a)

kyseisen päätöksen mukaisesti hyväksyttyihin osajärjestelmiin;

b)

sellaisiin uusia, uudistettuja tai parannettuja osajärjestelmiä koskeviin hankkeisiin, jotka ovat edistyneet pitkälle tai joista on olemassa toteuttamisvaiheessa oleva sopimus tämän asetuksen julkaisemisajankohtana.

1.

1.1

1.1.1

1.1.2

1.1.3

1.1.4

1.2

2.

2.1

2.2

2.2.1

2.2.2

2.2.3

2.2.4

2.3

2.4

3.

4.

4.1

4.2

4.2.1

4.2.2

4.2.3

4.3

4.3.1

4.3.2

4.4

4.4.1

4.4.2

4.4.3

4.4.4

4.4.5

4.4.6

4.5

4.5.1

4.5.2

4.6

4.6.1

4.7

4.7.1

4.8

4.8.1

4.8.2

5.

6.

6.1

6.2

6.2.1

6.2.2

6.2.3

6.2.4

6.2.5

6.2.6

6.2.7

6.2.8

7.

7.1

7.1.1

7.1.2

7.1.3

7.2

7.2.1

7.2.2

7.2.3

7.2.4

7.3

7.3.1

7.3.2

Lisäys A:

Lisäys B:

a)

Tämä YTE koskee seuraavia direktiivissä 2008/57/EY tarkoitettuja osajärjestelmiä: ohjaus, hallinta ja merkinanto (”CCS”), infrastruktuuri (”INF”), energia (”ENE”), käyttötoiminta (”OPE”) ja liikkuva kalusto (veturit ja matkustajayksiköt ”LOC&PAS”).

b)

Tässä YTE:ssä on tarkoitus määritellä infrastruktuurin, energian, ohjauksen, hallinnan ja merkinannon, liikkuvan kaluston ja käyttötoiminnan osajärjestelmiä varten yhtenäinen sarja toimenpiteitä, joiden avulla tunneleiden optimaalinen turvallisuus voidaan järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti.

c)

Se mahdollistaa tämän YTE:n mukaisten junien vapaan liikkuvuuden Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä yhdenmukaistetuissa turvallisuusolosuhteissa.

d)

Tässä YTE:ssä kuvaillaan ainoastaan toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään erityisesti tunneleihin liittyviä riskejä. Puhtaasti rautateiden toimintaan liittyviin riskeihin, kuten raiteilta suistuminen ja törmäys toisen junan kanssa, pureudutaan rautateiden yleisillä turvallisuustoimenpiteillä.

e)

Direktiivin 2004/49/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti maan nykyistä turvallisuustasoa ei saa heikentää. Jäsenvaltiot voivat säilyttää voimassa tiukemmat vaatimukset, kunhan nämä vaatimukset eivät estä YTE:n mukaisten junien toimintaa.

f)

Jäsenvaltiot voivat määrätä tiettyjä tunneleita koskevia uusia ja entistä tiukempia vaatimuksia direktiivin 2004/49/EY 8 artiklan mukaisesti; tällaiset vaatimukset on ilmoitettava komissiolle, ennen kuin ne otetaan käyttöön. Tällaisten tiukempien vaatimusten on pohjauduttava riskianalyysiin, ja ne on perusteltava erityisellä riskitilanteella. Niistä on kuultava rataverkon haltijaa ja asianomaisia pelastuslaitoksia, ja niistä on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi.

a)

Tätä YTE:ä sovelletaan uusiin, uudistettuihin ja parannettuihin tunneleihin, jotka sijaitsevat Euroopan unionin rautatieverkossa ja ovat tämän YTE:n 2.4 kohdassa annetun määritelmän mukaisia.

b)

Tunneleissa sijaitsevien asemien on oltava kansallisten paloturvallisuusmääräysten mukaisia. Kun niitä käytetään turvallisina alueina, niiden on täytettävä vain tämän YTE:n 4.2.1.5.1, 4.2.1.5.2 ja 4.2.1.5.3 kohdassa annetut vaatimukset. Kun niitä käytetään palontorjuntapisteinä, niiden on täytettävä vain tämän YTE:n 4.2.1.7 kohdan c alakohdassa ja 4.2.1.7 kohdan e alakohdassa annetut vaatimukset.

a)

Tätä YTE:ä sovelletaan liikkuvaan kalustoon, johon sovelletaan LOC&PAS YTE:ä.

b)

Liikkuva kalusto, joka aiemman SRT YTE:n (päätös 2008/163/EY) mukaisesti kuului luokkaan A tai B, kuuluu tässä YTE:ssä samaan 4.2.3. kohdassa määriteltyyn luokkaan.

a)

Tämä YTE kattaa vain matkustajien ja junahenkilökunnan erityiset turvallisuusriskit tunneleissa edellä mainittujen osajärjestelmien alalla. Se kattaa myös tunnelin läheisyydessä oleville ihmisille aiheutuvat riskit siinä tapauksessa, että rakenteen romahtamisella voi olla katastrofaalisia seurauksia.

b)

Jos riskianalyysin johtopäätöksenä on, että tunnelissa voi sattua muita merkittäviä vaaratilanteita, näiden skenaarioiden varalta määritellään erityisiä toimenpiteitä.

c)

Tämä YTE ei kata seuraavia riskejä:

—

direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa ”Rataverkko” kuvattu Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkko

—

direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa ”Rataverkko” kuvattu Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataverkko

—

muut rautatiejärjestelmän rataverkon osat direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 4 kohdassa kuvatun soveltamisalan laajentamisen mukaisesti.

a)

Tunneleiden turvallisuutta edistävään järjestelmään kuuluu neljä perättäistä tasoa: ehkäisy, seurausten lieventäminen, evakuointi ja pelastus.

b)

Toimet painottuvat ensisijaisesti ehkäisyyn, toissijaisesti seurausten lieventämiseen ja niin edelleen.

c)

Turvaamisen eri tasot tuottavat yhdessä alhaisen jäännösriskin.

Jäännös-riski

Turvallinen puoli

Pelastus

Evakuointi

Lieventäminen

Ehkäisy

Riskit tunneleissa

d)

Rautateiden tärkeä ominaisuus on onnettomuuksien ehkäisy sillä, että liikenne kulkee radalla ja sitä ohjataan ja säädellään merkinantojärjestelmällä.

a)

Tässä YTE:ssä määritellään toimenpiteitä, joilla voidaan helpottaa tai keventää evakuointi- tai pelastustoimia rautatieonnettomuuden jälkeen.

Ei otettu huomioon

Toimenpiteitä ei tarvita

Tunneleihin liittyvät

vaaratilanneskenaariot:

— Törmäys

— Raiteilta suistuminen

— Tulipalo

— Räjähdys

— Myrkyllisen kaasun muodostuminen

— Spontaani evakuointi

Lieventämis-toimenpiteet

Rautateiden riskit

Pitkittynyt pysähdys

Ei tunneleihin liittyvät

Huolehditaan yleisillä turvallisuustoimenpiteillä

Pelastus-toimenpiteet

Evakuointi-toimenpiteet

Ehkäisy-toimenpiteet

b)

Toimenpiteitä, joilla edellä mainituista tunneleita koskevista vaaratilanneskenaarioista aiheutuvia riskejä voidaan hallita tai merkittävästi vähentää, on yksilöity.

c)

Niitä on kehitetty ehkäisyn, seurausten lieventämisen, evakuoinnin ja pelastuksen tasolla, mutta niitä ei esitetä näiden otsikoiden alla tässä YTE:ssä vaan asianomaisten osajärjestelmien otsikoiden alla.

d)

Toimenpiteitä voidaan pitää ratkaisuna seuraaviin kolmenlaisiin vaaratilanteisiin.

a)

Suurin vaara on tulipalo. Tulipalolla ymmärretään kuumuuden, liekkien ja savun yhdistelmää.

b)

Tulipalo syttyy junassa.

Tulipalon syttyminen havaitaan joko junan paloilmaisimien hälyttäessä tai junassa olevien henkilöiden toimesta. Kuljettaja saa tiedon ongelmasta joko niin, että tulipalosta tulee automaattinen ilmoitus, tai niin, että matkustajat ilmoittavat yleisestä ongelmasta matkustajien käyttöön tarkoitetulla hälyttimellä.

Kuljettajaa opastetaan toimimaan asianmukaisesti paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Ilmastointi suljetaan savun leviämisen estämiseksi. Kun kyseessä on luokkaan B kuuluva liikkuva kalusto, matkustajat siirretään paloalueelta junan turvallisiin osiin, suojaan tulelta ja savulta.

Juna poistuu tunnelista, jos se on mahdollista. Matkustajat evakuoidaan junan miehistön johdolla tai he pelastautuvat oma-aloitteisesti turvalliselle alueelle ulkoilmassa.

Juna voi tarvittaessa pysähtyä tunnelin sisäpuolella sijaitsevaan palontorjuntapisteeseen. Matkustajat evakuoidaan junan miehistön johdolla tai he pelastautuvat oma-aloitteisesti turvalliselle alueelle.

Jos tulipalo sammuu palonsammutusjärjestelmän avulla, tilanne muuttuu ”kylmäksi” vaaratilanteeksi.

c)

Tulipalo syttyy tunnelissa.

Jos tulipalo syttyy tunnelissa tai tekniikkahuoneessa, kuljettajaa opastetaan toimimaan asianmukaisesti paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ja pelastussuunnitelmassa kuvattujen tunneleita koskevien vaaratilanneskenaarioiden mukaisesti.

a)

Tunneleita koskevissa toimenpiteissä keskitytään evakuoinnissa ja pelastustyöntekijöiden toiminnassa käytettäviin kulkuväyliin.

b)

Erona kuumiin vaaratilanteisiin on, ettei tulipalon luoma vaarallinen ympäristö rajoita ajallisesti toimintaa.

a)

Pitkittynyt pysähdys (yli 10 minuuttia kestävä suunnittelematon pysähdys tunnelissa ilman kuumaa tai kylmää vaaratilannetta) ei itsessään aiheuta vaaraa matkustajille eikä miehistölle.

b)

Se saattaa kuitenkin aiheuttaa paniikkia ja johtaa spontaaniin hallitsemattomaan evakuointiin, joka altistaa matkustajat tunneliympäristön vaaroille.

a)

Pelastustoimen tehtävät määritellään asiaan liittyvässä kansallisessa lainsäädännössä.

b)

Tässä YTE:ssä pelastuksen osalta määriteltävät toimenpiteet perustuvat oletukseen, että tunnelionnettomuuden pelastustöihin osallistuvien pelastuslaitosten ensisijaisena tavoitteena on suojella ihmishenkiä.

c)

Pelastustyöntekijöiden oletetaan

d)

Tässä YTE:ssä ei aseteta mitään ajallisia tai toiminnallisia vaatimuksia.

e)

Kun otetaan huomioon, että useita kuolonuhreja vaativat onnettomuudet rautatietunneleissa ovat harvinaisia, on selvää, että on olemassa erittäin epätodennäköisiä tapahtumia, joissa hyvin varustautuneenkin pelastustoimen mahdollisuudet olisivat rajalliset, kuten tavarajunan suuri tulipalo.

f)

Jos pelastustoimelle pelastussuunnitelmissa esitetyt odotukset ylittävät edellä kuvaillut oletukset, voidaan määrätä lisätoimenpiteistä tai tunneleiden lisävarusteista.

a)

Rautatietunneli: Rautatietunneli on radan ympärillä oleva kaivanto tai rakennelma, jonka avulla rautatie voi kulkea esimerkiksi kallion, rakennusten tai veden läpi. Tunnelin pituudeksi määritetään täysin suljetun osan pituus kiskojen pinnasta mitattuna. Tämän YTE:n yhteydessä tunnelin pituus on vähintään 0,1 kilometriä. Jos jotkin vaatimukset koskevat vain tätä pitempiä tunneleita, raja-arvot mainitaan asianomaisessa kohdassa.

b)

Turvallinen alue: Turvallinen alue on junasta evakuoiduille matkustajille ja henkilökunnalle tarkoitettu tunnelin sisä- tai ulkopuolella oleva turvallinen paikka, jossa on mahdollista pysytellä tilapäisesti hengissä.

c)

Palontorjuntapiste: Palontorjuntapiste on tunnelin sisä- tai ulkopuolella oleva tietty paikka, jossa pelastustoimi voi käyttää sammutuskalustoa ja jonne matkustajat ja henkilökunta voivat pelastautua junasta.

d)

Tekniikkahuoneet: Tekniikkahuoneet ovat suljettuja tiloja, joiden ovet ovat tunnelin sisä- tai ulkopuolella ja joissa on turvalaitteet, joita tarvitaan vähintään yhteen seuraavista toiminnoista: pelastautuminen, evakuointi, hätäviestintä, pelastus- ja palontorjuntatoimet, merkinanto- ja viestintälaitteet sekä radan virransyöttö.

e)

Tavarajuna: Tavarajuna on yhden tai useamman veturin ja yhden tai useamman vaunun muodostama juna. Tavarajuna, jossa on vähintään yksi vaarallisia aineita sisältävä vaunu, on vaarallisia aineita kuljettava juna.

f)

Kaikki liikkuvaan kalustoon liittyvät määritelmät on esitetty LOC&PAS YTE:ssä ja WAG YTE:ssä.

a)

Euroopan unionin rautatiejärjestelmä, jota direktiivi 2008/57/EY koskee ja johon osajärjestelmät kuuluvat, on kehitetty integroiduksi järjestelmäksi, jonka yhtenäisyys on tarkastettava.

b)

Tämä yhtenäisyys on tarkastettu siltä osin kuin on kyse tämän YTE:n eritelmien laadinnasta, tämän YTE:n liitännöistä järjestelmiin, joihin se on integroitu, sekä rautateiden käyttösäännöistä.

c)

Rautatietunneleiden turvallisuuteen liittyvät perusparametrit esitetään infrastruktuuri- ja energiaosajärjestelmien sekä liikkuvan kaluston osajärjestelmän osalta tämän YTE:n 4.2 kohdassa siten, että huomioon otetaan kaikki sovellettavat olennaiset vaatimukset. Toimintaa koskevat vaatimukset ja velvoitteet esitetään OPE YTE:ssä ja tämän YTE:n 4.4 kohdassa.

a)

Luvaton pääsy tekniikkahuoneisiin on estettävä.

b)

Jos hätäuloskäynnit on turvallisuussyistä lukittu, ne on aina voitava avata sisäpuolelta.

a)

Rakenteen eheyden on säilyttävä tulipalossa riittävän pitkään, jotta matkustajat ja henkilökunta voivat pelastautua ja heidät voidaan evakuoida ja jotta pelastustoimi pääsee toimimaan. Kyseisen ajan on oltava asiaan liittyvien evakuointiskenaarioiden mukainen ja ilmoitettu pelastussuunnitelmassa.

b)

Jos kyseessä on vedenalainen tunneli tai tunneli, joka voi aiheuttaa lähellä olevien suurten rakenteiden romahtamisen, tunnelin päärakenteen on kestettävä palon kuumuutta niin kauan, että tunnelin uhanalainen osa ja sen lähellä olevat rakenteet voidaan evakuoida. Tämä aika on ilmoitettava pelastussuunnitelmassa.

a)

Tämä eritelmä koskee tunneleiden sisällä käytettäviä rakennustuotteita ja rakenteita.

b)

Tunnelin rakennusmateriaalien on täytettävä komission päätöksessä 2000/147/EY asetetut luokan A2 vaatimukset. Muiden kuin rakenne-elementtien ja muiden laitteiden on täytettävä komission päätöksessä 2000/147/EY asetetut luokan B vaatimukset.

c)

Materiaalit, jotka eivät vaikuta oleellisesti palokuormaan, on luetteloitava. Niiden ei tarvitse täyttää edellä mainittuja vaatimuksia.

a)

Tunnelia käyttävät junat on voitava evakuoida turvalliselle alueelle. Alueen kapasiteetin on vastattava niiden junien enimmäiskapasiteettia, joiden on suunniteltu käyttävän rataa, jossa tunneli sijaitsee.

b)

Turvallisella alueella on oltava sellaiset olosuhteet, että matkustajilla ja junan henkilökunnalla on mahdollisuus pysytellä hengissä, kunnes heidät evakuoidaan lopulliseen turvapaikkaan.

c)

Jos turvallinen alue on maan tai veden alla, henkilöiden on voitava siirtyä turvalliselta alueelta maan pinnalle kulkematta vahingoittuneen tunnelikäytävän kautta.

d)

Maanalaisen turvallisen alueen ja sen laitteiston suunnittelussa on otettava huomioon savunpoisto, jotta voidaan suojella erityisesti omatoimisia evakuointimahdollisuuksia käyttäviä henkilöitä.

a)

Junasta poistuvien omatoimista evakuointimahdollisuutta käyttävien henkilöiden ja pelastustoimen on päästävä turvalliselle alueelle.

b)

Seuraavista ratkaisuista, jotka koskevat junasta turvalliselle alueelle siirtymistä, on valittava yksi:

c)

Poistumistieltä turvalliselle alueelle johtavan oven vapaan aukon on oltava vähintään 1,4 metriä leveä ja 2,0 metriä korkea. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää useita vierekkäisiä, kapeampia ovia, jos osoitetaan, että ovista pystyy kulkemaan vastaava tai suurempi määrä ihmisiä.

d)

Ovien jälkeisen vapaan tilan on jatkuttava vähintään 1,5 metriä leveänä ja 2,25 metriä korkeana.

e)

Pelastussuunnitelmassa on kuvattava, miten pelastustoimi pääsee turvalliselle alueelle.

a)

Matkustajat ja henkilökunta on voitava hätätilanteessa ohjata hätävalaistuksen avulla turvalliselle alueelle.

b)

Valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

c)

Riippumattomuus ja luotettavuus: vaihtoehtoisen virtalähteen on oltava käytettävissä riittävän kauan sen jälkeen kun päävirtalähde on rikkoutunut. Vaadittavan ajan on oltava evakuointiskenaarioiden mukainen ja se on ilmoitettava pelastussuunnitelmassa.

d)

Jos hätävalaistus on normaaleissa käyttöolosuhteissa kytketty pois päältä, molempien seuraavien tapojen on oltava käytettävissä:

a)

Poistumisreittien merkinnöillä osoitetaan hätäuloskäynnit sekä etäisyys ja suunta turvalliselle alueelle.

b)

Kaikki opasteet on suunniteltava siten, että ne täyttävät työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa direktiivissä 92/58/ETY asetetut vaatimukset ja ovat lisäyksessä A olevassa 1 luettelokohdassa mainitun eritelmän mukaisia.

c)

Poistumisreittien opasteet on asennettava poistumisteiden sivuseinille.

d)

Opasteiden välillä saa olla enintään 50 m.

e)

Tunneliin on asennettava opasteet, jotka osoittavat hätälaitteiden sijainnin, jos tällaisia laitteita on.

f)

Kaikki hätäuloskäyntien tai yhdyskäytävien ovet on merkittävä.

a)

Poistumistiet on rakennettava yksiraiteisessa tunnelikäytävässä vähintään toiselle puolelle raidetta ja moniraiteisessa tunnelissa tunnelikäytävän molemmille sivuille. Tunnelikäytävissä, joissa on enemmän kuin kaksi raidetta, on jokaiselta raiteelta päästävä kulkutielle.

b)

Yhtenäinen käsijohde asennetaan 0,8–1,1 metrin korkeudelle kulkutiestä, joka johtaa turvalliselle alueelle.

a)

Tässä lausekkeessa kaksi tunnelia tai useampi peräkkäinen tunneli katsotaan yhdeksi tunneliksi, elleivät molemmat seuraavista ehdoista täyty:

b)

Palontorjuntapisteitä perustetaan

c)

Kaikkia palontorjuntapisteitä koskevat vaatimukset:

d)

Tunnelin suuaukkojen ulkopuolella olevia palontorjuntapisteitä koskevat vaatimukset:

Tunnelin suuaukkojen ulkopuolella olevien palontorjuntapisteiden on 4.2.1.7 kohdan c alakohdan vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:

e)

Tunnelin sisäpuolella olevia palontorjuntapisteitä koskevat vaatimukset:

Tunnelin sisäpuolella olevien palontorjuntapisteiden on 4.2.1.7 kohdan c alakohdan vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

Kaikissa tunneleissa on oltava GSM-R-järjestelmä junan ja rataverkon haltijan liikenteenohjauksen väliseen radioviestintään.

b)

Radioyhteyden jatkuvuus on turvattava, jotta pelastustoimi voisi olla yhteydessä paikan päällä toimiviin johtoyksikköihinsä. Järjestelmän on sallittava pelastustoimen käyttää omia viestintävälineitään.

a)

Radan virransyöttöjärjestelmä on jaettava tunneleissa sähköistysryhmiin, joista jokainen saa olla enintään 5 km pitkä. Tätä eritelmää sovelletaan vain, jos merkinantojärjestelmä sallii useamman kuin yhden junan kulkea tunnelissa samanaikaisesti kullakin raiteella.

b)

Jokaisen kytkinosuuden on oltava valvottavissa ja kytkettävissä kauko-ohjauksella.

c)

Kytkimen sijaintipaikalla on oltava viestintämahdollisuus ja valaistus siten, että kytkintä voidaan turvallisesti käyttää ja huoltaa manuaalisesti.

a)

Tunnelin sisäänpääsykohtiin on järjestettävä maadoituslaitteet, samoin sähköistysryhmien välisten erotusjaksojen läheisyyteen, jos yksittäisen osuuden maadoitus on maadoitustapa huomioon ottaen mahdollista. Niiden on oltava joko kannettavia laitteita taikka manuaalisesti käytettäviä tai kauko-ohjattavia kiinteitä laitteita.

b)

Maadoituksen tekemistä varten on järjestettävä tarvittava viestintämahdollisuus ja valaistus.

c)

Rataverkon haltija ja pelastustoimi määrittelevät yhdessä maadoitukseen liittyvät menettelytavat ja vastuut pelastussuunnitelmaan sisältyvien pelastusskenaarioiden perusteella.

a)

Turvallisuuden kannalta merkitykselliset sähköasennukset (palonilmaisu-, hätävalaistus-, hätäviestintä- ja kaikki muut järjestelmät, jotka rataverkon haltija tai hankintayksikkö on määritellyt ratkaisevan tärkeiksi matkustajien turvallisuudelle tunneleissa), on suojattava mekaanisesta törmäyksestä, kuumuudesta tai tulipalosta johtuvalta vaurioitumiselta.

b)

Jakelujärjestelmä on suunniteltava siten, että se kestää pahat vauriot (esimerkiksi) kytkemällä sähkönsyöttö vaihtoehtoisten yhteyksien kautta.

c)

Riippumattomuus ja luotettavuus: vaihtoehtoisen virtalähteen on oltava käytettävissä riittävän kauan sen jälkeen kun päävirtalähde on rikkoutunut. Vaadittavan ajan on oltava evakuointiskenaarioiden mukainen ja se on ilmoitettava pelastussuunnitelmassa.

a)

Tämän YTE:n yhteydessä liikkuvan kaluston osajärjestelmä jaetaan seuraaviin luokkiin.

b)

Liikkuvan kaluston luokka on merkittävä tekniseen asiakirjaan, ja se pysyy voimassa tämän YTE:n tulevista muutoksista riippumatta.

a)

Käyttösäännöt laaditaan niiden menettelyjen mukaan, jotka on kuvailtu rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. Näissä säännöissä otetaan huomioon käyttöön liittyvät asiakirjat, jotka kuuluvat direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdan mukaisiin ja liitteessä VI määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin.

a)

Käyttösääntönä on, että juna on tarkistettava ennen tunneliin ajamista, jotta mahdolliset junan ajokäyttäytymiseen vaikuttavat viat voidaan havaita ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

b)

Jos kyseessä on tunnelin ulkopuolinen vaaratilanne, käyttösääntönä on, että juna, jossa on ajokäyttäytymiseen mahdollisesti vaikuttava vika, on pysäytettävä ennen tunnelia.

c)

Jos kyseessä on tunnelin sisäpuolinen vaaratilanne, käyttösääntönä on, että juna on ajettava ulos tunnelista tai seuraavaan palontorjuntapisteeseen.

a)

Jokaiselle tunnelille on laadittava pelastussuunnitelma rataverkon haltijan (haltijoiden) johdolla yhteistyössä pelastustoimen ja asianomaisten viranomaisten kanssa. Rautatieyritykset, jotka aikovat käyttää tunnelia, osallistuvat pelastussuunnitelman laatimiseen tai muokkaamiseen. Myös asemapäälliköiden on osallistuttava tähän toimintaan, jos yhtä tai useampaa tunnelissa olevaa asemaa käytetään turvallisena alueena tai palontorjuntapisteenä.

b)

Pelastussuunnitelman on oltava yhdenmukainen käytettävissä olevien pelastautumis-, evakuointi-, palontorjunta- ja pelastuskeinojen kanssa.

c)

Pelastussuunnitelmaa varten laaditaan yksityiskohtaiset tunneleita koskevat vaaratilanneskenaariot, jotka sopeutetaan tunneleita koskeviin paikallisiin olosuhteisiin.

a)

Ennen kuin yksittäinen tunneli tai tunnelisarja otetaan käyttöön, on järjestettävä evakuointi- ja pelastusmenettelyt kattava täysimittainen pelastusharjoitus, johon osallistuvat kaikki pelastussuunnitelmassa määritellyt työntekijäryhmät.

b)

Pelastussuunnitelmassa on määriteltävä, miten kaikki asianomaiset tahot voivat perehtyä infrastruktuuriin ja kuinka usein on järjestettävä käyntejä tunnelissa ja teoreettisia tai muita harjoituksia.

a)

Jos radan virransyöttö on katkaistava, rataverkon haltijan on varmistettava, että ajojohdin tai virtakiskot on kytketty pois päältä kyseiseltä osalta, ja ilmoitettava asiasta pelastustyöntekijöille, ennen kuin he menevät sisään tunneliin tai tunnelin osaan.

b)

Radan virransyötön katkaiseminen on rataverkon haltijan vastuulla.

c)

Vastuu maadoituksesta ja siihen liittyvät menettelyt määritellään pelastussuunnitelmassa. Tunnelin osa, jossa onnettomuus on tapahtunut, on voitava eristää.

a)

Rautatieyritysten on tiedotettava matkustajille junassa sovellettavista hätätilanne- ja turvallisuusmenettelyistä tunneleissa.

b)

Kun tällainen tiedotus on kirjallisessa tai suullisessa muodossa, se on annettava ainakin sen maan kielellä, jossa juna kulkee, ja englannin kielellä

c)

Junassa on oltava käyttösääntö, jossa kuvataan, miten junan henkilökunta varmistaa tarvittaessa junan täydellisen evakuoinnin, mukaan lukien mahdollisesti suljetuilla alueilla olevat kuulovammaiset.

a)

YTE:n 4.2.3 kohdassa määritellyn mukaiset kalustoyksiköt saavat liikennöidä tunneleissa seuraavien periaatteiden mukaisesti:

b)

Luokan A liikkuvan kaluston käyttö on sallittu radoilla, joilla palontorjuntapisteiden välinen etäisyys tai tunnelien pituus on yli 5 kilometriä, ellei junassa ole matkustajia.

c)

Käyttösäännöt on oltava myös sen välttämiseksi, että junan pitkittynyt pysähdys tunnelissa aiheuttaisi paniikkia ja spontaania hallitsematonta evakuointia, vaikka kuumaa tai kylmää vaaratilannetta ei olisikaan.

1)

Luettelo elementeistä, jotka ovat alttiita kulumiselle, rikkoutumiselle, vanhentumiselle tai muunlaiselle heikentymiselle tai vaurioitumiselle.

2)

Eritelmä 1 kohdassa mainittujen elementtien käyttörajoituksista ja kuvaus toimenpiteistä, joilla estetään näiden rajojen ylittyminen.

3)

Luettelo elementeistä, joilla on merkitystä hätätilanteissa ja niiden hallitsemisessa.

4)

Tarvittavat säännölliset tarkastukset ja huoltotoimenpiteet, joilla varmistetaan 3 kohdassa mainittujen osien ja järjestelmien asianmukainen toiminta.

a)

Junaa kuljettavalla ja junassa mukana olevalla henkilökunnalla sekä junien kulkulupia antavalla henkilökunnalla on oltava tiedot toimintahäiriöiden hallinnasta onnettomuustilanteessa ja kyky soveltaa näitä tietoja.

b)

Junassa mukana olevaa henkilökuntaa koskevat yleiset vaatimukset määritellään OPE YTE:ssä.

c)

Kaikkien OPE YTE:ssä määriteltyjen junan miehistön jäsenten on tunnettava turvallisuuskäyttäytyminen tunneleissa ja erityisesti kyettävä evakuoimaan juna tunnelissa.

d)

Siihen kuuluu erityisesti matkustajien neuvominen siirtymään viereiseen vaunuun tai poistumaan junasta sekä heidän ohjaamisensa junan ulkopuolella turvalliselle alueelle.

e)

Apuhenkilöstön (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstön), joka ei kuulu edellä määriteltyyn junan miehistöön, on saatava peruskoulutuksen lisäksi koulutusta junan miehistön avustamiseen.

f)

Osajärjestelmien kunnossapidosta ja toiminnasta vastaavien teknikoiden ja päälliköiden ammatillisen koulutuksen on katettava turvallisuus rautatietunneleissa.

a)

Osajärjestelmän EY-tarkastus tehdään jonkin seuraavan, päätöksessä 2010/713/EU määritellyn moduulin tai niiden yhdistelmän mukaisesti:

—   Moduuli SB: EY-tyyppitarkastus

—   Moduuli SD: Tuotantovaiheen laatujärjestelmään perustuva EY-tarkastus

—   Moduuli SF: Tuotteen tarkastukseen perustuva EY-tarkastus

—   Moduuli SG: Yksikkötarkastukseen perustuva EY-tarkastus

—   Moduuli SH1: Täydelliseen laatujärjestelmään ja suunnittelutarkastukseen perustuva EY-tarkastus

b)

Hakijan ja ilmoitetun laitoksen on määriteltävä hyväksyntäprosessi ja arvioinnin sisältö tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukaisesti ja tämän YTE:n luvussa 7 esitettyjä sääntöjä noudattaen.

a)

Hakijan on valittava yksi seuraavassa taulukossa esitetyistä moduuleista tai moduuliyhdistelmistä.

Arviointimenettelyt

b)

Asianmukaisissa vaiheissa arvioitavat osajärjestelmän ominaisuudet esitetään liitteessä B.

a)

Jos olemassa oleva ratkaisu on jo arvioitu aiemman hakemuksen yhteydessä vastaavissa olosuhteissa ja se on jo käytössä, noudatetaan seuraavaa prosessia:

b)

Hakijan on osoitettava, että aiemman hakemuksen yhteydessä tehtyjen testien ja tarkastusten tulokset ovat yhdenmukaiset tämän YTE:n vaatimusten kanssa. Tällöin osajärjestelmän ominaisuuksien aiempi tyyppiarviointi jää voimaan uuden hakemuksen osalta.

a)

Innovatiiviset ratkaisut ovat tämän YTE:n toiminnallisten vaatimusten ja hengen mukaisia teknisiä ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan täytä kaikkia YTE:n vaatimuksia.

b)

Jos innovatiivista ratkaisua ehdotetaan, valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen edustajan on meneteltävä 8 artiklassa kuvatulla tavalla.

a)

Direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitetun laitoksen vastuulla on laatia tekniset asiakirjat, joihin sisältyy käyttötoimintaan ja kunnossapitoon tarvittava aineisto.

b)

Ilmoitettu laitos tarkistaa vain sen, että tämä YTE:n 4.5 kohdan mukainen käyttötoimintaa ja kunnossapitoa varten tarvittava aineisto on olemassa. Ilmoitetun laitoksen ei tarvitse tarkistaa aineiston sisältämiä tietoja.

a)

hätäuloskäyntien ulkoilmaan vievissä ovissa ja tekniikkahuoneiden ovissa on asianmukaiset lukot

b)

lukot ovat yhdenmukaiset tunnelia ja sen läheistä infrastruktuuria koskevan yleisen turvallisuusstrategian kanssa

c)

hätäuloskäyntejä ei voi lukita sisäpuolelta ja evakuoitava matkustaja voi avata ne

d)

pelastustoimen pääsy on järjestetty.

1)

Sen todistamiseksi, että tunnelin päällysteen eheys säilyy riittävän pitkään, jotta matkustajat ja henkilökunta voivat pelastautua ja heidät voidaan evakuoida ja jotta pelastustoimi pääsee toimimaan, riittää osoitus, että tunnelin katossa oleva päällyste kestää mainitun pituisen ajan 450 °C:n lämpötilassa.

2)

Kun kyseessä on vedenalainen tunneli tai tunneli, joka voi aiheuttaa lähellä olevien suurten rakenteiden romahtamisen, kestävyys arvioidaan hakijan valitsemalla soveltuvalla lämpötila-aikakäyrällä.

a)

Ilmoitetun laitoksen on tarkistettava, että valittu ratkaisu on ilmoitettu selkeästi teknisissä asiakirjoissa ja että se on 4.2.1.5 kohdan vaatimusten mukainen. Arvioidessaan turvallisen alueen olosuhteiden muutoksia vaaratilanteen aikana ilmoitetun laitoksen on tarkistettava, että turvallisen alueen ja tunnelin väliset ovet kestävät lämpötilan nousun lähimmässä tunnelikäytävässä.

b)

Jos tapaus on 4.2.1.2 kohdan b alakohdan mukainen, turvalliselle alueelle johtavat ovet voidaan arvioida erilaisella käyrällä kuin edellä olevan 6.2.7.2 kohdan 2 alakohdan mukaisesti valittu käyrä.

a)

Tässä YTE:ssä ei edellytetä jo käytössä olevien osajärjestelmien muuttamista, ellei niitä paranneta tai uudisteta.

b)

Ellei 7.3 kohdassa ”Erityistapaukset” toisin mainita, jokainen uusi YTE:n mukainen luokan B liikkuva kalusto katsotaan tulipalojen ja tunneleiden osalta turvallisuustasoltaan paremmaksi kuin liikkuva kalusto, joka ei ole YTE:n mukainen. Tämän olettaman perusteella voidaan todeta, että YTE:n mukaisen uuden liikkuvan kaluston käyttö vanhoissa tunneleissa, jotka eivät ole YTE:n mukaisia, on turvallista. Näin ollen kaikki YTE:n mukaiset luokan B junat katsotaan sellaisiksi, että niiden turvallinen yhdistäminen kaikkien tämän YTE:n maantieteellisellä soveltamisalalla sijaitsevien tunneleiden kanssa, jotka eivät ole YTE:n mukaisia, on mahdollista direktiivin 2008/57/EY 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

c)

Edellä mainitusta huolimatta tunnelin halutun turvallisuustason saavuttaminen saattaa edellyttää lisätoimenpiteitä, joita ei tässä YTE:ssä ole edellytetty. Nämä toimenpiteet voivat kohdistua vain infrastruktuuri-, energia- ja käyttötoimintaosajärjestelmiin, eivätkä ne saa rajoittaa YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston luvansaantia tai käyttöä.

a)

Tätä YTE:ä sovelletaan kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin osajärjestelmiin, jotka on otettu käyttöön tämän YTE:n voimaantulopäivän jälkeen, ellei jäljempänä toisin mainita.

b)

Tämän YTE:n soveltaminen ratatyökoneisiin on vapaaehtoista. Ellei ratatyökoneita ole arvioitu ja todettu tämän YTE:n mukaisiksi, niiden on oltava kansallisten sääntöjen mukaisia. Jälkimmäisessä tapauksessa sovelletaan direktiivin 2008/57/EY 24 ja 25 artiklaa.

a)

Operatiiviset näkökohdat ja niiden täytäntöönpano esitetään OPE YTE:ssä.

b)

Otettaessa käyttöön parannettua tai uudistettua tunnelia sovelletaan tämän YTE:n mukaisia uusia tunneleita koskevia vaatimuksia.

a)

Olemassa olevissa tunneleissa käyttöön otettavan uuden liikkuvan kaluston luokka valitaan 4.4.6 a kohdan mukaisesti.

b)

Jäsenvaltio voi kuitenkin sallia luokan A uuden liikkuvan kaluston liikennöinnin olemassa olevissa yli 5 kilometriä pitkissä tunneleissa edellyttäen, että kyseisen uuden liikkuvan kaluston paloturvallisuus on tasoltaan yhtä hyvä tai parempi kuin aiemman liikkuvan kaluston. Se, että liikkuva kalusto on turvallisuustasoltaan vastaava tai parempi matkustajien ja henkilökunnan kannalta, on osoitettava käyttämällä riskien arviointia koskevaa yhteistä turvallisuusmenetelmää.

a)

Seuraavassa luetellut erityistapaukset kuvaavat kunkin jäsenvaltion rataverkoissa tarvittavia ja niihin hyväksyttyjä erityisjärjestelyjä.

b)

Nämä erityistapaukset luokitellaan ’T-tapauksiksi’ eli tilapäisiksi tapauksiksi, jolloin ne on tarkoitus sisällyttää tulevaisuudessa tavoitteena olevaan järjestelmään. Näin ollen ne tutkitaan uudelleen tämän YTE:n tulevien tarkistusten yhteydessä.

c)

Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvaan liikkuvaan kalustoon sovellettavat erityistapaukset selitetään yksityiskohtaisesti LOC&PAS YTE:ssä.