Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,

Massan, paperin ja kartongin tuotantoa koskevat BAT-päätelmät esitetään tämän päätöksen liitteessä.

LIITE

MASSAN, PAPERIN JA KARTONGIN VALMISTUKSEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

SOVELTAMISALA

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

BAT-PÄÄSTÖTASOT

VETEEN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN KESKIARVOJEN LASKENTAJAKSOT

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN VERTAILUOLOSUHTEET

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN KESKIARVOJEN LASKENTAJAKSOT

MÄÄRITELMÄT

1.1	Massa- ja paperiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat yleiset päätelmät

1.1.1

Ympäristöjärjestelmä

1.1.2

Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat

1.1.3

Vesi- ja jätevesihuolto

1.1.4

Energian kulutus ja energiatehokkuus

1.1.5

Hajupäästöt

1.1.6

Keskeisten prosessimuuttujien sekä veteen ja ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu

1.1.7

Jätehuolto

1.1.8

Päästöt veteen

1.1.9

Melupäästöt

1.1.10

Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen

1.2	Sulfaattisellun valmistusprosessin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

1.2.1

Jätevesi ja päästöt veteen

1.2.2

Päästöt ilmaan

1.2.3

Jätteiden tuottaminen

102

1.2.4

Energian kulutus ja energiatehokkuus

103

1.3	Sulfiittisellun valmistusprosessin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

104

1.3.1

Jätevesi ja päästöt veteen

104

1.3.2

Päästöt ilmaan

106

1.3.3

Energian kulutus ja energiatehokkuus

108

1.4	Mekaanisen massan ja kemimekaanisen massan valmistusta koskevat BAT-päätelmät

109

1.4.1

Jätevesi ja päästöt veteen

109

1.4.2

Energian kulutus ja energiatehokkuus

110

1.5	Uusiomassan valmistusta koskevat BAT-päätelmät

111

1.5.1

Materiaalien hallinta

111

1.5.2

Jätevesi ja päästöt veteen

112

1.5.3

Energian kulutus ja energiatehokkuus

114

1.6	Paperinvalmistusta ja siihen liittyviä prosesseja koskevat BAT-päätelmät

114

1.6.1

Jätevesi ja päästöt veteen

114

1.6.2

Päästöt ilmaan

117

1.6.3

Jätteiden tuottaminen

117

1.6.4

Energian kulutus ja energiatehokkuus

117

1.7	Tekniikoiden kuvaus

118

1.7.1

Ilmaan johdettavien päästöjen ehkäisemisessä ja valvonnassa käytettävien tekniikoiden kuvaus

118

1.7.2

Puhtaan veden käytön/jätevesivirtaaman sekä jätevesikuorman vähentämistekniikoiden kuvaus

121

1.7.3

Jätteiden syntymisen ehkäisyssä ja jätehuollossa käytettävien tekniikoiden kuvaus

126

SOVELTAMISALA

Näitä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia päätelmiä sovelletaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevissa 6.1 a ja 6.1 b jaksoissa täsmennettyihin toimintoihin eli seuraavien tuotteiden integroituun ja integroimattomaan tuotantoon teollisuuslaitoksissa:

a)	massa puusta tai muista kuitumateriaaleista;

b)	paperi tai kartonki kapasiteetin ylittäessä 20 tonnia päivässä.

Nämä BAT-päätelmät koskevat erityisesti seuraavia prosesseja ja toimintoja:

kemiallisen massan valmistus:

a)	sulfaattisellun valmistusprosessi

b)	sulfiittisellun valmistusprosessi;

ii)	mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistus;

iii)	Uusiomassan valmistus siistauksella tai ilman siistausta;

iv)	paperinvalmistus ja siihen liittyvät prosessit;

v)	kaikki massa- ja paperitehtaissa käytettävät soodakattilat ja meesauunit.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia toimintoja:

i)	massan valmistus muista kuin puuta sisältävistä kuitumateriaaleista (esimerkiksi yksivuotisista kasveista valmistettu massa);

ii)	kiinteästi asennetut polttomoottorit;

iii)	höyryn- ja energiantuotantoon tarkoitetut polttolaitokset, paitsi soodakattilat;

iv)	sisäänrakennetuilla polttimilla varustetut paperi- ja päällystyskoneiden kuivatuskoneet.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

Vertailuasiakirjat	Toiminnot
Industrial Cooling Systems (ICS) (teollisuuden jäähdytysjärjestelmät)	Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät, kuten jäähdytystornit ja levylämmönvaihtimet
Economic and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset)	Menetelmien taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset
Emissions from Storage (EFS) (varastoinnista syntyvät päästöt)	Päästöt säiliöistä, putkistoista ja varastoiduista kemikaaleista
Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus)	Yleinen energiatehokkuus
Large Combustion Plants (LCP) (suuret polttolaitokset)	Höyryn- ja sähköntuotanto polttolaitoksilla massa- ja paperitehtaissa
General Principles of Monitoring (MON) (yleiset tarkkailuperiaatteet)	Päästöjen tarkkailu
Waste Incineration (WI) (jätteenpoltto)	Jätteenpoltto ja jätteen rinnakkaispoltto tuotantopaikalla
Waste Treatments Industries (WT) (jätteenkäsittelyteollisuus)	Jätepolttoaineen valmistaminen

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Muita tekniikoita voidaan käyttää, jos niillä voidaan turvata vähintään vastaava ympäristösuojelun taso.

Ellei toisin mainita, BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti.

BAT-PÄÄSTÖTASOT

Jos parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötaso, BAT-AEL) on ilmoitettu samalta laskentajaksolta eri yksikköinä (esimerkiksi pitoisuustasona ja ominaiskuormitusarvoina nettotuotantotonnia kohti), nämä BAT-päästötasojen toisistaan poikkeavat ilmoittamistavat katsotaan toisiaan vastaaviksi vaihtoehdoiksi.

Integroiduissa ja useita tuotteita valmistavissa massa- ja paperitehtaissa yksittäisille prosesseille (massan- tai paperinvalmistus) ja/tai tuotteille määritellyt BAT-päästötasot on yhdistettävä eri prosessien tai tuotteiden kumulatiivisiin päästöosuuksiin perustuen.

VETEEN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN KESKIARVOJEN LASKENTAJAKSOT

Ellei toisin mainita, BAT-päästötasoihin liittyvät veteen johdettavien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot määritellään seuraavasti:

Vuorokausikeskiarvo	Kahdenkymmenenneljän tunnin näytteenottoajan kuluessa otettujen virtaamaan suhteutettujen kokoomanäytteiden (1) keskiarvo tai, jos virtaaman riittävä vakaus on osoitettu, aikaan suhteutettujen näytteiden (1) keskiarvo
Vuosikeskiarvo	Kaikkien vuoden aikana määritettyjen vuorokausikeskiarvojen keskiarvo päivittäisen tuotannon mukaan painotettuna ja ilmaistuna päästettyjen aineiden massana tuotettujen tai valmistettujen tuotteiden/materiaalien massan yksikköä kohti

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN VERTAILUOLOSUHTEET

Ilmaan johdettavien päästöjen BAT-päästötasoilla viitataan normiolosuhteisiin: kuiva kaasu, lämpötila 273,15 K ja paine 101,3 kPa. Jos BAT-päästötasot on annettu pitoisuusarvoina, ilmaistaan myös standardinmukainen happipitoisuus (tilavuusprosentteina).

Muuntaminen standardin mukaiseksi happipitoisuudeksi

Päästöpitoisuus standardinmukaisessa happipitoisuudessa voidaan laskea seuraavan kaavan mukaan:

jossa

ER (mg/Nm3)	:	päästöpitoisuus suhteessa standardinmukaiseen happipitoisuuteen OR
OR (vol %)	:	standardinmukainen happipitoisuus
EM (mg/Nm3)	:	mitattu päästöpitoisuus suhteessa mitattuun happipitoisuuteen OM
OM (vol %)	:	mitattu happipitoisuus.

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN KESKIARVOJEN LASKENTAJAKSOT

Ellei toisin mainita, BAT-päästötasoihin liittyvät ilmaan johdettavien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot määritellään seuraavasti:

Vuorokausikeskiarvo	Kahdenkymmenenneljän tunnin ajanjakson keskiarvo, joka perustuu jatkuvan mittauksen hyväksyttäviin tuntikeskiarvoihin
Keskiarvo otantajakson aikana	Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo
Vuosikeskiarvo	Jatkuvaa mittausta käytettäessä: kaikkien hyväksyttävien tuntikeskiarvojen keskiarvo. Määräaikaismittauksia käytettäessä: kaikkien vuoden aikana saatujen otantajakson keskiarvojen keskiarvo.

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Käsite

Määritelmä

Uusi laitoksen osa

Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen tehdasalueelle luvitettu laitoksen osa tai laitoksen osan korvaaminen kokonaan tehtaan olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

Olemassa oleva laitoksen osa

Muu kuin uusi laitoksen osa.

Perusparannus

Laitoksen osan/puhdistusjärjestelmän suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessiyksiköitä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan huomattavissa määrin tai ne vaihdetaan uusiin.

Uusi hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä

Hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä, joka on otettu käyttöön laitosalueella ensimmäistä kertaa näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

Olemassa oleva hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä

Hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä, joka ei ole uusi hiukkaspäästöjen puhdistusjärjestelmä.

Lauhtumattomat hajukaasut

Lauhtumattomat hajukaasut tarkoittavat sulfaattisellun valmistuksessa syntyviä hajukaasuja.

Konsentroituneet lauhtumattomat hajukaasut

Konsentroituneet lauhtumattomat hajukaasut (eli väkevät hajukaasut): keitosta, haihduttamolta ja lauhteen erottamisesta vapautuvia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS) sisältäviä kaasuja.

Väkevät hajukaasut

Konsentroituneet lauhtumattomat hajukaasut.

Laimeat hajukaasut

Laimentuneet lauhtumattomat hajukaasut: pelkistyneitä rikkiyhdisteitä sisältävät kaasut, jotka eivät ole väkeviä hajukaasuja (esimerkiksi säiliöistä, pesusuodattimista, hakesiiloista, meesasuodattimista ja kuivatuskoneista tulevat kaasut).

Laimeat jäännöskaasut

Laimeat kaasut, jotka vapautuvat muualta kuin soodakattilasta, meesauunista tai hajukaasukattilasta.

Jatkuvatoiminen mittaus

Mittaukset, jotka tehdään laitosalueelle pysyvästi asennetulla automaattisella mittausjärjestelmällä.

Jaksottainen mittaus

Mittaussuureen (tietyn mitattavan suureen) toteaminen määritellyin väliajoin manuaalisia tai automaattisia menetelmiä käyttäen.

Hajapäästöt

Päästöt, jotka syntyvät haihtuvien aineiden tai hiukkasten suorasta (kanavoimattomasta) vapautumisesta ympäristöön normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa.

Integroitu tuotanto

Samassa paikassa valmistetaan sekä massaa että paperia tai kartonkia. Massaa ei yleensä kuivateta ennen paperin- tai kartonginvalmistusta.

Integroimaton tuotanto

Joko a) markkinamassan valmistaminen (myyntiin) tehtaissa, joissa ei ole paperikoneita, tai b) paperin tai kartongin valmistaminen yksinomaan massasta, joka on valmistettu muissa tehtaissa (markkinamassa).

Nettotuotanto

i)	Paperitehtaissa pakkaamaton, myyntikelpoinen tuotanto viimeisen pituusleikkurin jälkeen eli ennen jalostamista.

ii)	Off-line-päällystyskoneissa tuotanto päällystämisen jälkeen.

iii)	Pehmopaperitehtaissa myyntikelpoinen tuotanto pehmopaperikoneen jälkeen ennen jälkirullausta ja lukuun ottamatta hylsyjä.

iv)	Markkinamassatehtaissa tuotanto pakkaamisen jälkeen (ADt).

v)	Integroiduissa tehtaissa nettomassantuotannolla tarkoitetaan tuotantoa pakkaamisen jälkeen (ADt) lisättynä massalla, joka siirretään paperitehtaalle (massa laskettuna 90-prosenttisesti kuivana eli ilmakuivana). Nettopaperintuotanto: katso kohta i.

Erikoispaperitehdas

Tehdas, joka tuottaa erityistarkoituksiin (teollisuudelle ja muihin käyttökohteisiin) useita erilaisia paperi- ja kartonkilaatuja, joilla on tyypillisesti erityisominaisuuksia, suhteellisen pienet loppukäyttäjien markkinat tai monesti tiettyä asiakasta tai loppukäyttäjäryhmää varten suunniteltuja erikoiskäyttökohteita. Erikoispapereita ovat esimerkiksi savukepaperit, suodatinpaperit, metallipäällysteiset paperit, lämpöpaperi, itsejäljentävä paperi, tarrat, valupäällysteinen paperi ja kipsilevyn päällyspaperi sekä vahauksessa, eristyksessä, kattamisessa, asfaltoinnissa ja muissa erikoiskäyttökohteissa tarvittavat tai erikoiskäsitellyt paperit. Kaikki mainitut paperilaadut ovat tavanomaisten paperiluokitusten ulkopuolella.

Lehtipuut

Puulajien ryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi haapa, pyökki, koivu ja eukalyptus. Lehtipuusta puhutaan havupuun vastakohtana.

Havupuu

Havupuista, kuten männystä ja kuusesta, saatava puu. Havupuusta puhutaan lehtipuun vastakohtana.

Kaustisointi

Kalkkikiertoon kuuluva prosessi, jossa hydroksidi (valkolipeä) regeneroidaan seuraavalla kemiallisella reaktiolla: Ca(OH)2 + CO3 2- → CaCO3 (s) + 2 OH-

LYHENTEET

Käsite	Määritelmä
ADt	Ilmakuivaa tonnia (massaa) ilmoitettuna 90-prosentin kuiva-aineessa.
AOX	Adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet mitattuna jätevesiä koskevan EN ISO: 9562 -standardin mukaisesti.
BOD	Biokemiallinen hapenkulutus. Liuenneen hapen määrä, jonka mikro-organismit tarvitsevat kyetäkseen hajottamaan jätevedessä olevan orgaanisen aineksen.
CMP	Kemimekaaninen massa.
CTMP	Kemitermomekaaninen massa.
COD	Kemiallinen hapenkulutus eli kemiallisesti hapettuvan orgaanisen aineksen määrä jätevedessä (käytetään yleensä dikromaattihapetusta hyödyntävästä analyysista puhuttaessa).
DS	Kuiva-aineet. Ilmaistaan painoprosenttina.
DTPA	Dietyleenitriamiinipentaetikkahappo (peroksidivalkaisussa käytettävä kompleksin-/kelaatinmuodostaja).
ECF	Alkuaineklooriton.
EDTA	Etyleenidiamiinitetraetikkahappo (kompleksin-/kelaatinmuodostaja).
H2S	Rikkivety.
LWC	Kevyesti päällystetty paperi.
NOx	Typpioksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2.
NSSC	Puolikemiallinen neutraali sulfiittimassa.
RCF	Kierrätyskuitu
SO2	Rikkidioksidi.
TCF	Kloorikemikaaliton.
Kokonaistyppi	Kokonaistyppi (kok-N) typpenä (N) ilmoitettuna sisältää orgaanisen typen, vapaan ammoniakin sekä ammoniumin (NH4 +-N), nitriitit (NO2 --N) ja nitraatit (NO3 --N).
Kokonaisfosfori	Kokonaisfosfori (kok-P) fosforina (P) ilmoitettuna sisältää liuenneen fosforin sekä kaiken liukenemattoman fosforin, joka siirtyy jäteveteen sakkana tai mikrobien sisällä.
TMP	Termomekaaninen massa.
TOC	Orgaanisen hiilen kokonaismäärä.
TRS	Pelkistyneet rikkiyhdisteet. Seuraavien massanvalmistuksessa syntyvien haisevien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden yhteismäärä: rikkivety, metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi ja dimetyylidisulfidi (rikkinä ilmaistuna).
TSS	Liukenemattomien aineiden kokonaismäärä (jätevedessä), kiintoaine. Liukenemattomat aineet koostuvat pienistä kuidunkappaleista, täyteaineista, hienosta aineksesta, laskeutumattomasta biomassasta (mikro-organismien kasautumista) ja muista pienhiukkasista.
VOC	Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 45 kohdan mukaisesti määritellyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet.

1.1 MASSA- JA PAPERITEOLLISUUDEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT YLEISET PÄÄTELMÄT

Tässä jaksossa mainittujen yleisten BAT-päätelmien lisäksi sovelletaan jaksoissa 1.2–1.6 esitettyjä prosessikohtaisia BAT-päätelmiä.

1.1.1 Ympäristöjärjestelmä

BAT 1.

Massan-, paperin- ja kartongintuotantoon tarkoitettujen laitoksen osien yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:

a)	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen;

b)	sellaisen ympäristöpolitiikan määrittäminen, jossa johto toteuttaa jatkuvia laitoksen toimintaan liittyviä parannuksia;

c)	tarvittavien menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien suunnitteleminen ja määrittäminen yhdessä taloudellisen suunnittelun ja investointien kanssa;

menettelyjen täytäntöönpano kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:

i)	organisaatiorakenne ja vastuu

ii)	koulutus, tietoisuus ja pätevyys

iii)

viestintä

iv)	henkilöstön osallistuminen

v)	dokumentointi

vi)	tehokas prosessinohjaus

vii)	kunnossapito-ohjelmat

viii)

torjuntavalmius ja torjunta

ix)	ympäristölainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

toiminnan seuraaminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:

i)	tarkkailu ja mittaukset (ks. myös yleisiä tarkkailuperiaatteita koskeva vertailuasiakirja)

ii)	korjaavat ja ennalta ehkäisevät toimet

iii)	tallenteiden ylläpitäminen

iv)	riippumattomat (tapauksen mukaan) sisäiset ja ulkoiset tarkastukset sen määrittämiseksi, onko ympäristöjärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista;

f)	johdon hoitama ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja tehokkuuden tarkastelu;

g)	puhtaampien teknologioiden kehittymisen seuraaminen;

h)	laitoksen mahdollisen käytöstä poiston ympäristövaikutusten huomioon ottaminen uutta laitoksen osaa suunniteltaessa ja laitoksen koko käyttöiän ajan;

i)	säännöllisin väliajoin tehtävä alakohtainen vertailuanalyysi.

Sovellettavuus

Ympäristöjärjestelmän soveltamisala (esim. tietojen yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne (esim. standardoitu tai standardoimaton) ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

1.1.2 Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat

BAT 2.

Parhailla käytettävissä olevilla tekniikoilla pyritään hyviä toimintatapoja soveltaen saamaan tuotantoprosessin ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisiksi hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
a	kemikaalien ja lisäaineiden huolellinen valitseminen ja valvonta
b	panos-tuotosanalyysi ja kemiallisten aineiden luettelo, mukaan luettuna määrät ja toksikologiset ominaisuudet
c	kemikaalien käytön minimointi lopputuotteen laatuvaatimusten mahdollistamalle pienimmälle mahdolliselle tasolle
d	haitallisten aineiden (esimerkiksi nonyylifenolietoksylaattia sisältävien dispersio- tai puhdistusaineiden tai pinta-aktiivisten aineiden) käytön välttäminen ja niiden korvaaminen vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla
e	aineiden maahan leviämisen minimointi, kun leviämisreitteinä ovat esimerkiksi vuodot, laskeumat tai raaka-aineiden, tuotteiden tai jäännösten epäasianmukainen varastointi
f	vuotojenhallintaohjelman perustaminen ja merkityksellisten vuotolähteiden suojarakenteiden laajentaminen, millä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen
g	putkistojen ja varastointijärjestelmien asianmukainen suunnitteleminen siten, että pinnat pysyvät puhtaina ja pesemis- ja puhdistamistarvetta voidaan vähentää.

BAT 3.

Heikosti biologisesti hajoavien orgaanisten kelaatinmuodostajien, kuten peroksidivalkaisussa käytettävien EDTA:n ja DTPA:n, päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Ympäristöön vapautuvien kelaatinmuodostajien määrän selvittäminen jaksottaisilla mittauksilla	Ei voida soveltaa tehtaisiin, jotka eivät käytä kelaatinmuodostajia.
b	Prosessin optimointi siten, että heikosti biologisesti hajoavien kelaatinmuodostajien kulutusta ja päästöjä voidaan vähentää	Ei voida soveltaa laitoksen osiin, jotka poistavat EDTA:sta/DTPA:sta vähintään 70 prosenttia jätevesien käsittelylaitoksessaan tai -prosessissaan.
c	Biologisesti hajoavien tai poistettavien kelaatinmuodostajien suosiminen ja hajoamattomien tuotteiden käytöstä luopuminen asteittain	Soveltaminen riippuu sopivien korvaavien aineiden saatavuudesta (biologisesti hajoavat aineet, joiden avulla voidaan täyttää esimerkiksi massan vaaleutta koskevat vaatimukset).

1.1.3 Vesi- ja jätevesihuolto

BAT 4.

Puun varastoinnista ja käsittelystä syntyvän jäteveden syntymisen ja kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Puun kuivakuorinta (katso kuvaus kohdassa 1.7.2.1)	Sovellettavuutta rajoittaa kloorikemikaalittoman valkaisun vaatima korkea puhtaus ja vaaleus.
b	Puutavaran käsittely siten, ettei kuoriin ja puuhun joudu hiekkaa ja kiviä	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Puukentän ja erityisesti hakkeen varastoinnissa käytettävien pintojen päällystäminen	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa puukentän ja varastoalueen koko.
d	Sadetusvesivirtaaman ohjaaminen ja puukentän pintavalumavesien minimointi	Voidaan soveltaa yleisesti.
e	Likaantuneen valumaveden kerääminen puukentältä ja kiintoaineen erottaminen ennen biologista puhdistusta	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa valumaveden likaantumisen aste (pienet pitoisuudet) ja/tai jäteveden käsittelylaitoksen koko (suuret vesimäärät).

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama kuivakuorinnasta on 0,5–2,5 m3/ADt.

BAT 5.

Tuoreveden kulutuksen ja jäteveden syntymisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sulkea vesijärjestelmä niin hyvin kuin valmistettavat massa- ja paperilaadut sen teknisesti sallivat hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Veden kulutuksen seuranta ja optimointi	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Vedenkierrätysvaihtoehtojen arviointi
c	Vesikierron sulkemisen ja toisaalta tästä mahdollisesti aiheutuvien ongelmien välisen tasapainon etsiminen ja tarvittaessa lisälaitteiden käyttäminen
d	Vähemmän likaantuneen tiivisteveden erottaminen tyhjiöpumpuista ja veden uudelleenkäyttö
e	Puhtaan jäähdytysveden erottaminen likaantuneesta prosessivedestä ja veden uudelleenkäyttö
f	Prosessiveden uudelleenkäyttö tuoreveden asemasta (veden kierrättäminen ja vesikiertojen sulkeminen)	Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin ja perusparannuksiin. Sovellettavuutta saattavat rajoittaa veden laatua ja/tai tuotteen laatua koskevat vaatimukset, tekniset rajoitukset (esimerkiksi vesijärjestelmässä esiintyvä sakan/karstan muodostuminen) tai lisääntyneet hajuhaitat.
g	Prosessiveden (tai sen osan) sisäinen käsittely veden laadun parantamiseksi, jolloin kierrättäminen tai uudelleenkäyttö tulee mahdolliseksi	Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama purkupaikalla jäteveden käsittelyn jälkeen vuosikeskiarvoina:

Ala	Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama
Valkaistu sulfaattisellu	25–50 m3/ADt
Valkaisematon sulfaattisellu	15–40 m3/ADt
Valkaistu paperilaatuinen sulfiittisellu	25–50 m3/ADt
Magnefiittisellu	45–70 m3/ADt
Liukosellu	40–60 m3/ADt
Puolikemiallinen neutraali sulfiittimassa	11–20 m3/ADt
Mekaaninen massa	9–16 m3/t
Kemitermomekaaninen massa ja kemimekaaninen massa	9–16 m3/ADt
Uusiokuitua käyttävät paperitehtaat, joissa ei käytetä siistausta	1,5–10 m3/t (vaihteluvälin suuremmat arvot liittyvät lähinnä taivekartongin tuotantoon)
Uusiokuitua käyttävät paperitehtaat, joissa käytetään siistausta	8–15 m3/t
Uusiokuitupohjaista pehmopaperia tuottavat tehtaat, joissa käytetään siistausta	10–25 m3/t
Integroimattomat paperitehtaat	3,5–20 m3/t

1.1.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 6.

Massa- ja paperitehtaiden polttoaineen ja energian kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kohdan a tekniikan ja muiden seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

Tekniikka

Sovellettavuus

Käytetään energianhallintajärjestelmää, jossa on kaikki seuraavat ominaisuudet:

i)	Tehtaan kokonaisenergiankulutuksen ja -tuotannon arviointi

ii)	Energian hyödyntämismahdollisuuksien tunnistaminen, laskeminen ja optimointi

iii)	Optimoidun energiankulutuksen seuranta ja varmistaminen

Voidaan soveltaa yleisesti.

Otetaan energiaa talteen polttamalla sellaiset massan- ja paperintuotannossa syntyvät jätteet ja jäännökset, jotka sisältävät runsaasti orgaanista aineista ja ovat lämpöarvoltaan merkittäviä BAT 12 huomioon ottaen

Voidaan soveltaa vain, jos massan- ja paperintuotannossa syntyvien, runsaasti orgaanista ainesta sisältävien ja lämpöarvoltaan merkittävien jätteiden ja jäännösten kierrätys tai uudelleenkäyttö ei ole mahdollista.

Katetaan tuotantoprosessien höyryn- ja sähköntarve mahdollisimman pitkälle sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP)

Voidaan soveltaa kaikkiin uusiin laitoksen osiin sekä energialaitosten perusparannuksiin. Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksen osiin saattavat rajoittaa tehtaan pohjapiirros ja käytettävissä oleva tila.

Käytetään ylijäämälämpöä esimerkiksi biomassan ja lietteen kuivatukseen, kattiloiden syöttöveden ja prosessiveden lämmittämiseen sekä rakennusten lämmittämiseen

Tämän tekniikan sovellettavuus saattaa olla rajallista tapauksissa, joissa lämmönlähteet ja eri kohteet ovat kaukana toisistaan.

Käytetään lämpökompressoreita

Voidaan soveltaa kaikkia paperilaatuja valmistaviin uusiin ja olemassa oleviin laitoksen osiin sekä päällystyskoneisiin, jos keskipainehöyryä on käytettävissä.

Eristetään höyry- ja lauhdevesiputkien liitososat

Voidaan soveltaa yleisesti.

Käytetään energiatehokkaita tyhjiömenetelmiä vedenpoistoon

Käytetään hyötysuhteeltaan korkeita sähkömoottoreita, -pumppuja ja -sekoittimia

Käytetään taajuusmuuttajia puhaltimissa, kompressoreissa ja pumpuissa

Säädetään höyryn painetaso tarvittavan painetason mukaiseksi.

Kuvaus

Tekniikka c:Lämmön ja sähkön ja/tai mekaanisen energian samanaikaista tuotantoa yhdessä prosessissa kutsutaan sähkön ja lämmön yhteistuotannoksi (combined heat and power, CHP). Massa- ja paperiteollisuuden CHP-laitoksissa käytetään tavallisesti höyry- ja/tai kaasuturbiineja. Taloudellinen kannattavuus (saavutettavissa olevat säästöt ja takaisinmaksuaika) riippuu pääasiassa sähkön ja polttoaineiden hinnoista.

1.1.5 Hajupäästöt

Sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaissa syntyvien rikkipitoisten hajukaasujen päästöjen osalta katso kohdissa 1.2.2 ja 1.3.2 mainitut prosessikohtaiset BAT-kohdat.

BAT 7.

Jätevesijärjestelmästä peräisin olevien hajuyhdisteiden päästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
I Voidaan soveltaa suljettuihin vesijärjestelmiin liittyviin hajuihin
a	Paperitehtaiden prosessit, veden ja muiden aineiden varastosäiliöt, putket ja altaat suunnitellaan siten, että pitkäaikaista seisottamista, katvealueita tai heikosti sekoittuvia alueita vesikierrossa ja siihen liittyvissä yksiköissä vältetään, jotta estetään hallitsematon sakkaantuminen sekä orgaanisen ja biologisen aineksen mätäneminen ja hajoaminen.
b	Hajunmuodostusta ja hajottajabakteerien kasvua torjutaan käyttämällä biosideja tai hajottavia tai hapettavia aineita (esimerkiksi katalyyttista desinfiointia vetyperoksidilla).
c	Otetaan käyttöön sisäisiä vedenpuhdistusprosesseja (ns. munuaisia), joilla vähennetään orgaanisen aineksen pitoisuuksia kiertovesijärjestelmässä ja sitä kautta mahdollisia hajuhaittoja.
II Voidaan soveltaa jäteveden ja lietteen käsittelyyn liittyviin hajuihin, kun tarkoituksena on välttää olosuhteita, joissa jätevesi tai liete muuttuu anaerobiseksi
a	Otetaan käyttöön hallitulla tuuletuksella varustettuja suljettuja viemärijärjestelmiä sekä käytetään eräissä tapauksissa kemikaaleja estämään rikkivedyn muodostumista viemärijärjestelmissä ja hapettamaan syntynyttä rikkivetyä.
b	Vältetään tasausaltaiden liiallista ilmastamista, mutta huolehditaan riittävästä sekoittumisesta.
c	Varmistetaan ilmastusaltaiden riittävä ilmastuskapasiteetti ja sekoittumisominaisuudet; tarkistetaan ilmastusjärjestelmä säännöllisin väliajoin.
d	Huolehditaan, että jälkiselkeytyksen lietteen keräily sekä palautuslietteen pumppaus toimivat asianmukaisesti
e	Rajoitetaan lietteen seisottamisaikaa lietevarastoissa poistamalla lietettä jatkuvasti vedenpoistoyksiköihin.
f	Vältetään jäteveden varastointia varoaltaassa pidempään kuin tarpeellista; pidetään varoallas tyhjänä.
g	Lietekuivuria käytettäessä käsitellään lämpökuivureiden poistokaasut pesemällä ja/tai biosuodattamalla (esimerkiksi kompostisuodattimien avulla).
h	Käytetään käsittelemättömälle jätevedelle ilmajäähdytystornien sijasta mieluummin levylämmönvaihtimia.

1.1.6 Keskeisten prosessimuuttujien sekä veteen ja ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu

BAT 8.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla keskeisiä prosessimuuttujia seuraavan taulukon mukaisesti.

I Ilmaan johdettavien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta
Muuttuja	Tarkkailun tiheys
Paine, lämpötila, happi, häkä ja vesihöyrypitoisuus polttoprosessien savukaasuissa	Jatkuvatoiminen
II Veteen johdettavien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta
Muuttuja	Tarkkailun tiheys
Veden virtaama, lämpötila ja pH	Jatkuvatoiminen
Biomassan fosfori- ja typpipitoisuus, lietteen tilavuusindeksi, jätevesien ylimääräinen ammoniumtyppi ja ortofosfaatti sekä biomassan mikroskopiatutkimukset	Jaksottainen
Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun tilavuusvirta ja CH4-pitoisuus	Jatkuvatoiminen
Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun H2S- ja CO2-pitoisuus	Jaksottainen

BAT 9.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu ja mittaaminen seuraavassa kuvatulla tavalla säännöllisin väliajoin, kuten taulukossa viitattu ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.

	Muuttuja	Tarkkailun tiheys	Päästölähde	Tarkkailu liittyen
a	NOx ja SO2	Jatkuvatoiminen	Soodakattila	BAT 21 BAT 22 BAT 36 BAT 37
		Jaksottainen tai jatkuvatoiminen	Meesauuni	BAT 24 BAT 26
		Jaksottainen tai jatkuvatoiminen	Hajukaasujen polttoon tarkoitettu hajukaasukattila	BAT 28 BAT 29
b	Hiukkaset	Jaksottainen tai jatkuvatoiminen	Soodakattila (sulfaatti) ja meesauuni	BAT 23 BAT 27
b	Hiukkaset	Jaksottainen	Soodakattila (sulfiitti)	BAT 37
c	Hajukaasut (mukaan lukien H2S)	Jatkuvatoiminen	Soodakattila	BAT 21
		Jaksottainen tai jatkuvatoiminen	Meesauuni ja hajukaasujen polttoon tarkoitettu hajukaasukattila	BAT 24 BAT 25 BAT 28
		Jaksottainen	Hajapäästöt eri lähteistä (esimerkiksi kuitulinja, säiliöt ja hakesiilot) sekä laimeat jäännöskaasut	BAT 11 BAT 20
d	NH3	Jaksottainen	SNCR-tekniikkaa käyttävä soodakattila	BAT 36

BAT 10.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa veteen johdettavien päästöjen tarkkailu seuraavassa kuvatulla tavalla jaksoittain, kuten taulukossa viitattu ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.

	Muuttuja	Tarkkailun tiheys	Tarkkailu liittyen
a	Kemiallinen hapenkulutus (COD) tai orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (2)	Päivittäin (3) (4)	BAT 19 BAT 33 BAT 40 BAT 45 BAT 50
b	BOD5 tai BOD7	Viikoittain (kerran viikossa)
c	Kiintoaine (TSS)	Päivittäin (3) (4)
d	Kokonaistyppi	Viikoittain (kerran viikossa) (3)
e	Kokonaisfosfori	Viikoittain (kerran viikossa) (3)
f	EDTA, DTPA (5)	Kuukausittain (kerran kuukaudessa)
g	AOX (EN ISO 9562:2004 -standardin mukaisesti) (6)	Kuukausittain (kerran kuukaudessa)	BAT 19: valkaistu sulfaattisellu
g	AOX (EN ISO 9562:2004 -standardin mukaisesti) (6)	Joka toinen kuukausi	BAT 33: lukuun ottamatta kloorikemikaalitonta valkaisua käyttäviä tai puolikemiallista neutraalia sulfiittimassaa valmistavia tehtaita BAT 40: lukuun ottamatta kemitermomekaanista tai kemimekaanista massaa valmistavia tehtaita BAT 45 BAT 50
h	Merkitykselliset metallit (esimerkiksi Zn, Cu, Cd, Pb, Ni)	Kerran vuodessa

BAT 11.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on seurata ja arvioida säännöllisesti pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjä merkityksellisistä päästölähteistä.

Kuvaus

Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjen arviointi voidaan toteuttaa jaksottaisilla mittauksilla sekä arvioimalla eri lähteistä (esimerkiksi kuitulinjalta, säiliöistä ja hakesiiloista) peräisin olevien hajapäästöjen määrää suorien mittausten avulla.

1.1.7 Jätehuolto

BAT 12.

Loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa käyttöön sellainen jätteen arviointi- ja hallintajärjestelmä (mukaan lukien jäteluettelot), jolla helpotetaan jätteen uudelleenkäyttöä, tai jos se ei ole mahdollista, kierrätystä, tai jos sekään ei ole mahdollista, ”muuta hyödyntämistä”, mukaan lukien seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Eri jätejakeiden erilliskeräys (mukaan lukien vaarallisten jätteiden erottelu ja luokittelu)	Katso 1.7.3 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Soveltuvien jäännösjakeiden yhdistäminen niin, että tuloksena on helpommin hyödynnettäviä seoksia		Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Prosessijäämien esikäsittely ennen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä		Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Raaka-aineiden talteenotto ja prosessin sivuvirtojen kierrätys tehtaalla		Voidaan soveltaa yleisesti.
e	Energian talteenotto runsaasti orgaanista ainesta sisältävistä jätteistä tehdasalueella tai sen ulkopuolella		Tehdasalueen ulkopuolella hyödynnettäessä sovellettavuus riippuu siitä, onko käytössä sopivaa kolmatta osapuolta.
f	Materiaalien ulkoinen hyödyntäminen		Riippuu siitä, onko käytössä sopivaa kolmatta osapuolta.
g	Jätteen esikäsittely ennen loppukäsittelyä		Voidaan soveltaa yleisesti.

1.1.8 Päästöt veteen

Lisätietoa jäteveden käsittelystä massa- ja paperitehtaissa sekä prosessikohtaisista BAT-päästötasoista on 1.2–1.6 kohdissa.

BAT 13.

Vesistöjen ravinnepäästöjen (typen ja fosforin) vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on korvata runsaasti typpeä ja fosforia sisältävät kemialliset lisäaineet vähemmän typpeä ja fosforia sisältävillä.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa, jos kemiallisten lisäaineiden typpi ei ole biosaatavassa muodossa (eli typpi ei voi toimia ravinteena biologisessa käsittelyssä) tai jos ravinnetasapaino on ylijäämäinen.

BAT 14.

Veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kaikkia seuraavassa mainittuja tekniikoita.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Primäärinen (fysikaalis-kemiallinen) käsittely	Katso 1.7.2.2 kohta
b	Sekundäärinen (biologinen) käsittely (7)	Katso 1.7.2.2 kohta

BAT 15.

Kun on tarve poistaa orgaaniset aineet, typpi tai fosfori vielä tarkemmin, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää 1.7.2.2 kohdassa kuvattua tertiääristä käsittelyä.

BAT 16.

Biologisista jätevedenpuhdistamoista veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kaikkia seuraavassa mainittuja menetelmiä.

	Tekniikka
a	Biologisen puhdistamon asianmukainen suunnittelu ja käyttö
b	Aktiivisen biomassan säännöllinen valvonta
c	Saatavilla olevien ravinteiden (typen ja fosforin) määrän säätäminen aktiivisen biomassan todellisen tarpeen mukaiseksi

1.1.9 Melupäästöt

BAT 17.

Massan- ja paperinvalmistuksesta aiheutuvien melupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

Tekniikka

Kuvaus

Sovellettavuus

Meluntorjuntaohjelma

Meluntorjuntaohjelmaan sisältyy lähteiden ja vaikutusalueiden kartoittaminen, melutasojen laskeminen ja mittaaminen melunlähteiden asettamiseksi melutason mukaiseen järjestykseen sekä kustannustehokkaimman tekniikoiden yhdistelmän selvittäminen, soveltaminen ja seuranta.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Laitteiden, yksiköiden ja rakennusten sijoittelun strateginen suunnittelu

Melutasoja voidaan alentaa kasvattamalla lähteen ja vastaanottajan välimatkaa sekä käyttämällä rakennuksia melusuojina.

Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin. Olemassa olevissa laitoksen osissa laitteiden ja tuotantoyksiköiden uudelleensijoittelua saattavat rajoittaa tilanpuute tai liialliset kustannukset.

Käyttö- ja hallintatekniikat melua aiheuttavia laitteita sisältävissä rakennuksissa

Tähän sisältyvät seuraavat:

—	laitteiden tehostetut tarkastukset ja kunnossapito ongelmatilanteiden estämiseksi

—	suljettujen tilojen ovien ja ikkunoiden sulkeminen

—	laitteiden käytön antaminen kokeneen henkilökunnan tehtäväksi

—	melua aiheuttavan toiminnan välttäminen yöaikaan

—	meluntorjunnan ottaminen huomioon kunnossapitotöissä

Voidaan soveltaa yleisesti.

Melua aiheuttavien laitteiden ja yksiköiden eristäminen

Kovaäänisten laitteiden, kuten puunkäsittelykaluston, hydraulisten yksiköiden ja kompressorien eristäminen erillisten rakenteiden avulla, kuten rakennuksilla tai äänieristetyillä kaapeilla, joissa sisä- ja ulkovuoraus on melua vaimentavaa materiaalia.

Vähän melua aiheuttavien laitteiden sekä äänenvaimentimien käyttö laitteissa ja kanavissa.

Tärinänvaimennus

Koneiden tärinänvaimennus sekä melulähteiden ja mahdollisesti resonoivien komponenttien rakenteellinen erottaminen toisistaan.

Rakennusten äänieristäminen

Tähän kuuluu esimerkiksi seuraavien käyttö:

—	ääntä vaimentavat materiaalit seinissä ja katoissa

—	ääntä eristävät ovet

—	kaksinkertaiset ikkunat

Melunvaimennus

Melun leviämistä voidaan vähentää lisäämällä esteitä aiheuttajien ja vastaanottajien väliin. Hyviä esteitä ovat esimerkiksi meluvallit, penkereet ja rakennukset. Sopivia melunvaimennustekniikoita ovat esimerkiksi vaimentimien asentaminen melua aiheuttaviin laitteisiin, kuten höyrynpoistokanaviin ja kuivureiden ilmanpoistoaukkoihin.

Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin. Olemassa olevissa laitoksen osissa esteiden hyödyntämistä saattaa rajoittaa tilanpuute.

Suurempien puutavarankäsittelykoneiden käyttäminen, jolloin nosto- ja kuljetusajat lyhenevät ja puutavarapinoon tai syöttöpöydälle putoavista puista aiheutuva melu vähenee.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Tehokkaammat työskentelytavat, esimerkiksi puiden pudottaminen matalammalta korkeudelta puutavarapinoon tai syöttöpöydälle; välitön palaute melutasosta työntekijöille.

1.1.10 Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen

BAT 18.

Laitoksen osan toiminnan lopettamisen yhteydessä syntyvien saastumisriskien ehkäisemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja yleisiä tekniikoita.

	Tekniikka
a	Maanalaisten säiliöiden ja putkistojen välttäminen suunnitteluvaiheessa tai niiden sijainnin hyvä tiedostaminen ja dokumentointi.
b	Laaditaan ohjeet prosessilaitteiden, astioiden ja putkistojen tyhjennystä varten.
c	Sulkeminen on tehtävä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen esimerkiksi siivoamalla laitosalue huolellisesti ja kunnostamalla se. Maaperän luonnollinen toiminta olisi mahdollisuuksien mukaan turvattava.
d	Käytetään seurantaohjelmaa, varsinkin pohjavettä koskien, jonka avulla voidaan havaita mahdolliset tulevat vaikutukset laitosalueella tai sen läheisyydessä.
e	Laaditaan ja ylläpidetään laitosalueen sulkemista tai lopettamista koskeva riskianalyysiin perustuva ohjelma, johon sisältyy sulkemistyön läpinäkyvä järjestäminen, ottaen huomioon asiaan kuuluvat paikalliset erityisolosuhteet.

1.2 SULFAATTISELLUN VALMISTUSPROSESSIN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

Integroiduissa sulfaattisellu- ja paperitehtaissa sovelletaan tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi 1.6 kohdan paperinvalmistusta koskevia prosessikohtaisia BAT-päätelmiä.

1.2.1 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 19.

Koko tehtaasta veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kloorikemikaalitonta valkaisua (TCF) tai uudenaikaista valkaisua ilman alkuaineklooria (ECF) (katso 1.7.2.1 kohdan kuvaus) sekä lisäksi BAT 13, BAT 14, BAT 15 ja BAT 16 kohdissa sekä seuraavassa mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Modifioitu keitto ennen valkaisua	Katso 1.7.2.1 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Happidelignifiointi ennen valkaisua
c	Suljettu ruskean massan lajittelu ja tehokas ruskean massan pesu
d	Osittainen prosessiveden kierrätys valkaisimossa		Veden kierrätystä saattaa rajoittaa valkaisun aikana tapahtuva karstan muodostuminen.
e	Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen sekä sopiva talteenottojärjestelmä		Voidaan soveltaa yleisesti.
f	Tuotantohuipputilanteisiinkin riittävä kapasiteetti mustalipeän haihduttamisessa ja soodakattilassa		Voidaan soveltaa yleisesti.
g	Likaislauhteiden erottaminen ja lauhteiden uudelleenkäyttö prosessissa		Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 1 ja taulukko 2. Näitä parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia päästötasoja ei voida soveltaa sulfaattimenetelmää käyttäviin liukosellutehtaisiin.

Sulfaattisellutehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 1

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat valkaistua sulfaattisellua valmistavan tehtaan suorat jätevesipäästöt veteen

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/ADt (8)
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	7–20
Kiintoaine (TSS)	0,3–1,5
Kokonaistyppi	0,05–0,25 (9)
Kokonaisfosfori	0,01–0,03 (9) Eukalyptuspuu: 0,02–0,11 kg/ADt (10)
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX) (11) (12)	0–0,2

Taulukko 2

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat valkaisematonta sulfaattisellua valmistavan tehtaan suorat jätevesipäästöt veteen

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/ADt (13)
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	2,5–8
Kiintoaine (TSS)	0,3–1,0
Kokonaistyppi	0,1–0,2 (14)
Kokonaisfosfori	0,01–0,02 (14)

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

1.2.2 Päästöt ilmaan

1.2.2.1 Väkevien ja laimeiden hajukaasupäästöjen vähentäminen

BAT 20.

Väkevistä ja laimeista hajukaasuista aiheutuvien hajupäästöjen ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaispäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ehkäistä hajapäästöt ottamalla talteen kaikki prosessipohjaiset rikkipitoiset poistokaasut, mukaan lukien rikkipitoiset päästökaasut, hyödyntämällä kaikkia seuraavassa mainittuja tekniikoita.

Tekniikka

Kuvaus

Seuraavilla ominaisuuksilla varustetut väkevien ja laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmät:

—	kapasiteetiltaan riittävät katteet, imukuvut, putkistot ja poistojärjestelmä;

—	jatkuvatoiminen vuodonilmaisujärjestelmä;

—	turvatoimet ja -laitteet.

Lauhtumattomien väkevien ja laimeiden hajukaasujen polttaminen

Polttamisessa voidaan käyttää seuraavia:

—	soodakattila

—	meesauuni (15)

—	TRS:n polttoon tarkoitettu hajukaasukattila, jossa on märkäpesuri SOx-yhdisteiden poistamista varten; tai

—	voimakattila (16)

Väkevien hajukaasujen polton on toimittava jatkuvasti, mitä varten asennetaan varajärjestelmät. Meesauunit voivat toimia varajärjestelmänä soodakattiloille. Muita mahdollisia varalaitteita ovat soihdut ja tulitorvi-tuliputkikattila.

Pidetään kirjaa polttojärjestelmän käyttökeskeytyksistä sekä näistä aiheutuvista päästöistä (17)

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin sekä olemassa olevien laitoksen osien perusparannuksiin. Tarvittavien laitteiden asentaminen olemassa oleviin laitoksen osiin saattaa olla hankalaa pohjapiirroksen ja käytettävissä olevan tilan asettamien rajoitusten vuoksi. Polton sovellettavuus saattaa olla turvallisuussyistä rajoitettua, missä tapauksessa voidaan käyttää märkäpesureita.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) päästötaso laimeissa jäännöskaasuissa on 0,05–0,2 kg S/ADt.

1.2.2.2 Soodakattilan päästöjen vähentäminen

SO2- ja TRS-päästöt

BAT 21.

Soodakattilasta peräisin olevien SO2- ja TRS-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen	Mustalipeää voidaan väkevöittää haihduttamalla ennen polttamista
b	Optimoidut poltto-olosuhteet	Poltto-olosuhteita voidaan parantaa esimerkiksi ilman ja polttoaineen huolellisella sekoittamisella tai uunin kuormituksen säätelemisellä.
c	Märkäpesuri	Katso 1.7.1.3 kohta

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 3.

Taulukko 3

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan SO2- ja TRS-päästötasot

Muuttuja		Vuorokausikeskiarvo (18) (19) mg/Nm3 (6 % O2)	Vuosikeskiarvo (18) mg/Nm3 (6 % O2)	Vuosikeskiarvo (18) kg S/ADt
SO2	DS < 75 %	10–70	5–50	—
SO2	DS 75–83 % (20)	10–50	5–25	—
Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS)		1–10 (21)	1–5	—
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S)	DS < 75 %	—	—	0,03–0,17
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S)	DS 75–83 % (20)	—	—	0,03–0,13

NOx-päästöt

BAT 22.

Soodakattilan NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää optimoitua polttojärjestelmää, jossa on kaikki seuraavassa mainitut ominaisuudet.

	Tekniikka
a	Tietokoneohjattu palamisen sääteleminen
b	Polttoaineen ja ilman hyvä sekoitus
c	Vaiheistettu ilmansyöttöjärjestelmä, jossa käytetään esimerkiksi erilaisia ilmarekistereitä ja ilmantuloaukkoja

Sovellettavuus

C-kohdan tekniikkaa voidaan soveltaa uusiin soodakattiloihin sekä soodakattiloiden perusparannuksiin, sillä tekniikka edellyttää huomattavia muutoksia ilmansyöttöjärjestelmään ja kattilan rakenteeseen.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 4.

Taulukko 4

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan NOx-päästötasot

Muuttuja		Vuosikeskiarvo (22) mg/Nm3 (6 % O2)	Vuosikeskiarvo (22) kg NOx/ADt
NOx	Havupuu	120–200 (23)	DS < 75 %: 0,8–1,4 DS 75–83 % (24): 1,0–1,6
NOx	Lehtipuu	120–200 (23)	DS < 75 %: 0,8–1,4 DS 75–83 % (24): 1,0–1,7

Hiukkaspäästöt

BAT 23.

Soodakattilan hiukkaspäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää sähkösuodatinta (ESP) tai sähkösuodattimen ja märkäpesurin yhdistelmää.

Kuvaus

Katso kohta 1.7.1.1.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 5.

Taulukko 5

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan hiukkaspäästötasot

Muuttuja

Hiukkasten puhdistusjärjestelmä

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (6 % O2)

Vuosikeskiarvo

kg hiukkasia/ADt

Hiukkaset

Uusi tai perusparannettu laitos

10–25

0,02–0,20

Olemassa olevat

10–40 (25)

0,02–0,3 (25)

1.2.2.3 Meesauunin päästöjen vähentäminen

SO2-päästöt

BAT 24.

Meesauunista peräisin olevien SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Polttoaineen valinta/vähärikkinen polttoaine	Katso 1.7.1.3 kohta
b	Rikkipitoisten väkevien hajukaasujen polttamista meesauunissa rajoitetaan
c	Syötettävän meesan Na2S-pitoisuuden sääteleminen
d	Alkalipesuri

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 6.

Taulukko 6

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset meesauunin SO2- ja rikkipäästötasot

Muuttuja (26)	Vuosikeskiarvo mg SO2/Nm3 (6 % O2)	Vuosikeskiarvo kg S/ADt
SO2, kun väkeviä kaasuja ei polteta meesauunissa	5–70	—
SO2, kun väkeviä kaasuja poltetaan meesauunissa	55–120	—
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S), kun väkeviä kaasuja ei polteta meesauunissa	—	0,005–0,07
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S), kun väkeviä kaasuja poltetaan meesauunissa	—	0,055–0,12

TRS-päästöt

BAT 25.

Meesauunista peräisin olevien TRS-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Hapen ylimäärän sääteleminen	Katso 1.7.1.3 kohta
b	Syötettävän meesan Na2S-pitoisuuden sääteleminen	Katso 1.7.1.3 kohta
c	Sähkösuodattimen ja alkalipesurin yhdistelmä	Katso 1.7.1.1 kohta

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 7.

Taulukko 7

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset meesauunin TRS-päästötasot

Muuttuja

Vuosikeskiarvo

mg S/Nm3 (6 % O2)

Hajukaasut (TRS)

< 1–10 (27)

NOx-päästöt

BAT 26.

Meesauunista peräisin olevien NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Optimoitu palaminen ja palamisen hallinta	Katso 1.7.1.2 kohta
b	Polttoaineen ja ilman huolellinen sekoittaminen
c	Low-NOx-polttimet (typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet)
d	Polttoaineen valinta/vähän typpeä sisältävä polttoaine

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 8.

Taulukko 8

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset meesauunin NOx-päästötasot

Muuttuja

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (6 % O2)

Vuosikeskiarvo

kg NOx/ADt

NOx

Nestemäiset polttoaineet

100–200 (28)

0,1–0,2 (28)

Kaasumaiset polttoaineet

100–350 (29)

0,1–0,3 (29)

Hiukkaspäästöt

BAT 27.

Meesauunin hiukkaspäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää sähkösuodatinta (ESP) tai sähkösuodattimen ja märkäpesurin yhdistelmää.

Kuvaus

Katso kohta 1.7.1.1.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 9.

Taulukko 9

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset meesauunin hiukkaspäästötasot

Muuttuja

Hiukkasten puhdistusjärjestelmä

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (6 % O2)

Vuosikeskiarvo

kg hiukkasia/ADt

Hiukkaset

Uudet tai perusparannetut laitokset

10–25

0,005–0,02

Olemassa olevat

10–30 (30)

0,005–0,03 (30)

1.2.2.4 Väkevien hajukaasujen polttimesta (erillinen hajukaasukattila) peräisin olevien päästöjen vähentäminen

BAT 28.

Väkevien hajukaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa peräisin olevien SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää alkali-SO2-pesuria.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 10.

Taulukko 10

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset SO2- ja TRS-päästöt, jotka ovat peräisin väkevien kaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa

Muuttuja	Vuosikeskiarvo mg/Nm3 (9 % O2)	Vuosikeskiarvo kg S/ADt
SO2	20–120	—
TRS	1–5
Kaasumainen rikki (TRS-S + SO2-S)	—	0,002–0,05 (31)

BAT 29.

Väkevien hajukaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa peräisin olevien NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Polttimen/polton optimointi	Katso kohta 1.7.1.2	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Vaiheistettu poltto	Katso kohta 1.7.1.2	Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin sekä perusparannuksiin. Voidaan soveltaa olemassa oleviin tehtaisiin vain, jos laitteiden asentamiselle on tilaa.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 11.

Taulukko 11

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset NOx-päästöt, jotka ovat peräisin väkevien kaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa

Muuttuja

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (9 % O2)

Vuosikeskiarvo

kg NOx/ADt

NOx

50–400 (32)

0,01–0,1 (32)

1.2.3 Jätteiden tuottaminen

BAT 30.

Jätteiden syntymisen estämiseksi ja hävitettävän kiinteän jätteen määrän minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kierrättää mustalipeäsoodakattilan sähkösuodattimesta peräisin oleva pöly takaisin prosessiin.

Sovellettavuus

Pölyn uudelleenkierrättämistä saattavat rajoittaa pölyssä olevat prosessiin kuulumattomat ainekset.

1.2.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 31.

Lämpöenergian (höyryn) kulutuksen vähentämiseksi, käytettävistä energialähteistä saatavan hyödyn maksimoimiseksi ja sähkönkulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
a	Kuoren kuiva-ainepitoisuuden lisääminen tehokkaiden puristimien tai kuivaamisen avulla
b	Korkeahyötysuhteisten höyrykattiloiden käyttö ja esimerkiksi matalat savukaasujen lämpötilat
c	Tehokkaat sekundäärilämpöjärjestelmät
d	Vesijärjestelmien sulkeminen myös valkaisimossa
e	Korkea massan sakeus (keski- tai korkeasakeustekniikka)
f	Korkeahyötysuhteinen haihduttamo
g	Liuotussäiliöistä peräisin olevan lämmön talteenotto esimerkiksi poistokaasupesureilla
h	Jätevedestä ja muista hukkalämmönlähteistä tulevien matalan lämpötilan virtojen talteenotto ja hyödyntäminen rakennusten, kattilan syöttöveden ja prosessiveden lämmittämisessä
i	Sekundäärilämmön ja -lauhteen sopiva hyödyntäminen
j	Prosessien seuranta ja ohjaaminen kehittyneiden valvontajärjestelmien avulla
k	Integroidun lämmönvaihdinverkoston optimointi
l	Lämmön talteenotto soodakattilasta peräisin olevasta savukaasusta sähkösuodattimen ja puhaltimen välillä
m	Mahdollisimman korkean sakeuden varmistaminen massan lajittelussa ja puhdistuksessa
n	Erilaisten suurten moottorien kierrosnopeuden ohjaaminen
o	Tehokkaiden tyhjiöpumppujen käyttö
p	Putkistojen, pumppujen ja puhaltimien oikea mitoitus
q	Optimoidut säiliöiden pinnankorkeudet

BAT 32.

Energiantuotannon tehostamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
a	Mustalipeän korkea kuiva-ainepitoisuus (tehostaa kattiloiden toimintaa lisäten höyryntuotantoa ja sitä kautta sähköntuotantoa)
b	Soodakattilan korkea paine ja lämpötila; uusissa soodakattiloissa paine voi olla ainakin 100 baaria ja lämpötila 510 °C
c	Vastapaineturbiinin poistohöyryn paine niin matala kuin teknisesti mahdollista
d	Lauhdutusturbiinin käyttö energian tuottamiseksi ylimääräisestä höyrystä
e	Turbiinien korkea hyötysuhde
f	Syöttöveden esilämmitys niin, että lämpötila lähestyy kiehumispistettä
g	Polttoilman ja kattiloihin syötettävän polttoaineen esilämmittäminen

1.3 SULFIITTISELLUN VALMISTUSPROSESSIN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

Integroiduissa sulfiittisellu- ja paperitehtaissa sovelletaan tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi 1.6 kohdan paperinvalmistusta koskevia prosessikohtaisia BAT-päätelmiä.

1.3.1 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 33.

Koko tehtaasta veteen johdettavien päästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää BAT 13, BAT 14, BAT 15 ja BAT 16 kohdissa sekä seuraavassa mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Jatkettu modifioitu keitto ennen valkaisua.	Katso 1.7.2.1 kohta	Sovellettavuutta voivat rajoittaa massan laatua koskevat vaatimukset (kun edellytetään suurta lujuutta).
b	Ligniininpoisto hapen avulla ennen valkaisua.
c	Suljettu ruskean massan lajittelu ja tehokas ruskean massan pesu.		Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Kuumaemäsuuttovaiheessa tuotettavien nestemäisten päästöjen haihdutus ja konsentraattien polttaminen soodakattilassa.		Rajallinen sovellettavuus liukosellutehtaissa, kun jätevesien monivaiheinen biologinen puhdistus on kokonaisuudessaan ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
e	TCF-valkaisu		Rajallinen sovellettavuus erittäin vaaleaa massaa tuottavissa markkinapaperi/massatehtaissa sekä kemiallisissa sovelluskohteissa käytettävää erikoismassaa tuottavissa tehtaissa.
f	Suljettu valkaisukierto		Voidaan soveltaa vain laitoksen osiin, jotka käyttävät samaa emästä keitossa sekä pH:n muuttamisessa valkaisuprosessissa.
g	MgO-pohjainen esivalkaisu ja pesunesteiden uudelleenkierrättäminen esivalkaisusta ruskean massan pesuun.		Sovellettavuutta voivat rajoittaa esimerkiksi tuotteiden laatu (esimerkiksi vierasaineettomuus, puhtaus ja vaaleus), kappaluku keiton jälkeen, laitoksen hydraulinen kapasiteetti ja säiliöiden, haihduttimien ja soodakattiloiden tilavuus sekä mahdollisuus puhdistaa pesulaitteet.
h	Laihalipeän pH:n muuttaminen ennen haihduttamoa tai sen sisällä.		Voidaan soveltaa yleisesti magnesiumpohjaista prosessia käyttäviin laitoksen osiin. Soodakattilassa ja tuhkakierrossa tarvitaan vapaata kapasiteettia.
i	Haihduttamon lauhteen anaerobinen käsittely.		Voidaan soveltaa yleisesti.
j	Haihduttamon lauhteen SO2:n erottaminen ja uudelleenkäyttö.		Voidaan soveltaa, jos anaerobisen jäteveden puhdistamisen suojaaminen on välttämätöntä.
k	Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen myös yhdessä kemikaalien ja energian talteenottojärjestelmän kanssa.		Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 12 ja taulukko 13. Näitä parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia päästötasoja ei voida soveltaa liukosellutehtaisiin eikä kemiallisissa sovelluskohteissa käytettävää erikoismassaa tuottaviin tehtaisiin.

Sulfiittisellutehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 12

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset tasot veteen johdettaville suorille jätevesipäästöille, jotka ovat peräisin valkaistua paperilaatuista sulfiitti- ja magnefiittisellua tuottavasta massatehtaasta

Muuttuja	Valkaistu paperilaatuinen sulfiittisellu (33)	Paperilaatuinen magnefiittisellu
	Vuosikeskiarvo kg/ADt (34)	Vuosikeskiarvo kg/ADt
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	10–30 (35)	20–35
Kiintoaine (TSS)	0,4–1,5	0,5–2,0
Kokonaistyppi	0,15–0,3	0,1–0,25
Kokonaisfosfori	0,01–0,05 (35)	0,01–0,07
	Vuosikeskiarvo mg/l
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	0,5–1,5 (36) (37)

Taulukko 13

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat puolikemiallista neutraalia sulfiittisellua (NSSC) valmistavan sulfiittisellutehtaan suorat jätevesipäästöt vesistöihin

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/ADt (38)
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	3,2–11
Kiintoaine (TSS)	0,5–1,3
Kokonaistyppi	0,1–0,2 (39)
Kokonaisfosfori	0,01–0,02

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

1.3.2 Päästöt ilmaan

BAT 34.

SO2-päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä kaikki erittäin väkevöityneet SO2-kaasuvirrat happamien liuosten tuotannosta, keittokattiloista, säteispesureista ja puskurisäiliöistä sekä ottaa talteen rikkiyhdisteet.

BAT 35.

Pesusta, lajittelusta ja haihduttamolta peräisin olevien hajupäästöjen ja rikkipitoisten hajapäästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä nämä laimeat kaasut ja hyödyntää jotain seuraavassa mainituista tekniikoista.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Polttaminen soodakattilassa	Katso 1.7.1.3 kohta	Ei voida soveltaa kalsiumpohjaista keittoa käyttäviin sulfiittisellutehtaisiin, sillä näissä tehtaissa ei käytetä soodakattilaa.
b	Märkäpesuri	Katso 1.7.1.3 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti

BAT 36.

Soodakattilan NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää optimoitua polttojärjestelmää, mukaan lukien seuraavassa mainitut tekniikat yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Soodakattilan toiminnan optimointi poltto-olosuhteita säätelemällä	Katso 1.7.1.2 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Jäteliemen vaiheistettu ruiskutus		Voidaan soveltaa uusiin suurikokoisiin soodakattiloihin sekä suurikokoisten soodakattiloiden perusparannuksiin
c	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)		Olemassa olevien soodakattiloiden jälkiasennusta saattavat rajoittaa skaalausongelmat sekä tästä johtuvat lisääntyneet puhdistusta ja huoltoa koskevat vaatimukset. Ammoniumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin soveltamisesta ei ilmoitettu, mutta jätekaasun erityisolosuhteista johtuen selektiivisellä ei-katalyyttisellä pelkistyksellä ei uskota olevan vaikutusta. Ei voida soveltaa natriumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin räjähdysvaaran vuoksi.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 14.

Taulukko 14

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan NOx- ja NH3-päästötasot

Muuttuja

Vuorokausikeskiarvo

mg/Nm3 (5 % O2)

Vuosikeskiarvo

mg/Nm3 (5 % O2)

NOx

100–350 (40)

100–270 (40)

NH3 (SNCR-tekniikan ammoniakkipäästöt)

< 5

BAT 37.

Soodakattilan hiukkas- ja SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää jotain seuraavassa mainituista tekniikoista sekä pitää pesureiden happolisäys mahdollisimman vähäisenä niiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Sähkösuodatin tai multisyklonit, joissa on monivaiheiset venturipesurit	Katso kohta 1.7.1.3
b	Sähkösuodatin tai multisyklonit, joissa on monivaiheiset kaksoissyöttöpesurit	Katso kohta 1.7.1.3

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 15.

Taulukko 15

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan hiukkas- ja SO2-päästötasot

Muuttuja	Keskiarvo otantajakson aikana mg/Nm3 (5 % O2)
Hiukkaset	5–20 (41) (42)
	Vuorokausikeskiarvo mg/Nm3 (5 % O2)	Vuosikeskiarvo mg/Nm3 (5 % O2)
SO2	100–300 (43) (44) (45)	50–250 (43) (44)

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen ympäristönsuojelun taso happokäytön kestossa on pesureille noin 240 tuntia vuodessa ja viimeiselle monosulfiittipesurille alle 24 tuntia kuukaudessa.

1.3.3 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 38.

	Tekniikka
a	Kuoren kuiva-ainepitoisuuden lisääminen tehokkaiden puristimien tai kuivaamisen avulla
b	Korkeahyötysuhteisten höyrykattiloiden käyttö ja esimerkiksi matalat poistokaasujen lämpötilat
c	Toimiva toissijainen lämmitysjärjestelmä
d	Vesijärjestelmien sulkeminen myös valkaisimossa
e	Suuri massapitoisuus (keski- tai korkeasakeustekniikka)
f	Jätevedestä ja muista hukkalämmönlähteistä tulevien matalan lämpötilan virtojen talteenotto ja hyödyntäminen rakennusten, kattilan syöttöveden ja prosessiveden lämmittämisessä
g	Sekundäärilämmön ja -lauhteen sopiva hyödyntäminen
h	Prosessien seuranta ja ohjaaminen kehittyneiden valvontajärjestelmien avulla
i	Integroidun lämmönvaihdinverkoston optimointi
j	Lajiteltavan ja puhdistettavan massan sakeudesta huolehtiminen
k	Optimoidut säiliötasot

BAT 39.

Energiantuotannon tehostamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka
a	Korkea paine ja lämpötila soodakattilassa
b	Vastapaineturbiinin poistohöyryn paine niin matala kuin teknisesti mahdollista
c	Lauhdutusturbiinin käyttö energian tuottamiseksi ylimääräisestä höyrystä
d	Turbiinien korkea hyötysuhde
e	Syöttöveden esilämmitys lähelle kiehumispistettä
f	Polttoilman ja kattiloihin syötettävän polttoaineen esilämmittäminen

1.4 MEKAANISEN MASSAN JA KEMIMEKAANISEN MASSAN VALMISTUSTA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tässä kohdassa esitetyt BAT-päätelmät koskevat kaikkia mekaanista massaa, paperia ja kartonkia valmistavia integroituja tehtaita sekä mekaanista massaa valmistavia, kemitermomekaanista massaa valmistavia ja kemimekaanista massaa valmistavia tehtaita. Kohtia BAT 49, BAT 51, BAT 52c ja BAT 53 voidaan soveltaa myös paperinvalmistukseen mekaanista massaa, paperia ja kartonkia valmistavissa integroiduissa tehtaissa tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi.

1.4.1 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 40.

Puhtaan veden käytön, jätevesivirtaaman ja kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kohdissa BAT 13, BAT 14, BAT 15 ja BAT 16 sekä seuraavassa mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Prosessiveden kierto vastavirtaan ja vesijärjestelmien erottaminen	Katso 1.7.2.1 kohta	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Korkeasakeusvalkaisu
c	Pesuvaihe ennen mekaanisen havupuumassan jauhatusta hakkeen esikäsittelyä käyttämällä
d	Peroksidivalkaisussa alkalina käytettävän NaOH:n korvaaminen Ca(OH)2:lla tai Mg(OH)2:lla		Soveltuvuus korkeammissa vaaleusasteissa saattaa olla rajallinen.
e	Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminen (paperinvalmistuksessa)		Voidaan soveltaa yleisesti.
f	Säiliöiden ja altaiden laadukas suunnittelu ja rakentaminen (paperinvalmistuksessa)		Voidaan soveltaa yleisesti.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 16. Näitä BATpäästötasoja sovelletaan myös mekaanista massaa valmistaviin tehtaisiin. Mekaanista, kemimekaanista ja kemitermomekaanista massaa valmistavien integroitujen tehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 16

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset tasot veteen johdettaville suorille jätevesipäästöille, jotka ovat peräisin paperin ja kartongin integroidusta tuotannosta tehdasalueella valmistetuista mekaanisista massoista

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,9–4,5 (46)
Kiintoaine (TSS)	0,06–0,45
Kokonaistyppi	0,03–0,1 (47)
Kokonaisfosfori	0,001–0,01

Taulukko 17

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat kemimekaanista tai kemitermomekaanista massaa valmistavan tehtaan suorat jätevesipäästöt vesistöihin

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/ADt
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	12–20
Kiintoaine (TSS)	0,5–0,9
Kokonaistyppi	0,15–0,18 (48)
Kokonaisfosfori	0,001–0,01

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

1.4.2 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 41.

Lämpö- ja sähköenergian kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Energiatehokkaiden jauhimien käyttö	Voidaan soveltaa prosessilaitteita vaihdettaessa, uudistettaessa tai parannettaessa
b	Sekundäärilämmön laajamittainen talteenotto kuumahierteen ja kemitermomekaanisen massan jauhimilta sekä talteenotetun höyryn uudelleenkäyttö paperin tai massan kuivauksessa	Voidaan soveltaa yleisesti
c	Kuituhävikin minimointi tehokkaiden rejektinkäsittelyjärjestelmien (sekundäärijauhimien) avulla
d	Energiaa säästävien laitteiden asentaminen, mukaan lukien automaattinen prosessinohjaus manuaalisten järjestelmien sijasta
e	Tuoreveden käytön vähentäminen sisäisten prosessiveden puhdistus- ja kiertojärjestelmien avulla
f	Suora höyryn käytön vähentäminen huolellisella prosessien integroimisella esimerkiksi pinch-analyysin avulla

1.5 UUSIOMASSAN VALMISTUSTA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tämän kohdan BAT-päätelmät koskevat kaikkia uusiokuitua käyttäviä integroituja tehtaita sekä uusiokuitua käyttäviä massatehtaita. Kohtia BAT 49, BAT 51, BAT 52c ja BAT 53 voidaan soveltaa myös paperinvalmistukseen uusiokuitumassaa, -paperia ja -kartonkia valmistavissa integroiduissa tehtaissa tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi.

1.5.1 Materiaalien hallinta

BAT 42.

Maaperän ja pohjaveden likaantumisen estämiseksi tai sen riskin vähentämiseksi sekä keräyspaperin tuulen mukana kulkeutumisen ja paperista varastointialueelle johdettavien pölyn hajapäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Keräyspaperin varastointialueen päällystäminen kovalla pinnoitteella	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Keräyspaperin varastointialueelta valuvan likaantuneen veden talteenotto ja puhdistaminen jätevesien käsittelylaitoksessa (likaantumaton sadevesi esimerkiksi katoilta voidaan johtaa erikseen).	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa valumaveden pilaantumisen aste (pienet pitoisuudet) ja/tai jäteveden käsittelylaitosten koko (suuret vesimäärät)
c	Keräyspaperin varastointialueen ympäröinti tuulen mukana kulkeutumista estävillä aidoilla	Voidaan soveltaa yleisesti
d	Varastointialueen säännöllinen puhdistaminen ja sinne johtavien maanteiden lakaisu sekä viemärikaivojen tyhjentäminen pölyn hajapäästöjen vähentämiseksi. Tämä vähentää tuulen kuljettamaan paperiroskan ja kuitujen määrää sekä paperin jauhautumista laitosalueen ajoneuvojen pyörissä, mikä saattaa lisätä pölypäästöjen määrää etenkin kuivana aikana	Voidaan soveltaa yleisesti
e	Paalien tai irtopaperin varastointi katettuna raaka-aineen suojaamiseksi säältä (esimerkiksi kosteudelta ja mikrobiologiselta hajoamiselta)	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa alueen koko

1.5.2 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 43.

Puhtaan veden käytön, jätevesivirtaaman ja kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Vesijärjestelmien erottaminen	Katso kohta 1.7.2.1
b	Prosessiveden kierto vastavirtaan ja veden uudelleenkierrätys	Katso kohta 1.7.2.1
c	Biologisella puhdistusmenetelmällä käsitellyn jäteveden osittainen kierrätys	Monissa uusiokuitua käyttävissä paperitehtaissa kierrätetään osa biologisella puhdistusmenetelmällä käsitellystä jätevedestä takaisin vesikiertoon etenkin testlaineria tai aallotuskartonkia tuottavissa tehtaissa
d	Kiertoveden selkeyttäminen	Katso kohta 1.7.2.1

BAT 44.

Uusiomassan valmistusta harjoittavien tehtaiden vesikiertojen kehittyneen erottelun ylläpitämiseksi sekä prosessiveden lisääntyneestä kierrättämisestä mahdollisesti aiheutuvien kielteisten vaikutusten välttämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja tekniikoita yksin tai yhdistelminä.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Prosessiveden laadun seuranta ja jatkuva valvonta	Katso kohta 1.7.2.1
b	Biofilmien poistaminen ja niiden muodostumisen estäminen biosidipäästöt mahdollisimman vähäisinä pitävillä tavoilla
c	Kalsiumin poistaminen prosessivedestä kontrolloidulla kalsiumkarbonaatin saostuksella

Sovellettavuus

Tekniikoita a–c voidaan soveltaa uusiokuitua käyttäviin paperitehtaisiin, joissa vesikiertojen erottelu on kehittyneellä tasolla.

BAT 45.

Koko tehtaasta veteen johdettavan jätevesikuorman estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kohdissa BAT 13, BAT 14, BAT 15, BAT 16, BAT 43 ja BAT 44 mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

Uusiokuitua käyttävissä integroiduissa paperitehtaissa BAT-päästötasot sisältävät paperinvalmistuksen päästöt, sillä paperikoneen kiertovesijärjestelmät ovat läheisessä yhteydessä massan käsittelyssä käytettäviin järjestelmiin.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 18 ja taulukko 19.

Taulukossa 18 esitetyt parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (taulukko 18) koskevat myös uusiokuitua käyttäviä massatehtaita, joissa ei käytetä siistausta, ja taulukossa 19 esitetyt parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (taulukko 19) koskevat myös uusiokuitua käyttäviä massatehtaita, joissa käytetään siistausta.

Uusiokuitua käyttävien tehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 18

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset tasot veteen johdettaville suorille jätevesipäästöille, jotka ovat peräisin tehdasalueella tuotetusta siistaamattomasta uusiomassasta valmistettavan paperin ja kartongin integroidusta tuotannosta

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,4 (49)–1,4
Kiintoaine (TSS)	0,02–0,2 (50)
Kokonaistyppi	0,008–0,09
Kokonaisfosfori	0,001–0,005 (51)
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	0,05 märkälujalle paperille

Taulukko 19

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset tasot veteen johdettaville suorille jätevesipäästöille, jotka ovat peräisin tehdasalueella tuotetusta siistatusta uusiomassasta valmistettavan paperin ja kartongin integroidusta tuotannosta

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,9–3,0 pehmopaperilla 0,9–4,0
Kiintoaine (TSS)	0,08–0,3 pehmopaperilla 0,1–0,4
Kokonaistyppi	0,01–0,1 pehmopaperilla 0,01–0,15
Kokonaisfosfori	0,002–0,01 pehmopaperilla 0,002–0,015
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	0,05 märkälujalle paperille

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

1.5.3 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 46.

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on vähentää sähköenergian kulutusta uusiokuitua käyttävissä paperitehtaissa hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Korkeasakeuspulpperointi, jossa kierrätettävä paperi hajotetaan erotelluiksi kuiduiksi	Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin sekä olemassa oleviin laitoksen osiin perusparannuksen yhteydessä.
b	Tehokas karkea- ja hienolajittelu roottorin muotoilua sekä seuloja ja niiden toimintaa optimoimalla, jolloin voidaan käyttää kooltaan ja ominaisenergiankulutukseltaan pienempiä laitteita.
c	Energiaa säästävät massankäsittelyjärjestelmät, joissa epäpuhtaudet poistetaan pulpperoinnissa mahdollisimman aikaisin harvempia, toiminnaltaan optimoituja koneenosia hyödyntäen, jolloin energiaa paljon kuluttava kuitujen prosessointi vähenee

1.6 PAPERINVALMISTUSTA JA SIIHEN LIITTYVIÄ PROSESSEJA KOSKEVAT BAT-PÄÄTELMÄT

Tämän kohdan BAT-päätelmät koskevat kaikkia integroimattomia paperi- ja kartonkitehtaita sekä integroitujen sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaiden sekä kemitermomekaanista tai kemimekaanista massaa valmistavien tehtaiden paperin- ja kartonginvalmistuspuolta.

Kohdat BAT 49, BAT 51, BAT 52c ja BAT 53 koskevat kaikkia integroituja massa- ja paperitehtaita.

Integroitujen sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaiden sekä kemitermomekaanista tai kemimekaanista massaa ja paperia valmistavien tehtaiden osalta sovelletaan myös massanvalmistusta koskevaa prosessikohtaista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tämän kohdan BAT-päätelmien lisäksi.

1.6.1 Jätevesi ja päästöt veteen

BAT 47.

Jäteveden syntymisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Säiliöiden ja altaiden laadukas suunnittelu ja rakentaminen	Katso 1.7.2.1 kohta	Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin sekä olemassa oleviin laitoksen osiin perusparannuksen yhteydessä.
b	Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminen		Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Veden uudelleenkierrätys		Voidaan soveltaa yleisesti. Liuenneet orgaaniset, epäorgaaniset ja kolloidiset materiaalit saattavat rajoittaa veden uudelleenkäyttöä viiraosassa.
d	Paperikoneen suihkujen optimointi		Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 48.

Erikoispaperitehtaiden puhtaan veden käytön ja veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Paperintuotannon suunnittelun parantaminen	Parempi suunnittelu valmistuserien yhdistelmien ja kestojen tuotannon optimoimiseksi	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Vesikiertojen mukauttaminen muutoksia vastaavaksi	Vesikiertoja muutetaan niin, että ne kestävät paperilaaduissa ja -väreissä sekä käytettävissä kemiallisissa lisäaineissa tehtävät muutokset
c	Vaihtelut kestävä jätevedenpuhdistuslaitos	Jäteveden käsittelyä muutetaan siten, että se sallii virtaamien vaihtelun, pienet pitoisuudet sekä laadultaan ja määrältään vaihtelevat kemialliset lisäaineet
d	Mukautetaan hylkyjärjestelmän ja altaiden tilavuutta
e	Minimoidaan per- tai polyfluorattuja yhdisteitä sisältävien tai niiden muodostumista edistävien kemiallisten, esimerkiksi veden tai rasvan läpäisemisen estävien lisäaineiden päästöt		Voidaan soveltaa vain laitoksen osiin, jotka valmistavat rasvaa tai vettä hylkivää paperia.
f	Siirrytään vähän AOX-yhdisteitä sisältävien apuaineiden käyttöön (ja korvataan niillä esimerkiksi epikloorihydriinihartsipohjaisten märkälujuutta lisäävien aineiden käyttöä)		Voidaan soveltaa vain laitoksen osiin, jotka valmistavat märkälujia paperilaatuja.

BAT 49.

Biologisen jätevedenpuhdistuslaitoksen toimintaa mahdollisesti häiritsevien päällystyspastojen ja sideaineiden aiheuttaman päästökuorman vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittua tekniikkaa a tai, jos tämä ei ole teknisesti mahdollista, seuraavassa mainittua tekniikkaa b.

Tekniikka

Kuvaus

Sovellettavuus

Päällystyspastojen talteenotto/pigmenttien kierrätys

Päällystyspastoja sisältävät jätevedet kerätään erikseen. Päällystyskemikaaleja voidaan ottaa talteen esimerkiksi seuraavilla menetelmillä:

i)	ultrasuodatus

ii)	erottelu-flokkulaatio-vedenpoistoprosessi, jossa pigmenttiaineet palautetaan päällystysprosessiin. Selkeytetty vesi voidaan käyttää prosessissa uudelleen.

Ultrasuodatuksen sovellettavuutta saattavat rajoittaa seuraavat seikat:

—	jätevesimäärät ovat erittäin pieniä

—	päällystysjätevettä tuotetaan laitoksen eri puolilla

—	päällystämisessä tapahtuu paljon muutoksia, tai

—	erilaiset päällystyspastareseptit eivät ole keskenään yhteensopivia.

Päällystyspastoja sisältävien jätevesien esikäsittely

Päällystyspastoja sisältävät jätevedet käsitellään esimerkiksi saostamalla, millä suojellaan myöhempää biologista jätevedenpuhdistusta

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 50.

Koko tehtaasta veteen joutuvan jätevesikuorman estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kohdissa BAT 13, BAT 14, BAT 15, BAT 47, BAT 48 ja BAT 49 mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot

Katso taulukko 20 ja taulukko 21.

BAT-päästötasot (taulukko 20 ja taulukko 21) koskevat myös integroitujen sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaiden sekä kemitermomekaanista tai kemimekaanista massaa ja paperia valmistavien tehtaiden paperin- ja kartonginvalmistusprosesseja.

Integroimattomien paperi- ja kartonkitehtaiden jätevesivirtaaman viitearvot on määritelty kohdassa BAT 5.

Taulukko 20

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä on integroimattoman paperi- tai kartonkitehtaan (lukuun ottamatta erikoispaperitehdasta) suorat jätevesipäästöt veteen

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,15–1,5 (52)
Kiintoaine (TSS)	0,02–0,35
Kokonaistyppi	0,01–0,1 pehmopaperilla 0,01–0,15
Kokonaisfosfori	0,003–0,012
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	koriste- ja märkälujalla paperilla 0,05

Puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l).

Taulukko 21

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat integroimattoman erikoispaperitehtaan suorat jätevesipäästöt veteen

Muuttuja	Vuosikeskiarvo kg/t (53)
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	0,3–5 (54)
Kiintoaine (TSS)	0,10–1
Kokonaistyppi	0,015–0,4
Kokonaisfosfori	0,002–0,04
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	koriste- ja märkälujalla paperilla 0,05

1.6.2 Päästöt ilmaan

BAT 51.

Off-line- ja on-line-päällystyskoneista peräisin olevien VOC-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on valita peittovärireseptejä (koostumuksia), joilla VOC-päästöjä saadaan pienennettyä.

1.6.3 Jätteiden tuottaminen

BAT 52.

Hävitettävän kiinteän jätteen määrän minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ehkäistä jätteiden tuottamista ja huolehtia kierrätyksestä hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää (katso yleinen BAT-päätelmä 20).

	Tekniikka	Kuvaus	Sovellettavuus
a	Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminen	Katso kohta 1.7.2.1	Voidaan soveltaa yleisesti
b	Hylyn uudelleenkierrätysjärjestelmä	Eri paikoista ja paperinvalmistusprosessin vaiheista peräisin oleva hylky otetaan talteen, pulpperoidaan ja palautetaan kuituraaka-aineen joukkoon	Voidaan soveltaa yleisesti
c	Päällystyspastojen talteenotto/pigmenttien kierrätys	Katso kohta 1.7.2.1
d	Primäärisestä jäteveden käsittelystä peräisin olevan kuitulietteen uudelleenkäyttö	Primäärisestä jäteveden käsittelystä peräisin oleva runsaasti kuitua sisältävä liete voidaan käyttää uudelleen tuotantoprosessissa	Sovellettavuutta voivat rajoittaa tuotteen laatua koskevat vaatimukset

1.6.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus

BAT 53.

Lämpö- ja sähköenergian kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää.

	Tekniikka	Sovellettavuus
a	Energiaa säästävät erottelutekniikat (roottorin muotoilun sekä seulojen ja niiden toiminnan optimointi)	Voidaan soveltaa uusiin tehtaisiin tai perusparannuksiin
b	Parhaiden toimintatapojen mukainen jauhaminen, jossa jauhimien lämpö otetaan talteen	Voidaan soveltaa uusiin tehtaisiin tai perusparannuksiin
c	Paperikoneen puristusosan/leveänippipuristimen optimoitu vedenpoisto	Ei voida soveltaa pehmopaperin tai monien erikoispaperilaatujen tuotantoon
d	Höyrylauhteen talteenotto ja tehokkaiden poistoilman lämmön talteenottojärjestelmien käyttö	Voidaan soveltaa yleisesti
e	Höyryn välittömän käytön vähentäminen huolellisella prosessien integroimisella esimerkiksi pinch-analyysin avulla	Voidaan soveltaa yleisesti
f	Korkeahyötysuhteiset jauhimet	Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin
g	Olemassa olevien jauhimien käyttötavan optimointi (esimerkiksi edellytettävän tyhjäkäyttötehon vähentäminen)	Voidaan soveltaa yleisesti
h	Optimoitu pumppauksen suunnittelu, pumppujen pyörintänopeuden ohjaaminen, vaihteettomat käyttömoottorit
i	Kehityksen huippua edustavat jauhamistekniikat
j	Paperirainan höyrylaatikkolämmitys vedenpoistokapasiteetin parantamiseksi	Ei voida soveltaa pehmopaperin tai monien erikoispaperilaatujen tuotantoon
k	Optimoitu tyhjiöjärjestelmä (esimerkiksi turbopuhaltimet rengasvesipumppujen sijasta)	Voidaan soveltaa yleisesti
l	Tuotannon optimointi ja jakeluverkon ylläpito
m	Lämmön talteenoton, ilmajärjestelmän ja eristyksen optimointi
n	Korkeahyötysuhteisten moottorien (EFF1) käyttö
o	Suihkuvesien esilämmittäminen lämmönvaihtimella
p	Hukkalämmön hyödyntäminen lietteen kuivauksessa tai kuivatetun biomassan laadun parantamisessa
q	Lämmön talteenotto aksiaalipuhaltimista (jos niitä on käytetty) kuivaushuuvan syöttöilmaa varten
r	Jenkkihuuvasta tulevan poistoilman lämmön talteenotto tippusuodattimella
s	Lämmön talteenotto IR-kuivaimien kuumasta poistoilmasta

1.7 TEKNIIKOIDEN KUVAUS

1.7.1 Ilmaan johdettavien päästöjen ehkäisemisessä ja valvonnassa käytettävien tekniikoiden kuvaus

1.7.1.1 Hiukkaset

Tekniikka	Kuvaus
Sähkösuodatin	Sähkösuodattimet toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Ne pystyvät toimimaan monenlaisissa olosuhteissa.
Alkalipesuri	Katso 1.7.1.3 kohta (märkäpesuri).

1.7.1.2 NOx

Tekniikka

Kuvaus

Ilman ja polttoaineen suhteen pienentäminen

Tekniikka perustuu lähinnä seuraaviin ominaisuuksiin:

—	ohjataan tarkasti palamiseen käytettävän ilman määrää (pieni hapen ylimäärä)

—	minimoidaan ilmavuodot uuniin

—	muutetaan uunin polttokammion rakennetta.

Optimoitu palaminen ja palamisen hallinta

Tässä sopivien palotapahtuman muuttujien (esimerkiksi O2, CO-pitoisuus, polttoaineen ja ilman suhde, palamattomat elementit) jatkuvaan seurantaan perustuvassa tekniikassa käytetään säätötekniikkaa parhaiden mahdollisten poltto-olosuhteiden aikaansaamisessa.

NOx-yhdisteiden muodostusta ja päästöjä voidaan vähentää säätämällä käyttömuuttujia, ilman jakautumista, hapen ylimäärää, liekinmuodostusta ja lämpötilaprofiilia.

Vaiheistettu poltto

Vaiheistettu poltto perustuu kahden palovyöhykkeen käyttöön sekä ensimmäisen kammion ohjattuun ilmamäärään ja lämpötiloihin. Ensimmäinen palovyöhyke toimii alistoikiometrisissä olosuhteissa, jolloin ammoniakkiyhdisteet muuttuvat korkeassa lämpötilassa typeksi. Toisella palovyöhykkeellä ilman lisäsyötöllä saadaan palotapahtuma täydelliseksi matalammassa lämpötilassa. Kaksivaiheisen polton jälkeen savukaasu johdetaan toiseen kammioon lämmön talteen ottamiseksi ja höyryn tuottamiseksi prosessiin.

Polttoaineen valinta/vähän typpeä sisältävä polttoaine

Vähän typpeä sisältävien polttoaineiden käyttö vähentää NOx-päästöjä, jotka johtuvat polttoaineessa olevan typen hapettumisesta polton aikana.

Konsentroituneiden lauhtumattomien hajukaasujen tai biomassapohjaisten polttoaineiden poltto lisää NOx-päästöjä öljyyn ja maakaasuun verrattuna, sillä konsentroituneet lauhtumattomat hajukaasut ja kaikki puupohjaiset polttoaineet sisältävät enemmän typpeä kuin öljy ja maakaasu.

Korkeampien palamislämpötilojen vuoksi kaasun polttamisesta aiheutuu enemmän NOx-päästöjä kuin öljyn polttamisesta.

Low NOx-polttimet (typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet)

Low NOx-polttimet perustuvat liekin huippulämpötilojen alentamiseen, joka johtaa palamisen viivästymisen lisäksi polttoaineen täydelliseen palamiseen sekä lämmön suurempaan siirtymiseen (liekin suurempaan säteilykykyyn). Tekniikka voidaan yhdistää uunin palamiskammion rakenteen muutokseen.

Jäteliemen vaiheistettu ruiskutus

Sulfiittijäteliemen ruiskutus kattilaan useilla vertikaalisesti vaiheistetuilla tasoilla estää NOx-yhdisteiden syntymisen ja takaa täydellisen palamisen.

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

Tekniikka perustuu NOx-yhdisteiden pelkistymiseen typeksi reagoimalla ammoniakin tai urean kanssa korkeassa lämpötilassa. Palokaasuun syötetään ammoniakkivettä (jossa NH3:n osuus on enintään 25 prosenttia), ammoniakin esiasteiden seosta tai urealiuosta, jolloin typpimonoksidi NO muuttuu typpikaasuksi N2. Reaktio toimii parhaiten lämpötila-alueella 830–1 050 °C, ja syötettyjen aineiden pidätysajan on oltava riittävä, jotta ne ehtivät reagoida typpimonoksidin kanssa. Ammoniakin tai urean annostelua on valvottava, jotta NH3-päästöt pysyvät alhaisina.

1.7.1.3 SO2-/TRS-päästöjen ehkäiseminen ja vähentäminen

Tekniikka	Kuvaus
Mustalipeä, jonka kuiva-ainepitoisuus on korkea	Kuiva-ainepitoisuudeltaan korkeaa mustalipeää poltettaessa palamislämpötila nousee. Tällöin höyrystyy enemmän natriumia (Na), joka voi sitoa SO2-yhdisteitä muodostaen Na2SO4, mikä vähentää soodakattilan päästöjä. Korkeamman lämpötilan haittapuolena on mahdollinen NOx-päästöjen kasvaminen.
Polttoaineen valinta/vähän rikkiä sisältävä polttoaine	Vähän rikkiä sisältävien polttoaineiden (esimerkiksi metsäbiomassan, puun kuoren, vähän rikkiä sisältävän öljyn sekä kaasun), joiden rikkipitoisuus on noin 0,02–0,05 painoprosenttia, käytöllä vähennetään polttoaineessa olevan rikin hapettumisesta palamisen aikana aiheutuvia SO2-päästöjä.
Optimoidut poltto-olosuhteet	Esimerkiksi tehokkaan palonopeuden ohjausjärjestelmän (ilman ja polttoaineen suhde, lämpötila, viipymäaika), hapen ylimäärän seurannan tai ilman ja polttoaineen huolellisen sekoittamisen kaltaiset tekniikat
Syötettävän meesan Na2S-pitoisuuden sääteleminen	Meesan tehokas peseminen ja suodatus pienentää Na2S-pitoisuutta, mikä vähentää rikkivedyn muodostusta uunissa uudelleenpolttoprosessin aikana
SO2-päästöjen talteenotto ja hyödyntäminen	Erittäin väkevöityneet SO2-kaasuvirtaamat otetaan talteen happamien liuosten tuotannosta, keittokattiloista, säteispesureista ja puskurisäiliöistä. SO2 kerätään sekä kustannus- että ympäristösyistä eri paineissa oleviin imeytymissäiliöihin
Hajukaasujen ja TRS:n poltto	Talteenotetut väkevät kaasut voidaan hävittää polttamalla ne soodakattilassa, erillisessä hajukaasukattilassa tai meesauunissa. Talteenotetut laimeat kaasut sopivat poltettaviksi soodakattilassa, meesauunissa, voimakattilassa tai hajukaasukattilassa. Liuotussäiliöiden poistokaasut voidaan polttaa uudenaikaisissa soodakattiloissa
Laimeiden kaasujen talteenotto ja polttaminen soodakattilassa	Laimeiden kaasujen (suuri määrä kaasua, jonka SO2-pitoisuudet ovat pieniä) polttaminen yhdistettynä varajärjestelmään. Laimeat kaasut ja muut hajuyhdisteet kootaan kerralla soodakattilassa polttamista varten. Soodakattilan poistokaasusta otetaan tämän jälkeen rikkidioksidi talteen monivaihevastavirtapesureilla, ja se käytetään uudelleen keittokemikaalina. Varajärjestelmänä käytetään pesureita.
Märkäpesuri	Kaasumaiset yhdisteet liuotetaan sopivaan nesteeseen (veteen tai emäksiseen liuokseen). Mahdollista on jopa kiinteiden ja kaasumaisten yhdisteiden samanaikainen poistaminen. Märkäpesuprosessin loppuvaiheessa savukaasuihin imeytyy vettä, ja pisarat on erotettava ennen savukaasujen käsittelyä. Tuloksena olevaa nestettä on käsiteltävä jätevedenkäsittelyprosessissa, ja liukenemattomat aineet on kerättävä erottamalla tai suodattamalla.
Sähkösuodatin tai multisyklonit, joissa on monivaiheiset venturipesurit tai kaksoissyöttöpesurit	Hiukkasten erottaminen tapahtuu sähkösuodattimessa tai multisyklonissa. Magnesiumsulfiittiprosessissa sähkösuodattimeen jäävien hiukkasten aineksia ovat pääasiassa MgO, mutta vähäisemmässä määrin myös K, Na tai Ca-yhdisteet. Talteen kerätty MgO-tuhka suspendoidaan vedellä ja puhdistetaan pesemällä ja sammuttamalla vedessä. Muodostunut Mg(OH)2 hyödynnetään tämän jälkeen emäksisenä pesuliuoksena monivaihepesureissa, jotta keittokemikaalien rikki saadaan talteen. Ammoniumsulfiittiprosessissa ammoniakkiemästä (NH3) ei oteta talteen, sillä se hajoaa palamisprosessissa typeksi. Hiukkasten poiston jälkeen savukaasu jäähdytetään johtamalla se vesikäyttöisen jäähdytyspesurin läpi, minkä jälkeen se johdetaan edelleen vähintään kolmevaiheiseen savukaasupesimeen, jossa SO2-päästöt pestään magnesiumsulfiittiprosessissa Mg(OH)2-emäsliuoksella ja ammoniumsulfiittiprosessissa 100-prosenttisella tuoreella NH3-liuoksella.

1.7.2 Puhtaan veden käytön/jätevesivirtaaman sekä jätevesikuorman vähentämistekniikoiden kuvaus

1.7.2.1 Prosessiin integroidut tekniikat

Tekniikka

Kuvaus

Kuivakuorinta

Puun kuivakuorinta kuivahiontarummuissa (vettä käytetään vain puun pesemiseen, minkä jälkeen se hyödynnetään uudelleen siten, että jätevesien käsittelylaitokseen joutuu vain häviävän pieni päästö).

Kloorikemikaaliton valkaisu (TCF)

Kloorikemikaalittomassa valkaisussa vältetään kokonaan klooria sisältävien valkaisukemikaalien käyttöä, jolloin valkaisusta ei myöskään synny orgaanisten tai organokloorattujen aineiden päästöjä.

Nykyaikainen alkuaineklooriton valkaisu (ECF)

Nykyaikaisessa alkuainekloorittomassa valkaisussa minimoidaan klooridioksidin kulutus käyttämällä jotakin seuraavista valkaisuvaiheista tai niiden yhdistelmiä: happivalkaisu, kuumahappohydrolyysivaihe, otsonivaihe keski- ja korkeasakeudessa, ilmakehän paineessa olevaa tai paineistettua vetyperoksidia hyödyntävät vaiheet sekä kuumaklooridioksidivaihe.

Jatkettu ligniininpoisto

Jatkettu ligniininpoisto a) modifioidun keiton avulla tai b) poistamalla ligniini hapen avulla vahvistaa massan delignifikaatiota (ja pienentää kappalukua) ennen valkaisua ja vähentää näin valkaisukemikaalien käyttöä sekä jäteveden COD-kuormitusta. Kappaluvun pieneneminen yhdellä yksiköllä ennen valkaisua voi vähentää valkaisimossa vapautuvaa COD-määrää noin 2 kg COD/ADt. Poistettu ligniini voidaan ottaa talteen ja johtaa kemikaalien ja energian talteenottojärjestelmään.

a)	Jatkettu modifioitu keitto

Jatketussa keitossa (erissä tai jatkuvana prosessina) on kyse optimoiduissa olosuhteissa tapahtuvasta pitkäkestoisesta keittämisestä (esimerkiksi keittoliemen alkalipitoisuutta ohjataan niin, että se on aluksi pienempi ja kasvaa keittoprosessin loppua kohti), jolloin ligniiniä pystytään erottamaan ennen valkaisua mahdollisimman paljon ilman tarpeetonta hiilihydraattien hajoamista tai massan lujuuden kohtuutonta menettämistä. Myöhemmässä valkaisuvaiheessa käytettävien kemikaalien määrää ja valkaisimon jäteveden orgaanista kuormitusta voidaan tällä tavalla vähentää.

b)	Ligniininpoisto hapen avulla

Ligniininpoisto hapen avulla on eräs vaihtoehto, jolla merkittävä osuus keiton jälkeen jäljellä olevasta ligniinistä voidaan poistaa silloin, kun keittoa ajetaan korkeammalla kappatasolla. Massa reagoi emäksisissä olosuhteissa hapen kanssa, jolloin osa jäljellä olevasta ligniinistä irtoaa.

Suljettu ja tehokas ruskean massan lajittelu ja pesu

Ruskean massan lajittelu tehdään rei'itetyllä painelajittimella monivaiheisessa suljetussa kierrossa. Epäpuhtaudet ja säleet saadaan näin poistetuksi prosessin aikaisessa vaiheessa.

Ruskean massan pesulla erotetaan liuenneet orgaaniset ja epäorgaaniset kemikaalit massakuiduista. Ruskea massa voidaan pestä ensin keittimessä ja sen jälkeen tehokkailla pesuvaiheilla ennen ja jälkeen hapella tehtävää ligniininpoistoa eli ennen valkaisua. Tämä vähentää pesuhäviötä, kemikaalien käyttöä valkaisussa sekä jäteveden päästökuormitusta. Lisäksi keittokemikaalit voidaan ottaa talteen pesuvedestä. Tehokas pesu tapahtuu monivaihevastavirtapesuna suodattimia ja puristimia hyödyntäen. Ruskean massan lajittelun vesijärjestelmä on täysin suljettu.

Osittainen prosessiveden kierrätys valkaisimossa

Happamet ja emäksiset suodokset kierrätetään valkaisimossa massavirtaukseen nähden vastavirtaan. Vesi poistetaan joko jätevesien käsittelylaitokseen tai toisinaan hapen jälkeiseen pesuun.

Alhaisten päästöjen edellytyksenä ovat tehokkaat pesurit välipesuvaiheissa. Tehokkaissa (sulfaattisellu)tehtaissa päästään valkaisimon päästövirtaamassa arvoon 12–25 m3/ADt.

Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen myös yhdessä kemikaalien ja energian talteenoton kanssa

Tehokas vuotojen valvonta-, keräämis- ja talteenottojärjestelmä, joka estää suurten orgaanisten kuormien, toisinaan myrkyllisten kuormien tai pH-huippuarvojen päästöt (biologiseen jätevedenpuhdistamoon), koostuu seuraavista osista:

—	johtokyvyn tai pH-arvon valvonta strategisissa kohdissa, mikä auttaa havaitsemaan hävikin ja vuodot

—	väärään paikkaan joutuneen tai vuotaneen lipeän kerääminen siten, että lipeän kuiva-ainepitoisuus säilyy mahdollisimman korkeana

—	kerätyn lipeän ja kuidun palauttaminen prosessiin sopivassa kohdassa

—	prosessin kannalta kriittisiltä osa-alueilta peräisin olevien väkevien tai haitallisten vuotojen (mukaan lukien mäntyöljyn ja tärpätin) pitäminen poissa jätevesien biologisesta käsittelyprosessista

—	riittävästi mitoitetut puskurisäiliöt myrkyllisten tai kuumien väkevien lipeiden keräämistä ja varastointia varten.

Tuotantohuipputilanteisiinkin riittävä kapasiteetti mustalipeän haihduttamisessa ja soodakattilassa

Mustalipeän haihduttamon ja soodakattilan riittävällä kapasiteetilla varmistetaan, että vuotojen tai valkaisimon jätevesien keräämisestä syntyvä ylimääräinen lipeä- ja kuiva-ainekuormitus pystytään käsittelemään. Näin vähennetään mustalipeän hävikkiä, muita väkeviä nestemäisiä päästöjä sekä mahdollisesti valkaisimon suodoksia.

Monitoimihaihduttimella väkevöitetään ruskean massan pesusta syntynyt laimea mustalipeä ja joissakin tapauksissa myös jätevesien käsittelylaitoksesta peräisin oleva bioliete ja/tai ClO2-laitoksesta peräisin oleva natriumsulfaatti. Normaalikäyttöä suuremmaksi mitoitettu haihdutuskapasiteetti antaa mahdollisuuden käsitellä vuodot ja mahdolliset valkaisuainesuodoksen kierrätysvirtaukset.

Likaislauhteen erottaminen ja lauhteen uudelleenkäyttö prosessissa

Likaislauhteen erottaminen ja lauhteen uudelleenkäyttö prosessissa vähentää tehtaan puhtaan veden käyttöä ja jätevesien käsittelylaitoksessa käsiteltävää orgaanista kuormitusta.

Haihdutuskolonnissa höyry johdetaan vastavirtaan aiemmin suodatettujen, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, terpeenejä, metanolia ja muita orgaanisia yhdisteitä sisältävien prosessilauhteiden läpi. Lauhteen haihtuvat aineet kerääntyvät yläosassa olevaan höyryyn lauhtumattomina kaasuina ja metanolina, ja ne voidaan poistaa järjestelmästä. Puhdistetut lauhteet voidaan käyttää uudelleen prosessissa esimerkiksi valkaisimon pesussa, ruskean massan pesussa, kaustisointialueella (meesan pesussa ja laimennuksessa, meesasuodattimen suihkuttamisessa), meesauunien TRS-pesuliemenä tai valkolipeän korvausvetenä.

Kaikkein likaisimmista lauhteista stripatut kaasut johdetaan väkevien hajukaasujen keräysjärjestelmään ja poltetaan. Vähemmän likaantuneista lauhteista erotetut kaasut kerätään LVHC-kaasujärjestelmään ja poltetaan.

Kuumaemäsuuttovaiheessa tuotettavien nestemäisten päästöjen haihdutus ja polttaminen

Nestemäiset päästöt väkevöidään ensin haihduttamalla ja poltetaan sen jälkeen biopolttoaineena soodakattilassa. Natriumkarbonaattia sisältävä pöly ja uunin pohjalle sulanut aines liuotetaan soodaliuoksen talteenottamiseksi.

Pesunesteiden uudelleenkierrätys esivalkaisusta ruskean massan pesuun ja haihduttamiseen MgO-pohjaisen esivalkaisun päästöjen vähentämiseksi

Tämän tekniikan käytön edellytyksenä on suhteellisen alhainen kappaluku keiton jälkeen (esimerkiksi 14–16), säiliöiden, höyrystimien ja soodakattilan riittävä kapasiteetti lisääntyneiden virtaamien käsittelyyn, mahdollisuus puhdistaa pesuvälineet jäämistä sekä massan suhteellisen suuri/korkea kirkkaustaso (≤ 87 % ISO), sillä tekniikka saattaa joissakin tapauksissa vähentää kirkkautta jonkin verran.

Markkinapaperimassan tuottajien tai muiden, joiden on päästävä erittäin suureen kirkkaustasoon (> 87 % ISO), voi olla vaikeaa käyttää MgO-pohjaista esivalkaisua.

Prosessiveden kierto vastavirtaan

Integroiduissa tehtaissa puhdasta vettä saadaan pääasiassa paperikoneen suihkujen kautta, mistä vesi syötetään vastavirtaan kohti massanvalmistusosastoa.

Vesijärjestelmien erottaminen

Eri prosessiyksiköiden (esimerkiksi massanvalmistusyksikkö, valkaisu ja paperikone) vesijärjestelmät erotetaan toisistaan massan pesulla ja vedenpoistolla (esimerkiksi pesupuristimilla). Erottamisella estetään epäpuhtauksien siirtyminen prosessin seuraaviin vaiheisiin, ja häiritsevät aineet voidaan poistaa pienemmistä määristä.

Korkeasakeusvalkaisu (peroksidivalkaisu)

Korkeasakeusvalkaisussa massasta poistetaan vesi esimerkiksi kaksoisviiralla tai muulla puristimella ennen valkaisukemikaalien lisäämistä. Näin valkaisukemikaalit voidaan käyttää tehokkaammin, jolloin tuloksena on puhtaampaa massaa, vähemmän paperikoneeseen kulkeutuvia haitallisia aineita sekä pienempi kemiallinen hapenkulutus. Jäljelle jäävä peroksidi voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen.

Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminen

Paperikoneen kiertovesi voidaan käsitellä seuraavilla menetelmillä:

Talteenottolaitteet (yleensä rumpu- tai kiekkosuodattimet, paineflotaatioyksiköt tms.), jotka erottavat kiintoaineet (kuidut ja täyteaineet) prosessivedestä. Kiertovesijärjestelmissä paineflotaatio saostaa liuenneet aineet, hienon aineksen, pienikokoiset kolloidiset materiaalit ja anioniset aineet flokeiksi, jotka kerätään pois. Talteenotetut kuidut ja täyteaineet uudelleenkierrätetään prosessiin. Kirkasta kiertovettä voidaan käyttää suihkuissa, joissa veden laatua koskevat vaatimukset ovat vähemmän tiukkoja.

b)	Esisuodatetun kiertoveden ultrasuodatuksella saadaan erittäin kirkasta suodosta, jonka laatu riittää käyttöön korkeapainesuihkutusvetenä ja tiivistevetenä sekä kemiallisten lisäaineiden laimennukseen.

Kiertoveden selkeyttäminen

Selkeyttämisjärjestelmät, joita käytetään lähes yksinomaan paperiteollisuudessa, perustuvat laskeuttamiseen, suodattamiseen kiekkosuodattimilla ja flotaatioon. Käytetyin tekniikka on paineflotaatio. Anioniset roskat ja hieno aines kerääntyvät lisäaineita käyttämällä fysikaalisesti käsiteltäviksi hiutaleiksi. Saostuskemikaaleina käytetään suurmolekyylisiä, vesiliukoisia polymeereja tai epäorgaanisia elektrolyyttejä. Syntyneet saostumat (flokit) kelluvat sen jälkeen selkeytysaltaaseen. Paineflotaatiossa (DAF) saostunut kiintoaines kiinnittyy ilmakupliin.

Veden uudelleenkierrätys

Selkeytetty vesi kierrätetään uudelleen prosessivetenä yksikön sisällä tai integroiduissa tehtaissa paperikoneesta massatehtaaseen ja massanvalmistuksesta kuorimoon. Jätevettä poistetaan pääasiassa kohdissa, joissa kuormitus on suurin (esimerkiksi kiekkosuodattimen kirkas suodos massanvalmistuksessa ja kuorinnassa).

Säiliöiden ja altaiden laadukas suunnittelu ja rakentaminen (paperinvalmistuksessa)

Sulpun ja kiertoveden varastointisäiliöt suunnitellaan niin, että ne sietävät prosessin ja virtaamien vaihtelut myös käynnistyksen ja alasajon aikana.

Pesuvaihe ennen mekaanisen havupuumassan jauhatusta

Joissakin tehtaissa havupuuhaketta esikäsitellään massan ominaisuuksien parantamiseksi yhdistämällä paineistettu esilämmitys, suurpuristus ja imeytys. Jauhatusta ja valkaisua edeltävä pesuvaihe pienentää merkittävästi kemiallista hapenkulutusta poistamalla pienen, mutta erittäin väkevän nestemäisen päästön, joka voidaan käsitellä erikseen.

Peroksidivalkaisussa alkalina käytettävän NaOH:n korvaaminen Ca(OH)2:lla tai Mg(OH)2:lla

Kun alkalina on Ca(OH)2, tuloksena on noin 30 prosenttia pienempi COD-päästökuorma, vaikka vaaleus säilyy hyvänä. NaOH voidaan korvata myös Mg(OH)2:lla.

Suljettu valkaisukierto

Sulfiittimassatehtaissa, joissa keittoemäksenä käytetään natriumia, valkaisimon jätevesi voidaan puhdistaa esimerkiksi ultrasuodatuksella, flotaatiolla tai hartsin ja rasvahappojen erottamisella, jolloin voidaan käyttää suljettua valkaisukiertoa. Valkaisusta ja pesusta kertyvät suodokset käytetään uudelleen ensimmäisessä keiton jälkeisessä pesuvaiheessa ja kierrätetään lopuksi takaisin kemikaalien talteenottoyksiköihin.

Laihalipeän pH:n muuttaminen ennen haihduttamoa tai sen sisällä

Neutralointi tehdään ennen haihduttamista tai ensimmäisen haihduttamisvaiheen jälkeen, jotta orgaaniset hapot pysyvät liuenneina tiivisteeseen ja ne voidaan johtaa soodakattilaan yhdessä jäteliemen kanssa.

Haihduttamon lauhteen anaerobinen käsittely

Katso kohta 1.7.2.2 (anaerobisen ja aerobisen menetelmän yhdistelmä).

Haihduttamon lauhteen SO2:n erottaminen ja uudelleenkäyttö

SO2 erotetaan lauhteesta ja konsentraatit käsitellään biologisesti samalla kun erotettu SO2 käytetään uudelleen keittokemikaalina.

Prosessiveden laadun seuranta ja jatkuva valvonta

Koko kuitu-vesi-lisäainekemikaali-energiajärjestelmän optimointi on välttämätöntä täysin suljetuissa vesijärjestelmissä. Vedeltä edellytetyn laadun varmistamiseksi veden laatua on seurattava jatkuvasti ja henkilöstön tarvittaviin toimenpiteisiin liittyvän motivaation, osaamisen ja toiminnan toteuttaminen on varmistettava.

Biofilmin poistaminen ja niiden muodostumisen estäminen biosidipäästöt mahdollisimman vähäisinä pitävillä tavoilla

Jatkuva vedestä ja kuiduista peräisin olevien mikro-organismien kerääntyminen johtaa kullekin paperitehtaalle ominaiseen mikrobiologiseen tasapainotilaan. Mikro-organismien liiallisen kasvun ja vesijärjestelmiin ja laitteistoihin kasautuneen biomassan kerääntymisen tai biofilmin muodostumisen estämisessä käytetään usein biosideja tai hajottavia aineita. Kun käytössä on katalyyttinen desinfiointi vetyperoksidilla, prosessivedessä ja paperilietteessä olevat biofilmit ja vapaasti liikkuvat bakteerit voidaan poistaa ilman biosidien käyttöä.

Kalsiumin poistaminen prosessivedestä kontrolloidulla kalsiumkarbonaatin saostuksella

Kalsiumpitoisuuden laskeminen kalsiumkarbonaatin kontrolloidulla poistamisella (esimerkiksi paineflotaatioyksiköllä) vähentää kalsiumkarbonaatin ei-toivottua sakkautumista tai kattilakiven muodostumista vesijärjestelmiin ja -laitteisiin, esimerkiksi reikäteloihin (valsseihin), viiroihin, huopiin, suihkutussuuttimiin, putkistoihin ja biologisiin jäteveden käsittelylaitoksiin.

Paperikoneen suihkujen optimointi

Suihkujen optimointiin kuuluu a) prosessiveden (esimerkiksi selkeytetyn kiertoveden) uudelleenkäyttö, jolloin tuorevettä kuluu vähemmän, sekä b) erikoismuotoiltujen suuttimien käyttö suihkuissa.

1.7.2.2 Jäteveden käsittely

Tekniikka

Kuvaus

Primäärinen käsittely

Fysikaalis-kemiallinen käsittely, kuten tasaaminen, neutralointi tai laskeuttaminen.

Tasaamista (esimerkiksi tasausaltaissa) käytetään virtausnopeuden, lämpötilan ja haitta-ainemäärien suurten vaihteluiden estämiseen, millä vältetään jäteveden käsittelyjärjestelmän ylikuormittuminen.

Sekundäärinen (biologinen) käsittely

Mahdolliset prosessit jäteveden käsittelyyn mikro-organismien avulla ovat aerobinen ja anaerobinen käsittely. Sekundäärisessä selkeyttämisvaiheessa kiintoaineet ja biomassaa erotetaan jätevedestä laskeuttamalla, toisinaan flokkulointiin yhdistettynä.

a)	Aerobinen käsittely

Aerobisessa biologisessa jäteveden käsittelyssä mikro-organismit muuttavat vedessä olevat biologisesti hajoavat ja kolloidiset ainekset ilman vaikutuksesta osittain kiinteäksi soluaineeksi (biomassaksi) ja osittain hiilidioksidiksi ja vedeksi. Käytetyt prosessit ovat

—	yksi- tai kaksivaiheinen aktiiviliete

—	biofilmireaktoriprosessit

—	biokalvo/aktiiviliete (pienoisbiopuhdistamo). Tässä tekniikassa yhdistetään aktiiviliete ja moving bed -tyyppiset reaktorit.

Tuotettu biomassa (ylijäämäliete) erotetaan jätevedestä ennen kuin vesi johdetaan pois prosessista.

b)	Yhdistetty anaerobinen/aerobinen käsittely

Anaerobisessa jäteveden käsittelyssä jäteveden orgaaninen aines muutetaan mikro-organismien avulla ilmattomassa tilassa mm. metaaniksi, hiilidioksidiksi ja rikkivedyksi. Prosessi tapahtuu ilmatiiviissä säiliöreaktorissa. Mikro-organismit pysyvät säiliössä biomassana (lietteenä). Tässä biologisessa prosessissa muodostunut biokaasu koostuu metaanista, hiilidioksidista ja muista kaasuista, kuten vedystä ja rikkivedystä, ja sopii energiantuotantoon.

Anaerobista käsittelyä pidetään aerobista käsittelyä edeltävänä esikäsittelyvaiheena jäljelle jäävän COD-kuorman vuoksi. Anaerobinen esikäsittely vähentää biologisesta käsittelystä syntyvän lietteen määrää.

Tertiäärinen käsittely

Jatkokäsittelyyn kuuluvia tekniikoita ovat esimerkiksi suodattaminen, jolla poistetaan lisää kiintoaineita, nitrifikaatio ja denitrifikaatio, joilla poistetaan typpeä, sekä flokkulointi/saostus ja sen jälkeinen suodattaminen, joilla poistetaan fosforia. Tertiääristä käsittelyä käytetään yleensä tilanteissa, joissa primäärinen ja biologinen käsittely eivät riitä kiintoaine-, typpi- tai fosforipitoisuuden laskemiseen, mitä voidaan edellyttää esimerkiksi paikallisten olosuhteiden vuoksi.

Oikein suunniteltu ja toimiva biologinen käsittelylaitos

Oikein suunniteltuun ja toimivaan biologiseen käsittelylaitokseen kuuluu käsittelysäiliöiden/-altaiden (esimerkiksi laskeuttamisaltaiden) asianmukainen suunnittelu ja mitoitus hydraulisen ja epäpuhtauksien aiheuttaman kuormituksen mukaan. TSS-päästöt saadaan pidettyä alhaisina huolehtimalla aktiivisen biomassan riittävästä laskeutumisesta. Jäteveden käsittelylaitoksen suunnittelun, mitoituksen ja käytön määräajoin tehtävä uudelleentarkastelu helpottaa näiden tavoitteiden saavuttamista.

1.7.3 Jätteiden syntymisen ehkäisyssä ja jätehuollossa käytettävien tekniikoiden kuvaus

Tekniikka

Kuvaus

Jätteen arviointi- ja hallintajärjestelmä

Jätteen arviointi- ja hallintajärjestelmiä hyödyntämällä voidaan kartoittaa toteuttamiskelpoiset jätteen synnyn ehkäisyn, uudelleenkäytön, hyödyntämisen, kierrättämisen ja hävittämisen vaihtoehdot. Jäteluetteloiden avulla voidaan tunnistaa ja luokitella kunkin jätejakeen tyyppi, ominaisuudet, määrä ja alkuperä.

Eri jätejakeiden erilliskeräys

Eri jätejakeiden erilliskeräys niiden syntypaikalla ja tarvittaessa välivarastointi voi lisätä käytettävissä olevia uudelleenkäyttö- tai kierrätysvaihtoehtoja. Erilliskeräykseen kuuluu myös vaarallisten jätejakeiden erottaminen ja luokittelu (näitä ovat esimerkiksi jäteöljy ja -rasva, hydrauliikka- ja muuntajaöljyt, käytetyt akut ja paristot, sähkölaiteromu, liuottimet, maalit, biosidit ja kemikaalijätteet).

Soveltuvien jäännösjakeiden yhdistäminen

Soveltuvien jäännösjakeiden yhdistäminen riippuen ensisijaisista uudelleenkäyttö-/kierrätysvaihtoehdoista ja jatkokäsittely- tai hävittämismahdollisuuksista

Prosessijäämien esikäsittely ennen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä

Esikäsittelyyn kuuluvat esimerkiksi seuraavat tekniikat:

—	esimerkiksi lietteen, kuoren tai rejektien vedenpoisto ja joissakin tapauksissa kuivattaminen hyödyntämiskelpoisuuden parantamiseksi ennen käyttöä (esimerkiksi lämpöarvon lisääminen ennen polttamista), tai

—	vedenpoisto painon ja tilavuuden vähentämiseksi kuljetusta varten. Vedenpoistossa käytetään suotonauhapuristimia, ruuvipuristimia, linkoja tai kammiosuodatinpuristimia

—	esimerkiksi uusiokuidun käsittelyprosesseista peräisin olevien rejektien murskaaminen/silppuaminen ja metalliosien poistaminen palo-ominaisuuksien parantamiseksi ennen polttamista

—	biologinen vakauttaminen ennen vedenpoistoa, jos suunnitellaan hyödyntämistä maataloudessa.

Raaka-aineiden talteenotto ja prosessijäämien kierrätys tehtaalla

Raaka-aineiden talteenottoprosesseihin kuuluvia tekniikoita ovat esimerkiksi seuraavat:

—	kuitujen erottaminen vesivirtaamista ja kierrätys takaisin raaka-aineeksi

—	kemiallisten lisäaineiden, päällystyspigmenttien, tms. talteenotto

—	keittokemikaalien talteenotto esimerkiksi soodakattilassa tai kaustisoinnilla.

Energian talteenotto runsaasti orgaanista ainesta sisältävistä jätteistä tehdasalueella tai sen ulkopuolella

Kuorimisesta, hakettamisesta, seulonnasta ja muusta vastaavasta kertyvä jäte, kuten puun kuori, kuituliete ja muut lähinnä orgaaniset jätteet poltetaan hyvän lämpöarvonsa vuoksi polttolaitoksissa tai energian talteenottamiseksi biomassalaitoksissa

Raaka-aineiden ulkoinen hyödyntäminen

Massan- ja paperinvalmistuksen soveltuvien jätteiden hyödyntämistä raaka-aineena voidaan tehdä myös muilla teollisuudenaloilla, esimerkiksi seuraavalla tavalla:

—	polttaminen uuneissa tai sekoittaminen muun raaka-aineen joukkoon sementin, keramiikan ja tiilien tuotannossa (sisältää myös energian talteenoton)

—	maatalouteen sopivien pinnoite- ja täyteainejätejakeiden kompostointi tai maanparannusaineena käyttäminen

—	epäorgaanisten jätejakeiden (esimerkiksi hiekan, kivien, soran, tuhkan ja kalkin) hyödyntäminen rakennustöissä, kuten esimerkiksi päällystystöissä, tietyömailla ja peitekerroksina.

Jätejakeiden soveltuvuus ulkoiseen hyödyntämiseen riippuu jätteen koostumuksesta (esimerkiksi epäorgaanisen aineksen/mineraalien pitoisuuksista). Lisäksi on osoitettava, että suunniteltu kierrätysmenetelmä ei ole terveydelle tai ympäristölle vahingollinen.

Jätejakeiden esikäsittely ennen loppukäsittelyä

Jätejakeiden esikäsittelyyn ennen loppukäsittelyä kuuluu esimerkiksi vedenpoiston ja kuivattamisen kaltaisia toimenpiteitä, joilla jätteen painoa ja tilavuutta saadaan vähennettyä kuljetusta tai loppukäsittelyä varten.

(1) Erityistapauksissa voi olla syytä käyttää muuta näytteenottomenetelmää (esimerkiksi pistonäyte).

(2) Kemiallista hapenkulutusta korvataan kustannus- ja ympäristösyistä yhä useammin orgaanisen hiilen kokonaismäärällä. Jos orgaanisen hiilen kokonaismäärää jo mitataan yhtenä keskeisistä prosessimuuttujista, kemiallista hapenkulutusta ei ole enää tarpeen mitata. Kunkin päästölähteen ja jäteveden käsittelyvaiheen osalta olisi kuitenkin syytä määritellä näiden kahden muuttujan välinen korrelaatio.

(3) Myös pikatestimenetelmiä voidaan käyttää. Pikatestien tuloksia olisi verrattava säännöllisesti (esimerkiksi kuukausittain) EN-standardeihin tai, jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, ISO-, kansallisiin tai muihin kansainvälisiin standardeihin, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.

(4) Tehtaissa, jotka ovat käytössä alle seitsemän päivää viikossa, COD- ja TSS-arvojen seurantatiheyttä voidaan harventaa kattamaan vain tehtaan käyttöpäivät, tai näytteenottoväliä voidaan pidentää 48 tai 72 tuntiin.

(5) Voidaan soveltaa silloin, kun prosessissa käytetään EDTA:a tai DTPA:a (kelaatinmuodostajia).

(6) Ei voida soveltaa laitoksen osiin, joista osoitetaan, ettei AOX-yhdisteitä muodostu tai niitä ei lisätä kemiallisten lisäaineiden tai raaka-aineiden välityksellä.

(7) Ei voida soveltaa laitoksen osiin, joissa jäteveden biologinen kuormitus primäärisen käsittelyn jälkeen on erittäin vähäinen; esimerkiksi eräät erikoispapereita valmistavat paperitehtaat.

(8) BAT-päästötasoilla tarkoitetaan markkinamassan tuotantoa sekä integroitujen tehtaiden massantuotantovaihetta (paperinvalmistuksen päästöt eivät sisälly näihin lukuihin).

(9) Pientä biologista jätevedenpuhdistamoa käytettäessä saatetaan saada hieman suurempia päästötasoja.

(10) Vaihteluvälin suuremmilla arvoilla tarkoitetaan tehtaita, jotka käyttävät raaka-aineena korkean fosforipitoisuuden alueilta (esimerkiksi Iberian niemimaalta) saatavaa eukalyptuspuuta.

(11) Voidaan soveltaa tehtaisiin, jotka käyttävät klooria sisältäviä valkaisukemikaaleja.

(12) Tehtaissa, jotka tuottavat korkealujuuksista, jäykkää ja puhdasta massaa (esimerkiksi nestepakkauskartonkia tai LWC-paperia varten), AOX-päästöt voivat olla enimmillään 0,25 kg/ADt.

(13) BAT-päästötasoilla tarkoitetaan markkinamassan tuotantoa sekä integroitujen tehtaiden massantuotantovaihetta (paperinvalmistuksen päästöt eivät sisälly näihin lukuihin).

(14) Pientä biologista jätevedenpuhdistamoa käytettäessä saatetaan saada hieman suurempia päästötasoja.

(15) Meesauunin SOx-päästötasot kasvavat voimakkaasti, kun uuniin syötetään lauhtumattomia väkeviä hajukaasuja ilman alkalipesurin käyttöä.

(16) Voidaan soveltaa laimeiden hajukaasujen käsittelyyn.

(17) Voidaan soveltaa väkevien hajukaasujen käsittelyyn.

(18) Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen vähentää SO2-päästöjä ja lisää NOx-päästöjä. Tästä syystä soodakattila, jonka SO2-päästöt ovat pienet, saattaa tuottaa vaihteluvälin yläpäässä olevia NOx-päästöjä ja päinvastoin.

(19) BAT-päästötasot eivät kata ajanjaksoja, jolloin soodakattilaa käytetään tavanomaista kuiva-ainepitoisuutta huomattavasti alhaisemmalla kuiva-ainepitoisuudella haihduttamon alasajon tai huollon vuoksi.

(20) Jos soodakattilassa on tarkoitus polttaa mustalipeää, jonka kuiva-ainepitoisuus (DS) > 83 %, on SO2-päästöjen ja kaasumaisten rikkipäästöjen tasoja tarkasteltava tapauskohtaisesti.

(21) Vaihteluväliä voidaan soveltaa ilman väkevien hajukaasujen polttamista.

DS = mustalipeän kuiva-ainepitoisuus.

(22) Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen vähentää SO2-päästöjä ja lisää NOx-päästöjä. Tästä syystä soodakattila, jonka SO2-päästöt ovat pienet, saattaa tuottaa vaihteluvälin yläpäässä olevia NOx-päästöjä ja päinvastoin.

(23) Soodakattilan todellinen NOx-päästötaso riippuu kuiva-ainepitoisuudesta ja mustalipeän typpipitoisuudesta sekä poltettujen lauhtumattomien hajukaasujen ja muiden typpeä sisältävien virtojen (esimerkiksi liuotussäiliön poistokaasujen, lauhteesta erotetun metanolin ja biolietteen) määristä ja sekoittumissuhteista. Mitä suurempi kuiva-ainepitoisuus, mustalipeän typpipitoisuus ja poltettujen lauhtumattomien hajukaasujen ja muiden typpeä sisältävien virtojen määrä on, sitä lähempänä päästöt ovat BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläpäätä.

(24) Jos soodakattilassa on tarkoitus polttaa mustalipeää, jonka kuiva-ainepitoisuus (DS) > 83 %, on NOx-päästöjen tasoja tarkasteltava tapauskohtaisesti.

DS = mustalipeän kuiva-ainepitoisuus.

(25) Käyttöikänsä loppua lähestyvillä sähkösuodattimilla varustettujen olemassa olevien soodakattiloiden päästötasot voivat nousta enimmillään arvoon 50 mg/Nm3 (vastaa 0,4 kg:aa/ADt).

(26) ”Väkeviin kaasuihin” sisältyvät myös metanoli ja tärpätti

(27) Väkeviä kaasuja (mukaan lukien metanoli ja tärpätti) polttavien meesauunien AEL-vaihteluvälin yläraja voi olla enimmillään 40 mg/Nm3.

(28) Kasvipohjaisesta aineksesta peräisin olevia nestemäisiä polttoaineita (esimerkiksi tärpättiä, metanolia ja mäntyöljyä), mukaan lukien massanvalmistuksen sivutuotteena syntyvät polttoaineet, käytettäessä päästötasot saattavat olla enimmillään 350 mg/Nm3 (vastaa 0,35 kg:aa NOx/ADt).

(29) Kasvipohjaisesta aineksesta peräisin olevia kaasumaisia polttoaineita (esimerkiksi lauhtumattomia kaasuja), mukaan lukien massanvalmistuksen sivutuotteena syntyvät polttoaineet, käytettäessä päästötasot saattavat olla enimmillään 450 mg/Nm3 (vastaa 0,45 kg:aa NOx/ADt).

(30) Käyttöikänsä loppua lähestyvillä sähkösuodattimilla varustettujen olemassa olevien meesauunien päästötaso voi olla enimmillään 50 mg/Nm3 (vastaa 0,05 kg:aa/ADt).

(31) Tämä BAT-päästötaso perustuu kaasuvirtaamaan, jonka taso on 100–200 Nm3/ADt.

(32) Jos olemassa olevissa laitoksen osissa ei voida siirtyä vaiheistettuun polttoon, päästötasot voivat olla enimmillään 1 000 mg/Nm3 (vastaa 0,2 kg:aa/ADt).

(33) BAT-päästötasoilla tarkoitetaan markkinamassan tuotantoa sekä integroitujen tehtaiden massantuotantovaihetta (paperinvalmistuksen päästöt eivät sisälly näihin lukuihin).

(34) BAT-päästötasot eivät koske tiivispaperimassatehtaita.

(35) BAT-päästötasot kemialliselle hapenkulutukselle ja kokonaisfosforimäärälle eivät koske eukalyptuspohjaista markkinamassaa.

(36) Sulfiittimarkkinamassaa tuottavat tehtaat voivat käyttää hellävaraista ClO2-valkaisuvaihetta täyttääkseen tuotetta koskevat vaatimukset, mistä aiheutuu AOX-päästöjä.

(37) Ei voida soveltaa kloorikemikaalitonta valkaisua käyttäviin tehtaisiin.

(38) BAT-päästötasoilla tarkoitetaan markkinamassan tuotantoa sekä integroitujen tehtaiden massantuotantovaihetta (paperinvalmistuksen päästöt eivät sisälly näihin lukuihin).

(39) Prosessikohtaisten korkeampien päästöjen vuoksi kokonaisfosforia koskevat BAT-päästötasot eivät koske ammoniumpohjaista puolikemiallisen neutraalin sulfiittimassan valmistusta.

(40) Ammoniumpohjaista prosessia käyttävissä tehtaissa NOx-päästötasot voivat olla korkeampia: vuorokausikeskiarvo enimmillään 580 mg/Nm3 ja vuosikeskiarvo enimmillään 450 mg/Nm3.

(41) Soodakattiloissa, joita käytetään tehtaissa, joiden raaka-aineista yli 25 prosenttia on (kaliumpitoista) lehtipuuta, hiukkaspäästöt voivat olla enimmillään 30 mg/Nm3.

(42) Hiukkasia koskevia BAT-päästötasoja ei voida soveltaa ammoniumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin.

(43) Prosessikohtaisten suurempien päästöjen vuoksi rikkidioksidia koskevia BAT-päästötasoja ei voida soveltaa soodakattiloihin, joita käytetään pysyvästi happamissa olosuhteissa eli joissa käytetään sulfiittilientä pesuaineena märkäpesurissa osana sulfiitin talteenottoa.

(44) Olemassa olevissa monivaiheisissa venturipesureissa SO2-päästötasot voivat olla korkeampia: vuorokausikeskiarvo enimmillään 400 mg/Nm3 ja vuosikeskiarvo enimmillään 350 mg/Nm3.

(45) Ei voida soveltaa happokäytön aikana eli pesureiden karstoittumista ehkäisevää huuhtelua ja puhdistamista tehtäessä, jolloin päästöt voivat olla yhtä pesuria puhdistettaessa enimmillään 300–500 mg SO2/Nm3 (5 % O2) ja loppupesulaitetta puhdistettaessa enimmillään 1 200 mg SO2/Nm3 (puolen tunnin keskiarvot, 5 % O2).

(46) Kun mekaaninen massa on korkealle vaaleusasteelle valkaistua (lopullisen paperin kuidusta 70–100 prosenttia), päästötasot voivat olla enimmillään 8 kg/t.

(47) Jos biologisesti hajoavia tai poistettavia kelaatinmuodostajia ei massaa koskevien laatuvaatimusten (esimerkiksi korkea vaaleus) vuoksi voida käyttää, kokonaistyppipäästöt saattavat olla näitä BAT-päästötasoja korkeammat ja niitä on arvioitava tapauskohtaisesti.

(48) Jos biologisesti hajoavia tai poistettavia kelaatinmuodostajia ei massaa koskevien laatuvaatimusten (esimerkiksi korkea vaaleus) vuoksi voida käyttää, kokonaistyppipäästöt saattavat olla tätä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa korkeammat ja niitä on arvioitava tapauskohtaisesti.

(49) Kemiallisen hapenkulutuksen päästöjä ei ole tehtaissa, joiden vesikierto on kokonaan suljettu.

(50) Olemassa olevissa laitoksen osissa tasot voivat olla enimmillään 0,45 kg/t, koska keräyspaperin laatu heikkenee jatkuvasti, mutta jätevedenpuhdistamoa on vaikea parantaa koko ajan.

(51) Tehtaissa, joiden jätevesivirtaama on 5–10 m3/t, vaihteluvälin yläraja on 0,008 kg/t

(52) Graafisissa paperitehtaissa vaihteluvälin yläpäällä tarkoitetaan paperia valmistavia tehtaita, joissa käytetään tärkkelystä päällystysprosessissa.

(53) Tehtaissa, joiden tuotantoprosesseissa on erityispiirteitä, esimerkiksi paperilaatua vaihdetaan usein (vuosikeskiarvona esimerkiksi vähintään viisi kertaa päivässä) tai jotka tuottavat erittäin kevyitä erikoispapereita (vuosikeskiarvona enintään 30 g/m2), päästöt saattavat olla vaihteluvälin yläpäätä suuremmat.

(54) BAT-päästötasojen vaihteluvälin yläpäällä tarkoitetaan tehtaita, jotka tuottavat intensiivistä jauhamista vaativaa, erittäin hienojakoista paperia, sekä tehtaita, joissa paperilaatua vaihdetaan säännöllisesti (vuosikeskiarvona esimerkiksi vähintään 1–2 kertaa päivässä).