4.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 409/2013,

annettu 3 päivänä toukokuuta 2013,

yhteisten hankkeiden määrittelemisestä, hallintorakenteiden perustamisesta ja kannustimien yksilöimisestä Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteuttamisen tueksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 550/2004 (1) ja erityisesti sen 15 a artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan sääntelykehys sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (2) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

(2)

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan sääntelykehyksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioiden vastuita asetuksen (EY) N:o 549/2004 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(3)

Komissio ilmoitti 22 päivänä joulukuuta 2011 antamassaan tiedonannossa (3) aikomuksestaan vahvistaa hallinto- ja kannustinjärjestelmät eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen SESARin (Single European Sky Air Traffic Management Research and development) käyttöönotolle asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 a artiklan pohjalta. Tällaisiin järjestelmiin sisältyy yhteisiä hankkeita, joilla on määrä auttaa ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman onnistuneessa toteutuksessa; yhteisiä hankkeita koskeva ohjeistus, jolla olisi perustettava sitovat puitteet sille, kuinka yhteisillä hankkeilla voidaan tukea tätä toteutusta; sekä hallintojärjestelmät, joilla on määrä varmistaa oikea-aikainen, yhteensovitettu ja yhtäaikainen käyttöönotto vahvistamalla selkeä vastuunjako sidosryhmien kesken.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 550/2004 tavoitteena on auttaa ilmatilan käyttäjiä ja lennonvarmistuspalvelun tarjoajia parantamaan yhteistä lennonvarmistusinfrastruktuuria, lennonvarmistuspalvelun tarjoamista ja ilmatilan käyttöä yhteisissä hankkeissa tehtävän yhteistyön kautta. Tarkoituksena on myös nopeuttaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen SESARin käyttöönottoa.

(5)

SESAR-hanke perustettiin eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän nykyaikaistamiseksi. Se on yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen teknologinen pilari.

(6)

SESAR-ohjelma koostuu kolmesta vaiheesta: määrittelyvaiheessa määritellään ilmaliikenteen hallintajärjestelmien seuraavan sukupolven sisältö; kehittämisvaiheessa kehitetään ja validoidaan teknologisten järjestelmien, osatekijöiden ja toimintamenetelmien uusi sukupolvi; ja käyttöönottovaiheessa teollistetaan ja toteutetaan uudet ilmaliikenteen hallintajärjestelmät.

(7)

SESARin määrittelyvaiheessa laadittu eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma, jäljempänä ’ATM-yleissuunnitelma’, on sovittu etenemissuunnitelma, jolla ilmaliikenteen hallinnan tutkimus ja kehittäminen saatetaan käyttöönottovaiheeseen.

(8)

ATM-yleissuunnitelmassa hahmotellaan olennaiset toiminnalliset muutokset, jotka tarvitaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi. Se on keskeinen väline SESARin käyttöönotossa ja antaa perustan uusien ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuuksien oikea-aikaiselle, yhteensovitetulle ja yhtäaikaiselle käyttöönotolle.

(9)

Käyttöönoton tavoitteissa ja prioriteeteissa olisi otettava huomioon myös sellaiset verkkotoimintoja koskevat näkökohdat, jotka on määritelty verkon strategiasuunnitelmassa, joka sisältää Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa johdonmukaiset suorituskykytavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat toimet, ja verkon operaatiosuunnitelmassa, joka on määritelty komission asetuksessa (EU) N:o 677/2011 (4).

(10)

SESARin oikea-aikainen, yhteensovitettu ja yhtäaikainen käyttöönotto on keskeistä, jotta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskykytavoitteet ja ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisesta odotetut taloudelliset kokonaishyödyt voidaan saavuttaa.

(11)

Asetuksen (EY) 550/2004 15 a artiklassa tarkoitetuilla yhteisillä hankkeilla on määrä parantaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon (EATMN) suorituskykyä ja demonstroida yleisesti myönteinen kustannus-hyötyanalyysi ottaen huomioon mahdolliset haittavaikutukset tiettyihin alueisiin tai sidosryhmiin.

(12)

Jotta voitaisiin varmistaa, että yhteiset hankkeet toteutetaan ja niitä valvotaan oikea-aikaisesti, yhteensovitetusti ja yhtäaikaisesti hyödyntäen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan sääntelykehyksessä yksilöityjä välineitä ja elimiä optimaalisella tavalla, olisi perustettava hallintorakenteet SESARin käyttöönottoa varten.

(13)

Jotta SESARin käyttöönottoa voitaisiin hallinnoida toimivalla tavalla ja jotta voitaisiin varmistaa käyttöönottoprosessin uskottavuus, ilmaliikenteen hallintajärjestelmän suorituskyvystä vastaavien operatiivisten sidosryhmien olisi osallistuttava käyttöönoton hallinnointiin.

(14)

SESARin käyttöönottoon investoivien operatiivisten sidosryhmien olisi oltava johtavassa asemassa käyttöönottotoimintojen hallinnossa ja toteutuksessa mieluiten yhden yksikön kautta ja eturistiriitoja välttäen.

(15)

Valmistusteollisuudella olisi oltava SESARin käyttöönotossa neuvoa-antava rooli, jotta varmistettaisiin teollistamisen johdonmukaisuus ja laitteistojen oikea-aikainen saatavuus.

(16)

Komission olisi valvottava käyttöönottotoimintoja varmistaen, että niissä pyritään yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteisiin ja turvataan yleinen etu; sen olisi tätä varten perustettava tarkoituksenmukaiset raportointi- ja valvontajärjestelmät käyttäen parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia välineitä, kuten yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan eurooppalaista suunnitelmaa (ESSIP-suunnitelma ja -raportti) ja vastaavia paikallisia LSSIP-suunnitelma-asiakirjoja.

(17)

Komission olisi tiedotettava kattavasti yhtenäistä ilmatilaa käsittelevälle komitealle käyttöönoton hallinnointielimen valintaprosessista, käyttöönotto-ohjelman hyväksymisprosessista ja täytäntöönpanohankkeiden valintaprosessista. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsittelevää komiteaa olisi kuultava näissä kysymyksissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaankuuluvissa unionin rahoitusohjelmissa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen noudattamista.

(18)

Euroopan siviili-ilmailulaitejärjestön (Eurocae), joka tuottaa teknistä aineistoa ja suorittaa eurooppalaiseen standardointiin liittyvää alustavaa ja oheisvalmistelua, olisi avustettava komissiota standardointiprosessien valvonnassa ja helpottamisessa ja eurooppalaisten standardien edistämisessä.

(19)

Vaikka SESAR-hankkeiden käyttö sotilastoiminnan alalla on edelleen asiaankuuluvien valtioiden vastuulla, sotilastoiminnan kanssa olisi koordinoitava, jotta voitaisiin välttää mahdolliset haittavaikutukset puolustusvalmiuksiin.

(20)

Jotta sidosryhmiä kannustettaisiin varhaisiin investointeihin ja jotta lievennettäisiin käyttöönoton vaikutuksia siellä, missä kustannus-hyötyanalyysit osoittavat huonompia tuloksia, yhteisten hankkeiden käyttöönottoon pyrkivien täytäntöönpanohankkeiden olisi oltava tukikelpoisia unionin rahoituksen ja muiden kannustimien piirissä kyseisten unionin rahoitusohjelmien ja kannustinjärjestelmien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

(21)

SESARin käyttöönoton ja toiminnallisten ilmatilan lohkojen välillä olisi etsittävä mahdollisimman paljon synergioita.

(22)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa määritellään asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 a artiklassa tarkoitetut yhteiset hankkeet, selitetään niiden hallintojärjestelyt ja yksilöidään kannustimia niiden käyttämiseksi.

2.   Tätä asetusta sovelletaan eurooppalaiseen ilmaliikenteen hallintaverkkoon (EATMN).

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 677/2011 2 artiklassa säädettyjä määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’SESAR-yhteisyrityksellä’ neuvoston asetuksella (EY) N:o 219/2007 (5) perustettua elintä, jonka tehtävänä on hallinnoida ja koordinoida SESAR-hankkeen kehittämisvaihetta;

2)

’maksujärjestelmällä’ komission asetuksella (EY) N:o 1794/2006 (6) perustettua järjestelmää;

3)

’ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuudella’ joukkoa ilmaliikenteen hallinnan operatiivisia toimintoja tai palveluja, jotka liittyvät lentoradan, ilmatilan ja maaliikenteen hallintaan tai tietojen jakamiseen lentoreiteillä, lähi- ja lähestymisalueilla, lentoasemilla tai verkkotoimintaympäristöissä;

4)

’SESARin käyttöönotolla’ ATM-yleissuunnitelmassa yksilöityjen ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuuksien teollistamiseen ja toteuttamiseen liittyviä toimia ja prosesseja;

5)

ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuuksien ’teollistamisella’ validoinnin jälkeen suoritettavia toimia ja prosesseja, joihin sisältyvät standardointi, sertifiointi ja tuotanto valmistusteollisuudessa (maalaitteiden ja ilma-alusten laitteiden valmistajat);

6)

ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuuksien ’toteuttamisella’ operatiivisten sidosryhmien suorittamaa laitteistojen ja järjestelmien hankintaa, asentamista ja käyttöönottoa, siihen liittyvät operatiiviset menettelyt mukaan luettuina;

7)

’olennaisella toiminnallisella muutoksella’ ilmaliikenteen hallinnan toiminnallista muutosta, joka tuo operatiivisille sidosryhmille merkittäviä parannuksia verkon suorituskykyyn ATM-yleissuunnitelman mukaisesti;

8)

’suorituskykyjärjestelmällä’ komission asetuksella (EU) N:o 691/2010 (7) perustettua järjestelmää;

9)

’Euroopan unionin laajuisilla suorituskykytavoitteilla’ asetuksen (EU) N:o 691/2010 9 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita;

10)

’operatiivisilla sidosryhmillä’ ilmatilan siviili- ja sotilaskäyttäjiä, lennonvarmistuspalvelun tarjoajia ja lentoasemien pitäjiä.

3 artikla

ATM-yleissuunnitelma

1.   ATM-yleissuunnitelma on etenemissuunnitelma, jonka mukaisesti Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä nykyaikaistetaan ja SESARin tutkimus- ja kehitystyö liitetään käyttöönottoon. Se on tärkein yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan väline, jolla varmistetaan eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon (EATMN) saumaton toiminta ja SESARin oikea-aikainen, yhteensovitettu ja yhtäaikainen käyttöönotto.

2.   ATM-yleissuunnitelman ajantasaistuksilla on edistettävä Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden saavuttamista ja huolehdittava näiden tavoitteiden, SESARin käyttöönoton ja SESARin tutkimus-, kehittämis-, innovointi- ja validointitoimien johdonmukaisuudesta. Tätä varten ATM-yleissuunnitelman ajantasaistuksissa on otettava huomioon verkon strategiasuunnitelma ja verkon operaatiosuunnitelma.

II   LUKU

YHTEISET HANKKEET

4 artikla

Tarkoitus ja sisältö

1.   Yhteisillä hankkeilla on pyrittävä ottamaan oikea-aikaisesti, yhteensovitetusti ja yhtäaikaisesti käyttöön ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuudet, joilla olennaiset toiminnalliset muutokset toteutetaan.

2.   Yhteisten hankkeiden on oltava johdonmukaisia Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa ja edistettävä niiden saavuttamista.

3.   Yhteisillä hankkeilla on yksilöitävä ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuudet, jotka

a)

on teollistettu riittävässä määrin ja ovat valmiita toteutettaviksi;

b)

edellyttävät yhtäaikaista käyttöönottoa.

4.   Ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuuksien valmiusaste on demonstroitava muun muassa SESAR-yhteisyrityksen suorittaman validoinnin tulosten, standardointi- ja sertifiointiprosessien kehitysvaiheen ja niiden yhteentoimivuudesta tehtävän analyysin pohjalta sekä suhteessa ICAOn maailmanlaajuiseen lennonvarmistussuunnitelmaan ja asiaankuuluvaan ICAOn aineistoon.

5.   Tarve ottaa ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuuksia käyttöön yhtäaikaisesti on arvioitava seuraavien perusteella:

a)

niiden maantieteellisen laajuuden ja suunnittelun määrittely käyttöönoton tavoitemääräajat mukaan luettuina;

b)

niiden käyttöönotossa tarvittavien operatiivisten sidosryhmien yksilöinti;

c)

niiden vaiheittaista käyttöönottoa koskevat siirtymätoimenpiteet.

6.   Yhteisillä hankkeilla on myös

a)

osoitettava riippumattoman kustannus-hyötyanalyysin pohjalta eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon liiketaloudellinen kannattavuus ja yksilöitävä mahdolliset paikalliset tai alueelliset haittavaikutukset jollekin tietylle operatiivisten sidosryhmien luokalle;

b)

yksilöitävä III luvun 3 jaksossa tarkoitettuja käyttöönoton kannustimia erityisesti haittavaikutusten lieventämiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella tai tietyn operatiivisten sidosryhmien luokan kannalta;

c)

viitattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (9) mukaisiin yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskeviin täytäntöönpanosääntöihin. Erityisesti on viitattava asetuksen (EY) N:o 552/2004 mukaisiin yhteisön eritelmiin ja asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisiin hyväksyttäviin menetelmiin vaatimusten täyttämiseksi ja sertifiointieritelmiin;

d)

yksilöitävä mahdollinen tarve uusiin yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskeviin täytäntöönpanosääntöihin, yhteisön eritelmiin ja siviilistandardeihin, jotka tukevat niiden käyttöönottoa ja niiden sovellettavuutta sotilastoimintaan ottaen huomioon siviili- ja sotilasjärjestelmien vastaavuus; ja

e)

otettava huomioon verkon hallinnoijan verkon strategiasuunnitelmassa ja verkon operaatiosuunnitelmassa täsmennetyt asiaankuuluvat käyttöönoton osatekijät.

5 artikla

Laadinta, hyväksyntä ja toteutus

1.   Komissio laatii ehdotukset yhteisiksi hankkeiksi 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

2.   Komissiota avustavat verkon hallinnoija, Euroopan lentoturvallisuusvirasto ja suorituskyvyn tarkastuselin, kukin sille kuuluvan, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan sääntelykehyksessä määritellyn aseman ja toimivallan puitteissa, sekä SESAR-yhteisyritys, Eurocontrol, eurooppalaiset standardointielimet, Eurocae ja käyttöönoton hallinnointielin. Operatiivisten sidosryhmien ja valmistusteollisuuden on oltava osallisina näissä elimissä.

3.   Komissio kuulee sidosryhmiä asetuksen (EY) N:o 549/2004 6 ja 10 artiklan mukaisesti, mukaan luettuina Euroopan puolustusviraston kuuleminen sen sotilastoimen näkemysten koordinoinnin helpottamiseen liittyvän toimivallan puitteissa sekä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan sosiaalista ulottuvuutta käsittelevän neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän kuuleminen yhteisiä hankkeita koskevien ehdotusten osalta.

4.   Komissio varmistaa, että ehdotukset yhteisiksi hankkeiksi saavat niiden ilmatilan käyttäjien ja maassa toimivien operatiivisten sidosryhmien hyväksynnän, joiden on pantava tietty yhteinen hanke täytäntöön. Tätä tarkoitusta varten ilmatilan käyttäjien on muodostettava ilmatilan käyttäjien edustajien ryhmä.

5.   Komissio hyväksyy yhteiset hankkeet ja niiden mahdolliset muutokset asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6.   Yhteiset hankkeet on toteutettava täytäntöönpanohankkeilla ja III luvun 2 jaksossa määritellyn käyttöönotto-ohjelman mukaisesti.

6 artikla

Valvonta

1.   Komissio valvoo yhteisten hankkeiden toteutusta ja niiden vaikutuksia eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon suorituskykyyn soveltamalla erityisiä raportointivaatimuksia. Komissio vahvistaa nämä vaatimukset 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun kumppanuuden puitteissa.

2.   Valvoessaan yhteisten hankkeiden tuloksellisuutta eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon suorituskykytavoitteisiin nähden komissio käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyväkseen nykyisiä valvonta- ja raportointivälineitä, ja sitä avustavat erityisesti käyttöönoton hallinnointielin ja suorituskyvyn tarkastuselin asetusten (EU) N:o 677/2011 ja (EU) N:o 691/2010 mukaisesti ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto turvallisuusnäkökohtien osalta.

3.   Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsittelevälle komitealle on tiedotettava yhteisten hankkeiden toteutuksesta.

III   LUKU

KÄYTTÖÖNOTON HALLINNOINTI JA KANNUSTIMET

1   JAKSO

Käyttöönoton hallinnointi

7 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Käyttöönoton hallinnoinnilla varmistetaan yhteisten hankkeiden oikea-aikainen, yhteensovitettu ja yhtäaikainen toteutus sekä huolehditaan yhteyksistä teollistamisprosesseihin ja helpotetaan niitä.

2.   Käyttöönoton hallinnointi muodostuu kolmesta tasosta: toimintapoliittinen taso, johtotaso ja toteutustaso.

8 artikla

Toimintapoliittinen taso

1.   Toimintapoliittinen taso vastaa SESARin käyttöönotosta varmistaen, että se on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan sääntelykehyksen mukainen ja turvaa yleisen edun.

2.   Komissio vastaa toimintapoliittisesta tasosta ja erityisesti seuraavista:

a)

yhteisten hankkeiden laadinta ja hyväksyntä 5 artiklan mukaisesti;

b)

käyttöönoton hallinnointielimen valinta, käyttöönotto-ohjelman hyväksyntä ja täytäntöönpanohankkeiden valinta;

c)

käyttöönoton hallinnointielimen tukemiseen ja täytäntöönpanohankkeisiin käytettävien unionin varojen hallinta;

d)

SESARin käyttöönoton kannustimien yksilöinti ja käyttöönoton hallinnointielimen kanssa 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävän puitesopimuksen ja kaikkien täytäntöönpanohankkeiden kannalta olennaisten sopimusten vahvistaminen;

e)

siviili- ja sotilaspuolen sidosryhmien osallistumisen edistäminen;

f)

yhteistyön kehittäminen ja koordinointi kolmansien maiden kanssa;

g)

koordinointijärjestelyjen perustaminen standardointi- ja sertifiointijärjestöjen ja -elinten kanssa teollistamisen helpottamiseksi ja ilmaliikenteen hallinnan toimintokokonaisuuksien yhteentoimivuuden edistämiseksi;

h)

yhteisten hankkeiden käyttöönoton valvonta ja sen seuranta, miten ne osaltaan auttavat saavuttamaan Euroopan unionin laajuisia suorituskykytavoitteita;

i)

suositusten antaminen operatiivisille sidosryhmille ja jäsenvaltioille.

3.   Komissiota avustaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsittelevä komitea, teollisuudenalan neuvoa-antava elin, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan sosiaalista ulottuvuutta käsittelevä neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, kansalliset valvontaviranomaiset ja suorituskyvyn tarkastuselin kukin oman alansa osalta ja toimivaltansa puitteissa siten kuin niistä on yhtenäisen ilmatilan sääntelykehyksessä säädetty. Komissio voi kuulla yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsittelevää komiteaa kaikissa tämän asetuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä.

4.   Komissio osallistaa myös seuraavat elimet niiden toimivallan ja alan puitteissa:

a)

Eurocontrol, jonka asiantuntemus sekä siviili- ja sotilastoiminnan kattava ja yleiseurooppalainen toimivalta hyödynnetään Eurocontrolin ja unionin välillä tehtyjen kattavien yhteistyösopimusten avulla;

b)

Euroopan puolustusvirasto, jonka on määrä helpottaa jäsenvaltioista saatujen ja niitä tukevien sotilaspuolen näkemysten ja asiaankuuluvien kansallisten sotilasjärjestöjen näkemysten yhteensovittamista SESARin käyttöönoton alalla sekä tiedottaa sotilaspuolen suunnittelumekanismeille SESARin käyttöönoton tuomista vaatimuksista;

c)

Euroopan lentoturvallisuusvirasto, jotta varmistetaan, että turvallisuuskysymykset yhdennetään yhteisten hankkeiden toteutukseen erityisesti laadittaessa vaadittavia teknisiä sääntöjä, kuten ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujärjestelmien ja tällaisten järjestelmien osatekijöiden suunnitteluun, tuotantoon ja ylläpitoon sekä niihin osallistuvaan henkilöstöön ja organisaatioihin liittyviä sääntöjä;

d)

SESAR-yhteisyritys, jotta varmistetaan jatkuva yhteys SESAR-tutkimus-, kehittämis-, innovointi- ja validointitoimiin ja SESARin käyttöönottoon sekä se, että yhteiset hankkeet ja käyttöönotto-ohjelma ovat ATM-yleissuunnitelman mukaiset;

e)

eurooppalaiset standardointijärjestöt ja Eurocae, jonka on erityisesti määrä helpottaa ja valvoa teollisuuden standardointiprosesseja ja niissä vahvistettavien standardien käyttöä.

9 artikla

Johtotaso

1.   Johtotasosta vastaa käyttöönoton hallinnointielin.

2.   Käyttöönoton hallinnointielin vastaa erityisesti seuraavista:

a)

käyttöönotto-ohjelman laadinta, ehdottaminen, ylläpito ja toteutus 2 jakson mukaisesti;

b)

niiden operatiivisten sidosryhmien yhteen saattaminen, joita tarvitaan yhteisten hankkeiden toteutuksessa;

c)

sellaisten mekanismien ja päätöksentekoprosessien perustaminen, joilla varmistetaan täytäntöönpanohankkeiden ja niihin liittyvien investointien toteutuksen tehokas synkronointi ja koordinointi käyttöönotto-ohjelman mukaisesti;

d)

riskien ja eturistiriitojen toimiva hallinta;

e)

neuvojen antaminen komissiolle yhteisten hankkeiden toteutukseen ja uusien hankkeiden perustamiseen liittyvissä kysymyksissä;

f)

komission päätösten täytäntöönpano ja sen varmistaminen ja seuranta, että ne pannaan täytäntöön myös toteutustasolla;

g)

soveltuvimpien yksityistä ja julkista rahoitusta yhdistävien rahoitusmekanismien yksilöinti;

h)

käyttöönotto-ohjelman toteutuksen seuranta;

i)

raportointi komissiolle;

j)

tarkoituksenmukaisen koordinoinnin varmistaminen kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.

3.   Käyttöönoton hallinnointielin muodostuu operatiivisten sidosryhmien ryhmistä tai yksittäisistä operatiivisista sidosryhmistä, kolmansien maiden sidosryhmät mukaan luettuina, asiaankuuluvissa unionin rahoitusohjelmissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Operatiiviset sidosryhmät voivat olla käyttöönoton hallinnointielimessä osallisina toiminnallisten ilmatilan lohkojen rakenteiden kautta.

4.   Käyttöönoton hallinnointielimen on osoitettava muun muassa valmiutensa

a)

edustaa niitä operatiivisia sidosryhmiä, joiden on toteutettava yhteisiä hankkeita;

b)

johtaa monikansallisia täytäntöönpano-ohjelmia;

c)

tuntea rahoitusmekanismeja ja rahoitusohjelmien hallintaa; ja

d)

käyttää olemassa olevia rakenteita kaikkien operatiivisten sidosryhmien osallistamiseksi.

5.   Komissio valitsee käyttöönoton hallinnointielimen myöntämällä ehdotuspyynnön perusteella unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (10) (soveltamissäännöt) 178 artiklan mukaisen puitekumppanuuden. Ehdotuspyynnössä määritellään käyttöönoton hallinnointielimen tavoitteet, vaatimukset ja jäsenten valintaperusteet soveltamissääntöjen mukaisesti. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsittelevälle komitealle tiedotetaan käyttöönoton hallinnointielimen valinnasta.

6.   Käyttöönoton hallinnointielimen jäsenten on toteutettava vähintään yksi täytäntöönpanohanke tai sellaisen osa.

7.   Käyttöönoton hallinnointielimen on tehtävä tarvittavat yhteistyösopimukset verkon hallinnoijan, SESAR-yhteisyrityksen ja sotilasvoimien kanssa. Tällaiset tarvittavat yhteistyösopimukset on toimitettava komissiolle hyväksyntää varten. Yhteistyötä koskevat seuraavat määräykset:

a)

käyttöönoton hallinnointielimen ja verkon hallinnoijan on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että niiden tehtävät suoritetaan ilman minkäänlaista päällekkäisyyttä tai kilpailua erityisesti verkkoinfrastruktuuriin, ilmatilan organisointiin ja suorituskykyyn sekä verkon strategiasuunnitelman ja verkon operaatiosuunnitelman johdonmukaisuuteen vaikuttavien käyttöönoton näkökohtien osalta; verkon hallinnoijan on lisäksi tuettava toimivaltansa rajoissa käyttöönoton hallintoelimen jäseniä asetuksen (EU) N:o 677/2011 4 artiklan 1 kohdan i alakohdan ja 4 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti;

b)

käyttöönoton hallinnointielimen on tehtävä yhteistyötä SESAR-yhteisyrityksen kanssa varmistaakseen tarvittavat yhteydet SESAR-tutkimus-, kehitys-, innovointi- ja validointitoimiin sekä SESARin käyttöönottoon; sen on kuultava SESAR-yhteisyritystä prioriteeteista ja kehittämisvaiheessa aikaansaadusta edistymisestä teollistamiseen liittyvissä kysymyksissä ja varmistettava yhdenmukaisuus ATM-yleissuunnitelman kanssa;

c)

käyttöönoton hallinnointielimen on koordinoitava sotilastoiminnan kanssa, jotta vältetään kaikki haittavaikutukset kansallisiin ja yhteisiin puolustusvalmiuksiin.

8.   Käyttöönoton hallinnointielimen on otettava asianmukaisesti huomioon 7 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden lausunnot päätöksissään, jotka voivat vaikuttaa kyseisten yksiköiden toimintoihin.

9.   Jos käyttöönoton hallinnointielimen ja 7 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden välillä ei päästä jostakin asiasta yksimielisyyteen, käyttöönoton hallinnointielimen on toimitettava kyseinen asia komission päätettäväksi. Käyttöönoton hallinnointielimen on noudatettava tällaista komission päätöstä.

10.   Käyttöönoton hallinnointielimen on pyydettävä komissiolle ilmoitettavien yhteistyöjärjestelyjen kautta apua valmistusteollisuudelta saadakseen tietoja tuotteiden teollistamisesta.

11.   Komissio antaa käyttöönoton hallinnointielimelle taloudellista tukea unionin asiaankuuluvan rahoitusohjelman käytettävissä olevien varojen ja ehtojen mukaisesti ainoastaan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista varten.

10 artikla

Toteutustaso

1.   Toteutustaso koostuu komission valitsemista täytäntöönpanohankkeista, joilla toteutetaan yhteisiä hankkeita käyttöönotto-ohjelman mukaisesti.

2.   Komissio valitsee täytäntöönpanohankkeet käyttöönotto-ohjelman täytäntöönpanoa koskevan ehdotuspyynnön avulla ja unionin rahoitusohjelmien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

3.   Täytäntöönpanohankkeita koskevissa ehdotuksissa on otettava valmistusteollisuudelta saatavien tietojen pohjalta asianmukaisella tavalla huomioon näitä hankkeita koskevien teollistamisprosessien valmiusaste erityisesti sen osalta, miten täytäntöönpanohankkeet vaikuttavat vakiintuneisiin ilmaliikenteen hallintajärjestelmiin, tekniseen toteutettavuuteen, kustannusarvioihin ja teknisiä ratkaisuja koskeviin etenemissuunnitelmiin.

4.   Täytäntöönpanohankkeissa ja niiden toteuttamisessa on noudatettava komission kanssa sovittuja ehtoja.

2   JAKSO

Käyttöönotto-ohjelma

11 artikla

Tarkoitus

1.   Käyttöönotto-ohjelman on luotava kattava ja jäsennelty työsuunnitelma kaikille niille toiminnoille, jotka ovat tarpeen yhteisten hankkeiden toteutuksen vaatimien teknologioiden, menettelyjen ja parhaiden käytäntöjen panemiseksi täytäntöön. Siinä on järjestettävä nämä toiminnot täytäntöönpanohankkeiksi ja yksilöitävä niihin liittyvät riskit ja lieventämistoimet, niiden maantieteellinen laajuus ja ajoitus sekä hankkeiden toteutuksesta vastaavat operatiiviset sidosryhmät.

2.   Käyttöönotto-ohjelma on johto- ja toteutustason viitekehys.

3.   Käyttöönotto-ohjelman on oltava osa kumppanuussopimusta ja käyttöönoton hallinnointielimen jäsenten on siten sitouduttava sen toteuttamiseen.

12 artikla

Perustaminen ja toteutus

1.   Käyttöönoton hallinnointielimen on toimitettava käyttöönottoa koskeva ehdotus ja mahdolliset ehdotukset ohjelman muuttamiseksi komissiolle hyväksyntää varten.

2.   Valmistellessaan käyttöönotto-ohjelmaa koskevaa ehdotusta tai ehdotuksia sen muuttamiseksi käyttöönoton hallinnointielimen on koordinoitava verkon hallinnoijan, SESAR-yhteisyrityksen ja sotilastoiminnan kanssa 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

3.   Kunkin yhteisen hankkeen hyväksymisen yhteydessä komissio pyytää käyttöönoton hallinnointielintä mukauttamaan käyttöönotto-ohjelmaa sen mukaisesti.

3   JAKSO

Kannustimet

13 artikla

Unionin rahoitus

1.   SESARin käyttöönoton tukemiseen tarkoitetun unionin rahoituksen käytössä on keskityttävä 10 artiklassa säädettyihin täytäntöönpanohankkeisiin, jotka on valittu asiaankuuluvien unionin rahoitusohjelmien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti saamaan unionin rahoitusta.

2.   Komissio tekee unionin rahoitusta saamaan valittujen täytäntöönpanohankkeiden sopimusjärjestelyt. Tällaisissa järjestelyissä määritellään seuraamukset käyttöönotto-ohjelman ja täytäntöönpanohankkeiden toteuttamatta jättämiselle.

14 artikla

Muut kannustimet

1.   Yhteisiä hankkeita perustettaessa voidaan yksilöidä asetuksen (EY) N:o 1794/2006 ja asetuksen (EU) N:o 691/2010 mukaisesti kannustimia SESARin käyttöönotolle.

2.   Edellä 13 artiklan mukaisesti myönnettävä unionin rahoitus katsotaan asetuksen (EY) N:o 1794/2006 2 artiklan k alakohdan mukaiseksi ”muuksi tuloksi”.

LUKU IV

LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee yhteisten hankkeiden toteutusta uudelleen asetuksen (EU) N:o 691/2010 7 artiklassa vahvistetun viiteajanjakson loppuun mennessä.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 10.

(2)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1.

(3)  KOM(2011) 923 lopullinen.

(4)  EUVL L 185, 15.7.2011, s. 1.

(5)  EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1.

(6)  EUVL L 341, 7.12.2006, s. 3.

(7)  EUVL L 201, 3.8.2010, s. 1.

(8)  EUVL L 96, 31.3.2004, s. 26.

(9)  EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

(10)  EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.