21.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/14

(1)

Televiestintäverkoista ja -palveluista tulee jatkuvasti yhä enemmän internetpohjaisia infrastruktuureja, ja laajakaistaverkot ja digitaalipalvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa. Internetistä tulee määräävä foorumi viestinnälle, palveluille, koulutukselle, osallistumiselle sosiaaliseen ja poliittiseen elämään, kulttuurisisällöille ja liiketoiminnalle. Laajan, suurnopeuksisen ja turvallisen internetyhteyden ja digitaalisten julkisen palvelun velvoitteen mukaisten palvelujen saatavuus kaikkialla Euroopassa on olennaista sosiaalisen kasvun ja talouskasvun, kilpailukyvyn, sosiaalisen osallisuuden sekä sisämarkkinoiden kannalta.

(2)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 17 päivänä kesäkuuta 2010 komission 26 päivänä elokuuta 2010 antaman tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta, jonka tarkoituksena on viitoittaa tie tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten ja taloudellisten mahdollisuuksien mahdollisimman täysimääräiseen hyödyntämiseen. Sillä pyritään edistämään kilpailukykyisen suurnopeuksisen internet-infrastruktuurin ja internet-pohjaisten digitaalipalvelujen tarjontaa ja kysyntää, jotta voidaan edetä kohti todellisia digitaalisia sisämarkkinoita, mikä on keskeisen tärkeää älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 (4) määritellään ehdot, menetelmät ja menettelyt, jotka koskevat unionin rahoitustuen myöntämistä Euroopan laajuisille verkoille liikenne-, televiestintä- ja energia-alojen infrastruktuureissa. Koska Verkkojen Eurooppa -välineen, jäljempänä 'Verkkojen Eurooppa', kattamilla aloilla esiintyy samankaltaisia haasteita ja mahdollisuuksia, on olemassa merkittäviä mahdollisuuksia hyödyntää synergioita muun muassa yhdistämällä Verkkojen Eurooppa -rahoitusta muiden rahoituslähteiden kanssa.

(4)

Olemassa on jo suuri määrä rajat ylittäviä digitaalisia palveluja, joiden kautta Euroopan julkishallinnot ovat vuorovaikutuksessa keskenään unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseksi. Kun tarjotaan uusia ratkaisuja, on tärkeää hyödyntää muiden eurooppalaisten aloitteiden puitteissa jo toteutettuja ratkaisuja, välttää päällekkäistä työtä ja varmistaa koordinointi ja lähestymistapojen ja ratkaisujen yhteensovittaminen eri aloitteiden ja politiikkalohkojen, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 922/2009/EY (5) perustetun ISA-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013 (6) perustetun Fiscalis-ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (7) perustetun Horisontti 2020 -ohjelman, välillä. Samoin on tärkeää, että ratkaisuissa noudatetaan sovittuja kansainvälisiä ja/tai eurooppalaisia standardeja tai yhteentoimivuutta koskevia avoimia eritelmiä, etenkin niitä, jotka komissio on määrittänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (8) nojalla, ja muita asiaan liittyviä eritelmiä ja suuntaviivoja, kuten eurooppalaisia julkisia palveluja varten laadittuja eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita (EIF).

(5)

Eurooppalaisista teknisistä standardeista on hyötyä nopeiden laajakaistaverkkojen kehittämisessä. Tarvitaan unionin tutkimus- ja kehitysohjelmia sekä standardointimenettelyjen seurannan lisäämistä, jotta unioni voisi toimia keskeisessä asemassa televiestintäalalla.

(6)

Jäsenvaltioiden välisissä, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta (9) yhteisrahoitusta saaneissa suuren mittakaavan pilottihankkeissa, kuten PEPPOL-, STORK-, epSOS-, eCODEX- tai SPOCS-hankkeissa, on validoitu eSENS-hankkeen yhteydessä parhaillaan konsolidoitaviin yhteisiin rakenneosiin perustuvia, keskeisiä rajat ylittäviä digitaalisia palveluja sisämarkkinoilla. Nämä pilottihankkeet ovat jo saavuttaneet tai ovat lähitulevaisuudessa saavuttamassa käyttöönoton edellyttämän kypsyysasteen. Olemassa olevat yhteistä etua koskevat hankkeet ovat jo osoittaneet Euroopan tasolla toimimisen tuoman selkeän lisäarvon esimerkiksi kulttuuriperinnön (Europeana), lastensuojelun (Safer Internet) ja sosiaaliturvan (EESSI) alalla, ja ehdotuksen asteella on uusia hankkeita esimerkiksi kuluttajansuojan alalla (ODR).

(7)

Digitaalipalvelujen infrastruktuurien osalta etusijalle tulisi asettaa rakenneosat ennen muita digitaalipalvelujen infrastruktuureja, koska ensin mainitut ovat edellytys jälkimmäisille. Digitaalipalvelujen infrastruktuurien olisi muun muassa luotava eurooppalaista lisäarvoa ja vastattava todettuja tarpeita. Niiden olisi oltava teknisesti ja operatiivisesti käyttöönottoa varten riittävän kypsiä, mikä olisi osoitettava erityisesti onnistuneilla pilottihankkeilla. Niiden olisi perustuttava konkreettiseen jatkuvuussuunnitelmaan, jonka avulla voidaan varmistaa ydinpalvelualustojen pitkän aikavälin toiminta Verkkojen Euroopan jälkeenkin. Tämän asetuksen nojalla annettava rahoitustuki olisikin, aina kun se on mahdollista, asteittain lopetettava ja järjestettävä rahoitusta tarvittaessa muista lähteistä kuin Verkkojen Euroopasta.

(8)

On tärkeää, että digitaalipalvelujen infrastruktuurit, joita tarvitaan unionin oikeudesta johtuvien oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi ja/tai jotka ovat kehittämässä tai tarjoavat jo rakenneosia, ja joilla on mahdollisesti suuri vaikutus yleiseurooppalaisten julkisten palvelujen kehitykseen, tulevat rahoitetuiksi, jotta voidaan tukea useampia digitaalipalvelujen infrastruktuureja ja rakentaa asteittain eurooppalaista yhteentoimivuuden ekosysteemiä. Tässä yhteydessä oikeudellisilla velvoitteilla tarkoitetaan yksittäisiä säännöksiä, jotka edellyttävät joko digitaalipalvelujen infrastruktuurien kehittämistä tai niiden käyttöä tai jotka edellyttävät tuloksia, jotka voidaan saavuttaa ainoastaan eurooppalaisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien avulla.

(9)

Asemansa vakiinnuttaneina digitaalipalvelujen infrastruktuureina Europeana ja lapsille turvallisempi Internet olisi asetettava etusijalle rahoituksessa. Olisi erityisesti taattava muista unionin ohjelmista Verkkojen Euroopalle myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus ensimmäisinä vuosina neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (10) vahvistettua monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020, jotta voidaan tarjota nykyisen rahoitusjärjestelyn puitteissa jatkuva hyvä palvelutaso. Neuvosto korosti 10 päivänä toukokuuta 2012, että on äärimmäisen tärkeää huolehtia Europeanan pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta muun muassa hallinnoinnin ja rahoituksen osalta. (11)

(10)

Lapsille ja nuorille olisi taattava turvallinen, osallistava ja myönteinen verkkoympäristö. Olisi taattava Safer Internet -ohjelman toimivuus vuoden 2014 jälkeen keskeisenä toimena, jolla suojellaan ja edistetään lasten oikeuksia verkkoympäristössä. Olisi tuettava taloudellisesti sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla internetin parantamiseen lasten näkökulmasta tähtäävän eurooppalaisen strategian toteuttamista erityisesti internetin turvallisuutta jäsenvaltioissa edistävien keskusten osalta panemalla täytäntöön tämä asetus. Näiden keskusten toiminnot, muun muassa tiedotuskeskuksina toimiminen ja lapsille, vanhemmille ja hoitajille tarkoitetut linjat, joilla annetaan neuvontaa lasten parhaista internetin käyttötavoista, sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävästä sisällöstä ilmoittamiseen tarkoitetut vihjelinjat, ovat keskeinen osa edellä mainitun strategian tuloksellisuutta ja olennainen edellytys sille.

(11)

Sähköistä tunnistamista ja sähköisiin transaktioihin liittyviä luottamuspalveluja sisämarkkinoilla koskevassa tulevassa unionin säädöksessä määritetään yksityiskohtaiset vaatimukset ja edellytykset keskeisten vastavuoroisen tunnistamisen mahdollistaville tekijöille, joihin jäljempänä viitataan digitaalipalvelujen infrastruktuurien rakenneosina. Kyseisen säädöksen on määrä kattaa useita tärkeimpiä rakenneosia, esimerkiksi sähköisen tunnistamisen ja sähköisen allekirjoituksen osana tämän asetuksen liitteessä esitettyjä yhteistä etua koskevia hankkeita.

(12)

Päätöksen N:o 922/2009/EY mukaisesti toteutetut digitaalipalvelujen infrastruktuurit tulevat helpottamaan maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävää sähköistä vuorovaikutusta Euroopan julkishallintojen välillä. Tämä puolestaan mahdollistaa keskeisten palvelujen tarjonnan muun muassa sähköisen tunnistamisen ja todentamisen sekä sähköisten hankintojen, rajojen yli tapahtuvan yritysrekisterien yhteenliittämisen, rajat ylittävien yhteentoimivien sähköisten terveyspalvelujen sekä kyberturvallisuutta koskevan rajat ylittävän yhteistyön aloilla, ja tukee näin digitaalisia sisämarkkinoita. Tällaiseen hallintojen vuorovaikutukseen päästään luomalla ja/tai parantamalla yhteentoimivia ydinpalvelualustoja, jotka perustuvat olemassa oleviin yhteisiin rakenneosiin, ja/tai tuottamalla uusia rakenneosia, joita tarvitaan muiden ydinpalvelualustojen kehittämiseksi, sekä tuottamalla näihin liittyviä yleisluonteisia palveluja, joilla kansalliset infrastruktuurit liitetään ydinpalvelualustoihin digitaalisten palvelujen tarjoamiseksi rajojen yli.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi kannustettava paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan täysimääräisesti ja tosiasiallisesti digitaalipalvelujen infrastruktuurien hallinnointiin sekä varmistettava, että yhteistä etua koskevissa hankkeissa, jotka liittyvät sähköisen hallinnon palvelujen tarjontaan rajojen yli, otetaan huomioon eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF) sisältyvät suositukset.

(14)

Euroopan parlamentti korosti 6 päivänä heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa "Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun" (12), että laajakaistapalvelut ovat avainasemassa unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja tukevat suuresti unionin talouskasvua, sosiaalista koheesiota ja laadukkaiden työpaikkojen syntyä. On tärkeää sijoittaa uusimpaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan tekniikkaan, jos halutaan, että unionissa syntyy innovaatioita, tietämystä ja palveluja.

(15)

Liki 500 miljoonan suurnopeuksista laajakaistaa käyttävän kansalaisen eurooppalaiset markkinat olisivat eturintamassa luomassa edellytyksiä sisämarkkinoiden kehitykselle, muodostaisivat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen käyttäjien kriittisen massan, joka toisi uusia mahdollisuuksia kaikkien alueiden ulottuville, sekä tarjoaisi kaikille käyttäjille lisäarvoa ja antaisi unionille valmiudet nousta maailman johtavaksi osaamistaloudeksi. Suurnopeuksisen laajakaistaverkon ripeä yleistyminen on ratkaisevaa unionin tuottavuuden kehittymisen ja sellaisten uusien ja pienten yritysten syntymisen kannalta, jotka voivat olla edelläkävijöitä eri aloilla, kuten terveydenhoidon, tuotannon ja palvelujen aloilla.

(16)

Infrastruktuuriin liittyvien uusien mahdollisuuksien ja uusien innovatiivisten ja yhteentoimivien palvelujen yhdistelmän avulla on määrä käynnistää suotuisa kasvukierre, sillä ne lisäävät suurnopeuksisen laajakaistan kysyntää, johon on liiketoiminnallisessa mielessä järkevää vastata.

(17)

Euroopan digitaalistrategian mukaan kaikkien eurooppalaisten saatavilla olisi vuoteen 2020 mennessä oltava yli 30 Mbit/s internet-yhteys ja vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista tilattuna yli 100 Mbit/s internet-yhteys.

(18)

Aikaisempaa nopeampia internet-yhteyksiä edellyttävien digitaalisten palvelujen ja sovellusten ripeän kehityksen ja sen mahdollistavien nopeasti kehittyvien huipputeknologioiden vuoksi on Euroopan digitaalistrategian puitteissa harkittava vuodelle 2020 asetettujen laajakaistatavoitteiden tarkistamista sen varmistamiseksi, että unionilla on kilpailukykyiset laajakaistanopeudet maailman muihin talouksiin verrattuna.

(19)

Joidenkin laajakaistahankkeiden olisi osoitettava, että niillä on kunnianhimoisemmat, entistä suurempiin nopeuksiin tähtäävät tavoitteet ja että ne soveltuvat kytkettävyyden lisäämiseen tarkoitetuiksi pilottihankkeiksi ja laajasti toisinnettaviksi malleiksi.

(20)

Päätöslauselmassaan, jonka Euroopan parlamentti antoi 12 päivänä syyskuuta 2013 kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalisesta strategiasta: aika kiristää tahtia, se painotti, että tarkistetun Euroopan digitaalistrategian eteenpäin suuntautuva tavoitteena vuodelle 2020 pitäisi olla kaikkien unionin kotitalouksien liittäminen laajakaistaan, jonka nopeus on 100 Mbit/s ja jossa 50 prosentilla kotitalouksista nopeus on vähintään 1 Gbit/s.

(21)

Yksityisen sektorin olisi oltava johtavassa roolissa laajakaistaverkkojen rakentamisessa ja nykyaikaistamisessa, ja tämän tueksi olisi luotava kilpailuun perustuva ja investointiystävällinen sääntelykehys. Kun yksityiset investoinnit eivät riitä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkinen rahoitustuki laajakaistalle olisi rajattava ohjelmiin tai aloitteisiin, joissa keskitytään sellaisiin hankkeisiin, joita yksityinen sektori ei voi yksin rahoittaa, mikä on varmistettava etukäteisarvioinnilla, jossa todetaan markkinahäiriöt tai epäoptimaaliset investointitilanteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (13) mukaisesti.

(22)

Laajakaistaverkkoihin liittyvät rahoitusvälineet eivät saa perusteettomasti vääristää kilpailua, karkottaa yksityisiä investointeja tai hillitä yksityisten toimijoiden investointihalukkuutta. Erityisesti niiden on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102, 106 ja 107 artiklan mukaisia sekä tarvittaessa valtiontukisääntöjen soveltamista laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisesti.

(23)

Laajakaistaverkkojen julkinen rahoitus on käytettävä ainoastaan infrastruktuureihin, jotka ovat sovellettavan lainsäädännön, erityisesti kilpailulainsäädännön, mukaisia ja joiden käyttöoikeuteen liittyvät velvollisuudet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (14) mukaisia.

(24)

Koska Verkkojen Euroopan varat ovat hyvin rajalliset, rahoitustuessa olisi keskityttävä luomaan unionin tason rahoitusmekanismeja, joilla voitaisiin houkutella lisäinvestointeja, edistää kerrannaisvaikutuksia ja helpottaa näin yksityisten varojen ja muiden julkisten varojen tehokasta käyttöä investointeihin. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten ja institutionaalisten toimijoiden osallistumisen tasolla, joka on huomattavasti korkeampi kuin suoraan Verkkojen Euroopasta saatava rahoitus.

(25)

Verkkojen Euroopan puitteissa käytettävien varojen vähäisyyden vuoksi ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien asianmukaisen rahoituksen varmistamiseksi laajakaistan talousarviomäärärahojen kokonaismäärä ei saisi ylittää kustannustehokkaan intervention aikaansaamiseen tarvittavaa minimimäärää, joka olisi määritettävä ennakkoarvioinnilla ottaen huomioon muun muassa suunnitellut rahoitusvälineet, pienimmän tehokkaan hankekokonaisuuden vipuvaikutus ja markkinaolosuhteet.

(26)

Laajakaistan käyttöönottoon suunnattavan Verkkojen Eurooppa -tuen olisi täydennettävä muista unionin ohjelmista ja aloitteista, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot), myönnettävää tukea tapauksissa, joissa ennakkoarvioinneissa todetaan markkinahäiriöistä tai epäoptimaalisissa investointitilanteissa ja joiden osalta hallinnointiviranomaiset niin päättävät. Laajakaistan käyttöönottoon kohdistettavan Verkkojen Eurooppa -rahoitustuen olisi edesautettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä sekä suoraan että tarjoamalla investointimuoto vapaaehtoisille korvamerkityille rahoitusosuuksille muista lähteistä, mukaan lukien ERI-rahastot, antaen näin jäsenvaltioille mahdollisuuden hyötyä unionin hallinnoimien järjestelmien taitotiedosta ja mittakaavaeduista ja parantaa tätä kautta julkisten varojen käytön tehokkuutta.

(27)

Parhaan vastineen varmistamiseksi rahoille ja varojen vähäisyyden vuoksi Verkkojen Eurooppa -rahoitusta tulisi olla niiden hankkeiden saatavilla, jotka tukeutuvat tietylle hankkeelle parhaiten soveltuvaan tekniikkaan, voivat osaltaan edistää innovatiivisia liiketoimintamalleja ja osoittavat suurta toistettavuuspotentiaalia. Silloin kun hankkeita rahoitetaan Verkkojen Euroopan puitteissa maksettavavilla vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla, joita ovat esimerkiksi ERI-rahasto tai kansallisen tai alueellinen rahoitus, kelpoisuusperusteiden tulisi olla joustavampia ja niissä olisi otettava huomioon niiden alueiden erityistilanne ja -olosuhteet, joihin kyseistä rahoitusta on tarkoitus käyttää.

(28)

Unioni voi tukea Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseen myötävaikuttavaa laajakaistaverkkojen käyttöönottoa kaiken tyyppisillä alueilla, kuten esikaupunkialueilla, maaseudulla, harvaanasutuilla alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla. Digitaalisen kuilun kaventaminen ja kasvava osallisuus tietoyhteiskuntaan ovat Euroopan digitaalistrategian tärkeitä tavoitteita. Kaikissa laajakaistaa koskevissa unionin toimissa on vastattava niiden esikaupunkialueiden, maaseutualueiden ja etenkin harvaanasuttujen alueiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden tarpeisiin, joille on oltava tarjolla yhteyksiä. Tähän sisältyy laajakaistaverkkojen käyttöönotto saarialueiden, erillisalueiden, vuoristoalueiden, etäisten alueiden ja syrjäseutualueiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot, liittämiseksi unionin keskusalueisiin ja/tai tällaisten alueiden ja unionin keskusalueiden välisten yhteyksien luotettavuuden tai suorituskyvyn parantaminen.

(29)

Olisi edistettävä digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi Verkkojen Euroopan sekä kansallisten ja alueellisten laajakaistatoimien yhteensopivuutta.

(30)

Rahoitustuen muodot olisi tätä asetusta täytäntöönpantaessa sovitettava kulloinkin kyseessä olevien toimien ominaispiirteisiin. Näin ollen digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla olisi rahoitettava ydinpalvelualustoja, joita ei voida rahoittaa muista lähteistä, ensisijaisesti hankintojen kautta tai poikkeustapauksissa avustuksilla, kun taas yleisluonteisille palveluille olisi annettava Verkkojen Euroopasta vain rajallisesti rahoitustukea. Lisäksi kaikessa Verkkojen Euroopasta annettavassa rahoitustuessa olisi pyrittävä unionin varojen tehokkaaseen käyttöön ja näin ollen laajakaistaverkkoja olisi tuettava rahoitusvälineillä, jotka varmistavat suuremman vipuvaikutuksen kuin avustukset.

(31)

Tämän asetuksen nojalla tehtävissä interventioissa olisi pyrittävä synergioihin ja yhteentoimivuuteen liitteessä kuvattujen, erilaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden välillä sekä suhteessa muihin infrastruktuureihin, kun Verkkojen Euroopasta tuettuihin liikenne- ja energiainfrastruktuureihin, muun muassa Horisontti 2020 -ohjelmasta tuettaviin asiaan liittyviin tutkimusinfrastruktuureihin ja ERI-rahastoista tuettaviin keskeisiin infrastruktuureihin, sekä vältettävä päällekkäistä työtä ja perusteettomia hallinnollisia rasitteita.

(32)

Yhteistä etua koskeville hankkeille annettavaa rahoitustukea olisi täydennettävä horisontaalisilla toimilla, kuten teknisellä avulla, kysynnän edistävillä toimenpiteillä ja koordinoinnilla, jossa olisi pyrittävä maksimoimaan unionin intervention vaikutukset.

(33)

Sitoessaan varoja interventioihin laajakaistaverkkojen alalla komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon unionin olemassa olevien rahoitusvälineiden arviointien tulokset.

(34)

Komission olisi käytettävä apunaan kaikkien jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa asiantuntijaryhmää, jonka olisi otettava kantaa ja osallistuttava muun muassa tämän asetuksen täytäntöönpanon seurantaan, suunnitteluun, arviointiin ja puututtava täytäntöönpanon ongelmiin.

(35)

Asiantuntijaryhmän olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen, kuten paikallis- ja alueviranomaisten, internetyhteydentarjoajien, julkisten verkkojen hallinnoijien ja komponenttien valmistajien sekä jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1211/2009 (15) perustetun Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC), kanssa.

(36)

Asetuksella (EU) N:o 1316/2013 perustetaan Verkkojen Eurooppa -koordinointikomitea, joka on myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (16) tarkoitettu komitea. Lisäksi asetuksella (EU) N:o 1316/2013 annetaan komissiolle toimivalta hyväksyä tarkastelumenettelyä noudattaen vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia myös televiestintäalalla, koska siihen sovelletaan tätä asetusta. On tärkeää selkeyttää tältä osin, että televiestintäinfrastruktuurin alan asiantuntijoiden olisi edustettava koordinointikomiteassa jäsenvaltioita, kun käsiteltävänä on tähän asetukseen liittyviä kysymyksiä, erityisesti vuosittaisten ja monivuotisten työohjelmien luonnoksia,

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat/eli (mainitaan tarvittaessa tavoitteet),] koska (mainitaan syyt), vaan ne voidaan (mainitaan toiminnan laajuus tai vaikutukset) vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(38)

Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 määritellään ne edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisille verkoille myönnetään unionin rahoitustukea yhteistä etuja koskevien liikenne-, televiestintä- ja energia-alan infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Siinä myös vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 nojalla saatavilla olevien varojen jakautuminen kaikkien kolmen alan osalta. Asetusta (EU) N:o 1316/2013 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014. On aiheellista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamisajankohta asetuksen (EU) N:o 1316/2013 ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 soveltamisajankohdan kanssa. Näin ollen tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014.

(39)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1336/97 (17) olisi kumottava,

a)

yhteistä etua koskevien hankkeiden tavoitteet ja operatiiviset painopisteet;

b)

yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöinti;

c)

perusteet, joiden mukaan yhteistä etua koskevia hankkeita edistävät toimet saavat asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaista unionin rahoitustukea kehittämiseen, toteuttamiseen, käyttöönottoon, yhteenliittämiseen ja yhteentoimivuuden varmistamiseen ja

d)

yhteistä etua koskevien hankkeiden rahoituksen painopisteet.

a)

'televiestintäinfrastruktuurilla' laajakaistaverkkoja ja digitaalipalvelujen infrastruktuureja;

b)

'digitaalipalvelujen infrastruktuureilla' infrastruktuureja, jotka mahdollistavat Euroopan laajuisten yhteentoimivien verkotettujen yhteistä etua koskevien palvelujen tarjoamisen sähköisesti, tyypillisesti internetin kautta kansalaisille, yrityksille ja/tai julkisille viranomaisille ja jotka koostuvat ydinpalvelualustoista ja yleisluonteisista palveluista;

c)

'rakenneosilla' digitaalipalvelujen perusinfrastruktuureja keskeisinä tekijöinä, jotka mahdollistavat uudelleenkäytön monimutkaisemmissa digitaalipalvelujen infrastruktuureissa;

d)

'ydinpalvelualustoilla' digitaalipalvelujen infrastruktuurien keskeisiä solmukohtia, joilla pyritään varmistamaan yleiseurooppalainen liitettävyys, pääsy ja yhteentoimivuus, ja jotka ovat avoimia jäsenvaltioille ja mahdollisesti myös muille tahoille,

e)

'yleisluonteisilla palveluilla' yhdyskäytäväpalveluja, jotka liittävät yhden tai useamman kansallisen infrastruktuurin ydinpalvelualustaan tai -alustoihin;

f)

'laajakaistaverkoilla' kiinteitä ja langattomia liityntäverkkoja, täydentävää infrastruktuuria ja runkoverkkoja, jotka pystyvät tarjoamaan hyvin nopeat yhteydet;

g)

'horisontaalisilla toimilla' Verkkojen Eurooppa -asetuksen 2 artiklan 6 kohdassa määriteltyjä tutkimuksia ja 7 kohdassa määriteltyjä ohjelmatukitoimia.

a)

talouskasvu ja sisämarkkinoiden toteutumisen sekä toiminnan tukeminen unionin talouden, myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), kilpailukyvyn tukemiseksi,

b)

kansalaisten, yritysten ja julkisten viranomaisten arkeen joka tasolla tehtävät parannukset edistämällä laajakaistaverkkojen tunnetuksi tekemistä, kansallisten, alueellisten ja paikallisten laajakaistaverkkojen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta sekä syrjimätöntä pääsyä tällaisiin verkkoihin ja osallisuutta tietoyhteiskuntaan.

a)

Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuus, liitettävyys, kestävä käyttöönotto, ylläpito ja ajanmukaistaminen sekä Euroopan tason koordinointi,

b)

yksityisten ja julkisten investointien tehokas hyödyntäminen, jolla edistetään laajakaistaverkkojen käyttöönottoa ja nykyaikaistamista Euroopan digitaalistrategian laajakaistatavoitteiden saavuttamiseksi.

a)

pyrittävä luomaan ja/tai parantamaan yhteentoimivia ja, aina kun se on mahdollista, kansainvälisesti yhteensopivia ydinpalvelualustoja yhdistettyinä yleisluonteisiin palveluihin digitaalipalvelujen infrastruktuureja varten;

b)

tarjottava tehokkaita laajakaistaverkkoja koskevia investointivälineitä, houkuteltava uusia investoijien ja hankkeiden vetäjien luokkia sekä edesautettava innovatiivisten hankkeiden ja liiketoimintamallien monistettavuutta.

a)

hankinnoilla ja/tai

b)

avustuksilla.

a)

Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 määritellyillä rahoitusvälineillä, joihin voidaan lisätä osuuksia Verkkojen Euroopan muilta alueilta, muista välineistä, ohjelmista ja unionin talousarvion budjettikohdista, jäsenvaltioilta, mukaan luettuina alue- ja paikallisviranomaiset, ja miltä tahansa muilta investoijilta, mukaan luettuina yksityiset investoijat asetuksen (EU) N:o 1316/2013 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja/tai

b)

yhdistämällä rahoitusvälineitä ja avustuksia muista julkisista lähteistä kuin Verkkojen Euroopasta; nämä julkiset lähteet voivat olla unionin tason tai kansallisia julkisia lähteitä.

a)

hankinnoilla ja/tai

b)

avustuksilla.

a)

ne ovat saavuttaneet käyttöönoton edellyttämän kypsyysasteen, mikä on todettu erityisesti onnistuneissa pilottihankkeissa esimerkiksi unionin innovointi- ja tutkimusohjelmien kaltaisissa ohjelmissa;

b)

ne myötävaikuttavat unionin politiikkoihin ja toimiin sisämarkkinoiden tukemiseksi;

c)

ne luovat eurooppalaista lisäarvoa ja niillä on toteutettavuus- ja kustannus-/hyötyarvioinnilla laadukkaaksi osoitettavissa oleva strategia sekä suunnitelma pitkän aikavälin kestävyyttä varten, tarvittaessa muiden rahoituslähteiden kuin Verkkojen Euroopan kautta. Tällainen strategia on tarvittaessa saatettava ajan tasalle:

d)

ne noudattavat yhteentoimivuuteen liittyviä kansainvälisiä ja/tai eurooppalaisia standardeja tai avoimia eritelmiä ja suuntaviivoja, kuten eurooppalaisia EIF-yhteentoimivuusperiaatteita, ja hyödyntävät olemassa olevia ratkaisuja.

a)

ne edesauttavat merkittävästi Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamista;

b)

niillä on kypsyysasteeltaan riittävät hankkeen kehitys- ja valmisteluvaiheet, joita tuetaan tuloksellisilla toteutusmekanismeilla;

c)

niillä puututaan markkinahäiriöihin tai epäoptimaalisiin investointitilanteisiin;

d)

ne eivät vääristä markkinoita tai karkota yksityisiä investointeja;

e)

niissä käytetään teknologiaa, jota pidetään objektiivisin perustein sopivimpana kyseisen maantieteellisen alueen tarpeisiin ottaen huomioon maantieteelliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät ja noudattaen teknologianeutraaliuden periaatetta;

f)

niissä hyödynnetään tiettyyn hankkeeseen parhaiten sopivaa teknologiaa ja tarjotaan paras mahdollinen huipputeknologioiden välinen tasapaino tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon kestävyyden ja kustannustehokkuuden suhteen;

g)

niillä on suuri toisinnettavuuspotentiaali, ja/tai ne perustuvat innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.

a)

ne valmistelevat tai tukevat käyttöönottoon ja hallinnointiin liittyviä täytäntöönpanotoimia ja niillä puututaan toteutuksessa esiintyviin tai esiin nouseviin ongelmiin;

b)

luodaan uutta kysyntää digitaalipalvelujen infrastruktuureille.

a)

tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonta;

b)

kansallisten suunnitelmien tai kansallisten strategioiden huomioon ottaminen tarvittaessa,

c)

työohjelmien toteutuksen arviointi rahoituksellisella ja teknisellä tasolla,

d)

puuttuminen hankkeiden toteutuksessa esiintyviin tai esiin nouseviin ongelmiin;

e)

strategisten suuntaviivojen määrittely ennen asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklassa tarkoitettujen vuotuisten työohjelmien laadintaa ottaen erityisesti huomioon valitut ja peruutetut yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimet ja päätöksen määrärahojen jakautumisesta sekä kyseisten työohjelmien tarkistuksen.

a)

digitaalipalvelujen infrastruktuurien saatavuus, jota mitataan kuhunkin digitaalipalvelujen infrastruktuuriin liittyneiden jäsenvaltioiden määrällä;

b)

digitaalipalvelujen infrastruktuureja käyttävien kansalaisten ja yritysten prosenttiosuus ja tällaisten palvelujen saatavuus rajojen yli;

c)

laajakaistaverkkojen alalle houkuteltujen investointien määrä sekä vipuvaikutus niiden hankkeiden osalta, joita rahoitetaan 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista julkisista rahoituslähteistä peräisin olevilla rahoitusosuuksilla.