18.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 331/8

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaan elintarvikkeita koskevat terveysväitteet ovat kiellettyjä, jollei komissio ole hyväksynyt niitä kyseisen asetuksen mukaisesti ja jolleivät ne sisälly sallittujen väitteiden luetteloon.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetään myös, että elintarvikealan toimijat voivat toimittaa terveysväitteiden hyväksyntää koskevat hakemukset jäsenvaltion toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on toimitettava edellytysten mukaiset hakemukset eteenpäin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle EFSAlle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

(3)

Hakemuksen vastaanotettuaan elintarviketurvallisuusviranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja annettava lausunto kyseisestä terveysväitteestä.

(4)

Komissio tekee päätöksen terveysväitteiden hyväksymisestä ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman lausunnon.

(5)

Abtei Pharma Vertriebs GmbH toimitti asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hakemuksen, jonka perusteella elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski kalsiumia ja D3-vitamiinia sisältäviä purutabletteja ja luukatoa (Kysymys nro EFSA-Q-2008-721) (2). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävät purutabletit parantavat 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien naisten luuntiheyttä. Näin ollen purutabletit voivat vähentää osteoporoottisten murtumien riskiä”.

(6)

Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 7 päivänä elokuuta 2009 toimittamassaan lausunnossa, että kalsiumin saannin, joko yksin tai yhdessä D-vitamiinin kanssa, ja vaihdevuodet ohittaneiden naisten luumassan mineraalipitoisuuden vähäisemmän alenemisen välinen syy-seuraussuhde oli osoitettu todeksi. Luumassan mineraalipitoisuuden alenemisen vähentäminen voi vähentää luunmurtumien riskiä. Kyseistä päätelmää ilmentävien kahden terveysväitteen olisi näin ollen katsottava täyttävän asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimukset, ja ne olisi lisättävä unionin sallittujen väitteiden luetteloon. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi kuitenkin, että toimitetut tiedot olivat riittämättömiä käytön edellytysten vahvistamiseksi kyseisten väitteiden osalta. Tämän jälkeen komissio pyysi elintarviketurvallisuusviranomaiselta lisäohjeita, jotta riskinhallinnasta vastaaville tahoille annetaan mahdollisuus asettaa asianmukaiset käyttöedellytykset kyseisten terveysväitteiden osalta. Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä toukokuuta 2010 elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausunnon (Kysymys nro EFSA-Q-2009-00940) (3), jossa todettiin, että väitetyn vaikutuksen aikaansaamiseksi olisi päivittäin nautittava vähintään 1 200 mg eri lähteistä peräisin olevaa kalsiumia tai vähintään 1 200 mg kalsiumia ja 800 IU (20 μg) D-vitamiinia eri lähteistä.

(7)

Kun terveysväite koskee ainoastaan kalsiumia, sen varmistamiseksi, että elintarvike sisältää huomattavan määrän kalsiumia, on aiheellista asettaa käytön edellytykset, jotka sallivat terveysväitteen käytön ainoastaan elintarvikkeissa, joista saa vähintään 400 mg kalsiumia määriteltyä annosta kohti.

(8)

Kun otetaan huomioon D-vitamiiniin vaaditun saannin korkea taso (20 μg) väitetyn vaikutuksen aikaansaamiseksi silloin, kun terveysväite koskee kalsiumin ja D-vitamiinin yhdistelmää, väitteen käyttö on aiheellista rajoittaa ravintolisiin. Sen varmistamiseksi, että ravintolisä sisältää huomattavan määrän kalsiumia ja D-vitamiinia tämän väitteen yhteydessä, on aiheellista asettaa käytön edellytykset, jotka sallivat terveysväitteen käytön ainoastaan ravintolisissä, joista saa vähintään 400 mg kalsiumia ja 15 μg D-vitamiinia päiväannosta kohti.

(9)

DSM Nutritional Products Europe AG toimitti asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hakemuksen, jonka seurauksena elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski D-vitamiinin vaikutuksia ja 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien miesten ja naisten kaatumisriskiä (Kysymys nro EFSA-Q-2010-01233) (4). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”D-vitamiini vähentää kaatumisriskiä. Kaatuminen on murtumien riskitekijä”.

(10)

Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 30 päivänä syyskuuta 2011 toimittamassaan lausunnossa, että D-vitamiinin nauttimisen ja tasapainovaikeuksiin sekä lihasheikkouteen liittyvän kaatumisriskin vähentymisen välinen syy-seuraussuhde oli osoitettu todeksi. Pienempi kaatumisriski 60 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten keskuudessa on hyödyllinen ihmisten terveydelle, sillä se vähentää luunmurtumien vaaraa. Kyseistä päätelmää ilmentävän terveysväitteen olisi näin ollen katsottava täyttävän asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimukset, ja se olisi lisättävä unionin sallittujen väitteiden luetteloon.

(11)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lausunnossaan myös, että väitetyn vaikutuksen aikaansaamiseksi olisi päivittäin nautittava 800 IU (20 μg) eri lähteistä peräisin olevaa D-vitamiinia. Kun otetaan huomioon D-vitamiinin vaaditun saannin korkea taso (20 μg) väitetyn vaikutuksen saamiseksi, väitteen käyttö on aiheellista rajoittaa ravintolisiin. Sen varmistamiseksi, että ravintolisä sisältää merkitsevän määrän D-vitamiinia tämän väitteen yhteydessä, on aiheellista asettaa käyttöedellytykset, jotka sallivat terveysväitteen käytön ainoastaan ravintolisissä, joista saa vähintään 15 μg D-vitamiinia päiväannosta kohti.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 16 artiklan 4 kohdan mukaan terveysväitteen hyväksymistä puoltavaan lausuntoon olisi sisällytettävä tiettyjä yksityiskohtaisia tietoja. Kyseiset tiedot olisi hyväksyttyjen väitteiden osalta esitettävä tämän asetuksen liitteessä I, ja niissä olisi ilmoitettava tapauksesta riippuen väitteen tarkistettu sanamuoto, väitteen käytön erityiset edellytykset ja tarvittaessa elintarvikkeen nauttimisen edellytykset tai rajoitukset ja/tai lisämaininta tai varoitus asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 vahvistettujen sääntöjen ja elintarviketurvallisuusviranomaisen antamien lausuntojen mukaisesti.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 yhtenä tavoitteena on varmistaa, että terveysväitteet ovat totuudenmukaisia, selkeitä ja luotettavia sekä kuluttajalle hyödyllisiä ja että väitteiden sanamuoto ja esitystapa otetaan huomioon tältä kannalta. Sen vuoksi väitteisiin, jotka sanamuotonsa mukaan merkitsevät kuluttajalle samaa kuin jokin hyväksytty terveysväite, koska ne kuvaavat samaa suhdetta jonkin elintarvikeryhmän, elintarvikkeen tai jonkin sen ainesosan ja terveyden välillä, olisi sovellettava samoja, tämän asetuksen liitteessä I esitettyjä käytön edellytyksiä.

(14)

GP International Holding B.V. toimitti asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hakemuksen, jonka perusteella elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski glukosamiinihydrokloridia ja rustokudoksen rappeuman hidastamista (Kysymys nro EFSA-Q-2009-00412) (5). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Hidastaa/vähentää tuki- ja liikuntaelinten rustokudoksen tuhoutumisprosessia ja näin ollen vähentää nivelrikon riskiä”.

(15)

Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 29 päivänä lokakuuta 2009 toimittamassaan lausunnossa, että glukosamiinihydrokloridin nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(16)

European Natural Soyfood Manufacturers Association (ENSA), European Vegetable Protein Federation (EUVEPRO) ja Soya Protein Association (SPA) toimittivat asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hakemuksen, jonka perusteella elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski soijaproteiini-isolaatin vaikutuksia veren LDL-kolesterolipitoisuuksien alentamiseen (Kysymys nro EFSA-Q-2011-00784) (6). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Runsasproteiinisen soijapapuvalmisteen on osoitettu alentavan/vähentävän veren kolesterolia; veren kolesterolin alentaminen voi vähentää sepelvaltimotaudin riskiä”.

(17)

Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 2 päivänä helmikuuta 2012 toimittamassaan lausunnossa, että soijaproteiini-isolaatin nauttimisen hakijan määrittelemällä tavalla ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(18)

Health Concern B.V. toimitti asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hakemuksen, jonka seurauksena elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski kasvisterolien ja Cholesternorm®mixin yhdistelmää ja veren LDL-kolesterolipitoisuuksien alenemista (Kysymys nro EFSA-Q-2009-00237, EFSA-Q-2011-01114) (7). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Alentaa aktiivisesti kolesterolia”.

(19)

Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 17 päivänä heinäkuuta 2012 toimittamassaan lausunnossa, että kasvisterolien ja Cholesternorm®mixin yhdistelmän nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti käytettynä. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(20)

Minami Nutrition Health BVBA toimitti asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hakemuksen, jonka seurauksena elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski eikosapentaeenihapon (EPA) vaikutuksia arakidonihapon (AA) ja EPA:n välisen suhteen laskuun niiden lasten veressä, joilla on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) (Kysymys nro EFSA-Q-2012-00573) (8). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”EPA:n on osoitettu laskevan AA:n ja EPA:n välistä suhdetta veressä. Korkea AA/EPA-taso on keskittymisvaikeuksien kehittymisen riskitekijä lapsilla, joilla on ADHD-tyyppisiä oireita. Näillä lapsilla on myös vähemmän ylivilkkautta ja/tai samanaikaista uhmakkuushäiriötä”.

(21)

Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 8 päivänä huhtikuuta 2013, että väitteen kohderyhmä on sairastunut väestönosa (eli lapset, joilla on ADHD) ja että väitetty vaikutus liittyy sairauden hoitoon.

(22)

Asetuksella (EY) N:o 1924/2006 täydennetään myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY yleisiä periaatteita (9). Direktiivin 2000/13/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että merkinnöissä ei saa esittää, että elintarvikkeeseen liittyy ihmisen sairauksia ennaltaehkäiseviä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia, tai viitata sellaisiin ominaisuuksiin. Koska on kiellettyä esittää elintarvikkeella olevan lääketieteellisiä vaikutuksia, eikosapentaeenihapon (EPA) vaikutuksia koskevaa väitettä siitä, että se laskee AA:n ja EPA:n välistä suhdetta niiden lasten veressä, joilla on ADHD, ei pitäisi hyväksyä.

(23)

McNeil Nutritionals ja Raisio Nutrition Ltd toimittivat asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hakemuksen, jonka perusteella elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski kasvistanolien (kasvistanoliesterien) nauttimista 2 g päivässä osana vähän tyydyttyneitä rasvoja sisältävää ruokavaliota ja sitä, että tämä ruokavalio alentaa veren LDL-kolesterolipitoisuuksia kaksi kertaa enemmän kuin ainoastaan vähän tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ruokavalio (Kysymys No EFSA-Q-2012-00915) (10). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Kun kasvistanoleita (kasvistanoliestereinä) nautitaan 2 g päivässä osana vähän tyydyttyneitä rasvoja sisältävää ruokavaliota, on tuloksena kaksi kertaa suurempi LDL-kolesterolipitoisuuden aleneminen kuin ainoastaan vähän tyydyttyneitä rasvoja sisältävää ruokavaliota noudattamalla. Korkea kolesteroliarvo on sepelvaltimotaudin kehittymisen riskitekijä”.

(24)

Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 8 päivänä huhtikuuta 2013 toimittamassaan lausunnossa, että hakijan esittämät tiedot eivät osoita, että kun kasvistanoleita (kasvistanoliestereinä) nautitaan 2 g päivässä osana vähän tyydyttyneitä rasvoja sisältävää ruokavaliota, on tuloksena kaksi kertaa suurempi LDL-kolesterolipitoisuuden aleneminen verrattuna ainoastaan vähän tyydyttyneitä rasvoja sisältävän ruokavalion noudattamiseen. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(25)

Tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä päätettäessä on otettu huomioon kannanotot, jotka komissio on saanut hakijoilta ja yleisöltä asetuksen (EY) N:o 1924/2006 16 artiklan 6 kohdan nojalla.

(26)

Aineiden lisäämistä elintarvikkeisiin tai aineiden käyttämistä elintarvikkeissa säädellään unionin ja jäsenvaltioiden erityisellä lainsäädännöllä, samoin tuotteiden luokittelua elintarvikkeina tai lääkkeinä. Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukainen terveysväitettä koskeva päätös, kuten kyseisen asetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukainen sisällyttäminen sallittujen väitteiden luetteloon, ei merkitse lupaa saattaa väitteen kohteena oleva aine markkinoille, päätöstä siitä, saako ainetta käyttää elintarvikkeissa, tai tietyn tuotteen luokittelua elintarvikkeeksi.

(27)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,