20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/671

(1)

Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassa tiedonannossa "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?" vahvistetaan vuoden 2013 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä 'YMP', mahdolliset haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat. Tästä tiedonannosta käydyn keskustelun perusteella YMP olisi uudistettava ja uudistuksen olisi tultava voimaan 1 päivästä tammikuuta 2014. Uudistuksen olisi katettava kaikki YMP:n keskeiset välineet, mukaan lukien neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (5). Uudistuksen laajuuden vuoksi on aiheellista kumota mainittu asetus ja korvata se uudella maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetulla asetuksella. Uudistuksessa olisi myös mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistettava, virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava säännöksiä, erityisesti niitä, jotka koskevat useampaa kuin yhtä maataloussektoria, muun muassa varmistamalla, että komissio voi hyväksyä toimenpiteiden muita kuin keskeisiä osia delegoitujen säädösten avulla.

(2)

Tämän asetuksen olisi sisällettävä kaikki maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn keskeiset osat.

(3)

Tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä yhdessä "perussopimukset", liitteessä I lueteltuihin maataloustuotteisiin, jotta varmistetaan yhteisen markkinajärjestelyn voimassaolo kaikkien tällaisten tuotteiden osalta, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 40 artiklan 1 kohdassa edellytetään.

(4)

Olisi täsmennettävä, että tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin olisi periaatteessa sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1306/2013 (6) ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 annetaan erityisesti säännökset, joilla taataan yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa säännöksissä vahvistettujen velvollisuuksien noudattaminen, tarkastukset mukaan lukien, ja jollei velvollisuuksia ole noudatettu, hallinnollisten toimenpiteiden ja seuraamusten soveltaminen, sekä vakuuksien asettamiseen ja vapauttamiseen liittyvät säännöt ja aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperintä.

(5)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto hyväksyy hintojen, maksujen, tukien ja määrällisten rajoitusten vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet. Sovellettaessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohtaa tässä asetuksessa olisi selkeyden vuoksi mainittava erikseen, että neuvosto hyväksyy toimenpiteet kyseisen oikeusperustan nojalla.

(6)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämistä ja muuttamista varten komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(7)

Tiettyjä aloja koskevat tietyt määritelmät olisi vahvistettava tässä asetuksessa. Riisialan erityispiirteiden huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat riisialaa koskevien määritelmien muuttamista siinä määrin kuin se on tarpeen määritelmien saattamiseksi ajan tasalle markkinakehityksen pohjalta.

(8)

Tässä asetuksessa viitataan yhdistetyn nimikkeistön tuotteiden kuvaukseen ja se sisältää viittauksia nimikkeisiin ja alanimikkeisiin. Yhteisen tullitariffin nimikkeistöön tehtävät muutokset voivat edellyttää teknisiä mukautuksia tähän asetukseen. Tällaisten muutosten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tarvittavien teknisten mukautusten tekemistä. Neuvoston asetus (ETY) N:o 234/79 (7), jossa tällä hetkellä säädetään tällaisesta toimivallasta, olisi selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi kumottava, ja kyseinen toimivalta olisi sisällytettävä tähän asetukseen.

(9)

Viljalle, riisille, sokerille, kuivatulle rehulle, siemenille, viinille, oliiviöljylle ja syötäväksi tarkoitetuille oliiveille, pellavalle ja hampulle, hedelmille ja vihanneksille, hedelmä- ja vihannesjalosteille, banaaneille, maidolle ja maitotuotteille sekä silkkiäistoukille olisi vahvistettava markkinointivuodet, jotka olisi mahdollisuuksien mukaan mukautettava kunkin mainitun tuotteen biologisiin tuotantosykleihin.

(10)

Markkinoiden vakauttamiseksi ja maatalousväestön kohtuullisen elintason varmistamiseksi eri aloja varten on kehitetty erilaisia markkinatukijärjestelmiä ja otettu käyttöön suoran tuen järjestelmiä ottaen huomioon toisaalta kunkin alan erilaiset tarpeet ja toisaalta eri alojen riippuvuus toisistaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat julkiset interventiot tai yksityisestä varastoinnista maksettavat tuet. Markkinatukitoimenpiteet on edelleen tarpeen säilyttää, mutta niitä olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava.

(11)

On syytä vahvistaa unionin asteikot ruhojen luokittelua, tunnistamista ja tarjontamuotoa varten naudanliha-, sianliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-aloilla hintojen seurantaan ja interventiojärjestelyjen soveltamiseen kyseisillä aloilla. Lisäksi unionin asteikot edistävät markkinoiden avoimuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista.

(12)

Selkeyden ja avoimuuden vuoksi julkista interventiota koskeville säännöksille olisi luotava yhteinen rakenne säilyttäen samalla kullakin alalla noudatettava politiikka. Tästä syystä on aiheellista tehdä ero viitekynnysten ja interventiohintojen välillä ja määritellä viimeksi mainitut. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää täsmentää, että ainoastaan julkista interventiota koskevat interventiohinnat vastaavat WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 3 olevan 8 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja sovellettuja säänneltyjä hintoja (markkinahintaero tuki). Tässä yhteydessä olisi ymmärrettävä, että markkinainterventiot voivat olla julkisia interventioita tai muita interventioita, joissa ei käytetä ennakolta vahvistettuja hintatietoja.

(13)

Käytännön ja edellisistä yhteisistä markkinajärjestelyistä saadun kokemuksen perusteella julkisen interventiojärjestelmän olisi oltava kunkin asianomaisen alan tarpeiden mukaan käytettävissä tiettyinä aikoina vuodesta, ja sen olisi kyseisinä aikoina oltava pysyvästi avoinna tai se olisi avattava markkinahinnoista riippuen.

(14)

Julkisen interventiohinnan olisi muodostuttava eräiden tuotteiden tiettyjen määrien osalta kiinteästä hinnasta ja muissa tapauksissa määräydyttävä tarjouskilpailun mukaan ottaen huomioon käytäntö ja edellisistä yhteisistä markkinajärjestelyistä saadut kokemukset.

(15)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta myydä julkisessa interventiossa ostetut tuotteet. Tällaiset toimenpiteet olisi hyväksyttävä siten, että vältetään markkinahäiriöt ja varmistetaan tavaroiden tasapuolinen saanti ja ostajien tasapuolinen kohtelu.

(16)

Nykyisestä YMP:n yhteydessä hyväksytystä unionin vähävaraisimmille henkilöille suunnatusta elintarvikkeiden jakeluohjelmasta olisi annettava erillinen asetus ohjelman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden ilmentämiseksi. Tässä asetuksessa olisi kuitenkin säädettävä julkisessa interventiossa olevien tuotteiden poistamisesta asettamalla ne käytettäviksi kyseisessä ohjelmassa.

(17)

Saavuttaakseen markkinoiden tasapainottamista ja markkinahintojen vakauttamista koskevan tavoitteen saattaa olla tarpeen myöntää yksityisen varastoinnin tukea tietyille maataloustuotteille. Markkinoiden avoimuudesta huolehtimiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat niiden edellytysten vahvistamista, joiden täyttyessä se voi päättää myöntää yksityisen varastoinnin tukea ottaen huomioon markkinatilanteen.

(18)

Sen varmistamiseksi, että julkisessa interventiossa ostettavat tai yksityisen varastoinnin tuen piiriin kuuluvat tuotteet soveltuvat pitkän aikavälin varastointiin ja ovat laadultaan aitoja, virheettömiä ja myyntikelpoisia, sekä eri alojen erityisominaisuuksien ottamiseksi huomioon tavoitteena varmistaa julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin kustannustehokas toiminta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä vaatimuksista ja edellytyksistä, jotka kyseisten tuotteiden on laatunsa ja tukikelpoisuutensa osalta täytettävä tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten lisäksi.

(19)

Viljan ja paddy- eli raakariisialojen erityispiirteiden ottamiseksi huomioon komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä laatuvaatimusten vahvistamiseksi kyseisten tuotteiden ostoa ja myyntiä varten.

(20)

Jotta varmistetaan asianmukainen varastointikapasiteetti ja julkisen interventiojärjestelmän tehokkuus kustannustehokkuuden, jakelun ja toimijoiden pääsyn osalta ja jotta pidetään huoli julkisessa interventiossa ostettavien varastointijakson lopussa poistettavien tuotteiden laadusta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat vaatimuksia, jotka julkisen intervention alaisten kaikkien tuotteiden varastointipaikkojen on täytettävä, sääntöjä, jotka liittyvät tuotteiden varastointiin niistä ja niiden käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa tai sen ulkopuolella tullien ja minkä tahansa YMP:n mukaisesti myönnettävän tai kannettavan määrän suhteen.

(21)

Jotta varmistetaan, että yksityisellä varastoinnilla saadaan toivottu markkinavaikutus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sääntöjä ja edellytyksiä, joita sovelletaan silloin, kun varastoitu määrä on sopimuksen alaista määrää pienempi, edellytyksiä ennakon myöntämiselle ja edellytyksiä, joita sovelletaan yksityisten varastointisopimusten kattamien tuotteiden saattamiseen uudelleen markkinoille tai poistamiseen markkinoilta.

(22)

Julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin järjestelmien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla säädetään tarjouskilpailumenettelyjen käytöstä ja vahvistetaan lisäedellytyksiä, jotka toimijoiden on täytettävä, ja toimijoita koskeva velvoite asettaa vakuus.

(23)

Jotta otetaan huomioon tekninen kehitys ja naudanliha-, sianliha- ja lampaan- ja vuohenliha-alojen tarpeet sekä tarve yhtenäistää eri tuotteiden tarjontamuodot markkinoiden avoimuuden ja hintojen seurannan parantamiseksi sekä markkinoiden interventiotoimenpiteiden soveltamiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan ja päivitetään ruhojen luokittelua koskevia unionin asteikkoja kyseisillä aloilla, ja joilla vahvistetaan eräitä niihin liittyviä muita säännöksiä ja poikkeuksia.

(24)

Olisi kannustettava hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden kulutusta koululaisten keskuudessa, jotta lisätään kyseisten tuotteiden osuutta lasten ruokavaliossa pysyvästi vaiheessa, jossa heidän ruokailutottumuksensa muotoutuvat, ja edistetään siten osaltaan YMP:n tavoitteiden saavuttamista, joita ovat erityisesti markkinoiden vakauttaminen sekä elintarvikkeiden nykyisen ja tulevan saatavuuden varmistaminen. Sen vuoksi olisi edistettävä unionin tukea, jolla rahoitetaan tai osarahoitetaan tällaisten tuotteiden toimittamista oppilaitoksissa oleville lapsille.

(25)

Unionin kouluhedelmä- ja kouluvihannes- sekä koulumaitojärjestelmien moitteettoman budjettihallinnon varmistamiseksi kullekin järjestelmälle olisi vahvistettava aiheelliset säännökset. Unionin tukea ei pitäisi käyttää korvaamaan olemassa olevien kansallisten kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmien sekä koulumaitojärjestelmien rahoitusta. Talousarviorajoitusten vuoksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava korvata oma rahoitusosuutensa näissä järjestelmissä yksityiseltä sektorilta saatavilla rahoitusosuuksilla. Kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmien tehostamiseksi saatetaan tarvita liitännäistoimenpiteitä, joihin jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää kansallista tukea. Järjestelmiin osallistuvien jäsenvaltioiden olisi tiedotettava unionin tuesta järjestelmälle.

(26)

Lasten terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että tuki kohdistetaan jäsenvaltioiden valvomissa tai hyväksymissä oppilaitoksissa säännöllisesti oleviin lapsiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmään liittyviä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat lisäperusteita tuen kohdistamiselle, tuen hakijoiden hyväksymistä ja valintaa sekä kansallisten tai alueellisten strategioiden laadintaa sekä liitännäistoimenpiteitä.

(27)

Unionin varojen tehokkaan ja kohdennetun käytön varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmään liittyviä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat menetelmää, jolla tuki jaetaan uudelleen jäsenvaltioiden kesken vastaanotettujen tukihakemusten perusteella, kustannuksia, joihin voidaan myöntää unionin tukea, mukaan luettuna mahdollisuus vahvistaa tällaisille kustannuksille enimmäismäärä, ja jäsenvaltioiden velvoitetta seurata ja arvioida kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmiensä toimivuutta.

(28)

Kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmää koskevan tietoisuuden edistämiseksi olisi siirrettävä komissiolle valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmää soveltavien jäsenvaltioiden velvollisuutta tiedottaa unionin tuesta järjestelmälle.

(29)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon maitotuotteiden kulutustottumusten kehitys, maitotuotteiden markkinoiden innovaatiot ja kehitys, tuotteiden saatavuus unionin eri markkinoilla sekä ravitsemukselliset näkökohdat, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia koulumaitojärjestelmään liittyviä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tuotteita, joille voidaan myöntää tukea järjestelmästä, jäsenvaltioiden kansallisia tai alueellisia strategioita, tarvittaessa liitännäistoimenpiteet mukaan lukien, ja seurantaa ja arviointia.

(30)

Jotta varmistetaan, että soveltuvat tuensaajat ja hakijat ovat oikeutettuja unioni tukeen ja että sitä käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tukikelpoisiin tuensaajiin ja hakijoihin sovellettavia sääntöjä, vaatimusta, että hakijoiden on oltava jäsenvaltioiden hyväksymiä, ja maitotuotteiden käyttöä aterioiden valmistuksessa kouluissa.

(31)

Sen varmistamiseksi, että tuen hakijat noudattavat velvollisuuksiaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, jotka koskevat velvollisuutta asettaa vakuus, jos tuesta maksetaan ennakko.

(32)

Koulumaitojärjestelmästä tiedottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden mukaan jäsenvaltioiden on määrä julkistaa mainittuun järjestelmään osallistumisensa ja tiedottaa unionin antamasta tuesta.

(33)

Jotta varmistetaan tuen heijastuminen tuotteiden hintaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat koulumaitojärjestelmän mukaisen hintaseurannan käyttöönottoa.

(34)

Unionin rahoitusta tarvitaan hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ja toimialakohtaisten organisaatioiden kannustamiseksi laatimaan toimintaohjelmia, joiden tarkoituksena on parantaa oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tuotantoa ja kaupan pitämistä. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä unionin tuesta, jota myönnetään kyseisissä toimintaohjelmissa toteutettaville toimille annetun ensisijaisuuden mukaan. Yhteisrahoitusta olisi kuitenkin vähennettävä ohjelmien tehokkuuden parantamiseksi.

(35)

Jotta voidaan varmistaa oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tuottajaorganisaatioille, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille ja toimialakohtaisille organisaatioille myönnetyn unionin tuen tehokas ja vaikuttava käyttö sekä oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tuotannon laadun parantamiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat erityisiä toimenpiteitä, joita voidaan rahoittaa unionin tuella, sekä toimia ja kustannuksia, joita ei voida rahoittaa, erityisiä aloja koskevan unionin rahoituksen jakautumisen vähimmäistasoa, velvoitetta asettaa vakuus, sekä perusteita, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon toimintaohjelmien valinnassa ja hyväksymisessä.

(36)

Tässä asetuksessa olisi tehtävä ero toisaalta tuoreena kaupan pidettävien hedelmien ja vihannesten sekä jalostukseen tarkoitettujen hedelmien ja vihannesten, ja toisaalta hedelmä- ja vihannesjalosteiden välillä. Toimintarahastoja, toimintaohjelmia ja unionin taloudellista tukea koskevia sääntöjä olisi sovellettava ainoastaan ensiksi mainittuun ryhmään ja molempiin tämän ryhmän hedelmien ja vihannesten tyyppeihin olisi sovellettava yhtäläistä kohtelua.

(37)

Hedelmien ja vihannesten tuotanto on vaikeasti ennakoitavaa, ja tuotteet ovat helposti pilaantuvia. Vähäisetkin ylijäämät voivat häiritä markkinoita merkittävästi. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön kriisinhallintatoimenpiteitä, jotka olisi jatkossakin sisällytettävä toimintaohjelmiin.

(38)

Hedelmien ja vihannesten tuotannossa ja kaupan pitämisessä olisi otettava täysimääräisesti huomioon ympäristönäkökohdat, muun muassa viljelymenetelmät, jätemateriaalista huolehtiminen ja markkinoilta poistettujen tuotteiden hävittäminen, erityisesti veden laadun suojelun, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja maisemanhoidon yhteydessä.

(39)

Kaikissa jäsenvaltioissa olisi myönnettävä tukea tuottajaryhmien perustamiseen kaikilla aloilla osana maaseudun kehittämispolitiikkaa. Sen vuoksi hedelmä- ja vihannesalan erityistuki olisi lakkautettava.

(40)

Jotta hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioilla ja niiden liitoilla olisi suurempi vastuu tekemistään taloudellisista päätöksistä ja jotta niille myönnettyjä julkisia varoja suunnattaisiin tulevaisuutta ajatellen, olisi vahvistettava kyseisten varojen käyttöedellytykset. Tuottajaorganisaatioiden ja niiden yhteenliittymien perustamien toimintarahastojen rahoitus on syytä toteuttaa yhteisrahoituksena. Rahoituksen kohteita olisi voitava erityistapauksissa laajentaa. Toimintarahastoista olisi rahoitettava ainoastaan hedelmä- ja vihannesalan toimintaohjelmia. Unionin menojen hallitsemiseksi toimintarahaston perustaville tuottajaorganisaatioille ja niiden yhteenliittymille myönnettävälle tuelle olisi asetettava yläraja.

(41)

Alueilla, joilla hedelmä- ja vihannesalan tuotannon organisointi on vähäistä, olisi sallittava kansallisen täydentävän tuen myöntäminen. Unionin olisi korvattava tällaiset tuet jäsenvaltioille, jotka ovat rakenteellisista syistä erityisen epäedullisessa asemassa.

(42)

Jotta voidaan varmistaa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioille ja niiden yhteenliittymille myönnetyn tuen tehokas, kohdennettu ja kestävä käyttö, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimintarahastoja ja toimintaohjelmia, toimintaohjelmien kansallista säännöstöä ja kansallisia strategioita kansallisen säännöstön ja kansallisten strategioiden vaikuttavuuden seuranta- ja arviointivelvoitteen osalta, unionin taloudellista tukea, kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteitä ja kansallista taloudellista tukea.

(43)

On tärkeää säätää viinialan tukitoimenpiteistä, joilla vahvistetaan kilpailurakenteita. Unionin olisi määriteltävä ja rahoitettava kyseiset toimenpiteet, mutta jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet alueellisten elintensä tarpeita vastaavasti ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja sisällyttää ne kansallisiin tukiohjelmiinsa. Jäsenvaltioiden olisi vastattava ohjelmien täytäntöönpanosta.

(44)

Kansallisten tukiohjelmien yhtenä tärkeimpänä tukikelpoisena toimenpiteenä olisi oltava unionin viinien menekinedistäminen ja markkinointi. Innovoinnin tukeminen voi lisätä unionin rypäletuotteiden markkinoitavuutta ja kilpailukykyä. Määrärahoja olisi edelleen myönnettävä rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, koska nämä toimet vaikuttavat alaan myönteisesti. Tukea olisi myönnettävä myös alalla tehtäviin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yritysten taloudellista suorituskykyä. Sivutuotteiden tislaustuen olisi oltava niiden jäsenvaltioiden käytettävissä, jotka haluavat käyttää tällaista välinettä viinin laadun varmistamiseen samalla ympäristöä suojellen.

(45)

Ennaltaehkäisevien välineiden, joita ovat satovakuutus, keskinäiset rahastot ja rypäleiden korjaaminen raakana, olisi oltava viinialan tukiohjelmissa tukikelpoisia, jotta tuottajia kannustettaisiin toimimaan vastuullisesti kriisitilanteissa.

(46)

Säännökset, jotka koskevat viininviljelijöiden tukemista myöntämällä jäsenvaltioiden vahvistamia tukioikeuksia, on muutettu lopullisiksi varainhoitovuodesta 2015 alkaen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 n artiklan nojalla ja kyseisessä säännöksessä vahvistetuin edellytyksin.

(47)

Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden viinialan tukiohjelmien tavoitteet saavutetaan ja että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat seuraaviin liittyviä sääntöjä: vastuu menoista, jotka aiheutuvat tukiohjelmien vastaanottamispäivän komissiossa ja niiden muutosten sekä niiden soveltamisen alkamispäivän välisenä aikana; tukiohjelmien sisältö sekä menot, hallinto- ja henkilöstökustannukset ja toimet, jotka voidaan sisällyttää jäsenvaltioiden tukiohjelmiin, sekä edellytykset ja mahdollisuudet suorittaa maksuja edustajien välityksellä satovakuutukseen myönnettävän tuen tapauksessa; vaatimus asettaa vakuus, jos tuesta maksetaan ennakko; tiettyjen merkintöjen käyttö; ylärajan asettaminen kustannuksille, joita aiheutuu viinitarhojen uudelleenistuttamisesta terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä; hankkeiden päällekkäisen rahoituksen välttäminen; poikkeukset tuottajien velvoitteesta poistaa markkinoilta viiniyttämisen sivutuotteet ylimääräisen hallintotaakan välttämiseksi sekä tislaajien vapaaehtoinen sertifiointi; ja jäsenvaltioiden mahdollisuus vahvistaa edellytykset tukitoimenpiteiden moitteettomalle toiminnalle.

(48)

Mehiläishoidolle on ominaista tuotantoedellytysten ja -tasojen monimuotoisuus sekä taloudellisten toimijoiden hajaannus ja epäyhtenäisyys niin tuotannon kuin kaupan pitämisen vaiheissa. Lisäksi tiettyjen mehiläispesiin kohdistuvien mehiläisten terveyteen vaikuttavien vaarojen yleistyminen ja erityisesti varroapunkin lisääntyminen viime vuosina useissa jäsenvaltioissa ja tämän tuholaisen hunajantuotannolle aiheuttamat vaikeudet edellyttävät, että unionin toimia jatketaan, sillä varroapunkkia ei voida kokonaan hävittää ja se on käsiteltävä sallituilla tuotteilla. Näissä olosuhteissa ja mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen kehittämiseksi unionissa alalle on tarpeen laatia joka kolmas vuosi kansalliset ohjelmat mehiläishoitotuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen yleisten edellytysten parantamiseksi. Unionin olisi osallistuttava kyseisten kansallisten ohjelmien rahoitukseen.

(49)

Toimenpiteet, jotka voivat sisältyä mehiläishoito-ohjelmiin, olisi täsmennettävä. Sen varmistamiseksi, että unionin tukijärjestelmää mukautetaan uusimpaan kehitykseen ja että sen soveltamisalaan kuuluvilla toimenpiteillä voidaan tehokkaasti parantaa mehiläishoitotuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen yleisiä edellytyksiä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla päivitetään kyseistä toimenpiteiden luetteloa mukauttamalla olemassaolevia toimenpiteitä tai lisäämällä uusia toimenpiteitä.

(50)

Mehiläishoitoon myönnettävien unionin varojen tehokkaan ja vaikuttavan käytön varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden mehiläishoito- ja maaseudun kehittämistä koskevien ohjelmien päällekkäisen rahoituksen välttämistä sekä perusteita unionin rahoitusosuuden jakamiseksi kullekin osallistujajäsenvaltiolle.

(51)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (8) mukaisesti humalan pinta-alatuki on irrotettu tuotannosta 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen. Jotta humalan tuottajaorganisaatiot voisivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan, olisi erityisesti säädettävä, että kyseisissä jäsenvaltioissa vastaavat määrät on käytettävä samoihin toimintoihin. Jotta varmistetaan, että tuella rahoitetaan tässä asetuksessa esitetyn mukaisia tuottaja-organisaatioiden tavoitteita, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tukihakemuksia, tukikelpoisiin humala-aloihin sovellettavia sääntöjä ja tuen laskentaa.

(52)

Silkkiäistoukkien kasvatukseen tarkoitettu unionin tuki olisi irrotettava tuotannosta ja sisällytettävä suorien tukien järjestelmään noudattaen muilla aloilla myönnettäviin tukiin sovellettua lähestymistapaa.

(53)

Eläinten rehuksi tarkoitetulle ja kaseiiniksi ja kaseinaateiksi jalostettavalle unionissa tuotetulle rasvattomalle maidolle ja rasvattomalle maitojauheelle myönnettävä tuki on osoittautunut tehottomaksi markkinoiden tukemisessa, minkä vuoksi se olisi lakkautettava, samoin kuin säännöt, jotka koskevat kaseiinin ja kaseinaattien käyttöä juuston valmistuksessa.

(54)

Päätös lopettaa viiniköynnösten siirtymävaiheen istutuskiellon voimassaolo unionin tasolla on tehty sen perusteella, että unionin viinialan markkinajärjestelyyn vuonna 2008 tehdyn uudistuksen päätavoitteet on saavutettu, erityisesti pitkään kestänyt viinin rakenteellinen ylituotanto on päättynyt ja unionin viinialan kilpailukyky ja markkinasuuntautuneisuus ovat asteittain parantuneet. Nämä myönteiset kehitykset ovat tulosta siitä, että viininviljelyn pinta-ala koko unionissa on pienentynyt selvästi, kilpailukyvyltään heikommat tuottajat ovat poistuneet alalta ja tietyt markkinoiden tukitoimenpiteet on asteittain lakkautettu, mikä on poistanut kannustimen taloudellisesti kestämättömiltä investoinneilta. Tarjontakapasiteetin vähentäminen, rakenteellisten toimenpiteiden tukeminen ja viinin viennin edistäminen ovat mahdollistaneet paremman sopeutumisen unionin tasolla tapahtuneeseen kysynnän vähenemiseen, joka on seurausta kulutuksen asteittaisesta vähenemisestä perinteisissä viiniä tuottavissa jäsenvaltioissa.

(55)

Kysynnän asteittaisen kasvun näkymät maailmanmarkkinoilla kannustavat kuitenkin lisäämään tarjontakapasiteettia ja näin ollen istuttamaan uusia viiniköynnöksiä seuraavan vuosikymmenen aikana. Olisi pyrittävä saavuttamaan keskeinen tavoite, joka on unionin viinialan kilpailukyvyn parantaminen, jotta ei menetettäisi markkinaosuutta maailmanmarkkinoilla, mutta uusien viini-istutusten määrän liian nopea kasvu vastauksena kansainvälisen kysynnän ennustettuun kehitykseen voi jälleen johtaa tilanteeseen, jossa keskipitkällä aikavälillä esiintyy tarjonnan ylikapasiteettia, josta saattaa aiheutua tietyille viinintuotantoalueille mahdollisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Jotta varmistetaan viini-istutusten määrän hallittu kasvu kaudella 2016–2030, olisi unionin tasolla perustettava uusi viini-istutusten hallintajärjestelmä; joka muodostuu viini-istutuksia koskevasta lupajärjestelmästä.

(56)

Tässä uudessa viini-istutuksia koskevassa lupajärjestelmässä lupia voitaisiin myöntää ilman tuottajilta perittäviä maksuja, ja lupien voimassaolo päättyisi kolmen vuoden kuluessa, jos niitä ei ole siihen mennessä käytetty. Tämä edistäisi sitä, että ne viinintuottajat, joille luvat on myönnetty, käyttävät lupia suoraan ja nopeasti, millä vältetään keinottelu.

(57)

Uusien viini-istutusten lisääntymisen rajoittamista varten olisi perustettava unionin tason suojamekanismi, joka perustuisi jäsenvaltioiden velvollisuuteen tarjota vuosittain uusille istutuksille lupia, jotka vastaisivat yhtä prosenttia istutetusta viininviljelyalasta, samalla kun sallittaisiin jonkin verran joustavuutta kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, tarjotaanko pienempien aloja kansallisella tai alueellisella tasolla, mukaan lukien tiettyihin suojattuihin alkuperänimityksiin ja suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin soveltuvien alojen tasolla, puolueettomin ja syrjimättömin perustein samalla kun ne varmistavat, että asetetut rajat ovat yli nolla prosenttia eivätkä tavoitteisiin nähden liian rajoittavia.

(58)

Olisi säädettävä tietyistä perusteista sen varmistamiseksi, että luvat myönnetään syrjimättömällä tavalla ja erityisesti kun tuottajien hakema kokonaishehtaarimäärä ylittää jäsenvaltioiden saataville asettaman lupien kokonaishehtaarimäärän.

(59)

Lupien myöntämisen tuottajille, jotka raivaavat olemassa olevan viininviljelyalan, olisi tapahduttava ilman eri toimenpiteitä hakemuksen jättämisen jälkeen ja riippumatta uusia istutuksia koskevasta suojamekanismista, koska tällaiset luvat eivät vaikuta viininviljelyalojen lisääntymiseen kokonaisuudessaan. Tietyillä alueilla, jotka soveltuvat suojatuilla alkuperänimityksillä tai suojatuilla maantieteellisillä merkinnöillä varustettujen viinien tuotantoon, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus rajoittaa kyseisten lupien myöntäminen koskemaan hyväksyttyjen ja edustavien ammattialajärjestöjen suositusten mukaisia uudelleenistutuksia.

(60)

Viini-istutuksia koskevaa uutta lupajärjestelmää ei tulisi soveltaa niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät sovella unionin istutusoikeuksien siirtymäjärjestelyä, ja sen olisi oltava vapaaehtoinen niille jäsenvaltioille, joissa viininviljelyala on alle tietyn raja-arvon, vaikka ne soveltavat istutusoikeuksia.

(61)

Olisi säädettävä siirtymäsäännöksistä sen varmistamiseksi, että entisestä istutusoikeuksien järjestelystä siirrytään kitkattomasti uuteen järjestelmään, ja erityisesti, jotta vältetään liialliset istutukset ennen uuden järjestelmän alkamista. Jäsenvaltioilla olisi oltava tiettyä joustovaraa päättää määräajasta niiden hakemusten esittämiselle, jotka koskevat istutusoikeuksien muuntamista luviksi 31 päivän joulukuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana.

(62)

Sen varmistamiseksi, että viini-istutuksia koskeva uusi lupajärjestelmä pantaisiin täytäntöön yhdenmukaisella ja tehokkaalla tavalla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden perusteella tietyt viini-istutukset vapautetaan järjestelmästä, kelpoisuus- ja ensisijaisuusperusteita koskevia sääntöjä, kelpoisuus- ja ensisijaisuusperusteiden lisäämistä, raivattavien viiniköynnösten samanaikaista esiintymistä istutettujen uusien viiniköynnösten kanssa sekä perusteita, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat rajoittaa uudelleenistutuksia koskevien lupien myöntämistä.

(63)

Istutuksia, jotka tapahtuvat ilman lupaa, olisi valvottava tehokkaasti, jotta varmistetaan uuden järjestelmän sääntöjen noudattaminen.

(64)

Maataloustuotteiden kaupan pitämistä koskevien vaatimusten soveltaminen voi parantaa tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisia edellytyksiä sekä tuotteiden laatua. Sen vuoksi tällaisten vaatimusten soveltaminen on tuottajien, kauppiaiden ja kuluttajien edun mukaista.

(65)

Maataloustuotteiden laatupolitiikasta annetun komission tiedonannon ja siitä käydyn keskustelun perusteella ala- tai tuotekohtaiset kaupan pitämisen vaatimukset on aiheellista säilyttää kuluttajien odotusten ottamiseksi huomioon sekä maataloustuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvien taloudellisten edellytysten ja maataloustuotteiden laadun parantamiseksi.

(66)

Kaupan pitämisen vaatimusten osalta olisi vahvistettava horisontaalisia säännöksiä.

(67)

Kaupan pitämisen vaatimukset olisi eriteltävä pakollisiin sääntöihin tiettyjä aloja tai tuotteita varten ja vapaaehtoisiin varattuihin ilmaisuihin, jotka vahvistetaan ala- tai tuotekohtaisesti.

(68)

Kaupan pitämisen vaatimuksia olisi periaatteessa sovellettava kaikkiin asianomaisiin unionissa kaupan pidettäviin maataloustuotteisiin.

(69)

Tässä asetuksessa olisi lueteltava alat ja tuotteet, joihin kaupan pitämisen vaatimuksia voidaan soveltaa. Jotta kuitenkin otetaan huomioon kuluttajien odotukset ja tarve parantaa maataloustuotteiden laatua sekä niiden tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisia edellytyksiä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan kyseistä luetteloa, tiukoin edellytyksin.

(70)

Kuluttajien odotusten ottamiseksi huomioon, tiettyjen maataloustuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvien taloudellisten edellytysten ja niiden laadun parantamiseksi, jatkuvasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin, kehittyvään kuluttajakysyntään ja alan kansainvälisten normien kehitykseen mukautumiseksi sekä tuoteinnovoinnin jarruttamisen välttämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan ala- tai tuotekohtaiset kaupan pitämisen vaatimukset kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa sekä tällaisiin vaatimuksiin sovellettavat poikkeukset ja vapautukset. Kaupan pitämisen vaatimuksissa olisi otettava huomioon muun muassa asianomaisten tuotteiden luonnolliset ja olennaiset ominaisuudet ja vältettävä näin muuttamasta merkittävästi asianomaisen tuotteen tavanomaista koostumusta. Lisäksi kaupan pitämisen vaatimuksissa olisi otettava huomioon mahdollinen riski siitä, että kuluttajia johdetaan harhaan odotusten ja käsitysten suhteen. Vaatimuksiin liittyvistä poikkeuksista tai vapautuksista ei saisi seurata ylimääräisiä kuluja pelkästään maataloustuottajille.

(71)

Kaupan pitämisen vaatimuksia olisi sovellettava, jotta markkinoille voitaisiin helposti toimittaa standardoitua ja tyydyttävää laatua olevia tuotteita, ja niiden olisi koskettava erityisesti teknisiä määritelmiä, luokitteluja, esillepanoa, merkitsemistä ja pakkausmerkintöjä, pakkaamista, tuotantotapaa, säilyttämistä, varastointia, kuljettamista, asiaan liittyviä hallinnollisia asiakirjoja, varmentamista ja määräaikoja sekä käyttöä ja myyntiä koskevia rajoituksia.

(72)

Ottaen huomioon tuottajien intressit antaa tietoa tuotteiden ja tuotannon ominaispiirteistä ja kuluttajien tarve saada riittäviä ja avoimia tuotetietoja olisi oltava mahdollista määritellä maataloustuotannon paikka ja/tai lähtöpaikka tapauskohtaisesti asianmukaisella maantieteellisellä tasolla ottaen samalla huomioon joidenkin alojen erityispiirteet varsinkin jalostettujen maataloustuotteiden osalta.

(73)

Kolmansista maista tuotavien tuotteiden osalta olisi säädettävä erityissäännöistä, jos kolmansissa maissa voimassa olevat kansalliset säännökset oikeuttavat poikkeamisen kaupan pitämisen vaatimuksista ja jos tällaisten säännösten vastaavuus unionin lainsäädännön kanssa voidaan taata. On myös aiheellista vahvistaa säännöt, joilla vahvistetaan unionista vietäviin tuotteisiin sovellettavien kaupan pitämisen vaatimusten soveltamista.

(74)

Hedelmä- ja vihannesalan tuotteita, jotka on tarkoitettu myytäviksi tuoreena kuluttajalle, olisi pidettävä kaupan ainoastaan, jos ne ovat laadultaan virheettömiä, aitoja ja kauppakelpoisia ja jos alkuperämaa on ilmoitettu. Tämän vaatimuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi ja tiettyjen erityistilanteiden ottamiseksi huomioon komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat erityisiä poikkeuksia kyseisestä vaatimuksesta.

(75)

Laatupolitiikkaa olisi sovellettava koko unionissa soveltamalla humala-alan tuotteisiin varmentamista koskevaa menettelyä ja kieltämällä näiden tuotteiden kaupan pitäminen, joille ei ole myönnetty todistusta. Tämän vaatimuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi ja tiettyjen erityistilanteiden ottamiseksi huomioon komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kyseisestä vaatimuksesta poikkeavia toimenpiteitä tiettyjen kolmansien maiden kaupan vaatimusten täyttämiseksi tai erityiseen käyttöön tarkoitettuja tuotteita varten.

(76)

Eräiden alojen ja tuotteiden osalta määritelmät, nimitykset ja myyntinimitykset ovat tärkeitä seikkoja kilpailuedellytysten määrittämisenkannalta. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa kyseisille aloille ja/tai tuotteille määritelmät, nimitykset ja myyntinimitykset, joita olisi käytettävä unionissa vain sellaisten tuotteiden kaupan pitämiseksi, jotka ovat vastaavien vaatimusten mukaisia.

(77)

Jotta tiettyjen tuotteiden määritelmiä ja myyntinimityksiä voitaisiin mukauttaa kehittyvään kuluttajakysyntään liittyviin tarpeisiin, tekniseen kehitykseen tai tuoteinnovoinnin tarpeisiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat määritelmiin ja myyntinimityksiin liittyviä muutoksia, poikkeuksia tai vapautuksia.

(78)

Sen varmistamiseksi, että toimijoilla ja jäsenvaltioilla on selkeä ja oikea käsitys tietyille aloille vahvistetuista määritelmistä ja myyntinimityksistä komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä niiden eritelmiä ja soveltamista koskevista säännöistä.

(79)

Kunkin tuotteen tai alan erityispiirteiden, kaupan pitämisen eri vaiheiden, teknisten edellytysten, mahdollisten merkittävien käytännön vaikeuksien sekä analyysimenetelmien tarkkuuden ja toistettavuuden huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yhteen tai useampaan erityiseen vaatimukseen sovellettavaa sallittua poikkeamaa, jonka ylittyessä koko tuote-erää olisi pidettävä vaatimuksen vastaisena.

(80)

Olisi määriteltävä tietyt viininvalmistusmenetelmät ja viinintuotantoon liittyvät rajoitukset, jotka koskevat erityisesti viinin leikkaamista ja tietynlaisen kolmansista maista peräisin olevan rypäleen puristemehun, viinirypälemehun ja tuoreiden rypäleiden käyttöä. Kansainväliset vaatimukset täyttääkseen komission olisi otettava huomioon Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) suosittelemat viininvalmistusmenetelmät.

(81)

Olisi vahvistettava rypälelajikkeiden luokittelua koskevat säännöt, joiden mukaan enemmän kuin 50 000 hehtolitraa vuodessa tuottavat jäsenvaltiot olisi vastattava edelleen niiden rypälelajikkeiden luokittelusta, joista viinin valmistaminen niiden alueilla on sallittua. Eräät rypälelajikkeet olisi jätettävä luokittelun ulkopuolelle.

(82)

Jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai antaa levitettävien rasvojen laatutasoja koskevat tietyt kansalliset säännöt.

(83)

Jäsenvaltioille olisi annettava viinialalla lupa rajoittaa joidenkin viininvalmistusmenetelmien käyttöä tai kieltää niiden käyttö ja soveltaa alueellaan tuotettuihin viineihin tiukempia rajoituksia sekä sallia sellaisten viininvalmistusmenetelmien koekäyttö, jotka eivät ole sallittuja.

(84)

Jotta voidaan varmistaa tiettyjä tuotteita ja aloja koskeviin kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyvien kansallisten sääntöjen moitteeton ja avoin soveltaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tällaisten kaupan pitämisen vaatimusten soveltamiseen sekä kokeellisin menetelmin saatujen tuotteiden hallussapitoon, liikkuvuuteen ja käyttöön liittyvien edellytysten vahvistamista.

(85)

Kaupan pitämisen vaatimusten lisäksi olisi vahvistettava vapaaehtoisia laatuilmaisuja sen varmistamiseksi, ettei erityisiä tuoteominaispiirteitä taikka tuotannon tai jalostuksen ominaisuuksia kuvaavia ilmaisuja käytetä markkinoilla väärin vaan kuluttajat voivat luottaa niihin arvioidessaan tuotteen laatua. Tämän asetuksen tavoitteiden ja selvyyden vuoksi nykyiset vapaaehtoiset laatuilmaisut olisi lueteltava tässä asetuksessa.

(86)

Jäsenvaltioille olisi annettava lupa vahvistaa sääntöjä sellaisten viinialan tuotteiden poistamiselle, jotka eivät ole tämän asetuksen vaatimusten mukaisia. Jotta varmistetaan viinialan tuotteita koskevien kansallisten sääntöjen moitteeton ja avoin soveltaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat käyttöön liittyvien edellytysten vahvistamista viinialan tuotteille, jotka eivät ole tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

(87)

Jotta voidaan ottaa huomioon tiettyjen alojen markkinatilanne ja kaupan pitämisen vaatimusten ja kansainvälisten standardien kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat uuden vapaaehtoisen varatun ilmaisun varaamista ja sen käyttöedellytysten vahvistamista ja muuttamista sekä vapaaehtoisen varatun ilmaisun käyttöedellytysten muuttamista ja vapaaehtoisten varattujen ilmaisujen peruuttamista.

(88)

Jotta voidaan ottaa huomioon tiettyjen alojen ominaispiirteet ja kuluttajien odotukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan uuden varatun ilmaisun käyttöönottoon liittyviä yksityiskohtaisia lisävaatimuksia.

(89)

Sen varmistamiseksi, että vapaaehtoisia varattuja ilmaisuja käyttäen kuvaillut tuotteet täyttävät sovellettavat käyttöedellytykset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan vapaaehtoisten varattujen ilmaisujen käyttöä koskevia lisäsääntöjä.

(90)

Unionin ja eräiden kolmansien maiden välisen kaupan erityispiirteiden sekä tiettyjen maataloustuotteiden erityisluonteen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, joilla tuontituotteiden katsotaan noudattavan unionin kaupan pitämisen vaatimuksia vastaavalla tasolla ja joiden ansiosta voidaan toteuttaa toimenpiteitä niistä säännöistä poikkeamiseksi, joiden mukaan tuotteita voidaan pitää unionissa kaupan ainoastaan kyseisten vaatimusten mukaisesti, ja sääntöjä, jotka koskevat kaupan pitämisen vaatimusten soveltamista unionista vietäviin tuotteisiin.

(91)

Viiniä koskevia säännöksiä sovellettaessa olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyt kansainväliset sopimukset.

(92)

Laatuviinien käsite perustuu unionissa muun muassa viinin maantieteelliseen alkuperään liittyviin erityisominaisuuksiin. Kuluttaja tunnistaa tällaiset viinit niille myönnetyistä suojatuista alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä. Jotta asianomaisten tuotteiden laatuväitteitä tukeva kehys olisi avoin ja kehittyneempi, olisi otettava käyttöön järjestelmä, jossa alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää koskevat hakemukset tutkitaan noudattaen lähestymistapaa, jota sovelletaan unionin horisontaalisessa laatupolitiikassa muihin elintarvikkeisiin kuin viiniin ja väkeviin alkoholijuomiin, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 (9) esitetyn mukaisesti.

(93)

Suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien erityisten laatuominaisuuksien säilyttämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava soveltaa tiukempia sääntöjä.

(94)

Jotta viinin alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät saisivat suojan unionissa, ne olisi hyväksyttävä ja rekisteröitävä unionin tasolla komission vahvistamien menettelysääntöjen mukaisesti.

(95)

Suojaa olisi voitava hakea kolmansien maiden alkuperänimityksille ja maantieteellisille merkinnöille, jotka ovat suojattuja alkuperämaassaan.

(96)

Rekisteröintimenettelyssä olisi annettava kaikille jäsenvaltion tai kolmannen maan luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joiden oikeutettua etua asia koskee, mahdollisuus käyttää oikeuksiaan ja esittää vastaväite.

(97)

Rekisteröidyillä alkuperänimityksillä ja maantieteellisillä merkinnöillä olisi oltava suoja sellaista käyttöä vastaan, joka hyödyntää edellytykset täyttävien tuotteiden mainetta. Rehellisen kilpailun edistämiseksi ja kuluttajien harhauttamisen estämiseksi suoja olisi laajennettava koskemaan myös tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, perussopimusten liitteeseen I kuulumattomat tuotteet mukaan luettuina.

(98)

Käytössä olevien merkintäkäytäntöjen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat viiniköynnöslajikkeen nimen käytön sallimista, kun se sisältää suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän tai koostuu tällaisesta nimityksestä tai merkinnästä.

(99)

Jotta voidaan ottaa huomioon rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuvan tuotannon erityispiirteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan maantieteellisen alueen rajaamista koskevia lisäperusteita ja rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuvaan tuotantoon liittyviä rajoituksia ja poikkeuksia.

(100)

Tuotteiden laadun ja jäljitettävyyden varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä edellytyksistä, joilla eritelmiin voi sisältyä lisävaatimuksia.

(101)

Tuottajien ja toimijoiden laillisten oikeuksien ja oikeutettujen etujen suojan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat hakijatyyppejä, jotka voivat hakea suojaa alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle; edellytyksiä, joita on noudatettava haettaessa alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa, komission suorittamaa hakemuksen tutkimista, vastaväitemenettelyjä sekä suojattujen alkuperänimitysten tai suojattujen maantieteellisten merkintöjen muuttamista tai peruuttamista koskevia menettelyjä. Tämän säädösvallan siirron olisi koskettava myös rajatylittävää suojaa koskeviin hakemuksiin sovellettavia edellytyksiä; kolmannessa maassa sijaitsevia maantieteellisiä alueita koskeviin hakemuksiin sovellettavia edellytyksiä; päivämäärää, josta alkaen suojaa tai suojaan tehtyä muutosta sovelletaan; ja edellytyksiä, jotka liittyvät tuote-eritelmien muutoksiin.

(102)

Jotta voidaan varmistaa riittävä suoja, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat suojattua nimitystä koskevia rajoituksia.

(103)

Jotta voidaan varmistaa, ettei talouden toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille aiheudu aiheettomasti haittaa tämän asetuksen soveltamisesta ennen 1 päivää elokuuta 2009 suojan saaneiden viinien nimitysten osalta tai sellaisten osalta, joiden suojaa koskeva hakemus on tehty ennen kyseistä päivää, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan siirtymäsääntöjä tällaisia viinien nimityksiä varten, ennen tiettyä päivämäärää markkinoille saatettuihin tai etiketöityihin viineihin ja tuote-eritelmien muutoksiin.

(104)

Tiettyjä merkintöjä on käytetty unionissa perinteisesti, ja ne antavat kuluttajille viinien erityispiirteistä ja laadusta tietoja, jotka täydentävät suojattuja alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä ilmeneviä tietoja. Tällaiset perinteiset merkinnät olisi voitava suojata unionissa sisämarkkinoiden toimivuuden ja rehellisen kilpailun varmistamiseksi sekä sen välttämiseksi, että kuluttajia johdettaisiin harhaan.

(105)

Jotta voidaan varmistaa riittävä suojan taso, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat suojattavan perinteisen merkinnän kieltä ja kirjoitusasua.

(106)

Tuottajien ja toimijoiden laillisten oikeuksien suojaamisen varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat hakijatyyppejä, jotka voivat hakea suojaa perinteiselle merkinnälle; perinteisen merkinnän hyväksymishakemuksen voimassaoloedellytyksiä; perusteita ehdotetun perinteisen merkinnän suojaamisen vastustamiselle; suojan laajuutta, mukaan lukien suhde tavaramerkkeihin, suojattuihin perinteisiin merkintöihin, suojattuihin alkuperänimityksiin tai maantieteellisiin merkintöihin, homonyymeihin tai eräisiin rypälelajikkeiden nimiin; perusteita perinteisen merkinnän peruuttamiselle; hakemusten tai pyyntöjen viimeistä jättöpäivää; menettelyjä, joita on noudatettava haettaessa perinteisen merkinnän suojaa, mukaan lukien komission suorittama hakemuksen tutkiminen, vastaväitemenettelyt sekä peruuttamis- ja muuttamismenettelyt.

(107)

Unionin ja eräiden kolmansien maiden välisen kaupan erityispiirteiden huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä edellytyksistä, joiden mukaisesti perinteisiä merkintöjä voidaan käyttää kolmansien maiden tuotteissa, ja säätää asiaan liittyvistä poikkeuksista.

(108)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien viinialan tuotteiden kuvauksella, nimityksellä ja esillepanolla voi olla merkittävä vaikutus niiden markkinoitavuuteen. Jäsenvaltioiden viinituotteiden merkintöjä koskevan lainsäädännön erot voivat haitata sisämarkkinoiden toimintaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava säännöt, joissa otetaan huomioon kuluttajien ja tuottajien oikeutetut edut. Tästä syystä on aiheellista säätää merkintää ja esillepanoa koskevista unionin säännöistä.

(109)

Jotta voidaan varmistaa käytössä olevien merkintäkäytäntöjen noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan poikkeukselliset olosuhteet, joiden vallitessa on oikeutettua jättää pois viittaus suojattuun alkuperänimitykseen tai suojattuun maantieteelliseen merkintään.

(110)

Viinialan erityispiirteiden huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muiden kuin tässä asetuksessa säädettyjen merkintätietojen esillepanoa ja käyttöä; eräitä pakollisia ja vapaaehtoisia merkintöjä, ja esillepanoa.

(111)

Toimijoiden oikeutettujen etujen suojaamisen varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien väliaikaisia merkintöjä ja esillepanoa, jos asianomainen alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä täyttää asianmukaiset vaatimukset.

(112)

Sen varmistamiseksi, ettei talouden toimijoille aiheudu haittaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat siirtymäsäännöksiä ennen 1 päivää elokuuta 2009 sovellettujen asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti markkinoille saatettujen ja etiketöityjen viinien osalta.

(113)

Jotta voidaan ottaa huomioon unionin ja eräiden kolmansien maiden välisen kaupan erityispiirteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädöksiä, jotka koskevat poikkeuksia merkintöjä ja esillepanoa koskeviin sääntöihin vientiin tarkoitettujen tuotteiden osalta, jos asianomaisen kolmannen maan oikeudessa tätä edellytetään.

(114)

Sokeriyritysten ja sokerijuurikkaan viljelijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien kohtuullisen tasapainon varmistamiseksi tarvitaan erityisiä välineitä vielä kiintiöjärjestelmän päättymisen jälkeenkin. Sen vuoksi olisi vahvistettava näiden välisiä kirjallisia toimialakohtaisia sopimuksia koskevat vakiosäännökset.

(115)

Vuoden 2006 sokerijärjestelmän uudistuksella oli kauaskantoisia muutosvaikutuksia unionin sokerialaan. Jotta sokerijuurikkaan viljelijät voisivat saattaa päätökseen mukautumisensa uuteen markkinatilanteeseen ja kasvavaan markkinasuuntautuneisuuteen, nykyistä sokerikiintiöjärjestelmää olisi jatkettava siihen asti kunnes se kumotaan markkinointivuoden 2016/2017 lopussa.

(116)

Jotta voidaan ottaa huomioon sokerialan erityispiirteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, jotka koskevat sokerialan teknisten määritelmien päivittämistä; sokerijuurikkaan tässä asetuksessa vahvistettujen ostoehtojen päivittämistä; ja lisäsääntöjä, jotka koskevat yritykselle toimitetun sokerijuurikkaan kokonaispainon, taaran ja sokeripitoisuuden määrittämistä ja sokerijuurikasjätemassaa.

(117)

Tuoreet kokemukset ovat osoittaneet, että tarvitaan erityisiä toimenpiteitä varmistamaan sokerin riittävä saatavuus unionin markkinoilla sokerikiintiöiden jäljellä olevalla kaudella.

(118)

Jotta voidaan ottaa huomioon sokerialan erityiset ominaispiirteet ja varmistetaan, että kaikkien osapuolten edut otetaan asianmukaisesti huomioon, ja ehkäistään markkinahäiriöt, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, jotka koskevat ostoehtoja ja toimitussopimuksia; tässä asetuksessa vahvistettujen sokerijuurikkaan ostoehtojen mukauttamista; ja perusteita, joita sokeriyrityksiin sovelletaan myönnettäessä sokerijuurikkaan myyjille juurikasmäärät, joista on tehtävä toimitussopimukset ennen kylvöä.

(119)

Teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joissa vahvistetaan luettelo tuotteista, joiden tuotannossa saa käyttää teollisuudelle tarkoitettua sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia.

(120)

Varmistaakseen, että sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavat tai jalostavat yritykset noudattavat velvollisuuksiaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, jotka koskevat yritysten hyväksynnän myöntämistä ja peruuttamista sekä hallinnollisia seuraamuksia koskevia perusteita.

(121)

Sokerialan erityispiirteiden huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikkien osapuolten edut otetaan asianmukaisesti huomioon, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä ehtojen merkityksestä kiintiöjärjestelmän toiminnan kannalta sekä edellytyksistä, jotka liittyvät myyntiin syrjäisimmille alueille.

(122)

Sen varmistamiseksi, että viljelijät on liitetty tiiviisti päätökseen, joka koskee tietyn tuotantomäärän siirtämistä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, jotka koskevat sokerin siirtämistä.

(123)

Viinintuotantokyvyn hallinnan parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle viinitilarekisteriin perustuva tuotantokykyään koskeva selvitys. Jotta jäsenvaltiot toimittaisivat selvityksen, tuki rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen olisi rajoitettava selvityksen toimittaneisiin jäsenvaltioihin.

(124)

Jotta tuotantokyvyn seuranta ja todentaminen olisi jäsenvaltioissa helpompaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat viinitilarekisterien sisältöä sekä poikkeuksia.

(125)

Olisi vaadittava, että kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien viinialan tuotteiden mukana on oltava unionissa liikkuessa liiteasiakirja, jotta niiden jäljitettävyys olisi riittävä erityisesti kuluttajansuojan kannalta.

(126)

Viinialan tuotteiden kuljetusten ja jäsenvaltioiden niille tekemien tarkastusten helpottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä säännöistä, jotka koskevat liiteasiakirjaa ja sen käyttöä edellytyksillä, joilla liiteasiakirjaa voidaan pitää todisteena suojatusta alkuperänimityksestä tai maantieteellisestä merkinnästä; rekisterinpitovelvollisuutta ja rekisterin käyttöä; sen täsmentämistä, keiden on pidettävä rekisteriä, ja poikkeuksia rekisterinpitovelvollisuuteen; sekä rekisteriin sisällytettäviä toimia.

(127)

Muodollisia kirjallisia sopimuksia koskevan unionin lainsäädännön puuttuessa jäsenvaltiot voivat kansallisen sopimusoikeuden puitteissa tehdä kyseisten sopimusten käyttämisen pakolliseksi, kunhan se tapahtuu unionin oikeuden mukaisesti ja siten, että varmistetaan erityisesti sisämarkkinoiden ja yhteisen markkinajärjestelyn moitteeton toiminta. Koska tilanteet vaihtelevat suuresti eri puolilla unionia ja toissijaisuusperiaatteen vuoksi, tällainen päätös olisi jätettävä jäsenvaltioille. Maito- ja maitotuotealan sopimusten vähimmäisvaatimusten varmistamiseksi ja sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi tällaisten sopimusten käyttöä koskevat perusedellytykset olisi kuitenkin vahvistettava unionin tasolla. Kaikista tällaisista perusedellytyksistä olisi voitava neuvotella vapaasti. Koska joidenkin meijeriosuuskuntien perussääntöön saattaa sisältyä vaikutukseltaan vastaavia sääntöjä, ne olisi yksinkertaisuuden vuoksi vapautettava sopimuksen laatimista koskevasta velvoitteesta. Tällaisen sopimusjärjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi päätettävä, olisiko sitä sovellettava myös silloin, kun välittäjäosapuolet keräävät maidon tuottajilta ja toimittavat sen jalostajille.

(128)

Tuotannon kannattavan kehityksen varmistamiseksi ja siten maidontuottajien kohtuullisen elintason takaamiseksi tuottajien neuvotteluvoimaa jalostajiin nähden olisi vahvistettava, jotta lisäarvo jakautuisi toimitusketjussa tasaisemmin. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan nojalla säännös, jolla maidontuottajien muodostamien tuottajaorganisaatioiden tai niiden yhteenliittymien sallitaan yhteisesti neuvotella meijerin kanssa joidenkin tai kaikkien jäsentensä raakamaitotuotantoa koskevista sopimusehdoista, myös hinnoista. Maitomarkkinoiden toimivan kilpailun säilyttämiseksi tähän mahdollisuuteen olisi sovellettava asianmukaisia määrällisiä rajoituksia. Osuuskuntien tehokkaan toiminnan varmistamiseksi ja selkeyden vuoksi olisi täsmennettävä, että kun tuottajan jäsenyys osuuskunnassa sisältää kyseisen tuottajan koko maidontuotantoa tai sen osaa koskevan velvoitteen toimittaa raakamaitoa ja kun tätä velvoitetta koskevat ehdot on määritelty osuuskunnan perussäännöissä tai näihin perussääntöihin perustuvissa säännöissä tai päätöksissä, näitä ehtoja ei pitäisi alistaa tuottajaorganisaation kautta käytäviin neuvotteluihin.

(129)

Koska suojatuilla alkuperänimityksillä ja suojatuilla maantieteellisillä merkinnöillä on suuri merkitys erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville maaseutualueille ja jotta voidaan varmistaa erityisesti suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen juustojen lisäarvo ja laadun säilyminen ja koska maidon kiintiöjärjestelmä on poistumassa käytöstä, jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa sääntöjä, joilla säännellään tällaisten tietyllä maantieteellisellä alueella tuotettujen juustojen kaikkea tarjontaa, toimialakohtaisen organisaation, tuottajaorganisaation tai asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 määritellyn ryhmän pyynnöstä. Tällaisen pyynnön olisi saatava tukea suurelta maidontuottajien enemmistöltä, joka edustaa suurinta osaa kyseiseen juustoon käytettävästä maitomäärästä, ja toimialakohtaisten organisaatioiden ja ryhmien tapauksessa sen olisi saatava tukea juustontuottajien suurelta enemmistöltä, joka edustaa suurinta osaa kyseisen juuston tuotannosta.

(130)

Markkinoiden kehityksen seuraamiseksi komissio tarvitsee ajantasaista tietoa toimitetun raakamaidon määristä. Siksi olisi pyrittävä varmistamaan, että ensiostaja toimittaa tällaiset tiedot säännöllisesti jäsenvaltioille ja että jäsenvaltio ilmoittaa niistä komissiolle.

(131)

Tuottajaorganisaatioilla ja niiden yhteenliittymillä voi olla tärkeä rooli tarjonnan keskittämisessä ja kaupan pitämisen parantamisessa, suunnittelussa ja tuotannon mukauttamisessa vastaamaan kysyntää, tuotantokustannusten optimoinnissa ja tuottajahintojen vakauttamisessa, tutkimuksen suorittamisessa, parhaiden käytäntöjen edistämisessä ja teknisen avun antamisessa, sivutuotteiden käsittelyssä ja niiden jäsenille tarjolla olevien riskinhallintavälineiden hallinnoinnissa vahvistaen näin tuottajien asemaa elintarvikeketjussa.

(132)

Toimialakohtaisilla organisaatioilla voi olla merkittävä asema toimitusketjun toimijoiden välisen vuoropuhelun ja parhaiden käytänteiden edistämisessä sekä markkinoiden avoimuuden lisäämisessä.

(133)

Tuottajaorganisaatioiden, niiden yhteenliittymien ja toimialakohtaisten organisaatioiden määrittelyä ja hyväksyntää koskevia voimassaolevia sääntöjä olisi sen vuoksi yhdenmukaistettava, virtaviivaistettava ja laajennettava, jotta voidaan säätää pyynnöstä annettavasta mahdollisesta hyväksynnästä tiettyjen alojen osalta tämän asetuksen mukaisten perussääntöjen nojalla. Tuottajaorganisaatioiden hyväksyntää koskevilla perusteilla ja perussäännöillä olisi varmistettava, että kyseiset elimet perustetaan tuottajien aloitteesta ja että niissä noudatetaan määräysvallan osalta sääntöjä, jotka varmistavat, että tuottajajäsenet voivat demokraattisella tavalla valvoa organisaatiotaan ja sen päätöksiä.

(134)

Eri aloilla voimassa olevat säännökset, jotka tehostavat tuottajaorganisaatioiden ja niiden yhteenliittymien sekä toimialakohtaisten organisaatioiden vaikutusta sallimalla jäsenvaltioiden laajentaa tällaisten organisaatioiden sääntöjen soveltamisalaa tietyin edellytyksin muihin kuin niiden jäseninä oleviin toimijoihin, ovat osoittautuneet toimiviksi, ja niitä olisi yhdenmukaistettava ja virtaviivaistettava, ja ne olisi ulotettava koskemaan kaikkia aloja.

(135)

Olisi säädettävä mahdollisuudesta toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä, jotka helpottavat tarjonnan mukauttamista markkinoiden tarpeisiin ja jotka voivat edistää markkinoiden vakauttamista ja kohtuullisen elintason varmistamista alalla toimivalle maatalousväestölle.

(136)

Jotta rohkaistaisiin tuottajaorganisaatioita, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä ja toimialakohtaisia organisaatioita toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan tarjonnan mukauttamista markkinoiden vaatimuksiin, lukuun ottamatta markkinoilta poistamiseen liittyviä toimia, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä toimenpiteistä. joilla parannetaan laatua, edistetään tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen parempaa organisointia, helpotetaan markkinahintojen kehityksen seurantaa ja mahdollistetaan käytettävien tuotantokeinojen tuntemuksen perusteella lyhyen ja pitkän aikavälin ennusteiden laatiminen.

(137)

Viinimarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava panna toimialakohtaisten organisaatioiden tekemät päätökset täytäntöön. Päätösten perusteella ei pitäisi kuitenkaan voida toteuttaa menettelyjä, jotka voivat vääristää kilpailua.

(138)

Vaikka muodollisten kirjallisten sopimusten käyttöä maitoalalla säännellään erillisillä säännöksillä, tällaisten sopimusten käyttö voi kuitenkin auttaa lisäämään toimijoiden vastuuta muilla aloilla ja lisätä tietoisuutta siitä, että on tarpeen ottaa markkinasignaalit paremmin huomioon, parantaa hinnan välittymistä ja mukauttaa tarjonta paremmin kysyntään sekä auttaa välttämään tiettyjä sopimattomia kaupallisia menettelyjä. Tällaisia sopimuksia koskevan unionin lainsäädännön puuttuessa jäsenvaltiot voivat kansallisen sopimusoikeuden mukaisesti päättää asettaa kyseisten sopimusten käyttämisen pakolliseksi, kunhan se tapahtuu unionin oikeuden mukaisesti ja erityisesti siten, että varmistetaan sisämarkkinoiden ja yhteisen markkinajärjestelyn moitteeton toiminta.

(139)

Tuotannon kannattavan kehityksen varmistamiseksi ja siten naudanliha-alan ja oliiviöljyalan sekä tiettyjen peltokasvien tuottajien kohtuullisen elintason takaamiseksi tuottajien neuvotteluvoimaa tuotantoketjun loppupään toimijoihin nähden olisi vahvistettava, jotta lisäarvo jakautuisi toimitusketjussa tasaisemmin. Näiden YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden olisi voitava neuvotella määrällisiä rajoituksia soveltaen joidenkin tai kaikkien jäsentensä tuotantoa koskevista toimitussopimusehdoista, muun muassa hinnoista, edellyttäen, että kyseiset organisaatiot pyrkivät saavuttamaan yhden tai useamman tarjonnan keskittämiseen, jäsentensä tuottamien tuotteiden markkinoille saattamiseen ja tuotantokustannusten optimointiin liittyvän tavoitteen ja edellyttäen, että näihin tavoitteisiin pyrkiminen johtaa toimien yhdentämiseen ja tämä yhdentäminen todennäköisesti johtaa toimien merkittävään tehostumiseen, jotta tuottajaorganisaation toimet kaiken kaikkiaan myötävaikuttavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklan tavoitteiden täyttymiseen. Tämä voidaan toteuttaa, jos tuottajaorganisaatio suorittaa tiettyjä erityistoimia ja kyseiset toimet vaikuttavat merkittävästi kyseisen tuotannon määrään, tuotantokustannuksiin ja tuotteen markkinoille saattamiseen.

(140)

Lisäarvon varmistamiseksi ja laadun säilyttämiseksi erityisesti suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetun cured ham -kinkun osalta jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa tiukoin edellytyksin sääntöjä, joilla säännellään kyseisen tuotteen tarjontaa edellyttäen, että kyseisen kinkun tuottajien ja tarvittaessa kyseisen kinkun tuotantoon liittyvän maantieteellisen alueen siantuottajien suuri enemmistö kannattaa näitä sääntöjä.

(141)

Kaikkien unionissa tuotetun humalan toimitussopimusten rekisteröintivelvollisuus on vaivalloinen toimenpide, joka olisi lakkautettava.

(142)

Jotta varmistetaan, että tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ja toimialakohtaisten organisaatioiden tavoitteet ja velvollisuudet on selkeästi määritelty, ja niiden toiminnan tehostamiseksi tarpeetonta hallintotaakkaa välttäen ja yhdistymisvapautta heikentämättä varsinkaan muiden kuin näiden organisaatioiden jäsenten kohdalla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat seuraavia:

säännöt erityisistä tavoitteista, joihin tällaiset organisaatiot ja yhteenliittymät voivat pyrkiä, joihin niiden on pyrittävä tai joihin ne eivät saa pyrkiä ja jotka tarvittaessa olisi lisättävä tässä asetuksessa vahvistettuihin tavoitteisiin; tällaisten organisaatioiden ja yhteenliittymiensäännöt, muiden organisaatioiden kuin tuottajaorganisaatioiden perussäännöt, tuottajaorganisaatioiden perussääntöihin tietyillä aloilla sovellettavat erityisedellytykset, mukaan lukien poikkeukset, rakenne, jäsenyysaika, koko, demokraattinen vastuuvelvollisuus ja tällaisten organisaatioiden ja yhteenliittymientoiminta, sulautumisten seuraukset, edellytykset hyväksynnälle, hyväksynnän peruuttamiselle ja keskeyttämiselle. niiden vaikutukset, sekä vaatimukset toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, mikäli hyväksyntää koskevia perusteita ei noudateta;

ylikansalliset organisaatiot ja yhteenliittymät sekä kansainvälisessä yhteistyössä annettavaa hallinnollista apua koskevat säännöt; jäsenvaltion lupaa edellyttävät ulkoistamisen kohteena olevat alat sekä toimien ulkoistamisen edellytykset ja ulkoistettavien toimien luonne sekä teknisten apuvälineiden käyttöön antaminen organisaatioiden tai yhteenliittymientoimesta; organisaatioiden ja yhteenliittymienkaupan pidettävän tuotannon vähimmäismäärän tai -arvon laskentaperuste; säännöt tuottajaorganisaation käymiin neuvotteluihin sisältyvän raakamaidon määrien laskemiseksi, muiden kuin tuottajien hyväksyminen jäseniksi tuottajaorganisaatioihin tai muiden kuin tuottajaorganisaatioiden hyväksyminen jäseniksi tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiin;

organisaatioiden eräiden sääntöjen soveltamisalan laajentaminen muihin kuin jäseniin ja muiden kuin jäsenten velvollisuus maksaa jäsenmaksuja, mukaan lukien tällaisten maksujen käyttö ja myöntäminen kyseisissä organisaatioissa ja luettelo tiukemmista tuotantosäännöistä, joiden soveltamisalaa voidaan laajentaa, edustavuutta koskevat lisävaatimukset, asianomaiset talousalueet ja niiden määritelmän tarkistaminen komissiossa, vähimmäisajanjaksot, joiden ajan sääntöjen olisi oltava voimassa ennen niiden soveltamisalan laajentamista, henkilöt tai organisaatiot, joihin sääntöjä tai maksuja voidaan soveltaa, ja olosuhteet, joissa komissio voi vaatia, että sääntöjen soveltamisalan laajentaminen tai pakolliset maksut evätään tai peruutetaan.

(143)

Kauppavirtojen seuranta on ensisijaisesti hallinnointiin liittyvä asia, ja se olisi hoidettava joustavasti. Päätös todistuksia koskevien vaatimusten käyttöönotosta olisi tehtävä ottaen huomioon todistusten tarve kyseisten markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin ja viennin seurannan kannalta.

(144)

Jotta otetaan huomion unionin kansainväliset velvoitteet ja unionissa sovellettavat sosiaali-, ja ympäristöalaa sekä eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset, kaupan ja markkinoiden sekä tuonnin ja viennin kehityksen seurannan tarve, markkinoiden järkevän hallinnan tarve ja hallinnollisen rasituksen vähentämisen tarve, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat luetteloa tuotteista, joilta edellytetään tuonti- tai vientitodistusta, ja tapauksia ja tilanteita, joissa tuonti- tai vientitodistusta ei edellytetä.

(145)

Todistusjärjestelmän pääkohtien tarkentamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat todistuksesta johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia, todistuksen oikeudellisia vaikutuksia ja tapauksia, joissa sovelletaan todistuksessa mainitun määrän tuonti- tai vientivelvollisuuden noudattamiseen liittyvää sallittua poikkeamaa tai joissa alkuperä on ilmoitettava; tuontitodistuksen myöntämistä tai vapaaseen liikkeeseen luovutusta, sillä sen edellytyksenä on muun muassa on tuotteiden alkuperän, aitouden ja laatuominaisuudet varmentavan, kolmannen maan tai elimen antaman asiakirjan esittäminen; todistuksen siirtämistä tai todistuksen siirtokelpoisuutta koskevia rajoituksia; hampun tuontitodistuksia koskevia lisäedellytyksiä ja jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen avun periaatetta petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi tai selvittämiseksi; sekä tapauksia ja tilanteita, joissa vaaditaan tai ei vaadita vakuutta, jolla taataan tuotteiden tuominen tai vieminen todistuksen voimassaoloaikana.

(146)

WTO:n sopimusten ja kahdenvälisten sopimusten mukaisten maataloustuotteisiin sovellettavien tullien olennaiset seikat vahvistetaan yhteisessä tullitariffissa. Komissiolla olisi oltava valta toteuttaa tuontitullien yksityiskohtaista laskentaa koskevia toimenpiteitä kyseisten olennaisten seikkojen nojalla.

(147)

Eräiden tuotteiden tulohintajärjestelmä olisi säilytettävä. Tulohintajärjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat erän ilmoitetun hinnan todenperäisyyden tarkistamista kiinteää tuontiarvoa käyttäen, ja säätää edellytyksistä vakuuden asettamiseksi.

(148)

Tiettyjen maataloustuotteiden tuonnista unionin markkinoille aiheutuvien mahdollisten epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tällaisten tuotteiden tuonnista olisi maksettava lisätulli, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(149)

On aiheellista avata ja hallinnoida tietyin edellytyksin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista tai muista säädöksistä johtuvia tuontitariffikiintiöitä. Tuontitariffikiintiöiden osalta käytettävässä hallinnointimenetelmässä olisi otettava asianmukaisesti huomioon unionin nykyiset ja tulevat tuotantoon, jalostukseen ja kulutusmarkkinoihin liittyvät hankintatarpeet toimitusten kilpailukykyä, varmuutta ja jatkuvuutta silmällä pitäen sekä tarve turvata näiden markkinoiden tasapaino.

(150)

Jotta toteutettaisiin Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehtyjen sopimusten mukaiset sitoumukset, jotka koskevat Espanjan 2 000 000 maissitonnin ja 300 000 durratonnin tuontitariffikiintiötä sekä Portugalin 500 000 maissitonnin tuontitariffikiintiötä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan tarvittavat säännökset, jotka ovat tarpeen tariffikiintiötuonnin ja tarvittaessa kyseisten jäsenvaltioiden maksajavirastojen tuomien määrien julkisen varastoinnin toteuttamiseksi.

(151)

Jotta varmistetaan tasapuoliset mahdollisuudet käytettävissä olevien määrien osalta ja toimijoiden tasavertainen kohtelu tariffikiintiön osalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sellaisten edellytysten ja kelpoisuusvaatimusten määrittelystä, jotka toimijan on täytettävä voidakseen jättää hakemuksen tariffikiintiössä; sellaisten sääntöjen vahvistamisesta, jotka koskevat oikeuksien siirtoa toimijoiden välillä ja tarvittaessa rajoituksia, jotka koskevat siirtoja tariffikiintiön hallinnoinnissa; joilla säädetään, että tariffikiintiöön osallistuminen edellyttää vakuuden asettamista; ja säädetään tarvittaessa kansainvälisessä sopimuksessa tai muussa säädöksessä vahvistettuun tariffikiintiöön sovellettavista mahdollisista erityispiirteistä, vaatimuksista tai rajoituksista.

(152)

Maataloustuotteet voivat tietyissä tapauksissa saada erityistuontikohtelun kolmansissa maissa, jos tuotteet noudattavat tiettyjä laatuominaisuuksia ja/tai hintaedellytyksiä. Hallinnollinen yhteistyö tuojana olevan kolmannen maan ja unionin viranomaisten välillä on tarpeen, jotta varmistettaisiin tällaisen järjestelmän moitteeton soveltaminen. Tämän vuoksi tuotteiden mukana olisi oltava unionissa myönnetty todistus.

(153)

Jotta voidaan varmistaa, että vientituotteet voivat tietyin edellytyksin saada erityiskohtelun tuonnissa kolmanteen maahan unionin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tekemien kansainvälisten sopimusten nojalla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joiden nojalla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava pyynnöstä ja asianmukaisten tarkastusten jälkeen asiakirja, jolla todistetaan edellytysten täyttyminen.

(154)

Jotta laittomat hamppuviljelmät eivät häiritsisi kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun markkinoita, tässä asetuksessa olisi säädettävä hampun ja hampunsiementen tuonnin valvonnasta sen varmistamiseksi, että tällaiset tuotteet tarjoavat tietyt takeet niiden tetrahydrokannabinolipitoisuuden (THC) osalta. Lisäksi muiden kuin kylvämiseen tarkoitettujen hampunsiementen tuontiin olisi edelleenkin sovellettava valvontajärjestelmää, johon sisältyy asianomaisten tuojien lupajärjestelmä.

(155)

Koko unionissa noudatetaan humala-alan tuotteet kattavaa laatupolitiikkaa. Tuotujen tuotteiden osalta olisi tähän asetukseen sisällytettävä säännökset, joilla varmistetaan, että vain tuotteiden laadulliset vähimmäisominaisuudet täyttäviä tuotteita tuodaan. Hallinnollisen taakan keventämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, joilla vastaavuustodistukseen ja pakkausmerkintöihin liittyviä velvollisuuksia ei sovellettaisi.

(156)

Unionilla on kolmansien maiden kanssa useita unionin markkinoille pääsyä koskevia etuuskohtelujärjestelmiä, joiden ansiosta nämä maat voivat viedä ruokosokeria unioniin edullisin ehdoin. Olisi säilytettävä tietyn ajan säännökset, jotka koskevat puhdistamoiden puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tarpeen arvioinnista ja tuontitodistusten varaamisesta tietyin ehdoin unionissa päätoimisina puhdistamoina pidettäville, tuodun raa'an ruokosokerin merkittävien määrien erikoistuneille käyttäjille. Jotta varmistetaan, että puhdistettavaksi tarkoitettu tuontisokeri puhdistetaan asianomaisten vaatimusten mukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tuontijärjestelyjen toimintaan liittyvien määritelmien käyttöä; edellytyksiä ja kelpoisuusvaatimuksia, jotka toimijan on täytettävä voidakseen jättää tuontitodistushakemuksen, vakuuden asettaminen mukaan luettuna, sekä hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä.

(157)

Tullijärjestelmä mahdollistaa luopumisen kaikista muista suojatoimenpiteistä unionin ulkorajoilla. Sisämarkkina- ja tullimekanismi voi kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa osoittautua riittämättömäksi. Unionin olisi tällöin voitava viipymättä toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin markkinat eivät jäisi ilman suojaa mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä vastaan. Tällaisten toimenpiteiden olisi oltava unionin kansainvälisten sitoumusten mukaisia.

(158)

on aiheellista säätää mahdollisuudesta keskeyttää sisäisen ja ulkoisen jalostusmenettelyn käyttö, jos tällainen menettely häiritsee tai todennäköisesti häiritsee unionin markkinoita.

(159)

Mahdollisuus myöntää kolmansiin maihin suuntautuvalle viennille unionin hintojen ja maailmanmarkkinahintojen väliseen erotukseen perustuvaa WTO-sitoumusten mukaista vientitukea olisi säilytettävä toimenpiteenä, joka voi koskea tiettyjä tuotteita, joihin sovelletaan tätä asetusta, kun sisämarkkinoiden olosuhteet kuuluvat vastaavat olosuhteita, jotka oikeuttavat poikkeukselliset toimenpiteet. Tuettuun vientiin olisi sovellettava arvoon ja määrään perustuvia rajoituksia, ja sen saatavilla olevan tuen tulisi olla nolla, tämän kuitenkaan vaikuttamatta poikkeuksellisten toimenpiteiden soveltamiseen.

(160)

Arvona ilmaistujen rajoitusten noudattaminen olisi vientitukia vahvistettaessa varmistettava valvomalla, että tuet maksetaan Euroopan maatalouden tukirahaston sääntöjen mukaisesti. Valvontaa olisi helpotettava vientitukien pakollisella ennakkovahvistuksella, samalla kun säädetään mahdollisuudesta eriytetyn vientituen osalta muuttaa ennalta vahvistettua määräpaikkaa sen maantieteellisen alueen sisällä, jolla sovelletaan yhtenäistä vientituen määrää. Jos määräpaikkaa muutetaan, olisi maksettava todelliseen määräpaikkaan sovellettavaa vientitukea siten, että enimmäismäärä on ennalta vahvistettuun määräpaikkaan sovellettava tuen määrä.

(161)

Määrällisten rajoitusten noudattaminen olisi varmistettava luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän avulla. Vientitukien myöntämisen edellytyksenä olisi tätä varten oltava vientitodistus. Vientitukia olisi myönnettävä käytettävissä olevien enimmäismäärien rajoissa kunkin tuotteen tilanteen mukaan. Kyseiseen sääntöön olisi sallittava poikkeuksia vain perussopimusten liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen tuotteiden osalta, joihin ei sovelleta määrärajoituksia. Olisi säädettävä mahdollisuudesta poiketa hallintoa koskevien sääntöjen tiukasta noudattamisesta sellaisen tukea saavan viennin osalta, joka ei todennäköisesti ylitä vahvistettuja määriä.

(162)

Elävien nautaeläimien viennin tapauksessa vientitukia olisi myönnettävä ja maksettava vain, kun noudatetaan eläinten hyvinvointia ja erityisesti eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja säännöksiä.

(163)

Vientitukijärjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä velvoitteesta asettaa vakuus, jolla taataan, että toimijoiden velvollisuudet täytetään.

(164)

Toimijoiden ja viranomaisten hallinnollisen taakan keventämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan kynnysarvot, joiden alittuessa vientitodistuksen myöntämistä tai esittämistä ei edellytetä, määritetään määräpaikat tai toimet, joiden osalta vientitodistuksen esittämisvelvollisuudesta vapauttaminen on perusteltua, ja sallitaan perustelluissa tapauksissa vientitodistusten myöntäminen jälkikäteen.

(165)

Sellaisten käytännön tilanteiden varalta, joissa vientitukiin on täysi tai osittainen tukikelpoisuus, ja jotta toimijat voisivat paremmin toimia vientitukihakemuksen jättöpäivän ja vientituen lopullisen maksamisen välisenä aikana, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat jotakin muuta vientituelle määriteltyä päivämäärää; vientitukien ennakkomaksuja, myös vakuuden asettamista ja vapauttamista koskevia edellytyksiä; lisätodisteita silloin, kun on epäilyksiä tuotteiden todellisen määräpaikan suhteen, ja on mahdollisuus jälleentuontiin unionin tullialueelle; määräpaikkoja, joita pidetään unionista vientinä, ja vientitukikelpoisten määräpaikkojen sisällyttämistä unionin tullialueeseen.

(166)

Jotta voidaan varmistaa, että viejillä on tasavertainen pääsy perussopimusten liitteessä I lueteltujen tuotteiden ja niistä jalostettujen tuotteiden vientitukiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tiettyjen maataloustuotteita koskevien sääntöjen soveltamista tuotteisiin, jotka viedään jalostettuina tavaroina.

(167)

Jotta varmistetaan, että vientitukia saavat tuotteet viedään unionin tullialueelta, ja estetään niiden mahdollinen paluu tullialueelle sekä kevennetään toimijoiden hallinnollista taakkaa vientituettujen tuotteiden määrämaahan saapumista koskevien todisteiden laatimisen ja toimittamisen osalta eriytetyn vientituen tapauksessa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat määräaikaa, jossa tuotteiden on poistuttava unionin tullialueelta, myös väliaikaisen uuden maahantulon aikaa; käsittelyjä, joita vientituetuille tuotteille saa tehdä kyseisenä ajanjaksona; todistetta määräpaikkaan saapumisesta eriytettyä vientitukea koskevaa kelpoisuutta varten; vientikynnyksiä ja edellytyksiä, joilla viejät voidaan vapauttaa tällaisen todisteen esittämisestä; sekä edellytyksiä, joilla riippumattomat kolmannet osapuolet hyväksyvät todisteen määräpaikkaan saapumisesta eriytettyä vientitukea sovellettaessa.

(168)

Jotta viejiä kannustettaisiin noudattamaan eläinten hyvinvointia koskevia edellytyksiä ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat tarkistaa vientitukiin liittyvien varojen moitteettoman käytön silloin kun niiden edellytyksenä on eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamista unionin tullialueen ulkopuolella, riippumattomien kolmansien osapuolten käyttö mukaan luettuna.

(169)

Jotta voidaan ottaa huomioon eri alojen erityispiirteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimijoihin ja vientitukikelpoisiin tuotteisiin sovellettavia erityisvaatimuksia ja -edellytyksiä ja kertoimien vahvistamista vientitukien laskemiseksi, tiettyjen viljasta saatavien alkoholipitoisten juomien kypsytysprosessi huomioon ottaen.

(170)

Kukkasipuleita koskevat vähimmäisvientihinnat eivät ole enää hyödyllisiä, ja ne olisi lakkautettava.

(171)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan mukaisesti maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kilpailumääräyksiä vain siltä osin kuin asiasta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja niissä määrättyä menettelyä noudattaen annetussa unionin lainsäädännössä.

(172)

Kun otetaan huomioon maatalousalan erityispiirteet ja sen riippuvuus koko elintarvikeketjun asianmukaisesta toiminnasta, mukaan luettuna kilpailusääntöjen tehokas soveltaminen kaikkiin siihen liittyviin koko elintarvikeketjun aloihin, jotka saattavat olla hyvin keskittyneitä, erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklassa tarkoitettujen kilpailusääntöjen soveltamista koskevaan sääntöön. Tätä varten tarvitaan komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten välistä kiinteää yhteistyötä. Lisäksi tarvittaessa komission hyväksymät suuntaviivat ovat sopiva väline yritysten ja muiden sidosryhmien ohjeistamiseen.

(173)

Olisi säädettävä, että kilpailusääntöjä, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklassa tarkoitettuja sopimuksia, päätöksiä ja menettelytapoja sekä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, sovelletaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan edellyttäen, että niiden soveltaminen vaaranna YMP:n tavoitteiden saavuttamista.

(174)

Sellaisten viljelijä- tai tuottajaorganisaatioiden tai niiden yhteenliittymienasemaan, jotka pyrkivät tuottamaan tai pitämään kaupan maataloustuotteitaan yhteisesti tai käyttämään yhteisiä tiloja, olisi sovellettava erityistä lähestymistapaa, jollei tällaisella yhteisellä toiminnalla estetä kilpailua tai vaaranneta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen39 artiklan tavoitteiden saavuttamista.

(175)

Rajoittamatta tiettyjen tuotteiden kuten suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetun juuston tai kinkun taikka viinin, johon sovelletaan tiettyä sääntökokonaisuutta, tarjonnan sääntelyä, toimialakohtaisten organisaatioiden tiettyyn toimintaan olisi sovellettava erityistä lähestymistapaa sillä edellytyksellä, ettei toiminta aiheuta markkinoiden lokeroitumista, haittaa yhteisen markkinajärjestelyn moitteetonta toimintaa, vääristä tai poista kilpailua, merkitse hintojen tai kiintiöiden vahvistamista eikä ole syrjivää.

(176)

Kansallisen tuen myöntäminen vaarantaisi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan. Maataloustuotteisiin olisi sen vuoksi pääsääntöisesti sovellettava valtiontukea koskevia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiä. Sen estämättä tietyissä tilanteissa olisi sallittava poikkeuksia. Jos tällaisia poikkeuksia on olemassa, komission olisi voitava laatia luettelo nykyisistä, uusista tai ehdotetuista kansallisista tuista, antaa jäsenvaltioille aiheellisia huomautuksia ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä.

(177)

Raivauspalkkiota ja eräisiin viinialan tukiohjelmiin liittyviä toimenpiteitä koskevissa säännöksissä ei kuitenkaan pitäisi sinänsä estää samaan tarkoitukseen myönnettäviä kansallisia tukia.

(178)

Suomen ja Ruotsin olisi edelleenkin myönnettävä kansallisia tukia porojen ja porotuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen kyseisen alan erityisen taloudellisen tilanteen vuoksi.

(179)

Suomessa sokerijuurikasta viljellään erityisissä maantieteellisissä ja ilmastollisissa oloissa, jotka sokeriuudistuksen yleisten vaikutusten ohella haittaavat tätä alaa. Kyseisen jäsenvaltion olisi sen vuoksi sallittava myöntää pysyvästi kansallisia tukia sokerijuurikkaan viljelijöilleen.

(180)

Jäsenvaltioiden olisi voitava maksaa kansallista tukea tämän direktiivin mukaisesti vahvistettujen mehiläishoitotoimenpiteiden yhteisrahoitusta varten sekä rakenteellisten tai luonnonolojen vuoksi epäedullisessa asemassa olevien mehiläistarhojen suojelua varten taikka talouskehitysohjelmien osana, tuotantoon tai kauppaan myönnettäviä kansallisia tukia lukuun ottamatta.

(181)

Jäsenvaltioiden, jotka osallistuvat kouluhedelmäjärjestelmään parantaakseen lasten elintarvikkeiden saantia, tulisi unionin tuen lisäksi voida myöntää kansallista tukea tuotteiden toimittamiseen ja tiettyjen asiaan liittyvien kustannusten kattamiseen.

(182)

Jotta perustelluissa kriisitapauksissa voitaisiin toimia myös siirtymäkauden päätyttyä, jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää kansallisia tukia erityiseen tislaustoimenpiteeseen niin, että kokonaismäärärahat eivät ylitä 15:tä prosenttia jäsenvaltion kansallisessa tukiohjelmassa varattujen vuosittaisten määrärahojen vastaavasta arvosta. Tällaisista kansallisista tuista olisi ilmoitettava komissiolle, ja ne olisi hyväksyttävä ennen niiden myöntämistä.

(183)

Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää edelleenkin kansallisia pähkinätukia, kuten asetuksen (EY) N:o 73/2009 120 artiklassa nykyisin säädetään, jotta lievennettäisiin unionin aiemman pähkinätukijärjestelmän tuotannosta irrottamisen vaikutuksia. Koska mainittu asetus on kumottava, kyseisistä kansallisista tuista olisi selkeyden vuoksi säädettävä tässä asetuksessa.

(184)

Olisi säädettävä erityisistä interventiotoimenpiteistä, jotta voitaisiin reagoida tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti markkinahäiriöiden uhkiin. Kyseisten toimenpiteiden soveltamisala olisi määriteltävä.

(185)

Jotta voitaisiin reagoida tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti markkinahäiriöiden uhkiin, jotka johtuvat sisäisillä tai ulkoisilla markkinoilla esiintyvistä merkittävistä hintojen nousuista tai laskuista tai muista tapahtumista ja olosuhteista, joiden vuoksi markkinat vakavasti häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä, jolloin tilanne tai sen vaikutus markkinatilanteeseen todennäköisesti jatkuu tai pahenee entisestään, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen markkinatilanteen korjaamiseksi noudattaen kansainvälisistä sopimuksista johtuvia kaikkia velvoitteita ja edellyttäen, että kaikki muut tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevat toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä, mukaan luettuna tarvittaessa toimenpiteet, joilla laajennetaan tai muutetaan tässä asetuksessa säädettyjen muiden toimenpiteiden soveltamisalaa, kestoa tai muita näkökohtia tai joilla säädetään vientituista tai joilla keskeytetään tarvittaessa tuontitullit kokonaan tai osittain tiettyjen määrien tai kausien osalta.

(186)

Eläintautien leviämisen estämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisesta aiheutuvat vapaan liikkuvuuden rajoitukset voivat aiheuttaa hankaluuksia yhden tai useamman jäsenvaltion markkinoilla. Kokemus osoittaa, että vakavat markkinahäiriöt, kuten kulutuksen tai hintojen huomattava lasku, voivat johtua kansanterveyteen tai eläinten terveyteen kohdistuvien riskien aiheuttamasta kuluttajien luottamuksen menettämisestä. Kuluttajien luottamuksen menettämisestä johtuvat toimenpiteet olisi kokemuksen perusteella ulotettava koskemaan kasvituotteita.

(187)

Naudan- ja vasikanlihan, maidon ja maitotuotteiden, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan sekä munien ja siipikarjanlihan poikkeuksellisten markkinatukitoimenpiteiden olisi liityttävä suoraan terveys- ja eläinlääkintätoimenpiteisiin, jotka on hyväksytty tautien leviämisen estämiseksi. Ne olisi toteutettava jäsenvaltioiden pyynnöstä vakavien häiriöiden välttämiseksi markkinoilla.

(188)

Jotta voitaisiin reagoida tehokkaasti poikkeuksellisiin olosuhteisiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla laajennetaan tässä asetuksessa esitettyä niiden tuotteiden luetteloa, joiden osalta voidaan toteuttaa poikkeuksellisia tukitoimenpiteitä.

(189)

Komissiolle olisi annettava valtuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet erityisten ongelmien ratkaisemiseksi hätätilanteissa.

(190)

Tehokkaalla ja vaikuttavalla reagoimisella markkinahäiriöiden uhkiin saattaa olla erityisen tärkeä merkitys maito-alalla. Tämä pätee myös erityisten ongelmien ratkaisemiseen hätätilanteissa. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että erityisesti maitoalalla edellä mainituilla toimenpiteillä, joita komissio toteuttaa markkinahäiriöiden tapauksessa, mukaan luettuna markkinoiden epätasapaino, tai hätätilanteessa erityisten ongelmien ratkaisemiseksi, on aivan erityistä merkitystä.

(191)

Sellaisiin kausiin vastaamiseksi, joina markkinat ovat vakavasti epätasapainossa, poikkeuksellisina toimenpiteinä voidaan käyttää yksityisten toimijoiden kollektiivisten toimien tiettyjä erityisluokkia, joilla pyritään kyseisten alojen tasapainottamiseen tarkoin suojatoimenpitein, rajoituksin ja edellytyksin. Kun kyseiset toimet voisivat kuulua Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, komission olisi voitava säätää ajallisesti rajoitetusta poikkeuksesta. Tällaisilla toimilla olisi kuitenkin täydennettävä unionin toimia tässä asetuksessa esitettyjen julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tai poikkeuksellisten toimenpiteiden puitteissa eikä niillä saisi haitata sisämarkkinoiden toimintaa.

(192)

Yrityksiä, jäsenvaltioita tai kolmansia maita olisi voitava vaatia toimittamaan tiedonantoja tämän asetuksen soveltamiseksi, maataloustuotteiden markkinoiden seuraamiseksi, analysoimiseksi ja hallinnoimiseksi, markkinoiden avoimuuden varmistamiseksi sekä YMP:n toimenpiteiden moitteettoman toiminnan ja tarkistamisen, valvonnan, seurannan, arvioimisen ja tilintarkastamisen varmistamiseksi sekä kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettujen vaatimusten noudattamiseksi, mukaan lukien kyseisten sopimusten mukaiset ilmoitusvaatimukset. Yhdenmukaistetun, virtaviivaistetun ja yksinkertaistetun lähestymistavan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta toteuttaa kaikki tiedonantoihin liittyvät tarvittavat toimenpiteet. Komission olisi tällöin otettava huomioon tietotarpeet ja mahdollisten tietolähteiden välinen synergia.

(193)

Jotta voidaan varmistaa tietojärjestelmien eheys sekä toimitettavien asiakirjojen ja niihin liittyvien tietojen aitous ja luettavuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä ilmoitettavien tietojen luonteesta ja tyypistä; käsiteltävistä tietoryhmistä ja enimmäissäilytysajoista; käsittelyn tarkoituksesta erityisesti, kun tietoja julkaistaan ja siirretään kolmansiin maihin; oikeudesta päästä tietoihin tai saataville asetettavista tietojärjestelmistä, ja tietojen julkaisemisedellytyksistä.

(194)

Sovelletaan unionin oikeutta, joka koskee yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston (10) direktiiviä 95/46/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston (11) asetusta (EY) N:o 45/2001.

(195)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu ja hän on antanut lausunnon 14 päivänä joulukuuta 2011 (12).

(196)

Maatalousalan kriisivarauksesta olisi siirrettävä varoja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 24 artiklassa ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen budjettikurista, budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen (13) 22 alakohdassa tarkoitettujen edellytysten ja menettelyn mukaisesti, ja olisi selvennettävä, että tämä asetus on sovellettava perussäädös.

(197)

Jotta siirtyminen asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädetyistä järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin tapahtuisi joustavasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tiettyjä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yritysten saavutettujen oikeuksien ja oikeutettujen odotusten suojaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden vahvistamista.

(198)

Kiireellisen menettelyn käyttö annettaessa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen nojalla olisi varattava poikkeuksellisiin tapauksiin, joissa on erittäin kiireellisistä syistä välttämätöntä reagoida tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti markkinahäiriöiden uhkiin tai joissa markkinahäiriöitä esiintyy. Kiireellisen menettelyn valinta olisi perusteltava, ja tapaukset, joissa kiireellistä menettelyä olisi käytettävä, olisi täsmennettävä.

(199)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (14) mukaisesti.

(200)

Tämän asetuksen täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi käytettävä tarkastelumenettelyä, koska kyseiset säädökset liittyvät asetuksen (EU) N:o 182/2011 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Kilpailuasioihin liittyvien tämän asetuksen täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi kuitenkin käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä, koska neuvoa-antavaa menettelyä käytetään yleisesti täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen kilpailulainsäädännön alalla.

(201)

Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jos tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät unionin suojatoimenpiteiden toteuttamiseen, muuttamiseen tai kumoamiseen, jalostusmenettelyn taikka sisäisen tai ulkoisen jalostusmenettelyn käytön keskeyttämiseen ja reagoimiseen markkinatilanteeseen tarvittaessa välittömästi, ja erityisten ongelmien kiireelliseen ratkaisemiseen, jos tällainen välitön toiminta on ongelmien ratkaisemiseksi tarpeen.

(202)

Komissiolla olisi oltava valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä asetusta (EU) N:o 182/2011 soveltamatta sellaisten tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden osalta, jotka edellyttävät nopeaa toimintaa tai koostuvat pelkästään yleisten säännösten soveltamisesta erityistilanteisiin ilman harkintavallan käyttöä.

(203)

Lisäksi komissiolla olisi oltava valta toteuttaa eräitä hallinto- tai johtotehtäviä, jotka eivät edellytä delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä.

(204)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä tietyistä Kroatiaa koskevista erityisistä säännöistä Kroatian liittymisasiakirjan (15) mukaisesti.

(205)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisesti useiden alakohtaisten toimenpiteiden voimassaoloaika päättyy kohtuullisen ajan kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 kumoamisen jälkeen asiaa koskevien säännösten soveltamista olisi jatkettava kyseisten järjestelmien voimassaolon päättymiseen asti.

(206)

Neuvoston asetus (ETY) N:o 922/72, joka koskee kasvatuskauden 1972/1973 silkkiäistoukkien tukea (16), on nyt vanhentunut; asetus (ETY) N:o 234/79, joka koskee yhteisen tullitariffin nimikkeistön mukautusmenettelyjä, on korvattu tällä asetuksella; neuvoston asetus (EY) N:o 1601/96, joka koskee tukea humala-alan tuottajille satovuodeksi 1995 (17), on väliaikainen toimenpide, joka luonteensa mukaisesti on nyt vanhentunut. Tiettyjen tuontiviinien tarjoamisen ja toimittamisen sallimisesta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1037/2001 (18) on korvattu neuvoston päätöksellä 2006/232/EY (19) tehdyn Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen viinikauppasopimuksen määräyksillä, minkä vuoksi se on vanhentunut. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi kyseiset asetukset olisi kumottava.

(207)

Eräät maito- ja maitotuotealan säännöt, jotka koskevat erityisesti sopimussuhteita ja neuvotteluja, suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetun juuston tarjonnan sääntelyä, ensiostajien ilmoituksia sekä tuottajaorganisaatioita, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä ja toimialakohtaisia organisaatioita, ovat tulleet äskettäin voimaan ja ovat edelleen perusteltuja maitoalan markkinoiden nykyisen taloudellisen tilanteen ja toimitusketjun rakenteen kannalta. Sen vuoksi niitä olisi sovellettava kyseisellä alalla riittävän kauan (sekä ennen maitokiintiöiden lakkauttamista että sen jälkeen), jotta niiden kaikki vaikutukset toteutuisivat. Sääntöjen olisi siitä huolimatta oltava luonteeltaan tilapäisiä, ja niitä olisi arvioitava uudelleen. Komission olisi laadittava kertomukset, joissa se tarkastelee maitomarkkinoiden kehitystä ja erityisesti yhteistuotantosopimusten tekemiseksi tuottajille tarjottavia kannustimia ja joista ensimmäisen se toimittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014 ja toisen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018,

a)

vilja, I osa;

b)

riisi, II osa;

c)

sokeri, III osa;

d)

kuivattu rehu, IV osa;

e)

siemenet, V osa;

f)

humala, VI osa;

g)

oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit, VII osa;

h)

pellava ja hamppu, VIII osa;

i)

hedelmät ja vihannekset, IX osa;

j)

hedelmä- ja vihannesjalostetuotteet, X osa;

k)

banaanit, XI osa;

l)

viini, XII osa;

m)

elävät puut ja muut elävät kasvit, sipulit, juuret ja niiden kaltaiset tuotteet, leikkokukat ja leikkovihreä, XIII osa;

n)

tupakka, XIV osa;

o)

naudanliha, XV osa;

p)

maito ja maitotuotteet, XVI osa;

q)

sianliha, XVII osa;

r)

lampaan- ja vuohenliha, XVIII osa;

s)

munat, XIX osa;

t)

siipikarjanliha, XX osa;

u)

maatalousperäinen etyylialkoholi, XXI osa;

v)

mehiläistuotteet, XXII osa;

w)

silkkiäistoukat, XXIII osa;

x)

muut tuotteet, XXIV osa.

a)

tarkoitetaan 'vähemmän kehittyneillä alueilla' alueita, jotka on määritelty sellaisiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303 /2013 (22) 90 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa.

b)

tarkoitetaan 'luonnonkatastrofiin rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla' sellaisia sääoloja kuin hallaa, rakeita, jäätä, sadetta tai kuivuutta, jotka tuhoavat yli 30 prosenttia viljelijän edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvien kolmen vuoden keskimääräisestä vuosituotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää.

a)

vahvistetaan riisin muuntokurssit jalostuksen eri vaiheissa, jalostuskustannukset ja sivutuotteiden arvon;

b)

hyväksytään kaikki riisin muuntokurssien soveltamista koskevat tarvittavat toimenpiteet.

a)

tietyn vuoden 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta hedelmä ja vihannesalalla, hedelmä- ja vihannesjalosteiden alalla ja banaanialalla;

b)

1 päivästä huhtikuuta seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta kuivarehualalla ja silkkiäistoukka-alalla;

c)

1 päivästä heinäkuuta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta

d)

1 päivästä elokuuta seuraavan vuoden 31 päivään heinäkuuta viinialalla;

e)

1 päivästä syyskuuta seuraavan vuoden 31 päivään elokuuta riisialalla;

f)

1 päivästä lokakuuta seuraavan vuoden 30 päivään syyskuuta sokerialalla.

a)

vilja-alalla 101,31 euroa tonnilta; viitehinta koskee purkamatonta varastoon toimitettua tuotetta tukkuportaassa;

b)

paddy- eli raakariisin osalta 150 euroa tonnilta vakiolaadulle sellaisena kuin se määritellään liitteessä III olevassa A kohdassa; viitehinta koskee purkamatonta varastoon toimitettua tuotetta tukkuportaassa;

c)

liitteessä III olevassa B kohdassa määritellyn vakiolaatuisen, pakkaamattoman sokerin osalta, vapaasti tehtaalla:

d)

naudanliha-alalla 2 224 euroa tonnilta urospuolisten nautojen laatu-/rasvaluokkaan R3 kuuluville ruhoille liitteessä IV olevassa A kohdassa tarkoitetun, vähintään kahdeksan kuukauden ikäisten unionin nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikon mukaisesti;

e)

maito- ja maitotuotealalla:

f)

sianlihan osalta 1 509,39 euroa tonnilta sikojen vakiolaatuisille ruhoille, jotka on määritelty painon ja vähärasvaisen lihan osuuden perusteella liitteessä IV olevassa B kohdassa tarkoitetun, unionin sianruhojen luokitteluasteikon mukaisesti seuraavasti:

g)

oliiviöljyalalla:

a)

julkiseen interventioon, jossa jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ostavat tuotteet ja varastoivat ne, kunnes ne poistetaan, ja

b)

tuen myöntämiseen yksityisten toimijoiden toteuttamaan tuotteiden varastointiin.

a)

tavallinen vehnä, durumvehnä, ohra ja maissi;

b)

paddy- eli raakariisi;

c)

CN-koodien 0201 10 00 ja 0201 20 20–0201 20 50 tuore tai jäähdytetty naudanliha;

d)

hyväksytyssä yrityksessä suoraan ja yksinomaan lehmänmaidosta tuotetusta pastöroidusta kermasta suoraan ja yksinomaan unionissa tuotettu voi, jonka voirasvapitoisuus on vähintään 82 painoprosenttia ja vesipitoisuus enintään 16 painoprosenttia;

e)

ensiluokkainen rasvaton maitojauhe, joka on tehty hyväksytyssä yrityksessä unionissa sumutusmenetelmällä lehmänmaidosta ja jonka valkuaisainepitoisuus on vähintään 34,0 painoprosenttia rasvattomasta kuiva-aineesta.

a)

tavallisen vehnän, durumvehnän, ohran ja maissin osalta 1 päivästä marraskuuta 31 päivään toukokuuta;

b)

paddy- eli raakariisin osalta 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään heinäkuuta;

c)

naudanlihan osalta koko vuoden ajan;

d)

voin ja rasvattoman maitojauheen osalta 1 päivästä maaliskuuta 30 päivään syyskuuta.

a)

on avoinna tavalliselle vehnälle, voille ja rasvattomalle maitojauheelle;

b)

voidaan avata durumvehnälle, ohralle, maissille ja paddy- eli raakariisille (mukaan lukien tietyt paddy- eli raakariisin lajikkeet tai tyypit) komission toimesta täytäntöönpanosäädöksillä markkinatilanteen sitä vaatiessa. Nämä täytäntöönpanosäännökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

c)

voidaan avata naudan- ja vasikanlihalle komission toimesta ilman 229 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamista hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä, jos liitteessä IV olevassa A kohdassa tarkoitetun, unionin nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikon perusteella noteerattu keskimääräinen markkinahinta jossakin jäsenvaltiossa tai jonkin jäsenvaltion jollakin alueella on 20 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdan mukaisesti määritetyn edustavan ajanjakson ajan alle 85 prosenttia 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetusta viitehinnasta.

a)

hintaa, jolla tuotteet on ostettava julkisessa interventiossa silloin, kun se tapahtuu kiinteään hintaan; tai

b)

enimmäishintaa, jolla julkiseen interventioon hyväksytyt tuotteet voidaan ostaa silloin, kun se tapahtuu tarjouskilpailulla.

a)

vältetään markkinahäiriöt;

b)

varmistetaan tuotteiden tasapuolinen saanti ja ostajien tasapuolinen kohtelu; ja

c)

noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista johtuvia sitoumuksia.

a)

valkoinen sokeri;

b)

oliiviöljy;

c)

pellavakuitu;

d)

vähintään kahdeksan kuukauden ikäisten nautaeläinten tuore tai jäähdytetty liha;

e)

suoraan ja yksinomaan lehmänmaidosta saadusta kermasta valmistettu voi;

f)

juusto;

g)

lehmänmaidosta valmistettu rasvaton maitojauhe;

h)

sianliha;

i)

lampaan- ja vuohenliha.

a)

asianomaisten tuotteiden osalta tilastoidut keskimääräiset unionin markkinahinnat, viitekynnykset ja tuotantokustannukset; ja/tai

b)

tarve reagoida nopeasti erityisen vaikeaan markkinatilanteeseen tai alan taloudelliseen kehitykseen, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla kielteisesti alan marginaaleihin.

a)

myönnetään yksityisen varastoinnin tukea 17 artiklassa luetelluille tuotteille ottaen huomioon tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset;

b)

rajoitetaan yksityisen varastoinnin tuen myöntämistä.

a)

laatu niiden laadullisten ominaisuuksien, laaturyhmien, laatuluokkien, luokkien, ominaispiirteiden ja iän osalta;

b)

tukikelpoisuus niiden määrien, pakkausten, merkinnät mukaan luettuina, säilytyksen, aikaisempien varastointisopimusten, yritysten hyväksynnän sekä tuotteita koskevan sen vaiheen osalta, johon julkista interventiohintaa ja yksityisen varastoinnin tukea sovelletaan.

a)

vaatimukset, jotka julkisen intervention alaisten kaikkien tuotteiden varastointipaikkojen on täytettävä;

b)

säännöt tuotteiden varastoinnista niistä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa tai sen ulkopuolella ja tällaisten tuotteiden kohteluun tullien ja minkä tahansa YMP:n mukaisesti myönnettävän tai kannettavan määrän suhteen.

a)

säännöt ja edellytykset, joita on sovellettava, jos varastoitu määrä on sopimuksen alaista määrää pienempi;

b)

edellytykset tällaisen tuen ennakon myöntämiselle;

c)

edellytykset, joiden nojalla voidaan päättää yksityisten varastointisopimusten kattamien tuotteiden saattamisesta uudelleen markkinoille tai poistamisesta.

a)

säädetään tavaroiden tasapuolisen saannin ja toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistavien tarjouskilpailumenettelyjen käytöstä;

b)

vahvistetaan lisäedellytykset, jotka toimijoiden on täytettävä, jotta helpotetaan järjestelmän tehokasta hallinnointia ja valvontaa jäsenvaltioiden ja toimijoiden kannalta;

c)

vahvistetaan velvoite asettaa vakuus, jolla taataan, että toimijoiden velvollisuudet täytetään.

a)

mukautetaan ja päivitetään liitteessä IV vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat unionin asteikkoja ruhojen luokittelua, tunnistamista ja tarjontamuotoa varten;

b)

vahvistetaan täydentäviä säännöksiä, jotka koskevat ruhojen luokittelua, pätevien luokittelijoiden suorittama luokittelu mukaan luettuna, kokoluokittelua, automaattiset luokittelutekniikat mukaan luettuina, tunnistamista, punnitsemista ja merkintöjä sekä unionin keskihintojen laskemista ja kyseisten hintojen laskemisessa käytettyjä painotuskertoimia;

c)

vahvistetaan säännöksiin poikkeuksia ja erityisiä poikkeuksia, joita jäsenvaltiot voivat myöntää teurastamoille, joissa teurastetaan vain vähän nautaeläimiä, sekä asianomaisia tuotteita koskevia lisäsäännöksiä, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat naudanliha-alalla lihakkuusluokkia ja rasvaisuutta, ja muut säännökset, jotka koskevat lampaanliha-alalla painoa, lihan väriä ja rasvaisuutta sekä kevyiden karitsojen luokitteluperusteita;

d)

annetaan jäsenvaltioille lupa olla soveltamatta sianruhojen luokitteluasteikkoa ja käyttää painon ja vähärasvaisen lihan osuuden lisäksi muita arviointiperusteita tai säätää poikkeuksia kyseiseen asteikkoon.

a)

toimijan maksettavaksi jäävät kustannukset, kun julkiseen interventioon toimitetut tuotteet eivät täytä vähimmäislaatuvaatimuksia;

b)

vähimmäisvarastointikapasiteetin vahvistaminen interventiovarastoille;

c)

edustavat ajanjaksot, markkinat ja markkinahinnat, jotka ovat tarpeen tämän luvun soveltamiseksi;

d)

julkisessa interventiossa ostettavien tuotteiden toimitus, tarjoajan vastuulla olevat kuljetuskustannukset, maksajavirastojen toteuttama tuotteiden haltuunotto ja maksaminen;

e)

luuttomaksi leikkaamiseen liittyvät eri toimet naudanliha-alalla;

f)

tuotteiden pakkaamista, kaupan pitämistä ja pakkausmerkintöjä koskevat järjestelyt;

g)

tässä luvussa tarkoitettujen voin ja rasvattoman maitojauheen tuotantolaitosten hyväksymismenettelyt;

h)

lupa varastointiin sen jäsenvaltion alueen ulkopuolella, jossa tuotteet on ostettu ja varastoitu;

i)

julkisessa interventiossa ostettujen tuotteiden myynti tai poistaminen liittyen erityisesti myyntihintoihin, varastosta poistamisen edellytyksiin ja varastosta poistettujen tuotteiden myöhempään käyttöön tai määräpaikkaan, mukaan lukien sellaisia tuotteita koskevat menettelyt, jotka on asetettu käytettäviksi 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa ohjelmassa, mukaan lukien jäsenvaltioiden väliset siirrot;

j)

julkisessa interventiossa ostettavien tuotteiden osalta säännökset, jotka liittyvät jäsenvaltioiden mahdollisuuteen myydä omalla vastuullaan varastoihin jääneet pienet määrät tai sellaiset määrät, joita ei ole mahdollista pakata uudelleen tai joiden laatu on heikentynyt;

k)

yksityisen varastoinnin osalta jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja hakijoiden välisten sopimusten tekeminen ja sisältö;

l)

tuotteiden yksityiseen varastointiin asettaminen ja siinä pitäminen sekä niiden poistaminen varastosta;

m)

yksityisen varastoinnin kesto ja säännökset, joita on noudatettava sopimuksissa mainittuja aikoja lyhennettäessä tai pidennettäessä;

n)

menettelyt, joita noudatetaan kiinteään hintaan tapahtuvissa ostoissa, myös vakuuden asettamisessa sekä vakuuden määrän osalta, tai yksityisen varastoinnin etukäteen vahvistetun tuen myöntämisessä;

o)

tarjouskilpailumenettelyjen käyttö sekä julkisen intervention että yksityisen varastoinnin yhteydessä erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

p)

naudan-, sian- ja lampaanruhoihin sovellettavien unionin luokitteluasteikkojen täytäntöönpano;

q)

markkinahintojen vahvistamista varten muunlainen ruhojen ja puoliruhojen tarjontamuoto kuin se, joka vahvistetaan liitteessä IV olevan A osan IV kohdassa;

r)

jäsenvaltioiden soveltamat korjauskertoimet, joita käytetään erilaiselle naudan- ja lampaanruhojen tarjontamuodolle, jos vakiotarjontamuotoa ei käytetä;

s)

käytännön järjestelyt, joita noudatetaan luokiteltujen ruhojen merkinnässä ja joiden avulla komissio laskee naudan-, sian- ja lampaanruhojen painotetun unionin keskihinnan;

t)

luvan antaminen jäsenvaltioille säätää alueellaan teurastettujen sikojen osalta liitteessä IV olevasta B osan III kohdasta poikkeavasta sianruhojen tarjontamuodosta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

u)

säännökset komission asiantuntijoista ja jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista koostuvan unionin komitean toteuttamasta, ruhoihin jäsenvaltioissa sovellettavan luokittelun uudelleentarkastelusta paikan päällä sen varmistamiseksi, että ruhot luokitellaan tarkasti ja luotettavasti. Kyseisten säännösten mukaan unioni vastaa uudelleentarkastelusta aiheutuvista kustannuksista.

a)

ruhon paino;

b)

lihan väri;

c)

rasvaisuus.

a)

hedelmä- ja vihannesalan, hedelmä- ja vihannesjalostealan sekä banaanialan tuotteiden toimittamiseen lapsille 22 artiklassa tarkoitettuihin laitoksiin; ja

b)

eräisiin asiaan liittyviin logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, mainonta-, seuranta- ja arviointikustannuksiin sekä liitännäistoimenpiteisiin.

a)

lisäperusteet, joita jäsenvaltioiden on noudatettava tuen kohdistamisessa;

b)

jäsenvaltioiden suorittama tuen hakijoiden hyväksyminen ja valinta;

c)

kansallisten ja alueellisten strategioiden laadinta sekä liitännäistoimenpiteet.

a)

menetelmästä, jolla 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu ohjeellisesti jaettu tuki jaetaan uudelleen jäsenvaltioiden kesken vastaanotettujen tukipyyntöjen perusteella;

b)

jäsenvaltioiden strategioihin kuuluvista kustannuksista, jotka ovat kelpoisia unionin tukeen, ja […] mahdollisuudesta vahvistaa erityisille kustannuksille enimmäismäärä;

c)

jäsenvaltioiden velvoitteesta seurata ja arvioida kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmiensä toimivuutta.

a)

tietoja, joiden on sisällyttävä jäsenvaltioiden strategioihin;

b)

tukihakemuksia ja maksuja;

c)

järjestelmän julkistamiseen liittyviä menetelmiä sekä siihen liittyviä verkottumistoimenpiteitä;

d)

unionin kouluhedelmäjärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden esittämien seuranta- ja arviointikertomusten toimittamista, muotoa ja sisältöä.

a)

tuotteet, joille voidaan myöntää tukea kyseisestä ohjelmasta, 26 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti ja ottaen huomioon ravitsemusnäkökohdat;

b)

niiden kansallisten tai alueellisten strategioiden laatiminen, joita jäsenvaltioiden on laadittava tukea saadakseen, tarvittaessa liitännäistoimenpiteet mukaan lukien; ja

c)

seurannan ja arvioinnin kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

a)

säännöistä, jotka koskevat tuensaajien ja hakijoiden kelpoisuutta;

b)

vaatimuksesta, että hakijoiden on oltava jäsenvaltioiden hyväksymiä;

c)

tukea saavien maitotuotteiden mahdollisesta käytöstä aterioiden valmistuksessa kouluissa.

a)

menettelyjä, joilla varmistetaan tukikelpoisen enimmäismäärän noudattaminen;

b)

vakuuden asettamismenettelyä ja määrää, jos maksetaan ennakko;

c)

tietoja, jotka on toimitettava jäsenvaltioille hakijoiden hyväksymistä, tukihakemuksia ja maksuja varten;

d)

järjestelmästä tiedottamiseen liittyviä menetelmiä;

e)

edellä olevan 27 artiklan 5 kohdan mukaisen hintaseurannan hallinnointia.

a)

oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alan markkinoiden seuranta ja hallinnointi;

b)

oliivinviljelyn ympäristövaikutusten parantaminen;

c)

oliivinviljelyn kilpailukyvyn parantaminen nykyaikaistamisen avulla;

d)

oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tuotannon laadun parantaminen;

e)

oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien jäljitettävyysjärjestelmä sekä laadun varmentaminen ja suojaaminen, erityisesti loppukuluttajille myytävien oliiviöljyjen laadun tarkkailu kansallisten viranomaisten valvonnassa;

f)

tiedottaminen tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien ja toimialakohtaisten organisaatioiden toimista oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien laadun parantamiseksi.

a)

11 098 000 euroa vuodessa Kreikalle;

b)

576 000 euroa vuodessa Ranskalle; ja

c)

35 991 000 euroa vuodessa Italialle.

a)

75 prosenttia 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla aloilla toteutettavien toimien osalta;

b)

75 prosenttia käyttöomaisuuteen liittyvien investointien ja 50 prosenttia 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla alalla toteutettavien muiden toimien osalta;

c)

75 prosenttia sellaisten toimintaohjelmien osalta, joita toteuttavat 1 kohdassa tarkoitetut hyväksytyt organisaatiot vähintään kahdesta tuottajajäsenvaltiosta ainakin kolmessa kolmannessa maassa tai ei-tuottajajäsenvaltiossa 1 kohdan c ja f alakohdassa tarkoitetuilla aloilla, ja 50 prosenttia muiden näillä aloilla toteutettavien toimien osalta.

a)

edellä 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen osalta erityisistä toimenpiteistä, jotka unionin tuella voidaan rahoittaa, sekä toimista ja kustannuksista, joita ei voida rahoittaa;

b)

erityisiä aloja koskevan unionin rahoituksen jakautumisen jäsenvaltiokohtaisesta vähimmäistasosta;

c)

vaatimuksesta asettaa vakuus jätettäessä hakemus toimintaohjelman hyväksymiseksi ja jos tuesta maksetaan ennakko;

d)

perusteista, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon toimintaohjelmien valinnassa ja hyväksymisessä.

a)

toimintaohjelmien toteuttamista ja tällaisiin ohjelmiin tehtäviä muutoksia;

b)

tuen maksamista, tukiennakot mukaan luettuina;

c)

asetettavaan vakuuteen sovellettavia menettelyjä ja vakuuden määrää jätettäessä hakemus toimintaohjelman hyväksymiseksi ja jos tuesta maksetaan ennakko.

a)

maksuosuuksilla, joista vastaavat

b)

Unionin taloudellisella tuella, jota voidaan myöntää tuottajaorganisaatioille tai niiden yhteenliittymille, jos yhteenliittymät esittävät, johtavat ja suorittavat toimintaohjelmia tai osittaisia toimintaohjelmia, niiden ehtojen ja edellytysten mukaisesti, jotka komissio hyväksyy 37 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ja 38 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä.

a)

tuotannonsuunnittelu, tuotannon ja kulutuksen ennakointi ja seuranta mukaan lukien;

b)

tuotteiden laadun parantaminen riippumatta siitä, ovatko kyseessä tuoretuotteet vai jalosteet;

c)

tuotteiden kaupallisen arvon lisääminen;

d)

tuotteiden menekin edistäminen riippumatta siitä, ovatko kyseessä tuoretuotteet vai jalosteet;

e)

ympäristötoimenpiteet, erityisesti veteen liittyvät, ja ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät, myös luonnonmukainen maatalous;

f)

kriisinehkäisy ja -hallinta.

a)

tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymientoimintaohjelmien toimet rahoitetaan kokonaan jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintavaroista maksetuilla maksuosuuksilla ja rahoitus tulee jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintavaroista;

b)

toimet ja vastaavat maksuosuudet luetellaan kunkin osallistuvan tuottajaorganisaation toimintaohjelmassa;

c)

kaksinkertaista rahoitusta ei ole.

a)

investoinnit, joiden avulla voidaan tehostaa markkinoille saatettavien määrien hallintaa;

b)

koulutustoimenpiteet ja parhaiden käytäntöjen vaihto;

c)

menekinedistäminen ja tiedotus kriisin estämiseksi tai sen aikana;

d)

keskinäiset rahastojen perustamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten tukeminen;

e)

hedelmätarhojen uudelleenistutus, kun se on tarpeen terveyteen/ tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämän pakollisen raivauksen vuoksi;

f)

markkinoiltapoisto;

g)

hedelmien ja vihannesten korjaaminen raakana tai korjaamatta jättäminen;

h)

satovakuutus.

a)

'raakana korjaamisella' markkinoille kelpaamattomien tuotteiden, jotka eivät saa olla ennen raakana korjaamista vaurioituneita sääolosuhteiden, tautien tai muiden syiden vuoksi, korjaamista kokonaan tietyllä alueella;

b)

'korjaamatta jättämisellä' nykyisen tuotantosyklin lopettamista tietyllä alueella silloin, kun tuote on hyvin kehittynyt ja laadultaan virheetön ja myyntikelpoinen. Tuotteiden hävittämistä sääolosuhteiden tai taudin vuoksi ei kuitenkaan pidetä korjaamatta jättämisenä.

a)

toimintaohjelmat sisältävät vähintään kaksi ympäristötointa tai

b)

toimintaohjelmien menoista vähintään 10 prosentilla katetaan ympäristötoimia.

a)

sen jättää useampi unionin tuottajaorganisaatio, joka harjoittaa eri jäsenvaltioissa kansainvälistä toimintaa;

b)

sen jättää yksi tai useampi tuottajaorganisaatio, joka harjoittaa toimialakohtaisesti toteutettavia toimia;

c)

se koskee yksinomaan tukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 (23) soveltamisalaan kuuluville luonnonmukaisesti tuotetuille tuotteille;

d)

se on ensimmäinen toimintaohjelma, jonka jättää hyväksytty tuottajaorganisaatio, joka on syntynyt kahden hyväksytyn tuottajaorganisaation sulautumisesta;

e)

se on ensimmäinen toimintaohjelma, jonka hyväksytty tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä jättää;

f)

sen jättää tuottajaorganisaatio jäsenvaltioissa, joissa tuottajaorganisaatiot pitävät kaupan alle 20:tä prosenttia hedelmien ja vihannesten tuotannosta;

g)

sen jättää tuottajaorganisaatio jollakin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuista syrjäisimmistä alueista.

a)

ilmaisjakeluna jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten hyväksymille hyväntekeväisyysorganisaatioille tai -säätiöille niiden toimintaan sellaisten henkilöiden hyväksi, joita kansallisessa lainsäädännössä pidetään oikeutettuina valtion apuun erityisesti elämiseen tarvittavien varojen puutteellisuuden takia; tai

b)

ilmaisjakeluna rangaistuslaitoksille, kouluille, 22 artiklassa tarkoitetuille laitoksille, lasten lomaleireille, jäsenvaltioiden nimeämille sairaaloille ja vanhainkodeille, jotka toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näin jaetut määrät ovat lisäys niiden tavallisesti ostamiin määriin.

a)

tilanneanalyysi vahvuuksista, heikkouksista ja kehitysmahdollisuuksista;

b)

perusteet valituille ensisijaisille toimille;

c)

toimintaohjelmien tavoitteet sekä välineet ja suoritusindikaattorit;

d)

toimintaohjelmien arviointi;

e)

tuottajaorganisaatioiden raportointivelvollisuudet.

a)

toimintarahastot ja toimintaohjelmat, seuraavien osalta:

b)

toimintaohjelmien kansallinen säännöstö ja kansallinen strategia kansallisten säännöstöjen ja kansallisten strategioiden vaikuttavuuden seuranta- ja arviointivelvoitteen osalta;

c)

unionin taloudellinen tuki, seuraavien osalta:

d)

kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet, seuraavien osalta:

e)

kansallinen taloudellinen tuki, seuraavien osalta:

a)

toimintarahastojen hallinnointia;

b)

tietoja, jotka 36 artiklassa tarkoitettuihin toimintaohjelmiin, kansallisiin säännöstöihin ja kansallisiin strategioihin on sisällytettävä, toimintaohjelmien toimittamista jäsenvaltioille, määräaikoja, niihin liitettäviä asiakirjoja ja hyväksymistä jäsenvaltioissa;

c)

toimintaohjelmien täytäntöönpanoa tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimesta;

d)

kansallisten strategioiden ja toimintaohjelmien seuranta- ja arviointikertomusten toimittamista, muotoa ja sisältöä;

e)

tukihakemuksia ja tuen maksamista, tuen ennakkomaksut tai osittaiset maksut mukaan luettuina;

f)

käytännön järjestelyjä unionin tunnuksen merkitsemiseksi ilmaisjakeluun tarkoitettujen tuotteiden pakkauksiin;

g)

kaupan pitämisen vaatimusten noudattamista markkinoiltapoiston tapauksessa;

h)

kuljetus-, lajittelu- ja pakkauskustannuksia ilmaisjakelun tapauksessa;

i)

menekinedistämis-, tiedotus- ja koulutustoimenpiteitä kriisinehkäisyn ja kriisinhallinnan tapauksessa;

j)

markkinoiltapoistotoimien, raakana korjaamisen, korjaamatta jättämisen sekä satovakuutustoimenpiteiden toteuttamista;

k)

kansallisen taloudellisen tuen hakemista, maksulupaa, maksamista ja korvaamista;

l)

vakuuden asettamismenettelyä ja määrää, jos tuesta maksetaan ennakko.

a)

tutkimushankkeisiin tai toimenpiteisiin sellaisten tutkimushankkeiden tukemiseksi, jotka ovat muita kuin 45 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja;

b)

toimenpiteisiin, jotka sisältyvät asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisiin jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmiin.

a)

ehdotettujen toimenpiteiden yksityiskohtainen kuvaus ja määrälliset tavoitteet;

b)

kuulemisten tulokset;

c)

arvio ohjelman teknisistä, taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista;

d)

toimenpiteiden täytäntöönpanon aikataulu;

e)

yleinen rahoitusselvitys, josta ilmenevät käytettävät määrärahat ja määrärahojen alustava jakosuunnitelma toimenpiteiden välillä liitteessä VI esitettyjen talousarvion enimmäismäärien rajoissa;

f)

seurannassa ja arvioinnissa käytettävät perusteet ja määrälliset indikaattorit sekä tukiohjelman asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi toteutettavat toimet; ja

g)

tukiohjelman täytäntöönpanosta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset.

a)

45 artiklan mukainen menekinedistäminen;

b)

46 artiklan mukainen viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen;

c)

47 artiklan mukainen rypäleiden korjaaminen raakana;

d)

48 artiklan mukaiset keskinäiset rahastot;

e)

49 artiklan mukainen satovakuutus;

f)

50 artiklan mukaiset investoinnit;

g)

51 artiklan mukainen innovointi viinialalla;

h)

52 artiklan mukainen sivutuotteiden tislaus.

a)

jäsenvaltioissa tarkoituksena tiedottaa kuluttajille vastuullisesta viininkulutuksesta ja unionin alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen järjestelmistä; tai

b)

kolmansissa maissa tarkoituksena parantaa niiden kilpailukykyä.

a)

suhdetoimintaa ja menekinedistämistä tai mainontaa, joissa korostetaan erityisesti unionin tuotteiden korkeita vaatimuksia, etenkin laadun, turvallisuuden tai ympäristön kannalta;

b)

osallistumista kansainvälisesti merkittäviin tapahtumiin, messuille tai näyttelyihin;

c)

tiedotuskampanjoita erityisesti unionin alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja luonnonmukaisen tuotannon järjestelmistä;

d)

laajempien markkinointimahdollisuuksien kannalta tarpeellisia uusia markkinoita koskevia tutkimuksia;

e)

tiedotus- ja menekinedistämistoimien tulosten arviointitutkimuksia.

a)

uusiin lajikkeisiin siirtyminen, joka voi tapahtua myös uudelleen varttamalla;

b)

viinitilojen uudelleensijoittaminen;

c)

viinitarhojen uudelleenistuttaminen, kun se on tarpeen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvästä syystä määräämän pakollisen raivauksen vuoksi;

d)

viinitilan hoitotekniikoiden parantaminen, erityisesti kestävän tuotannon kehittyneiden järjestelmien käyttöönotto.

a)

tuottajille toimenpiteen täytäntöönpanosta aiheutuvien tulonmenetysten korvaaminen;

b)

rakenneuudistuksesta ja uusiin lajikkeisiin siirtymisestä aiheutuviin kustannuksiin osallistuminen.

a)

sen estämättä, mitä istutusoikeuksien siirtymäjärjestelyä koskevassa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 II osan I osaston III luvun IV a jakson II alajaksossa säädetään, vanhojen ja uusien viiniköynnösten samanaikaiselle esiintymiselle myönnetty lupa, joka voi olla voimassa enintään kolme vuotta kestävän siirtymäjärjestelyn päättymiseen saakka;

b)

taloudellinen korvaus.

a)

80 prosenttia vakuutusmaksuista, jotka tuottaja on maksanut luonnonkatastrofeihin rinnastettavien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien menetysten varalta;

b)

50 prosenttia vakuutusmaksuista, jotka tuottaja on maksanut seuraavien varalta:

a)

sovelletaan ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuihin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (24).

b)

voidaan lisäksi soveltaa kaikkiin yrityksiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 229/2013 (25) 1 artiklan 2 kohdassa määritellyillä Egeanmeren pienillä saarilla.

a)

50 prosenttia vähemmän kehittyneillä alueilla;

b)

40 prosenttia muilla kuin vähemmän kehittyneillä alueilla;

c)

75 prosenttia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla;

d)

65 prosenttia asetuksen (EU) N:o 229/2013 1 artiklan 2 kohdassa määritellyillä Egeanmeren pienillä saarilla.

a)

sääntöjä, jotka koskevat vastuuta menoista, jotka aiheutuvat tukiohjelmien vastaanottamispäivän komissiossa ja niiden muuttamispäivän sekä niiden soveltamisen alkamispäivän välisenä aikana;

b)

sääntöjä, jotka koskevat tukiohjelmien sisältöä sekä menoja, hallinto- ja henkilöstökustannuksia ja toimia, jotka voidaan sisällyttää jäsenvaltioiden tukiohjelmiin, ja mahdollisuutta suorittaa maksuja edustajien välityksellä 49 artiklassa säädetyn satovakuutuksen tuen tapauksessa;

c)

sääntöjä, jotka koskevat vaatimusta asettaa vakuus, jos tuesta maksetaan ennakko;

d)

sääntöjä, jotka koskevat termien käyttöä tätä jaksoa sovellettaessa;

e)

sääntöjä, jotka koskevat ylärajan asettamista kustannuksille, joita aiheutuu 46 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesta viinitarhojen uudelleenistuttamisesta terveyteen/ tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä;

f)

sääntöjä, jotka koskevat rahoituksen päällekkäisyyden välttämistä seuraavien välillä:

g)

sääntöjä, joiden nojalla tuottajien on poistettava markkinoilta viiniyttämisen sivutuotteet, ja jotka koskevat ylimääräisen hallintotaakan välttämiseksi kyseiseen velvollisuuteen myönnettäviä poikkeuksia sekä tislaajien vapaaehtoista sertifiointia koskevia sääntöjä;

h)

sääntöjä, joiden nojalla jäsenvaltioiden on mahdollista vahvistaa edellytykset ohjelmiensa tukitoimenpiteiden moitteettomalle toiminnalle.

a)

tukiohjelmien toimittamista, vastaavaa rahoitussuunnittelua ja tukiohjelmien uudelleentarkastelua;

b)

haku-, valinta- ja maksumenettelyjä;

c)

jäsenvaltioiden tukiohjelmia koskevien raporttien ja arviointien toimittamista, muotoa ja sisältöä;

d)

rypäleiden raakana korjaamiseen ja sivutuotteiden tislaukseen myönnettävän tuen määrien vahvistamista jäsenvaltioiden toimesta;

e)

varainhoitoa sekä säännöksiä, jotka koskevat tukitoimenpiteiden soveltamista jäsenvaltioissa;

f)

vakuuden asettamismenettelyä ja määrää, jos maksetaan ennakko;

a)

mehiläishoitajille ja mehiläishoitajien organisaatioille annettava tekninen apu;

b)

mehiläisiä vaivaavien tuholaisten ja tautien, erityisesti varroapunkin, torjunta;

c)

siirtohoidon järkeistäminen;

d)

mehiläistuotteiden ominaisuuksia määrittävien laboratorioiden tukeminen, millä pyritään auttamaan mehiläishoitajia pitämään tuotteitaan kaupan ja nostamaan niiden arvoa;

e)

tukitoimenpiteet unionin mehiläiskantojen lisäämiseksi;

f)

yhteistoiminta mehiläishoitoalaa ja mehiläistuotteita koskevan soveltavan tutkimuksen ohjelmien toteuttamiseen erikoistuneiden tahojen kanssa;

g)

markkinoiden seuranta;

h)

tuotteiden laadun parantaminen niiden markkina-arvon parantamiseksi.

a)

päällekkäisen rahoituksen välttämisestä jäsenvaltioiden mehiläishoito-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien välillä;

b)

perustasta unionin rahoitusosuuden jakamiseksi kullekin osallistujajäsenvaltiolle muun muassa unionin mehiläispesien kokonaismäärän perusteella.

a)

mehiläishoito-ohjelmien ja jäsenvaltioissa tehtyjen, mehiläishoitoalan tuotannon ja kaupan pitämisen rakennetta koskevien tutkimusten sisältöä;

b)

menettelyä käyttämättömien varojen uudelleenjakamiseksi;

c)

jäsenvaltioiden toimittamien mehiläishoito-ohjelmien hyväksymistä, mukaan lukien unionin rahoitusosuuden jakaminen kullekin osallistujajäsenvaltiolle, ja jäsenvaltioiden myöntämän rahoituksen enimmäismäärää.

a)

tukihakemukset, mukaan lukien määräaikoja ja hakemuksiin liitettäviä asiakirjoja koskevat säännöt;

b)

säännöt, jotka koskevat tukikelpoisia humalan viljelyaloja ja kullekin tuottajaorganisaatiolle maksettavien määrien laskentaa.

a)

soveltaa kansallisesti 1 kohdassa säädettyä pienempää prosenttiosuutta;

b)

rajoittaa lupien myöntämistä aluetasolla, kun kyseessä ovat tietyt alueet, jotka soveltuvat suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien viljelyyn, tai alueet, jotka soveltuvat suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien viljelyyn, tai maantieteellistä merkintää vailla olevat alueet.

a)

tarve välttää selvästi osoitettua viinituotteiden ylitarjonnan riskiä suhteessa näiden tuotteiden markkinanäkymiin, ylittämättä sitä, mikä on tämän tarpeen täyttämiseksi välttämätöntä;

b)

tarve välttää selvästi osoitettua tietyn suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän arvon alenemisen merkittävää riskiä.

a)

hakijan maatalousmaan pinta-alan on oltava kooltaan vähintään sen alan suuruinen, jota lupapyyntö koskee;

b)

hakijalla on oltava riittävä ammattitaito ja pätevyys;

c)

hakemus ei saa aiheuttaa tiettyjen suojattujen alkuperänimitysten maineen väärinkäytön merkittävää riskiä, mikä on oletuksena elleivät viranomaiset osoita tällaisen riskin olemassaoloa;

d)

asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yksi tai useampi 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista edellyttäen, että niitä sovelletaan puolueettomasti ja syrjimättömästi.

a)

viiniköynnöksiä ensimmäistä kertaa istuttavat tuottajat, jotka vastaavat tilanpidosta (uudet tuottajat);

b)

alueet, joilla viinitilat edistävät ympäristönsuojelua;

c)

alueet, joilla tehdään uusia istutuksia maanjakohankkeiden puitteissa;

d)

alueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisiä rajoitteita;

e)

kehitys- tai uudelleenistutushankkeiden kestävyys taloudellisen arvioinnin pohjalta;

f)

alueet, joille tehdään uusia istutuksia, jotka osaltaan lisäävät kilpailukykyä tilatasolla ja alueellisesti;

g)

hankkeet, joilla on mahdollisuudet parantaa maantieteellisillä merkinnöillä varustettujen tuotteiden laatua;

h)

alueet, joille tehdään uusia istutuksia pienten ja keskisuurten tilojen koon kasvattamisen puitteissa.

a)

62 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vapautuksen hakemisen edellytykset;

b)

64 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja perusteita koskevat säännöt;

c)

uusien perusteiden lisääminen 64 artiklan 1 ja 2 kohdassa lueteltuihin perusteisiin;

d)

niiden viiniköynnösten, jotka tuottaja on sitoutunut raivaamaan, samanaikainen esiintyminen 66 artiklan 2 kohdan nojalla istutettujen uusien viiniköynnösten kanssa;

e)

perusteet 66 artiklan 3 kohdan mukaisille jäsenvaltion päätöksille.

a)

lupien myöntämismenettelyjä;

b)

jäsenvaltioiden ylläpitämiä rekistereitä ja komissiolle lähetettäviä ilmoituksia.

a)

oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit;

b)

hedelmät ja vihannekset;

c)

hedelmä- ja vihannesjalosteet;

d)

banaanit;

e)

elävät kasvit;

f)

munat;

g)

siipikarjanliha;

h)

ihmisravinnoksi tarkoitetut levitettävät rasvat;

i)

humala.

a)

tekniset määritelmät, nimitykset ja myyntinimitykset, jotka koskevat muita kuin 78 artiklassa säädettyjä aloja;

b)

luokittelukriteerit, kuten luokittelu, paino, kokoluokittelu, ikä ja luokka;

c)

laji, kasvilajike, eläinrotu tai kaupallinen tyyppi;

d)

esillepano, kaupan pitämisen pakollisiin vaatimuksiin liittyvät päällysmerkinnät, pakkaaminen, pakkaamoihin sovellettavat säännöt, merkitseminen, satovuosi ja tiettyjen termien käyttö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 92–123 artiklan soveltamista;

e)

sellaiset kriteerit kuin tuotteen ulkonäkö, koostumus, lihakkuus ja ominaispiirteet sekä vesipitoisuus prosenttiosuutena;

f)

tuotannossa käytettävät aineet tai ainesosat mukaan lukien niiden määrä, puhtaus ja yksilöiminen;

g)

maataloustuotannon ja tuotantomenetelmän tyyppi mukaan lukien viininvalmistusmenetelmät ja kestävän tuotannon kehittyneet järjestelmät;

h)

puristemehun ja viinin leikkaaminen mukaan lukien näiden määritelmät, sekoittaminen ja rajoitukset;

i)

keruutiheys, toimittaminen, säilyttäminen ja käsittely, säilytysmenetelmä ja -lämpötila, varastointi ja kuljetus;

j)

maataloustuotannon paikka ja/tai alkuperä siipikarjanlihaa ja levitettäviä rasvoja lukuun ottamatta;

k)

eräiden aineiden ja käytäntöjen käyttörajoitukset;

l)

erityiskäyttö;

m)

edellytykset sellaisten tuotteiden myynnille, hallussapidolle, liikkuvuudelle ja käytölle, jotka eivät ole 1 kohdan nojalla määriteltyjen kaupan pitämisen vaatimusten tai 78 artiklassa tarkoitettujen määritelmien, nimitysten ja myyntinimitysten mukaisia, sekä sivutuotteiden hävittämiselle.

a)

asianomaisen tuotteen erityispiirteet;

b)

tarve varmistaa edellytykset tuotteiden markkinoille saattamisen helpottamiseksi;

c)

tuottajien intressi ilmoittaa tuotteiden ja viljelyn ominaisuudet ja kuluttajien tarve saada riittäviä ja avoimia tuotetietoja mukaan lukien maataloustuotannon paikka, joka on määriteltävä tapauskohtaisesti asianmukaisella maantieteellisellä tasolla, sen jälkeen, kun on tehty vaikutustenarviointi, jossa otetaan huomioon toimijoille aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen taakka ja tuottajille ja loppukuluttajalle koituvat hyödyt;

d)

menetelmät, jotka ovat saatavilla tuotteiden fysikaalisten, kemiallisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien määrittämiseen;

e)

kansainvälisten elinten hyväksymät normisuositukset;

f)

tarve säilyttää tuotteiden luonnolliset ja olennaiset ominaisuudet ja välttää muuttamasta merkittävästi asianomaisen tuotteen koostumusta.

a)

humalan tuotantopaikka tai -paikat;

b)

sadonkorjuuvuosi tai -vuodet; ja

c)

lajike tai lajikkeet.

a)

tiettyjen kolmansien maiden kaupan vaatimusten täyttämiseksi; tai

b)

tiettyjen erityiskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden osalta.

i)

ei saa vaikuttaa varmennustodistuksen saaneiden tuotteiden tavanomaiseen kaupan pitämiseen; ja

ii)

on varmistettava, että vältetään kaikenlaiset näitä tuotteita koskevat epäselvyydet.

a)

naudanliha;

b)

viini;

c)

ihmisravinnoksi tarkoitetut maito ja maitotuotteet;

d)

siipikarjan liha

e)

munat;

f)

ihmisravinnoksi tarkoitetut levitettävät rasvat;

g)

oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit.

a)

viinirypälemehuun ja tiivistettyyn viinirypälemehuun; ja

b)

viinirypälemehun valmistukseen tarkoitettuun rypäleen puristemehuun ja tiivistettyyn rypäleen puristemehuun.

a)

ne on valmistettu viininvalmistusmenetelmällä, joka ei ole sallittu unionissa;

b)

ne on valmistettu viininvalmistusmenetelmällä, joka ei ole sallittu kansallisella tasolla; tai

c)

ne eivät ole liitteessä VIII vahvistettujen sääntöjen mukaisia.

a)

ottaa huomioon Kansainvälisen viinijärjestön OIV:n suosittelemat ja julkaisemat viininvalmistus- ja määritysmenetelmät ja sellaisten viininvalmistusmenetelmien, jotka eivät ole vielä sallittuja, koekäytön tulokset;

b)

ottaa huomioon ihmisten terveyden suojelemisen;

c)

ottaa huomioon mahdolliset riskit siitä, että kuluttajia johdetaan harhaan tuotetta koskevien vakiintuneiden käsitysten ja vastaavien odotusten vuoksi, sekä tällaisten riskien poistamiseen käytettävien tiedotusmenetelmien saatavuuden ja käytettävyyden;

d)

varmistaa, että viinin luonnolliset ja olennaiset ominaisuudet säilyvät eikä asianomaisen tuotteen koostumus muutu merkittävästi;

e)

varmistaa, että ympäristön suojelussa noudatetaan hyväksyttävää vähimmäistasoa;

f)

noudattaa viininvalmistusmenetelmiä koskevia yleisiä sääntöjä ja liitteessä VIII vahvistettuja sääntöjä.

a)

lajike kuuluu Vitis vinifera -lajiin tai on peräisin Vitis vinifera -lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä;

b)

lajike ei ole mikään seuraavista lajikkeista: Noah, Othello, Isabelle, Jacquez, Clinton ja Herbemont.

a)

luokittelemattomat rypälelajikkeet muiden kuin 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden osalta;

b)

muut kuin 2 kohdan toisen alakohdan mukaiset rypälelajikkeet 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden osalta.

a)

varataan uusi vapaaehtoinen varattu ilmaisu ja vahvistetaan sen käyttöedellytykset;

b)

muutetaan vapaaehtoisen varatun ilmaisun käyttöedellytyksiä; tai

c)

perutaan vapaaehtoinen varattu ilmaisu.

a)

ilmaisu liittyy johonkin tuotteen ominaispiirteeseen taikka tuotannon tai jalostuksen ominaisuuteen jonkin alan tai tuotteen osalta;

b)

ilmaisua käyttämällä välitetään selvemmin tietoa tuotteen erityispiirteestä taikka tuotannon tai jalostuksen ominaisuudesta johtuvasta lisäarvosta;

c)

kun tuote saatetaan markkinoille, a alakohdassa tarkoitettu ominaispiirre tai ominaisuus on kuluttajien tunnistettavissa useissa jäsenvaltioissa;

d)

ilmaisun edellytykset ja käyttö ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (29) tai asetuksen (EU) N:o 1169/2011 mukaiset.

a)

edellytyksistä, joilla tuontituotteiden katsotaan olevan unionin kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuutta vastaavalla tasolla ja joiden ansiosta voidaan poiketa 74 artiklasta; ja

b)

säännöistä, jotka koskevat kaupan pitämisen vaatimusten soveltamista unionista vietäviin tuotteisiin.

a)

komission julkaisemaan luetteloon sisältyvän toimivaltaisen viranomaisen tuotteen alkuperämaassa antama todistus siitä, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä noudatetaan;

b)

tuotteen alkuperämaan nimeämän elimen tai viranomaisen laatima määritystodistus, jos tuotteet on tarkoitettu suoraan ihmisravinnoksi.

a)

laaditaan luettelo liitteessä VII olevan III osan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista maidosta ja maitotuotteista ja liitteessä VII olevan VII osan kuudennen kohdan a alakohdassa tarkoitetuista levitettävistä rasvoista niiden ohjeellisten luetteloiden perusteella, joissa olevia tuotteita jäsenvaltiot pitävät alueellaan kyseisiä säännöksiä vastaavina ja jotka jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle;

b)

vahvistetaan säännöt ala- tai tuotekohtaisten kaupan pitämisen vaatimusten täytäntöönpanosta;

c)

vahvistetaan säännöt sen määrittelystä, onko tuotteita käsitelty sallittujen viininvalmistusmenetelmien vastaisesti;

d)

vahvistetaan säännöt tuotteiden ominaispiirteiden määrittämisessä käytettävistä menetelmistä;

e)

vahvistetaan säännöt sallitun poikkeaman vahvistamisesta;

f)

vahvistetaan säännöt 89 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta;

g)

vahvistetaan säännöt tuottajan ja/tai teollisuuslaitoksen, jossa tuote on valmistettu tai käsitelty, tunnistamisesta tai rekisteröinnistä sekä sertifiointimenettelyistä, kaupallisista asiakirjoista, mukaan liitettävistä asiakirjoista ja pidettävistä rekistereistä.

a)

kuluttajien ja tuottajien oikeutettujen etujen suojelu;

b)

kyseisten tuotteiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistaminen; ja

c)

tässä jaksossa tarkoitettujen laatutuotteiden tuotannon edistäminen ja kansallisten laatupoliittisten toimenpiteiden salliminen.

a)

'alkuperänimityksellä' tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa maan nimeä, jota käytetään kuvaamaan 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuotetta, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:

b)

'maantieteellisellä merkinnällä' tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa maan nimeä, jota käytetään kuvaamaan 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuotetta, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:

a)

kuvaavat viiniä;

b)

viittaavat maantieteelliseen nimeen;

c)

ovat 1 kohdan a alakohdan i–iv alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisia; ja

d)

ovat käyneet läpi menettelyn, jossa myönnetään tässä alajaksossa säädetty alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja.

a)

suojattava nimi;

b)

hakijan nimi ja osoite;

c)

jäljempänä 2 kohdassa tarkoitettu tuote-eritelmä; ja

d)

yhtenäinen asiakirja, jossa esitetään yhteenveto 2 kohdassa tarkoitetusta tuote-eritelmästä.

a)

suojattava nimi;

b)

viinin tai viinien kuvaus:

c)

viinin tai viinien valmistuksessa mahdollisesti käytettävät erityiset viininvalmistusmenetelmät ja niiden valmistusta koskevat rajoitukset;

d)

asianomaisen maantieteellisen alueen rajaus;

e)

enimmäistuotos hehtaaria kohden;

f)

maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on saatu;

g)

tiedot a alakohdan i alakohdassa tai tarvittaessa 93 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta yhteydestä;

h)

unionin tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset tai, jos jäsenvaltiot niin säätävät, suojattua alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää hallinnoivan organisaation vahvistamat vaatimukset, ottaen huomioon, että vaatimusten on oltava puolueettomia, syrjimättömiä ja unionin lainsäädännön mukaisia;

i)

tuote-eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkistamisesta huolehtivien viranomaisten tai laitosten nimet, osoitteet ja erityistehtävät.

a)

tilanne unionissa ja erityisesti alueilla, joilla tuotetta kulutetaan;

b)

asiaa koskeva unionin tai kansallinen oikeus.

a)

evättävä, jos tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty sen päivän jälkeen, jona alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojahakemus toimitettiin komissiolle, ja alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä suojataan, tai

b)

mitätöitävä.

a)

kyseisen suojatun nimen suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä

b)

väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen tai palvelun oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimi on käännetty, litteroitu tai translitteroitu tai siihen on liitetty esimerkiksi ilmaisu "laatu", "tyyppi", "menetelmä", "tuotettu kuten", "jäljitelmä", "laatuinen", "tyyppinen" tai muu samankaltainen ilmaisu;

c)

muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, tuotteen luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai asianomaista viinituotetta koskeviin asiakirjoihin sekä tuotteen pakkaamiseen tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan sen alkuperästä;

d)

muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

a)

maantieteellisen alueen rajaamista koskevista lisäperusteista; ja

b)

rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuvaan tuotantoon liittyvistä rajoituksista ja poikkeuksista.

a)

hakijatyypeistä, jotka voivat hakea suojaa alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle;

b)

edellytyksistä, joita on noudatettava haettaessa alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa, alustavista kansallisista menettelyistä, hakemuksen tutkimisesta komissiossa, vastaväitemenettelystä sekä suojattujen alkuperänimitysten tai suojattujen maantieteellisten merkintöjen muuttamista tai peruuttamista koskevista menettelyistä;

c)

rajatylittävää suojaa koskeviin hakemuksiin sovellettavista edellytyksistä;

d)

kolmannessa maassa sijaitsevia maantieteellisiä alueita koskeviin hakemuksiin sovellettavista edellytyksistä;

e)

päivämäärästä, josta alkaen suojaa tai siihen tehtyä muutosta sovelletaan;

f)

edellytyksistä, jotka liittyvät tuote-eritelmien muutoksiin.

a)

viinien nimityksiin, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet alkuperänimityksinä tai maantieteellisinä merkintöinä viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009, ja viinien nimityksiin, joista on tehty suojahakemus ennen kyseistä päivämäärää;

b)

ennen tiettyä päivämäärää markkinoille saatettuihin tai etiketöityihin viineihin; ja

c)

tuote-eritelmien muutoksiin.

a)

tuote-eritelmässä ilmoitettavia tietoja maantieteellisen alueen ja lopputuotteen välisestä yhteydestä;

b)

suoja- tai hylkäyspäätösten julkistamista;

c)

104 artiklassa tarkoitetun rekisterin perustamista ja ylläpitämistä;

d)

suojatun alkuperänimityksen muuttamista suojatuksi maantieteelliseksi merkinnäksi;

e)

rajatylittävää suojaa koskevien hakemusten jättämistä.

a)

asiakirjojen mallit ja tiedonsiirtomuoto;

b)

määräajat;

c)

hakemuksen tai pyynnön tueksi toimitettavat tosiseikat, todisteet ja todistusasiakirjat.

a)

että tuotteella on unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä;

b)

suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden tuotanto- tai vanhentamismenetelmää taikka viinin laatua, väriä, paikkaa tai kyseiseen viiniin liittyvää historiallista tapahtumaa.

a)

väärinkäytöltä, vaikka suojattuun merkintään olisi liitetty sellainen ilmaisu kuin 'tyylinen', 'tyyppinen', 'menetelmä', 'tuotettu kuten', 'jäljitelmä', 'makuinen', 'kaltainen' tai muu vastaava merkintä;

b)

muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen luonnetta, ominaispiirteitä tai olennaisia ominaisuuksia, jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai tuotetta koskeviin asiakirjoihin;

c)

muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajia harhaan, ja erityisesti sellaisilta, joista voisi luulla viinillä olevan suojattu perinteinen merkintä.

a)

hakijatyypit, jotka voivat hakea perinteisen merkinnän suojaa;

b)

perinteisen merkinnän suojahakemuksen voimassaoloedellytykset;

c)

perusteet ehdotetun perinteisen merkinnän vastustamiselle;

d)

suojan laajuus, suhde tavaramerkkeihin, suojattuihin perinteisiin merkintöihin, suojattuihin alkuperänimityksiin tai maantieteellisiin merkintöihin, homonyymeihin tai eräisiin rypälelajikkeiden nimiin;

e)

perusteet perinteisen merkinnän peruuttamiselle;

f)

suojaa tai sen vastustamista tai peruuttamista koskevien hakemusten viimeinen jättöpäivä.

g)

menettelyt, joita on noudatettava haettaessa perinteisen merkinnän suojaa, mukaan lukien komission suorittama hakemuksen tutkiminen, vastaväitemenettely sekä peruuttamis- ja muuttamismenettelyt.

a)

asiakirjojen mallit ja tiedonsiirtomuoto;

b)

määräajat;

c)

hakemuksen tai pyynnön tueksi toimitettavat tosiseikat, todisteet ja todistusasiakirjat;

d)

suojattujen perinteisten merkintöjen julkaisemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

a)