24.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 339/58

SOPIMUS

Euroopan parlamentin ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välillä käytännön menettelyistä, jotka koskevat yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle yhteisen kriisinratkaisumekanismin puitteissa annettujen tehtävien suorittamisen demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA YHTEINEN KRIISINRATKAISUNEUVOSTO, jotka

—	ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

—	ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

—	ottavat huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen,

—

ottavat huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) ja erityisesti sen 45 artiklan 7 ja 8 kohdan,

toteavat, että asetuksella (EU) N:o 806/2014, jäljempänä ’kriisinratkaisumekanismista annettu asetus’, perustetaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, jäljempänä ’kriisinratkaisuneuvosto’, joka on unionin virasto ja jolla on keskitetyt kriisinratkaisuvaltuudet kaikissa yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin, jäljempänä ’kriisinratkaisumekanismi’, osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka osallistuvat myös yhteiseen valvontamekanismiin, jäljempänä ’valvontamekanismi’, luottolaitosten toiminnan turvallisuuden ja vakauden sekä rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi Euroopan unionissa ja kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 7 artiklan mukaan kriisinratkaisuneuvosto on toimivaltainen kriisinratkaisuviranomainen suorittamaan sille kyseisellä asetuksella annetut tehtävät, jäljempänä ’kriisinratkaisutehtävät’, ja eritoten laatimaan kriisinratkaisusuunnitelmat ja antamaan kaikki kriisinratkaisuun liittyvät päätökset;

C.	toteavat, että kriisinratkaisutehtävien antaminen kriisinratkaisuneuvostolle tuo sille merkittävän vastuun turvata rahoitusvakaus unionissa käyttämällä kriisinratkaisuvaltuuksiaan mahdollisimman tehokkaalla ja oikein suhteutetulla tavalla;

katsovat, että kriisinratkaisuvaltuuksien siirtämistä unionin tasolle olisi tasapainotettava vastuuvelvollisuutta koskevilla asianmukaisilla vaatimuksilla; toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan nojalla kriisinratkaisuneuvosto on siksi vastuuvelvollinen asetuksen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotka ovat unionin kansalaisia ja jäsenvaltioita edustavia demokraattisesti oikeutettuja toimielimiä;

E.	toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan 8 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvosto tekee yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa kaikissa tämän tekemissä tutkimuksissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan 7 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja käy pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja suljettujen ovien takana Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa silloin, kun tällaisia keskusteluja edellytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten Euroopan parlamentin toimivaltuuksien käyttämiseksi; toteavat kyseisessä artiklassa edellytettävän, että tällaisia keskusteluja järjestettäessä varmistetaan täysi luottamuksellisuus niiden salassapitovelvollisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti, jotka kriisinratkaisuneuvostolle on vahvistettu kriisinratkaisumekanismista annetussa asetuksessa kriisinratkaisuneuvoston toimiessa asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisena kansallisena kriisinratkaisuviranomaisena;

toteavat, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaan unionin virastot toimivat mahdollisimman avoimesti; toteavat, että edellytykset, joiden täyttyessä kriisinratkaisuneuvoston asiakirjat ovat luottamuksellisia, olisi kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 91 artiklan mukaisesti vahvistettava kriisinratkaisuneuvoston päätöksessä, jossa sovelletaan turvallisuutta koskevia periaatteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskeviin komission turvallisuussäännöksiin;

H.	toteavat, että Euroopan parlamentin ja kriisinratkaisuneuvoston olisi varmistettava kyseisten turvallisuussäännösten noudattaminen tiiviissä yhteistyössä, johon sisältyy sovellettavien turvallisuusjärjestelyjen ja -standardien säännöllinen yhteinen valvonta;

toteavat, että yhteisöjen kriisinratkaisuun liittyvien tietojen julkistaminen ei ole kriisinratkaisuneuvoston vapaasti päätettävissä, vaan siihen sovelletaan asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä asetettuja rajoituksia ja ehtoja, jotka koskevat sekä Euroopan parlamenttia että kriisinratkaisuneuvostoa; toteavat, että kriisinratkaisuneuvoston tietojen julkistamista saatetaan näin ollen rajoittaa luottamuksellisuutta koskevilla lakisääteisillä rajoituksilla;

toteavat, että tällä sopimuksella ei rajoiteta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (2), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) eikä muun sovellettavan, oikeutta tutustua asiakirjoihin tai henkilötietojen suojaa koskevan unionin primaari- tai sekundaarioikeuden säännöksen soveltamista; toteavat, että sillä ei rajoiteta myöskään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti hyväksyttyjen, Euroopan parlamentin tutkintaoikeutta koskevien sääntöjen soveltamista;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 88 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvoston jäsenten, varapuheenjohtajan, kyseisen asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kriisinratkaisuneuvoston jäsenten, kriisinratkaisuneuvoston henkilöstön ja kriisinratkaisutehtäviä hoitavan osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa vaihdetun tai niiden lähettämän henkilöstön on noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklassa ja asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvosto tekee päätöksiä ottaen huomioon asiaa koskevan unionin lainsäädännön ja erityisesti kaikki lainsäätämisjärjestyksessä ja muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklassa tarkoitetut säädökset mukaan lukien, ja niitä noudattaen;

toteavat, että tulevat muutokset ja mahdolliset asiaa koskevat tulevat säädökset huomioon ottaen luottamuksellisiksi katsottujen tietojen käsittelyä koskevan unionin lainsäädännön säännöksissä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (4) 84 artiklassa asetetaan kriisinratkaisuviranomaisille ja niiden henkilöstölle tiukkoja salassapitovelvollisuuksia;

toteavat, että kriisinratkaisutietojen salassapitovaatimusten rikkomisen olisi johdettava asiaankuuluviin seuraamuksiin; katsovat, että Euroopan parlamentin olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys sellaisten tapausten seurantaa varten, joissa sen jäsenet tai henkilöstö rikkovat salassapitovelvollisuutta;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan mukaisesti kriisinratkaisuneuvostoon kuuluu muiden muassa kunkin osallistuvan jäsenvaltion nimittämä jäsen, joka edustaa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia; toteavat, että viimeksi mainittuna viranomaisena voi direktiivin 2014/59/EU 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti poikkeuksellisesti olla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013 (5) ja Euroopan parlamentinja neuvoston direktiiviä 2013/36/EU (6) sovellettaessa valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen; toteavat, että on otettava käyttöön asianmukaiset rakenteelliset järjestelyt, joilla varmistetaan toiminnallinen riippumattomuus ja vältetään eturistiriidat asiaankuuluvien valvontaviranomaisten asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisten valvontatehtävien tai niiden muiden tehtävien ja kriisinratkaisuviranomaisten kyseisen direktiivin mukaisten tehtävien kesken; toteavat, että tällaiset rakenteelliset järjestelyt olisi otettava huomioon kriisinratkaisuneuvoston menettelysäännöissä, joita sovelletaan sen jäseniin;

P.	toteavat, että tällä sopimuksella ei rajoiteta kansallisen lainsäädännön mukaista kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten vastuuvelvollisuutta kansallisille parlamenteille;

Q.	toteavat, että tämä sopimus ei koske yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vastuuvelvollisuutta ja raportointivelvollisuutta neuvostoa, komissiota tai kansallisia parlamentteja kohtaan eikä vaikuta näihin velvollisuuksiin;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvosto toimittaa vuosittain muun muassa Euroopan parlamentille kertomuksen sille kyseisellä asetuksella annettujen tehtävien suorittamisesta; toteavat, että kyseisessä kertomuksessa olisi käsiteltävä ennen kaikkea kriisinratkaisun suunnitteluun, purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien arviointiin, omia varoja ja alentamiskelpoisia velkoja koskevien vähimmäisvaatimusten määrittämiseen, kriisinratkaisutoimiin sekä muiden kriisinratkaisumekanismista annettuun asetukseen perustuvien tehtävien ja valtuuksien käyttämiseen liittyvää kriisinratkaisuneuvoston toimintaa; toteavat, että kertomukseen olisi myös sisällyttävä yhteistä kriisinratkaisurahastoa, jäljempänä ”kriisinratkaisurahasto”, koskevia yksityiskohtaisia tietoja, erityisesti kriisinratkaisurahaston käytettävissä olevien varojen kehitys ja mahdolliset päätökset, jotka koskevat tavoitetason saavuttamisen määräaikaa ja vakausmaksujen laskentaa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 69–71 artiklan mukaisesti, lainaaminen ja muut rahoitusjärjestelyt kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 72–74 artiklan mukaisesti, kriisinratkaisurahaston hallinto ja sijoitusstrategia kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 75 artiklan ja sovellettavien komission delegoitujen säädösten mukaisesti, erityisedellytykset kriisinratkaisurahaston käyttöön yksittäiseen kriisinratkaisumääräykseen kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 76–78 artiklan mukaisesti, kansallisiin rahasto-osuuksiin jakamista ja vaiheittaista yhdistämistä koskevien periaatteiden soveltaminen kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 37 alakohdassa tarkoitetulla siirtymäkaudella kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 77 artiklan mukaisesti sekä talletussuojajärjestelmien käyttö kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 79 artiklan mukaisesti;

toteavat, että kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklassa vahvistetun vastuuvelvollisuusperiaatteen mukaisesti Euroopan parlamentin olisi voitava jälkikäteen tutustua muihin kuin luottamuksellisiin tietoihin, jotka koskevat kriisinratkaisun kohteena ollutta yhteisöä ja joihin sisältyy riittävän yksityiskohtainen tase, joka on toimitettava erikseen jokaisesta kriisinratkaisun vaikutuspiiriin kuuluvasta yhteisöstä ja josta selviää vaikutuksen suuruus ja luonne,

SOPIVAT SEURAAVAA:

I VASTUUVELVOLLISUUS, TIEDONSAANTI JA LUOTTAMUKSELLISUUS

1. Kertomukset

Kriisinratkaisuneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen, jäljempänä ’vuosikertomus’, kriisinratkaisuneuvostolle kriisinratkaisumekanismista annetulla asetuksella annettujen tehtävien suorittamisesta. Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja esittää vuosikertomuksen Euroopan parlamentille julkisessa kuulemistilaisuudessa.

Vuosikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille luottamuksellisena yhdellä unionin virallisista kielistä seitsemän työpäivää ennen julkista kuulemista ja vuosikertomuksen virallista julkistamista. Käännökset kaikilla unionin virallisilla kielillä asetetaan saataville myöhemmin. Vuosikertomukseen on sisällyttävä yksityiskohtainen selvitys muun muassa seuraavista:

i.	kriisinratkaisuneuvostolle kriisinratkaisumekanismista annetulla asetuksella annettujen tehtävien suorittaminen,

ii.	tehtävien jakaminen kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kanssa,

iii.

yhteistyö muiden asiaankuuluvien kansallisten tai unionin viranomaisten kanssa sekä muiden mahdollisten julkisen rahoitustuen välineiden, kuten Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM), kanssa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 30 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

iv.	yhteistyö kolmansien maiden kanssa, mukaan lukien kolmannen maan kriisinratkaisumenettelyjen tunnustaminen ja arviointi,

v.	kriisinratkaisuneuvoston rakenteen ja henkilöstömäärän kehitys ja lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä ja kansalaisuus,

vi.	tämän sopimuksen IV osassa tarkoitettujen menettelysääntöjen täytäntöönpano,

vii.	kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 65 artiklan mukaisesti kerättyjen hallintomaksujen määrät,

viii.

kriisinratkaisutehtäviin varatun talousarvion toteuttaminen ja

ix.

kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen kriisinratkaisurahastoa ja erityisesti vakausmaksuja, vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, rahoitusjärjestelyjen saatavuutta, sijoitusstrategiaa ja kriisinratkaisurahaston käyttöä, joista säädetään kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen V osaston 2 luvussa, koskevien säännösten soveltaminen.

Kriisinratkaisuneuvosto julkaisee vuosikertomuksen verkkosivustollaan.

2. Sääntömääräiset julkiset kuulemiset, yksittäiset keskustelut ja erityiset luottamukselliset kokoukset

Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja osallistuu Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä sääntömääräisiin julkisiin kuulemisiin, joissa käsitellään kriisinratkaisuneuvostolle kriisinratkaisumekanismista annetulla asetuksella annettujen kriisinratkaisutehtävien suorittamista. Tällaisissa kuulemisissa keskustellaan muun muassa kriisinratkaisurahastosta ja erityisesti vakausmaksuista, vaihtoehtoisista rahoituslähteistä, rahoitusjärjestelyjen saatavuudesta, sijoitusstrategiasta ja kriisinratkaisurahaston käytöstä. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta ja kriisinratkaisuneuvosto sopivat seuraavan vuoden aikana järjestettävän kahden tällaisen kuulemistilaisuuden aikataulusta. Sovitun aikataulun muutospyynnöt on esitettävä kirjallisesti.

Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja voidaan kutsua muihin yksittäisiin keskusteluihin, joissa kriisinratkaisuneuvoston vastuualueeseen kuuluvia kysymyksiä käsitellään Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kanssa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohdassa vahvistettua periaatetta unionin toimielinten, elinten ja laitosten avoimuudesta sovelletaan kriisinratkaisuneuvoston toimintaan. Erityisissä luottamuksellisissa kokouksissa käytävissä keskusteluissa on noudatettava kyseistä periaatetta ja muun muassa tehtävä selkoa asian kannalta merkityksellisistä seikoista. Erityisissä luottamuksellisissa kokouksissa käytävissä keskusteluissa vaihdetaan kriisinratkaisutehtävien suorittamista koskevia luottamuksellisia tietoja unionin oikeuden ja erityisesti kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen asettamissa rajoissa.

Jos Euroopan parlamentin toimivallan käyttäminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja unionin oikeuden mukaisesti sitä edellyttää, Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi pyytää kirjallisesti ja syyt mainiten erityisiä luottamuksellisia kokouksia kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan kanssa. Tällaiset kokoukset järjestetään yhteisesti sovittuna päivänä.

Erityisiin luottamuksellisiin kokouksiin voivat osallistua vain kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja voi ottaa mukaansa kaksi kriisinratkaisuneuvoston henkilöstön jäsentä ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat voivat ottaa mukaansa kaksi parlamentin sihteeristön jäsentä. Näiden kahden osapuolen keskinäisestä sopimuksesta erityiseen luottamukselliseen kokoukseen voivat osallistua lisäksi ne komission edustajat, jotka ovat osallistuneet kyseisessä kokouksessa käsiteltävän kriisinratkaisupäätöksen tekemiseen.

Erityisen luottamuksellisen kokouksen kaikkiin osanottajiin sovelletaan samoja salassapitovaatimuksia kuin kriisinratkaisuneuvoston jäseniin ja henkilöstöön.

Erityisistä luottamuksellisista kokouksista ei laadita pöytäkirjoja eikä muita tallenteita. Lehdistölle tai muille tiedotusvälineille ei anneta mitään lausuntoja. Erityisen luottamuksellisen kokouksen jokaisen osanottajan on joka kerta allekirjoitettava juhlallinen vakuutus siitä, ettei hän paljasta keskustelujen sisältöä kolmansille osapuolille.

Kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan tai Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan perustellusta pyynnöstä ja keskinäisestä sopimuksesta kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja ja kriisinratkaisuneuvoston neljä kokoaikaista jäsentä tai johtavia kriisinratkaisuneuvoston henkilöstön jäseniä (johtava lakimies, yksikönpäälliköitä tai apulaisyksikönpäälliköitä) voidaan kutsua sääntömääräisiin julkisiin kuulemisiin, yksittäisiin keskusteluihin ja erityisiin luottamuksellisiin kokouksiin.

Sääntömääräisissä julkisissa kuulemisissa, yksittäisissä keskusteluissa ja erityisissä luottamuksellisissa kokouksissa voidaan käsitellä kaikkia kysymyksiä, jotka liittyvät kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen mukaisiin kriisinratkaisumekanismin tehtäviin ja toimintaan.

Euroopan parlamentin tai kriisinratkaisuneuvoston palveluksessa olevat henkilöt eivät saa antaa kriisinratkaisuneuvostolle kriisinratkaisumekanismista annetulla asetuksella annettuihin tehtäviin liittyviä ja tämän sopimuksen soveltamisen yhteydessä saamiaan tietoja kenellekään asiaan kuulumattomalle henkilölle tai julkisuuteen edes palvelussuhteensa tai tehtävänsä päättymisen jälkeen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyseiset tiedot on jo julkistettu tai ne ovat yleisesti saatavilla.

3. Kysymyksiin vastaaminen

Kriisinratkaisuneuvosto vastaa Euroopan parlamentin sille esittämiin kirjallisiin kysymyksiin kirjallisesti. Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja välittää kysymykset kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajalle. Kysymyksiin vastataan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viiden viikon kuluessa siitä, kun ne on toimitettu kriisinratkaisuneuvostolle.

Kriisinratkaisuneuvosto ja Euroopan parlamentti varaavat erillisen osan verkkosivustoistaan edellä tarkoitetuille kysymyksille ja vastauksille.

4. Tiedonsaanti

Kriisinratkaisuneuvosto antaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle enintään kuuden viikon kuluttua kriisinratkaisuneuvoston johdon istunnosta tai kriisinratkaisuneuvoston täysistunnosta vähintään kattavan ja informatiivisen pöytäkirjan kyseisestä johdon istunnosta tai täysistunnosta, johon sisältyy luettelo tehdyistä päätöksistä ja josta saa käsityksen keskusteluista.

Yhteisön tullessa kriisinratkaisun kohteeksi kyseistä yhteisöä koskevat muut kuin luottamukselliset tiedot julkistetaan jälkikäteen, kun asiaa koskevien tietojen julkistamiseen ei enää sovelleta luottamuksellisuusvaatimusten mukaisia rajoituksia.

Tällaisiin tietoihin on sisällyttävä asianmukaisesti konsolidoitu tase, joka on arvostettu kriisinratkaisumekanismista annetussa asetuksessa säädettyjen periaatteiden mukaisesti yhteisöä koskevan kriisinratkaisupäätöksen tekohetkellä ja josta käyvät selvästi ilmi yhteisön varojen nettoarvo sekä varojen ja velkojen luokkien arvo. Käytettävistä kriisinratkaisuvälineistä riippuen kriisinratkaisuneuvoston on lisäksi julkaistava eri velkojien luokkien kokonaistappiot alaskirjauksen soveltamishetkellä, kriisinratkaisuprosessin rahoitukseen käytetyt määrät ja lähteet sekä yrityksen yksiköiden tai varojen myynnistä saadut tuotot.

Jos sovelletaan kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 19 artiklaa, kriisinratkaisuneuvosto toimittaa komission ja kriisinratkaisuneuvoston väliseen tiedonvaihtoon liittyvät muut kuin luottamukselliset tiedot sekä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut vuosikertomukset jälkikäteen Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle.

Kriisinratkaisuneuvosto julkistaa verkkosivustollaan kriisinratkaisukäytäntöjään koskevat yleiset suuntaviivat.

Euroopan parlamentti toteuttaa kriisinratkaisuneuvoston tietojen tai kriisinratkaisuneuvoston asiakirjojen taikka näiden molempien turvallisuusluokituksen tasoon nähden asianmukaisia suojatoimia ja toimenpiteitä ja ilmoittaa niistä kriisinratkaisuneuvostolle.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 91 artiklassa tarkoitettuihin komission turvallisuussäännöksiin sisältyvien turvallisuutta koskevien periaatteiden soveltamiseksi toteutetuista toimista ja annetuista säädöksistä. Tässä yhteydessä sen on annettava tiedot yksityiskohtaisista menettelyistä, joita noudatetaan määritettäessä tietojen turvallisuusluokitusta ja käsiteltäessä turvallisuusluokiteltuja tietoja.

Kriisinratkaisuneuvosto tiedottaa Euroopan parlamentille sisäisten turvallisuussääntöjensä käytännön täytäntöönpanosta, myös vuoden kuluessa tehdystä kriisinratkaisuneuvoston käsittelemien tavanomaisten tietotyyppien luokituksesta ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelystä.

Kun turvaluokiteltava tieto on peräisin kriisinratkaisuneuvostolta itseltään, se varmistaa, että sovelletaan asianmukaisia turvaluokitustasoja kriisinratkaisuneuvoston sisäisten sääntöjen mukaisesti, samalla kun otetaan asianmukaisesti huomioon, että Euroopan parlamentin on voitava tutustua turvaluokiteltuihin asiakirjoihin voidakseen tosiasiallisesti käyttää toimivaltuuksiaan ja oikeuksiaan.

Kriisinratkaisuneuvosto tiedottaa Euroopan parlamentille sisäisten turvallisuussääntöjensä muutoksista sen varmistamiseksi, että turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevien perusperiaatteiden ja vähimmäisvaatimusten vastaavuus säilyy.

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti Euroopan parlamentti kuulee kriisinratkaisuneuvostoa arvioidessaan vastaanottamaansa pyyntöä saada tutustua kriisinratkaisuneuvostosta peräisin olevaan, Euroopan parlamentille toimitettuun asiakirjaan.

Euroopan parlamentin ja kriisinratkaisuneuvoston on annettava toisilleen tieto sellaisten oikeudellisten, hallinnollisten ja muiden menettelyiden aloittamisesta ja lopputuloksesta, joissa haetaan oikeutta tutustua kriisinratkaisuneuvostosta peräisin olevaan, Euroopan parlamentille toimitettuun asiakirjaan.

Kriisinratkaisuneuvosto voi pyytää Euroopan parlamenttia pitämään yllä luetteloa henkilöistä, joilla on oikeus tutustua kriisinratkaisuneuvoston yhden tai useamman turvallisuusluokiteltujen tietojen luokan tietoihin ja kriisinratkaisuneuvoston julkistettuihin asiakirjoihin.

II VALINTAMENETTELYT

Hoitaessaan valintamenettelyyn liittyviä tehtäviään Euroopan parlamentti ja kriisinratkaisuneuvosto pyrkivät mahdollisimman korkeisiin ammattitaitovaatimuksiin ja ottavat huomioon tarpeen turvata koko unionin edut ja varmistaa kriisinratkaisuneuvoston monipuolinen kokoonpano.

1. Valintamenettelyn vaiheita koskevat tiedot

Jos kriisinratkaisuneuvosto on osallistunut valintamenettelyyn, se tiedottaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle asianmukaisesti ja hyvissä ajoin kaikista valintamenettelyn vaiheista, kuten avointa tointa koskevan ilmoituksen julkaisemisesta, valintaperusteista, asianomaisesta toimenkuvasta ja toimen hakijoista (esimerkiksi hakemusten määrä, ammattipätevyydet sekä sukupuoli- ja kansalaisuusjakauma) sekä hakijoiden seulontamenetelmästä vähintään kaksi ehdokasta käsittävän suppean luettelon laatimiseksi puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun neljän muun kokoaikaisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen tointa varten. Jos kriisinratkaisuneuvosto ei ole osallistunut valintamenettelyyn, tätä kohtaa ei sovelleta.

2. Kriisinratkaisuneuvoston kuuleminen esivalinnan läpäisseiden hakijoiden epävirallisten kuulemisten ja heille esitettävien kysymysten yhteydessä

Kun komissio on kriisinratkaisuneuvostoa kuultuaan esittänyt Euroopan parlamentille lopullisen luettelon ehdokkaista kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti, parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kuulla kriisinratkaisuneuvostoa lopullisen luettelon ehdokkaista siinä yhteydessä, kun heitä kuullaan suljetuin ovin ja heille esitetään kirjallisia kysymyksiä.

3. Ensisijaisten ehdokkaiden virallinen kuuleminen

Komission annettua Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi ehdotuksensa puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi neljäksi muuksi kokoaikaiseksi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi, parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi sen julkisen kuulemisen yhteydessä, joka kullekin ehdokkaalle puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi järjestetään, kuulla kriisinratkaisuneuvostoa esitetyistä ehdokkaista.

4. Hyväksyminen

Euroopan parlamentti ilmoittaa kriisinratkaisuneuvostolle päätöksestään, joka koskee komission esittämien ehdokkaiden puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi neljäksi muuksi kokoaikaiseksi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi hyväksymistä, sekä parlamentin asiasta vastaavassa valiokunnassa ja täysistunnossa toimitettujen äänestyksen tuloksesta. Euroopan parlamentti pyrkii tekemään päätöksensä kuuden viikon kuluessa päivästä, jona se vastaanotti komission ehdotukset ehdokkaiksi, parlamentin kokouskalenterin huomioon ottaen.

5. Erottaminen

Kun Euroopan parlamentti ilmoittaa komissiolle, että se katsoo puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun muun kokoaikaisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen tehtävästä erottamista koskevien edellytysten täyttyvän kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 56 artiklan 9 kohdan soveltamiseksi, se voi ilmoittaa asiasta myös kriisinratkaisuneuvostolle.

III TUTKIMUKSET

Kun parlamentti perustaa tutkintavaliokunnan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY (7) nojalla, kriisinratkaisuneuvosto avustaa tutkintavaliokuntaa unionin oikeuden mukaisesti sen tehtävien täyttämisessä vilpittömän yhteistyön periaatetta noudattaen.

Kriisinratkaisuneuvosto tekee vilpitöntä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa kaikkien kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 45 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen Euroopan parlamentin tekemien tutkimusten aikana ja noudattaa samoja periaatteita kuin tutkintavaliokuntien tapauksessa ja samantasoista luottamuksellisuuden suojaa, jota tässä sopimuksessa edellytetään erityisten luottamuksellisten kokousten yhteydessä.

Kaikkiin henkilöihin, jotka saavat Euroopan parlamentille tutkimusten yhteydessä toimitettuja tietoja, sovelletaan samoja salassapitovaatimuksia kuin kriisinratkaisuneuvoston jäseniin ja henkilöstöön. Euroopan parlamentti ja kriisinratkaisuneuvosto sopivat toimista, joilla varmistetaan tällaisia tietoja koskeva suoja.

Euroopan parlamentti ottaa huomioon asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitetut yleiset tai yksityiset edut, jotka vaikuttavat oikeuteen tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin ja jollaisia liittyy kriisinratkaisuneuvoston tutkintavaliokuntaa varten toimittamiin tietoihin ja asiakirjoihin.

IV MENETTELYSÄÄNNÖT

Ennen kuin menettelysäännöt hyväksytään kriisinratkaisuneuvoston täysistunnossa, se antaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tiedot suunniteltujen menettelysääntöjen pääsisällöstä.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille menettelysääntöjen täytäntöönpanosta kirjallisesti parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kirjallisesta pyynnöstä. Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa parlamentille myös tarpeesta saattaa menettelysäännöt ajan tasalle.

Menettelysäännöissä määrätään seuraavista asioista:

kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 47 artiklan mukaisesti puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä kokoaikaista kriisinratkaisuneuvoston jäsentä ovat riippumattomia unionin toimielimistä ja elimistä, jäsenvaltioiden hallituksista ja muista julkisista tai yksityisistä elimistä ja toimivat puolueettomasti,

ii.	kriisinratkaisuneuvosto suorittaa tehtävänsä noudattaen kaikissa toimissaan julkisen vastuuvelvollisuuden ja täyden avoimuuden periaatteita tämän kuitenkaan rajoittamatta kriisinratkaisuneuvoston tietojen ja asiakirjojen asianmukaista luottamuksellisuutta koskevien suojatoimien soveltamista ja

iii.	kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset ovat toiminnallisesti riippumattomia ja niiden tehtävien keskinäiset eturistiriidat on vältettävä direktiivin 2014/59/EU 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Kriisinratkaisuneuvosto julkaisee menettelysäännöt verkkosivustollaan.

V KRIISINRATKAISUNEUVOSTON TEKEMÄT RATKAISUT

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle asianmukaisesti menettelyistä ja aikatauluista, joita se on ottanut käyttöön antaakseen päätöksiä, suuntaviivoja, yleisiä ja muita ohjeistuksia, suosituksia ja varoituksia, jäljempänä ’kriisinratkaisuneuvoston ratkaisut’.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle erityisesti millaisia periaatteita ja indikaattoreita tai tietoja se tavallisesti käyttää ratkaisujen sekä toimintasuositusten laatimisessa, millä pyritään parantamaan avoimuutta ja toiminnan johdonmukaisuutta.

Jos kriisinratkaisuneuvosto järjestää julkisen kuulemisen luonnoksista kriisinratkaisuneuvoston ratkaisuiksi, se toimittaa kyseiset luonnokset Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ennen julkisen kuulemismenettelyn aloittamista.

Jos parlamentti esittää huomautuksia luonnoksista kriisinratkaisuneuvoston ratkaisuiksi, niistä voidaan keskustella kriisinratkaisuneuvoston kanssa epävirallisesti. Kun kriisinratkaisuneuvosto on hyväksynyt ratkaisunsa, se toimittaa sen Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle. Kriisinratkaisuneuvosto myös tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti kirjallisesti tarpeesta saattaa tehdyt kriisinratkaisuneuvoston ratkaisut ajan tasalle.

VI SIIRTYMÄKAUDEN MÄÄRÄYS

Kriisinratkaisuneuvoston toiminnan käynnistämisen aikana 1 päivään tammikuuta 2016 saakka tai kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 99 artiklan 2 kohdan mukaiseen soveltamispäivään asti sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, kriisinratkaisuneuvosto tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti ja parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen täytäntöönpanon edistymisestä.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti, ja niiden on katettava muun muassa

i.	työn sisäinen valmistelu, organisointi ja suunnittelu,

ii.	yhteistyö muiden toimivaltaisten kansallisten tai unionin viranomaisten kanssa,

iii.	kriisinratkaisuneuvoston kriisinratkaisutehtäviensä valmistelussa kohtaamat esteet,

iv.	ongelmatapaukset ja menettelysääntöjen muutokset,

toimenpiteet, joita kriisinratkaisuneuvosto on toteuttanut yhteistyössä osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa sellaisten asianmukaisten menetelmien ja yksityiskohtaisten sääntöjen kehittämiseksi, joiden avulla voidaan parantaa kriisinratkaisurahaston valmiuksia hankkia rahoitusta vaihtoehtoisista rahoituslähteistä ja joiden olisi oltava olemassa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen soveltamispäivään mennessä kyseisen asetuksen johdanto-osan 107 kappaleen ja 74 artiklan mukaisesti, sekä kriisinratkaisuneuvoston neuvottelemat ja tekemät rahoitusjärjestelyt, myös mahdollisuuksien mukaan julkiset rahoitusjärjestelyt, kyseisen asetuksen 74 artiklan mukaisesti.

Edellä i–v alakohdassa tarkoitetut tiedot täydentävät kriisinratkaisuneuvoston kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 99 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti antamia kuukausittaisia kertomuksia siitä, ovatko rahoitusosuuksien siirtämistä kriisinratkaisurahastoon koskevat edellytykset täyttyneet, sekä kuukausittaisia kertomuksia, joita annetaan tarpeen mukaan kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 99 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, jos rahoitusosuuksien siirtämistä kriisinratkaisurahastoon koskevat edellytykset eivät ole täyttyneet.

VII LOPPUMÄÄRÄYKSET

Tämän sopimuksen osapuolet arvioivat sopimuksen käytännön täytäntöönpanoa kolmen vuoden välein. Tarpeen vaatiessa osapuolet mukauttavat sopimusta ottaen huomioon sopimuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja sellaisten tulevien turvallisuusjärjestelyjen muutokset, joissa Euroopan parlamentti ja kriisinratkaisuneuvosto ovat mukana.

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se allekirjoitetaan.

Tietojen luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet sitovat tämän sopimuksen osapuolia myös tämän sopimuksen päätyttyä.

Tämä sopimus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä ja Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2015.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. KÖNIG

(1) EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(7) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätös 95/167/EY, Euratom, EHTY, tehty 19 päivänä huhtikuuta 1995, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 78, 6.4.1995, s. 1).