Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

1. Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset verkkosähköä käyttävien huoneilmastointilaitteiden, joiden nimellisteho on enintään 12 kilowattia jäähdytyksen osalta tai lämmityksen osalta, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa, ja ottoteholtaan enintään 125 watin huonetuulettimien, markkinoille saattamiselle.

Tässä asetuksessa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY 2 artiklan määritelmiä.

1. Huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien ekosuunnitteluvaatimukset asetetaan liitteessä I.

2. Kutakin ekosuunnitteluvaatimusta sovelletaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

3. Ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

1. Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on joko mainitun direktiivin liitteessä IV säädetty sisäinen suunnittelun valvonta tai mainitun direktiivin liitteessä V säädetty hallintajärjestelmä.

2. Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavaan tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjen laskelmien tulokset.

Jäsenvaltioiden on noudatettava tämän asetuksen liitteessä III kuvattua tarkastusmenettelyä suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia tämän asetuksen liitteessä I asetettujen vaatimusten osalta.

Markkinoiden parhaiten suoriutuvia huoneilmastointilaitteita tämän asetuksen voimaantuloajankohtana edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä IV.

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen teknologian kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumille viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Uudelleentarkastelussa arvioidaan erityisesti energiatehokkuutta ja äänitehotasoa koskevia vaatimuksia, keinoja edistää alhaisemman ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) omaavien kylmäaineiden käyttöä sekä erityyppisten laitteiden markkinaosuuksien mahdollisia muutoksia, mukaan lukien huoneilmastointilaitteet, joiden nimellisantoteho on yli 12 kilowattia. Uudelleentarkastelussa on arvioitava myös valmius- ja pois päältä -tilaa koskevien vaatimusten ja kausittaisen laskenta- ja mittausmenetelmän asianmukaisuutta, mukaan lukien sen tarkastelu, tulisiko kaikille asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla huoneilmastointilaitteille kehittää kausittainen laskenta- ja mittausmenetelmä jäähdytys- ja lämmityskausille.

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE I

Ekosuunnitteluvaatimukset

1. LIITTEISSÄ SOVELLETTAVAT MÄÄRITELMÄT

1)	’Kaksitoiminen huoneilmastointilaite’ tarkoittaa huoneilmastointilaitetta, joka pystyy sekä jäähdyttämään että lämmittämään.

’Nimellisolosuhteet’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 2 esitettyä sisälämpötilan (Tin) ja ulkolämpötilan (Tj) yhdistelmää, joka kuvaa käyttöolosuhteita ja jota käytetään määritettäessä äänitehotasoa, nimellistehoa, nimellisilmavirtaa, nimelliskylmäkerrointa (EERrated) ja/tai nimellislämpökerrointa (COPrated).

3)	’Sisälämpötila’ (Tin) tarkoittaa sisäilman kuivalämpötilaa (°C) (ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla).

4)	’Ulkolämpötila’ (Tj) tarkoittaa ulkoilman kuivalämpötilaa (°C) (ilman suhteellinen kosteus voidaan ilmoittaa tämän ja vastaavan märkälämpötilan avulla).

5)	’Nimelliskylmäkerroin’ (EERrated) tarkoittaa jäähdytyksen ilmoitettua tehoa (kW) jaettuna jäähdytyksen nimellisottoteholla (kW), kun yksikkö jäähdyttää nimellisolosuhteissa.

6)	’Nimellislämpökerroin’ (COPrated) tarkoittaa lämmityksen ilmoitettua tehoa (kW) jaettuna lämmityksen nimellisottoteholla (kW), kun yksikkö lämmittää nimellisolosuhteissa.

’Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali’ (GWP) tarkoittaa määrää, jonka verran 1 kilogramman höyry-puristusjäähdytyskierrossa käytettyä kylmäainetta arvioidaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen, ilmaistuna CO2-ekvivalenttikiloina 100 vuoden ajanjaksolla.

Huomioon otetaan (EY) N:o 842/2006 liitteessä I mainitut GWP-arvot.

Fluorattujen kylmäaineiden GWP-arvoina on käytettävä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin antamassa kolmannessa arviointiraportissa (1) (TAR) julkaistuja arvoja (2001 IPCC GWP-arvot 100 vuoden ajanjaksolle).

Muiden kuin fluorattujen kaasujen GWP-arvoina on käytettävä IPPC:n ensimmäisessä arvioinnissa (2) 100 vuoden ajanjaksolle julkaistuja arvoja.

Kylmäaineseosten GWP-arvot lasketaan asetuksen (EY) N:o 842/2006 liitteessä I esitetyllä kaavalla.

Kylmäaineilla, joita ei ole mainittu edellä luetelluissa lähteissä, viiteasiakirjana käytetään helmikuussa 2011 julkaistua IPCC UNEP 2010 -raporttia jäähdytyksestä, ilmastoinnista ja lämpöpumpuista tai sen uudempaa versiota.

’Pois päältä -tila’ tarkoittaa tilaa, jossa huoneilmastointilaite tai huonetuuletin on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, muttei suorita mitään toimintoa. Pois päältä -tiloiksi katsotaan myös tilat, joissa yksinomaan ilmaistaan laitteen olevan pois päältä -tilassa, sekä tilat, joissa yksinomaan suoritetaan toiminnot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/108/EY (3) mukaisen sähkömagneettisen yhteensopivuuden varmistamiseksi.

’Valmiustila’ tarkoittaa tilaa, jossa laite (huoneilmastointilaite tai huonetuuletin) on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, on riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta toimiakseen tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa määräämättömän ajan ainoastaan seuraavat toiminnot: uudelleenaktivointitoiminto tai uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin ja/tai tieto- tai tilanäyttö.

10)	’Uudelleenaktivointitoiminto’ tarkoittaa toimintoa, jolla helpotetaan muiden toimintatilojen kuten aktiivisen toimintatilan aktivointia kaukokytkimellä, kaukosäädin mukaan luettuna, sisäisellä tunnistimella tai ajastimella tilaan, jossa käytettävissä on muita toimintoja kuten päätoiminto.

11)	’Tieto- tai tilanäyttö’ tarkoittaa jatkuvaa toimintoa, jolla annetaan tietoja tai ilmoitetaan laitteen toimintatila näytöllä, kellonaikanäytöt mukaan luettuina.

12)	’Äänitehotaso’ tarkoittaa A-painotettua äänitehotasoa (dB(A)) sisällä ja/tai ulkona jäähdytyksen (tai lämmityksen, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa) nimellisolosuhteissa mitattuna.

13)	’Perusmitoitusolosuhteet’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 3 esitettyjen perusmitoituslämpötilaa, suurinta kaksiarvoista lämpötilaa ja suurinta toimintarajalämpötilaa koskevien vaatimusten yhdistelmää.

14)	’Perusmitoituslämpötila’ tarkoittaa liitteen II taulukossa 3 joko jäähdytykselle (Tdesignc) tai lämmitykselle (Tdesignh) esitettyä ulkolämpötilaa (°C), jossa osakuormasuhde on 1 ja joka vaihtelee määrätyn jäähdytys- tai lämmityskauden mukaan.

15)	’Osakuormasuhde’ (pl(Tj)) tarkoittaa ulkolämpötilaa vähennettynä 16 °C-asteella jaettuna perusmitoituslämpötilalla vähennettynä 16 °C-asteella joko jäähdytykselle tai lämmitykselle.

16)

’Kausi’ tarkoittaa toimintaolosuhteiden kokonaisuutta (määritelty neljälle kaudelle: yksi jäähdytyskausi ja kolme lämmityskautta: keskimääräinen/kylmä/lämmin), jossa kuvataan lämpötilaväleittäin ulkolämpötilojen ja niiden tuntimäärien yhdistelmä, joina kyseiset lämpötilat esiintyvät kunakin kautena, joina yksikön on ilmoitettuna soveltuvan käyttöön.

17)	’Lämpötilaväli’ (ja siihen liittyvä indeksi j) tarkoittaa liitteen II taulukossa 1 esitettyä ulkolämpötilan (Tj) ja lämpötilatuntien (hj) yhdistelmää.

18)	’Lämpötilatunnit’ tarkoittavat liitteen II taulukossa 1 lämpötilaväleittäin esitettyä tuntimäärää (hj), jona ulkolämpötila esiintyy kunakin kautena.

19)	’Vuotuinen kylmäkerroin’ (SEER) tarkoittaa koko jäähdytyskautta edustavaa yksikön yleistä kylmäkerrointa, joka on laskettu jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve jäähdytyksen vuotuisella sähkönkulutuksella.

20)	’Vuotuinen perusjäähdytystarve’ (QC) tarkoittaa perusjäähdytystarvetta (kWh/v), jota käytetään lähtökohtana SEER:in laskennassa ja joka lasketaan jäähdytyksen mitoituskuorman (Pdesignc) ja jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HCE) tulona.

21)	’Jäähdytyksen aktiivitilan ekvivalentti tuntimäärä’ (HCE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 esitettyä oletettua vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön on tuotettava jäähdytyksen mitoituskuorma (Pdesignc) vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi.

22)

’Jäähdytyksen vuotuinen sähkönkulutus’ (QCE) tarkoittaa sähkönkulutusta (kWh/v), joka tarvitaan vuotuisen perusjäähdytystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen perusjäähdytystarve aktiivitilan vuotuisella kylmäkertoimella (SEERon) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä -, valmius-, pois päältä - ja kampikammion lämmitys -tilassa jäähdytyskauden aikana.

23)

’Aktiivitilan vuotuinen kylmäkerroin’ (SEERon) tarkoittaa yksikön keskimääräistä kylmäkerrointa jäähdytystoiminnon aktiivisessa toimintatilassa, ja se johdetaan osakuormasta ja lämpötilavälin ominaiskylmäkertoimesta (EERbin(Tj)) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat.

24)	’Osakuorma’ tarkoittaa jäähdytyskuormaa (Pc(Tj)) tai lämmityskuormaa (Ph(Tj)) (kW) määrätyssä ulkolämpötilassa Tj, ja se lasketaan mitoituskuorman ja osakuormasuhteen tulona.

25)

’Lämpötilavälin ominaiskylmäkerroin’ (EERbin(Tj)) tarkoittaa kunkin lämpötilavälin j ominaista kylmäkerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa Tj, ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta kylmäkertoimesta (EERd(Tj)) määritellyissä lämpötilaväleissä (j) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna alenemiskertoimella.

26)	’Lämmityskauden lämpökerroin’ (SCOP) tarkoittaa koko määrättyä lämmityskautta edustavaa yksikön yleistä lämpökerrointa (SCOP-arvo koskee määrättyä lämmityskautta), joka on laskettu jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve lämmityksen vuotuisella sähkönkulutuksella.

27)	’Vuotuinen peruslämmitystarve’ (QH) tarkoittaa määrättyä lämmityskautta koskevaa peruslämmitystarvetta (kWh/v), jota käytetään lähtökohtana SCOP:in laskennassa ja joka lasketaan lämmityksen mitoituskuorman (Pdesignh) ja kausikohtaisen lämmityksen aktiivitilan ekvivalentin tuntimäärän (HHE) tulona.

28)	’Lämmityksen aktiivitilan ekvivalentti tuntimäärä’ (HHE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 esitettyä oletettua vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön on tuotettava lämmityksen mitoituskuorma (Pdesignh) vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi.

29)

’Lämmityksen vuotuinen sähkönkulutus’ (QHE) tarkoittaa määrättyä lämmityskautta koskevaa sähkönkulutusta (kWh/v), joka tarvitaan ilmoitetun vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi ja joka lasketaan jakamalla vuotuinen peruslämmitystarve aktiivitilan lämmityskauden lämpökertoimella (SCOPon) ja yksikön sähkönkulutuksella termostaatti pois päältä -, valmius-, pois päältä - ja kampikammion lämmitys -tilassa lämmityskauden aikana.

30)

’Aktiivitilan lämmityskauden lämpökerroin’ (SCOPon) tarkoittaa yksikön keskimääräistä lämpökerrointa aktiivisessa toimintatilassa määrätyllä lämmityskaudella, ja se johdetaan osakuormasta, sähköisestä varalämmitystehosta (jos sitä tarvitaan) ja lämpötilavälin ominaislämpökertoimesta (COPbin(Tj)) painotettuna lämpötilatunneilla, joina lämpötilavälin olosuhteet vallitsevat.

31)

’Sähköinen varalämmitysteho’ (elbu(Tj)) tarkoittaa sellaisen todellisen tai oletetun sähköisen varalämmittimen, jonka COP on 1, lämmitystehoa KkW), joka täydentää ilmoitettua lämmitystehoa (Pdh(Tj)) lämmityksen osakuorman (Ph(Tj)) saavuttamiseksi, jos Pdh(Tj) on pienempi kuin Ph(Tj), ulkolämpötilassa (Tj).

32)

’Lämpötilavälin ominaislämpökerroin’ (COPbin(Tj)) tarkoittaa kunkin lämpötilavälin j ominaista lämpökerrointa kauden aikana esiintyvässä ulkolämpötilassa Tj, ja se johdetaan osakuormasta, ilmoitetusta tehosta ja ilmoitetusta lämpökertoimesta (COPd(Tj)) määritellyissä lämpötilaväleissä (j) ja lasketaan muille lämpötilaväleille inter-/ekstrapoloimalla, tarvittaessa korjattuna alenemiskertoimella.

33)	’Ilmoitettu teho’ (kW) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa yksikön höyry-puristusjäähdytyskierron tehoa jäähdytyksessä (Pdc(Tj)) tai lämmityksessä (Pdh(Tj)) ulkolämpötilassa (Tj) ja sisälämpötilassa (Tin).

34)	’Käyttöarvo’ (SV) ((m3/min)/W) tarkoittaa huonetuulettimilla tuulettimen enimmäisilmavirran [m3/min] ja tuulettimen ottotehon (W) suhdetta.

35)

’Tehonsäätö’ tarkoittaa yksikön kykyä muuttaa tehoaan muuttamalla tilavuusvirtaansa. Yksikön ilmoitetaan olevan ’kiinteä’, jos se ei voi muuttaa tilavuusvirtaansa, ’kaksiportainen’, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan enintään kahdessa vaiheessa, tai ’muuttuva’, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan kolmessa tai useammassa vaiheessa.

36)	’Toiminto’ tarkoittaa sen ilmoittamista, pystyykö yksikkö jäähdyttämään sisäilmaa, lämmittämään sisäilmaa vai tekemään molempia.

37)

’Mitoituskuorma’ tarkoittaa ilmoitettua jäähdytyskuormaa (Pdesignc) ja/tai ilmoitettua lämmityskuormaa (Pdesignh) perusmitoituslämpötilassa, jolloin

jäähdytystilassa Pdesignc on yhtä suuri kuin jäähdytyksen ilmoitettu teho lämpötilassa Tj, joka on yhtä suuri kuin Tdesignc;

lämmitystilassa Pdesignh on yhtä suuri kuin osakuorma lämpötilassa Tj, joka on yhtä suuri kuin Tdesignh.

38)	’Ilmoitettu kylmäkerroin’ (EERd(Tj)) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa kylmäkerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj).

39)	’Ilmoitettu lämpökerroin’ (COPd(Tj)) tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa lämpökerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä (j) ulkolämpötilassa (Tj).

40)	’Kaksiarvoinen lämpötila’ (Tbiv) tarkoittaa valmistajan lämmityksen osalta ilmoittamaa ulkolämpötilaa (Tj) (°C), jossa ilmoitettu teho on yhtä suuri kuin osakuorma ja jonka alapuolella ilmoitettua tehoa on täydennettävä sähköisellä varalämmitysteholla lämmityksen osakuorman saavuttamiseksi.

41)	’Toimintarajalämpötila’ (Tol) tarkoittaa valmistajan lämmityksen osalta ilmoittamaa ulkolämpötilaa (°C), jonka alapuolella huoneilmastointilaite ei pysty tuottamaan lämmitystehoa. Tämän lämpötilan alapuolella ilmoitettu teho on nolla.

42)	’Vuorottelujaksoteho’ (kW) tarkoittaa ilmoitetun tehon (aikapainotettua) keskiarvoa vuorottelutestijakson aikana jäähdytykselle (Pcycc) tai lämmitykselle (Pcych).

43)	’Vuorottelujakson kylmäkerroin’ (EERcyc) tarkoittaa keskimääräistä kylmäkerrointa vuorottelutestijakson aikana (kompressori käynnistyy ja sammuu), ja se lasketaan jakamalla jakson ajalta integroitu jäähdytysteho (kWh) saman jakson ajalta integroidulla sähkön ottoteholla (kWh).

44)	’Vuorottelujakson lämpökerroin’ (COPcyc) tarkoittaa keskimääräistä lämpökerrointa vuorottelutestijakson aikana (kompressori käynnistyy ja sammuu), ja se lasketaan jakamalla jakson ajalta integroitu lämmitysteho (kWh) saman jakson ajalta integroidulla sähkön ottoteholla (kWh).

45)	’Alenemiskerroin’ kuvaa vuorottelusta (kompressori käynnistyy/sammuu aktiivisessa toimintatilassa) aiheutuvaa tehohäviötä, ja se määritetään jäähdytykselle (Cdc) tai lämmitykselle (Cdh) tai sen oletusarvoksi valitaan 0,25.

46)

’Aktiivinen toimintatila’ tarkoittaa sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jona rakennus aiheuttaa jäähdytys- tai lämmityskuormaa ja yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on aktivoituneena. Tilan aikana yksikkö voi olla vuorotellen päällä ja pois päältä halutun sisälämpötilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.

47)

’Termostaatti pois päältä -tila’ tarkoittaa sitä ajanjaksoa vastaavaa tilaa, jonka aikana ei aiheudu jäähdytys- tai lämmityskuormaa; tällöin yksikön jäähdytys- tai lämmitystoiminto on päällä mutta yksikkö ei ole toiminnassa, koska jäähdytys- tai lämmityskuormaa ei ole. Tila liittyy siis ulkolämpötiloihin eikä rakennuksen sisäisiin kuormiin. Se, että kompressori menee vuorotellen päälle ja pois päältä aktiivisessa toimintatilassa, ei tarkoita termostaatti pois päältä -tilaa.

48)	’Kampikammion lämmitys -tila’ tarkoittaa tilaa, jossa yksikkö on aktivoinut lämmityslaitteen, jotta voidaan välttää kylmäaineen siirtyminen kompressoriin ja siten rajoittaa öljyn kylmäainepitoisuutta kompressorin käynnistyessä.

49)	’Termostaatti pois päältä -tilan tehonkulutus’ (PTO) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta [kW] termostaatti pois päältä -tilassa.

50)	’Valmiustilan tehonkulutus’ (PSB) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta [kW] valmiustilassa.

51)	’Pois päältä -tilan tehonkulutus’ (POFF) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta (kW) pois päältä -tilassa.

52)	’Kampikammion lämmitys -tilan tehonkulutus’ (PCK) tarkoittaa yksikön tehonkulutusta (kW) kampikammion lämmitys -tilassa.

53)	’Termostaatti pois päältä -tilan käyttötunnit’ (HTO) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan termostaatti pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

54)	’Valmiustilan käyttötunnit’ (HSB) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan valmiustilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

55)	’Pois päältä -tilan käyttötunnit’ (HOFF) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan pois päältä -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

56)	’Kampikammion lämmitys -tilan käyttötunnit’ (HCK) tarkoittaa vuotuista tuntimäärää (h/v), jonka ajan yksikön katsotaan olevan kampikammion lämmitys -tilassa; tuntimäärää riippuu määrätystä kaudesta ja toiminnosta.

57)	’Nimellisilmavirta’ tarkoittaa huoneilmastointilaitteiden sisä- ja/tai ulkoyksiköiden (tapauksen mukaan) ilman ulostulossa mitattua ilmavirtaa (m3/h) jäähdytyksen (tai lämmityksen, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa) nimellisolosuhteissa.

58)	’Jäähdytyksen nimellisottoteho’ (PEER) tarkoittaa yksikön sähkön ottotehoa (kW), kun se tuottaa jäähdytystä nimellisolosuhteissa.

59)	’Lämmityksen nimellisottoteho’ (PCOP) tarkoittaa yksikön sähkön ottotehoa (kW), kun se tuottaa lämmitystä nimellisolosuhteissa.

60)	’Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten laitteiden sähkönkulutus’ (QSD ja QDD) tarkoittaa yksi- tai kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden sähkönkulutusta jäähdytys- ja/tai lämmitystilassa (tapauksen mukaan) (yksikanavaiset kWh/h, kaksikanavaiset kWh/v).

61)	’Tehosuhde’ tarkoittaa kaikkien toimivien sisäyksiköiden ilmoitetun kokonaisjäähdytystehon tai -lämmitystehon suhdetta ulkoyksikön ilmoitettuun jäähdytys- tai lämmitystehoon nimellisolosuhteissa.

62)	’Tuulettimen enimmäisilmavirta’ (F) tarkoittaa huonetuulettimen ilmavirtaa suurimmalla asetuksella (m3/min) mitattuna tuulettimen ulostulossa suunnanvaihtotoiminto pois päältä (jos laitteessa on sellainen).

63)	’Suunnanvaihtotoiminto’ tarkoittaa huonetuulettimen kykyä muuttaa automaattisesti ilmavirran suuntaa tuulettimen ollessa päällä.

64)	’Tuulettimen äänitehotaso’ tarkoittaa huonetuulettimen A-painotettua äänitehotasoa enimmäisilmavirralla ulostulopuolelta mitattuna.

65)	’Tuulettimen aktiivitilan tuntimäärä’ (HCE) tarkoittaa liitteen II taulukossa 4 kuvattua tuntimäärää (h/v), jonka huonetuulettimen oletetaan tuottavan enimmäisilmavirta.

2. VÄHIMMÄISENERGIATEHOKKUUTTA, ENIMMÄISTEHONKULUTUSTA POIS PÄÄLTÄ -TILASSA JA VALMIUSTILASSA SEKÄ ENIMMÄISÄÄNITEHOTASOA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tammikuun 1 päivästä 2013 yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden on täytettävä jäljempänä taulukoissa 1, 2 ja 3 esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien on täytettävä jäljempänä taulukossa 2 esitetyt valmius- ja pois päältä -tilaa koskevat vaatimukset. Vähimmäisenergiatehokkuutta ja enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

Taulukko 1

Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

	Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet		Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet
	EERrated	COPrated	EERrated	COPrated
Jos kylmäaineen GWP > 150	2,40	2,36	2,40	1,80
Jos kylmäaineen GWP ≤ 150	2,16	2,12	2,16	1,62

Taulukko 2

Enimmäistehonkulutusta pois päältä -tilassa ja valmiustilassa koskevat vaatimukset yksikanavaisille ja kaksikanavaisille huoneilmastointilaitteille ja huonetuulettimille

Pois päältä -tila	Laitteen tehonkulutus missä tahansa pois päältä -tilassa ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.
Valmiustila	Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto tai jossa mahdollistetaan yksinomaan uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.
Valmiustila	Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminnon ja tieto- tai tilanäytön yhdistelmä, ei saa olla suurempi kuin 2,00 wattia.
Valmiustilan ja/tai pois päältä -tilan saatavuus	Lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, laitteessa on oltava pois päältä -tila ja/tai valmiustila sekä/tai muu toimintatila, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

Taulukko 3

Enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset

Äänitehotaso sisällä, dB(A)

Tammikuun 1 päivästä 2013 huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, on täytettävä jäljempänä taulukoissa 4 ja 5 esitetyt vähimmäisenergiatehokkuutta ja enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Energiatehokkuusvaatimuksissa otetaan huomioon liitteen II taulukossa 3 määrittelyt perusmitoitusolosuhteet käyttäen lämmityskautta ’Keskimääräinen’ soveltuvin osin. Äänitehotasoa koskevat vaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

Taulukko 4

Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

SEER

SCOP

(Keskimääräinen lämmityskausi)

Jos kylmäaineen GWP > 150

3,60

3,40

Jos kylmäaineen GWP ≤ 150

3,24

3,06

Taulukko 5

Enimmäisäänitehotasoa koskevat vaatimukset

Nimellisteho ≤ 6 kW		6 < Nimellisteho ≤ 12 kW
Äänitehotaso sisällä, dB(A)	Äänitehotaso ulkona, dB(A)	Äänitehotaso sisällä, dB(A)	Äänitehotaso ulkona, dB(A)
60	65	65	70

Tammikuun 1 päivästä 2014 huoneilmastointilaitteiden on täytettävä jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti. Huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, energiatehokkuusvaatimuksissa otetaan huomioon liitteen II taulukossa 3 määrittelyt perusmitoitusolosuhteet käyttäen lämmityskautta ’Keskimääräinen’ soveltuvin osin. Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuusvaatimukset liittyvät liitteen II taulukossa 2 määriteltyihin nimellisolosuhteisiin.

Taulukko 6

Vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset

	Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita		Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet		Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet
	SEER	SCOP (lämmityskausi: Keskimääräinen)	EERrated	COPrated	EERrated	COPrated
Jos kylmäaineen GWP > 150, kun teho < 6 kW	4,60	3,80	2,60	2,60	2,60	2,04
Jos kylmäaineen GWP ≤ 150, kun teho < 6 kW	4,14	3,42	2,34	2,34	2,34	1,84
Jos kylmäaineen GWP > 150, kun teho 6–12 kW	4,30	3,80	2,60	2,60	2,60	2,04
Jos kylmäaineen GWP ≤ 150, kun teho 6–12 kW	3,87	3,42	2,34	2,34	2,34	1,84

Tammikuun 1 päivästä 2014 yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien on täytettävä jäljempänä taulukossa 7 esitetyt vaatimukset, jotka on laskettu liitteen II mukaisesti.

Taulukko 7

Enimmäistehonkulutusta pois päältä -tilassa ja valmiustilassa koskevat vaatimukset

Pois päältä -tila

Laitteen tehonkulutus missä tahansa pois päältä -tilassa ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia.

Valmiustila

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminto tai jossa mahdollistetaan yksinomaan uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin, ei saa olla suurempi kuin 0,50 wattia.

Laitteen tehonkulutus missä tahansa tilassa, jossa yksinomaan mahdollistetaan tieto- tai tilanäyttö tai jossa yksinomaan mahdollistetaan uudelleenaktivointitoiminnon ja tieto- tai tilanäytön yhdistelmä, ei saa olla suurempi kuin 1,00 wattia.

Valmiustilan ja/tai pois päältä -tilan saatavuus

Lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, laitteessa on oltava pois päältä -tila ja/tai valmiustila sekä/tai muu toimintatila, joka ei ylitä pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetettuja sovellettavia tehonkulutusvaatimuksia, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen.

Tehonhallinta

Kun laitteessa ei ole päätoiminto aktivoituna tai kun yksi tai useampi muu energiaa käyttävä tuote ei ole riippuvainen laitteen toiminnoista, laitteessa on oltava, lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus ei ole perusteltu laitteen käyttötarkoituksen vuoksi, tehonhallintatoiminto tai vastaava, joka siirtää laitteen sen tarkoitetun käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen lyhyimmän mahdollisen ajan kuluttua automaattisesti

—	valmiustilaan, tai

—	pois päältä -tilaan, taikka

—	muuhun tilaan, jossa pois päältä -tilalle ja/tai valmiustilalle asetetut sovellettavat tehonkulutusvaatimukset eivät ylity, kun laite on kytkettynä verkkovirtalähteeseen. Tehonhallintatoiminto on oltava aktivoituna ennen laitteen toimitusta.

3. TUOTETIETOVAATIMUKSET

Tammikuun 1 päivästä 2013 huoneilmastointilaitteista ja huonetuulettimista on esitettävä seuraavissa kohdissa luetellut ja liitteen II mukaisesti lasketut tiedot

i)	tuotteen teknisessä dokumentaatiossa;

ii)	huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla.

Huoneilmastointilaitteiden ja huonetuulettimien valmistajien on pyynnöstä toimitettava markkinavalvontatarkastuksia suorittaville laboratorioille tarvittavat tiedot tuotteen asetuksista, joita on käytetty ilmoitettujen tehojen, SEER/EER-arvojen, SCOP/COP-arvojen ja käyttöarvojen määrityksessä, ja esitettävä sen tahon yhteystiedot, josta näitä tietoja voi pyytää.

Huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, tietovaatimukset.

Taulukko 1

Tietovaatimukset (4)

(desimaalien määrä kentissä osoittaa, millä tarkkuudella tiedot on annettava)

Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat:

Toiminto (merkitään, jos se on laitteessa)				Jos toimintoon sisältyy lämmitys: Ilmoitetaan lämmityskausi, jota tiedot koskevat. Ilmoitettujen arvojen tulisi koskea ainoastaan yhtä lämmityskautta kerrallaan. Tiedot on annettava vähintään lämmityskaudesta ’Keskimääräinen’.
jäähdytys	K/E			Keskimääräinen (pakollinen)	K/E
lämmitys	K/E			Lämmin (jos määritelty)	K/E
				Kylmä (jos määritelty)	K/E
Kohta	symboli	arvo	yksikkö	Kohta	symboli	arvo	yksikkö
Mitoituskuorma				Vuotuinen energiatehokkuus
jäähdytys	Pdesignc	x,x	kW	jäähdytys	SEER	x,x	—
lämmitys / Keskimääräinen	Pdesignh	x,x	kW	lämmitys / Keskimääräinen	SCOP/A	x,x	—
lämmitys / Lämmin	Pdesignh	x,x	kW	lämmitys / Lämmin	SCOP/W	x,x	—
lämmitys / Kylmä	Pdesignh	x,x	kW	lämmitys / Kylmä	SCOP/C	x,x	—
Jäähdytyksen ilmoitettu teho (5) sisälämpötilassa 27(19) °C ja ulkolämpötilassa Tj				Ilmoitettu kylmäkerroin (5) sisälämpötilassa 27(19) °C ja ulkolämpötilassa Tj
Tj = 35 °C	Pdc	x,x	kW	Tj = 35 °C	EERd	x,x	—
Tj = 30 °C	Pdc	x,x	kW	Tj = 30 °C	EERd	x,x	—
Tj = 25 °C	Pdc	x,x	kW	Tj = 25 °C	EERd	x,x	—
Tj = 20 °C	Pdc	x,x	kW	Tj = 20 °C	EERd	x,x	—
Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Keskimääräinen) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj				Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Keskimääräinen) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj
Tj = – 7 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = – 7 °C	COPd	x,x	—
Tj = 2 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 2 °C	COPd	x,x	—
Tj = 7 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 7 °C	COPd	x,x	—
Tj = 12 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 12 °C	COPd	x,x	—
Tj = kaksiarvoinen lämpötila	Pdh	x,x	kW	Tj = kaksiarvoinen lämpötila	COPd	x,x	—
Tj = toimintaraja	Pdh	x,x	kW	Tj = toimintaraja	COPd	x,x	—
Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Lämmin) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj				Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Lämmin) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj
Tj = 2 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 2 °C	COPd	x,x	—
Tj = 7 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 7 °C	COPd	x,x	—
Tj = 12 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 12 °C	COPd	x,x	—
Tj = kaksiarvoinen lämpötila	Pdh	x,x	kW	Tj = kaksiarvoinen lämpötila	COPd	x,x	—
Tj = toimintaraja	Pdh	x,x	kW	Tj = toimintaraja	COPd	x,x	—
Lämmityksen ilmoitettu teho (5) (kaudella Kylmä) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj				Ilmoitettu lämpökerroin (5) (kaudella Kylmä) sisälämpötilassa 20 °C ja ulkolämpötilassa Tj
Tj = – 7 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = – 7 °C	COPd	x,x	—
Tj = 2 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 2 °C	COPd	x,x	—
Tj = 7 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 7 °C	COPd	x,x	—
Tj = 12 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = 12 °C	COPd	x,x	—
Tj = kaksiarvoinen lämpötila	Pdh	x,x	kW	Tj = kaksiarvoinen lämpötila	COPd	x,x	—
Tj = toimintaraja	Pdh	x,x	kW	Tj = toimintaraja	COPd	x,x	—
Tj = – 15 °C	Pdh	x,x	kW	Tj = – 15 °C	COPd	x,x	—
Kaksiarvoinen lämpötila				Toimintarajalämpötila
lämmitys / Keskimääräinen	Tbiv	x	°C	lämmitys / Keskimääräinen	Tol	x	°C
lämmitys / Lämmin	Tbiv	x	°C	lämmitys / Lämmin	Tol	x	°C
lämmitys / Kylmä	Tbiv	x	°C	lämmitys / Kylmä	Tol	x	°C
Vuorottelujaksoteho				Vuorottelujakson energiatehokkuus
jäähdytykselle	Pcycc	x,x	kW	jäähdytykselle	EERcyc	x,x	—
lämmitykselle	Pcych	x,x	kW	lämmitykselle	COPcyc	x,x	—
Jäähdytyksen alenemiskerroin (6)	Cdc	x,x	—	Lämmityksen alenemiskerroin (6)	Cdh	x,x	—
Sähkön ottoteho muissa tiloissa kuin aktiivisessa toimintatilassa				Vuotuinen sähkönkulutus
pois päältä -tila	POFF	x,x	kW	jäähdytys	QCE	x	kWh/v
valmiustila	PSB	x,x	kW	lämmitys / Keskimääräinen	QHE	x	kWh/v
termostaatti pois päältä -tila	PTO	x,x	kW	lämmitys / Lämmin	QHE	x	kWh/v
kampikammion lämmitys -tila	PCK	x,x	kW	lämmitys / Kylmä	QHE	x	kWh/v
Tehonsäätö (valitaan yksi kolmesta vaihtoehdosta)				Muut kohdat
kiinteä	K/E			Äänitehotaso (sisällä/ulkona)	LWA	x,x / x,x	dB(A)
kaksiportainen	K/E			Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali	GWP	x	kgCO2 eq.
muuttuva	K/E			Nimellisilmavirta (sisällä/ulkona)	—	x / x	m3/h
Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja	Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

Siinä määrin kuin sen on tuotteen toiminnan kannalta tarpeellista valmistajan on annettava edellä taulukossa 1 vaaditut tiedot tuotteen teknisessä dokumentaatiossa. Yksiköistä, joissa on kaksiportainen tehonsäätö, kohdan ’Ilmoitettu teho’ kentissä ilmoitetaan korkein ja alhaisin arvo muodossa ’hi/lo’ vinoviivalla (’/’) erotettuna.

Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden tietovaatimukset.

Yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita on kutsuttava ’siirrettäviksi ilmastointilaitteiksi’ pakkauksessa, tuotteen dokumentaatiossa ja kaikessa mainosmateriaalissa, sekä sähköisessä että painetussa.

Valmistajan on annettava seuraavassa taulukossa luetellut tiedot.

Taulukko 2

Tietovaatimukset

Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat: (täytetään tarpeen mukaan)
Kuvaus	Symboli	Arvo	Yksikkö
Nimellisjäähdytysteho	Prated jäähdytykselle	(x,x)	kW
Nimellislämmitysteho	Prated lämmitykselle	(x,x)	kW
Jäähdytyksen nimellisottoteho	PEER	(x,x)	kW
Lämmityksen nimellisottoteho	PCOP	(x,x)	kW
Nimelliskylmäkerroin	EERd	(x,x)	—
Nimellislämpökerroin	COPd	(x,x)	—
Tehonkulutus termostaatti pois päältä -tilassa	PTO	(x,x)	W
Tehonkulutus valmiustilassa	PSB	(x,x)	W
Yksikanavaisten / kaksikanavaisten laitteiden sähkönkulutus (ilmoitetaan erikseen jäähdytykselle ja lämmitykselle)	DD: QDD	DD: (x)	DD: kWh/v
	SD: QSD	SD: (x,x)	SD: kWh/h
Äänitehotaso	LWA	(x)	dB(A)
Ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali	GWP	(x)	kgCO2 eq.
Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja	Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

Huonetuulettimien tietovaatimukset.

Valmistajan on annettava seuraavassa taulukossa luetellut tiedot.

Taulukko 3

Tietovaatimukset

Tiedot sen mallin (mallien) yksilöimiseksi, joita tiedot koskevat: (täytetään tarpeen mukaan)
Kuvaus	Symboli	Arvo	Yksikkö
Tuulettimen enimmäisilmavirta	F	(x,x)	m3/min
Tuulettimen ottoteho	P	(x,x)	W
Käyttöarvo	SV	(x,x)	(m3/min)/W
Tehonkulutus valmiustilassa	PSB	(x,x)	W
Tuulettimen äänitehotaso	LWA	(x)	dB(A)
Suurin ilman nopeus	c	(x,x)	m/s
Käyttöarvon mittausstandardi	(käytetyn mittausstandardin viitetiedot)
Yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja	Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

(1) IPCC Third Assessment Climate Change 2001. A Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change: http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_and_data_reports.shtml.

(2) Climate Change, The IPCC Scientific Assessment, J.T Houghton, G.J.Jenkins, J.J. Ephraums (ed.) Cambridge University Press, Cambridge (UK) 1990.

(3) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 24.

(4) Multisplit-laitteissa tiedot on annettava tehosuhteella 1.

(5) Kaksiportaisilla yksiköillä kohtien ”Ilmoitettu teho” ja ”Ilmoitettu EER/COP” kentissä ilmoitetaan kaksi arvoa vinoviivalla (’/’) erotettuna.

(6) Jos valitaan oletusarvo Cd = 0,25, vuorottelutestin tuloksia ei tarvita. Muussa tapauksessa vaaditaan joko lämmityksen tai jäähdytyksen vuorottelutestiarvo.

LIITE II

Mittaukset ja laskelmat

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät ja joiden tulosten epävarmuuden katsotaan olevan alhainen. Niiden on täytettävä kaikki seuraavat tekniset parametrit.

Vuotuisen energiankulutuksen, vuotuisen kylmäkertoimen (SEER) ja lämmityskauden lämpökertoimen (SCOP) määrityksessä on otettava huomioon

a)	jäljempänä taulukossa 1 määritellyt eurooppalaiset jäähdytys- ja lämmityskaudet;

b)	jäljempänä taulukossa 3 määritellyt perusmitoitusolosuhteet;

c)	sähkönkulutus kaikissa merkityksellisissä toimintatiloissa jäljempänä taulukossa 4 määriteltyjä aikamääriä käyttäen;

d)	päällä / pois päältä -vuorottelun (tapauksen mukaan) aiheuttaman energiatehokkuuden alenemisen vaikutukset jäähdytys- ja/tai lämmitystehon säädön tyypistä riippuen;

e)	lämmityskauden lämpökertoimen korjaukset olosuhteissa, joissa lämmitysteho ei riitä lämmityskuorman tuottamiseen;

f)	varalämmittimen (jos sellaista käytetään) osuus laskettaessa yksikön vuotuista energiatehokkuutta lämmitystilassa.

Jos tiettyä mallia, joka koostuu sisä- ja ulkoyksikön(-yksiköiden) yhdistelmästä, koskevat tiedot on saatu laskemalla suunnittelun perusteella ja/tai ekstrapoloimalla muista yhdistelmistä, dokumentaatioon olisi sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot tällaisista laskelmista ja/tai ekstrapolaatioista sekä testeistä, joita on tehty laskelmien paikkansapitävyyden tarkastamiseksi (mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot tällaisten yhdistelmien suorituskyvyn laskennassa käytetystä matemaattisesta mallista ja mallin paikkansapitävyyden tarkastamiseksi tehdyistä mittauksista).

4.	Yksikanavaisten ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden nimelliskylmäkerroin (EERrated) ja tarvittaessa nimellislämpökerroin (COPrated) on määritettävä jäljempänä taulukossa 2 määritellyissä nimellisolosuhteissa.

5.	Jäähdytyksen (ja/tai lämmityksen) vuotuista sähkönkulutusta laskettaessa on otettava huomioon kaikkien jäljempänä taulukossa 3 määriteltyjen merkityksellisten toimintatilojen sähkönkulutus käyttäen jäljempänä taulukossa 4 määriteltyjä käyttötunteja.

6.	Huonetuulettimen tehokkuus määritetään yksikön nimellisilmavirran ja nimellisottotehon suhteen perusteella.

Taulukko 1

Jäähdytys- ja lämmityskauden lämpötilavälit (j = lämpötilavälin indeksi, Tj = ulkolämpötila, hj = vuotuiset tunnit lämpötilavälissä), missä ’db’ = kuivalämpötila

JÄÄHDYTYSKAUSI
j #	Tj °C db	hj h/vuosi
1	17	205
2	18	227
3	19	225
4	20	225
5	21	216
6	22	215
7	23	218
8	24	197
9	25	178
10	26	158
11	27	137
12	28	109
13	29	88
14	30	63
15	31	39
16	32	31
17	33	24
18	34	17
19	35	13
20	36	9
21	37	4
22	38	3
23	39	1
24	40	0















Tunnit yht.		2 602

LÄMMITYSKAUSI
j #	Tj °C db	hj h/vuosi
j #	Tj °C db	Keskimääräinen	Lämmin	Kylmä
1 to 8	– 30 to – 23	0	0	0
9	–22	0	0	1
10	–21	0	0	6
11	–20	0	0	13
12	–19	0	0	17
13	–18	0	0	19
14	–17	0	0	26
15	–16	0	0	39
16	–15	0	0	41
17	–14	0	0	35
18	–13	0	0	52
19	–12	0	0	37
20	–11	0	0	41
21	–10	1	0	43
22	–9	25	0	54
23	–8	23	0	90
24	–7	24	0	125
25	–6	27	0	169
26	–5	68	0	195
27	–4	91	0	278
28	–3	89	0	306
29	–2	165	0	454
30	–1	173	0	385
31	0	240	0	490
32	1	280	0	533
33	2	320	3	380
34	3	357	22	228
35	4	356	63	261
36	5	303	63	279
37	6	330	175	229
38	7	326	162	269
39	8	348	259	233
40	9	335	360	230
41	10	315	428	243
42	11	215	430	191
43	12	169	503	146
44	13	151	444	150
45	14	105	384	97
46	15	74	294	61
Tunnit yht.		4 910	3 590	6 446

Taulukko 2

Nimellisolosuhteet, ilman kuivalämpötila

(märkälämpötila suluissa)

Laite	Toiminto	Sisäilman lämpötila (°C)	Ulkoilman lämpötila (°C)
Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita	jäähdytys	27 (19)	35 (24)
	lämmitys	20 (enint. 15)	7(6)
Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet	jäähdytys	35 (24)	35 (24) (1)
Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet	lämmitys	20 (12)	20 (12) (1)

Taulukko 3

Perusmitoitusolosuhteet, ilman kuivalämpötila

(märkälämpötila suluissa)

Toiminto/kausi	Sisäilman lämpötila (°C)	Ulkoilman lämpötila (°C)	Kaksiarvoinen lämpötila (°C)	Toimintarajalämpötila (°C)
	Tin	Tdesignc/Tdesignh	Tbiv	Tol
jäähdytys	27 (19)	Tdesignc = 35 (24)	ei sovelleta	ei sovelleta
lämmitys/Keskimääräinen	20 (15)	Tdesignh = – 10 (– 11)	enint. 2	enint. – 7
lämmitys/Lämmin		Tdesignh = 2 (1)	enint. 7	enint. 2
lämmitys/Kylmä		Tdesignh = – 22 (– 23)	enint. – 7	enint. – 15

Taulukko 4

Sähkönkulutuksen laskennassa käytettävät käyttötunnit laitetyypeittäin ja toiminnoittain

Laitetyyppi/toiminto (tapauksen mukaan)		Yksikkö	Lämmityskausi	Aktiivinen toimintatila	Termostaatti pois päältä -tila	Valmiustila	Pois päältä -tila	Kampikammion lämmitys -tila
				jäähdytys: HCE lämmitys: HHE	HTO	HSB	HOFF	HCK
Huoneilmastointilaitteet, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita
Jäähdytystila, jos laite tarjoaa vain jäähdytystä		h/vuosi		350	221	2 142	5 088	7 760
Jäähdytys- ja lämmitystilat, jos laite tarjoaa molempia	Jäähdytystila	h/vuosi		350	221	2 142	0	2 672
	Lämmitystila	h/vuosi	Keskimääräinen	1 400	179	0	0	179
			Lämmin	1 400	755	0	0	755
			Kylmä	2 100	131	0	0	131
Lämmitystila, jos laite tarjoaa vain lämmitystä		h/vuosi	Keskimääräinen	1 400	179	0	3 672	3 851
			Lämmin	1 400	755	0	4 345	4 476
			Kylmä	2 100	131	0	2 189	2 944
Kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet
Jäähdytystila, jos laite tarjoaa vain jäähdytystä		h/60 min		1	n/a	n/a	n/a	n/a
Jäähdytys- ja lämmitystilat, jos laite tarjoaa molempia	Jäähdytystila	h/60 min		1	n/a	n/a	n/a	n/a
Jäähdytys- ja lämmitystilat, jos laite tarjoaa molempia	Lämmitystila	h/60min		1	n/a	n/a	n/a	n/a
Lämmitystila, jos laite tarjoaa vain lämmitystä		h/60min		1	n/a	n/a	n/a	n/a
Yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet
Jäähdytystila		h/60 min		1	n/a	n/a	n/a	n/a
Lämmitystila		h/60 min		1	n/a	n/a	n/a	n/a

(1) Yksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa lauhduttimeen (höyrystimeen) ei johdeta jäähdytettäessä (lämmitettäessä) ulkoilmaa vaan sisäilmaa.