27.5.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 472/2013,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2013,

rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä 121 artiklan 6 kohdan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Koko maailmaa vuodesta 2007 alkaen koetellut ennennäkemätön kriisi on aiheuttanut vakavaa vahinkoa talouskasvulle ja rahoitusvakaudelle sekä kasvattanut jyrkästi jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämää ja velkaantuneisuutta, mikä on saanut jotkut jäsenvaltiot hakemaan rahoitustukea unionin järjestelyiden puitteissa ja niiden ulkopuolelta.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(3)

Jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella luotu unionin monenvälinen valvontakehys ja myönnettävälle rahoitustuelle mahdollisesti asetettavat politiikkaehdot olisivat kaikilta osin johdonmukaiset keskenään, niiden johdonmukaisuus olisi kirjattava unionin lainsäädäntöön. Kaikkien jäsenvaltioiden ja erityisesti niiden, joiden rahayksikkö on euro, taloudellinen ja rahoituksellinen yhdentyminen edellyttää tiukennettua valvontaa, jotta voidaan estää vaikeuksien leviäminen rahoitusvakautensa osalta vaikeuksissa olevasta tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivästä jäsenvaltiosta koko euroalueelle ja laajemmin koko unioniin.

(4)

Talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukkuus olisi suhteutettava ja sovitettava kohdattujen rahoitusvaikeuksien vakavuuteen, ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon saadun rahoitustuen luonne, joka voi vaihdella pelkästä hyväksyttävyysehtoihin perustuvasta ennalta varautuvasta tuesta täysimittaiseen makrotalouden sopeutusohjelmaan, joka sisältää tiukkoja politiikkaehtoja. Kaikissa makrotalouden sopeutusohjelmissa olisi otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion kansallinen uudistusohjelma, joka liittyy unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaan.

(5)

Jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, olisi kohdistettava tämän asetuksen mukaista tiukennettua valvontaa, kun sillä on vakavia taloudellisia ongelmia tai se kärsii tällaisten ongelmien uhasta, jotta voidaan varmistaa sen nopea paluu tavanomaiseen tilanteeseen ja suojella muita euroalueen jäsenvaltioita mahdollisilta haitallisilta heijastusvaikutuksilta. Tällainen tiukennettu valvonta olisi suhteutettava ongelmien vakavuuteen ja sitä olisi mukautettava sen mukaisesti. Sen olisi katettava paremmat mahdollisuudet saada talouden, julkisen talouden ja rahoitustilanteen tiiviissä seurannassa tarvittavat tiedot sekä säännöllinen raportointi Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja talous- ja rahoituskomitealle (TRK) tai sen tätä tarkoitusta varten mahdollisesti nimittämälle alakomitealle. Jäsenvaltioihin, jotka pyytävät ennalta varautuvaa apua yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilta (ERVM), Euroopan vakausmekanismilta (EVM), Euroopan rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF), olisi sovellettava samoja valvontaa koskevia järjestelyjä.

(6)

Tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion olisi myös toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan vaikeuksien aiheuttajia tai mahdollisia aiheuttajia. Tätä varten olisi otettava huomioon kaikki liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tai liiallista makrotaloudellista epätasapainoa koskevan menettelyn kuluessa sille annetut suositukset.

(7)

Makrotalouden sopeutusohjelman kohteina olevien jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvontaa olisi tiukennettava voimakkaasti. Makrotalouden sopeutusohjelman kattavan luonteen vuoksi muut talouden ja julkisen talouden valvontaprosessit olisi keskeytettävä tai tarvittaessa niitä olisi muokattava makrotalouden sopeutusohjelman keston ajaksi talouspolitiikan valvonnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja raportointivelvoitteiden päällekkäisyyden välttämiseksi. Makrotalouden sopeutusohjelmaa valmisteltaessa olisi kuitenkin otettava huomioon kaikki jäsenvaltiolle liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tai liiallista makrotaloudellista epätasapainoa koskevan menettelyn kuluessa annetut suositukset.

(8)

Veropetosten ja veronkierron aiheuttamat haasteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Talouden globalisaatio, tekninen kehitys ja petollisen toiminnan kansainvälistyminen sekä näistä aiheutuva jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus osoittavat pelkästään kansallisella tasolla toteutettujen lähestymistapojen heikkoudet ja vahvistavat tarvetta toteuttaa yhteisiä toimia.

(9)	Ongelmiin, joita veropetokset ja veronkierto aiheuttavat makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevassa jäsenvaltiossa, olisi puututtava parantamalla verojen keräämistä kyseisissä jäsenvaltioissa sekä kehittämällä unionin ja kolmansien maiden verohallintojen välistä yhteistyötä.

(10)

Olisi vahvistettava säännöt, joilla laajennetaan unionin toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, välistä vuoropuhelua sekä varmistetaan avoimuuden ja vastuullisuuden parantuminen. Makrotalouden sopeutusohjelman tai tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion parlamentille olisi tiedotettava kansallisten sääntöjen ja käytännön mukaisesti.

(11)	Jäsenvaltioiden olisi kansallisten sääntöjen ja käytännön mukaisesti otettava työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt mukaan taloudellisen avun ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

(12)

Ennen kuin tämän asetuksen mukainen makrotalouden sopeutusohjelmaan liittyvä neuvoston päätös hyväksytään, EVM:n ja ERVV:n asiaankuuluvilla elimillä olisi oltava mahdollisuus käydä keskusteluja tuloksista, joita saavutetaan neuvotteluissa, joita komissio, joka toimii EVM:n tai ERVV:n puolesta yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP) ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa, ja edunsaajajäsenvaltio käyvät kyseisen jäsenvaltion rahoitustukeen mahdollisesti liittyvistä politiikkaehdoista. Yhteisymmärryspöytäkirjat, joissa esitetään yksityiskohtaiset ehdot rahoitustuen myöntämiselle, hyväksytään Euroopan vakausmekanismin perustamissopimuksen ja ERVV:tä koskevan puitesopimuksen mukaisesti.

(13)	Jollei toisin säädetä, tässä asetuksessa olevilla viittauksilla rahoitustukeen olisi tarkoitettava myös ennalta varautuvaa rahoitustukea ja rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamista varten myönnettäviä lainoja.

(14)

Komission päätös jonkin maan asettamisesta tiukennetun valvonnan kohteeksi tämän asetuksen mukaisesti olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä TRK:n, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (3) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (4) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (5) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä yhdessä ’Euroopan valvontaviranomaiset’, ja finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 (6) perustetun Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK), kanssa. Komission olisi tehtävä TRK:n kanssa yhteistyötä myös päättäessään, jatketaanko tiukennettua valvontaa.

(15)

Asianomaisen jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai tarvittaessa poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden perusteella komissio voi suosittaa neuvoston vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän tai korjaavan osion puitteissa määräämän mahdollisen olemassa olevan korollisen talletuksen, korottoman talletuksen tai sakon pienentämistä tai peruuttamista makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion osalta.

(16)

Oikeuteen tutustua ennen tämän asetuksen mukaisen suosituksen hyväksymistä tehtyyn valmistelutyöhön olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (7).

(17)

Kun tämän asetuksen nojalla tehdään päätös, jonka mukaan jäsenvaltio ei täytä makrotalouden sopeutusohjelmansa vaatimuksia, ja kun tapahtumat ja analyysit osoittavat selkeästi, että tarvitaan mekanismi, jolla varmistetaan kyseisellä jäsenvaltiolla velkojiaan kohtaan olevien velvoitteiden noudattaminen sekä sen talous- ja rahoitustilanteen vakauttaminen, komissiota kehotetaan esittämään tällaista mekanismia koskevia ehdotuksia.

(18)

Neuvostolle olisi siirrettävä valta antaa suosituksia, jotka koskevat ennakoivien korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä ja makrotalouden sopeutusohjelman valmistelua, valta hyväksyä makrotalouden sopeutusohjelmia, valta tehdä päätöksiä keskeisistä politiikkavaatimuksista, joita EVM tai ERVV aikovat sisällyttää ehtoihin, jotka koskevat ennalta varautuvaa rahoitustukea, rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamista varten myönnettäviä lainoja taikka lainoja mahdollisissa muissa uusissa rahoitusvälineissä, joista sovitaan EVM:n puitteissa, sekä valta suositella korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä ohjelman jälkeisen valvonnan alaisille jäsenvaltioille. Nämä valtuudet ovat erityisen merkittäviä jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamisen kannalta, jonka on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan nojalla tapahduttava neuvostossa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset niiden jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta, joiden rahayksikkö on euro, jos nämä jäsenvaltiot:

a)	ovat rahoitusvakautensa tai julkisen taloutensa kestävyyden osalta vakavissa vaikeuksissa tai kärsivät vakavien vaikeuksien uhasta, joilla on muihin euroalueen jäsenvaltioihin kohdistuvia mahdollisia haitallisia heijastusvaikutuksia; tai

pyytävät tai saavat rahoitustukea yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmansilta mailta, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilta (ERVM), Euroopan vakausmekanismilta (EVM), Euroopan rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF).

2. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännökset, jotka koskevat tehostettua talouspolitiikan yhteensovittamista.

3. Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro.

4. Tätä asetusta sovellettaessa neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot noudattavat täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklaa. Tätä asetusta ja sen nojalla annettuja suosituksia sovellettaessa neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot ottavat huomioon kansalliset säännöt ja käytännön sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan. Tämän asetuksen ja mainittujen suositusten soveltaminen ei siten vaikuta oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työ- ja virkaehtosopimuksia eikä oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2 artikla

Tiukennetun valvonnan kohteena olevat jäsenvaltiot

1. Komissio voi päättää asettaa tiukennetun valvonnan kohteeksi jäsenvaltion, jolla on rahoitusvakautensa suhteen vakavia vaikeuksia tai joka kärsii tällaisten vaikeuksien uhasta, joilla todennäköisesti on haitallisia heijastusvaikutuksia euroalueen muihin jäsenvaltioihin.

Arvioidessaan, uhkaavatko jonkin jäsenvaltion rahoitusvakautta vakavat vaikeudet, komissio käyttää muiden parametrien ohessa makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (8) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettua varoitusmekanismia tai, kun sellainen on saatavilla, viimeisintä perusteellista tarkastelua. Komissio suorittaa myös kokonaisvaltaisen arvion ottaen erityisesti huomioon kyseisen jäsenvaltion lainausehdot, sen velkasitoumusten takaisinmaksuprofiilin, sen julkisen talouden kehyksen vahvuuden, sen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden, sen velkataakan merkittävyyden ja riskin sen finanssialan vakavien jännitteiden leviämisestä sen julkisen talouden tilanteeseen tai muiden jäsenvaltioiden finanssialalle.

Kyseiselle jäsenvaltiolle on annettava tilaisuus esittää näkemyksiään ennen kuin komissio tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion asettamisesta tiukennetun valvonnan kohteeksi. Komissio päättää kuuden kuukauden välein, jatketaanko kyseisen jäsenvaltion tiukennettua valvontaa.

2. Jos komissio päättää asettaa jäsenvaltion tiukennetun valvonnan kohteeksi 1 kohdan nojalla, se ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle asianmukaisesti kaikista arvioinnin tuloksista ja tiedottaa asiasta valvojan ominaisuudessa toimivalle Euroopan keskuspankille (EKP), asiaankuuluville Euroopan sääntelyviranomaisille ja EJRK:lle.

3. Jos jäsenvaltio saa ennalta varautuvaa rahoitustukea yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, ERVM:ltä, EVM:ltä, ERVV:ltä tai miltä tahansa muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten IMF:ltä, komissio asettaa kyseisen jäsenvaltion tiukennetun valvonnan kohteeksi.

Komissio julkistaa 1 kohdan ja tämän kohdan nojalla tekemänsä päätökset.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta jäsenvaltioon, joka saa ennalta varautuvaa rahoitustukea luottona, jonka ehdoksi ei ole asetettu, että kyseinen jäsenvaltio hyväksyy uusia toimenpiteitä, edellyttäen että luottoa ei aleta nostaa.

5. Komissio julkistaa tiedoksi luettelon välineistä, joilla tarjotaan 3 kohdassa tarkoitettua ennalta varautuvaa rahoitustukea, ja pitää sitä ajan tasalla EVM:n, ERVV:n tai muun asiaankuuluvan kansainvälisen rahoituslaitoksen rahoitustukipolitiikassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten ottamiseksi huomioon.

3 artikla

Tiukennettu valvonta

1. Tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komissiota kuultuaan ja toimien yhteistyössä komission kanssa, joka puolestaan toimii yhdessä EKP:n, Euroopan sääntelyviranomaisten, EJRK:n ja tarvittaessa IMF:n kanssa, toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan vaikeuksien aiheuttajia tai mahdollisia aiheuttajia. Näin toimiessaan jäsenvaltion on otettava huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (9), liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (10) tai asetuksen (EU) N:o 1176/2011 nojalla sille mahdollisesti annetut suositukset, jotka koskevat sen kansallista uudistusohjelmaa ja vakausohjelmaa.

Komissio ilmoittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, TRK:lle, euroryhmän työryhmälle ja asianomaisen jäsenvaltion parlamentille aiheellisissa tapauksissa ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

2. Tiukennetun valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon sovelletaan alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (11) 10 artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädettyä julkisen talouden tilanteen tiiviimpää seurantaa riippumatta siitä, onko kyseisessä jäsenvaltiossa olemassa liiallinen alijäämä. Mainitun asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti laadittu raportti on annettava neljännesvuosittain.

3. Edellä olevan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komission pyynnöstä

toimitettava valvojan ominaisuudessa toimivalle EKP:lle ja tarvittaessa asianomaisille Euroopan valvontaviranomaisille asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti vaadittuina määräaikoina eriteltyä tietoa sen rahoitusjärjestelmän kehityksestä, mukaan lukien analyysi tämän kohdan b alakohdan nojalla toteutettujen stressitestien tai herkkyysanalyysien tuloksista tarpeen mukaan;

suoritettava valvojan ominaisuudessa toimivan EKP:n tai aiheellisissa tapauksissa asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten valvonnassa stressitestejä tai herkkyysanalyyseja tarpeen mukaan, jotta voidaan arvioida finanssialan sietokykyä erilaisten makrotalous- ja rahoitushäiriöiden suhteen, jotka komissio ja EKP yhteistyössä asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten ja EJRK:n kanssa täsmentävät;

c)	edellytettävä suostuvan säännöllisiin arviointeihin, joissa sen valmiuksia harjoittaa finanssialan valvontaa arvioidaan osana erityistä vertaisarviointia, jonka suorittavat valvojan ominaisuudessa toimiva EKP tai, aiheellisissa tapauksissa, asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset;

d)	toimitettava komissiolle kaikki makrotalouden epätasapainon seurannassa tarvittavat tiedot asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti.

Valvojan ominaisuudessa toimiva EKP ja asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteistyössä EJRK:n kanssa ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen stressitestien ja herkkyysanalyysien tulosten analyysin pohjalta ja ottaen huomioon asetuksella (EU) N:o 1176/2011 perustetun makrotalouden epätasapainoa koskevan tulostaulun asianomaisten indikaattorien arvioinnista tehtävät johtopäätökset arvion rahoitusjärjestelmän mahdollisista haavoittuvuuksista ja toimittavat arvion komissiolle sen ilmoittamin väliajoin sekä EKP:lle.

4. Edellä olevan 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komission pyynnöstä

toimitettava komissiolle, EKP:lle ja aiheellisissa tapauksissa asianomaisille Euroopan valvontaviranomaisille asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti vaadittuina määräaikoina eriteltyä tietoa sen rahoitusjärjestelmän kehityksestä, mukaan lukien analyysi b alakohdan nojalla toteutettujen stressitestien tai herkkyysanalyysien tuloksista;

suoritettava valvojan ominaisuudessa toimivan EKP:n tai aiheellisissa tapauksissa asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten valvonnassa stressitestejä tai herkkyysanalyyseja tarpeen mukaan, jotta voidaan arvioida finanssialan sietokykyä erilaisten makrotalous- ja rahoitushäiriöiden suhteen, jotka komissio ja EKP yhdessä asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten ja EJRK:n kanssa täsmentävät, ja jaettava yksityiskohtaiset tulokset niiden kanssa;

c)	edellytettävä suostuvan säännöllisiin arviointeihin, joissa sen valmiuksia harjoittaa finanssialan valvontaa arvioidaan osana erityistä vertaisarviointia, jonka suorittavat valvojan ominaisuudessa toimiva EKP tai, aiheellisissa tapauksissa, asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset;

d)	toimitettava komissiolle kaikki makrotalouden epätasapainon seurannassa tarvittavat tiedot asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti.

Komissio, EKP ja asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset pitävät saamansa eritellyt tiedot luottamuksellisina.

5. Komissio tekee yhdessä EKP:n ja asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten ja tarvittaessa IMF:n kanssa säännöllisin väliajoin tarkastuskäyntejä tiukennetun valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon tarkastaakseen, kuinka kyseinen jäsenvaltio edistyy 1, 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteutuksessa.

Komissio ilmoittaa neljännesvuosittain arvionsa asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle ja TRK:lle. Arvioinnissaan se tarkastelee erityisesti jatkotoimenpiteiden tarpeellisuutta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tarkastuskäynnit korvaavat asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 a artiklan 2 kohdassa säädetyn paikalla suoritettavan seurannan.

6. Valmistellessaan 5 kohdassa säädettyä arviointia komissio ottaa huomioon tulokset, jotka on saatu asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesta mahdollisesta perusteellisesta tarkastelusta, mukaan luettuna arvio kansallisten talouspolitiikkojen heijastusvaikutuksista tiukennetun valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7. Jos komissio toteaa 5 kohdassa säädettyjen tarkastuskäyntien perusteella, että jatkotoimenpiteet ovat tarpeen ja että asianomaisen jäsenvaltion rahoitus- ja taloustilanteesta aiheutuu merkittäviä haittavaikutuksia euroalueen tai sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauteen, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta suosittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle ennakoiviin korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tai luonnoksen laatimista makrotalouden sopeutusohjelmaksi.

Neuvosto voi päättää julkistaa suosituksensa.

8. Jos 7 kohdassa tarkoitettu suositus julkistetaan,

a)	Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon;

b)	asianomaisen jäsenvaltion parlamentti voi kutsua komission edustajia osallistumaan näkemystenvaihtoon;

c)	neuvosto tiedottaa hyvissä ajoin Euroopan parlamentin asianomaiselle valiokunnalle suosituksen sisällöstä.

9. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta ja asianomaisen jäsenvaltion parlamentti voivat koko tiukennetun valvontaprosessin ajan kutsua komission, EKP:n ja IMF:n edustajia osallistumaan taloudelliseen vuoropuheluun.

4 artikla

Raportointi rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamiseksi annettavasta rahoitustuesta

Tiukennetun valvonnan kohteena olevien tai makrotalouden sopeutusohjelmaa noudattavien jäsenvaltioiden, jotka saavat rahoitustukea rahoituslaitostensa pääomapohjan vahvistamiseksi, on tehtävä TRK:lle kahdesti vuodessa selvitys näille rahoituslaitoksille asetetuista ehdoista, johdon palkkoja koskevat ehdot mukaan luettuina. Näiden jäsenvaltioiden on myös raportoitava luottoehdoista, joita rahoitusala tarjoaa reaalitaloudelle.

5 artikla

Suunniteltuja rahoitustukipyyntöjä koskeva tiedotus

Jäsenvaltion, joka aikoo pyytää rahoitustukea yhdeltä tai useammalta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, EVM:ltä, ERVV:ltä tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten IMF:ltä, on annettava aikomuksensa välittömästi tiedoksi euroryhmän työryhmän puheenjohtajalle, talous- ja raha-asioista vastaavalle komission jäsenelle ja EKP:n pääjohtajalle.

Saatuaan komissiolta arvioinnin euroryhmän työryhmä käy keskusteluja suunnitellusta pyynnöstä tarkastellakseen muun muassa unionin tai euroalueen olemassa olevien rahoitusvälineiden nojalla käytettävissä olevia mahdollisuuksia ennen kuin kyseinen jäsenvaltio kääntyy mahdollisten lainanantajien puoleen.

Jäsenvaltion, joka aikoo pyytää rahoitustukea ERVM:ltä, on ilmoitettava aikomuksestaan välittömästi TRK:n puheenjohtajalle, talous- ja raha-asioista vastaavalle komission jäsenelle sekä EKP:n pääjohtajalle.

6 artikla

Julkisen velan kestävyyden arviointi

Jos jäsenvaltio pyytää ERVM:ltä, EVM:ltä tai ERVV:ltä rahoitustukea, komissio arvioi yhdessä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan IMF:n kanssa kyseisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyden ja jäsenvaltion tosiasialliset tai mahdolliset rahoitustarpeet. Komissio toimittaa tämän arvion edelleen euroryhmän työryhmälle, jos rahoitustukea on tarkoitus myöntää EVM:stä tai ERVV:stä, ja TRK:lle, jos rahoitustukea on tarkoitus myöntää ERVM:stä.

Julkisen velan kestävyyden arviointi perustuu todennäköisimpään makrotalouden skenaarioon tai maltillisempaan skenaarioon ja budjettiennusteisiin, joissa käytetään tuoreimpia tietoja ja otetaan asiankuuluvasti huomioon 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun raportin tulokset sekä mahdolliset 3 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritetut valvontatehtävät. Komissio arvioi myös makrotalous- ja rahoitushäiriöiden sekä kielteisen kehityksen vaikutuksia julkisen velan kestävyyteen.

Komissio julkistaa makrotalouden skenaarion, mukaan luettuna kasvuskenaario, asianomaisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyden arvioinnin perustan muodostavat parametrit sekä talousarviotoimien arvioidun kokonaisvaikutuksen talouskasvuun.

7 artikla

Makrotalouden sopeutusohjelma

1. Jos jäsenvaltio pyytää yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmansilta mailta, ERVM:ltä, EVM:ltä, ERVV:ltä tai IMF:ltä rahoitustukea, sen on laadittava yhteisymmärryksessä komission kanssa, joka puolestaan toimii yhteistyössä EKP:n ja tarvittaessa IMF:n kanssa, luonnos makrotalouden sopeutusohjelmaksi, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 473/2013 nojalla mahdollisesti laadittuihin talouskumppanuusohjelmiin ja korvaa ne sekä sisältää vuotuiset julkisen talouden tavoitteet.

Luonnoksessa makrotalouden sopeutusohjelmaksi käsitellään kyseisestä jäsenvaltiosta aiheutuvia erityisiä riskejä euroalueen rahoitusvakaudelle, ja sen tavoitteena on nopeasti palauttaa vakaa ja kestävä talous- ja rahoitustilanne sekä palauttaa jäsenvaltion kyky hankkia tarvitsemansa rahoitus kokonaisuudessaan rahoitusmarkkinoilta.

Luonnoksen makrotalouden sopeutusohjelmaksi on perustuttava 6 artiklassa tarkoitettuun julkisen velan kestävyyden arviointiin, joka on saatettava ajan tasalle asianomaisen jäsenvaltion kanssa neuvoteltujen alustavien korjaustoimenpiteiden vaikutuksen ottamiseksi huomioon, ja siinä on otettava asianmukaisesti huomioon kyseiselle jäsenvaltiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121, 126, 136 tai 148 artiklan mukaisesti mahdollisesti annetut suositukset sekä toimet, jotka se on toteuttanut näiden suositusten noudattamiseksi, ja siinä on samalla pyrittävä laajentamaan, lujittamaan ja syventämään tarvittavia toimenpiteitä.

Luonnoksessa makrotalouden sopeutusohjelmaksi on otettava huomioon palkanmuodostuksen käytäntö ja instituutiot sekä asianomaisen jäsenvaltion kansallinen uudistusohjelma, joka liittyy unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaan.

Luonnoksessa makrotalouden sopeutusohjelmaksi on noudatettava täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklaa. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille suullisesti makrotalouden sopeutusohjelman luonnoksen valmistelussa saavutetusta edistyksestä. Näitä tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2. Neuvosto hyväksyy rahoitustukea 1 kohdan mukaisesti pyytävän jäsenvaltion valmisteleman makrotalouden sopeutusohjelman määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

Komissio varmistaa, että sen EVM:n tai ERVV:n puolesta allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja vastaa täysin neuvoston hyväksymää makrotalouden sopeutusohjelmaa.

3. Komissio varmistaa makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion osalta yhdenmukaisuuden talouden ja julkisen talouden valvontaprosessissa, jotta vältetään raportointivelvoitteiden päällekkäisyys.

4. Komissio seuraa yhdessä EKP:n ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa sitä, miten jäsenvaltio edistyy makrotalouden sopeutusohjelmansa toteutuksessa.

Komissio antaa tällaisesta edistymisestä kolmen kuukauden välein tietoa TRK:lle. Asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä komission ja EKP:n kanssa täysimittaista yhteistyötä. Sen on erityisesti annettava komissiolle ja EKP:lle kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksen seurannan kannalta 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille suullisesti makrotalouden sopeutusohjelman seurannasta tehdyistä päätelmistä. Näitä tietoja käsitellään luottamuksellisina.

5. Komissio tutkii yhteistyössä EKP:n ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa asianomaisen jäsenvaltion kanssa muutoksia ja päivityksiä, jotka sen makrotalouden sopeutusohjelmaan voi olla tarpeen tehdä, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon muun muassa mahdolliset merkittävät erot makrotalouden ennusteiden ja toteutuneiden lukujen välillä, mukaan luettuina makrotalouden sopeutusohjelman mahdolliset vaikutukset, haitalliset heijastusvaikutukset sekä makrotalous- ja rahoitushäiriöt. Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tähän ohjelmaan tehtävistä muutoksista.

6. Asianomaisen jäsenvaltion on harkittava tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, onko sen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen yksityisiä sijoittajia säilyttämään kokonaisvastuunsa vapaaehtoisesti.

7. Jos 4 kohdassa tarkoitetussa seurannassa havaitaan merkittäviä poikkeamia jäsenvaltion makrotalouden sopeutusohjelmasta, neuvosto voi päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, että asianomainen jäsenvaltio ei noudata ohjelmaansa sisältyviä politiikkavaatimuksia. Komissio arvioi ehdotuksessaan nimenomaisesti, johtuvatko tällaiset olennaiset poikkeamat syistä, jotka eivät ole asianomaisen jäsenvaltion hallinnassa.

Makrotalouden sopeutusohjelmassa vahvistetuissa julkisen talouden vakauttamiseen pyrkivissä toimissa on otettava huomioon tarve varmistaa riittävät välineet olennaisen tärkeille politiikanaloille, kuten koulutukselle ja terveydenhuollolle.

Kun tehdään päätös tämän kohdan nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja yhdessä EKP:n ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään vakauttamaan markkinat ja säilyttämään sen rahoitussektorin hyvä toiminta.

8. Makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion, jonka hallinnolliset valmiudet ovat riittämättömät tai jolla on merkittäviä ongelmia ohjelman toteutuksessa, on pyydettävä teknistä apua komissiolta, joka voi muodostaa tätä tarkoitusta varten asiantuntijaryhmiä, joihin kuuluu jäseniä muista jäsenvaltioista ja muista unionin toimielimistä tai asiaankuuluvista kansainvälisistä instituutioista. Teknisen avun tavoitteet ja keinot on esitettävä yksiselitteisesti makrotalouden sopeutusohjelman ajan tasalle saatetuissa versioissa, ja niissä on keskityttävä aloihin, joilla on todettu merkittäviä tarpeita. Tekniseen apuun voi sisältyä paikalla olevan edustajan ja tukihenkilöstön asettaminen neuvomaan viranomaisia ohjelman toteutuksessa.

Makrotalouden sopeutusohjelma, mukaan luettuina sen tavoitteet ja sopeutusponnistelujen odotettu jakautuminen, on julkistettava.

Julkisen velan kestävyyden arvioinnista tehdyt päätelmät on liitettävä makrotalouden sopeutusohjelmaan.

9. Makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion on suoritettava julkisen taloutensa kattava tarkastus, jotta voidaan muun muassa arvioida velkatason liialliseen kasvuun johtaneita syitä sekä jäljittää mahdollisia sääntöjenvastaisuuksia.

10. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksessa tapahtuneesta edistymisestä.

11. Asianomaisen jäsenvaltion parlamentti voi kutsua komission edustajia osallistumaan näkemystenvaihtoon sen makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksessa tapahtuneesta edistymisestä.

12. Tätä artiklaa ei sovelleta välineisiin, joilla myönnetään ennalta varautuvaa rahoitustukea, lainoihin, jotka annetaan rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamiseksi, eikä mahdollisiin EVM:n uusiin rahoitusvälineisiin, joiden osalta EVM:n säännöissä ei määrätä makrotalouden sopeutusohjelmasta.

Komissio laatii tiedoksi luettelon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista rahoitustukivälineistä ja pitää sitä ajan tasalla EVM:n rahoitustukipolitiikassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi.

Näiden välineiden osalta neuvosto hyväksyy komission suosituksesta asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettavalla päätöksellä keskeiset politiikkavaatimukset, jotka EVM tai ERVV aikovat sisällyttää taloudellisen tukensa ehtoihin, sikäli kuin näiden toimenpiteiden sisältö kuuluu unionin toimivaltaan sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa.

Komissio varmistaa, että sen EVM:n tai ERVV:n puolesta allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja vastaa täysin tällaista neuvoston päätöstä.

8 artikla

Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen

Jäsenvaltion on pyydettävä työmarkkinaosapuolten sekä asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen näkemyksiä, kun se valmistelee luonnosta sen makrotalouden sopeutusohjelmaksi, jotta voidaan saavuttaa yhteisymmärrys sen sisällöstä.

9 artikla

Toimenpiteet verotulojen turvaamiseksi

Jäsenvaltion on tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja yhdessä EKP:n ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa toteutettava verotulojensa lisäämiseksi toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan veronkantokapasiteetin tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä torjumaan veropetoksia ja veronkiertoa.

10 artikla

Johdonmukaisuus kasvu- ja vakaussopimuksen kanssa

1. Jos jäsenvaltio on tämän asetuksen 7 artiklan mukaisen makrotalouden sopeutusohjelman ja siihen tehtävien muutosten kohteena, se vapautetaan velvollisuudesta toimittaa asetuksen (EY) N:o 1466/97 3 artiklan mukainen vakausohjelmansa, ja sen on sisällytettävä tällaisen vakausohjelman sisältö makrotalouden sopeutusohjelmaansa.

2. Jos makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevalle jäsenvaltiolle annetaan suositus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai jos sen osalta tehdään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti päätös, jossa sitä vaaditaan korjaamaan liiallinen alijäämä,

a)	se vapautetaan velvollisuudesta toimittaa tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdassa ja 5 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut kertomukset;

kunkin makrotalouden sopeutusohjelman mukaiset vuotuiset julkisen talouden tavoitteet sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan mukaiseen suositukseen tai 5 artiklan 1 kohdan mukaiseen vaatimusta koskevaan päätökseen, ja jos asianomaisen jäsenvaltion osalta tehdään vaatimusta koskeva päätös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti, toimenpiteet, jotka mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen makrotalouden sopeutusohjelmassa, sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 1 kohdan mukaiseen vaatimusta koskevaan päätökseen;

c)	tämän asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetyn seurannan osalta jäsenvaltio vapautetaan asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan 1 kohdan ja 10 a artiklan mukaisesta seurannasta sekä mainitun asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen perustana olevasta seurannasta.

11 artikla

Johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1176/2011 kanssa

Jos jäsenvaltio on makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, asetusta (EU) N:o 1176/2011 ei sovelleta kyseiseen jäsenvaltioon tämän ohjelman keston ajan; asetuksella (EU) N:o 1176/2011 perustetun tulostaulun indikaattorit on kuitenkin sisällytettävä kyseisen ohjelman seurantaan.

12 artikla

Johdonmukaisuus talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisen ohjausjakson kanssa

Jos jäsenvaltio on makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, se vapautetaan asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 -a artiklan mukaiseen talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvästä seurannasta ja arvioinnista kyseisen ohjelman keston ajaksi.

13 artikla

Johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 473/2013 kanssa

Jos jäsenvaltio on makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, asetusta (EU) N:o 473/2013 ei sovelleta kyseiseen jäsenvaltioon tämän ohjelman keston ajan, lukuun ottamatta mainitun asetuksen 1–5 ja 13–18 artiklaa.

14 artikla

Ohjelman jälkeinen valvonta

1. Jäsenvaltioon on kohdistettava ohjelman jälkeistä valvontaa niin kauan kuin vähintään 75 prosenttia yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta, ERVM:ltä, EVM:ltä tai ERVV:ltä saadusta rahoitustuesta on maksamatta takaisin. Neuvosto voi komission ehdotuksesta pidentää ohjelman jälkeisen valvonnan kestoa, jos asianomaisen jäsenvaltion rahoitusvakauteen tai julkisen talouden kestävyyteen liittyy jatkuvia riskejä. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotuksen, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä hylätä ehdotusta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen.

2. Ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komission pyynnöstä noudatettava tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisia vaatimuksia ja annettava asetuksen (EU) N:o 473/2013 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

3. Komissio yhteistyössä EKP:n kanssa tekee säännöllisiä tarkastuskäyntejä ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon arvioidakseen sen taloutta, julkista taloutta ja rahoitustilannetta. Komissio antaa kuuden kuukauden välein arvionsa tiedoksi Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, TRK:lle ja asianomaisen jäsenvaltion parlamentille sekä arvioi erityisesti sitä, tarvitaanko korjaustoimenpiteitä.

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon ohjelman jälkeisen valvonnan aikana tapahtuneesta edistymisestä.

4. Neuvosto voi komission ehdotuksesta suosittaa ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena olevalle jäsenvaltiolle korjaustoimenpiteiden toteuttamista. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotuksen, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä hylätä sitä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen.

5. Asianomaisen jäsenvaltion parlamentti voi kutsua komission edustajia osallistumaan näkemystenvaihtoon ohjelman jälkeisestä valvonnasta.

15 artikla

Neuvoston äänestys

Tässä asetuksessa tarkoitetuista toimenpiteistä äänestävät ainoastaan ne neuvoston jäsenet, joiden edustaman jäsenvaltion rahayksikkö on euro, ja neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun asianomaista jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä.

Ensimmäisessä kohdassa mainittu neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

16 artikla

Soveltaminen rahoitustukea saaviin jäsenvaltioihin

Jäsenvaltioihin, jotka saavat rahoitustukea 30 päivänä toukokuuta 2013, sovelletaan tätä asetusta mainitusta päivästä alkaen.

17 artikla

Siirtymäsäännökset

Sen estämättä, mitä 14 artiklassa säädetään, jäsenvaltioihin, jotka ovat ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena 30 päivänä toukokuuta 2013, sovelletaan niiden saamaa rahoitustukea koskevia ohjelman jälkeiseen valvontaan liittyviä sääntöjä, ehtoja ja menettelyjä.

18 artikla

Tietojen antaminen Euroopan parlamentille

Euroopan parlamentti voi kutsua neuvoston ja komission edustajia osallistumaan keskusteluun tämän asetuksen soveltamisesta.

19 artikla

Kertomukset

Komissio antaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi. Komissio julkistaa tämän kertomuksen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan muun muassa

a)	tämän asetuksen tuloksellisuutta;

b)	edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti;

c)	tämän asetuksen osuutta unionin kasvu- ja työllisyysstrategian täytäntöönpanemisessa.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 21 päivänä toukokuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON

(1) EUVL C 141, 17.5.2012, s. 7.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. toukokuuta 2013.

(3) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

(5) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

(6) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(7) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(8) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(9) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(10) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(11) Ks. tämän virallisen lehden sivu 11.