20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/1

(1)

Eurooppalaisen satelliittinavigointipolitiikan tavoitteena on tarjota unionille kaksi satelliittinavigointijärjestelmää, jotka ovat Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä ja EGNOS-järjestelmä, jäljempänä 'järjestelmät'. Nämä järjestelmät perustuvat Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin. Kumpikin infrastruktuuri muodostuu satelliiteista ja maa-asemien verkostosta.

(2)

Galileo-ohjelman tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumattomasti ja edistää siten muun muassa unionin strategista riippumattomuutta, kuten Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat painottaneet.

(3)

EGNOS-ohjelmalla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (global navigation satellite systems), jäljempänä 'GNSS-järjestelmät', avointen signaalien laatua sekä Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoaman avoimen palvelun signaalien laatua sitten, kun ne ovat käytettävissä. EGNOS-ohjelman palvelujen olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira.

(4)

Euroopan parlamentti, neuvosto, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat johdonmukaisesti ilmaisseet täyden tukensa Galileo- ja EGNOS-ohjelmille.

(5)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat pitkälle edenneessä kehittämisvaiheessa, jonka jälkeen seuraa järjestelmien käyttövaihe, tarvitaan erityinen oikeudellinen väline niiden tarpeita varten, erityisesti hallintotavan ja turvallisuuden osalta, jotta varmistetaan moitteeton varainhoito ja edistetään järjestelmien käyttöä.

(6)

Järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka on perustettu Euroopan laajuisiksi verkoiksi, joiden käyttö ulottuu laajalti jäsenvaltioiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjottavat palvelut myötävaikuttavat osaltaan monenlaiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan, myös Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

(7)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat teollisuuspolitiikan väline ja osa Eurooppa 2020 -strategiaa, kuten on esitetty 17 päivänä marraskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle". Niihin viitataan myös 4 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa". Nämä ohjelmat tuottavat unionin taloudelle ja kansalaisille monenlaisia etuja, joiden yhteenlasketun arvon on arvioitu olevan noin 130 miljardia euroa ajanjaksolla 2014–2034.

(8)

Satelliittinavigointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammilla talouden aloilla, erityisesti liikenteessä, televiestinnässä, maataloudessa ja energia-alalla. Viranomaiset voivat myös hyötyä näistä järjestelmistä useilla aloilla, kuten pelastuspalveluissa, poliisitoiminnassa, kriisinhallinnassa ja rajavalvonnassa. Satelliittinavigoinnin käytön kehittämisestä on valtaisa hyöty taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Tällaiset sosioekonomiset hyödyt voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: avaruusalan markkinoiden kasvun tuottama välitön hyöty, GNSS-sovellusten ja -palvelujen tuotantoketjun loppupään markkinoiden kasvun tuottama välitön hyöty sekä välillinen hyöty, joka seuraa uusien sovellusten syntymisestä muilla aloilla tai teknologian siirrosta muille aloille, jolloin luodaan uusia markkinamahdollisuuksia muilla aloilla, kasvatetaan koko toimialan tuottavuutta ja tuotetaan yleistä hyötyä vähentämällä ympäristön pilaantumista tai kohentamalla turvallisuutta ja käyttövarmuutta.

(9)

Siksi on tärkeää, että unioni tukee näihin järjestelmiin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämistä. Näin mahdollistetaan se, että unionin kansalaiset voivat hyötyä järjestelmistä, ja varmistetaan, että yleinen luottamus Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin säilyy. GNSS-sovellusten kehittämiseen liittyvän tutkimus- ja innovointitoiminnan rahoitusvälineeksi soveltuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (2) perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ('Horisontti 2020 -ohjelma'). Tämän asetuksen mukaisesti Galileo- ja EGNOS-ohjelmille kohdennetuista varoista olisi kuitenkin rahoitettava tutkimus- ja kehitystoimien tarkoin määrätty alkuvaihe, joka koskee perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, jotka helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Tällainen rahoitus ei kuitenkaan saisi vaarantaa ohjelmien mukaisesti perustetun infrastruktuurin käyttöönottoa tai käyttöä.

(10)

Koska satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän monilla eri toimialoilla, palvelujen tarjoamisen keskeytyminen voisi aiheuttaa nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa ja tappioita monille talouden toimijoille. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat olla alttiina väärinkäytölle. Näillä tekijöillä saattaa olla vaikutusta unionin, sen jäsenvaltioiden ja sen kansalaisten turvallisuuteen. Turvallisuusvaatimukset olisi siksi otettava vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti perustettavien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä.

(11)

Galileo-ohjelmaan sisältyy määrittelyvaihe, joka on jo saatettu päätökseen, kehittämis- ja validointivaihe, joka päättyy vuonna 2013, rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka alkoi vuonna 2008 ja jonka on määrä päättyä vuonna 2020, sekä käyttövaihe, joka olisi tarkoitus aloittaa vaiheittain vuodesta 2014–2015, niin että koko järjestelmä on täysin toimintavalmis vuonna 2020. Järjestelmän ensimmäiset neljä satelliittia on rakennettu ja laukaistu kiertoradalleen kehittämis- ja validointivaiheen aikana, ja koko satelliittien ryhmä olisi saatava paikoilleen rakennus- ja käyttöönottovaiheen aikana; järjestelmää olisi täydennettävä käyttövaiheen aikana. Järjestelmään liittyvää maassa sijaitsevaa infrastruktuuria olisi kehitettävä ja käytettävä tämän mukaisesti.

(12)

EGNOS-ohjelma on ollut käyttövaiheessa siitä lähtien, kun sen avoin palvelu julistettiin toimintavalmiiksi lokakuussa 2009 ja ihmishengen turvaava "safety of life" -palvelu maaliskuussa 2011. EGNOS-järjestelmän tarjoamien palvelujen maantieteellinen peittoalue voitaisiin teknisten ja rahoitusrajoitteiden sallimissa rajoissa ja kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan osallistuvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien maiden alueille. Tätä laajentamista maailman muille alueille ei olisi kuitenkaan rahoitettava talousarviomäärärahoista, jotka on kohdennettu Galileo- ja EGNOS-ohjelmille neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) nojalla, eikä sen olisi viivästytettävä peittoalueen ulottamista jäsenvaltioiden alueille, jotka maantieteellisesti sijaitsevat Euroopassa.

(13)

Galileo-ohjelman ihmishengen turvaavan palvelun alkuperäistä suunnitelmaa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 683/2008 (4), on mukautettu, jotta voidaan varmistaa sen yhteentoimivuus muiden GNSS-järjestelmien kanssa, täyttää tehokkaasti ihmishengen turvaavan palvelun käyttäjien tarpeet sekä vähentää vaadittavan infrastruktuurin monimutkaisuutta, riskejä ja kustannuksia.

(14)

Jotta EGNOS-ohjelman ihmishengen turvaavaa palvelua alettaisiin käyttää mahdollisimman paljon, se olisi tarjottava perimättä suoria käyttäjämaksuja. Galileo-ohjelman julkisesti säännelty palvelu (PRS-palvelu) olisi myös tarjottava maksutta seuraaville, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1104/2011/EU (5) tarkoitetuille PRS-palveluun osallistujille: jäsenvaltiot, neuvosto, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja asianmukaisesti valtuutetut unionin virastot. Maksuttomuuden ei pitäisi katsoa vaikuttavan päätöksen N:o 1104/2011/EU säännöksiin, jotka koskevat PRS-vastuuviranomaisen toimintakustannuksia.

(15)

Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa, jos tällaisesta yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.

(16)

Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, on aiheellista säätää, että unioni on kaiken ohjelmissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistajuuteen liittyviä perusoikeuksia, olisi sovittava tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa, erityisesti infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Aineettoman omaisuuden omistamista koskevat tämän asetuksen säännökset eivät kata aineettomia oikeuksia, joita ei voida siirtää asiaa koskevien kansallisten lakien mukaisesti. Tällainen unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tämä omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai luovuttaa se. Unionin olisi erityisesti voitava siirtää Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti tehtävästä työstä johtuvien teollis- ja tekijänoikeuksien omistus- tai käyttöoikeuden kolmansille osapuolille. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti Galileo- ja EGNOS-ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, myös sosioekonomisella tasolla.

(17)

Omistajuutta koskevat tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ulkopuolella luotuun tai kehitettyyn omaisuuteen. Tällaisella omaisuudella saattaisi kuitenkin joissain tapauksissa olla merkitystä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteutuksen kannalta. Jotta edistetään uuden teknologian kehittämistä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ulkopuolella, komission olisi kannustettava kolmansia osapuolia ilmoittamaan sille tällaisesta aineettomasta omaisuudesta ja tarvittaessa neuvoteltava omaisuuden asianmukaisesta käytöstä tapauksissa, joissa se olisi ohjelmien kannalta hyödyllistä.

(18)

Unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihe sekä käyttövaihe ja EGNOS-ohjelman käyttövaihe. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) mukaisesti jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen kyseisten jäsenvaltioiden mahdollisiin erityistavoitteisiin liittyviä lisäelementtejä. Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi myös voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen.

(19)

Jotta voidaan varmistaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien jatkuvuus ja vakaus sekä ottaa huomioon niiden eurooppalainen ulottuvuus ja niiden luontainen unionin tason lisäarvo, tarvitaan riittävästi rahoitussuunnittelukaudesta toiseen jatkuvaa rahoitusta. On myös tarpeen ilmoittaa määrä, joka tarvitaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä ajanjaksona Galileo-ohjelman rakennusvaiheen loppuun saattamiseen ja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaiheiden rahoittamiseen.

(20)

Asetuksella (EU, Euratom) N:o 1311/2013 osoitetaan enintään 7 071,73 miljoonaa euroa käypinä hintoina Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyvien toimien rahoittamiseen 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Tämä kokonaismäärä olisi selvyyden vuoksi ja kustannusten hallitsemiseksi jaettava eri ryhmiin. Joustavuuden edistämiseksi ja ohjelmien sujuvan toteutuksen varmistamiseksi komission olisi kuitenkin voitava kohdentaa varoja uudelleen menoluokasta toiseen. Ohjelmien toimiin olisi sisällytettävä myös järjestelmien ja niiden käytön suojaaminen, satelliittien laukaisu mukaan lukien. Tältä osin Galileo- ja EGNOS-ohjelmille varatusta talousarviosta voitaisiin rahoittaa osa sellaisten palvelujen, joilla kyseinen suojaaminen voidaan varmistaa, kustannuksista, siinä määrin kuin varoja on käytettävissä tiukan kustannustenhallinnan tuloksena ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Tällainen rahoitusosuus olisi käytettävä vain tietojen ja palvelujen tuottamiseen eikä infrastruktuurin hankintaan. Tässä asetuksessa vahvistetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmien jatkamista varten rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on pidettävä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivän joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen (7) 17 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(21)

Tässä asetuksessa olisi määritettävä toimet, joille myönnetään Galileo- ja EGNOS-ohjelmille vuosiksi 2014–2020 kohdennettuja unionin talousarviomäärärahoja. Tällaisia määrärahoja olisi myönnettävä pääasiassa Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyviin toimiin, kyseisen vaiheen hallinnointi- ja seurantatoimet mukaan luettuina, ja Galileo-ohjelmaan perustuvan järjestelmän käyttöön, mukaan lukien tämän ohjelman käyttövaihetta edeltävät ja valmistelevat toimet, sekä EGNOS-järjestelmän käyttöön liittyviin toimiin. Lisäksi rahoitusta olisi myönnettävä tiettyihin muihin Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnoinnin ja niiden tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämättömiin toimiin, erityisesti tukeen tutkimus- ja kehitystoiminnalle, joka koskee perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai -vastaanottimia, mukaan lukien tarvittaessa paikannuksessa ja integriteetin valvonnassa käytettävät ohjelmistomoduulit. Nämä tekijät muodostavat rajapinnan infrastruktuurien tarjoamien palvelujen ja tuotantoketjun loppupään sovellusten välillä ja helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Niiden kehittäminen vauhdittaa sosioekonomisten hyötyjen maksimointia, sillä se helpottaa tarjottujen palvelujen tuloa markkinoille. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus noudatetusta kustannustenhallintastrategiasta.

(22)

On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita saattaa koitua unionin hoidettavaksi, eikä etenkään velvoitteita, jotka liittyvät palvelujen suorittamisesta tai järjestelmien kuulumisesta unionin omistukseen aiheutuvaan vastuuseen, etenkin järjestelmien toimintahäiriön sattuessa. Komissio tekee erillisen analyysin näistä velvoitteista.

(23)

On myös syytä huomata, että tässä asetuksessa kaavaillut talousarviovarat eivät kata Horisontti 2020 -ohjelmalle osoitetuista varoista rahoitettavia toimia, joita voivat olla järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämistoimet. Tällaisilla toimilla voidaan optimoida Galileo- ja EGNOS-ohjelmien puitteissa tarjottavien palvelujen käyttö, varmistaa unionin tekemille investoinneille hyvä vastine sosiaalisina ja taloudellisina etuina ja parantaa satelliittinavigointiteknologiaan liittyvää osaamista unionin yrityksissä. Komission olisi varmistettava avoimuus ja selkeys ohjelmien eri osa-alueiden rahoittamiseen käytettävien rahoituslähteiden suhteen.

(24)

Järjestelmien tuottamat tulot, joita saadaan erityisesti Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoamasta kaupallisesta palvelusta, olisi tuloutettava unionille, jotta aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden tukemiseen. Lisäksi kaikkiin yksityisen sektorin tahojen kanssa tehtäviin sopimuksiin voitaisiin sisällyttää tulojen jakamista koskeva järjestely.

(25)

Jotta vältyttäisiin kustannusylityksiltä ja viivästyksiltä, jotka ovat haitanneet Galileo- ja EGNOS-ohjelmien edistymistä viime vuosina, on tarpeen lisätä ponnisteluja ylimääräisiä kustannuksia ja/tai viivästyksiä aiheuttavien riskien hallitsemiseksi, kuten on pyydetty 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa "Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys" (8) ja 31 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä ja kuten on todettu 29 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio".

(26)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää toisaalta selkeää vastuun- ja tehtävänjakoa komission, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) välillä ja toisaalta hallinnoinnin asteittaista mukauttamista järjestelmien käyttöön liittyvien tarpeiden mukaisesti.

(27)

Koska komissio edustaa unionia, joka periaatteessa vastaa yksin Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoittamisesta ja on järjestelmien omistaja, komission olisi oltava vastuussa ohjelmien etenemisestä ja niiden yleisestä valvonnasta. Sen olisi hallinnoitava ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti osoitettuja varoja, valvottava kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamista ja varmistettava selkeä vastuun- ja tehtävänjako erityisesti Euroopan GNSS-viraston ja ESAn välillä. Näin ollen on tarpeen osoittaa komissiolle sen yleisiin velvollisuuksiin liittyvien tehtävien ja sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien muiden tehtävien lisäksi tiettyjä erityistehtäviä. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(28)

Kun otetaan huomioon Galileo- ja EGNOS-järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus järjestelmien turvallisuuteen, infrastruktuurin sijainnin määrittämisen olisi oltava yksi komissiolle annettavista erityistehtävistä. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin rakentamisessa ja käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi. Tällaisen infrastruktuurin sijoituspaikka olisi määritettävä ottaen huomioon maassa sijaitsevan infrastruktuurin optimaaliseen maantieteelliseen jakautumiseen liittyvät maantieteelliset ja tekniset rajoitukset ja mahdolliset asianomaisiin tehtäviin soveltuvat olemassa olevat laitteistot ja laitteet sekä varmistettava kunkin maa-aseman turvallisuustarpeiden ja kunkin jäsenvaltion kansallisten turvallisuusvaatimusten noudattaminen.

(29)

Euroopan GNSS-virasto on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 912/2010 (9) Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä huolehtimaan tietyistä näiden ohjelmien etenemiseen liittyvistä tehtävistä. Se on unionin virasto, joka on asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 tarkoitettu elin ja jota koskevat unionin virastoihin sovellettavat velvollisuudet. Sille olisi osoitettava tiettyjä tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmien turvallisuuteen ja viraston mahdolliseen nimittämiseen PRS-vastuuviranomaiseksi. Sen olisi osaltaan tehtävä järjestelmiä tunnetuksi ja markkinoitava niitä, myös luomalla yhteyksiä Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin sisältyvien palvelujen käyttäjiin ja potentiaalisiin käyttäjiin, ja sen olisi kerättävä tietoja näiden tarpeista ja satelliittinavigointimarkkinoiden kehityksestä. Lisäksi sen olisi hoidettava tehtävät, joita komissio siirtää sille yhdellä tai useammalla tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella, joiden kohteena on muita ohjelmiin liittyviä erityistehtäviä, erityisesti järjestelmien käyttövaiheisiin liittyviä tehtäviä, mukaan lukien ohjelmien operatiivinen hallinnointi, sovellusten ja palvelujen edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla sekä ohjelmiin liittyvien perustekijöiden kehittämisen edistäminen. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää valvontaan liittyvää valtaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskeviin sopimuksiin olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan.

Vastuu Galileo- ja EGNOS-ohjelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä ja niiden käytöstä olisi siirrettävä Euroopan GNSS-virastolle vähittäin, ja sen edellytyksenä olisi oltava tehtävien luovuttamista koskevan asianmukaisen tarkastelun saattaminen onnistuneesti päätökseen ja Euroopan GNSS-viraston valmius ottaa tällaiset tehtävät vastaan, jotta voidaan turvata ohjelmien jatkuvuus. EGNOS-ohjelman osalta tehtävät olisi siirrettävä 1 päivänä tammikuuta 2014, ja Galileo-ohjelman osalta siirtämisen odotetaan tapahtuvan vuonna 2016.

(30)

Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta varten unionin olisi tehtävä ESAn kanssa tehtävien siirtoa koskeva sopimus, jossa vahvistetaan ESAn tehtävät kyseisessä vaiheessa. Komission olisi unionin edustajana pyrittävä kaikin tavoin tekemään tämä tehtävien siirtoa koskeva sopimus kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä. Jotta komissio voisi käyttää valvontaan liittyvää valtaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti ESAlle osoitettuja varoja hallinnoidaan. Unionin kokonaan rahoittamien toimien osalta tällaisilla ehdoilla olisi varmistettava valvonnan taso, joka on verrattavissa valvontaan, jota vaadittaisiin, jos ESA olisi unionin virasto.

(31)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaihetta varten Euroopan GNSS-viraston olisi sovittava ESAn kanssa käytännön järjestelyistä, jotka koskevat ESAn tehtäviä järjestelmien tulevien sukupolvien kehittämisen ja olemassa olevan sukupolven järjestelmille annettavan teknisen tuen osalta. Näiden järjestelyjen olisi oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisia. Järjestelyjen ei pitäisi kattaa ESAn tehtävää tutkimukseen ja teknologiaan liittyvien toimien osalta eikä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti perustettuihin infrastruktuureihin liittyvän kehitys- ja tutkimustoiminnan varhaisia vaiheita. Tällaiset toimet olisi rahoitettava erillään ohjelmille varatusta talousarviosta, esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmalle osoitetuilla varoilla.

(32)

Vastuu Galileo- ja EGNOS-ohjelmien etenemisestä käsittää vastuun ohjelmien sekä niihin kuuluvien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuudesta. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan neuvoston yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP (10), jota on tarkistettava Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ja niiden hallintotavan muutosten sekä Lissabonin sopimuksesta johtuvien Euroopan unionista tehtyä sopimusta sekä Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta koskevien muutosten huomioon ottamiseksi, vastuu turvallisuudesta kuuluu komissiolle, vaikka tietyt turvallisuutta koskevat tehtävät siirretään Euroopan GNSS-virastolle. Komissio vastaa sellaisten järjestelmien perustamisesta, joilla voidaan varmistaa asianmukainen koordinointi turvallisuuskysymyksistä vastaavien eri tahojen välillä.

(33)

Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi turvallisuusasioissa kuultava asiaankuuluvia jäsenvaltioiden turvallisuusasiantuntijoita.

(34)

Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, sitä voidaan pitää sopivana avustamaan komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, järjestelmien ja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa neuvoston päätöksen 2010/427/EU (11) mukaisesti. Komission olisi varmistettava, että Euroopan ulkosuhdehallinto osallistuu täysimääräisesti sen toimiin turvallisuuteen liittyvien tehtävien täytäntöönpanossa ulkosuhteiden alalla. Tätä varten Euroopan ulkosuhdehallinnolle olisi tarjottava kaikki tarvittava tekninen tuki.

(35)

Jotta varmistetaan tietojen turvallinen välittäminen, tämän asetuksen soveltamisalalla asiaa koskevilla turvallisuussäännöksillä olisi turvattava vähintään vastaava EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja kuin komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (12) liitteessä esitetyillä turvallisuussäännöillä ja neuvoston päätöksen 2013/488/EU (13) liitteissä olevilla neuvoston turvallisuussäännöillä. Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että sen kansallisia turvallisuussäännöksiä sovelletaan kaikkiin sen alueella asuviin luonnollisiin henkilöihin ja kaikkiin sen alueelle sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin, jotka käsittelevät Galileo- ja EGNOS-ohjelmia koskevia EU-turvallisuusluokiteltuja tietoja. ESAn turvallisuussääntöjen ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 15 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa päätöksessä (14) annettujen turvallisuussääntöjen olisi katsottava vastaavan päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitettyjä turvallisuussääntöjä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitettyjä neuvoston turvallisuussääntöjä.

(36)

Tämä asetus ei rajoita niiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettujen olemassa olevien ja tulevien sääntöjen soveltamista, jotka koskevat asiakirjojen saamista tutustuttaviksi. Lisäksi tämän asetuksen ei olisi katsottava velvoittavan jäsenvaltioita jättämään huomiotta valtiosääntönsä mukaisia vaatimuksia oikeudesta tutustua asiakirjoihin.

(37)

Kun kohdennetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmille osoitettuja unionin varoja, jotka muodostavat enimmäismäärän, jota komission ei olisi ylitettävä, olisi noudatettava tehokkaita julkisia hankintamenettelyjä ja erityisesti olisi neuvoteltava sopimuksia, joilla varmistetaan resurssien optimaalinen käyttö, tyydyttävät palvelut, ohjelmien sujuva toteutus, hyvä riskien hallinta ja pysyminen ehdotetussa aikataulussa. Asianomaisen hankintaviranomaisen olisi pyrittävä kaikin tavoin täyttämään nämä vaatimukset.

(38)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmat rahoitetaan pääsääntöisesti unioni varoin, näiden ohjelmien mukaisesti tehtävissä julkisissa hankinnoissa olisi noudatettava julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä ja pyrittävä ennen kaikkea saamaan paras vastine rahalle, hallitsemaan kustannuksia, minimoimaan riskejä, parantamaan tehokkuutta ja vähentämään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Olisi varmistettava vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko toimitusketjussa ja tarjottava tasapuoliset osallistumismahdollisuudet toimialan toimijoille kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti uudet osallistujat ja pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset'. Olisi vältettävä mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Jotta voidaan vähentää ohjelmiin liittyviä riskejä, välttää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista sekä varmistaa ohjelmien ja niiden kustannusten ja aikataulujen parempi yleinen hallinta, olisi käytettävä tapauksen mukaan useita eri toimittajia. Lisäksi olisi turvattava Euroopan teollisuuden kehitys ja edistettävä sitä kaikilla satelliittinavigointiin liittyvillä aloilla niiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuoli unioni on. Riskiä siitä, että sopimuksen täytäntöönpano on puutteellista tai että sopimusta ei panna täytäntöön, olisi rajoitettava mahdollisimman paljon. Tätä varten toimeksisaajien olisi osoitettava luotettavuutensa sopimusten täytäntöönpanossa sekä tehtyjen sitoumusten että sopimuksen keston osalta. Hankintaviranomaisten olisi sen vuoksi aina tarpeen mukaan yksilöitävä toimitusten ja palvelujen tarjoamisen luotettavuutta koskevat vaatimukset.

Arkaluonteisten tavaroiden ja palvelujen hankinnoissa hankintaviranomaiset voivat asettaa näille hankinnoille erityisvaatimuksia, erityisesti tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Unionin toimialojen olisi voitava tukeutua unionin ulkopuolisiin toimittajiin tiettyjen komponenttien ja palvelujen hankkimiseksi, kun tällä osoitetaan olevan merkittäviä hyötyjä laadun ja kustannusten kannalta, ottaen kuitenkin huomioon ohjelmien strateginen luonne sekä unionin turvallisuutta ja vientivalvontaa koskevat vaatimukset. Olisi hyödynnettävä julkisen sektorin investointeja ja toimialan kokemusta ja osaamista, myös ohjelmien määrittely-, kehittämis- ja validointivaiheissa hankittua, mutta varmistettava samalla, ettei kilpailutussääntöjen noudattamista vaaranneta.

(39)

Jotta voidaan paremmin arvioida hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai työn kokonaiskustannuksia, mukaan lukien pitkän aikavälin toimintakustannukset, hankinnan aikana olisi aina, kun se on tarkoituksenmukaista, otettava huomioon hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai työn koko elinkaaren aikana muodostuvat kokonaiskustannukset käyttäen kustannustehokkuuteen perustuvaa arviointimallia, kuten elinkaarilaskentaa, kun hankintoja suoritetaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta käyttäen. Tätä varten hankintaviranomaisen olisi varmistettava, että menetelmä, jolla tuotteen, palvelun tai rakennettava kohteen elinkaarikustannukset on tarkoitus laskea, mainitaan nimenomaisesti sopimusasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa ja että sen avulla on mahdollista tarkistaa tarjoajien toimittamien tietojen paikkansapitävyys.

(40)

Satelliittinavigointi on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä teknologia. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja riskejä Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa tehtyjen hankintasopimusten osalta siltä osin kuin tällaisissa sopimuksissa saatetaan tehdä kauaskantoisia laitteisto- tai palveluhankintoja. Näiden seikkojen vuoksi on tarpeen säätää julkisia hankintoja koskevista erityistoimenpiteistä, joita sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 sääntöjen lisäksi. Hankintaviranomaisen olisi täten voitava palauttaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet silloin, kun yhdellä tai useammalla yrityksellä on jo ennen tarjouskilpailua etuoikeutettua tietoa tarjouspyyntöön liittyvistä toimista. Sen olisi myös voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai jopa vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Galileo- ja EGNOS-ohjelmille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten olisi toivottavaa tehdä sopimukset sen muotoisina, ettei niissä määrätä kiinteää, lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(41)

Olisi huomattava, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka voisivat haitata Galileo- ja EGNOS-ohjelmia tai palveluja. Olisi myös tehtävä selväksi, että asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU (15) mukaisesti, että Galileo-ohjelman nojalla perustetun järjestelmän edellyttämä radiotaajuus on saatavilla ja suojattu niin, että tähän järjestelmään perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.

(42)

Koska järjestelmillä on maailmanlaajuinen ulottuvuus, on keskeisen tärkeää, että unioni voi tehdä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti, erityisesti jotta varmistetaan ohjelmien sujuva täytäntöönpano, ratkaistaan tietyt turvallisuuteen ja hinnoitteluun liittyvät kysymykset, optimoidaan unionin kansalaisille tarjottavat palvelut sekä varmistetaan kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tarpeiden täyttäminen. Voimassa olevia sopimuksia olisi tarvittaessa myös voitava mukauttaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien kehittymiseen. Sopimusten valmistelu- tai täytäntöönpanovaiheessa komissio voi pyytää apua Euroopan ulkosuhdehallinnolta, ESAlta ja Euroopan GNSS-virastolta niille tässä asetuksessa osoitettujen tehtävien rajoissa.

(43)

On syytä vahvistaa, että komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten tahojen teknistä apua. Myös muut Galileo- ja EGNOS-ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot voivat käyttää samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen mukaisesti osoitettujen tehtävien hoitamiseksi.

(44)

Unioni perustuu perusoikeuksien kunnioittamiseen, ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa nimenomaisesti tunnustetaan perusoikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa olisi varmistettava henkilötietojen ja yksityisyyden suoja.

(45)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa oikeasuhteisin toimenpitein, mukaan lukien sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(46)

On tarpeen varmistaa, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetaan säännöllisesti tietoja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien täytäntöönpanosta, erityisesti riskinhallinnan, kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista annetun, yhdessä tämän asetuksen kanssa julkaistun yhteisen julkilausuman mukaisesti.

(47)

Komission olisi suoritettava sovittuihin indikaattoreihin perustuvia arviointeja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

(48)

Jotta voidaan varmistaa järjestelmien ja niiden käytön turvallisuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat järjestelmien ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi asetettavia korkean tason tavoitteita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(49)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (16) mukaisesti.

(50)

Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnoinnin yhtenäisyyttä, ripeämpää päätöksentekoa ja tietojen tasapuolista saatavuutta, Euroopan GNSS-viraston ja ESAn edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina komissiota avustamaan perustetun Euroopan GNSS-ohjelmakomitean, jäljempänä 'komitea', työhön. Samoista syistä unionin kanssa kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajien olisi myös voitava osallistua komitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Euroopan GNSS-viraston, ESAn, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei ole oikeutta osallistua komitean äänestyksiin.

(51)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on satelliittinavigointijärjestelmien perustaminen ja käyttö, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(52)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002 (17) perustettu Galileo-yhteisyritys lopetti toimintansa 31 päivänä joulukuuta 2006. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 876/2002 olisi kumottava.

(53)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmia on arvioitava ja asetukseen (EY) N:o 683/2008 on tehtävä kattavia muutoksia sekä selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi, asetus (EY) N:o 683/2008 olisi kumottava,

a)

tarjotaan avoin palvelu ("open service", OS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin;

b)

edistetään Galileon avoimen palvelun signaalien avulla ja/tai yhteistyössä muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa ihmishengen turvaavien sovellusten käyttäjille tarkoitettuja integriteetin valvontapalveluja kansainvälisiä normeja noudattaen;

c)

tarjotaan kaupallinen palvelu ("commercial service", CS), jonka avulla voidaan kehittää ammattikäyttöön tai kaupalliseen käyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten;

d)

tarjotaan julkisesti säännelty palvelu ("public regulated service", PRS), joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta, maksutta jäsenvaltioille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja tarpeen mukaan asianmukaisesti valtuutetuille unionin virastoille; tässä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja. Kysymystä siitä, peritäänkö muilta päätöksen N:o 1104/2011/EU 2 artiklassa tarkoitetuilta PRS-palveluun osallistujilta käyttömaksuja, arvioidaan tapauskohtaisesti, ja asianmukaiset määräykset vahvistetaan mainitun päätöksen 3 artiklan 5 kohdan nojalla tehtävissä sopimuksissa;

e)

myötävaikutetaan COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun ("search and rescue service", SAR) poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja välittämällä niille viestejä.

a)

tarjotaan avoin palvelu (OS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin EGNOS-järjestelmän peittoalueella;

b)

tarjotaan kaupallisluonteisten tietojen jakopalvelu eli "EGNOS data access service", EDAS, jonka avulla voidaan osaltaan kehittää ammattikäyttöön tai kaupalliseen käyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin sen avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten lisäarvo;

c)

tarjotaan ihmishengen turvaava palvelu ("safety-of-life service", SoL), joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä palvelu, joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja, täyttää erityisesti tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää sellaisten järjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOS-järjestelmän tehostamalla peittoalueella;

a)

määrittelyvaihe, jonka aikana suunniteltiin järjestelmän rakenne ja päätettiin sen osatekijöistä ja joka päättyi vuonna 2001;

b)

kehittämis- ja validointivaihe, joka on määrä saattaa päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 ja joka käsittää ensimmäisten satelliittien rakentamisen ja laukaisemisen kiertoradalleen, ensimmäisten maassa sijaitsevien infrastruktuurien toteuttamisen sekä kaikki työt ja toimet, joiden avulla järjestelmä voidaan validoida kiertoradalla;

c)

rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka on määrä saattaa päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja joka käsittää seuraavaa:

d)

käyttövaihe, joka käsittää seuraavaa:

a)

avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien täydentäminen ja vanhentumisen hallinta;

b)

maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien täydentäminen ja vanhentumisen hallinta;

c)

järjestelmän tulevien sukupolvien kehittäminen ja 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kehittäminen;

d)

ohjelmaan liittyvät sertifiointi- ja standardointitoimet;

e)

2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoaminen ja kaupallistaminen;

f)

kaikki järjestelmän ja sen käytön luotettavuuden takaavat tekijät;

g)

koordinointitoimet, jotka liittyvät 2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisten erityistavoitteiden saavuttamiseen.

a)

3 artiklan c alakohdassa tarkoitetun Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen päätökseen saattamiseen;

b)

3 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun Galileo-ohjelman käyttövaiheeseen;

c)

4 artiklassa tarkoitettuun EGNOS-ohjelman käyttövaiheeseen;

d)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnointiin ja seurantaan.

a)

selvitykset ja asiantuntijatapaamiset;

b)

tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien toimielinten välinen viestintä unionin politiikan prioriteeteista, jos ne liittyvät välittömästi tämän asetuksen tavoitteisiin, erityisesti siltä osin kuin tavoitteena on luoda synergiaa unionin muiden asiaankuuluvien toimintalinjojen kanssa;

c)

tietotekniikkaverkot, jotka on tarkoitettu tietojen käsittelyyn tai vaihtoon;

d)

muu komissiolle annettava tekninen tai hallinnollinen apu ohjelmien hallinnointia varten.

a)

7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin 1 930 miljoonaa euroa;

b)

7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin 3 000 miljoonaa euroa;

c)

7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin toimiin 1 580 miljoonaa euroa;

d)

7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin toimiin 561,73 miljoonaa euroa.

a)

selkeä tehtävien ja vastuun jako eri osallistujatahojen, erityisesti komission, Euroopan GNSS-viraston ja ESAn välillä, kokonaisvastuun ollessa komissiolla;

b)

vilpitön yhteistyö a alakohdassa tarkoitettujen tahojen ja jäsenvaltioiden välillä;

c)

ohjelmien tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien osallistujatahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja aikataulussa omalla vastuualueellaan, Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden osalta;

d)

olemassa olevien rakenteiden käytön optimointi ja järkeistäminen, jotta vältetään teknisen asiantuntemuksen päällekkäisyydet;

e)

parhaiden käytäntöjen mukaisten projektinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden käyttö Galileo- ja EGNOS-ohjelmien täytäntöönpanon valvontaan erityisvaatimusten perusteella ja alan asiantuntijoiden tuella.

a)

varmistaa tehtävien selkeän jakamisen Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin osallistuvien tahojen välillä ja siirtää tätä tarkoitusta varten erityisesti tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tehtävät Euroopan GNSS-virastolle ja 15 artiklassa tarkoitetut tehtävät ESAlle;

b)

varmistaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien oikea-aikaisen täytäntöönpanon niille osoitettujen varojen rajoissa ja 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten se perustaa ja ottaa käyttöön ohjelmiin liittyvien riskien tunnistamiseen, hallintaan, lieventämiseen ja seuraamiseen tarvittavat asianmukaiset välineet ja rakenteelliset toimenpiteet;

c)

hoitaa unionin puolesta ja toimivaltaansa kuuluvilla aloilla suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin organisaatioihin;

d)

toimittaa jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille hyvissä ajoin kaiken Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyvän tärkeän tiedon, erityisesti riskinhallinnan, kokonaiskustannusten, kunkin Galileo-infrastruktuuriin kuuluvan merkittävän osan vuotuisten käyttökustannusten, tulojen, aikataulun ja tulosten osalta, sekä katsauksen 11 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen projektinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden täytäntöönpanoon;

e)

arvioi mahdollisuuksia edistää Euroopan satelliittinavigointijärjestelmiä ja varmistaa niiden käyttö eri talouden aloilla, myös selvittämällä, miten järjestelmien tuottamia hyötyjä voidaan käyttää hyväksi.

a)

hallitaan ja vähennetään Galileo- ja EGNOS-ohjelmien etenemiseen liittyviä ominaisriskejä;

b)

määritellään keskeiset päätöksentekovaiheet ohjelmien täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia varten;

c)

määritetään järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin sijainti turvallisuusvaatimusten mukaisesti avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen ja varmistetaan sen käyttö;

d)

määritetään tekniset ja toiminnalliset eritelmät, jotka ovat tarpeen 2 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen toimintojen suorittamiseksi ja järjestelmien parannusten toteuttamiseksi.

a)

ottaa huomioon tarpeen valvoa turvallisuusvaatimuksia ja -sääntöjä ja sisällyttää ne kaikkiin ohjelmiin;

b)

varmistaa, että näiden vaatimusten ja sääntöjen kokonaisvaikutukset tukevat ohjelmien sujuvaa etenemistä, erityisesti kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun osalta;

c)

perustaa eri osallistujatahojen väliset koordinointijärjestelyt;

d)

ottaa huomioon voimassa olevat turvallisuussäännöt ja -vaatimukset, jotta yleinen turvallisuustaso ei laskisi ja näihin sääntöihin ja vaatimuksiin perustuvien järjestelmien toiminta ei häiriintyisi.

a)

se varmistaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien turvallisuuden osalta seuraavat seikat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 ja 16 artiklan soveltamista:

b)

se huolehtii päätöksen N:o 1104/2011/EU 5 artiklassa säädetyistä tehtävistä ja avustaa komissiota mainitun päätöksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

c)

se osallistuu Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä käyttövaiheessa ja EGNOS-ohjelman käyttövaiheessa 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen edistämiseen ja kaupallistamiseen, myös toteuttamalla tarvittavan markkina-analyysin erityisesti GNSS-viraston vuosittain laatiman sovellus- ja palvelumarkkinoita koskevan kertomuksen avulla, luomalla tiiviit yhteydet järjestelmien käyttäjiin ja potentiaalisiin käyttäjiin heidän tarpeidensa kartoittamiseksi, seuraamalla satelliittinavigointisovellusten tuotantoketjun loppupään markkinoiden kehitystä ja laatimalla toimintasuunnitelman, jolla käyttäjäyhteisö saadaan käyttämään 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja palveluita ja johon sisältyy erityisesti asiaankuuluvia sertifiointiin ja standardointiin liittyviä toimia.

a)

operatiiviset toimet, mukaan lukien järjestelmäinfrastruktuurin hallinta, huolto ja jatkuva parantaminen, sertifiointi- ja standardointitoimet sekä 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoaminen;

b)

kehittämis- ja käyttöönottotoimet järjestelmien ja tulevien järjestelmäsukupolvien kehittämiseksi, ja osallistuminen palvelujen kehittämisen määrittelyyn, mukaan lukien hankinnat;

c)

järjestelmiin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämisen edistäminen sekä tällaisten sovellusten ja palvelujen tunnetuksi tekeminen, mukaan lukien GNSS-sovellusten ja -palvelujen alan eurooppalaisten huippuosaamiskeskusten yksilöiminen, yhdistäminen verkostoksi ja kyseisen verkoston koordinointi, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä tällaiseen edistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen liittyvien toimenpiteiden arviointi;

d)

perustekijöiden, kuten Galileo-järjestelmää tukevien piirisarjojen ja vastaanottimien, kehittämisen edistäminen.

a)

laatiminen, suunnittelu, seuranta, hankinnat ja validointi järjestelmien tulevia sukupolvia kehitettäessä;

b)

tekninen tuki olemassa olevien järjestelmäsukupolvien käytössä ja huollossa.

a)

kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallisilla turvallisuussäännöksillä turvataan vähintään vastaava EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja kuin päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitetyillä turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä;

b)

jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle a alakohdassa tarkoitettujen kansallisten turvallisuussäännösten hyväksymisestä;

c)

kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä Galileo- ja EGNOS-ohjelmia koskevia EU-turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan asianomaisissa maissa sellaisia turvallisuussäännöksiä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitetyillä komission turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. Kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussäännösten vastaavuus on määriteltävä unionin ja asianomaisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla;

d)

luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy EU-turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun perusteella, sanotun vaikuttamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamiseen.

a)

edistetään koko unionissa kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti uusien osallistujien ja pk-yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös kannustamalla tarjoajia käyttämään alihankintaa;

b)

vältetään mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja riippuvuutta yksittäisistä toimittajista;

c)

hyödynnetään aiempia julkisen sektorin investointeja ja kertynyttä tietoa sekä toimialan kokemusta ja osaamista, myös Galileo- ja EGNOS-ohjelmien määrittely-, kehittämis- ja validointivaiheissa sekä rakennus- ja käyttöönottovaiheessa hankittua, ja varmistetaan samalla, että kilpailutussääntöjä noudatetaan;

d)

käytetään useita toimittajia aina, kun se on tarkoituksenmukaista, Galileo- ja EGNOS-ohjelmien, niiden kustannusten ja aikataulun paremman yleisen valvonnan varmistamiseksi;

e)

otetaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista, huomioon hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai työn koko elinkaaren aikaiset kustannukset.

a)

saattaa antaa kyseiselle yritykselle etuoikeutetusta tiedosta johtuvaa huomattavaa etua, mikä voi synnyttää huolta tasapuolisen kohtelun periaatteen toteutumisesta; tai

b)

vaikuttaa tavanomaisiin kilpailuedellytyksiin tai hankintasopimusten tekemisen tai toteuttamisen puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen.

a)

sopimus koskee erittäin monimutkaisia osia tai edellyttää uuden teknologian käyttöä, minkä vuoksi siihen liittyy merkittäviä teknisiä riskejä; tai

b)

sopimuksen kohteena olevat toimet on operationaalisista syistä aloitettava viipymättä, vaikka kiinteän ja lopullisen kokonaishinnan määrittäminen ei vielä ole mahdollista huomattavien epävarmuustekijöiden vuoksi tai koska sopimuksen toteuttaminen riippuu osittain muiden sopimusten toteuttamisesta.

a)

sopimuksen luonne eli että kyseessä on sopimus, joka perustuu kokonaan tai osittain todellisten kustannusten korvaamiseen enimmäishinnan asettamissa rajoissa;

b)

todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuvan sopimuksen osalta ne sopimuksen osat, jotka korvataan todellisten kustannusten perusteella;

c)

enimmäishinta;

d)

sopimuksentekoperusteet, joiden perusteella on voitava arvioida alustavan kokonaistalousarvion, korvattavien kustannusten, kustannusten määrittämismekanismien sekä tarjouksessa mainitun voiton toteutumisen todennäköisyyttä;

e)

välittömiin kustannuksiin sovellettavan, 1 kohdassa tarkoitetun lisäkorvauksen tyyppi;

f)

tarjoajan arvioimien, sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvattavuutta koskevat säännöt ja menettelyt 5 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti;

g)

kirjanpitosäännöt, joita tarjoajien on noudatettava;

h)

jos todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuva sopimus muunnetaan lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi, tällaista muuntamista koskevat parametrit.

a)

ovat tosiasiallisesti aiheutuneet sopimuksen voimassaolon aikana, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat sellaisista sopimuksen täyttämisen edellyttämistä laitteista, infrastruktuurista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden koko hankinta-arvo voidaan katsoa korvauskelpoiseksi;

b)

mainitaan alustavassa talousarviossa, jota on mahdollisesti myöhemmin tarkistettu alkuperäiseen sopimukseen liitetyillä lisäsopimuksilla;

c)

ovat sopimuksen toteuttamisen kannalta välttämättömiä;

d)

johtuvat sopimuksen toteuttamisesta ja kohdennetaan siihen;

e)

ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ne on kirjattu toimeksisaajan kirjanpitoon ja määritetty tarjouseritelmässä ja sopimuksessa mainittujen kirjanpitostandardien mukaisesti;

f)

ovat sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön mukaisia;

g)

eivät ole sopimusehtojen vastaisia;

h)

ovat kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja tehokkuuden osalta.

a)

määritetään mahdollisimman realistinen enimmäishinta, joka kuitenkin antaa riittävästi joustovaraa teknisistä riskeistä johtuvien kustannusten kattamiseksi;

b)

muunnetaan todellisten kustannusten perusteella osittain korvattava sopimus lopulliseen kiinteään hintaan kokonaan perustuvaksi sopimukseksi heti, kun tällainen lopullinen kiinteä hinta on sopimuksen toteuttamisen aikana mahdollista vahvistaa. Tätä varten hankintaviranomainen määrittää muuntamista koskevat parametrit, joilla todellisten kustannusten perusteella korvattavana tehty sopimus voidaan muuttaa lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi;

c)

otetaan käyttöön seuranta- ja valvontamenettelyjä, joilla luodaan etenkin kustannusten ennakointi- ja seurantamalli;

d)

määritetään asianmukaiset periaatteet, välineet ja menettelyt sopimuksen täytäntöönpanoa varten ja erityisesti toimeksisaajan tai sen alihankkijoiden sopimuksen toteuttamisen aikana esittämien kustannusten yksilöintiä ja niiden korvauskelpoisuuden tarkastamista sekä lisäsopimusten tekemistä varten;

e)

varmistetaan, että toimeksisaaja ja sen alihankkijat noudattavat sopimuksessa määrättyjä kirjanpitostandardeja sekä velvollisuutta toimittaa kirjanpitoasiakirjat, joissa tulee antaa todenmukainen ja riittävä kuva tileistä;

f)

huolehditaan sopimuksen toteuttamisen aikana jatkuvasti siitä, että d alakohdassa mainitut periaatteet, välineet ja menettelyt ovat tehokkaita.

a)

sillä ei muuteta sopimuksen kohdetta;

b)

se ei vaaranna sopimuksen taloudellista tasapainoa;

c)

sillä ei oteta käyttöön sellaisia ehtoja, jotka – jos ne olisivat sisältyneet alkuperäisiin hankinta-asiakirjoihin – olisivat mahdollistaneet sen, että alun perin hyväksyttyjen tarjoajien lisäksi muutkin tarjoajat olisivat voineet tehdä tarjouksen tai että jokin muu kuin alun perin voittanut tarjous olisi voinut tulla valituksi.

a)

7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu katsaus ohjelmille osoitettujen varojen kohdentamiseen ja käyttöön;

b)

9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot komission noudattamasta kustannustenhallintastrategiasta;

c)

arvio teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnasta;

d)

12 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu katsaus projektinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden, myös riskinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden, täytäntöönpanoon;

e)

ohjelmien sosioekonomisten hyötyjen maksimointitoimien arviointi.

a)

varojen uudelleenkohdentamisesta menoluokkien välillä 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

8 artiklan 2 kohdan soveltamisen mahdollisista vaikutuksista Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin.

a)

kyseisten toimenpiteiden tavoitteiden täyttyminen niin tulosten kuin vaikutustenkin osalta;

b)

resurssien käytön tehokkuus;

c)

unionin tasolla saatava lisäarvo.

a)

Galileo-ohjelman ja sen seuraavien osatekijöiden osalta:

b)

EGNOS-ohjelman ja sen seuraavien osatekijöiden osalta: