10.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 324/15


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/2299,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2015,

päätöksen 2009/965/EY muuttamisesta kansallisten sääntöjen luokitteluun käytettävien parametrien luettelon päivittämisen osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 7869)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi 30 päivänä marraskuuta 2009 päätöksen 2009/965/EY (2), jossa esitetään luettelo parametreista, joita käytetään kansallisten sääntöjen luokitteluun direktiivin 2008/57/EY 27 artiklassa tarkoitetussa vertailuasiakirjassa.

(2)

Euroopan rautatieviraston (jäljempänä ’rautatievirasto’) suosituksen mukaan luettelon tarkistaminen on tarpeen sen yhdenmukaistamiseksi tarkistetun yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (YTE) kanssa, joka koskee seuraavia osajärjestelmiä: liikkuva kalusto, tavaraliikenteen vaunut, veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto, melu, infrastruktuuri, energia, ohjaus, hallinta ja merkinanto, käyttötoiminta ja liikenteen hallinta, tavara- ja matkustajaliikenteen telemaattiset sovellukset, rautatietunneleiden turvallisuus ja saavutettavuus liikuntarajoitteisille henkilöille.

(3)

Jotta voitaisiin mahdollistaa tiettyä parametria koskeva vertailu ja ristiinviittaukset tarkistetuissa YTE:issä esitettyjen ja kansallisissa säännöissä olevien vaatimusten välillä, muiden kuin YTE:n mukaisten kalustoyksikköjen käyttöönoton yhteydessä tarkistettavien parametrien luettelon tulisi toisaalta edelleen säilyttää yhteensopivuus kansallisiin sääntöihin perustuvien sopimusten kanssa ja rakentua niille ja toisaalta heijastaa tarkistettujen YTE:ien sisältöä. Sen vuoksi parametrien luettelo olisi päivitettävä. Sen varmistamiseksi, että luetteloa sovelletaan yhdenmukaisesti ja sen tulkinta olisi yksiselitteinen, siihen on lisättävä selventäviä yksityiskohtia. On asianmukaista hyväksyä 11 päivänä marraskuuta 2014 annetun rautatieviraston suosituksen (ERA-REC-118-2014/REC) perusteella laadittu parametrien yksityiskohtainen luettelo direktiivin 2008/57/EY 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vertailuasiakirjan pohjaksi.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2009/965/EY olisi muutettava.

(5)

Selkeyden vuoksi myös vertailuasiakirja, johon viitataan direktiivin 2008/57/EY 27 artiklan 4 kohdassa ja joka kuvataan komission päätöksessä 2011/155/EU (3), olisi päivitettävä.

(6)

Tässä päätöksessä määrätyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2009/965/EY liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille ja Euroopan rautatievirastolle.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Violeta BULC

Komission jäsen


(1)  EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

(2)  Komission päätös 2009/965/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta vertailuasiakirjasta (EUVL L 341, 22.12.2009, s. 1).

(3)  Komission päätös 2011/155/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vertailuasiakirjan julkistamisesta ja hallinnoinnista (EUVL L 63, 10.3.2011, s. 22).


LIITE

”LIITE

Luettelo parametreista, joita käytetään kansallisten sääntöjen luokitteluun direktiivin 2008/57/EY 27 artiklassa tarkoitetussa vertailuasiakirjassa

Viite

Parametri

Selitykset

1

Asiakirjat

 

1.1

Yleiset asiakirjat

Yleiset asiakirjat, kalustoyksikön tekninen kuvaus, sen suunnittelu ja liikenne, johon se on tarkoitettu (kaukoliikenne, taajamaliikenne, lähiliikenne jne.), sekä sen aiottu nopeus ja suurin rakenteellinen nopeus, mukaan luettuina yleiset suunnitelmat, kaaviot ja rekistereihin tarvittavat tiedot, kuten kalustoyksikön pituus, akselistorakenne, akseliväli, yksikkökohtainen massa jne.

1.2

Kunnossapitoa koskevat ohjeet ja vaatimukset

 

1.2.1

Kunnossapito-ohjeet

Kunnossapito-oppaat ja -lehtiset, mukaan luettuina kalustoyksikön suunnitellun turvallisuustason säilyttämiseksi tarpeelliset vaatimukset. Mahdollisesti kyseeseen tulevat ammatilliset pätevyysvaatimukset eli kalustoyksikön kunnossapidossa tarvittavat taidot.

1.2.2

Kunnossapidon suunnittelun perustelut

Kunnossapidon suunnittelun perusteluasiakirjoissa selitetään, miten kunnossapitotoimet määritellään ja suunnitellaan niin, että liikkuvan kaluston ominaisuudet säilyvät varmasti sallituissa käytönaikaisissa rajoissa koko sen käyttöiän.

1.3

Käyttöä koskevat ohjeet ja asiakirjat

 

1.3.1

Ohjeet kalustoyksikön käyttöön normaalissa ja vajaatoimintatilassa

 

1.4

Kansalliset testausvaatimukset

Tämä parametri sisältää (mahdolliset) testausta koskevat säännöt.

2

Rakenteet ja mekaaniset osat

 

2.1

Kalustoyksikön rakenne

 

2.1.1

Lujuus ja eheys

Vaunun rungon, alustan, jousituksen, esteenraivaajan ja lumiauran mekaanista lujuutta koskevat vaatimukset. Tämän luettelon yksittäisten kohteiden, kuten telin/pyörästön, laakeripesän, jousituksen, akselin varren, pyörän, akselilaakerin ja virroittimen, mekaaninen lujuus määritellään erikseen.

2.1.2

Kuormituskapasiteetti

 

2.1.2.1

Kuormitustapaukset ja punnittu massa

Kuormitustapaukset ja punnittu massa ovat lähinnä toiminnallinen seikka (liittyy rataluokkaan). Parametri koskee massajärjestelmän ymmärtämistä ja sillä varmistetaan, että massa- ja kuormituslaskelmat ymmärretään samalla tavoin. Kantavuus on toiminnallinen ominaisuus, mutta enimmäiskuormitustapauksen on kuitenkin oltava kalustoyksikön rakenteen mukainen (rakenteen lujuus).

2.1.2.2

Akselipaino ja pyöräkuorma

Akselipaino ja pyöräkuorma ovat lähinnä toiminnallinen seikka (liittyy rataluokkaan). Parametri koskee massajärjestelmän ymmärtämistä ja sillä varmistetaan, että massa- ja kuormituslaskelmat ymmärretään samalla tavoin (esim. vähimmäis- ja enimmäisakselipaino).

Akseleiden ja pyörien rakenteellisen lujuuden osalta viitataan parametriin 3.3.

2.1.3

Liitostekniikka

Liitoksia ja liitostekniikoita (hitsaus, liimaus, ruuviliitos, pulttiliitos jne.) koskevat vaatimukset.

2.1.4

Nostaminen nosturilla tai tunkilla

Kalustoyksikön rakennetta koskevat erityisvaatimukset nosturilla tai tunkilla nostamista ja raiteille palauttamista varten, kalustoyksikön rungon kyky vastustaa pysyviä muodonmuutoksia, myös nostokohtien geometria ja sijainti.

Nostamista ja raiteille palauttamista koskevat ohjeet eivät sisälly luetteloon; ks. niiden osalta 1 luku.

2.1.5

Laitteiden kiinnitys vaunun runkorakenteeseen

Esim. hitsatut osat, myös matkustajatiloihin kiinnitetyt laitteet.

2.1.6

Kalustoyksikön eri osien väliset liitokset

Esim. vaunun rungon ja telin tai laakeripesän ja telirungon välillä oleva liitos-/jousitus-/vaimennusjärjestelmä.

2.2

Kytkimet/kytkinjärjestelmät

 

2.2.1

Automaattikytkin

Automaattikytkinjärjestelmien vaatimukset ja hyväksytyt tyypit. Kohta kattaa sähköiset, mekaaniset ja paineilmajärjestelmät.

2.2.2

Hinauskytkimen ominaisuudet

Eri kytkinjärjestelmien välisiä sovittimia koskevat vaatimukset; normaali- ja vajaatoimintatilassa (esim. hinauskytkin).

2.2.3

Tavanomaiset ruuvikytkinjärjestelmät ja muut ei-automaattiset kytkinjärjestelmät

Tavanomaisia ruuvikytkinjärjestelmiä ja muita ei-automaattisia kytkinjärjestelmiä (esim. välikytkimiä), niiden osia ja niiden vuorovaikutusta koskevat vaatimukset.

Mukaan luettuina vetolaite, vetokoukku ja vetolaitteen jousitus.

Pois luettuina puskimet ja puskinlaitejärjestelmät (ks. näin ollen parametri 2.2.4 ’puskinlaitteet’) sekä paineilma-, jarru-, energia- ja ohjausliitännät.

2.2.4

Puskinlaitteet

Kalustoyksikön kytkentään liittyviä puskimia ja puskinlaitejärjestelmiä, puskinten merkinnät mukaan luettuna, koskevat vaatimukset.

2.2.5

Ylikulut

Sellaisia ylikulkuja koskevat vaatimukset, joiden kautta ihmiset (henkilökunta tai matkustajat) voivat kulkea yhteenkytkettyjen kalustoyksiköiden välillä.

2.3

Passiivinen turvallisuus

Kalustoyksikön passiivista turvallisuutta koskevat vaatimukset törmäystapauksessa (mm. törmäyksenkestävyys).

Mukaan luettuina esim. esteenraivaaja, hidastuvuuden rajoittaminen, henkiin jäämisen mahdollistava tila, rakenteellinen eheys tiloissa, joissa on ihmisiä, vaunujen raiteilta suistumisen tai päällekkäin kasautumisen vaaran vähentäminen, radalla olevaan esteeseen törmäämisen seurausten rajoittaminen, passiivista turvallisuutta parantavat junan sisäiset varusteet. Viittaus törmäystapauksiin, henkiin jäämiseen mahdollistavaan tilaan ja rakenteelliseen eheyteen tiloissa, joissa on ihmisiä, vaunujen raiteilta suistumisen tai päällekkäin kasautumisen vaaran vähentämiseen, radalla olevaan esteeseen törmäämisen seurausten rajoittamiseen.

Raiteilla olevilta esteiltä pyöriä suojaavaa kiskonpuhdistajaa koskevat vaatimukset. Viittaa kiskonpuhdistajan alareunan korkeuteen kiskon selästä mitattuna ja pienimpään pituussuuntaiseen voimaan ilman pysyvää muodonmuutosta. Ei sovelleta lumiauroihin.

3

Vaunun ja radan vuorovaikutus sekä ulottumat

 

3.1

Kalustoyksikön ulottuma

Viittaa kaikkiin kalustoyksikön ulottumaan/profiiliin liittyviin vaatimuksiin. Ilmoittaa kalustoyksikön hyväksytyn kinemaattisen ulottuman (ulottumat), virroittimen ulottuma mukaan luettuna.

3.2

Kalustoyksikön dynaamiset ominaisuudet

 

3.2.1

Kulun turvallisuus ja dynamiikka

Kalustoyksikön kulkukäyttäytymistä ja kulun turvallisuutta koskevat vaatimukset.

Mukaan luettuina kalustoyksikön sietämä raiteen kierouden määrä, kulku mutkaisilla tai kieroilla raiteilla, turvallinen kulku vaihteissa ja raideristeyksissä jne.

3.2.2

Ekvivalenttinen kartiokkuus

Ekvivalenttisen kartiokkuuden noudatettavia arvoja koskevat vaatimukset.

3.2.3

Pyörän profiili ja raja-arvot

Pyöräprofiileja koskevat vaatimukset kulloistakin ratajärjestelmää (ratajärjestelmiä) varten; ilmoitettava hyväksytyt pyöräprofiilit (esim. S1002-profiili on laajalti hyväksytty).

3.2.4

Radan kuormituksen yhteensopivuusparametrit

Esim. dynaaminen pyörävoima, pyöräkerran rataan kohdistamat pyörävoimat (kvasistaattinen pyörävoima, maksimaalinen dynaaminen poikittainen kokonaisvoima, kvasistaattinen ohjausvoima), pystysuuntainen kiihtyvyys mukaan luettuna.

3.2.5

Pienin sallittu vaakasuora kaarresäde, pienin sallittu pystysuora kovera kaarresäde, pienin sallittu pystysuora kupera kaarresäde

Kalustoyksikön mekaaninen kyky ajaa tietynsäteisestä vaakasuorasta kaarteesta.

Kalustoyksikön pienin sallittu pystysuora kupera kaarresäde (mäen harja) ja kovera kaarresäde (kovera taite) on ilmoitettava; olosuhteet (esim. kalustoyksikkö kytkettynä/irti).

3.3

Telit/pyörästöt

 

3.3.1

Telit

Telirungon suunnittelua ja lujuutta sekä telin yleistä suunnittelua koskevat vaatimukset.

3.3.2

Pyöräkerta (kokonaisuudessaan)

Osien (akselin varsi, pyörät, laakerit, laakeripesät, vetovoimalaitteiston osat jne.) liitoksia, toleransseja ja pyörien välistä impedanssia koskevat vaatimukset.

Tähän eivät sisälly akselin varren, pyörien, laakerien, vetovoimalaitteiston osien lujuutta ja lujuuslaskelmia sekä testattavuutta ainetta rikkomattomilla testeillä koskevat vaatimukset.

3.3.3

Pyörä

Pyörää koskevat vaatimukset (esim. lujuus, lujuuslaskelma, materiaali, valmistusmenetelmä, sisäinen mekaaninen jännitys, pinnan karheus, pintasuojaus/maalikerros, merkinnät, testattavuus ainetta rikkomattomilla testeillä).

Rengastettujen pyörien tapauksessa: rengasosaa, rengasosan pyörärunkoon kiinnittämistä ja merkintöjä koskevat vaatimukset.

Pyörän profiilin ja raja-arvojen osalta ks. 3.2.3 kohta.

3.3.4

Pyörän ja kiskon vuorovaikutukseen vaikuttavat järjestelmät

Vaatimukset, jotka koskevat kaikkia kalustoyksikköön asennettuja pyörän ja kiskon vuorovaikutukseen vaikuttavia järjestelmiä, kuten pyörän laipan voitelu, vetovoima- ja jarrujärjestelmien käytöstä johtuvat sivuttaiskiihtyvyyden rajoitukset, mukaan luettuna pyörän- tai kiskonkulumasta aiheutuva sivuttaiskiihtyvyys, pois lukien hiekoitusjärjestelmä. Yhteensopivuutta ohjaus- ja hallintaosajärjestelmään kuuluvien radanvarteen asennettujen laitteiden kanssa säännellään elektromagneettisen yhteensopivuuden osalta parametrilla 8.4.2 ja muiden yhteensopivuusvaatimusten osalta parametreilla 12.2.4.

3.3.5

Hiekoitusjärjestelmä

 

3.3.6

Pyöräkerran laakerit

Pyöräkerran laakereita koskevat vaatimukset (esim. lujuus, lujuuslaskelma, materiaali, valmistusmenetelmä).

3.3.7

Akselin varsi

Akselin vartta koskevat vaatimukset (esim. lujuus, lujuuslaskelma, materiaali, pinnan karheus, pintasuojaus/maalikerros, merkinnät, testattavuus ainetta rikkomattomilla testeillä).

3.3.8

Akselilaakerin kunnon tarkkailu

Tämä parametri kattaa laakeripesän ja kuumakäynti-ilmaisimen (junaan asennettu kuumakäynti-ilmaisin ja liitännät radan varteen asennettujen ilmaisimien kanssa).

3.4

Suurimman pituussuuntaisen kiihtyvyyden ja hidastuvuuden raja-arvo

Suurimmista sallituista rataan kohdistuvista pituussuuntaisista voimista johtuva kiihtyvyyden ja hidastuvuuden raja-arvo.

4

Jarrutus

 

4.1

Jarrutuksen junakohtaiset toiminnalliset vaatimukset

Viittaa jarrutuksen perustoimintojen (yleensä käyttöjarru, hätäjarru ja seisontajarru) käytettävyyteen sekä junajarrujärjestelmän ominaisuuksiin (yleensä itsetoimisuuteen, läpikytkettävyyteen ja tyhjentymättömyyteen).

4.2

Jarrutuksen junakohtaiset turvallisuusvaatimukset

 

4.2.1

Junajarrujärjestelmän toiminnan luotettavuus

Vaatimus, joka koskee jarrujärjestelmän turvallista vastetta niin, että se tuottaa odotetun jarrutusvoiman hätäjarrutuskäskyn antamisen jälkeen.

4.2.2

Vedon/jarrutuksen lukituksen luotettavuus

Vaatimus, jonka mukaan vetovoima estetään turvallisesti hätäjarrutuskäskyn antamisen jälkeen.

4.2.3

Pysähtymismatkan luotettavuus

Vaatimus lasketun pysähtymismatkan noudattamisesta hätäjarrutuskäskyn antamisen jälkeen.

4.2.4

Seisontajarrun luotettavuus

Vaatimus, joka koskee seisontajarrujärjestelmän turvallista vastetta kalustoyksikön pitämiseksi paikallaan laskelmien mukaisissa olosuhteissa hätäjarrutuskäskyn antamisen jälkeen.

4.3

Jarrujärjestelmä – Tunnettu arkkitehtuuri ja siihen liittyvät standardit

Viittaus olemassa oleviin ratkaisuihin, kuten UIC:n (Union International des Chemins de Fer) jarrujärjestelmään.

4.4

Jarrujen ohjaus

 

4.4.1

Hätäjarrutuksen ohjaus

Hätäjarrutuksen ohjausta koskevat vaatimukset, esim. riippumattomat hätäjarrutuksen käyttölaitteet, hätäjarrutuksen käyttölaitteiden ulkonäön eritelmä, hätäjarrutuksen käyttölaitteiden itselukittuvuus, hätäjarrutuksen käynnistäminen junaan asennetun ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän avulla, hätäjarrun eritelmä hätäjarrutuskäskyn antamisen jälkeen.

4.4.2

Käyttöjarrun ohjaus

Käyttöjarrun ohjausta koskevat vaatimukset, esim. jarrutusvoiman säädettävyyttä käyttöjarrun ohjauksen avulla koskevat eritelmät, vain yhtä käyttöjarrun ohjausta koskeva vaatimus ja mahdollisuus eristää käyttöjarrun ohjaustoiminto muista käyttöjarrujen ohjauksista, vetovoiman automaattinen katkaisu käyttöjarrutuksen alkaessa.

4.4.3

Suoratoimijarrun ohjaus

Suoratoimijarrun ohjausta koskevat vaatimukset.

4.4.4

Dynaamisen jarrun ohjaus

Dynaamisen jarrun ohjausta koskevat vaatimukset, esim. mahdollisuus käyttää dynaamista jarrua muista jarrujärjestelmistä riippumattomasti tai yhdessä niiden kanssa, mahdollisuus estää hyötyjarrun käyttö.

4.4.5

Seisontajarrun ohjaus

Seisontajarrun ohjausta koskevat vaatimukset, esim. olosuhteet, joissa seisontajarrun ohjauksen on kyettävä kiinnittämään ja/tai irrottamaan seisontajarru.

4.5

Jarrutuskyky

 

4.5.1

Hätäjarrutuskyky

Hätäjarrutuskykyä koskevat vaatimukset, esim. vasteaika, hidastuvuus, pysähtymismatka, huomioon otettavat toimintatilat (normaali/vajaatoimintatila).

Pois luettuna pyörän ja kiskon välisen kitkan hyödyntäminen (ks. parametri 4.6.1).

4.5.2

Käyttöjarrutuskyky

Käyttöjarrutuskykyä koskevat vaatimukset, esim. käyttöjarrujen suurimman jarrutuskyvyn taso ja rajoittaminen.

4.5.3

Lämpökapasiteettiin liittyvät laskelmat

Lämpökapasiteettiin liittyviä laskelmia koskevat vaatimukset sekä pyörien että jarrulaitteiden osalta, esim. sovellettavat tapaukset ja kuormitustapaukset, huomioon otettavat peräkkäiset jarrutukset, suurin pituuskaltevuus, kyseisen pituuskaltevuusosuuden pituus ja ajonopeus.

4.5.4

Seisontajarrun suorituskyky

Seisontajarrun suorituskykyä koskevat vaatimukset, esim. kuormitustapaus, radan ohjekaltevuus.

4.5.5

Jarrutuskykyä koskevat laskelmat

Jarrutuskykylaskelmia koskevat vaatimukset, esim. sovellettavat pyörän halkaisijat, kuormitustapaukset, kitkakertoimet, ohjaustilat.

4.6

Jarrutuksen kitkan hallinta

 

4.6.1

Pyörien ja kiskojen välisen kitkaprofiilin raja-arvo

Pyörien ja kiskojen välisen kitkaprofiilin rajoitusta koskevat vaatimukset, esim. suunnittelun mukaiset tavoitekitkakertoimet pyörien ja kiskojen välisen kitkan hyödyntämisen rajoittamiseksi luistonestoa varten, huomioon otettavat kalustoyksikköjen kokoonpanot, pyörän halkaisija ja huomioon otettavat kuormitustapaukset.

4.6.2

Luistonestojärjestelmä

Luistonestojärjestelmää koskevat vaatimukset, esim. missä kalustoyksiköissä / kalustoyksikköjen kokoonpanoissa luistonestojärjestelmä on pakollinen, luistonestojärjestelmien suorituskykyvaatimukset, merkitys turvallisuuden kannalta.

4.7

Jarruvoiman tuottaminen

 

4.7.1

Kitkajarrun osat

 

4.7.1.1

Jarruanturat

 

4.7.1.2

Jarrulevyt

 

4.7.1.3

Jarrupalat

 

4.7.2

Vetojärjestelmään kytketty dynaaminen jarru

Hätäjarrutusta koskeva hyväksyntä ja vaatimukset käytettäessä vetojärjestelmään kytkettyä dynaamista jarrua, esim. käytettävyyttä koskevat vaatimukset, rajoitukset jne.

4.7.3

Magneettinen kiskojarru

Magneettisia kiskojarruja koskevat vaatimukset, esim. sallitut käyttötapaukset, magneettielementtien geometria, asennustapa (korkea/matala ripustus).

4.7.4

Pyörrevirtaraidejarru

Pyörrevirtaraidejarruja koskevat vaatimukset, esim. sallitut käyttötapaukset, käyttörajoitukset.

4.7.5

Seisontajarru

Seisontajarrun tuottamaa jarruvoimaa ja sen käyttämiseen (kiinnittäminen/irrottaminen) vaadittavaa energiaa koskevat vaatimukset.

4.8

Jarrujen tilan ja vikojen ilmaisu

Vaatimukset, jotka koskevat jarrujen tilan ilmaisua kuljettajalle/henkilöstölle, esim. jarrutukseen tarvittavan energian saatavuus, useiden jarrujärjestelmien tila.

4.9

Jarruja koskevat vaatimukset junaa hinattaessa

Vaatimukset, jotka koskevat jarrujärjestelmien suorituskykyä junaa/kalustoyksikköä hinattaessa, esim. mahdollisuus irrottaa ja sulkea kaikki jarrut, mahdollisuus ohjata hinattavan junan/kalustoyksikön jarrujärjestelmää muista kalustoyksiköistä, yhteensopivuus muuntyyppisten jarrujen kanssa vajaatoimintatilassa. Junaa/kalustoyksikköä hinattaessa on yleensä tarpeen, että kaikki jarrut voidaan irrottaa ja sulkea.

5

Matkustajia koskevat seikat

 

5.1

Kulku juniin ja junista

 

5.1.1

Ulko-ovet

Sisältää ovien lukitusjärjestelmiä, askelmia ja aukkoja koskevat vaatimukset matkustajille tarkoitetuista ulko-ovista tapahtuvaa juniin ja junista kulkua varten.

5.1.2

Junaan nousemista helpottavat välineet

Viittaa sellaisten junaan mahdollisesti asennettujen laitteiden teknisiin eritelmiin, joilla helpotetaan matkustajien kulkua juniin ja junista.

5.2

Sisätilat

 

5.2.1

Sisäovet

Sisäovien suunnittelua koskevat vaatimukset.

5.2.2

Yksikköjen väliset ovet

Kalustoyksikköjen väliset ovet, jotka voivat sijaita junan päädyssä.

5.2.3

Kulkuväylät

Kalustoyksikön sisätilan mitat (leveys ja korkeus), jotka mahdollistavat matkustajien vapaan pääsyn kaikkiin tiloihin (koskee myös liikuntarajoitteisia matkustajia).

5.2.4

Lattiapinnan korkeuden muutokset

Matkustajavaunujen lattiapinnan korkeuden muutoksia koskevat vaatimukset.

Tähän eivät sisälly askelman korkeutta sekä aukkoa koskevat vaatimukset matkustajille tarkoitetuista ulko-ovista tapahtuvaa juniin ja junista kulkua varten (ks. 5.1.1 kohta).

5.2.5

Sisävalaistus

Matkustajille tarkoitettua valaistusta koskevat vaatimukset (eivät koske teknisten laitteiden valaistusta ja opastinvaloja tai hätävalaistusta, joka kuuluu parametrin 10.2.4 piiriin).

5.3

Käsijohteet

Matkustajille tarkoitettuja kalustoyksikön sisä- tai ulkopuolella olevia käsijohteita koskevat vaatimukset (suunnittelua koskevat eritelmät, käyttöpaikat).

5.4

Ikkunat

Ikkunoita (kalustoyksikön ulkoikkunat) koskevat vaatimukset, esim. mekaaniset ominaisuudet.

Tähän eivät sisälly seuraavat kohteet:

ohjaamon tuulilasi, ks. parametri 9.1.3

kalustoyksikön sisällä olevat ikkunat

paloturvallisuus, evakuointi ja hätäuloskäynnit (ks. parametrit 10.2.1).

5.5

Käymälät

Käymälöiden suunnittelua ja laitteita koskevat vaatimukset (myös liikuntarajoitteisten palvelemista ajatellen), esim. sisätila, pääsy, hätäkutsulaite, hygieniavaatimukset. Mukaan luettuina henkilöstön käymälöiden tarve ja suunnittelu.

Pois luettuina käymälöistä tulevat päästöt (ks. parametri 6.2.1.1).

5.6

Lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät

Esim. sisäilman laatu, vaatimukset tulipalon syttyessä (kytkeminen pois päältä).

5.7

Tiedottaminen matkustajille

 

5.7.1

Kuulutusjärjestelmä

Tässä parametrissa esitetyt vaatimukset koskevat yksisuuntaista viestintää. Matkustajilta henkilöstölle tapahtuvan viestinnän osalta ks. parametri 10.2.3 ’Matkustajan tekemä hälytys’.

5.7.2

Opasteet ja tiedottaminen

Opasteita, kuvamerkkejä ja näytettäviä tekstejä koskevat vaatimukset. Mukaan luettuina matkustajille annettavat turvallisuusohjeet ja matkustajia varten tehtävät hätätilanteita koskevat merkinnät.

6

Ympäristöolot ja aerodynaamiset vaikutukset

 

6.1

Ympäristön vaikutus kalustoyksikköön

 

6.1.1

Kalustoyksikköön vaikuttavat ympäristöolot

 

6.1.1.1

Korkeus merenpinnasta

Viittaa kalustoyksikköjen osalta huomioon otettavaan korkeuteen merenpinnasta.

6.1.1.2

Lämpötila

Viittaa kalustoyksikköjen osalta huomioon otettavaan lämpötilan vaihteluväliin.

6.1.1.3

Kosteus

 

6.1.1.4

Sade

 

6.1.1.5

Lumi, jää ja rakeet

Kalustoyksikköjen toimintakyvyn heikentymisen estämistä lumi-, jää- ja raesadeoloissa koskevat vaatimukset. Huomioon otettavat ’lumi-, jää- ja raesadeolot’: tapaukset, joissa esiintyy lumikinoksia, puuterilunta, tiheää kevyen, kuivan lumen sadetta tai lämpötilan ja kosteuden muuttumisen ajon aikana aiheuttamaa jään kertymistä. Muuttujan avulla määritellään, onko kalustoyksikön kyettävä auraamaan junan edessä olevaa lunta. Otetaan huomioon lumen/jään mahdollinen vaikutus kulun vakauteen, jarrujen toimintaan ja jarrujen energiansyöttöön, tuulilasin laitteiden tarve sekä hyväksyttävän työilman laadun järjestäminen kuljettajalle.

6.1.1.6

Auringon säteily

 

6.1.1.7

Kestävyys saasteita ja epäpuhtauksia vastaan

Esim. kemiallisesti aktiivisten aineiden, saastuttavien nesteiden, biologisesti aktiivisten aineiden, pölyn, kivien, sepelin ja muiden esineiden, heinäkasvien ja lehtien, siitepölyn, lentävien hyönteisten, kuitujen, hiekan ja meriveden pärskeiden aiheuttamat huomioon otettavat saastevaikutukset.

6.1.2

Kalustoyksikköön kohdistuvat aerodynaamiset vaikutukset

 

6.1.2.1

Sivutuulen vaikutukset

Viittaa sivutuulen vaikutukseen kalustoyksikön laitteisiin ja toimintoihin. Turvallisuuden, toiminnallisuuden ja eheyden varmistamiseksi liikkuvan kaluston suunnittelussa huomioon otettavat tuulen ominaisuudet (esim. tuulen nopeus).

6.1.2.2

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut painevaihtelut

Tunneliin, tunnelissa tai tunnelista ajamisen aiheuttamien nopeiden paineenmuutosten vaikutus.

6.2

Kalustoyksikön vaikutus ympäristöön

 

6.2.1

Päästöt ulkopuoliseen ympäristöön

 

6.2.1.1

Käymälöistä tulevat päästöt

Päästöt käymälöistä junan ulkopuoliseen ympäristöön.

6.2.1.2

Pakokaasupäästöt

Pakokaasupäästöt junan ulkopuoliseen ympäristöön (ks. myös parametri 8.6).

6.2.1.3

Kemialliset ja hiukkaspäästöt

Muut kalustoyksikön päästöt/vuodot, kuten öljyn ja rasvan vuotaminen, laipan voiteluaine, polttoaine jne.

6.2.2

Melun raja-arvot

 

6.2.2.1

Seisontamelun vaikutus

Kalustoyksikön aiheuttaman seisontamelun vaikutus rautatiejärjestelmän ulkopuoliseen ympäristöön.

6.2.2.2

Liikkeellelähtömelun vaikutus

Kalustoyksikön aiheuttaman liikkeellelähtömelun vaikutus rautatiejärjestelmän ulkopuoliseen ympäristöön.

6.2.2.3

Ohiajomelun vaikutus

Kalustoyksikön aiheuttaman ohiajomelun vaikutus rautatiejärjestelmän ulkopuoliseen ympäristöön.

6.2.3

Aerodynaamisten kuormien vaikutusten raja-arvot

Aerodynaamisten kuormitusten vaikutus esim. laiturilla ja normaalin radan vieressä oleviin ihmisiin.

6.2.3.1

Junan keulan aiheuttamat paineiskut

Junan keulan radanvarteen aiheuttamien paineiskujen vaikutus.

6.2.3.2

Laiturilla oleviin matkustajiin/tavaroihin kohdistuva aerodynaaminen vaikutus

Aerodynaamisten vaikutusten aiheuttamat häiriöt laiturilla oleville ihmisille/tavaroille, mukaan luettuina arviointimenetelmät ja käytön aikaiset kuormitusolot.

6.2.3.3

Radalla työskenteleviin kohdistuva aerodynaaminen vaikutus

Radalla työskenteleviin kohdistuvan aerodynaamisen vaikutuksen aiheuttama häiriö.

6.2.3.4

Ilmavirran nostamat sepelin palaset ja niiden lentäminen radanvarren kiinteistöihin

Saattaa viitata myös ilmavirran nostamaan jäähän.

7

Ulkoisia varoitus-, merkinanto- ja merkintätoimintoja sekä ohjelmiston eheyttä koskevat vaatimukset

 

7.1

Turvallisuuteen liittyviin toimintoihin käytettävien ohjelmistojen eheys

Turvallisuuteen liittyviin toimintoihin, joilla on vaikutusta junan käyttäytymiseen, käytettävien ohjelmistojen eheyttä koskevat vaatimukset, esim. junan dataväyläohjelmiston eheys.

7.2

Kalustoyksikön optiset ja akustiset tunnistus- ja varoitustoiminnot

 

7.2.1

Kalustoyksikön merkinnät

Kalustoyksikön merkinnöillä tarkoitetaan rautatiehenkilöstölle tarkoitettuja toiminnallisia ja teknisiä tietoja kalustoyksikön sisä- tai ulkopuolella.

7.2.2

Ulkoiset valot

 

7.2.2.1

Ajovalot

’Ajovaloilla’ tarkoitetaan toimintoa, joka mahdollistaa kuljettajalle riittävän näkyvyyden junan eteen. Tämä voidaan varmistaa samoilla fyysisillä laitteilla kuin etuosan opastinvalot tai lisälaitteet.

7.2.2.2

Etuosan opastinvalot

’Etuosan opastinvalot’ sijaitsevat junan etuosassa, ja niiden tehtävänä on varmistaa junan etuosan havaittavuus. Etuosan opastinvaloilla voi olla useita merkinantotehtäviä eri tilanteita varten (esim. radan vastakkaisella raiteella kulkeva juna, hätätilanne).

7.2.2.3

Loppuopasteet

Laitteita, joilla voidaan näyttää näkyvä junan takapään ilmaiseva opaste (esim. punaiset valot).

Pois luettuina loppuopasteiden asentamiseen tarkoitetut pitimet, ks. parametri 7.2.4.

7.2.2.4

Valojen ohjaus

 

7.2.3

Äänimerkinantojärjestelmät

Junaan asennettuja äänimerkinantojärjestelmiä koskevat vaatimukset. Viittaa seuraaviin:

äänimerkinantolaitteiden äänimerkit;

äänimerkinantolaitteen äänenpainetasot (ohjaamon ulkopuolella, sisäpuolinen äänitaso käsitellään 9.2.1.2 kohdassa);

laitteen suojaus;

laitteen ohjaus;

äänenpainetasojen todentaminen.

7.2.4

Pitimet

Ajoneuvon ulkoisten opastimien (esim. loppuopastinvalojen lamppujen, lippujen) asentamiseen/kiinnittämiseen tarvittavien pidikkeiden vaatimukset.

8

Junan omat sähköntuotto- ja ohjausjärjestelmät

 

8.1

Vetokykyä koskevat vaatimukset

Vaadittu vetokyky esimerkiksi kiihtyvyyden ja pyörän ja kiskon välisen lepokitkan osalta.

8.2

Kalustoyksikön ja energia-osajärjestelmän väliseen liitäntään liittyvä toiminnallinen ja tekninen eritelmä

 

8.2.1

Virransyöttöön liittyvä toiminnallinen ja tekninen eritelmä

 

8.2.1.1

Virransyöttöä koskevat erityisvaatimukset

Virransyöttöä koskevat erityisvaatimukset, esim. tehokerroin ja junassa olevien suojausjärjestelmien herkkyys.

8.2.1.2

Ajojohtimesta syötettävän virran jännite ja taajuus

 

8.2.1.3

Hyötyjarrutus

 

8.2.1.4

Suurin sallittu junan ajojohtimesta otettava teho ja virta

Mukaan luettuna enimmäisvirta junan seistessä.

8.2.2

Virroittimen toiminnalliset ja suunnitteluparametrit

 

8.2.2.1

Virroittimen kokonaissuunnittelu

 

8.2.2.2

Virroittimen kelkan geometria

 

8.2.2.3

Virroittimen kosketusvoima (mukaan luettuina staattinen kosketusvoima, dynaaminen käyttäytyminen ja aerodynaamiset vaikutukset)

Mukaan luettuna virranoton laatu.

8.2.2.4

Virroittimien käyttöalue

 

8.2.2.5

Virroittimen sekä liukuhiilen virtakestoisuus

 

8.2.2.6

Virroittimien asennustapa

 

8.2.2.7

Virroittimen eristäminen kalustoyksiköstä

 

8.2.2.8

Virroittimien alas laskeminen

 

8.2.2.9

Eri vaiheiden tai virransyöttöjärjestelmien välisten eristysjaksojen läpi kulkeminen

 

8.2.3

Liukuhiilen toiminnalliset ja suunnitteluparametrit

 

8.2.3.1

Liukuhiilen geometria

 

8.2.3.2

Liukuhiilen materiaali

 

8.2.3.3

Liukuhiilen kunnon arviointi

 

8.2.3.4

Liukuhiilen rikkoutumisen ilmaisu

 

8.3

Sähkönsyöttö- ja vetojärjestelmä

 

8.3.1

Energiankulutuksen mittaus

 

8.3.2

Raideliikenteen kalustoyksikössä olevia sähkölaitteistoja koskevat vaatimukset

 

8.3.3

Suurjännitekomponentit

 

8.3.4

Maadoitus

 

8.4

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

 

8.4.1

Sähkömagneettinen yhteensopivuus kalustoyksikön sisällä

Junalaitteiston johtuvien päästöjen ja häiriöiden sietotasot, ihmisten magneettikentälle altistuminen liikkuvan kaluston sisällä (esim. ihmisten altistumisen raja-arvot).

8.4.2

Kalustoyksikön ja rautatiejärjestelmän sähkömagneettinen yhteensopivuus

 

8.4.2.1

Enimmäisvirrat

 

8.4.2.1.1

Paluukiskon virta

Häiriövirta rautatien virransyöttöverkon kytkentäkohdassa – virroittimen/virranottimen taso.

8.4.2.1.2

Lämmityskaapelin häiriövirta

Dieselkäyttöisen vetojärjestelmän lämpenemisestä johtuva häiriövirta.

8.4.2.1.3

Kalustoyksikön alla kulkeva häiriövirta

Kalustoyksikön alla akselien välissä kulkevat ja lähinnä junassa olevien laitteiden aiheuttamat häiriövirrat.

8.4.2.1.4

Ajojohtimen yliaalto-ominaisuudet ja niihin liittyvät ylijännitteet

Ajojohtimen suurimpiin yliaaltoihin ja niihin liittyviin ylijännitteisiin liittyvät kalustoyksikön vaatimukset.

8.4.2.1.5

Tasavirran vaikutukset vaihtovirran syöttöön

Vaihtovirran syötön suurimpaan tasavirtakomponenttiin liittyvät kalustoyksikköä koskevat vaatimukset.

8.4.2.2

Suurimmat sähkömagneettiset kentät ja indusoituvat jännitteet

 

8.4.2.2.1

Sähkömagneettiset kentät ja indusoituvat jännitteet raiteessa ja kalustoyksikön alapuolella

Sähkömagneettiset kentät (tai indusoituvat jännitteet ja häiriöjännitteet) rautatielaitteiden (akselilaskurit, automaattisen junakulunvalvonnan antennit, kuumakäynti-ilmaisimet jne.) sijaintikohdassa.

8.4.2.2.2

Sähkömagneettiset kentät ja indusoituvat jännitteet radan ulkopuolella

Vaihtotyössä käytettävien radioiden, kalustoyksikön radiotaajuisten televiestintäjärjestelmien (esim. kansallinen radio tai GSM-R (rautatieliikenteessä käytettävä GSM-järjestelmä) jne. sähkömagneettiset kentät (tai indusoituvat jännitteet / häiriöjännitteet).

8.4.2.3

Kalustoyksikön tuloimpedanssi

Verkon raidevirtapiireihin vaikuttavan vetospektrin taajuuksien tuloimpedanssi, esim. tuloimpedanssi 50 Hz:n taajuudella 50 Hz:n raidevirtapiireissä; kytkentävirtaa rajoittava tuloimpedanssi, esim. tasavirtaa käyttävissä raidevirtapiireissä.

8.4.2.4

Psofometrinen virta

Määritelty standardin EN 50121-3-1 liitteessä A Televiestintäyhteyksien häiriö – Psofometriset virrat.

8.4.2.5

Ääni- ja tiedonsiirtovirtapiirien edellyttämät poikittaisjännitteen rajat

 

8.4.3

Kalustoyksikön ja ympäristön välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus

 

8.4.3.1

Suurimmat sähkömagneettiset kentät

Ihmisten magneettikentille altistuminen liikkuvan kaluston ulkopuolella (esim. ihmisten altistumisrajat).

8.4.3.2

Indusoituva häiriövirta ja -jännite

 

8.4.3.3

Psofometrinen virta

Määritelty standardin EN 50121-3-1 liitteessä A Televiestintäyhteyksien häiriö – Psofometriset virrat.

8.5

Suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta

Maadoitusta koskevia vaatimuksia käsitellään parametrissa 8.3.4.

8.6

Dieselkäyttöisiä ja muita lämpövoimakoneita käyttäviä vetojärjestelmiä koskevat vaatimukset

Pakokaasupäästöjen osalta ks. parametri 6.2.1.2.

8.7

Erityisiä valvonta- ja suojaustoimia edellyttävät järjestelmät

 

8.7.1

Palavia nesteitä sisältävät säiliöt ja putkistot

Palavia nesteitä (mukaan luettuna polttoaine) sisältäviä säiliöitä ja putkistoja koskevat erityisvaatimukset.

8.7.2

Paineastiajärjestelmät/ painelaitteet

 

8.7.3

Höyrykattilalaitteistot

 

8.7.4

Räjähdysvaarallisissa tiloissa sijaitsevat tekniset järjestelmät

Räjähdysvaarallisissa tiloissa (esim. tilat, joissa on nestekaasua, maakaasua, akkukäyttöisiä järjestelmiä tai öljytäytteisiä muuntajia) sijaitsevia teknisiä järjestelmiä koskevat erityisvaatimukset.

8.7.5

Hydraulisten ja paineilmakäyttöisten laitteiden syöttö- ja ohjausjärjestelmät

Toiminnalliset ja tekniset eritelmät, esim. paineilman syöttö, tuottokyky, tyyppi, lämpötila-alue, ilmakuivurit (kolonnit), kastepisteen ilmaisimet, eristys, tuloilman ominaisuudet, vikailmoitukset jne.

9

Henkilökunnan tilat, rajapinnat ja ympäristö

 

9.1

Ohjaamon suunnittelu

 

9.1.1

Ohjaamon tilasuunnittelu

Ohjaamon tilasuunnittelua koskevat yleiset vaatimukset, kuten kuljettajan fyysiset mitat, henkilökunnan esteetön liikkuminen ohjaamossa, istuva ja seisova ajoasento, istuinten lukumäärä (esim. yhden tai kahden kuljettajan ajon mukaan).

9.1.2

Pääsy ohjaamoon

 

9.1.2.1

Sisään- ja ulospääsy sekä ovet

Ohjaamoon ja konehuoneeseen pääsyä koskevat vaatimukset (myös veturiyksiköiden ulkoiset kulkukäytävät). Ulko-ovia ja sisäovia, veturin kulkuovia, oviaukkoa, astimia, käsijohteiden ja ovien kädensijoja, oven lukitusta ja asiattomien henkilöiden ohjaamoon pääsyn estämistä koskevat vaatimukset.

9.1.2.2

Ohjaamon varauloskäynnit

Ohjaamon varauloskäynti tai pelastajien pääsyreitti ohjaamoon (tavallisesti ulko-ovet, sivuikkunat tai varauloskäyntiluukut); niihin liittyvien aukkojen koon määritelmä.

9.1.3

Ohjaamon tuulilasi

 

9.1.3.1

Mekaaniset ominaisuudet

Tuulilasin mittoja, sijaintia ja iskunkestävyyttä (esineet) koskevat vaatimukset.

9.1.3.2

Optiset ominaisuudet

Tuulilasin optista laatua koskevat vaatimukset, esimerkiksi oikean kuvan ja haamukuvan välinen kulma, sallitut optiset vääristymät, materiaalin sumeus, valonläpäisevyys ja kromaattisuus.

9.1.3.3

Tuulilasin laitteet

Esim. jäänpoisto-, huurteenpoisto-, puhdistus- ja aurinkosuojalaitteet jne.

9.1.3.4

Näkyvyys eteen ja näkökenttä

Kuljettajan edessä oleva näkökenttä ajoasentoon nähden. Mukaan luettuna tuulilasin pyyhkimen puhdistama alue.

9.1.4

Ohjauspöydän ergonomia

Ohjauspöydän ergonomiaa koskevat vaatimukset, esim. vipujen ja kytkinten aktivointisuunta ja hätäjärjestelmien ergonomia.

9.1.5

Kuljettajan istuin

Kuljettajan istuinta koskevat vaatimukset (esim. kuljettajan fyysiset mitat, istuimen asento niin, että kuljettaja on näkemisen edellyttämässä referenssikohdassa, kuljettajan mahdollisuus poistua hätätilanteessa, istuimen suunnittelussa huomioon otettavat ergonomiset ja terveyteen liittyvät näkökohdat ja istuimen säädettävyys seisaaltaan ajoa varten).

9.2

Terveys ja turvallisuus

 

9.2.1

Ympäristöolosuhteet

 

9.2.1.1

Ohjaamon lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät

Esim. ohjaamon sallittu hiilidioksidipitoisuus, ilmanvaihdon aiheuttama ilmavirtaus, joka ylittää hyvän työympäristön raja-arvon, lämpötila-alueet ja tietyissä ympäristöolosuhteissa saavutettavat lämpötilat.

9.2.1.2

Melu ohjaamossa

Ohjaamon suurin sallittu melutaso, mukaan luettuna ohjaamon äänimerkinantolaitteen äänenpainetaso.

9.2.1.3

Ohjaamon valaistus

Esim. valaistusvoimakkuus, ohjauspöydän lukualueen erillinen valaistus, valaistuksen ohjaus, valaistusvoimakkuuden säädettävyys ja valon sallittu väri.

9.2.2

Muut terveys- ja turvallisuusvaatimukset

Muut kuin parametrin 9.2 ’Terveys ja turvallisuus’ parametriluettelossa olevat vaatimukset.

9.3

Ohjaamon käyttöliittymä

 

9.3.1

Nopeusnäyttö

Nopeusnäyttöjärjestelmää koskevat vaatimukset (tarkkuus ja toleranssit jne.).

Pois luettuna parametrissa 9.6 käsiteltävä nopeustietojen tallentaminen.

9.3.2

Kuljettajan näyttöyksikkö ja näytöt

Ohjaamossa käytettävissä olevia tietoja ja ohjauskäskyjä koskevat toiminnalliset vaatimukset. Tähän ei lueta 12 luvussa eriteltäviä ERTMS-järjestelmän tietoja ja ohjauskäskyjä, näyttöyksikön avulla välitettävät tiedot ja ohjauskäskyt mukaan luettuina.

9.3.3

Hallintalaitteet ja ilmaisimet

Toiminnalliset vaatimukset on eritelty yhdessä muiden tiettyä toimintoa koskevien vaatimusten kanssa kyseistä toimintoa kuvaavassa lausekkeessa.

9.3.4

Kuljettajan valvonta

Kuljettajan tarkkaavaisuuden valvontaa, esim. automaattista turvalaitetta eli ns. kuolleen miehen kytkintä, koskevat vaatimukset.

9.3.5

Näkyvyys taakse ja sivuille

Näkyvyyttä taakse ja sivuille koskevat vaatimukset: avautuvat ikkunat tai luukut ohjaamon molemmilla puolilla (avautuvan ikkunan tai paneelin aukko), ulkoiset taustapeilit ja kamerajärjestelmä.

9.4

Merkinnät ja kilvet ohjaamossa

Kuljettajan käyttöön kalustoyksikön sisäpuolella (ohjaamo, konehuone ja ohjauskaappi) tarkoitettuja opasteita, kuvamerkkejä, kilpiä ja staattisesti näkyviä tekstejä koskevat vaatimukset. Ohjaamoissa näkyvät tiedot (tavallisesti Vmax, kalustoyksikön numero, siirrettävien laitteiden sijainti, esim. pelastusvälineet, merkinantolaitteet ja varauloskäynti). Yhdenmukaistettujen kuvamerkkien käyttö.

9.5

Henkilökunnan käyttöön tarkoitetut junassa olevat laitteet ja muut välineet/tilat

 

9.5.1

Henkilökunnan käyttöön tarkoitetut junassa olevat välineet/tilat

 

9.5.1.1

Henkilökunnan pääsy kytkemään/irrottamaan vaunuja

Esim. Bernin suorakulmion alue ja puskimien alla olevat käsirivat.

9.5.1.2

Vaihtotyötä tekevän henkilökunnan käyttöön tarkoitetut ulkoiset portaat ja kaiteet

 

9.5.1.3

Henkilökunnan käyttöön tarkoitetut säilytystilat

 

9.5.2

Henkilökunnan kulkuovet ja kuormausovet

Tämä parametri koskee kuormausovia ja henkilökunnan käyttöön tarkoitettuja muita ovia kuin ohjaamon ovia. Esim. lukituslaitteilla varustetut ovet, joita voivat avata vain henkilökunnan ja junaravintolahenkilökunnan jäsenet, myös konehuoneeseen johtavat ovet.

Pois luettuina matkustajien käyttämät ovet ja ohjaamon ovet (tai veturiyksikön ulkopuoliset kulkukäytävät).

9.5.3

Junassa olevat työkalut ja kannettavat laitteet

Vaadittavat junassa olevat työkalut ja kannettavat laitteet, esim. käsivalaisin, jossa on sekä punainen että valkoinen valo, välineet raidevirtapiirin oikosulkemiseen ja hengityslaite.

Pois luettuina liikennöintiin liittyvät seikat, kuten kiilat, kytkinsovittimet, hinauskytkimet (ks. 2 luku), sammutuslaitteet (ks. 10 luku) ja ks. 13 luku ’Erityiset käyttötoimintaa koskevat vaatimukset’.

9.5.4

Kuulutusjärjestelmä

Esim. seuraavien henkilöiden väliseen kommunikointiin: junahenkilöstö (ks. parametri 10.2.3) tai junahenkilöstö ja muut junassa / sen ulkopuolella olevat henkilöt (ks. matkustajan tekemän hälytyksen osalta parametri 10.2.3).

Pois luettuna junassa oleva radio (ks. 12 luku).

9.6

Tietojen tallennuslaite

Tietojen tallennuslaite kuljettajan toimien ja junan käyttäytymisen sekä junan parametrien tallentamiseksi. Tallennuslaitetta koskevat vaatimukset, esim. tallennettavat tiedot, aikainkrementti, tapahtuma-aika-korrelointi ja tallennustekniikka.

9.7

Kauko-ohjaustoiminto junan ulkopuolelta

Junan ulkopuolista kauko-ohjaustoimintoa koskevat vaatimukset. Tavallisesti kauko-ohjaustoiminto vaihtotyötä varten, myös kauko-ohjaus muilla tavoin lukuun ottamatta junan työntö- ja veto-ohjausta ja junan ohjausta molemmista päistä.

10

Paloturvallisuus ja evakuointi

 

10.1

Palontorjuntakonsepti ja -toimet

Esim. paloturvallisuusluokka, luokitus, kalustoyksikköjen tai kalustoyksikköjen osien (esim. ohjaamon) suojaustoimet, materiaalien ominaisuudet, palo-osastointi, paloilmaisimet (mukaan luettuina ionisaation ilmaisimet) ja palonsammutuslaitteet.

10.2

Hätätilanne

 

10.2.1

Matkustajien evakuointikonsepti

Vaatimukset, jotka koskevat matkustajille tarkoitettujen varauloskäyntien olemassaoloa, suunnittelua ja merkintää sekä kalustoyksikkökohtaisia matkustajamäärärajoituksia.

10.2.2

Pelastuslaitosten tiedot, laitteet ja pääsy

Pelastuslaitokselle annettava liikkuvan kaluston kuvaus hätätilanteiden hallintaa varten.

Tiedot erityisesti liikkuvaan kalustoon pääsyä varten.

10.2.3

Matkustajan tekemä hälytys

Matkustajan tekemää hälytystä koskevat vaatimukset, esim. hälytyksen tekemiseen tarkoitettujen laitteiden saatavuus (sijainti ja lukumäärä), toimivuus, palauttaminen alkutilaan, matkustajan ja kuljettajan/junahenkilöstön välinen viestintäyhteys, hätäjarrutuksen käynnistäminen, hätäjarrutuksen peruuttaminen.

10.2.4

Hätävalaistus

Hätävalaistusjärjestelmää koskevat vaatimukset, esim. vähimmäisaika, valaistuksen taso/voimakkuus.

10.3

Kulkukelpoisuus hätätilanteessa

Kulkukelpoisuustoimenpiteet, jotka koskevat matkustajien kuljettamiseen tarkoitettua liikkuvaa kalustoa, jossa on tulipalo.

Pois luettuna parametria 10.2.3 koskeva hätäjarrutuksen peruuttaminen.

11

Huolto

 

11.1

Laitteistot junien puhdistukseen

Junan sisäpuolinen siivous ja ulkopuolinen puhdistus, esim. ulkopuolinen puhdistus ajamalla pesulaitoksen läpi.

11.2

Laitteistot junan polttoainetäydennystä varten

 

11.2.1

Jäteveden poistojärjestelmät

Jäteveden poistojärjestelmiä koskevat vaatimukset, mukaan luettuna käymälän tyhjennysjärjestelmän liitin. Tavallisesti tyhjennysliittimen ja käymäläsäiliön huuhteluliittimen määritelmä.

Pois luettuina käymälöistä tulevat päästöt (ks. parametri 6.2.1.1).

11.2.2

Vedentäyttöjärjestelmä

Juomaveden toimittamista koskevien hygieniasäädösten mukaisuus. Varmistetaan tavallisesti putkien ja tiivisteiden materiaalia ja laatua koskevilla eritelmillä. Täyttösovittimia koskeva eritelmä (yhteentoimivuuden osatekijät).

11.2.3

Muut apulaitteistot

Muita apulaitteistoja koskevat vaatimukset, esim. junien seisottamiseen liittyvä kalustoyksikön ulkoinen virransyöttö.

11.2.4

Liitäntä muun kuin sähkökäyttöisen liikkuvan kaluston polttoaineen täyttölaitteisiin

Dieselpolttoainetta, nestekaasua tai muita polttoaineita käyttävän liikkuvan kaluston polttoaineen täyttöjärjestelmää koskevat vaatimukset.

12

Junassa olevat ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteet

 

12.1

Junassa oleva radiojärjestelmä

 

12.1.1

Muu kuin GSM-R-radiojärjestelmä

Kansallisia radiojärjestelmiä koskevat vaatimukset, jos lupa edellyttää radiojärjestelmän asentamista kalustoyksikköön.

12.1.2

GSM-R-yhteensopiva radiojärjestelmä

 

12.1.2.1

Kannettavien radiopuhelimien käyttö ohjaamon radioliikenteeseen

Vaatimukset, jotka liittyvät ohjaamon radiotoimintojen toteuttamiseen käytettäviin kannettaviin radiopuhelimiin. Tässä ilmoitetaan, jos 2 W:n kannettavia radiopuhelimia voidaan käyttää vaihtoehtona, ja mitkä ovat niihin liittyvät vaatimukset, rajoitukset jne. ottaen huomioon 7.3.3 kohdan. Komission päätöksen 2012/88/EU (1) kohta ’Junan ERTMS-laitteisto’.

12.1.2.2

Muut GSM-R-vaatimukset

Muut GSM-R-häiriöihin liittyvät vaatimukset, kuten esimerkiksi suodattimien asentamista koskevat vaatimukset, joita ei voida luokitella edellisiin kohtiin.

12.2

Junan merkinanto

 

12.2.1

Junien kansalliset merkinantojärjestelmät

Vaatimus, joka koskee junaan asennettavaa kansallista junakulunvalvontajärjestelmää (kuten EBICAB), ja sitä vastaavat toiminnalliset vaatimukset.

12.2.2

Sovitustiedonsiirtomoduulia (STM) koskevat vaatimukset

STM-ratkaisuihin liittyvät vaatimukset (erillinen tai junan ETCS-järjestelmään integroitu STM-moduuli).

12.2.3

Siirtymät

Vaatimukset, jotka liittyvät esim. siirtymiin junien kansallisten merkinantojärjestelmien ja ETCS-järjestelmien välillä ja siirtymiin kahden ETCS-järjestelmän välillä jäsenvaltioiden rajalla tai niiden sisällä.

12.2.4

Liikkuvan kaluston yhteensopivuus radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän kanssa

Muut yhteensopivuusvaatimukset kuin liikkuvan kaluston sähkömagneettinen yhteensopivuus radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän ja junan ilmaisuun käytettävän järjestelmän kanssa, ks. sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta 8.4.2 kohta.

12.2.4.1

Akselien välinen vähimmäisetäisyys

Akselilaskureiden toimintaan liittyvä vaatimus, kun v > 350 km/h, ks. asiakirjan (ERA/ERTMS/033281) 3.1.2.3 kohta. Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät.

12.2.4.2

Pyörän vähimmäishalkaisija

Akselilaskureiden toimintaan liittyvä vaatimus, kun v > 350 km/h, ks. asiakirjan (ERA/ERTMS/033281) 3.1.3.2 kohta: Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät.

12.2.4.3

Metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä

Akselilaskureiden toimintaan liittyvä vaatimus, ks. asiakirjan (ERA/ERTMS/033281) 3.1.3.5 kohta: Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät.

12.2.4.4

Kalustoyksikön metalliosien paino

Silmukkailmaisinjärjestelmän toimintaan liittyvä vaatimus.

12.2.4.5

Yhteensopivuus ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän kiinteiden laitteiden kanssa

’Yhteensopivuus ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän kiinteiden laitteiden kanssa, ks. asiakirjan (ERA/ERTMS/033281) 3.1.10 kohta: Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät’

12.2.5

Ohjaamon ETCS (2)-merkinantojärjestelmä

 

12.2.5.1

Tasoristeyksien toiminnallisuus

Päätöksessä 2012/88/EU esitetyn ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n liitteessä A olevassa taulukossa A 2 luetellun eritelmäkokonaisuuden 1 mukaiset tasoristeyksien toiminnallisuuteen liittyvät vaatimukset.

12.2.5.2

Jarrutuksen turvallisuusmarginaalit

Päätöksessä 2012/88/EU esitetyn ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n liitteessä A olevassa taulukossa A 2 luetellun eritelmäkokonaisuuden 1 mukaiset jarrukäyrien luotettavuuteen liittyvät vaatimukset junaan asennetun ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän osalta.

12.2.5.3

Luotettavuus – käytettävyysvaatimukset

Luotettavuuden ja käytettävyyden vähimmäisvaatimukset on määritettävä, jotta voidaan estää häiriö- ja vajaatoimintatilanteiden runsaasta esiintymisestä aiheutuva järjestelmän turvallisuuden heikentyminen.

12.2.5.4

Turvallisuusvaatimukset

Päätöksessä 2012/88/EU esitetyn ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n liitteessä A olevassa taulukossa A 2 luetellun eritelmäkokonaisuuden 1 mukaiset ETCS DMI-toimintojen turvallisuusvaatimukset.

12.2.5.5

Kuljettajan käyttöliittymän ergonomiset näkökohdat

Päätöksessä 2012/88/EU esitetyn ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n liitteessä A olevassa taulukossa A 2 luetellun eritelmäkokonaisuuden 1 mukaiset kuljettajan käyttöliittymän ergonomisia näkökohtia koskevat vaatimukset.

12.2.5.6

Liitäntä käyttöjarruun

Komission päätöksessä 2012/88/EU esitetyn ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n liitteessä A olevassa taulukossa A 2 luetellun eritelmäkokonaisuuden 1 mukaiset käyttöjarrun liitäntää koskevat vaatimukset.

12.2.5.7

Muut ETCS-vaatimukset (jotka liittyvät olemassa oleviin yhteentoimimattomiin verkkoihin)

Ennen tasoa 2 käyttöönotettuihin junan laitteisiin liittyvät ETCS-vaatimukset, yhteensopivuus nykyisten ratojen, joilla tasoa 2 käyttöönotetut laitteet ovat asennettuina, kanssa. Tai valinnaiset ETCS-toiminnot, joilla voi olla vaikutusta junan turvalliseen kulkuun.

12.2.5.8

Niiden käyttöolojen määritelmä, joissa junan ETCS-järjestelmä ei toteuta kaikkia toimintoja, liitäntöjä ja suoritustasoja

Vaikutuksen analysointi, kun junan ETCS-järjestelmä ei toteuta kaikkia ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmää koskevassa YTE:ssä määriteltyjä toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä. Täydentävien käyttöönottolupien kannalta hyödyllinen.

13

Erityiset käyttötoimintaa koskevat vaatimukset

 

13.1

Erityiset junaan asennettavat laitteet

Ilmoitetaan erityiset junaan asennettavat laitteet, jotka vaaditaan toiminnallisista syistä normaalin ja alentuneen suoritustason tilassa (esim. pysäytyskiilat, jos seisontajarrun jarrutuskyky ei ole riittävä radan kaltevuuden, kytkinliitäntöjen, hinauskytkinten jne. vuoksi). Laitteiden jakelua ja saatavuutta koskevat vaatimukset voidaan lisätä tähän. Ks. myös parametri 9.5.3

13.2

Laivakuljetus

Vaatimukset, jotka koskevat kalustoyksikön kuljetusta laivassa, mukaan luettuina pyörästö ja kalustoyksikön ulottuman asettama rajoitus sekä lukitsemista ja kiinnittämistä koskevat vaatimukset.

14

Rahtia koskevat seikat

Nimenomaan rahtia koskevat vaatimukset.

14.1

Vaarallisten aineiden kuljetuksen aiheuttamat suunnittelun, käyttötoiminnan ja kunnossapidon rajoitukset

Esim. RID-ohjesäännöstä, kansallisista säännöistä tai muista vaarallisten aineiden kuljetusta koskevista määräyksistä seuraavat vaatimukset; mukaan luettuina erityisesti vaarallisten aineiden kuljetuksessa tarvittavat välineet ja tilat.

14.2

Erityiset rahdinkuljetusvälineet ja -tilat

Esim. rahdin lukitseminen, ilmansyöttö muuta tarkoitusta kuin jarrutusta varten, rahtivaunujen hydraulisia ja paineilmakäyttöisiä laitteita koskevat määräykset, rahdin lastausta ja purkua koskevat vaatimukset ja kalustoyksikön kierrätystä koskevat erityisvaatimukset.

14.3

Ovet sekä lastausvälineet ja -tilat

Rahdin lastausovia ja luukkuja ja niiden sulkemista ja lukitsemista koskevat vaatimukset.


(1)  Komission päätös 2012/88/EU, annettu 25 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 51, 23.2.2012, s. 1) sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä 2012/696/EU.

(2)  ks. Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun päätöksen 2012/88/EU liitteessä A olevan taulukon A 2 1 luettelo.”