7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/2

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 110/2014,

annettu 30 päivänä syyskuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1) ja erityisesti sen 209 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 otettiin sellaisista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joille annetaan neuvoston asetuksen (EY, Euratom) 1605/2002 (2) 185 artiklan nojalla unionin elimen asema, saatujen kokemusten perusteella käyttöön uusia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevia luokkia käytettävissä olevien välineiden valikoiman laajentamiseksi siten, että se sisältää myös elimet, joilla on unionin toimielimiin sovellettaviin sääntöihin verrattuna joustavammat säännöt, joita yksityisten kumppaneiden on helpompi noudattaa. Näiden uusien luokkien joukossa ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitetut elimet, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano, jäljempänä ’julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet’.

(2)	Jotta voidaan varmistaa unionin varojen moitteeton hoito ja jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat antaa omat varainhoitoa koskevat sääntönsä, on tarpeen hyväksyä näille elimille varainhoidon malliasetus.

(3)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi laadittava ja toteutettava talousarvionsa noudattaen yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa edellyttävän moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden budjettiperiaatteita.

(4)	Jotta voidaan varmistaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtävien ja toimien yleinen toteuttaminen, sen olisi voitava sisällyttää tiettynä vuonna käyttämättä jääneet määrärahat menoja ja tuloja koskevaan arvioon seuraavien kolmen varainhoitovuoden aikana.

(5)

Koska julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle osoitetut unionin varat on toteutettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklassa tarkoitetun välillisen hallinnoinnin mukaisesti, rahoitussuunnittelua ja tilinpäätöstä koskevien säännösten olisi noudatettava talousarvion toteuttamisen välillistä hallinnointimenettelyä. Vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten talousarvioon maksaman unionin rahoitusosuuden osalta on osa vastuuvapautta, jonka Euroopan parlamentti myöntää komissiolle unionin talousarvion toteuttamiseen liittyen. Tämän vuoksi olisi säädettävä riittävästä vuotuisesta raportoinnista, myös johdon vahvistuslausuman toimittamisesta, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti, minkä ansiosta komissio pystyy täyttämään paremmin vastuuvapauteen liittyvät velvollisuutensa.

(6)

On tarpeen määritellä tilinpitäjän sekä tulojen ja menojen hyväksyjien oikeudet ja vastuut ja ottaa tässä huomioon julkisen ja yksityisen sektorin unionin kumppanuuteen perustuvien elinten julkis-yksityinen luonne. Tulojen ja menojen hyväksyjillä olisi oltava täysi vastuu kaikista heidän alaisuudessaan suoritetuista tulo- ja menotapahtumista. Heidän olisi oltava niistä tilivelvollisia tarvittaessa kurinpitomenettelyn kautta.

(7)

On tarpeen selkiyttää sisäisen tarkastuksen ja valvonnan tehtäviä ja yksinkertaistaa raportointivaatimuksia. Komission sisäisen tarkastajan olisi hoidettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten sisäinen valvonta ja tehtävä tarkastukset, jotka ovat perusteltuja tilanteeseen liittyvien riskien vuoksi. Käyttöön olisi otettava sisäisen valvonnan toimintojen vahvistamista ja toimintaa koskevat säännökset.

(8)

Jotta voitaisiin varmistaa, että kukin elin on vastuussa oman talousarvionsa toteuttamisesta ja noudattaa sille perustamisensa yhteydessä asetettuja tavoitteita, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi sallittava käyttää niille annettujen tehtävien hoitamiseksi ulkopuolisia yksityisen sektorin elimiä ainoastaan, kun tämä on välttämätöntä ja kun kyseessä ei ole julkisen palvelun tehtäviin liittyvä tai arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä edellyttävä tehtävä.

(9)	Olisi vahvistettava periaatteet, joita noudatetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulo- ja menotapahtumien suhteen.

(10)

Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten julkis-yksityinen luonne ja erityisesti yksityisen sektorin rahoitusosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon, hankintoja koskevien sopimusten tekemiselle olisi sallittava joustavat menettelyt. Asianomaisissa menettelyissä olisi noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita ja niiden olisi poikettava osittain asiaa koskevista komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (3) säännöksistä. On tarpeen varmistaa tavaroiden ja palveluiden parempi ja edullisempi tarjonta ja välttää liiallisia kuluja hallinnoimalla hankintamenettelyjä osana julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten jäsenten välistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämän vuoksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvilla elimillä olisi oltava mahdollisuus tehdä ilman hankintamenettelyä muiden jäsentensä kuin unionin kanssa hankintasopimuksia, jotka koskevat kyseisten jäsenten tarjoamien tuotteiden toimittamista, palvelujen tarjoamista tai työsuoritteita suoraan siten, ettei kolmansiin osapuoliin tarvitse turvautua.

(11)

Jotta voidaan parantaa kustannustehokkuutta, olisi säädettävä mahdollisuudesta jakaa palveluja tai siirtää niitä muille elimille tai komissiolle erityisesti antamalla komission tilinpitäjälle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän tehtävät kokonaan tai osittain.

(12)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi voitava käyttää avustushakemusten, hankkeiden ja tarjouskilpailuiden arvioinnissa ulkopuolisia asiantuntijoita. Nämä asiantuntijat olisi valittava syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja eturistiriitojen välttämisen periaatteiden mukaisesti.

(13)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen täytäntöönpano komission suoraan hallinnoimien toimien kanssa, avustuksia ja palkintoja myönnettäessä olisi sovellettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 asiaa koskevia säännöksiä, mikäli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä tai ohjelman, jonka täytäntöönpano on annettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtäväksi, perussäädöksessä ei ole asiaa koskevaa erityistä säännöstä.

(14)

Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten tileistä on tehtävä konsolidoitu tilinpäätös asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten soveltamissa kirjanpitosäännöissä olisi sallittava tämä.

(15)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten tarkistettu varainhoitoasetus voidaan ottaa käyttöön oikea-aikaisesti 1 päivästä tammikuuta 2014 ja jotta voidaan varmistaa sääntöjen yhdenmukaisuus seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ajan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan keskeiset periaatteet, joiden perusteella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet antavat omat varainhoitoa koskevat sääntönsä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoitoa koskevat säännöt eivät saa poiketa tästä asetuksesta lukuun ottamatta tilanteita, joissa se on välttämätöntä elinten erityistarpeiden vuoksi ja joissa komissio antaa siihen ennalta suostumuksen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklan neljännen kohdan mukaisesti.

Kunkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on annettava yksityiskohtaiset säännöt, joilla nämä periaatteet pannaan täytäntöön sen varainhoitoa koskevissa säännöissä.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan

—	’johtokunnalla’ julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tärkeintä sisäisen päätöksenteon elintä taloutta ja talousarviota koskevissa päätöksissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä käytetystä nimityksestä riippumatta;

—

’johtajalla’ johtokunnan päätösten sekä tulojen ja menojen hyväksyjänä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisesta vastaavaa henkilöä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä käytetystä nimityksestä riippumatta;

—	’jäsenellä’ julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen jäsentä sen perustamissäädöksen mukaisesti;

—	’perustamissäädöksellä’ unionin säädöstä, jolla säännellään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamiseen ja toimintaan liittyviä olennaisia näkökohtia;

—	’julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviolla’ säädöstä, jossa arvioidaan ja vahvistetaan kaikki julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot kunakin varainhoitovuotena.

3 artikla

Talousarvion soveltamisala

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio muodostuu seuraavista:

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulot, joihin kuuluvat

i)	hallintomenoihin tarkoitetut sen jäsenten rahoitusosuudet;

ii)	toimintamenoihin tarkoitetut sen jäsenten rahoitusosuudet;

iii)	tiettyjen menoerien rahoittamiseen osoitettavat tulot;

iv)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tuottamat tulot;

b)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen menot, mukaan luettuina hallintomenot.

2 LUKU

BUDJETTIPERIAATTEET

4 artikla

Budjettiperiaatteiden noudattaminen

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa edellyttävän moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden periaatteita.

5 artikla

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteet

1. Tulon tai menon saa suorittaa ainoastaan ottamalla se johonkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion budjettikohtaan.

2. Menoa ei saa sitoa eikä hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviossa vahvistetun määrärahan.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle ei makseta sen talousarvioon suoritetuista ennakkomaksuista kertyneitä korkoja.

6 artikla

Vuotuisperiaate

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon otetaan määrärahat 1 päivänä tammikuuta alkavan ja 31 päivänä joulukuuta päättyvän varainhoitovuoden ajaksi.

2. Maksusitoumusmäärärahat kattavat varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kustannukset kokonaisuudessaan.

3. Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

4. Hallintomäärärahoja koskevat menot eivät saa ylittää vuodelle odotettua 3 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitettuja tuloja.

5. Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarpeet, käyttämättömät määrärahat voidaan sisällyttää menoja ja tuloja koskevaan arvioon seuraavien kolmen varainhoitovuoden aikana. Nämä määrärahat on käytettävä ensin.

6. Edellä olevat 1–5 kohta ei saa estää sitä, että useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset jaetaan usealle vuodelle vuotuisiin eriin silloin, kun perustamissäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

7 artikla

Tasapainoperiaate

1. Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2. Maksusitoumusmäärärahat eivät saa ylittää unionin vuotuista rahoitusosuutta, joka on vahvistettu varojen vuotuista siirtoa koskevassa komission kanssa tehdyssä sopimuksessa, sekä muiden jäsenten kuin unionin vuotuisia rahoitusosuuksia, muita 3 artiklassa tarkoitettuja tuloja ja 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen käyttämättömien määrärahojen määrää.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin ei saa ottaa lainaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion puitteissa.

4. Jos talousarvion tulos on positiivinen, se otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona.

Jos talousarvion tulos on negatiivinen, se otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon maksumäärärahana.

8 artikla

Laskentayksikön periaate

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio laaditaan ja toteutetaan euroina ja tilinpäätös esitetään euroina. Kassavaroja varten tilinpitäjällä on kuitenkin valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä täsmennetyin edellytyksin.

9 artikla

Yleiskatteisuusperiaate

1. Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahojen kokonaismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Tulot ja menot otetaan talousarvioon kokonaisuudessaan vähentämättä niitä toisistaan, jollei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä olevista erityissäännöksistä muuta johdu tapauksissa, joissa maksupyynnöistä voidaan tehdä tiettyjä vähennyksiä ja ne voidaan hyväksyä nettomääräisinä.

2. Määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset, käytetään tiettyjen menoerien rahoittamiseen.

3. Johtaja voi ottaa vastaan erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoja, avustuksia, lahjoja ja testamenttilahjoituksia.

Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua merkittäviä kuluja, on pyydettävä etukäteen johtokunnan lupa, ja johtokunnan on tehtävä päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö esitettiin sille. Jos johtokunta ei tee päätöstä tässä määräajassa, lahjoitus katsotaan hyväksytyksi.

Johtokunta vahvistaa päätöksellään määrän, jonka ylittävät kulut katsotaan merkittäviksi.

10 artikla

Erittelyperiaate

1. Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään ainakin osastoittain ja luvuittain.

2. Johtaja voi siirtää määrärahoja luvusta toiseen rajoituksitta ja osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa mainitun enimmäismäärän lisäksi johtaja voi ehdottaa johtokunnalle määrärahojen siirtämistä osastosta toiseen. Johtokunnalla on kolme viikkoa aikaa vastustaa tällaisia siirtoa. Jos tämä määräaika ylittyy, siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

Johtaja ilmoittaa johtokunnalle mahdollisimman nopeasti kaikista ensimmäisen alakohdan mukaisesti tehdyistä siirroista.

11 artikla

Moitteettoman varainhoidon periaate

1. Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2. Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, otetaan käyttöön oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

3. Kaikille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan kullekin toiminnolle vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla, ja johtaja toimittaa vuosittain tiedot johtokunnalle viimeistään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioesityksen liiteasiakirjoissa.

4. Mikäli perustamissäädöksessä ei edellytetä, että komissio tekee arvioinnit, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on laadittava päätöksenteon parantamiseksi arvioinnit, myös jälkiarvioinnit, niistä ohjelmistaan ja toimistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja, ja arviointien tulokset toimitetaan johtokunnalle.

12 artikla

Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisessa on noudatettava vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan hallinnon kaikilla tasoilla sovellettavaa prosessia, jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)	toimien tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus;

b)	raportoinnin luotettavuus;

c)	varojen ja tietojen turvaaminen;

d)	petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

e)	tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

3. Vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, siihen on kuuluttava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 32 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt seikat ja siinä on otettava huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen rakenne ja koko, sille annettujen tehtävien luonne sekä asianomaiset määrät ja taloudelliset ja operatiiviset riskit.

13 artikla

Avoimuusperiaate

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hyväksytty talousarvio, myös henkilöstötaulukko ja lisätalousarviot sekä 15 artiklan 1 kohdassa säädetyt mukautukset, julkaistaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen verkkosivuilla neljän viikon kuluessa hyväksymisestä, ja ne on toimitettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on julkaistava verkkosivuillaan viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 30 päivänä kesäkuuta tiedot sen talousarviosta peräisin olevien varojen saajista vakiomuotoisina delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 21 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

Julkaistujen tietojen on oltava helposti saatavilla, läpinäkyviä ja kattavia. Nämä tiedot on annettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (4) mukaista henkilötietojen suojaa.

4. Asiantuntijat, joiden kanssa on tehty sopimus tämän asetuksen 34 artiklan mukaisesti, julkaistaan unionin verkkosivuilla.

3 LUKU

VARAINHOIDON SUUNNITTELU

14 artikla

Arvio tuloista ja menoista

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenille viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio toteutetaan, arvio tuloistaan ja menoistaan, arvioita koskevat yleiset perustelut sekä 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu työohjelmaluonnos.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tuloja ja menoja koskevaan arvioon on sisällyttävä

a)	arvio vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrästä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrästä kokoaikavastaavina työntekijöinä talousarviomäärärahojen rajoissa;

b)	uusia toimia koskevien pyyntöjen perustelut, jos henkilöstömäärät muuttuvat;

c)	neljännesvuosittainen arvio kassasta- ja kassaanmaksuista.

d)	tiedot kaikkien ennalta asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta eri toimintojen osalta;

e)	sille varainhoitovuodelle, jota arvio koskee, asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamiseen liittyvät erityiset talousarviotarpeet;

f)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hallintokustannukset ja toteutunut talousarvio edellisenä varainhoitovuonna;

g)	jäsenten maksamien rahoitusosuuksien määrä ja muiden jäsenten kuin unionin suorittamien luontoissuoritusten arvo,

h)	tiedot käyttämättömistä määrärahoista, jotka on sisällytetty menoja ja tuloja koskevaan arvioon 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

15 artikla

Talousarvion laatiminen

1. Johtokunta hyväksyy julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksen mukaisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion ja henkilöstötaulukon, jossa vahvistetaan vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain ja jota täydennetään sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden määrällä kokoaikavastaavina työntekijöinä ilmoitettuna. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä voidaan vahvistaa yksityiskohtaisia säännöksiä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion, myös henkilöstötaulukon, muutokset on esitettävä lisätalousarviossa, joka hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen talousarvio. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviota, myös lisätalousarvioita, on mukautettava unionin talousarviossa vahvistetun unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon on sisällyttävä tulo- ja menotaulukko.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion

tulotaulukossa on esitettävä

i)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana, jäljempänä ’vuosi n’;

ii)	edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot sekä varainhoitovuoden n – 2 tulot;

iii)	asianmukainen selvitysosa kustakin tulopuolen budjettikohdasta;

menotaulukossa on esitettävä

i)	vuoden n maksusitoumus- ja maksumäärärahat;

ii)	edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat ja varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot; viimeksi mainittu on myös ilmaistava prosenttiosuutena julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuoden n talousarviosta;

iii)	yhteenveto niiden tulevina varainhoitovuosina suoritettavien maksujen erääntymisaikatauluista, jotka perustuvat aiempina varainhoitovuosina tehtyihin talousarviositoumuksiin;

iv)	asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

4. Henkilöstötaulukossa on esitettävä varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen toimien määrä. Samat tiedot on esitettävä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden osalta.

4 LUKU

TALOUSHALLINNON TOIMIJAT

16 artikla

Talousarvion toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja. Johtaja toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion tulot ja menot julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti, omalla vastuullaan ja hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa. Johtaja on vastuussa laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden noudattamisesta.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on osallistuttava Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) petostentorjuntatoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulojen ja menojen hyväksyjällä olevaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyyn ja havaitsemiseen liittyvää vastuuta.

2. Johtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia henkilöstösääntöjen alaiselle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstölle, mikäli henkilöstösääntöjä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Valtuutetut henkilöt voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

17 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet ja tehtävät

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtaja toteuttaa talousarvion alaisuudessaan olevissa yksiköissä.

2. Jos se on välttämätöntä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yhteisöille tai elimille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

3. Johtaja laatii organisaatiorakenteen sekä johtajan tehtävien hoitamiseen soveltuvat sisäiset valvontajärjestelmät johtokunnan vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristöön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit. Rakenteen ja järjestelmien luomisen yhteydessä tehdään riskinarviointi, jossa otetaan huomioon niiden kustannustehokkuus.

Johtaja voi perustaa yksiköihinsä asiantuntija- ja neuvontatehtävän, jonka tarkoituksena on tukea johtajaa tämän tehtäviin liittyvien riskien hallinnassa.

4. Tulojen ja menojen hyväksyjän on säilytettävä suoritettuja toimia koskevat tositteet viiden vuoden ajan päivästä, jona kyseistä varainhoitovuotta koskevan talousarvion toteutumisesta on päätetty myöntää komissiolle vastuuvapaus. Tositteista on mahdollisuuksien mukaan poistettava henkilötiedot, jos nämä tiedot eivät ole valvonta- ja tarkastussyistä välttämättömiä. Joka tapauksessa teleliikennetietojen säilyttämiseen sovelletaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 37 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

18 artikla

Ennakkotarkastukset

1. Kaikille tapahtumille on suoritettava ainakin ennakkotarkastus, joka perustuu asiakirjatarkastukseen sekä saatavilla oleviin sellaisten aiempien tarkastusten tuloksiin, jotka koskevat tapahtuman toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia.

Ennakkotarkastukset kattavat tapahtuman aloittamisen ja sen tarkastamisen.

Tapahtuman aloittaminen ja tarkastaminen on pidettävä erillään.

2. Tapahtuman aloittaminen käsittää kaikki toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän toteuttamat toimet, joilla valmistellaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamistoimien hyväksymistä.

3. Tapahtuman ennakkotarkastuksella tarkoitetaan kaikkia ennakkotarkastuksia, jotka toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on ottanut käyttöön tapahtuman toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien tarkastamiseksi.

4. Ennakkotarkastuksissa tarkistetaan vaadittujen tositteiden ja muiden käytettävissä olevien tietojen yhdenmukaisuus.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päättää ennakkotarkastusten suorittamistiheydestä ja perusteellisuudesta, kun otetaan huomioon riskit ja kustannustehokkuus. Maksun vahvistamisesta vastuussa oleva tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää epäselvissä tapauksissa lisätietoja tai suorittaa tarkastuksen paikalla saadakseen ennakkotarkastuksen yhteydessä kohtuullisen varmuuden.

Ennakkotarkastusten tavoitteena on varmistaa, että

a)	menot ovat säännönmukaisia ja noudattavat sovellettavia säännöksiä;

b)	edellä 11 artiklassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairauskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden tapahtuman.

19 artikla

Jälkitarkastukset

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tehdä jälkitarkastuksia tarkastaakseen tapahtumat, jotka on jo hyväksytty ennakkotarkastusten perusteella. Nämä tarkastukset voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla.

Jälkitarkastukset voidaan toteuttaa asiakirjojen pohjalta ja tarvittaessa paikalla.

2. Ennakko- ja jälkitarkastuksia ei saa suorittaa sama henkilöstö. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

Taloustapahtumia valvovalla henkilöstöllä on oltava tehtävien edellyttämä ammatillinen pätevyys.

20 artikla

Vuotuiset kertomukset

Tulojen ja menojen hyväksyjä antaa johtokunnalle vuosittain kertomuksen tehtäviensä hoitamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tätä varten toimitettava viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 15 päivänä helmikuuta johtokunnalle ja komissiolle seuraavat:

a)	kertomus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta, talousarviosta ja henkilöresursseista,

b)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen alustava tilinpäätös, myös 39 artiklassa tarkoitettu selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnasta;

johdon vahvistuslausuma, jossa todetaan, että jollei varaumissa toisin mainita, tulojen ja menojen hyväksyjällä on kohtuullinen varmuus siitä, että

i)	tiedot on esitetty asianmukaisesti ja ne ovat täydelliset ja täsmälliset (oikea ja riittävä kuva);

ii)	menot on käytetty aiottuun tarkoitukseensa;

iii)	käytössä olevat valvontajärjestelmät antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

d)	lopullisista tarkastuskertomuksista ja suoritetuista tarkastuksista laadittu yhteenveto, jossa tarkastellaan myös järjestelmissä havaittujen virheiden ja puutteiden luonnetta ja laajuutta sekä niiden korjaamiseksi toteutettuja tai suunniteltuja toimia.

Kertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tapahtumiin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten tehokkaasti ja vaikuttavasti sisäinen valvontajärjestelmä toimii, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tehtävien luonteeseen ja asianomaisiin määriin nähden.

Johtajan on lähetettävä viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta ensimmäisen kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut asiakirjat ja johtoryhmän niitä koskeva arviointi, hyväksytty vuotuinen toimintakertomus sekä lopullinen tilinpäätös ja johtoryhmän sitä koskeva hyväksyntä 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio toimittaa nämä asiakirjat Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

21 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Jos toimien varainhoitoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka soveltamista tai hyväksymistä hänen esimiehensä edellyttää, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtajalle, jonka on vastattava kirjallisesti. Jos johtaja ei puutu asiaan tai vahvistaa alkuperäisen päätöksen tai toimeksiannon ja henkilöstön jäsen katsoo, että vahvistus ei ole kohtuullinen tapa reagoida hänen esittämäänsä ongelmaan, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle tutkintaelimelle. Tämän asetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tutkintaelimen on välittömästi ilmoitettava tästä johtoryhmälle.

2. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta sovellettavassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoidon tarkastuksia suorittavien ulkopuolisten tarkastajien kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään ulkopuolisen tarkastajan velvoitteesta ilmoittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle epäillystä laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, joka saattaa vahingoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja.

22 artikla

Tilinpitäjä

1. Johtokunta nimeää tilinpitäjän, joka on henkilöstösääntöjen alainen, mikäli niitä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön, ja joka on tehtäviensä hoidossa täysin riippumaton. Tilinpitäjällä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvassa elimessä seuraavat tehtävät:

a)	maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen periminen ja saataviksi vahvistettujen määrien perintä;

b)	kirjanpito, tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen 8 luvun mukaisesti;

c)	kirjanpitosääntöjen ja tililuettelon täytäntöönpano 8 luvun mukaisesti;

kirjanpitojärjestelmien määritteleminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja; tilinpitäjä valtuutetaan tätä varten tarkistamaan milloin tahansa, että hyväksymisperusteita on noudatettu;

e)	kassanhallinta.

2. Kaksi tai useampi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä voi nimetä saman tilinpitäjän.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat lisäksi sopia komission kanssa, että komission tilinpitäjä toimii myös niiden tilinpitäjänä.

Ne voivat myös antaa komission tilinpitäjälle osan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän tehtävistä, kun otetaan huomioon kustannushyötynäkökohdat.

Tässä kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ne toteuttavat tarvittavat järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi.

3. Tilinpitäjän on saatava tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudellisesta asemasta ja talousarvion toteuttamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on taattava näiden tietojen luotettavuus.

4. Ennen kuin johtaja hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa allekirjoituksellaan olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudellisesta asemasta.

Ensimmäistä alakohtaa varten tilinpitäjän on varmistettava, että tilinpäätös on laadittu 38 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Tilinpitäjällä on toimivalta tarkistaa saamansa tiedot sekä toimittaa sellaiset muut tarkastukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden luonteesta ja laajuudesta.

Jollei 5 kohdasta muuta johdu, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Tilinpitäjä on vastuussa niiden säilyttämisestä.

5. Tilinpitäjä voi, jos tämä on välttämätöntä hänen tehtäviensä suorittamiseksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti, siirtää joitakin tehtäviään henkilöille, jotka toimivat hänen alaisuudessaan ja jotka ovat henkilöstösääntöjen alaisia, mikäli henkilöstösääntöjä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön.

6. Johtokunta voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia. Tällaisessa tapauksessa johtokunta nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

23 artikla

Taloushallinnon toimijoiden vastuualueet

1. Tämän asetuksen 16–25 artikla ei rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka saattaa aiheutua taloushallinnon toimijalle asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä unionin taloudellisten etujen suojaamista ja unionin virkamiesten tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjään tai tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava sovellettavassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen, erityisesti OLAF:n käsiteltäväksi.

3. Erityinen taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin, jonka komissio on perustanut tai johon komissio osallistuu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 73 artiklan 6 kohdan mukaisesti, käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen osalta samoja toimivaltuuksia kuin komission yksiköiden osalta, ellei johtokunta päätä perustaa toiminnallisesti riippumatonta tutkintaelintä tai osallistua usean elimen yhteisen tutkintaelimen perustamiseen. Erityisessä taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimessä, jonka komissio on perustanut tai johon komissio osallistuu, on oltava mukana yksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstön jäsen, jos siellä käsitellään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elimien sille siirtämiä asioita.

Johtaja päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tutkintaelimen lausunnon perusteella, aloittaako se kurinpitomenettelyn tai saattaako se asianomaiset korvausvelvollisiksi. Jos tutkintaelin havaitsee järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle kertomuksen, jossa se esittää suosituksia. Jos tutkintaelimen lausunnossa esitetään johtajaan kohdistuvia syytöksiä, tutkintaelin välittää sen johtokunnalle ja komission sisäiselle tarkastajalle. Johtaja viittaa 20 artiklan mukaisessa vuotuisessa kertomuksessaan nimiä käyttämättä tutkintaelimen lausuntoihin ja ilmoittaa toteutetut jatkotoimet.

4. Jokaista henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin sovellettavassa lainsäädännössä määrätyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

24 artikla

Eturistiriidat

1. Tämän asetuksen 16–25 artiklassa tarkoitetut taloushallinnon toimijat tai talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, myös niiden valmistelua koskeviin toimiin, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuva muu henkilö eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen etujen välille.

Kun tällainen riski on olemassa, kyseisen henkilön on pidätyttävä tällaisista toimista ja annettava asia ratkaistavaksi johtajalle, joka vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Kyseisen henkilön on myös ilmoitettava asiasta lähimmälle esimiehelleen. Jos toimija on johtaja itse, hänen on vietävä asia johtokuntaan.

Kun eturistiriita todetaan, kyseisen henkilön on luovuttava kaikista asiaan liittyvistä tehtävistä. Johtaja, tai jos asia koskee johtajaa, johtokunta toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita on olemassa, jos taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja varojen saajalla on yhteinen etu.

25 artikla

Tehtävien eriyttäminen

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää toisiinsa.

5 LUKU

SISÄINEN TARKASTUS

26 artikla

Sisäisen tarkastajan nimittäminen, valtuudet ja tehtävät

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalla elimellä on oltava sisäisen tarkastuksen tehtävä, jota on hoidettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti.

2. Komission sisäinen tarkastaja vastaa sisäisestä tarkastuksesta. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

3. Sisäinen tarkastaja neuvoo julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä riskienhallinnassa antamalla riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä suosituksia tapahtumien toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja moitteettoman varainhoidon edistämiseksi.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti

a)	arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta;

b)	arvioida kuhunkin talousarvion toteuttamistoimeen sovellettavien sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

4. Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Sisäisen tarkastajan on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

5. Sisäisen tarkastajan on tutustuttava 20 artiklan mukaiseen tulojen ja menojen hyväksyjän vuotuiseen kertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

6. Sisäisen tarkastajan on annettava havainnoistaan ja suosituksistaan kertomus johtokunnalle ja johtajalle.

Sisäisen tarkastajan on myös raportoitava seuraavista tilanteista:

—	kriittisiin riskeihin ja suosituksiin ei ole puututtu,

—	edeltävänä vuonna annettujen suositusten täytäntöönpanossa on merkittäviä viiveitä.

Johtokunnan ja johtajan on varmistettava tarkastusten perusteella annettujen suositusten täytäntöönpanon säännöllinen valvonta. Johtokunnan on tarkasteltava 20 artiklassa tarkoitettuja tietoja ja sitä, onko suositukset pantu täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön.

7. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on asetettava sisäisen tarkastajan yhteystiedot kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan.

8. Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimet.

27 artikla

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus, vastuu virkatehtäviensä hoitamisesta ja oikeus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa määritellään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 100 artiklan mukaisesti.

28 artikla

Sisäisen tarkastuksen yksikön perustaminen

1. Johtokunta voi perustaa kustannustehokkuus ja lisäarvo huomioon ottaen sisäisen tarkastuksen yksikön, joka hoitaa tehtävänsä asianmukaisten kansainvälisten standardien mukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävä, toimivaltuudet ja vastuu määritellään sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa, ja johtokunnan on hyväksyttävä ne.

Sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö laatii sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastussuunnitelman ja ottaa tässä huomioon muun muassa johtajan arvion julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen riskeistä.

Johtokunta tarkastelee suunnitelmaa ja hyväksyy sen.

Sisäisen tarkastuksen yksikön on annettava havainnoistaan ja suosituksistaan kertomus johtokunnalle ja johtajalle.

Jos yksittäisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei ole kustannustehokas tai ei pysty noudattamaan kansainvälisiä standardeja, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi päättää jakaa sisäisen tarkastuksen yksikön muiden samalla toimintalohkolla toimivien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten kanssa.

Tällaisissa tapauksissa asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten johtokunta päättää yhteisten sisäisen tarkastuksen yksiköiden käytännön menettelyistä.

Sisäisestä tarkastuksesta vastaavien tahojen on tehtävä tehokasta yhteistyötä vaihtamalla tietoja ja tarkastuskertomuksia sekä tarvittaessa laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja tekemällä yhteisiä tarkastuksia.

2. Johtokunnan ja johtajan on varmistettava sisäisen tarkastuksen yksiköiden suositusten täytäntöönpanon säännöllinen valvonta.

6 LUKU

TULO- JA MENOTAPAHTUMAT

29 artikla

Tulojen toteuttaminen

1. Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä maksamatta olevien määrien periminen. Siihen kuuluu tarvittaessa myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

2. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

Jos maksua ei ole suoritettu veloitusilmoituksessa asetettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, tarvittaessa myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintäkeinoin.

Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Luopumispäätös on perusteltava. Luopumispäätöksessä on mainittava perintätoimet sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

Tilinpitäjän on pidettävä perittävistä erääntyneistä määristä luetteloa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen saamiset on ryhmiteltävä luettelossa perintämääräyksen antamisajankohdan mukaan. Tilinpitäjän on myös ilmoitettava päätöksistä luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain. Luettelo lisätään liitteeksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen antamaan varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevaan selvitykseen.

3. Jos saamista ei ole palautettu veloitusilmoituksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä, se tuottaa korkoa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 mukaisesti.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalta yhteisön elimeltä vanhentuvat viidessä vuodessa.

30 artikla

Jäsenten rahoitusosuus

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on esitettävä jäsenilleen näiden rahoitusosuuden tai sen osan suorittamista koskevat maksupyynnöt perustamissäädöksessä vahvistetuin tai jäsenten kanssa sovituin ehdoin ja väliajoin.

2. Jäsenten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle rahoitusosuutena maksamat varat tuottavat korkoa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon.

31 artikla

Menojen toteuttaminen

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä tekee menojen toteuttamiseksi talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

2. Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa taloustapahtuman.

Menon hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle ohjeet maksaa vahvistettu meno tarkistettuaan, että määrärahoja on käytettävissä.

3. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta voi aiheutua meno julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon, ennen kuin hän tekee oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuotuiseen työohjelmaan on sisällyttävä johtokunnan antama lupa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimintamenoihin sen toiminta-aloilla edellyttäen, että tässä kohdassa vahvistetut osatekijät on ilmoitettu selkeästi.

Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, myös suoritusindikaattorit. Siihen on myös sisällyttävä kuvaus rahoitettavista toimista ja maininta kullekin toimelle osoitetusta määrästä.

Merkittävät muutokset vuotuiseen työohjelmaan on hyväksyttävä perustamissäädöksen mukaisesti samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen työohjelma.

Johtokunta voi antaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulojen ja menojen hyväksyjälle oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia työohjelmaan.

32 artikla

Määräajat

Menot on maksettava asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 säädetyssä ajassa ja näiden asetusten mukaisesti.

7 LUKU

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUTEEN PERUSTUVAN ELIMEN TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

33 artikla

Hankinnat

1. Hankintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 V osastoa, jollei tämän artiklan 3–6 kohdasta muuta johdu.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin osallistuu komission yleisen varainhoitoasetuksen 108 artiklan mukaisesti perustaman ja hoitaman poissulkemisia koskevan keskustietokannan ylläpitoon.

3. Jos hankinnan arvo on 60 000 euron ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 118 artiklassa säädettyjen kynnysarvojen välillä, voidaan käyttää delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 vahvistettua menettelyä, joka koskee arvoltaan enintään 60 000 euron vähäisiä hankintoja.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi pyytää saada osallistua hankintaviranomaisena komission tai toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin tai muiden unionin elinten tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten hankintamenettelyihin.

5. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä hankinnan käyttämättä julkisiin hankintoihin sovellettavaa menettelyä hankkiessaan komissiolta, toimielinten yhteisiltä virastoilta, neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (5) perustetulta Euroopan unionin elinten käännöskeskukselta tai muilta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvilta elimiltä näiden tuottamia tavaroita, palveluja tai työsuorituksia.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä ilman julkista hankintamenettelyä muiden jäsentensä kuin unionin kanssa hankintoja, jotka koskevat kyseisten jäsenten suoraan tarjoamia tavaroita, palveluja tai työsuorituksia ilman, että täytyy turvautua kolmansiin osapuoliin.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja tavaroita, palveluja ja työsuorituksia ei katsota jäsenten rahoitusosuudeksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon.

6. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä isäntäjäsenvaltion hankintaviranomaisten kanssa kattaakseen hallinnolliset tarpeensa, tai käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä jäsenvaltioiden hankintaviranomaisten, Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden tai jäseninä olevien unionin jäsenehdokasvaltioiden kanssa. Tällöin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 133 artiklaa soveltuvin osin.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä yksityisten jäseniensä tai sellaisten unionin ohjelmiin osallistuvien maiden hankintaviranomaisten kanssa, jotka osallistuvat siihen jäseninä. Tällöin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 133 artiklan ensimmäistä kohtaa soveltuvin osin.

34 artikla

Asiantuntijat

Asiantuntijoiden valintaan sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 287 artiklaa soveltuvin osin, jollei ohjelman, jonka täytäntöönpano on annettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtäväksi, perussäädöksessä ole vahvistettu erityistä menettelyä. Tällaisille asiantuntijoille maksetaan ennakolta ilmoitettuun kiinteämääräiseen summaan perustuva korvaus ja heidät valitaan heidän ammatillisen pätevyytensä perusteella.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää komission tai muun unionin tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen laatimaa luetteloa.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tarpeellisiksi katsomissaan perustelluissa tapauksissa valita myös luettelojen ulkopuolisia henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen.

Ulkopuoliset asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella sekä syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun ja eturistiriitojen välttämisen periaatteiden mukaisesti.

35 artikla

Avustukset

Avustuksiin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 VI osastoa, jollei perustamissäädöksessä olevista erityissäännöksistä muuta johdu.

36 artikla

Palkinnot

1. Palkintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 VII osastoa, jollei tämän artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

2. Jos palkintokilpailun yksikköarvo on vähintään 1 000 000 euroa, sen julkaisemisen edellytyksenä on, että se on esitetty 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa työohjelmaluonnoksessa.

37 artikla

Muutoksenhakukeinoista ilmoittaminen

1. Jos tulojen ja menojen hyväksyjän menettelytoimi vahingoittaa hakijan, tarjoajan, tuensaajan tai toimeksisaajan oikeuksia, sen on sisällettävä käytettävissä olevat hallinnolliset ja/tai oikeudelliset muutoksenhakukeinot toimen riitauttamiseksi.

2. Erityisesti on ilmoitettava muutoksenhaun luonne, elin tai elimet, joiden käsiteltäväksi asia voidaan antaa, sekä muutoksenhakukeinojen käytön määräajat.

3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei ohjelman, jonka täytäntöönpano on annettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtäväksi, perussäädöksissä ole vahvistettu erityisiä menettelyjä.

8 LUKU

KIRJANPITO

38 artikla

Tilinpäätökseen sovellettavat säännöt

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on käytettävä kirjanpitojärjestelmää, joka tuottaa täsmällistä, täydellistä ja luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpidon on oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaista.

39 artikla

Tilinpäätöksen rakenne

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöksessä on esitettävä

a)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöslaskelmat;

b)	kertomukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisesta (selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta).

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on laadittava selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta. Selvityksessä on esitettävä sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätökset on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on lähetettävä selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä.

40 artikla

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, jolla varmistetaan niiden merkityksellisyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus ja ymmärrettävyys. Tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettuihin kirjanpitosääntöihin sisältyviä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita tai suoriteperusteisia julkisen sektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Public Sector Accounting Standard), jäljempänä ’IPSAS’.

41 artikla

Tilinpäätöslaskelmat

1. Tilinpäätös on laadittava euroina ja siihen on sisällyttävä

tase ja tuotto- ja kululaskelma, joista käyvät ilmi kaikki varat ja velat, taloudellinen asema sekä taloudellinen tulos edeltävän vuoden 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen tai suoriteperusteisten IPSAS-standardien mukaisesti;

b)	rahavirtalaskelma, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

c)	nettovarojen muutoslaskelma, jossa esitetään yhteenveto vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kertyneestä tuloksesta.

2. Tilinpäätöksen liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöksissä esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, jos nämä tiedot ovat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimintojen kannalta olennaisia.

42 artikla

Talousarvion toteuttamista koskeva selvitys

Talousarvion toteuttamisselvitys on laadittava euroina. Siihen on kuuluttava

a)	selvitys, johon yhdistetään kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina;

b)	liitetiedot, joissa täydennetään ja tulkitaan toteuttamisselvityksessä esitettyjä tietoja.

Talousarvion toteuttamisselvityksen laatimisessa noudatetaan talousarvion rakennetta.

43 artikla

Alustava tilinpäätös ja lopullisen tilinpäätöksen hyväksyminen

1. Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän on lähetettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän on lähetettävä komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta komission tilinpitäjän esittämään määrämuotoon laadittu selvityspaketti konsolidointia varten.

2. Tilinpitäjä laatii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen lopullisen tilinpäätöksen. Johtajan on lähetettävä se viimeistään 15 päivänä maaliskuuta yhdessä 46 artiklassa tarkoitetun ulkopuolisen tarkastajan lausunnon kanssa johtokunnalle hyväksymistä varten.

Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, tilinpitäjän on lähetettävä tilinpäätös 46 artiklassa tarkoitetun ulkopuolisen tarkastajan lausunnon ja johtokunnan hyväksynnän kanssa tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä heinäkuuta. Tällöin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän on lisäksi toimitettava komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjän esittämään määrämuotoon laadittu selvityspaketti konsolidointia varten.

Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän on lähetettävä tilintarkastustuomioistuimelle samana päivänä lopullisen tilinpäätöksen kanssa kyseistä lopullista tilinpäätöstä koskeva vahvistuskirje.

Lopulliseen tilinpäätökseen on liitettävä tilinpitäjän laatima ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu tämän luvun säännösten sekä sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen lopullinen tilinpäätös on julkaistava sen verkkosivuilla kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä.

44 artikla

Kirjanpitojärjestelmä

1. Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, komission tilinpitäjä vahvistaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 152 artiklan mukaisesti yhdenmukaistetun tililuettelon, jota julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on sovellettava.

2. Kirjanpitojärjestelmän on koostuttava liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Kirjanpito on laadittava kalenterivuosittain ja euromääräisenä.

3. Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimet, jotka vaikuttavat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varallisuuteen.

4. Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamista. Siihen on kirjattava kaikki talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

45 artikla

Omaisuusluettelot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on laadittava omaisuusluettelot kaikista sen tai unionin varallisuuteen kuuluvista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta. Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on pidettävä omaisuusluetteloja yllä komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellista tilannetta.

9 LUKU

ULKOINEN TARKASTUS JA PETOKSENTORJUNTA

46 artikla

Ulkoinen tarkastus

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle on tehtävä kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukainen riippumaton ulkoinen tarkastus, jonka suorittaa riippumaton tarkastusyksikkö. Ulkoisen tarkastajan lausunnosta on käytävä ilmi, ovatko kirjanpitotiedot oikeat ja riittävät, toimivatko käytössä olevat valvontajärjestelmät moitteettomasti ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja sääntöjenmukaiset. Lausunnossa on myös ilmoitettava, antaako tarkastustyö aihetta epäillä 20 artiklassa tarkoitetussa johdon vahvistuslausumassa esitettyjä tietoja. Lausunto on toimitettava johtokunnalle. Se on lähetettävä komissiolle yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen lopullisen tilinpäätöksen kanssa viimeistään 15 päivänä maaliskuuta.

47 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen suorittama tilintarkastus

1. Jollei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä muuta vahvisteta, tilintarkastustuomioistuin tarkastaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilit SEUT-sopimuksen 287 artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin voi ottaa tarkastusta suorittaessaan huomioon 46 artiklassa tarkoitetun riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan suorittaman tarkastustyön sekä tarkastajan havaintojen perusteella toteutetut toimet.

2. Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 158–163 artiklan mukaisesti.

48 artikla

Komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin paikalla suorittamat tarkastukset

1. Rajoittamatta 47 artiklan 1 kohdan soveltamista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on sallittava komission henkilöstön ja muiden sen valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsy sen toimipaikkoihin ja tiloihin ja annettava näiden käyttöön kaikki, myös sähköiset, tiedot, joita tarvitaan tarkastusten suorittamiseksi.

2. OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla tehtäviä selvityksiä ja tarkastuksia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) No 883/2013 (6) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen rahoittamaan avustukseen tai hankintaan petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

3. Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä säännökset, joilla nimenomaisesti annetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltansa mukaisesti.

10 LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

49 artikla

Tietopyynnöt

Komissio ja muut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen jäsenet kuin unioni voivat pyytää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalta elimeltä tarpeellisia tietoja tai selityksiä niiden toimivaltaan kuuluvista talousarviokysymyksistä.

50 artikla

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoitoa koskevien sääntöjen hyväksyminen

Kaikkien asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen elinten on hyväksyttävä uudet varainhoitoa koskevat säännöt siten, että ne voivat tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 ja joka tapauksessa yhdeksän kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, jona julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin on liittynyt kyseisen asetuksen 209 artiklan soveltamisalaan.

51 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä syyskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(7) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).