30.4.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/32

(1)

Perkloraattia esiintyy ympäristössä luonnostaan nitraatti- ja potaskasaostumina, ja sitä voi muodostua ilmakehässä ja joutua sitä kautta maaperään ja pohjaveteen. Sitä esiintyy myös ympäristön epäpuhtautena, jota syntyy typpilannoitteiden käytössä sekä rakettipolttoaineissa, räjähteissä, ilotulitteissa, soihduissa ja turvatyynyjen laukaisimissa ja muissa teollisissa prosesseissa käytetyn ammoniumperkloraatin valmistuksessa, käytössä ja loppukäsittelyssä. Perkloraattia voi myös muodostua veden desinfiointiin käytettävän natriumhypokloriitin hajoamisen aikana, ja se voi saastuttaa vedenjakelun. Veden, maaperän ja lannoitteiden katsotaan olevan elintarvikkeiden perkloraattipitoisuuden mahdollisia lähteitä.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä 'EFSA', elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta, jäljempänä 'CONTAM-lautakunta', on antanut tieteellisen lausunnon (1) perkloraatin esiintymiseen elintarvikkeissa liittyvistä kansanterveydellistä riskeistä. CONTAM-lautakunta totesi, että krooninen ravinnon kautta tapahtuva altistuminen perkloraatille saattaa aiheuttaa ongelmia, erityisesti eniten altistuville nuorille ja lapsille, joilla on lievää tai kohtalaista jodin puutetta. Lisäksi on mahdollista, että lyhytaikainen altistuminen perkloraatille on ongelmallista rintaruokinnassa oleville imeväisille ja vain vähän jodia saaville pikkulapsille.

(3)

CONTAM-lautakunta suositteli, että riskinarvioinnin epävarmuuden vähentämiseksi tarvitaan lisää tietoja perkloraatin esiintymisestä elintarvikkeissa Euroopassa, erityisesti vihanneksissa, äidinmaidonkorvikkeissa, maidossa ja maitotuotteissa. Cucurbitaceae-heimon kasveissa ja varsinkin kasvihuoneissa/katettuina kasvatetuissa lehtivihanneksissa on havaittu suuria pitoisuuksia. Perkloraatin esiintymisestä elintarvikkeissa ei ole riittävästi esiintymistietoja, etenkään sellaisissa, joista on otettu näytteitä 1 päivän syyskuuta 2013 jälkeen. Analysoitaessa perkloraattia juomavedestä mukaan olisi mahdollisuuksien otettava myös juomavesi, joka ei kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (2) säädetyn elintarvikkeiden määritelmän piiriin. Riskinhallintatoimenpiteitä on toteutettu 1 päivästä syyskuuta 2013, minkä jälkeen otettujen näytteiden perkloraattia koskevat tiedot noudattavat paremmin periaatetta ”niin pieni kuin on kohtuudella mahdollista” (ALARA) hyvien käytäntöjen ja elintarvikkeiden nykyisten perkloraattipitoisuuksien mukaisesti.

(4)

Sen vuoksi on aiheellista suositella elintarvikkeissa esiintyvän perkloraatin seurantaa,

1.

Jäsenvaltioiden olisi elintarvikealan toimijoiden aktiivisella myötävaikutuksella seurattava perkloraatin esiintymistä elintarvikkeissa, ja erityisesti seuraavissa:

2.

Sen varmistamiseksi, että näytteet ovat tutkittavan erän suhteen edustavia, jäsenvaltioiden olisi noudatettava näytteenottomenetelmiä, jotka on vahvistettu lehtivihanneksien osalta komission asetuksen (EY) N:o 1882/2006 (4) liitteessä ja muiden, asetuksen (EY) N:o 333/2007 (5) soveltamisalaan kuuluvien elintarvikkeiden osalta komission asetuksen (EY) N:o 333/2007 liitteessä olevassa B osassa.

3.

Seuraava analyysimenetelmä antaa luotettavia tuloksia:

”Quick Method for the Analysis of Residues of numerous Highly Polar Pesticides in Foods of Plant Origin involving Simultaneous Extraction with Methanol and LC-MS/MS Determination (QuPPe-Method) – Version 7.1” Tämä menetelmä on saatavissa osoitteesta: http://www.crl-pesticides.eu/library/docs/srm/meth_QuPPe.pdf.

Lisäksi olisi noudatettava artikkelia ”Analysis of Perchlorate in Food Samples of Plant Origin Applying the QuPPe-Method and LC-MS/MS”, jossa kerrotaan, miten ympäristöepäpuhtaus perkloraatti integroidaan edellä mainittuun QuPPe-monijäämämenetelmään. Artikkeli on saatavissa osoitteesta: http://www.analytik-news.de/Fachartikel/Volltext/cvuase2.pdf

Analyysissä käytettävän määritysrajan (LOQ) tulisi olla enintään 2 μg/kg perkloraattia imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa, 10 μg/kg muissa elintarvikkeissa ja 20 μg/kg kuivatuissa yrteissä, mausteissa, teessä ja yrtti- ja hedelmäuutejuomissa.

4.

Jäsenvaltioiden olisi elintarvikealan toimijoiden aktiivisella myötävaikutuksella tehtävä tutkimuksia niiden tekijöiden yksilöimiseksi, jotka johtavat perkloraatin esiintymiseen elintarvikkeissa. Erityisesti on aiheellista analysoida perkloraatin esiintymistä lannoitteissa, maaperässä, kastelu- ja käsittelyvedessä tilanteissa, joissa nämä tekijät ovat merkityksellisiä.

5.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että analyysien tulokset toimitetaan säännöllisesti ja viimeistään helmikuun 2016 loppuun mennessä EFSAlle EFSAn tietojen esitysmuodossa, joka on elintarvikkeiden ja rehujen osalta käytettävää näytteen standardikuvausta (SSD) koskevissa EFSAn ohjeissa (6) esitettyjen vaatimusten ja EFSAn muiden erityisten raportointivaatimusten mukainen.