16.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 272/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/1843,

annettu 6 päivänä lokakuuta 2015,

unionin menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä unionille annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi

(kodifikaatio)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 3286/94 (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Yhteisen kauppapolitiikan on perustuttava yhtenäisiin periaatteisiin, erityisesti kaupallisen suojan osalta.

(3)

On tarpeen säätää unionin menettelyistä sen varmistamiseksi, että unioni voi käyttää täysimääräisesti kansainvälisen kaupan säännöissä sille annettuja oikeuksia.

(4)

Kansainvälisen kaupan säännöt ovat pääasiassa Maailman kauppajärjestön (WTO) vahvistamia sääntöjä, jotka esitetään WTO-sopimuksen liitteissä, mutta niihin voivat kuulua myös toisen sopimuksen, jossa unioni on osapuolena, säännöt, jotka säätelevät unionin ja kolmansien maiden välistä kauppaa. Olisi täsmennettävä sopimustyypit, joita ”kansainvälisen kaupan säännöt” koskevat.

(5)

Unionin menettelyjen, joilla varmistetaan, että unioni voi käyttää täysimääräisesti kansainvälisen kaupan säännöissä sille annettuja oikeuksia, olisi perustuttava unionin oikeuden mukaiseen oikeudelliseen järjestelmään, joka on täysin avoin ja takaa sen, että päätös vedota kansainvälisen kaupan säännöissä unionille annettuihin oikeuksiin perustuu tosiasioihin ja oikeudelliseen analyysiin.

(6)

Tällaisen järjestelmän tarkoituksena olisi luoda menettely, jolla pyydetään unionin toimielimiä vastustamaan kolmansien maiden asettamia kaupan esteitä, jotka aiheuttavat vahinkoa tai kielteisiä kaupallisia vaikutuksia, jos on olemassa oikeus toimintaan tällaisten esteiden suhteen kansainvälisen kaupan säännöissä.

(7)

Jäsenvaltioiden oikeus turvautua tällaiseen järjestelmään ei saisi estää jäsenvaltioita esittämästä samanlaisia tai samankaltaisia kysymyksiä muiden olemassa olevien unionin menettelyjen avulla ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 kohdalla perustetulle komitealle.

(8)

Olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 kohdalla perustetun komitean hallinnollinen asema laadittaessa lausuntoa unionin toimielimille kaikista kansainvälisen kaupan kysymyksistä. Sen vuoksi tälle komitealle olisi tiedotettava yksittäisten tapausten etenemisestä, jotta se voisi tutkia niiden laajempia poliittisia vaikutuksia.

(9)

Olisi myös edellytettävä, että unioni toimii noudattaen kansainvälisiä velvoitteitaan ja, jos nämä velvoitteet johtuvat sopimuksista, ylläpitää oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka on pyritty saamaan aikaan näillä sopimuksilla.

(10)

Olisi myös säädettävä, että kyseisten menettelyjen yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden olisi oltava unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, rajoittamatta kuitenkaan muita toimenpiteitä tapauksissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan ja jotka voidaan toteuttaa suoraan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan nojalla.

(11)

Olisi myös vahvistettava menettelysäännöt tässä asetuksessa säädetylle tutkimusmenettelylle, erityisesti unionin viranomaisten ja kyseessä olevien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä edellytykset, joilla asianomaiset osapuolet voivat saada tietoja ja pyytää saada tietoja tutkimusmenettelystä johtuvista olennaisista tosiseikoista ja näkökohdista.

(12)

Tämän asetuksen nojalla toteuttamassaan toiminnassa unionin on noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä nopean ja tehokkaan toiminnan takaavia päätöksentekojärjestelmiä.

(13)

Kolmansien maiden asettamien kaupan esteiden osalta komissio toimii unionin kansainvälisten oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti vain silloin, kun unionin edut vaativat asiaan puuttumista. Näitä etuja arvioidessaan komission olisi otettava huomioon menettelyn kaikkien asianomaisten osapuolten ilmaisemat mielipiteet.

(14)

Tässä asetuksessa säädettyjen tutkimusmenettelyjen täytäntöönpano edellyttää yhdenmukaisia edellytyksiä tutkimusmenettelyjen toteuttamista koskevien päätösten ja menettelystä johtuvien toimenpiteiden hyväksymiselle. Kyseiset toimenpiteet olisi hyväksyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti.

(15)

Käynnissä olevien tutkimustoimien keskeyttämiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä, kun otetaan huomioon tällaisten toimenpiteiden vaikutukset ja niiden looginen järjestys suhteessa toimenpiteiden hyväksymiseen.

(16)

Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi tiedotettava tämän asetuksen mukaisesta kehityksestä, jotta ne voisivat tutkia sen laajempia poliittisia vaikutuksia.

(17)

Lisäksi jos osoittautuu, että kolmannen maan kanssa tehtävä sopimus on paras tapa ratkaista kaupan esteen aiheuttama riita, neuvotteluja tästä asiasta olisi käytävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään unionin yhteisen kauppapolitiikan menettelyistä, joiden perusteella unioni voi käyttää kansainvälisen kaupan säännöissä, erityisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) säännöissä, sille annettuja oikeuksia ja, jollei kansainvälisten velvoitteiden ja menettelyjen noudattamisesta muuta johdu:

a)

vastustaa unionin markkinoihin vaikuttavia kaupan esteitä niistä johtuvan vahingon poistamiseksi;

b)

vastustaa kolmannen maan markkinoihin vaikuttavia kaupan esteitä niistä johtuvien epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten poistamiseksi.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan erityisesti kansainvälisten riitojenratkaisumenettelyjen aloittamiseen, kulkuun ja päättymiseen yhteisessä kauppapolitiikassa.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’kaupan esteellä’ kaikkia kolmannen maan käyttöön ottamia tai harjoittamia kaupallisia käytäntöjä, joiden harjoittamisen oikeus kuuluu kansainvälisen kaupan sääntöjen soveltamisalaan; tällainen oikeus on voimassa silloin, kun kansainvälisen kaupan säännöillä kielletään nimenomaisesti jokin käytäntö tai myönnetään vahinkoa kärsineelle osapuolelle oikeus pyrkiä poistamaan kyseisen käytännön vaikutukset;

b)

’unionin oikeuksilla’ kansainvälisiä kaupallisia oikeuksia, joihin unioni voi turvautua kansainvälisen kaupan sääntöjen nojalla; tässä yhteydessä ’kansainvälisen kaupan säännöillä’ tarkoitetaan ennen kaikkea WTO:n vahvistamia sääntöjä, jotka esitetään WTO-sopimuksen liitteissä, mutta kyseessä voivat olla myös toisen sellaisen sopimuksen säännöt, jossa unioni on osapuolena ja joka säätelee unionin ja kolmansien maiden välistä kauppaa;

c)

’vahingolla’ kaikkea merkittävää vahinkoa, jonka kaupan este aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa jonkin tuotteen tai palvelun suhteen unionin tuotannonalalle unionin markkinoilla;

d)

’epäsuotuisilla kaupallisilla vaikutuksilla’ epäsuotuisia vaikutuksia, joita kaupan este aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa jonkin tuotteen tai palvelun osalta unionin yrityksille kolmannen maan markkinoilla ja joilla on merkittävä vaikutus unionin tai unionin jonkin alueen talouteen tai johonkin taloudellisen toiminnan alaan unionissa; unionin toimielinten toiminnan aloittamiseksi ei sinänsä riitä, että valituksen tehnyt kärsii epäsuotuisista vaikutuksista;

e)

’unionin tuotannonalalla’ joko

i)

kaikkia unionin tuottajia tai toimittajia:

jotka tuottavat tai toimittavat kaupan esteen kohteena olevia tuotteita tai palveluja vastaavia tai niitä muistuttavia tuotteita tai palveluja;

jotka tuottavat tai toimittavat kaupan esteen kohteena olevien tuotteiden tai palvelujen kanssa välittömästi kilpailevia tuotteita tai palveluja;

tai

jotka ovat kaupan esteen kohteena olevan tuotteen kuluttajia tai jalostajia tai kaupan esteen kohteena olevan palvelun kuluttajia tai käyttäjiä;

taikka

ii)

kaikkia niitä tuottajia tai toimittajia, joiden yhdistetty tuotanto edustaa huomattavan suurta osuutta unionin kyseisten tuotteiden tai palvelujen kokonaistuotannosta; kuitenkin:

jos tuottajat tai toimittajat ovat etuyhteydessä viejiin tai tuojiin tai ovat itse kaupan esteiden väitettynä kohteena olevan tuotteen tai palvelun tuojia, ilmaisun ”unionin tuotannonala” voidaan tulkita viittaavan muihin tuottajiin tai toimittajiin;

tietyissä erityisolosuhteissa unionin tietyn alueen tuottajia tai toimittajia voidaan pitää unionin tuotannonalan edustajina, jos niiden yhdistetty tuotanto edustaa huomattavan suurta osaa kyseisen tuotteen tai palvelun tuotannosta siinä jäsenvaltiossa tai niissä jäsenvaltioissa, joissa alue sijaitsee, jos kaupan esteen vaikutus keskittyy tähän jäsenvaltioon tai näihin jäsenvaltioihin;

f)

’unionin yrityksellä’ jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti muodostettua kaupan esteen kohteena olevien tavaroiden tuottamiseen tai palvelujen toimittamiseen välittömästi liittyvää yhtiötä, jonka sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pääkonttori sijaitsee unionissa;

g)

’palveluilla’ palveluja, joista unioni voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan mukaisesti.

2.   Tässä asetuksessa ilmaisu ”palvelujen toimittaja” sekä merkityksessä ”unionin tuotannonala” että merkityksessä ”unionin yritys” ei rajoita tietyn palvelun toimittamisen jäsenvaltion lainsäädännön tai sääntöjen mukaista mahdollista ei-kaupallista luonnetta.

3 artikla

Unionin tuotannonalan puolesta tehty valitus

1.   Oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö sekä yhteisö, joka ei ole oikeushenkilö, joka toimii unionin tuotannonalan puolesta ja joka katsoo kärsineensä vahinkoa unionin markkinoihin vaikuttavista kaupan esteistä, voi tehdä asiasta kirjallisen valituksen.

2.   Valituksessa on oltava riittävät todisteet kaupan esteen olemassaolosta sekä siitä aiheutuvasta vahingosta. Todiste vahingosta on esitettävä, mikäli mahdollista, 11 artiklassa olevan luettelon perusteella, joka sisältää esimerkkejä huomioon otettavista tekijöistä.

4 artikla

Unionin yritysten puolesta tehty valitus

1.   Unionin yritys tai yhteisö, siitä riippumatta, onko se oikeushenkilö, joka toimii unionin yhden tai useamman yrityksen puolesta ja joka katsoo, että nämä unionin yritykset ovat kärsineet kaupan esteiden aiheuttamista, kolmannen maan markkinoille vaikuttavista epäsuotuisista kaupallisista vaikutuksista, voi tehdä asiasta kirjallisen valituksen.

2.   Valituksessa on oltava riittävät todisteet kaupan esteiden olemassaolosta sekä niistä aiheutuvista epäsuotuisista kaupallisista vaikutuksista. Todisteet epäsuotuisista kaupallisista vaikutuksista on esitettävä, mikäli mahdollista, 11 artiklassa olevan luettelon perusteella, joka sisältää esimerkkejä huomioon otettavista tekijöistä.

5 artikla

Menettelyt valitusten esittämiseksi

1.   Edellä 3 ja 4 artiklassa tarkoitetut valitukset on osoitettava komissiolle, joka toimittaa niistä jäljennöksen jäsenvaltioille.

2.   Valitus voidaan perua, jolloin menettely voidaan päättää, paitsi jos menettelyn päättäminen ei ole unionin etujen mukaista.

3.   Jos vaikuttaa ilmeiseltä, että valituksessa ei esitetä riittävästi näyttöä, joka oikeuttaisi aloittamaan tutkimuksen, valituksen tehneelle on ilmoitettava asiasta.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, jos se päättää, että valituksessa ei esitetä riittävästi näyttöä, joka oikeuttaisi aloittamaan tutkimuksen.

4.   Komissio päättää mahdollisimman pian unionin tutkimusmenettelyn aloittamisesta 3 tai 4 artiklan mukaisesti esitetyn valituksen johdosta.

Päätös on tehtävä valituksen tekemistä seuraavien 45 päivän kuluessa. Määräaikaa voidaan lykätä valituksen tehneen pyynnöstä tai suostumuksella, jotta voidaan kerätä täydentävät tiedot, joiden katsotaan olevan tarpeen valituksen tehneen asiakirjojen luotettavuuden täydelliseksi arvioimiseksi.

6 artikla

Jäsenvaltion pyyntö

1.   Jäsenvaltio voi pyytää komissiota aloittamaan 1 artiklassa tarkoitetut menettelyt.

2.   Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle pyynnön tueksi riittävät todisteet kaupan esteistä ja niistä johtuvista vaikutuksista. Todisteet vahingosta tai epäsuotuisista kaupallisista vaikutuksista on esitettävä, mikäli mahdollista, 11 artiklassa olevan luettelon perusteella, joka sisältää esimerkkejä huomioon otettavista tekijöistä.

3.   Komissio ilmoittaa muille jäsenvaltioille viipymättä näistä pyynnöistä.

4.   Jos vaikuttaa ilmeiseltä, että pyynnössä ei esitetä riittävästi näyttöä, joka oikeuttaisi aloittamaan tutkimuksen, jäsenvaltiolle on ilmoitettava asiasta.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, jos se päättää, että pyynnössä ei esitetä riittävästi näyttöä, joka oikeuttaisi aloittamaan tutkimuksen.

5.   Komissio päättää mahdollisimman pian unionin tutkimusmenettelyn aloittamisesta jäsenvaltion tämän artiklan mukaisesti tekemän pyynnön johdosta. Päätös on tehtävä pyynnön esittämistä seuraavien 45 päivän kuluessa. Määräaikaa voidaan lykätä pyynnön tehneen jäsenvaltion pyynnöstä tai suostumuksella, jotta voidaan kerätä täydentävät tiedot, joiden katsotaan olevan tarpeen jäsenvaltion esittämien asiakirjojen luotettavuuden täydelliseksi arvioimiseksi.

7 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa kaupan esteitä käsittelevä komitea, jäljempänä ’komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

Tiedottaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Komissio saattaa tämän asetuksen nojalla toimitetut tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston tietoon, jotta ne voivat tutkia laajempia vaikutuksia yhteiseen kauppapolitiikkaan.

9 artikla

Unionin tutkimusmenettely

1.   Jos komissiosta vaikuttaa ilmeiseltä, että on olemassa riittävästi näyttöä, joka oikeuttaa aloittamaan tutkimusmenettelyn, ja jos tämä on tarpeen unionin edun kannalta, komissio:

a)

ilmoittaa tutkimusmenettelyn aloittamisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; ilmoituksessa osoitetaan tuote tai palvelu ja asianomaiset maat, siinä on tiivistelmä saaduista tiedoista ja siinä täsmennetään, että kaikki tarvittavat tiedot on toimitettava komissiolle; siinä vahvistetaan määräaika, jonka kuluessa asianomaiset osapuolet voivat pyytää, että komissio kuulee heitä suullisesti 5 kohdan mukaisesti;

b)

ilmoittaa asiasta virallisesti menettelyn kohteena olevan maan tai olevien maiden edustajille, joiden kanssa voidaan tarvittaessa neuvotella;

c)

suorittaa tutkimuksen unionin tasolla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, jos se päättää, että valituksessa esitetään riittävästi näyttöä, joka oikeuttaa aloittamaan tutkimuksen.

2.   Tarvittaessa komissio:

a)

tutkii kaikkia niitä tietoja, joita se pitää tarpeellisina, ja pyrkii todentamaan nämä tiedot viejien, kauppiaiden, edustajien, tuottajien, kaupallisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa, jos kyseiset yritykset tai järjestöt antavat siihen suostumuksensa;

b)

tekee tutkimuksia kolmansien maiden alueella, jos kyseisten maiden hallituksille on ilmoitettu virallisesti asiasta ja jos nämä eivät ole vastustaneet tutkimuksia kohtuullisessa ajassa.

Komissiota avustavat sen tutkimuksissa sen jäsenvaltion edustajat, jonka alueella todentaminen tehdään, jos kyseinen jäsenvaltio sitä pyytää.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä ja noudattaen sen vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä kaikki tutkimuksessa tarvittavat tiedot.

4.   Valituksen tehneet sekä asianomaiset viejät ja tuojat sekä asianomaisen maan tai asianomaisten maiden edustajat voivat:

a)

tutustua kaikkiin komissiolle toimitettuihin tietoihin, lukuun ottamatta komission ja hallinnon sisäiseen käyttöön tarkoitettuja asiakirjoja, jos nämä tiedot liittyvät heidän etujensa puolustamiseen eivätkä ne ole 10 artiklassa tarkoitettua luottamuksellista tietoa ja jos komissio käyttää niitä tutkimusmenettelyssään; kyseisten henkilöiden on osoitettava komissiolle perusteltu kirjallinen pyyntö, jossa ilmoitetaan, mitä tietoa pyydetään;

b)

pyytää tietoja tutkimusmenettelystä johtuvista olennaisista tosiseikoista ja näkökohdista.

5.   Komissio voi kuulla asianomaisia osapuolia. Se kuulee niitä, jos ne ovat pyytäneet sitä Euroopan unionin virallisessa lehdessä vahvistetussa määräajassa kirjallisesti ja jos pyynnössä on osoitettu, että kyseisen menettelyn tulos koskee pääasiallisesti heitä.

6.   Komissio tarjoaa pyynnöstä osapuolille, joita asia pääasiallisesti koskee, mahdollisuuden tavata, jotta voidaan esittää erilaisia näkökantoja sekä mahdollisia vastaväitteitä. Tämän mahdollisuuden tarjotessaan komissio ottaa huomioon osapuolten toiveet ja tarpeen säilyttää luottamuksellisuus. Osapuolen ei ole pakko osallistua tapaamiseen eikä poissaolosta aiheudu haittaa osapuolelle.

7.   Jollei komission pyytämiä tietoja toimiteta kohtuullisessa ajassa tai jos tutkimusta merkittävästi vaikeutetaan, päätelmät voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

8.   Päätettyään tutkimuksen komissio antaa komitealle kertomuksen. Tämä kertomus on esitettävä viiden kuukauden kuluessa menettelyn aloittamista koskevasta ilmoituksesta, jollei tutkimuksen monimutkaisuus edellytä, että komissio pidentää tätä aikaa seitsemään kuukauteen.

10 artikla

Luottamuksellisuus

1.   Tämän asetuksen mukaisesti saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot tai niiden edustajat eivät saa paljastaa tämän asetuksen mukaisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja tai tutkimusmenettelyn osapuolen luottamuksellisesti toimittamia tietoja ilman tiedot toimittaneen osapuolen nimenomaista lupaa.

Jokaisessa luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on ilmoitettava, miksi tiedot ovat luottamuksellisia, ja siinä on oltava tietoja koskeva tiivistelmä, joka ei ole luottamuksellinen, taikka selvitys syistä, miksi tiedoista ei voi esittää tiivistelmää.

3.   Tiedot katsotaan luottamuksellisiksi, jos niiden ilmaiseminen saattaa aiheuttaa merkittäviä epäsuotuisia seurauksia sille, joka on toimittanut nämä tiedot tai on tietolähde.

4.   Jos vaikuttaa siltä, että luottamuksellisuutta koskeva pyyntö ei ole oikeutettu tai jos tiedot toimittanut ei halua julkistaa niitä tai esittää niitä yleisessä tai tiivistelmän muodossa, kyseiset tiedot voidaan jättää ottamatta huomioon.

5.   Tämä artikla ei rajoita unionin viranomaisten antamien yleisten tietojen ilmaisemista eikä erityisesti sellaisten perustelujen ilmaisemista, joihin tämän asetuksen nojalla tehdyt päätökset perustuvat. Tällaisessa ilmaisemisessa on otettava huomioon asianomaisten osapuolten lailliset edut siten, ettei heidän liikesalaisuuden alaisia tietojaan ilmaista.

11 artikla

Todisteiden tarkastelu

1.   Vahingon tarkastelussa on tarvittaessa otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)

unionin kyseisen tuonnin ja viennin määrä, erityisesti jos tuonti tai vienti on merkittävästi kasvanut tai vähentynyt joko itseisarvoltaan tai suhteessa tuotantoon tai kulutukseen kyseisillä markkinoilla;

b)

unionin kyseisen tuotannonalan kilpailijoiden hinta erityisesti sen määrittämiseksi, onko unionin tai kolmansien maiden markkinoilla laskettu merkittävästi unionin tuotannonalan hintoja;

c)

unionin kyseiseen tuotannonalaan kohdistuvat vaikutukset, sellaisina kuin ne ilmenevät tiettyjen seuraavankaltaisten taloudellisten tekijöiden suuntauksista: tuotanto, kapasiteetin käyttö, varastot, myynti, markkinaosuudet, hinta (eli hintojen laskeminen tai tavanomaisen hintojen nousun estäminen), voitot, pääoman palautukset, sijoitukset, työllisyys.

2.   Jos väitetään, että on vaarassa syntyä vahinkoa, komissio tutkii myös, voidaanko selvästi olettaa, että erityistilanne saattaa muuttua todelliseksi vahingoksi. Tässä suhteessa voidaan myös ottaa huomioon seuraavat tekijät:

a)

viennin määrän kasvaminen markkinoille, joilla unionin tuotteet kilpailevat;

b)

alkuperämaan tai viejämaan olemassa oleva tai lähitulevaisuudessa oleva vientikapasiteetti sekä se mahdollisuus, että tähän kapasiteettiin perustuva vienti tapahtuu a alakohdassa tarkoitetuille markkinoille.

3.   Muiden sellaisten tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa, jotka joko yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttavat epäsuotuisasti unionin tuotannonalaan, ei saa liittää käsiteltävinä oleviin kauppatapoihin.

4.   Jos väitetään, että kyseessä ovat epäsuotuisat kaupalliset vaikutukset, komissio tutkii niiden todellista tai mahdollista vaikutusta unionin tai unionin alueen talouteen tai siellä toteutettavan taloudellisen toiminnan alueelle. Tässä tarkoituksessa komissio voi tarvittaessa ottaa huomioon 1 ja 2 kohdassa lueteltujen tekijöiden kaltaiset tekijät. Epäsuotuisia kaupallisia vaikutuksia voi esiintyä erityisesti silloin, jos kaupan este joko estää, haittaa tai vääristää jonkun tuotteen tai palvelun kaupan virtauksia tai vahingoittaa vakavasti unionin yritysten suorittamia hankintoja, esimerkiksi kappaleiden tai osien tai raaka-aineiden hankintoja. Kun on todettu epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten uhka, komission tehtävänä on arvioida, onko uhan toteutuminen selvästi todennäköinen vai ei.

5.   Komissio ottaa epäsuotuisia kaupallisia vaikutuksia koskevia todisteita tutkiessaan huomioon myös säännökset, periaatteet tai käytännöt, jotka säätelevät 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kansainvälisen kaupan sääntöjen mukaisen toiminnan harjoittamisen oikeutta.

6.   Komissio tutkii lisäksi kaikki muut valituksessa tai pyynnössä esitetyt todisteet. Tältä osin 1–5 kohdassa luetellut tekijät ja esitetyt tiedot eivät ole tyhjentäviä ja päinvastoin yksi tai useampi näistä tekijöistä tai tiedoista ei välttämättä johda lopulliseen päätelmään vahingon tai epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten olemassaolosta.

12 artikla

Menettelyn päättäminen ja lykkääminen

1.   Jos 9 artiklan mukaisesti toteutetun tutkimusmenettelyn tuloksena on, että unionin etu ei edellytä toimia, komissio päättää menettelyn 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen.

2   Jos 9 artiklan mukaisesti toteutetun tutkimusmenettelyn jälkeen kyseinen kolmas maa tai kyseiset kolmannet maat toteuttavat riittävinä pidettävät toimenpiteet ja jos näin ollen unionin toiminta ei ole välttämätöntä, komissio voi keskeyttää menettelyn 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Komissio valvoo näiden toimenpiteiden soveltamista tarvittaessa säännöllisin väliajoin toimitettavien tietojen avulla, joita se voi pyytää kyseisiltä kolmansilta mailta ja jotka se voi tarvittaessa todentaa.

Jos kolmannen maan tai kolmansien maiden toimenpiteet on mitätöity, niitä on lykätty tai ne on pantu täytäntöön väärin tai jos komissiolla on syytä olettaa, että näin on tapahtunut, tai jos komission tämän kohdan toisen alakohdan nojalla pyytämiä tietoja ei ole toimitettu, komissio ilmoittaa tästä jäsenvaltioille ja, jos tutkimuksen tulokset ja uudet saatavilla olevat tosiseikat sitä edellyttävät, toteutetaan toimenpiteitä 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.   Jos joko 9 artiklan mukaisesti toteutetun tutkimusmenettelyn jälkeen tai ennen kansainvälistä riitojenratkaisumenettelyä taikka sen aikana tai sen jälkeen osoittautuu, että paras tapa ratkaista kaupan esteen aiheuttama riita on tehdä kolmannen maan tai kolmansien maiden kanssa sopimus unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kyseisten kolmansien maiden olennaisten oikeuksien muuttamisesta, komissio keskeyttää menettelyn 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja neuvottelut käydään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Kauppapoliittisten toimenpiteiden hyväksyminen

1.   Jos 9 artiklan mukaisesti toteutettu tutkimusmenettely osoittaa, että unionin etujen vuoksi on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että kansainvälisen oikeuden unionille antamia oikeuksia käytetään täysimääräisesti kolmansien maiden asettamien kaupan esteiden aiheuttaman vahingon tai aiheuttamien epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten poistamiseksi, aiheellisista toimenpiteistä päätetään 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, jollei tosiasiallinen tai oikeudellinen tilanne ole sellainen, ettei tutkimusmenettelyä tarvita.

2.   Jos unionin kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että aikaisemmasta kansainvälisestä neuvottelumenettelystä tai riitojenratkaisumenettelystä luovutaan, 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet määritetään vasta kun menettely on päättynyt ja ottaen huomioon sen tulokset. Erityisesti jos unioni on pyytänyt kansainvälisen riitojenratkaisuelimen osoittamaan ja hyväksymään toimenpiteet, joilla varmistetaan kansainvälisen riitojenratkaisumenettelyn päätelmien toteuttaminen, unionin kauppapoliittisten toimenpiteiden, joita mahdollisesti joudutaan soveltamaan tämän hyväksynnän seurauksena, on oltava tämän kansainvälisen elimen suositusten mukaisia.

3.   Kaikki sellaiset kauppapolitiikan toimenpiteet voidaan toteuttaa, jotka ovat olemassa olevien kansainvälisten velvoitteiden ja menettelyjen mukaisia, erityisesti:

a)

kauppapoliittisista neuvotteluista aiheutuvien myönnytysten lykkääminen tai peruuttaminen;

b)

olemassa olevien tullien korottaminen tai muun tuontimaksun käyttöönotto;

c)

sellaisten määrällisten rajoitusten tai muiden toimenpiteiden käyttöönotto, jotka muuttavat tuonnin tai viennin edellytyksiä tai vaikuttavat muulla tavalla kyseisen kolmannen maan kanssa käytävään kauppaan.

4.   Vastaavat päätökset on perusteltava ja julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Julkaisemisen katsotaan olevan myös ilmoitus niille maille ja osapuolille, joita asia pääasiallisesti koskee.

14 artikla

Päätöksentekomenettelyt

1.   Kun unioni 3 tai 4 artiklassa tarkoitetun valituksen tai 6 artiklassa tarkoitetun pyynnön takia noudattaa virallista kansainvälistä neuvottelu- tai riitojenratkaisumenettelyä, komissio tekee päätökset näiden menettelyjen aloittamisesta, kulusta ja päättämisestä.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, jos se tekee päätöksen virallisen kansainvälisen neuvottelu- tai riitojenratkaisumenettelyn aloittamisesta, kulusta tai päättämisestä.

2.   Jos unionin, sen jälkeen kun se on toiminut 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on tehtävä päätös 12 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan tai 13 artiklan nojalla toteutettavista kauppapoliittisista toimenpiteistä, se toimii viipymättä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan ja tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 654/2014 (6) tai muiden sovellettavien menettelyjen mukaisesti.

15 artikla

Kertomus

Komissio sisällyttää tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (7) 22 a artiklan mukaiseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitettävään vuosittaiseen kertomukseensa kaupan suojatoimenpiteiden soveltamisesta ja täytäntöönpanosta.

16 artikla

Yleiset säännökset

Tätä asetusta ei sovelleta tapauksiin, joita koskevat muut yhteisen kauppapolitiikan olemassa olevat säännöt. Se täydentää:

a)

maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä koskevia sääntöjä ja niiden täytäntöönpanosäännöksiä; ja

b)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan nojalla annettuja erityissäännöksiä, joita sovelletaan maataloustuotteiden jalostuksessa syntyneisiin tuotteisiin.

Tämä asetus ei rajoita muita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan nojalla toteutettavia toimenpiteitä eikä unionin menettelyjä jäsenvaltioiden mainitun sopimuksen 207 artiklassa tarkoitetulle komitealle esittämien kaupan esteitä koskevien kysymysten ratkaisemisessa.

17 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 3286/94.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 6 päivänä lokakuuta 2015.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT


(1)  Lausunto annettu 10. joulukuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 7. heinäkuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. syyskuuta 2015.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 3286/94, annettu 22 päivänä joulukuuta 1994, yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi (EYVL L 349, 31.12.1994, s. 71).

(4)  Katso liite I.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 654/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten ja yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 muuttamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 50).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).


LIITE I

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

Neuvoston asetus (EY) N:o3286/94

(EYVL L 349, 31.12.1994, s. 71)

 

Neuvoston asetus (EY) N:o356/95

(EYVL L 41, 23.2.1995, s. 3)

 

Neuvoston asetus (EY) N:o125/2008

(EUVL L 40, 14.2.2008, s. 1)

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o37/2014

(EUVL L 18, 21.1.2014, s. 1)

Ainoastaan liitteessä oleva 4kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o654/2014

(EUVL L 189, 27.6.2014, s. 50)

Ainoastaan 11 artikla


LIITE II

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o3286/94

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 artiklan 1 kohta

2 artiklan 1 kohdan johdantokappale ja aalakohta

2 artiklan 2 kohta

2 artiklan 1 kohdan b alakohta

2 artiklan 3 kohta

2 artiklan 1 kohdan c alakohta

2 artiklan 4 kohta

2 artiklan 1 kohdan d alakohta

2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen johdantokappale

2 artiklan 1 kohdan e alakohdan johdantokappale

2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen johdantokappale

2 artiklan 1 kohdan e alakohdan ialakohdan johdantokappale

2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

2 artiklan 1 kohdan e alakohdan ialakohdan ensimmäinen luetelmakohta

2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta

2 artiklan 1 kohdan e alakohdan ialakohdan toinen luetelmakohta

2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas luetelmakohta

2 artiklan 1 kohdan e alakohdan ialakohdan kolmas luetelmakohta

2 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan johdantokappale

2 artiklan 1 kohdan e alakohdan iialakohdan johdantokappale

2 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan aalakohta

2 artiklan 1 kohdan e alakohdan iialakohdan ensimmäinen luetelmakohta

2 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan balakohta

2 artiklan 1 kohdan e alakohdan iialakohdan toinen luetelmakohta

2 artiklan 6 kohta

2 artiklan 1 kohdan f alakohta

2 artiklan 7 kohta

2 artiklan 2 kohta

2 artiklan 8 kohta

2 artiklan 1 kohdan g alakohta

3–6 artikla

3–6 artikla

7 artiklan 1 kohdan a alakohta

7 artiklan 1 kohta

7 artiklan 1 kohdan b alakohta

7 artiklan 2 kohta

7 artiklan 1 kohdan c alakohta

7 artiklan 3 kohta

7 artiklan 2 kohta

8 artikla

8 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohta

8 artiklan 2 kohdan a alakohta

9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale ja a alakohta

8 artiklan 2 kohdan b alakohta

9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale ja b alakohta

8 artiklan 2 kohdan c alakohta

9 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

8 artiklan 3 kohta

9 artiklan 3 kohta

8 artiklan 4 kohdan a alakohta

9 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale ja a alakohta

8 artikla 4 kohdan b alakohta

9 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale ja b alakohta

8 artiklan 5–8 kohta

9 artiklan 5–8 kohta

9 artiklan 1 kohta

10 artiklan 1 kohta

9 artiklan 2 kohdan a alakohta

10 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

9 artiklan 2 kohdan b alakohta

10 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

9 artiklan 3, 4 ja 5 kohta

9 artiklan 3, 4 ja 5 kohta

10 artikla

11 artikla

11 artiklan 1 kohta

12 artiklan 1 kohta

11 artiklan 2 kohdan a alakohta

12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

11 artiklan 2 kohdan b alakohta

12 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

11 artiklan 2 kohdan c alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

11 artiklan 3 kohta

12 artiklan 3 kohta

12 artikla

13 artikla

13 artikla

14 artikla

13 a artikla

15 artikla

15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale

16 artiklan ensimmäisen kohdan johdantokappale

15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

16 artiklan ensimmäisen kohdan aalakohta

15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta

16 artiklan ensimmäisen kohdan balakohta

15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

16 artiklan toinen kohta

15 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke

17 artiklan ensimmäinen kohta

15 artiklan 2 kohdan toinen virke

17 artiklan toinen kohta

16 artikla

18 artikla

Liite I

Liite II