ilman edelleenlevitystä koskevia rajoituksia. (Tekijänoikeusrajoitukset eivät estä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoa’ olemasta ’julkisia’.)
’Mikropiiri’ (Microcircuit) Laite, jossa joukon passiivisia ja/tai aktiivisia osia katsotaan yhtenäisen rakenteen pinnalle tai sisälle sijoitettuina ja rakenteeseen erottamattomasti kuuluvina suorittavan piirin toiminnan.
’Mikro-ohjelmat’ (Microprogrammes) Peruskäskyjen sarja, jota säilytetään erityisessä muistissa ja jonka suoritus käynnistyy, kun sen viitekäsky tulee käskyrekisteriin.
’Hyötykuorma’ (Payload) Kokonaismassa, jonka tietty rakettijärjestelmä tai miehittämätön ilma-alusjärjestelmä pystyy kuljettamaan tai saattamaan maaliin ja jota ei käytetä lentoa varten.
Huom.
Tiettyjen laitteistojen, alajärjestelmien tai komponenttien kuuluminen ’hyötykuormaan’ riippuu tarkasteltavan aluksen tyypistä ja konfiguraatiosta.
Tekn. huom.
1.Ballistiset ohjukset|
a. |
Järjestelmien, joissa on irtoavia ilmakehään palaamaan suunniteltuja aluksia, ’hyötykuorma’ käsittää seuraavat:
|
|
b. |
Järjestelmien, joissa ei ole irtoavia ilmakehään palaamaan suunniteltuja aluksia, ’hyötykuorma’ käsittää seuraavat:
|
’Hyötykuormaan’ kuuluvat seuraavat:
|
a. |
Avaruusalus (yksittäinen tai sarja), mukaan lukien satelliitit; |
|
b. |
Laukaistavien avaruusalusten sovittimet, mukaan lukien soveltuvin osin myös radankorjausmoottorit (apogeum)/kiihdytysmoottorit (perigeum) tai samankaltaiset ohjaus- ja irrotusjärjestelmät. |
’Hyötykuormaan’ kuuluvat seuraavat:
|
a. |
Operaatiota varten tarvittavat laitteet, kuten tiedonkeruu-, tallennus- tai lähetyslaitteet operaatiokohtaisia tietoja varten; |
|
b. |
Talteenottolaitteistot (esim. laskuvarjot), jotka voidaan poistaa rikkomatta aluksen rakennetta. |
’Hyötykuormaan’ kuuluvat seuraavat:
|
a. |
Kaikentyyppiset ampumatarvikkeet (esim. räjähtävät ja muut kuin räjähtävät); |
|
b. |
Ampumatarvikkeiden tukirakenteet ja käyttömekanismit, jotka voidaan irrottaa rikkomatta aluksen rakennetta; |
|
c. |
Varmistus-, viritin-, sytytin- tai laukaisulaitteet ja -mekanismit; |
|
d. |
Vastatoimintavälineet (esim. harhautusmaalit, häirintävälineet tai tutkahäirintäsilpun levittimet), jotka voidaan irrottaa rikkomatta aluksen rakennetta; |
|
e. |
Havaittavuuden muuntolaitteet, jotka voidaan irrottaa rikkomatta aluksen rakennetta. |
’Hyötykuormaan’ kuuluvat seuraavat:
|
a. |
Kaikentyyppiset ampumatarvikkeet (esim. räjähtävät ja muut kuin räjähtävät); |
|
b. |
Varmistus-, viritin-, sytytin- tai laukaisulaitteet ja -mekanismit; |
|
c. |
Vastatoimintavälineet ( (esim. harhautusmaalit, häirintävälineet tai tutkahäirintäsilpun levittimet), jotka voidaan irrottaa rikkomatta aluksen rakennetta; |
|
d. |
Havaittavuuden muuntolaitteet, jotka voidaan irrottaa rikkomatta aluksen rakennetta; |
|
e. |
Operaatiota varten tarvittavat laitteet, kuten tiedonkeruu-, tallennus- tai lähetyslaitteet operaatiokohtaisia tietoja varten, ja tukirakenteet, jotka voidaan irrottaa rikkomatta aluksen rakennetta; |
|
f. |
Talteenottolaitteistot (esim. laskuvarjot), jotka voidaan poistaa rikkomatta aluksen rakennetta. |
|
g. |
Ampumatarvikkeiden tukirakenteet ja käyttömekanismit, jotka voidaan irrottaa rikkomatta aluksen rakennetta. |
’Tuotanto’ (Production) tarkoittaa kaikkia tuotantovaiheita, kuten:
|
— |
tuotantotekniikka |
|
— |
valmistus |
|
— |
integrointi |
|
— |
kokoonpano (asennus) |
|
— |
tarkastus |
|
— |
testaus |
|
— |
laadunvalvonta |
’Tuotantolaitteet’ (Production equipment) Tarkoittavat ’kehittämistä’ tai yhtä tai useampaa ’tuotannon’ vaihetta varten erityisesti suunniteltuja tai muunnettuja työkaluja, mallineita, asettimia, tuurnia, muotteja, suulakkeita, kiinnittimiä, suuntausmekanismeja, testilaitteita sekä muita koneita ja niiden osia.
’Tuotantolaitokset’ (Production facilities) Tarkoittaa ’tuotantolaitteita’ ja niitä varten erityisesti suunniteltuja ’ohjelmistoja’, jotka on yhdistetty kokonaisuudeksi ’kehittämistä’ tai yhtä tai useampaa ’tuotannon’ vaihetta varten.
’Ohjelmat’ (Programmes) Tarkoittaa käskyjonoa, joka voidaan suorittaa tietokoneella tai muuntaa sen suoritettavaksi.
’Säteilyä kestävä’ (Radiation hardened) Tarkoittaa, että komponentti tai laite on suunniteltu tai mitoitettu kestämään säteilytasoja, joiden kokonaissäteilymäärä on 5 × 105 rad (Si), tai sen ylittäviä säteilytasoja.
’Kantomatka’ (Range) Enimmäismatka, jonka tietty rakettijärjestelmä tai miehittämätön ilma-alus pystyy kulkemaan vakaalla lennolla ja joka mitataan sen lentoratana maan pintaan nähden.
Tekn. huom.
1.Järjestelmän suunniteltuihin ominaisuuksiin perustuva suurin suorituskyky täydessä ajoainelastissa otetaan huomioon määritettäessä kantomatkaa.2.Sekä rakettijärjestelmien että miehittämättömien ilma-alusten kantomatka määritetään kaikista ulkoisista tekijöistä, kuten toiminnallisista rajoituksista, telemetrian aiheuttamista rajoituksista, datayhteyksistä tai muista ulkoisista rajoituksista riippumatta.3.Rakettijärjestelmien kantomatka määritellään käyttäen lentorataa, jossa maksimoidaan kantomatka, ja käyttäen ICAO:n standardi-ilmakehää ilman tuulta.4.Miehittämättömien ilma-alusten kantomatka määritellään yhdensuuntaisena välimatkana käyttäen polttoainetehokkainta lentoprofiilia (lentonopeus ja -korkeus) ja käyttäen ICAO:n standardi-ilmakehää ilman tuulta.’Ohjelmistot’ (Software) Yhden tai useamman ’ohjelman’ tai ’mikro-ohjelman’ muodostama kokonaisuus missä tahansa käsitettävässä muodossa.
’Teknologia’ (Technology) Tarkoittaa erityistä tietoa, jota tarvitaan tuotteen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. Tämä tieto voi olla ’teknisen tiedon’ tai ’teknisen avun’ muodossa.
’Tekninen apu’ (Technical assistance) Voi olla muodoltaan
|
— |
ohjeita |
|
— |
taitoja |
|
— |
opetusta |
|
— |
työnsuoritustietoutta |
|
— |
konsultointipalveluja |
’Tekniset tiedot’ (Technical data) Voivat olla muodoltaan:
|
— |
piirustuksia |
|
— |
suunnitelmia |
|
— |
kaavioita |
|
— |
malleja |
|
— |
kaavoja |
|
— |
suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä |
|
— |
kirjallisia käsikirjoja ja ohjeita tai käsikirjoja ja ohjeita, jotka on talletettu muulle medialle tai laitteille, kuten:
|
’Käyttö’ (Use) tarkoittaa:
|
— |
käyttöä |
|
— |
asennusta (paikalla suoritettava asennus mukaan lukien) |
|
— |
ylläpitoa |
|
— |
korjausta |
|
— |
huoltoa |
|
— |
kunnostusta |
3. TERMINOLOGIA
Tekstissä esiintyvät termit on ymmärrettävä jäljempänä olevien selitysten mukaisesti:
|
a) |
’Erityisesti suunniteltu’ kuvaa laitteita, osia, komponentteja, materiaaleja tai ’ohjelmistoja’, joihin on ’kehittämisen’ avulla luotu ainutlaatuisia, tietyille ennalta määritellyille tarkoituksille tunnusomaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi laitetta, joka on ’erityisesti suunniteltu’ ohjuksessa käytettäväksi, pidetään tällaisena vain, jos sitä ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen. Vastaavasti tuotantolaitetta, joka on ’erityisesti suunniteltu’ tietyntyyppisen komponentin valmistukseen, pidetään tällaisena vain, jos sillä ei pystytä valmistamaan muuntyyppisiä komponentteja. |
|
b) |
’Suunniteltu tai muunnettu’ kuvaa laitteita, osia tai komponentteja, joihin on ’kehittämisen’ tai muuntamisen tuloksena saatu tiettyyn erityistarkoitukseen soveltuviksi tekeviä erityisominaisuuksia. ’Suunniteltuja tai muunnettuja’ laitteita, osia, komponentteja tai ’ohjelmistoja’ voidaan käyttää muihinkin sovelluksiin. Esimerkiksi ohjusta varten valmistettua, titaanipinnoitettua pumppua voidaan käyttää muidenkin syövyttävien nesteiden kuin ajoaineen pumppaamiseen. |
|
c) |
Ilmaukset ’voidaan käyttää’ (’usable in/for/as’) tai ’pystyy/pystyvät/pystytään’ tai ’jo(i)lla voidaan’ (’capable of’) kuvaavat laitteita, osia, komponentteja, materiaaleja tai ’ohjelmistoja’, jotka soveltuvat käytettäväksi tiettyyn tarkoitukseen. Laitteita, osia, komponentteja tai ’ohjelmistoja’ ei ole tarvinnut konfiguroida, muuntaa tai erityisesti suunnitella nimenomaiseen tarkoitukseen. Esimerkiksi mitä tahansa sotilasteknisiä spesifikaatioita vastaava muistipiiri ’pystyisi’ toimimaan ohjausjärjestelmässä. |
|
d) |
’Muunnettu’’ohjelmiston’ yhteydessä kuvaa ’ohjelmistoa’, jota on tarkoituksellisesti muutettu niin, että sillä on ominaisuuksia, joiden ansioista se soveltuu tiettyihin tarkoituksiin tai sovelluksiin. Sen ominaisuudet voivat myös tehdä siitä sopivan muihin tarkoituksiin tai sovelluksiin kuin niihin, joita varten sitä ’muunnettiin’. |
LUOKKA I; 1 KOHTA
LUOKKA I
1 KOHTA TÄYDELLISET MAALIINSAATTAMISJÄRJESTELMÄT
1.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
1.A.1. Täydelliset rakettijärjestelmät (mukaan lukien ballistiset ohjusjärjestelmät, kantoraketit ja luotainraketit), jotka pystyvät vähintään 300 km:n ’kantomatkaan’ vähintään 500 kg:n ’hyötykuormalla’.
1.A.2. Täydelliset miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät (mukaan lukien risteilyohjusjärjestelmät, maalilennokit ja tiedustelulennokit), jotka pystyvät vähintään 300 km:n ’kantomatkaan’ vähintään 500 kg:n ’hyötykuormalla’.
1.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
1.B.1. ’Tuotantolaitokset’, jotka on erityisesti suunniteltu 1.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
1.C MATERIAALIT
Ei ole.
1.D OHJELMISTOT
1.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.B kohdassa määriteltyjen ’tuotantolaitosten’’käyttöä’ varten.
1.D.2. ’Ohjelmistot’, joissa sovitetaan yhteen useamman kuin yhden alajärjestelmän toiminta ja jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä tapahtuvaa ’käyttöä’ varten.
1.E TEKNOLOGIA
1.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 1.A, 1.B tai 1.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA I; 2 KOHTA
2 KOHTA TÄYDELLISET ALAJÄRJESTELMÄT, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ TÄYDELLISIÄ MAALIINSAATTAMISJÄRJESTELMIÄ VARTEN
2.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
2.A.1. Seuraavat täydelliset alajärjestelmät, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä:
|
a. |
Yksittäiset rakettien vaiheet, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä; |
|
b. |
Seuraavat ilmakehään palaamaan suunnitellut alukset ja niitä varten suunnitellut tai muunnetut laitteet, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä, lukuun ottamatta jäljempänä olevassa 2.A.1 kohtaa koskevassa huomautuksessa tarkoitettuja aluksia, jotka on suunniteltu aseistamattomia hyötykuormia varten:
|
|
c. |
Seuraavat rakettien työntövoima-alajärjestelmät, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä:
Huom. Kohdassa 2.A.1.c.2 määriteltyjä nestemäistä ajoainetta käyttäviä radankorjausmoottoreita (apogeum) tai asemansäilytysmoottoreita (station keeping), jotka on suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi satelliiteissa, voidaan käsitellä II luokan tuotteina, jos alajärjestelmän vientiä varten on saatu selvitys lopullisesta käytöstä ja määrärajoitukset vastaavat edellä tarkoitettua poikkeuksen mahdollistavaa loppukäyttöä, jos niiden työntövoima tyhjiössä on enintään 1kN. |
|
d. |
’Ohjautuslaitteet’, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja jotka pystyvät ’kantomatkan’ 3,33 %:n tai sitä parempaan järjestelmätarkkuuteen (esim. ’CEP’ on 10 km tai vähemmän 300 km:n ’kantomatkalla’) lukuun ottamatta jäljempänä olevassa 2.A.1 kohtaa koskevassa huomautuksessa tarkoitettuja ohjautuslaitteita, jotka on suunniteltu ohjuksiin, joiden ’kantomatka’ on alle 300 km, tai miehitettyihin ilma-aluksiin; Tekn. huom.
|
|
e. |
Työntövoimavektorin ohjauksen alajärjestelmät, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä, lukuun ottamatta jäljempänä olevassa 2.A.1 kohtaa koskevassa huomautuksessa mainittuja alajärjestelmiä, jotka on suunniteltu sellaisia rakettijärjestelmiä varten, joiden ’kantomatka’/’hyötykuorma’ ei ylitä 1.A kohdassa määriteltyjen järjestelmien kapasiteettia; Tekn. huom. 2.A.1.e kohta käsittää seuraavat menetelmät työntövektorin ohjausta varten:
|
|
f. |
Aseiden tai taistelukärkien varmistus-, viritin-, sytytin- ja laukaisumekanismit, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä, lukuun ottamatta 2.A.1 kohtaa koskevassa huomautuksessa olevia mekanismeja, jotka on suunniteltu muita kuin 1.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten. Huom. Kohdassa 2.A.1.b, 2.A.1.d, 2.A.1.e ja 2.A.1.f esitettyjä poikkeuksia voidaan käsitellä II luokan tuotteina, jos alajärjestelmän vientiä varten on saatu selvitys lopullisesta käytöstä ja määrärajoitukset vastaavat edellä tarkoitettua poikkeuksen mahdollistavaa loppukäyttöä. |
2.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
2.B.1. ’Tuotantolaitokset’, joka on erityisesti suunniteltu 2.A kohdassa määriteltyjä alajärjestelmiä varten.
2.B.2. ’Tuotantolaitteet’, jotka on erityisesti suunniteltu 2.A määriteltyjä alajärjestelmiä varten.
2.C MATERIAALIT
Ei ole
2.D OHJELMISTOT
2.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2.B.1 kohdassa määriteltyjen ’tuotantolaitosten’’käyttöä’ varten.
2.D.2. ’Ohjelmistot’, jotka on suunniteltu tai muunnettu 2.A.1.c kohdassa määriteltyjen rakettimoottorien ’käyttöä’ varten.
2.D.3. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2.A.1.d kohdassa määriteltyjen ’ohjautuslaitteiden’’käyttöä’ varten.
Huom.
2.D.3 kohta käsittää ’ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu ’ohjautuslaitteiden’ suorituskyvyn parantamiseksi vähintään 2.A.1.d kohdassa määritellyn tarkkuuden saavuttamiseksi.
2.D.4. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2.A.1.b.3 kohdassa määriteltyjen alajärjestelmien tai laitteiden ’käyttöä’ varten.
2.D.5. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2.A.1.e kohdassa määriteltyjen järjestelmien ’käyttöä’ varten.
2.D.6. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2.A.1.f kohdassa määriteltyjen järjestelmien ’käyttöä’ varten.
Huom.
Jos on annettu asianmukainen, poikkeuksen mahdollistavaa lopullista käyttöä vastaava selvitys, seuraavia 2.D.2 – 2.D.6 kohdassa valvonnanalaiseksi asetettuja ’ohjelmistoja’ voidaan käsitellä luokkaan II kuuluvina:
|
1. |
2.D.2 kohdassa tarkoitetut ’ohjelmistot’, jos ne on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2.A.1.c.2 kohtaa koskevassa huomautuksessa määriteltyjä nestemäistä ajoainetta käyttäviä radankorjausmoottoreita (apogeum) tai asemansäilytysmoottoreita (station keeping) varten, jotka on suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi satelliiteissa; |
|
2. |
2.D.3 kohdassa tarkoitetut ’ohjelmistot’, jos ne on suunniteltu ohjuksiin, joiden ’kantomatka’ on alle 300 km, tai miehitettyihin ilma-aluksiin; |
|
3. |
2.D.4 kohdassa tarkoitetut ’ohjelmistot’, jos ne on erityisesti suunniteltu tai muunnettu ilmakehään palaamaan suunniteltuihin aluksiin, jotka on suunniteltu aseistamattomia hyötykuormia varten; |
|
4. |
2.D.5 kohdassa tarkoitetut ’ohjelmistot’, jos ne on suunniteltu rakettijärjestelmiä varten, joiden ’kantomatka’/’hyötykuorma’ ei ylitä 1.A kohdassa määriteltyjen järjestelmien kapasiteettia; |
|
5. |
2.D.6 kohdassa tarkoitetut ’ohjelmistot’, jos ne on suunniteltu muita kuin 1.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten. |
2.E TEKNOLOGIA
2.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 2.A, 2.B tai 2.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 3 KOHTA
LUOKKA II
3 KOHTA TYÖNTÖVOIMAKOMPONENTIT JA -LAITTEET
3.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
3.A.1. Seuraavat suihkuturbiini- ja ohivirtausmoottorit:
|
a. |
Moottorit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:
Tekn. huom. Kohdassa 3.A.1.a.1 tarkoitettu ’työntövoiman enimmäisarvo’ on valmistajan osoittama enimmäistyöntövoima kyseiselle moottorityypille asentamattomana. Työntövoiman tyyppihyväksyntä siviilikäyttöön on sama tai pienempi kuin valmistajan osoittama enimmäistyöntövoima moottorityypille. |
|
b. |
Moottorit, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten riippumatta työntövoimasta tai ominaispolttoaineen kulutuksesta. |
Huom.
3.A.1 kohdassa määriteltyjä moottoreita voidaan viedä maasta osana miehitettyjä ilma-aluksia tai sellaisissa määrin, jotka ovat asianmukaisia miehitettyjen ilma-alusten varaosia varten.
3.A.2. Patoputki- (ramjet), ahtoputki- (scramjet), pulssisuihku- tai ’yhdistelmätahtimoottorit’, mukaan lukien palonsäätelylaitteet, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
Tekn. huom.
Kohdan 3.A.2 ’yhdistelmätahtimoottorit’ ovat seuraavantyyppisiä kaksi- tai useampitahtisia moottoreita: kaasuturbiinimoottori (suihkuturbiini, turboprop, ohivirtaus ja akseliturbiini), patoputki-, ahtoputki-, pulssisuihku-, PDE-moottori, rakettimoottori (nestemäistä/kiinteää ajoainetta käyttävä ja hybridi).
3.A.3. Rakettimoottorien kotelot ja niiden ’eristys’komponentit ja suuttimet, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
Tekn. huom.
3.A.3 kohdan ’eristystä’ on tarkoitus käyttää rakettimoottorien osissa, so. rungossa, suuttimessa, läpivienneissä ja rungon väliseinissä, ja se käsittää eristäviä tai tulenkestäviä materiaaleja sisältäviä vulkanoidun tai puolivulkanoidun seoskumin levykerroksia. Sitä voidaan käyttää myös rasituksen vaimennustuppeina tai -liuskoina.
Huom.
Kohdassa 3.C.2 on ’eristys’materiaali irtotavarana tai levyinä.
3.A.4. Rakettien vaiheistusmekanismit, irrotusmekanismit ja vaiheiden väliset laitteet, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
Huom.
Ks. myös 11.A.5 kohta.
3.A.5. Nestemäisen, lietemäisen ja geelimäisen ajoaineen (myös hapettimien) ohjausjärjestelmät ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja jotka suunniteltu tai muunnettu toimimaan yli 10 g:n rms ja 20 Hz – 2 kHz:n tärinäolosuhteissa.
Huom.
|
1. |
3.A.5 kohdassa määritellään ainoastaan seuraavat servoventtiilit, pumput ja kaasuturbiinit:
|
|
2. |
3.A.5 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä ja komponentteja voidaan viedä maasta osana satelliitteja. |
3.A.6. Erityisesti suunnitellut komponentit 2.A.1.c.1 ja 20.A.1.b.1 kohdassa määritellyille hybridirakettimoottoreille.
3.A.7. Pallomaiset kuulalaakerit, joiden kaikki määritellyt toleranssit ovat ISO 492:n toleranssiluokan 2 (tai ANSI/ABMA Std 20:n toleranssiluokka ABEC-9:n tai muiden kansallisten standardien) mukaiset tai niitä paremmat ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Sisärenkaan sisähalkaisija on 12–50 mm; |
|
b. |
Ulkorenkaan ulkohalkaisija on 25–100 mm; ja |
|
c. |
Leveys on 10–20 mm. |
3.A.8. Nestemäisen ajoaineen säiliöt, jotka on erityisesti suunniteltu 4.C kohdassa valvonnanalaisiksi asetetuille ajoaineille tai muille nestemäisille ajoaineille, joita käytetään 1.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
3.A.9. ’Turboprop-moottorijärjestelmät’, jotka on erityisesti suunniteltu 1.A.2 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten ja joiden enimmäisteho on yli 10 kW (saavutettu asentamattomana merenpinnan tasolla vakio-olosuhteissa käyttäen ICAO:n standardi-ilmakehää), ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit, lukuun ottamatta hyväksyttyjä siviilimoottoreita.
Tekn. huom.
Sovellettaessa 3.A.9 kohtaa ’turboprop-moottorijärjestelmällä’ on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Akseliturbiinimoottori; ja |
|
b. |
Voimansiirtojärjestelmä voiman siirtämiseksi potkurille. |
3.A.10. Palokammiot ja suuttimet nestemäistä ajoainetta käyttäviä rakettimoottoreita varten, joita voidaan käyttää 2.A.1.c.2 tai 20.A.1.b.2 kohdassa määritellyissä alajärjestelmissä.
3.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
3.B.1. ’Tuotantolaitokset’, jotka on erityisesti suunniteltu 3.A.1, 3.A.2, 3.A.3, 3.A.4, 3.A.5, 3.A.6, 3.A.8, 3.A.9, 3.A.10 tai 3.C kohdassa määriteltyjä laitteita tai materiaaleja varten.
3.B.2. ’Tuotantolaitteet’, jotka on erityisesti suunniteltu 3.A.1, 3.A.2, 3.A.3, 3.A.4, 3.A.5, 3.A.6, 3.A.8, 3.A.9, 3.A.10 tai 3.C kohdassa määriteltyjä laitteita tai materiaaleja varten.
3.B.3. Seuraavat painesorvit ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit, jotka:
|
a. |
Voidaan valmistajan teknisen eritelmän mukaan varustaa numeerisella ohjauksella tai tietokoneohjauksella, silloinkin kun niitä ei ole varustettu sellaisilla yksiköillä toimitettaessa; ja |
|
b. |
Joissa on useampi kuin kaksi akselia, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ääriviivaohjauksessa. |
Huom.
Tämä kohta ei sisällä koneita, joita ei voida käyttää 1.A kohdassa määriteltyjen järjestelmien työntövoimakomponenttien ja -laitteiden (kuten moottorikoteloiden) ’tuotannossa’.
Tekn. huom.
Koneet, joissa yhdistyvät dreijaus- ja painesorvauksen toiminnot, katsotaan tätä kohtaa sovellettaessa painesorveiksi.
3.C MATERIAALIT
3.C.1. ’Sisäpinnanvuoraus’, jota voidaan käyttää rakettimoottorien koteloihin 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä tai joka on erityisesti suunniteltu 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
Tekn. huom.
3.C.1 kohdassa kiinteän ajoaineen ja kotelon tai eristysmateriaalin väliseksi sidokseksi soveltuva ’sisäpinnanvuoraus’ on yleensä nestemäinen polymeeripohjainen, tulenkestävien tai eristysmateriaalien dispersio, esim. hiilitäytteinen HTPB tai muu polymeeri, johon on lisätty kovetusaineita ja joka suihkutetaan tai levitetään kotelon sisäpuolelle.
3.C.2. Irtotavarana toimitettava ’eristys'materiaali’, jota voidaan käyttää rakettimoottorien koteloihin 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä tai joka on erityisesti suunniteltu 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
Tekn. huom.
3.C.2 kohdan ’eristystä’ on tarkoitus käyttää rakettimoottorien osissa, so. rungossa, suuttimessa, läpivienneissä ja rungon väliseinissä, ja se käsittää eristäviä tai tulenkestäviä materiaaleja sisältäviä vulkanoidun tai puolivulkanoidun seoskumin levykerroksia. Sitä voidaan käyttää myös 3.A.3 kohdassa määriteltyinä rasituksen vaimennustuppeina tai -liuskoina.
3.D OHJELMISTOT
3.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 3.B.1 tai 3.B.3 kohdassa määriteltyjen ’tuotantolaitosten’ ja painesorvien ’käyttöä’ varten.
3.D.2. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 3.A.1, 3.A.2, 3.A.4, 3.A.5, 3.A.6 tai 3.A.9 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.
Huom.
|
1. |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 3.A.1 kohdassa määriteltyjen moottoreiden ’käyttöä’ varten, voidaan viedä maasta osana miehitettyjä ilma-aluksia tai niiden vara’ohjelmistoina’. |
|
2. |
’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 3.A.5 kohdassa määriteltyjen ajoaineiden ohjausjärjestelmien ’käyttöä’ varten, voidaan viedä maasta osana satelliitteja tai niiden vara’ohjelmistoina’. |
3.D.3. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 3.A.2, 3.A.3 tai 3.A.4 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’kehittämistä’ varten.
3.E TEKNOLOGIA
3.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 3.A.1, 3.A.2, 3.A.3, 3.A.4, 3.A.5, 3.A.6, 3.A.8, 3.A.9, 3.A.10, 3.B, 3.C tai 3.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 4 KOHTA
4 KOHTA AJOAINEET, KEMIKAALIT JA AJOAINEIDEN TUOTANTO
4.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
Ei ole.
4.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
4.B.1. ’Tuotantolaitteet’ ja erityisesti suunnitellut komponentit niitä varten, 4.C kohdassa määriteltyjen nestemäisten ajoaineiden ja niiden ainesosien ’tuotantoa’, käsittelyä tai vastaanottotestausta varten.
4.B.2. ’Tuotantolaitteet’, muut kuin 4.B.3 kohdassa määritellyt, ja erityisesti suunnitellut komponentit niitä varten, 4.C kohdassa määriteltyjen kiinteiden ajoaineiden ja niiden ainesosien tuotantoa, käsittelyä, sekoittamista, kovettamista, valamista, prässäystä, työstämistä, puristamista tai vastaanottotestausta varten.
4.B.3. Seuraavat laitteet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:
|
a. |
Eräsekoittimet, joiden on pystyttävä sekoittamaan tyhjössä painealueella nollasta 13,326 kPa:iin ja joiden sekoituskammion lämpötilaa voidaan säätää ja joilla on kaikki seuraavista ominaisuuksista:
Huom. 4.B.3.a.2 kohdassa termillä ’sekoitus-/vaivausvarsi’ ei viitata homogenisoijiin tai pyöriviin leikkuuteriin. |
|
b. |
Jatkuvatoimiset sekoittimet, joiden on pystyttävä sekoittamaan tyhjössä painealueella nollasta 13,326 kPa:iin ja joiden sekoituskammion lämpötilaa voidaan säätää ja joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:
|
|
c. |
Neste-energiamyllyt, joita voidaan käyttää 4.C kohdassa määriteltyjen aineiden jauhamiseen tai hienontamiseen; |
|
d. |
Metallijauheen ’tuotantolaitteet’, joita voidaan käyttää 4.C.2.c, 4.C.2.d tai 4.C.2.e kohdassa määriteltyjen pallomaisten, sferoidisten tai hivennettyjen materiaalien ’tuotantoon’ valvotussa ympäristössä. Huom. 4.B.3.d sisältää
|
Huom.
|
1. |
Ainoat eräsekoittimet ja jatkuvatoimiset sekoittimet, joita voidaan käyttää 4.C kohdassa määriteltyjä kiinteitä ajoaineita tai niiden ainesosia varten, ja 4.B kohdassa määritellyt neste-energiamyllyt, ovat ne, jotka määritellään 4.B.3 kohdassa. |
|
2. |
Metallijauheen ’tuotantolaitteiden’ muodot, joita ei määritellä 4.B.3.d kohdassa, on arvioitava 4.B.2 kohdan mukaisesti. |
4.C MATERIAALIT
4.C.1. Kaksiperustaiset komposiitti- ja komposiittimuunnetut ajoaineet.
4.C.2. Seuraavat polttoaineiden ainesosat:
|
a. |
Hydratsiini (CAS 302-01-2) yli 70 %:n pitoisuutena; |
|
b. |
Seuraavat hydratsiinijohdannaiset:
|
|
c. |
Pallomainen tai sferoidinen alumiinijauhe (CAS 7429-90-5), jonka hiukkaskoko on alle 200 × 10– 6 m (200 μm) ja alumiinipitoisuus 97 painoprosenttia tai korkeampi, jos vähintään 10 prosenttia kokonaispainosta muodostuu hiukkasista, joiden halkaisija on alle 63 μm, ISO-standardin 2591-1:1988 tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti; Tekn. huom. Hiukkaskoko 63 μm (ISO R-565) vastaa silmäkokoa 250 (Tyler) tai 230 (ASTM-standardi E-11). |
|
d. |
Jonkin seuraavan metallin metallijauheet: zirkonium (CAS 7440-67-7), beryllium (CAS 7440-41-7), magnesium (CAS 7439-95-4) tai näiden seosten metallijauheet, jos vähintään 90 % kaikista hiukkasista määrän tai painon perusteella koostuu alle 60 μm:n hiukkasista (määritettynä mittaustekniikoilla kuten käyttämällä seulaa, laser-diffraktiota tai optista lukijaa), riippumatta siitä, ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, sferoidisia, hiutaloituja tai jauhettuja, ja jotka sisältävät vähintään 97 painoprosenttia jotakin edellä mainituista metalleista; Huom. Monimuotoisessa hiukkasjakaumassa (esim. eri kokoisista rakeista muodostuvat seokset), jossa yksi tai useampi muodoista on valvonnanalainen, asetetaan valvonnanalaiseksi koko jauheseos. Tekn. huom. Hafniumin (CAS 7440-58-6) luontainen pitoisuus zirkoniumissa (tyypillisesti 2–7 prosenttia) lasketaan zirkoniumin kanssa. |
|
e. |
Boorin (CAS 7440-42-8) tai booriseosten, joiden booripitoisuus on vähintään 85 painoprosenttia, metallijauheet, jos vähintään 90 prosenttia kaikista hiukkasista määrän tai painon perusteella koostuu alle 60 μm:n hiukkasista (määritettynä mittaustekniikoilla kuten käyttämällä seulaa, laser-diffraktiota tai optista lukijaa), riippumatta siitä, ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, sferoidisia, hiutaloituja tai jauhettuja; Huom. Monimuotoisessa hiukkasjakaumassa (esim. eri kokoisista rakeista muodostuvat seokset), jossa yksi tai useampi muodoista on valvonnanalainen, asetetaan valvonnanalaiseksi koko jauheseos. |
|
f. |
Seuraavat materiaalit, joiden energiatiheys on korkea ja joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä:
Huom. 4.C.2.f.2 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi jalostettuja fossiilisia polttoaineita ja kasviperäisiä biopolttoaineita mukaan lukien moottoripolttoaineet, jotka on sertifioitu käytettäväksi siviili-ilmailussa, ellei niitä ole erityisesti suunniteltu 1.A tai 19.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten. |
|
g. |
Seuraavat hydratsiinin korvaavat polttoaineet: 1,2-dimetyyliaminoetyyliatsidi (DMAZ) (CAS 86147-04-8). |
4.C.3. Seuraavat hapettimet/polttoaineet:
Perkloraatit, kloraatit tai kromaatit, jotka on sekoitettu metallijauheisiin tai muihin suurenergisiin polttoaineen osiin.
4.C.4. Seuraavat hapetinten ainesosat:
|
a. |
Seuraavat nestemäistä ajoainetta käyttävissä rakettimoottoreissa käytettävät hapettavat aineet:
Huom. 4.C.4.a.6 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kaasumaisessa muodossa olevaa typpitrifluoridia (NF3) (CAS 7783-54-2), sillä sitä ei voida käyttää ohjussovelluksia varten. Tekn. huom. Typpioksidisekoitukset (MON) ovat typpioksidin (NO) liuoksia dityppitetroksidissa/typpidioksidissa (N2O4/NO2), joita voidaan käyttää ohjusjärjestelmissä. On olemassa joukko koostumuksia, jotka voidaan nimetä lyhenteillä MONi tai MONij, joissa i ja j ovat kokonaislukuja, jotka kuvaavat typpioksidin prosenttiosuutta seoksessa (esim. MON3 sisältää 3 prosenttia typpioksidia, MON25 taas 25 prosenttia typpioksidia. Yläraja on MON40 eli 40 painoprosenttia). |
|
b. |
Seuraavat kiinteää ajoainetta käyttävissä rakettimoottoreissa käytettävät hapettavat aineet:
|
4.C.5. Seuraavat polymeeriset aineet:
|
a. |
Karboksipäätteinen polybutadieeni (mukaan lukien karboksyylipäätteinen polybutadieeni) (CTPB); |
|
b. |
Hydroksipäätteinen polybutadieeni (mukaan lukien hydroksyylipäätteinen polybutadieeni) (HTPB); |
|
c. |
Glysidyyliatsidipolymeeri (GAP); |
|
d. |
Polybutadieeni-akryylihappo (PBAA); |
|
e. |
Polybutadieeni-akryylihappo-akryylinitriili (PBAN); |
|
f. |
Polytetrahydrofuraanipolyetyleeniglykoli (TPEG); |
|
g. |
Polyglysidyylinitraatti (PGN tai poly-GLYN) (CAS 27814-48-8). |
Tekn. huom.
Polytetrahydrofuraanipolyetyleeniglykoli (TPEG) on poly-1,4-butaanidiolin (CAS 110-63-4) ja polyetyleeniglykolin (PEG) (CAS 25322-68-3) blokkikopolymeeri.
4.C.6. Seuraavat muut ajoaineiden lisä- ja apuaineet:
|
a. |
Seuraavat sideaineet:
Huom. 4.C.6.a.5 kohta sisältää seuraavat:
|
|
b. |
Seuraavat kovettavat reaktiokatalyytit: Trifenyylivismutti (TPB) (CAS 603-33-8); |
|
c. |
Seuraavat palamisnopeuden muuttajat:
|
|
d. |
Seuraavat esterit ja pehmitteet:
|
|
e. |
Seuraavat stabilaattorit:
|
4.D OHJELMISTOT
4.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sellaisten 4.B kohdassa määriteltyjen laitteiden toimintaa tai ylläpitoa varten, jotka on tarkoitettu 4.C kohdassa määriteltyjen materiaalien ’tuotantoon’ ja käsittelyyn.
4.E TEKNOLOGIA
4.E.1 Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 4.B ja 4.C kohdassa määriteltyjen laitteiden tai materiaalien ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 5 KOHTA
(VARATTU MYÖHEMPÄÄN KÄYTTÖÖN)
LUOKKA II; 6 KOHTA
6 KOHTA RAKENTEELLISTEN KOMPOSIITTIEN TUOTANTO, PYROLYYTTINEN PINNOITUS JA PURISTUS JA RAKENNEMATERIAALIT
6.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
6.A.1. Komposiittirakenteet, -laminaatit ja niistä tehdyt valmisteet, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäviksi 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja 2.A tai 20.A kohdassa määritellyissä alajärjestelmissä.
6.A.2. Toistokyllästetyt pyrolisoidut (esim. hiili-hiili) komponentit, joilla on kaikki seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
ne on suunniteltu rakettijärjestelmiä varten; ja |
|
b. |
niitä voidaan käyttää 1.A tai 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä. |
6.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
6.B.1. Seuraavat rakenteellisten komposiittien, kuitujen, prepregien tai preformien ’tuotanto’laitteet, joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja varusteet:
|
a. |
Filamenttikuidun kelauskoneet tai kuidunasettelukoneet, joissa kuidun asemointi-, käärintä- ja kelausliikkeet voidaan koordinoida ja ohjelmoida kolmen tai useamman akselin suhteen ja jotka on suunniteltu valmistamaan komposiittirakenteita tai -laminaatteja kuitu- tai säiemateriaaleista, sekä koordinoinnin ja ohjelmoinnin ohjaukset; |
|
b. |
Nauhapäällystyskoneet, joissa nauhan tai levyn asettelu- ja asemointiliikkeet voidaan koordinoida ja ohjelmoida kahden tai useamman akselin suhteen ja jotka on suunniteltu komposiittisten ilma-alusten ja ohjusten runkorakenteiden valmistusta varten; |
|
c. |
Komposiittirakenteiden valmistukseen tarkoitetut monisuuntaiset ja monidimensioiset kutoma- tai punontakoneet kuitujen kudontaa, punontaa tai palmikointia varten sekä näiden koneiden adapterit ja muunnossarjat; Huom. 6.B.1.c kohta ei aseta valvonnanalaiseksi tekstiilikoneita, joita ei ole muunnettu ilmoitettuja loppukäyttöjä varten. |
|
d. |
Seuraavat kuitu- tai säiemateriaalien tuotantoa varten suunnitellut tai muunnetut laitteet:
|
|
e. |
Laitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu kuitujen erityispintakäsittelyä varten tai prepregien ja preformien tuottamista varten, mukaan lukien valssaimet, venytyslaitteet, päällystyslaitteet, leikkurit ja meistimuotit. |
Huom.
Esimerkkejä 6.B.1 kohdassa määriteltyjen koneiden komponenteista ja varusteista ovat muotit, tuurnat, suukappaleet, kiinnittimet ja työkalut komposiittirakenteiden, -laminaattien ja niiden valmisteiden preformien puristamista, kovettamista, valamista, sintraamista tai liittämistä varten.
6.B.2. 6.E.3 kohdassa tarkoitettuja prosesseja varten erityisesti suunnitellut suuttimet.
6.B.3. Isostaattiset puristimet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Maksimitoimintapaine on vähintään 69 MPa; |
|
b. |
Ne on suunniteltu saavuttamaan ja säilyttämään 600 °C:n säädettävä lämpötila tai tätä korkeampi lämpötila; ja |
|
c. |
Niiden kammion sisähalkaisija on 254 mm tai suurempi. |
6.B.4. Uunit kemiallista kaasufaasipinnoitusta varten, jotka on suunniteltu tai muunnettu hiilikomposiittien tiivistämiseen.
6.B.5. Prosessinohjaus- ja muut laitteet, muut kuin 6.B.3 tai 6.B.4 kohdassa määritellyt, jotka on suunniteltu tai muunnettu rakettien suuttimien ja ilmakehään palaamaan suunniteltujen alusten kärkikartioiden komposiittirakenteiden tiivistämällä tai pyrolysoimalla tapahtuvaa valmistusta varten.
6.C MATERIAALIT
6.C.1. 6.A.1 kohdassa määriteltyjä tuotteita varten tarkoitetut hartsikyllästetyt kuituprepregit ja metallipinnoitetut kuitupreformit, jotka on valmistettu joko orgaanisesta tai metallimatriisista käyttäen kuitu- tai säievahvisteita, joiden ominaisvetomurtolujuus on suurempi kuin 7,62 × 104 m ja ominaiskimmomoduuli suurempi kuin 3,18 × 106 m.
Huom.
Ainoat hartsikyllästetyt kuituprepregit, jotka on määritelty 6.C.1 kohdassa, ovat ne, joissa käytetään hartseja, joiden lasittumislämpötila (Tg) kovettamisen jälkeen ylittää 145 °C, ASTM-standardin D4065 tai vastaavien kansallisten standardien mukaan määriteltynä.
Tekn. huom.
|
1. |
6.C.1 kohdassa ’ominaisvetomurtolujuus’ on lopullinen vetomurtolujuus N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna (296 ± 2)K:n ((23 ± 2) °C:n) lämpötilassa sekä (50 ± 5) %:n suhteellisessa kosteudessa. |
|
2. |
6.C.1 kohdassa ’ominaiskimmomoduuli’ on Youngin moduuli N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna (296 ± 2)K:n ((23 ± 2) °C:n) lämpötilassa sekä (50 ± 5) %:n suhteellisessa kosteudessa. |
6.C.2. Toistokyllästetyt pyrolisoidut (esim. hiili-hiili) materiaalit, joilla on kaikki seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
ne on suunniteltu rakettijärjestelmiä varten; ja |
|
b. |
niitä voidaan käyttää 1.A tai 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä. |
6.C.3. Hienorakeiset grafiitit, joiden kappaletiheys on vähintään 1,72 g/cc, 15 °C:n lämpötilassa mitattuna, ja joiden raekoko on 100 × 10– 6 m (100 μm) tai vähemmän ja joita voidaan käyttää rakettien suuttimissa ja ilmakehään palaamaan suunniteltujen alusten kärkikartioissa ja jotka voidaan työstää joksikin seuraavista tuotteista:
|
a. |
Sylinterit, joiden halkaisija on vähintään 120 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm; |
|
b. |
Putket, joiden sisähalkaisija on vähintään 65 mm ja joiden seinämäpaksuus on vähintään 25 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm; tai |
|
c. |
Lohkot, joiden koko on vähintään 120 mm × 120 mm × 50 mm. |
6.C.4. Pyrolyyttiset tai kuituvahvisteiset grafiitit, joita voidaan käyttää rakettien suuttimissa ja ilmakehään palaamaan suunniteltujen alusten kärkikartioissa 1.A tai 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
6.C.5. Keraamiset komposiittimateriaalit (dielektrisyysvakio pienempi kuin 6 taajuusalueilla 100 MHz – 100 GHz), joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä käytettävissä ohjusten tutka-antennien suojakuvuissa.
6.C.6. Seuraavat piikarbidimateriaalit:
|
a. |
Kokonaisina työstettävät piikarbidivahvisteiset polttamattomat keraamit, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä käytettävissä kärkikartioissa; |
|
b. |
Piikarbidivahvisteiset keraamiset komposiitit, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä käytettävissä kärkikartioissa, ilmakehään palaamaan suunnitelluissa aluksissa ja suuttimen virtauksen ohjaimissa. |
6.C.7. Seuraavat 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä käytettävien ohjuskomponenttien valmistukseen tarkoitetut materiaalit:
|
a. |
Volframi ja volframiseokset, jotka ovat hiukkasmuodossa ja joiden volframipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia ja hiukkaskoko enintään 50 × 10– 6 m (50 μm); |
|
b. |
Molybdeeni ja molybdeeniseokset, jotka ovat hiukkasmuodossa ja joiden molybdeenipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia ja hiukkaskoko enintään 50 × 10– 6 m (50 μm); |
|
c. |
Kiinteässä muodossa olevat volframimateriaalit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
6.C.8. Maraging-teräkset, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Niiden vetomurtolujuus mitattuna 20 °C:ssa on vähintään:
|
|
b. |
Ne ovat jossakin seuraavista muodoista:
|
Tekn. huom.
Maraging-teräkset ovat rautaseoksia:
|
a. |
Niille on yleensä tunnusomaista korkea nikkelipitoisuus, hyvin alhainen hiilipitoisuus sekä seostusaineiden tai erkautusten käyttö seoksen lujittumisen ja vanhenemis-karkenemisen aikaansaamiseksi; ja |
|
b. |
Niille tehdään lämpökäsittelysyklejä, joilla helpotetaan martensiittista muuntoprosessia (liuotushehkutusvaiheessa) ja myöhemmin vanhenemis-karkaisua (erkautuskarkaisuvaiheessa). |
6.C.9. Titaanistabiloitu ruostumaton dupleksiteräs (Ti-DSS), jota voidaan käyttää 1.A tai 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
Ne ovat jossakin seuraavista muodoista:
|
6.D OHJELMISTOT
6.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 6.B.1 kohdassa määriteltyjen laitteiden toimintaa tai ylläpitoa varten.
6.D.2. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 6.B.3, 6.B.4 tai 6.B.5 kohdassa määriteltyjä laitteita varten.
6.E TEKNOLOGIA
6.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 6.A, 6.B, 6.C tai 6.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
6.E.2. ’Tekniset tiedot’ (mukaan lukien käsittelyä koskevat vaatimukset) ja menettelyt, joiden avulla säädetään lämpötilaa, painetta tai kaasukoostumusta auto- tai hydroklaaveissa silloin kun niitä käytetään sellaisten komposiittien tai osittain käsiteltyjen komposiittien valmistukseen, joita voidaan käyttää 6.A tai 6.C kohdassa määriteltyjä laitteita tai materiaaleja varten.
6.E.3. ’Teknologia’, jolla tuotetaan pyrolyysimenetelmällä muodostuvia aineita muotille, tuurnalle tai muulle substraatille välituotekaasuista, jotka hajoavat 1 300–2 900 °C:n lämpötila-alueella ja 130 Pa:n (1 mm Hg) – 20 kPa:n (150 mm Hg) paineessa, mukaan lukien ’teknologia’ välituotekaasujen seostamiseksi, virtausnopeudet ja prosessiohjauksen ajoitukset sekä parametrit.
LUOKKA II; 7 KOHTA
(VARATTU MYÖHEMPÄÄN KÄYTTÖÖN)
LUOKKA II; 8 KOHTA
(VARATTU MYÖHEMPÄÄN KÄYTTÖÖN)
LUOKKA II; 9 KOHTA
9 KOHTA INSTRUMENTIT, NAVIGOINTI JA SUUNTIMA
9.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
9.A.1. Integroidut lentoinstrumenttijärjestelmät, jotka sisältävät 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten suunniteltuja tai muunnettuja hyrrävakauttajia tai automaattiohjauslaitteita, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.
9.A.2. Hyrrä-tähtikompassit ja muut laitteet, joiden avulla määritetään asema tai suunta automaattisesti taivaankappaleita tai satelliitteja seuraamalla, sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.
9.A.3. Lineaariset kiihtyvyysmittarit, jotka on suunniteltu käytettäviksi inertiasuunnistusjärjestelmissä tai kaikentyyppisissä ohjausjärjestelmissä, joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:
|
a. |
’Mittakertoimen’’toistuvuus’ on vähemmän (parempi) kuin 1 250 ppm; ja |
|
b. |
’Biasin’’toistuvuus’ on vähemmän (parempi) kuin 1 250 μg. |
Huom.
9.A.3 kohdassa ei aseteta valvonnanalaisiksi kiihtyvyysmittareita, jotka on erityisesti suunniteltu ja kehitetty MWD-antureiksi (Measurement While Drilling), joita käytetään porausreikien huoltotoiminnassa.
Tekn. huom.
|
1. |
’Biasilla’ tarkoitetaan ulostulon arvoa kiihtyvyysmittarissa, kun siihen ei kohdistu mitään kiihtyvyyttä. |
|
2. |
’Mittakertoimella’ tarkoitetaan ulostulon muutoksen suhdetta syötteen muutokseen nähden. |
|
3. |
’Biasin’ ja ’mittakertoimen’ mittauksella tarkoitetaan yhden sigman standardipoikkeamaa suhteessa kiinteään kalibrointiin yhden vuoden aikana. |
|
4. |
’Toistuvuus’ määritellään inertia-anturien terminologiaa koskevan IEEE-standardin 528-2001 määritelmäosuudessa, joka on 2.214 kohdassa ’toistuvuus’ (gyroskoopit, kiihtyvyysmittarit) seuraavasti: ’Saman muuttujan samoissa toimintaolosuhteissa suoritettujen toistettujen mittausten läheisyyttä toisiinsa, kun mittausten välissä tapahtuu muutoksia olosuhteissa tai muissa kuin toimintajaksoissa.’ |
9.A.4. Kaikentyyppiset gyroskoopit, joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja joiden nimellis’ryömintänopeuden’’stabiilisuus’ on vähemmän kuin 0,5° (1 sigma tai rms) tunnissa 1 g:n olosuhteissa, sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.
Tekn. huom.
|
1. |
’Ryömintänopeus’ määritellään gyroskoopin ulostulon komponentiksi, joka toimii sisääntulon pyörimisestä erillään ja joka ilmaistaan kulmapoikkeamana. (IEEE-standardi 528-2001, 2.56 kohta.) |
|
2. |
’Stabiilisuus’ määritellään parametriksi, jolla mitataan tietyn mekanismin tai suorituskertoimen kykyä säilyä muuttumattomana, kun sitä pidetään jatkuvasti altistettuna kiinteisiin käyttöolosuhteisiin. (Tämä määritelmä ei koske dynaamista tai jarrutusstabiilisuutta). (IEEE-standardi 528-2001, 2.247 kohta.) |
9.A.5. Kaikentyyppiset kiihtyvyysmittarit tai gyroskoopit, jotka on suunniteltu käytettäviksi kaikentyyppisissä inertiasuunnistusjärjestelmissä tai ohjausjärjestelmissä ja jotka on tarkoitettu toimimaan yli 100 g:n kiihtyvyystasolla, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.
Huom.
9.A.5 ei sisällä kiihtyvyysmittareita, jotka on suunniteltu mittaamaan tärinää tai iskuja.
9.A.6. Inertia- tai muut laitteet, joissa käytetään 9.A.3 tai 9.A.5 kohdassa määriteltyjä kiihtyvyysmittareita tai 9.A.4 tai 9.A.5 kohdassa määriteltyjä gyroskooppeja, sekä järjestelmät, joihin sisältyy sellaisia laitteita, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.
9.A.7. ’Integroidut navigointijärjestelmät’, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten ja joilla pystytään saamaan aikaan navigaatiotarkkuus, jossa yhtäläisen todennäköisyyden ympyrä (CEP) on 200 metriä tai vähemmän.
Tekn. huom.
’Integroituun navigointijärjestelmään’ sisältyvät tavallisesti kaikki seuraavat komponentit:
|
a. |
Inertiamittauslaite (esim. asento- ja suuntaviitejärjestelmä, inertiaviiteyksikkö tai inertianavigointijärjestelmä); |
|
b. |
Yksi tai useampia ulkoisia antureita, joita käytetään aseman ja/tai nopeuden päivitykseen joko määräajoin tai jatkuvasti lennon aikana (esim. satelliittinavigointivastaanotin, tutkan korkeusmittari ja/tai Doppler-tutka); ja |
|
c. |
Integrointilaitteistot ja -ohjelmistot. |
|
Huom. |
Integrointi’ohjelmistojen’ osalta ks. 9.D.4 kohta. |
9.A.8. Kolmiakseliset suunta-anturit, joilla on kaikki seuraavista ominaisuuksista, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:
|
a. |
sisäinen kallistumankorjaus pituus- (± 90 astetta) ja poikittaisakselin (± 180 astetta) ympäri; |
|
b. |
pystyy atsimuuttitarkkuuteen, joka on parempi (vähemmän) kuin 0,5 astetta rms ± 80 asteen leveydellä paikalliseen magneettikenttään nähden; ja |
|
c. |
jotka on suunniteltu tai muunnettu sisällytettäviksi lennonohjaus- ja navigaatiojärjestelmiin. |
Huom.
9.A.8 kohdassa mainittuihin lennonohjaus- ja navigointijärjestelmiin kuuluvat gyrovakaimet, automaattiohjauslaitteet ja inertianavigointijärjestelmät.
9.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
9.B.1. ’Tuotantolaitteet’ ja muut kuin 9.B.2 kohdassa määritellyt muut testaus-, kalibrointi- ja linjauslaitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi 9.A kohdassa määriteltyjen laitteiden kanssa.
Huom.
9.B.1 kohdassa määriteltyihin laitteisiin kuuluvat seuraavat:
|
a. |
Lasergyroskooppien osalta seuraavat peilien luokitukseen käytetyt laitteet, joiden mittaustarkkuus on seuraavassa ilmoitettu tai parempi:
|
|
b. |
Muiden inertialaitteiden osalta:
|
9.B.2. Laitteet seuraavasti:
|
a. |
Tasapainotuskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
9.B.2.a kohdassa määriteltyjen koneiden kanssa käytettäväksi suunnitellut tai muunnetut ilmaisinpäät (käytetään toisinaan nimitystä tasapainotuslaitteisto); |
|
c. |
Liikesimulaattorit tai pyörityspöydät (laitteet, jotka pystyvät simuloimaan liikettä), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
d. |
Asemointipöydät (laitteet, jotka pystyvät täsmälliseen pyöröasemointiin minkä tahansa akselin osalta), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
e. |
Lingot, joilla voidaan saavuttaa yli 100 g:n kiihdytys ja jotka on suunniteltu tai muunnettu niin, että niihin sisältyvät liukurenkaat tai integroidut kosketuksettomat laitteet, joilla voidaan välittää sähkötehoa, signaalitietoa tai molempia. |
Huom.
|
1. |
Ainoat 9. kohdassa määritellyt tasapainotuskoneet, ilmaisinpäät, liikesimulaattorit, pyörityspöydät, asemointipöydät ja lingot ovat 9.B.2 kohdassa määritellyt. |
|
2. |
9.B.2.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi hammashoitolaitteita tai muita lääkinnällisiä laitteita varten suunniteltuja tai muunnettuja tasapainotuskoneita. |
|
3. |
9.B.2.c ja 9.B.2.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi työstökoneita tai lääkinnällisiä laitteita varten suunniteltuja tai muunnettuja pyöröpöytiä. |
|
4. |
Pyörityspöydät, joita ei aseteta valvonnanalaiseksi 9.B.2.c kohdassa ja joilla on asemointipöydän ominaisuudet, arvioidaan 9.B.2.d kohdan mukaisesti. |
|
5. |
Laitteet, joilla on 9.B.2.d kohdassa määritellyt ominaisuudet ja joilla on myös 9.B.2.c kohdan ominaisuudet, kohdellaan kuten 9.B.2.c kohdassa määriteltyjä laitteita. |
|
6. |
9.B.2.c kohtaa sovelletaan riippumatta siitä, onko vientiajankohtana asennettuna liukurenkaita tai integroituja kosketuksettomia laitteita. |
|
7. |
9.B.2.e kohtaa sovelletaan riippumatta siitä, onko vientiajankohtana asennettuna liukurenkaita tai integroituja kosketuksettomia laitteita. |
9.C MATERIAALIT
Ei ole.
9.D OHJELMISTOT
9.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 9.A tai 9.B kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.
9.D.2. Integrointi’ohjelmistot’ 9.A.1 kohdassa määriteltyjä laitteita varten.
9.D.3. Integrointi’ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu 9.A.6 kohdassa määriteltyjä laitteita varten.
9.D.4. Integrointi’ohjelmistot’, jotka on suunniteltu tai muunnettu 9.A.7 kohdassa määriteltyjä ’integroituja navigointijärjestelmiä’ varten.
Huom.
Integrointi’ohjelmistojen’ tavallisissa muodoissa käytetään Kalman-filtteriä.
9.E TEKNOLOGIA
9.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 9.A, 9.B tai 9.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
Huom.
9.A tai 9.D kohdassa määriteltyjä laitteita tai ’ohjelmistoja’ voidaan viedä maasta osana miehitettyjä ilma-aluksia, satelliitteja, maalla liikkuvia ajoneuvoja, merialuksia, sukellusaluksia tai geofysikaalisia tutkimuslaitteita tai sellaisissa määrin, jotka ovat asianmukaisia näiden sovellusten varaosia varten.
LUOKKA II; 10 KOHTA
10 KOHTA LENNONOHJAUS
10.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
10.A.1. Hydrauliset, mekaaniset, sähköoptiset tai sähkömekaaniset, mukaan lukien fly-by-wire-tyyppiset lennonohjausjärjestelmät, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
10.A.2. Lentoasennon säätölaitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
10.A.3. Lennonohjauksen servoventtiilit, jotka on suunniteltu tai muunnettu 10.A.1 tai 10.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten ja suunniteltu tai muunnettu toimimaan ympäristössä, jossa värähtely on yli 10 g rms taajuusalueella 20 Hz – 2 kHz.
Huom.
10.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä, laitteita tai venttiilejä voidaan viedä maasta osana miehitettyjä ilma-aluksia tai satelliitteja tai sellaisissa määrin, jotka ovat asianmukaisia miehitettyjen ilma-alusten varaosia varten.
10.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
10.B.1. 10.A kohdassa määriteltyjä laitteita varten erityisesti suunnitellut testaus-, kalibrointi- tai linjauslaitteet.
10.C MATERIAALIT
Ei ole.
10.D OHJELMISTOT
10.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 10.A tai 10.B kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.
Huom.
10.D.1 kohdassa määriteltyjä ’ohjelmistoja’ voidaan viedä maasta osana miehitettyjä ilma-aluksia tai satelliitteja tai sellaisissa määrin, jotka ovat asianmukaisia miehitettyjen ilma-alusten varaosia varten.
10.E TEKNOLOGIA
10.E.1. Suunnittelu’teknologia’, joka on tarkoitettu ilma-aluksen rungon, työntövoimajärjestelmän ja nostovoimaa tuottavien ohjainpintojen integrointiin ja joka on suunniteltu tai muunnettu 1.A tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten aerodynaamisen suorituskyvyn parantamiseksi miehittämättömän ilma-aluksen koko lennon ajan.
10.E.2. Suunnittelu’teknologia’ lennon ohjaus-, ohjautus- ja työntövoimatietojen integrointiin lennonhallintajärjestelmäksi, joka on suunniteltu tai muunnettu 1.A tai 19.A.1 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten rakettijärjestelmän lentoradan optimoimiseksi.
10.E.3. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 10.A, 10.B tai 10.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 11 KOHTA
11 KOHTA AVIONIIKKA
11.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
11.A.1. Tutka- ja lasertutkajärjestelmät, mukaan lukien korkeusmittarit, jotka on suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
Tekn. huom.
Lasertutkajärjestelmät käsittävät erikoistuneet välitys-, skannaus-, vastaanotto- ja signaalinkäsittelytekniikat laserien käyttämiseksi kaikuluotauksessa, suuntimisessa ja kohteiden erottelussa sijainnin, kulmanopeuden ja rungon heijastukseen perustuvien ominaisuuksien perusteella.
11.A.2. Passiiviset anturit, joiden avulla määritellään suuntima tiettyihin sähkömagneettisiin lähteisiin (suuntimalaitteet) tai maaston ominaisuuksiin ja jotka on suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
11.A.3. Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS, esim. GPS, GLONASS tai Galileo) vastaanottolaitteet, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista, ja erityisesti suunnitellut komponentit niitä varten:
|
a. |
Ne on suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä; tai |
|
b. |
Ne on suunniteltu tai muunnettu lentosovelluksia varten ja niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:
|
Huom.
11.A.3.b.2 ja 11.A.3.b.3 kohdassa ei aseteta valvonnanalaisiksi laitteita, jotka on suunniteltu kaupallisia, siviilikäyttöön tarkoitettuja tai ihmishengen turvaavia (esim. tietojen eheys, lentoturvallisuus) GNSS-palveluja varten.
11.A.4. Elektroniset kokoonpanot ja komponentit, jotka on suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi 1.A tai 19.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja jotka on suunniteltu erityisesti sotilaskäyttöön ja toimimaan yli 125 °C:n lämpötiloissa.
Huom.
|
1. |
11.A kohdassa määriteltyihin laitteisiin kuuluvat seuraavat:
|
|
2. |
11.A kohdassa määriteltyjä ohjelmistoja voidaan viedä maasta osana miehitettyjä ilma-aluksia tai satelliitteja tai sellaisissa määrin, jotka ovat asianmukaisia miehitettyjen ilma-alusten varaosia varten. |
11.A.5. Sähköiset yhdys- ja vaiheiden väliset liittimet, jotka on erityisesti suunniteltu 1.A.1 tai 19.A.1 kohdassa määriteltyihin järjestelmiin.
Tekn. huom.
11.A.5 kohdassa tarkoitettuihin vaiheiden välisiin liittimiin kuuluvat myös sähköiset liittimet, jotka asennetaan 1.A.1 tai 19.A.1 kohdassa määriteltyjen järjestelmien ja niiden ’hyötykuorman’ välille.
11.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
Ei ole.
11.C MATERIAALIT
Ei ole.
11.D OHJELMISTOT
11.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 11.A.1, 11.A.2 tai 11.A.4 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.
11.D.2. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 11.A.3 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.
11.E TEKNOLOGIA
11.E.1. Suunnittelu’teknologia’ ilmailuelektroniikan ja sähköisten alajärjestelmien suojaamiseksi ulkoisista lähteistä aiheutuvaa sähkömagneettisen pulssin (EMP = Electro Magnetic Pulse) sekä sähkömagneettisen häiriön (EMI = Electro Magnetic Interference) uhkaa vastaan:
|
a. |
Suunnittelu’teknologia’ suojausjärjestelmiä varten; |
|
b. |
Suunnittelu’teknologia’ vahvennettujen sähköisten piirien ja alajärjestelmien konfigurointia varten; |
|
c. |
Suunnittelu’teknologia’ edellä olevien vahvennuskriteerien määrittelyä varten. |
11.E.2. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 11.A tai 11.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 12 KOHTA
12 KOHTA LAUKAISUAPULAITTEET
12.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
12.A.1. Kojeet ja laitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjen järjestelmien käsittelyä, hallintaa, aktivointia tai laukaisua varten.
12.A.2. Alukset, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A, kohdassa määriteltyjen järjestelmien kuljetusta, käsittelyä, hallintaa, aktivointia tai laukaisua varten.
12.A.3. Gravimetrit tai painovoimagradiometrit, jotka on suunniteltu tai muunnettu ilmassa tai merellä tapahtuvaa käyttöä varten ja joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä, ja erityisesti suunnitellut komponentit niitä varten:
|
a. |
Gravimetrit, joissa on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
|
b. |
Painovoimagradiometrit. |
12.A.4. Kaukomittaus- tai kaukohallintalaitteet, mukaan lukien maalaitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 määriteltyjä järjestelmiä varten.
Huom.
|
1. |
12.A.4 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka on suunniteltu tai muunnettu miehitettyjä ilma-aluksia tai satelliitteja varten. |
|
2. |
12.A.4 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi maassa sijaitsevia laitteita, jotka on suunniteltu tai muunnettu maa- tai merisovelluksia varten. |
|
3. |
12.A.4 kohdassa ei aseteta valvonnanalaisiksi laitteita, jotka on suunniteltu kaupallisia, siviilikäyttöön tarkoitettuja tai ihmishengen turvaavia (esim. tietojen eheys, lentoturvallisuus) GNSS-palveluja varten. |
12.A.5. Seuraavat tarkkuusseurantajärjestelmät, joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä seuraavasti:
|
a. |
Seurantajärjestelmät, jotka käyttävät koodin kääntäjää, joka on asennettu rakettiin tai miehittämättömään ilma-alukseen, yhdessä maanpinnalla tai ilmassa olevien vertailupisteiden tai navigointisatelliittijärjestelmien kanssa tosiaikaiseen lentosijainnin ja -nopeuden mittausten suorittamiseen; |
|
b. |
Instrumenttietäisyystutkat, mukaan lukien niihin liittyvät optiset/infrapunaseurantalaitteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
12.A.6. Lämpöakut, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
Huom.
12.A.6 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi lämpöakkuja, jotka on erityisesti suunniteltu rakettijärjestelmiä tai miehittämättömiä ilma-aluksia varten, joiden ’kantomatka’ ei ole vähintään 300 km.
Tekn. huom.
Lämpöakut ovat kertakäyttöisiä akkuja, jotka sisältävät elektrolyyttinä kiinteän johtamattoman epäorgaanisen suolan. Nämä akut sisältävät pyrolyyttisen materiaalin, joka sytytettynä sulattaa elektrolyytin ja aktivoi akun.
12.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
Ei ole.
12.C MATERIAALIT
Ei ole.
12.D OHJELMISTOT
12.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 12.A.1 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.
12.D.2. ’Ohjelmistot’, jotka lennon jälkeen prosessoivat nauhoitettua tietoa ja jotka mahdollistavat lentolaitteen aseman määrityksen sen koko lentoradalla ja jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
12.D.3. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 12.A.4 tai 12.A.5 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten ja joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
12.E TEKNOLOGIA
12.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 12.A tai 12.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 13 KOHTA
13 KOHTA TIETOKONEET
13.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
13.A.1. Analogiset tai digitaaliset tietokoneet tai digitaaliset differentiaalianalysaattorit, jotka on suunniteltu tai muunnettu 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä käytettäviksi ja joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Mitoitettu toimimaan jatkuvasti ympäröivässä lämpötilassa alle – 45 °C:sta yli + 55 °C:seen; tai |
|
b. |
Suunniteltu kovaan käyttöön tai ’säteilyä kestäviksi’. |
13.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
Ei ole.
13.C MATERIAALIT
Ei ole.
13.D OHJELMISTOT
Ei ole.
13.E TEKNOLOGIA
13.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 13.A kohdassa määriteltyjen laitteiden ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
Huom.
13 kohdassa määriteltyjä laitteita voidaan viedä maasta osana miehitettyjä ilma-aluksia tai satelliitteja tai sellaisissa määrin, jotka ovat asianmukaisia miehitettyjen ilma-alusten varaosia varten.
LUOKKA II; 14 KOHTA
14 KOHTA ANALOGIADIGITAALIMUUNTIMET
14.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
14.A.1. Analogia-digitaalimuuntimet, joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä ja joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:
|
a. |
Ne on suunniteltu vastaamaan sotilasspesifikaatioiden kovaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden vaatimuksia; tai |
|
b. |
Ne on suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöä varten ja ne ovat jonkin seuraavan tyyppisiä:
|
14.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
Ei ole.
14.C MATERIAALIT
Ei ole.
14.D OHJELMISTOT
Ei ole.
14.E TEKNOLOGIA
14.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 14.A kohdassa määriteltyjen laitteiden ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 15 KOHTA
15 KOHTA TESTAUSTILAT JA -LAITTEET
15.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
Ei ole.
15.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
15.B.1. Tärinän testauslaitteet, joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä tai 2.A tai 20.A kohdassa määritellyissä alajärjestelmissä, ja niiden komponentit seuraavasti:
|
a. |
Tärinäntestausjärjestelmät, joissa käytetään takaisinkytkentä- tai suljetun silmukan tekniikkaa ja joissa on digitaalinen ohjain, jolla koejärjestelmää voidaan tärisyttää 10 g:n rms tai suuremmalla kiihdytysarvolla 20 Hz – 2 kHz:n taajuusalueella ja tuottaa samalla 50 kN:n tai sitä suurempia voimia ’paljaalla alustalla’ mitattuna; |
|
b. |
Digitaaliset ohjaimet, joissa on erityisesti suunnitellut tärinäntestaus’ohjelmistot’, joiden ’tosiaikainen ohjauskaistanleveys’ on suurempi kuin 5 kHz ja jotka on suunniteltu 15.B.1.a kohdassa mainittujen tärinäntestausjärjestelmien käyttöä varten; Tekn. huom. ’Tosiaikaisella ohjauskaistanleveydellä’ tarkoitetaan suurinta nopeutta, jolla ohjain pystyy suorittamaan näytteenoton, tiedonkäsittelyn ja ohjaussignaalien lähettämisen täysiä kierroksia. |
|
c. |
Täristimet (täristinyksiköt), vahvistimien kanssa tai ilman, joilla voidaan tuottaa 50 kN:n tai suurempi tärinävoima ’paljaalla alustalla’ mitattuna ja joita voidaan käyttää 15.B.1.a kohdassa mainituissa tärinäntestausjärjestelmissä; |
|
d. |
Koekappaleen kannatinrakenteet ja elektroniset yksiköt, jotka on suunniteltu yhdistämään useita erillisiä täristinyksiköitä täydelliseksi täristinjärjestelmäksi, joka pystyy tuottamaan 50 kN:n tai suuremman yhdistetyn tehollisen voiman ’paljaalla alustalla’ mitattuna, ja joita voidaan käyttää 15.B.1.a kohdassa mainituissa tärinäntestausjärjestelmissä. Tekn. huom. Tärinäntestausjärjestelmät, joissa on digitaalinen ohjain, ovat sellaisia järjestelmiä, joiden toimintoja säädellään automaattisesti, joko osittain tai kokonaan, tallennetuilla ja digitaalisesti koodatuilla sähköisillä signaaleilla. |
15.B.2. Mach 0,9 tai suuremmille nopeuksille tarkoitetut ’aerodynaamiset testauslaitokset’, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä tai 2.A tai 20.A kohdassa määriteltyjä alajärjestelmiä varten.
Huom.
15.B.2 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi enintään Mach 3 nopeuksille tarkoitettuja tuulitunneleita, joiden ’testauslohkon poikkileikkauksen koko’ on enintään 250 mm.
Tekn. huom.
|
1. |
’Aerodynaamisiin testauslaitoksiin’ kuuluvat tuulitunnelit ja paineiskutunnelit, joissa tutkitaan ilmavirtausta. |
|
2. |
’Testauslohkon poikkileikkauksen koko’ tarkoittaa ympyrän halkaisijaa, neliön sivua tai suorakaiteen pisintä sivua tai ellipsin pääakselia ’testauslohkon poikkileikkauksen’ laajimmalta kohdalta mitattuna. ’Testauslohkon poikkileikkaus’ on virtaussuuntaan nähden kohtisuorassa oleva lohko. |
15.B.3. Testauspenkit ja testaustelineet, joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 ja 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä tai 2.A tai 20.A kohdassa määriteltyjä alajärjestelmiä varten ja joilla voidaan käsitellä kiinteää tai nestemäistä ajoainetta käyttäviä raketteja tai rakettimoottoreita, joilla on yli 68 kN:n työntövoima, tai joilla voidaan samanaikaisesti mitata kaikkien kolmen akselin työntövoimakomponentteja.
15.B.4. Ympäristöolosuhdekammiot, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A kohdassa määriteltyjä järjestelmiä tai 2.A tai 20.A kohdassa määriteltyjä alajärjestelmiä varten.
|
a. |
Ympäristöolosuhdekammiot, joilla voidaan simuloida kaikkia seuraavia lento-olosuhteita:
Tekn. huom.
|
|
b. |
Ympäristöolosuhdekammiot, joilla voidaan simuloida kaikkia seuraavia lento-olosuhteita:
|
15.B.5. Kiihdyttimet, joilla pystytään lähettämään sähkömagneettista säteilyä, joka tuotetaan 2 MeV:n energiaan tai sen yli kiihdytettyjen elektronien jarrutussäteilyn (bremsstrahlung) avulla, sekä näitä kiihdyttimiä sisältävät järjestelmät, joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä tai 2.A tai 20.A kohdassa määriteltyjä alajärjestelmiä varten.
Huom.
15.B.5 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu lääketieteellisiin tarkoituksiin.
Tekn. huom.
15.B kohdassa: ’Paljaalla alustalla’ tarkoitetaan tasaista pöytää tai pintaa ilman varusteita.
15.C MATERIAALIT
Ei ole.
15.D OHJELMISTOT
15.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 15.B kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten ja joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä testausjärjestelmissä tai 2.A tai 20.A kohdassa määritellyissä alajärjestelmissä.
15.E TEKNOLOGIA
15.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 15.B tai 15.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 16 KOHTA
16 KOHTA MALLINTAMINEN, SIMULOINTI JA KONSTRUKTIOIDEN INTEGROINTI
16.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
16.A.1. Hybriditietokoneet (yhdistetty analoginen/digitaalinen), jotka on erityisesti suunniteltu 1.A kohdassa määriteltyjen järjestelmien tai 2.A kohdassa määriteltyjen alajärjestelmien mallintamista, simulointia tai konstruktioiden integrointia varten.
Huom.
Tätä valvonnanalaisuutta sovelletaan ainoastaan, kun laitteita toimitetaan 16.D.1 kohdassa määriteltyjen ’ohjelmistojen’ kanssa.
16.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
Ei ole.
16.C MATERIAALIT
Ei ole.
16.D OHJELMISTOT
16.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu 1.A kohdassa määriteltyjen järjestelmien tai 2.A tai 20.A kohdassa määriteltyjen alajärjestelmien mallintamista, simulointia tai konstruktioiden integrointia varten.
Tekn. huom.
Mallintaminen sisältää erityisesti järjestelmien aerodynaamisen ja termodynaamisen analyysin.
16.E TEKNOLOGIA
16.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 16.A tai 16.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 17 KOHTA
17 KOHTA HÄIVE (STEALTH- TEKNIIKKA)
17.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
17.A.1. Laitteet, jotka pienentävät havaittavuutta, kuten tutkaheijastavuutta tai ultravioletti-, infrapuna- ja akustista havaittavuutta (eli Stealth-tekniikka), sovelluksissa, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä tai 2.A tai 20.A kohdassa määritellyissä alajärjestelmissä.
17.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
17.B.1. Järjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tutkapoikkipintojen mittaamiseen ja joita voidaan käyttää 1.A, 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä tai 2.A kohdassa määritellyissä alajärjestelmissä.
17.C MATERIAALIT
17.C.1. Materiaalit, jotka pienentävät havaittavuutta, kuten tutkaheijastavuutta tai ultravioletti-, infrapuna- ja akustista havaittavuutta (eli Stealth-tekniikka), sovelluksissa, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä tai 2.A kohdassa määritellyissä alajärjestelmissä.
Huom.:
|
1. |
17.C.1 kohta sisältää rakennusmateriaalit ja pinnoitteet, (mukaan lukien maalit), jotka on erityisesti kehitetty vähentämään tai muuntamaan säteilyn heijastuvuutta tai emissiivisyyttä spektrin mikroaalto-, infrapuna- tai ultraviolettialueella. |
|
2. |
17.C.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi pinnoitteita (maalit mukaan lukien), joita käytetään erityisesti satelliittien lämmön kontrollointiin. |
17.D OHJELMISTOT
17.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka pienentävät havaittavuutta, kuten tutkaheijastavuutta tai ultravioletti-, infrapuna- ja akustista havaittavuutta (eli Stealth-tekniikka), sovelluksissa, joita voidaan käyttää 1.A tai 19.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä tai 2.A kohdassa määritellyissä alajärjestelmissä.
Huom.
17.D.1 kohtaan kuuluu ’ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu häivetekniikan analysointiin.
17.E TEKNOLOGIA
17.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 17.A, 17.B, 17.C tai 17.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
Huom.
17.E.1 kohtaan kuuluu tietokannat, jotka on erityisesti suunniteltu häivetekniikan analysointiin.
LUOKKA II; 18 KOHTA
18 KOHTA SUOJELU YDINASEIDEN VAIKUTUKSILTA
18.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
18.A.1. ’Säteilyä kestävät’’mikropiirit’, joita voidaan käyttää suojaamaan rakettijärjestelmiä tai miehittämättömiä ilma-aluksia ydinaseiden vaikutuksilta (esim. sähkömagneettiselta pulssilta (EMP = Electromagnetic Pulse), röntgensäteilyltä, yhdistetyiltä paineisku- ja lämpövaikutuksilta) ja joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
18.A.2. ’Ilmaisimet’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu suojaamaan rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-aluksia ydinaseiden vaikutuksilta (esim. sähkömagneettiselta pulssilta (EMP = Electromagnetic Pulse), röntgensäteilyltä, yhdistetyiltä paineisku- ja lämpövaikutuksilta) ja joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
Tekn. huom.
’Ilmaisimeksi’ määritellään mekaaninen, sähköinen, optinen tai kemiallinen laite, joka automaattisesti tunnistaa ja tallentaa tai rekisteröi ärsykkeen, kuten ympäristön paineen tai lämpötilan muutoksen, sähköisen tai sähkömagneettisen signaalin tai radioaktiivisesta aineesta lähtevän säteilyn. Tämä sisältää laitteet, jotka tunnistavat kertatoimisesti tai vioittumalla/rikkoutumalla.
18.A.3. Suojakuvut, jotka on suunniteltu kestämään yhdistetty lämpösokki, joka on suurempi kuin 4,184 × 106 J/m2, ja siihen liittyvä yli 50 kPa:n ylipainehuippu ja jotka on tarkoitettu suojaamaan rakettijärjestelmiä tai miehittämättömiä ilma-aluksia ydinaseiden vaikutuksilta (esim. sähkömagneettiselta pulssilta (EMP = Electromagnetic Pulse), röntgensäteilyltä, yhdistetyiltä paineisku- ja lämpövaikutuksilta) ja joita voidaan käyttää 1.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä.
18.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
Ei ole.
18.C MATERIAALIT
Ei ole.
18.D OHJELMISTOT
Ei ole.
18.E TEKNOLOGIA
18.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 18.A kohdassa määriteltyjen laitteiden ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 19 KOHTA
19 KOHTA MUUT TÄYDELLISET MAALIINSAATTAMISJÄRJESTELMÄT
19.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
19.A.1. Täydelliset rakettijärjestelmät (mukaan lukien ballistiset ohjusjärjestelmät, kantoraketit ja luotainraketit), joita ei ole määritelty 1.A.1 kohdassa ja joiden ’kantomatka’ on vähintään 300 km.
19.A.2. Täydelliset miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät (mukaan lukien risteilyohjusjärjestelmät, maalilennokit ja tiedustelulennokit), joita ei ole määritelty 1.A.2 kohdassa ja joiden ’kantomatka’ on vähintään 300 km.
19.A.3. Täydelliset miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät, joita ei ole määritelty 1.A.2 tai 19.A.2 kohdassa ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:
|
a. |
Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:
|
|
b. |
Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:
|
Huom.
19.A.3 kohdassa ei aseta valvonnanalaiseksi ilma-alusten pienoismalleja, jotka on erityisesti suunniteltu vapaa-ajan tai kilpailutarkoituksiin.
Tekn. huom.
|
1. |
Aerosoli koostuu hiukkasista tai nesteistä, jotka eivät ole polttoaineen ainesosia, sivutuotteita tai lisäaineita ja jotka levitetään ilmakehään ’hyötykuormassa’. Esimerkkejä aerosoleista ovat tuholaistorjuntaan käytettävät torjunta-aineet ja pilveen kylvettävät kuivakemikaalit. |
|
2. |
Aerosolin annostelujärjestelmä/mekanismi käsittää kaikki (mekaaniset, elektroniset, hydrauliset jne.) laitteet, joita tarvitaan aerosolin varastoinnissa ja levittämisessä ilmakehään. Näihin sisältyy mahdollisuus ruiskuttaa aerosolia palamisesta syntyneeseen poistohöyryyn tai potkurin potkurivirtaan. |
19.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
19.B.1. ’Tuotantolaitokset’, jotka on erityisesti suunniteltu 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
19.C MATERIAALIT
Ei ole.
19.D OHJELMISTOT
19.D.1. ’Ohjelmistot’, joissa sovitetaan yhteen useamman kuin yhden alajärjestelmän toiminta ja jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määritellyissä järjestelmissä tapahtuvaa ’käyttöä’ varten.
19.E TEKNOLOGIA
19.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 19.A.1 tai 19.A.2 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
LUOKKA II; 20 KOHTA
20 KOHTA MUUT TÄYDELLISET ALAJÄRJESTELMÄT
20.A LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT
20.A.1. Muut täydelliset alajärjestelmät seuraavasti:
|
a. |
Yksittäiset rakettien vaiheet, joita ei ole määritelty 2.A.1 kohdassa ja joita voidaan käyttää 19.A kohdassa määritellyissä järjestelmissä; |
|
b. |
Rakettien työntövoima-alajärjestelmät, joita ei ole määritelty 2.A.1 kohdassa ja joita voidaan käyttää 19.A.1 kohdassa määritellyissä järjestelmissä seuraavasti:
|
20.B TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET
20.B.1. ’Tuotantolaitokset’, jotka on erityisesti suunniteltu 20.A kohdassa määriteltyjä alajärjestelmiä varten.
20.B.2. ’Tuotantolaitteet’, jotka on erityisesti suunniteltu 20.A kohdassa määriteltyjä alajärjestelmiä varten.
20.C MATERIAALIT
Ei ole.
20.D OHJELMISTOT
20.D.1. ’Ohjelmistot’, jotka on suunniteltu tai muunnettu 20.B.1 kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten.
20.D.2. ’Ohjelmistot’, joita ei ole määritelty 2.D.2 kohdassa ja jotka on suunniteltu tai muunnettu 20.A.1.b kohdassa määritellyissä rakettimoottoreissa tapahtuvaa ’käyttöä’ varten.
20.E TEKNOLOGIA
20.E.1. Yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti ’teknologia’, joka on tarkoitettu 20.A, 20.B tai 20.D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ’ohjelmistojen’’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.
YKSIKÖT, VAKIOT, AKRONYYMIT JA LYHENTEET
TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETYT YKSIKÖT, VAKIOT, AKRONYYMIT JA LYHENTEET
|
ABEC |
Annular Bearing Engineers Committee |
|
ABMA |
American Bearing Manufactures Association |
|
ANSI |
American National Standards Institute |
|
ångström |
1 × 10– 10 metriä |
|
ASTM |
American Society for Testing and Materials |
|
bar |
paineyksikkö |
|
°C |
celsiusaste |
|
cc |
kuutiosenttimetri |
|
CAS |
Chemical Abstracts Service |
|
CEP |
yhtäläisen todennäköisyyden ympyrä |
|
dB |
desibeli |
|
g |
gramma; myös putoamiskiihtyvyys |
|
GHz |
gigahertsi |
|
GNSS |
Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, esim. Galileo GLONASS— Venäjän federaation satelliittinavigointijärjestelmä GPS— maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä |
|
h |
tunti |
|
Hz |
hertsi |
|
HTPB |
hydroksyylipäätteinen polybutadieeni |
|
ICAO |
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö |
|
IEEE |
Institute of Electrical and Electronic Engineers |
|
IR |
infrapuna |
|
ISO |
Kansainvälinen standardisoimisjärjestö |
|
J |
joule |
|
JIS |
Japanese Industrial Standard |
|
K |
kelvin |
|
kg |
kilogramma |
|
kHz |
kilohertsi |
|
km |
kilometri |
|
kN |
kilonewton |
|
kPa |
kilopascal |
|
kW |
kilowatti |
|
m |
metri |
|
MeV |
miljoona elektronivolttia eli megaelektronivoltti |
|
MHz |
megahertsi |
|
milligal |
10– 5 m/s2 (myös: mGal, mgal tai milligal) |
|
mm |
millimetri |
|
mm Hg |
mm elohopeaa |
|
MPa |
megapascal |
|
mrad |
milliradiaani |
|
ms |
millisekunti |
|
μm |
mikrometri |
|
N |
newton |
|
Pa |
pascal |
|
ppm |
miljoonasosa |
|
rad (Si) |
absorboitunut säteilyannos |
|
RF |
radiotaajuus |
|
rms |
tehollisarvo |
|
rpm |
kierrosta minuutissa |
|
R/V |
ilmakehään palaamaan suunniteltu alus |
|
s |
sekunti |
|
Tg |
lasittumislämpötila |
|
Tyler |
Tylerin silmäkoko tai Tylerin seulasarja |
|
UAV |
miehittämätön ilma-alus |
|
UV |
ultravioletti |
MUUNTOTAULUKKO
TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETTY MUUNTOTAULUKKO
|
Yksikkö (yksikkö, josta muunnetaan) |
Yksikkö (yksikkö, johon muunnetaan) |
Muuntaminen |
|
bar |
pascal (Pa) |
1 bar = 100 kPa |
|
g (painovoima) |
m/s2 |
1 g = 9,806 65 m/s2 |
|
mrad (milliradiaani) |
astetta (kulma) |
1 mrad ≈ 0,0573° |
|
rad |
ergiä/grammaa (Si) |
1 rad (Si) = 100 ergiä/grammaa silikonia (= 0,01 gray [Gy]) |
|
seula 250 (Tyler) |
mm |
seula 250 (Tyler), silmäkoko 0,063 mm |
LISÄYS – YHTEISYMMÄRRYSPÖYTÄKIRJA
YHTEISYMMÄRRYSPÖYTÄKIRJA
Jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että niissä tapauksissa, joissa ’kansallisesti vastaavat yksiköt’ nimenomaan sallitaan vaihtoehtoina tietyille kansainvälisille standardeille, kansallisesti vastaaviin yksiköihin sisältyvät tekniset menetelmät ja parametrit varmistaisivat, että tietyn kansainvälisen standardin edellyttämät vaatimukset täytetään.
LIITE II
LIITE VIIA
10 d artiklassa tarkoitetut ohjelmistot
1. ERP-ohjelmistopaketti (toiminnanohjausjärjestelmä), joka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi ydin- ja sotilasalan teollisuudessa
|
Selventävä huomautus: |
ERP-ohjelmistopaketti on ohjelmisto, jota käytetään liikekirjanpitoon, sisäiseen laskentatoimeen, henkilöstöhallintoon, tuotantoon, toimitusketjun hallintaan, projektihallintaan, asiakassuhteiden hoitoon, datapalveluihin tai pääsynvalvontaan. |
LIITE VIIB
15 a artiklassa tarkoitetut grafiitti ja raaka- ja puolivalmistemetallit
HS-nimikkeet ja -tavarankuvaukset
1. Raaka tai puolivalmistegrafiitti
|
2504 |
Luonnongrafiitti |
|
3801 |
Keinotekoinen grafiitti; kolloidinen tai puolikolloidinen grafiitti; grafiittiin tai muuhun hiileen perustuvat valmisteet, massana, möhkäleinä, levyinä tai muina puolivalmisteina |
2. Korroosionkestävä runsashiilinen teräs (kromipitoisuus > 12 %) levynä, putkena tai tankona
|
ex 7208 |
Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat |
|
ex 7209 |
Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kylmävalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat |
|
ex 7210 |
Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut |
|
ex 7211 |
Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat |
|
ex 7212 |
Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut |
|
ex 7213 |
Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, rautaa tai seostamatonta terästä |
|
ex 7214 |
Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, kuitenkin myös tangot, joita on valssauksen jälkeen kierretty |
|
ex 7215 |
Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä |
|
ex 7219 |
Levyvalmisteet, ruostumatonta terästä, leveys vähintään 600 mm |
|
ex 7220 |
Levyvalmisteet ruostumatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm |
|
ex 7221 |
Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, ruostumatonta terästä |
|
ex 7222 |
Muut tangot, ruostumatonta terästä; profiilit, ruostumatonta terästä |
|
ex 7225 |
Levyvalmisteet, muuta seosterästä, leveys vähintään 600 mm |
|
ex 7226 |
Levyvalmisteet muuta seosterästä, leveys pienempi kuin 600 mm |
|
ex 7227 |
Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, muuta seosterästä |
|
ex 7228 |
Muut tangot, muuta seosterästä; profiilit, muuta seosterästä; ontot poratangot, seosterästä tai seostamatonta terästä |
|
ex 7304 |
Putket ja profiiliputket, saumattomat, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä |
|
ex 7305 |
Muut putket (esim. hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), joiden poikkileikkaus on ympyrän muotoinen ja ulkoläpimitta suurempi kuin 406,4 mm, rautaa tai terästä |
|
ex 7306 |
Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä |
|
ex 7307 |
Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), rautaa tai terästä |
3. Alumiini ja alumiiniseokset levynä, putkena tai tankona
|
ex 7604 |
Alumiinitangot ja -profiilit |
||
|
ex 7604 10 10 |
|
||
|
|
|
||
|
ex 7604 29 10 |
|
||
|
|
|
||
|
|
|
||
|
7606 |
Alumiinilevyt ja -nauhat, paksuus suurempi kuin 0,2 mm |
||
|
7607 |
Alumiinifolio (myös painettu tai paperilla, kartongilla, pahvilla, muovilla tai niiden kaltaisella tukiaineella vahvistettu), paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm |
||
|
7608 |
Alumiiniputket |
||
|
7609 |
Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), alumiinia |
4. Titaani ja titaaniseokset levynä, putkena tai tankona
|
ex 8108 90 |
Titaani ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet ja romu |
||
|
|
|
5. Nikkeli ja nikkeliseokset levynä, putkena tai tankona
|
ex 7505 |
Nikkelitangot, -profiilit ja -lanka |
||
|
ex 7505 11 |
Tangot |
||
|
ex 7505 12 |
|
||
|
7506 |
Nikkelilevyt, -nauhat ja -folio |
||
|
ex 7507 |
Putket sekä putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), nikkeliä |
||
|
7507 11 |
|
||
|
|
|
||
|
7507 12 |
|
||
|
|
|
||
|
7507 20 |
|
|
Selittävä huomautus: |
Metalliseokset 2, 3, 4 ja 5 kohdassa ovat niitä, joissa mainitun metallin painoprosentti on suurempi kuin minkään muun aineen. |
LIITE III
”LIITE X
Verkkosivut, joilla ilmoitetaan toimivaltaiset viranomaiset, ja osoite Euroopan komissiolle tehtäviä ilmoituksia varten
BELGIA
http://www.diplomatie.be/eusanctions
BULGARIA
http://www.mfa.bg/en/pages/135/index.html
TŠEKKI
http://www.mfcr.cz/mezinarodnisankce
TANSKA
http://um.dk/da/politik-og-diplomati/retsorden/sanktioner/
SAKSA
http://www.bmwi.de/DE/Themen/Aussenwirtschaft/aussenwirtschaftsrecht,did=404888.html
VIRO
http://www.vm.ee/est/kat_622/
IRLANTI
http://www.dfa.ie/home/index.aspx?id=28519
KREIKKA
http://www.mfa.gr/en/foreign-policy/global-issues/international-sanctions.html
ESPANJA
http://www.exteriores.gob.es/Portal/es/PoliticaExteriorCooperacion/GlobalizacionOportunidadesRiesgos/Documents/ORGANISMOS%20COMPETENTES%20SANCIONES%20INTERNACIONALES.pdf
RANSKA
http://www.diplomatie.gouv.fr/autorites-sanctions/
KROATIA
http://www.mvep.hr/sankcije
ITALIA
http://www.esteri.it/MAE/IT/Politica_Europea/Deroghe.htm
KYPROS
http://www.mfa.gov.cy/sanctions
LATVIA
http://www.mfa.gov.lv/en/security/4539
LIETTUA
http://www.urm.lt/sanctions
LUXEMBURG
http://www.mae.lu/sanctions
UNKARI
http://2010-2014.kormany.hu/download/b/3b/70000/ENSZBT-ET-szankcios-tajekoztato.pdf
MALTA
https://www.gov.mt/en/Government/Government%20of%20Malta/Ministries%20and%20Entities/Officially%20Appointed%20Bodies/Pages/Boards/Sanctions-Monitoring-Board-.aspx
ALANKOMAAT
http://www.rijksoverheid.nl/onderwerpen/internationale-sancties
ITÄVALTA
http://www.bmeia.gv.at/view.php3?f_id=12750&LNG=en&version=
PUOLA
http://www.msz.gov.pl
PORTUGALI
http://www.portugal.gov.pt/pt/os-ministerios/ministerio-dos-negocios-estrangeiros/quero-saber-mais/sobre-o-ministerio/medidas-restritivas/medidas-restritivas.aspx
ROMANIA
http://www.mae.ro/node/1548
SLOVENIA
http://www.mzz.gov.si/si/omejevalni_ukrepi
SLOVAKIA
http://www.mzv.sk/sk/europske_zalezitosti/europske_politiky-sankcie_eu
SUOMI
http://formin.finland.fi/kvyhteistyo/pakotteet
RUOTSI
http://www.ud.se/sanktioner
YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA
https://www.gov.uk/sanctions-embargoes-and-restrictions
Osoite Euroopan komissiolle tehtäviä ilmoituksia varten:
|
European Commission |
|
Service for Foreign Policy Instruments (FPI) |
|
EEAS 02/309 |
|
B-1049 Brussels |
|
Belgium |
|
Sähköposti: relex-sanctions@ec.europa.eu” |
LIITE IV
LIITE XIII
Luettelo 23 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä
|
A. |
Luonnolliset henkilöt |
|
B. |
Yhteisöt ja elimet |
LIITE XIV
Luettelo 23 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä
|
A. |
Luonnolliset henkilöt |
|
B. |
Yhteisöt ja elimet |