15.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 296/6

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 998/2003 vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, joita on noudatettava muissa kuin kaupallisissa lemmikkieläinten kuljetuksissa. Siinä vahvistetaan erityisesti koirien, kissojen, hillereiden ja frettien jäsenvaltioihin suuntautuviin muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavat säännöt ja säädetään tarvittaessa ehkäisevistä terveyttä koskevista toimista, jotka vahvistetaan delegoiduilla säädöksillä lemmikkieläinten kuljetusten vuoksi leviävien muiden sairauksien kuin raivotaudin valvonnan varmistamiseksi. Nämä toimet on perusteltava tieteellisesti ja niiden on oltava oikeasuhtaisia lemmikkieläinten kuljetuksista aiheutuvaan kyseisten sairauksien leviämisen riskiin nähden.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 998/2003 säädetään lisäksi, että lemmikkieläimen mukana on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän eläinlääkärin antama passi, joka osoittaa, että eläimelle on tarpeen mukaan tehty muita tauteja kuin raivotautia ehkäiseviä terveyttä koskevia toimia.

(3)

Alveolaarinen ekinokokkoosi on Echinococcus multilocularis -heisimadon aiheuttama loistauti. Siellä missä tautia Euroopassa esiintyy, loisen kiertokulku toteutuu tyypillisesti luonnonvaraisten eläinten välityksellä siten, että sen pääisäntiä ovat luonnonvaraiset lihansyöjät ja väli-isäntiä useat nisäkäslajit, erityisesti pikkujyrsijät, jotka saavat tartunnan syötyään munia, joita on levinnyt pääisäntien ulosteesta ympäristöön.

(4)

Vaikka koirilla on vain toissijainen merkitys loisen elinkierron pitämisessä yllä endeemisissä ympäristöissä, koirat voivat saada tartunnan syötyään infektoituneita jyrsijöitä. Koska koirat voivat olla pääisäntiä ja koska ne ovat läheisissä kosketuksissa ihmisiin, ne voivat toimia tartunnan lähteenä ihmisille ja saastunnan lähteenä ympäristön kannalta – tämä koskee myös luonnonesteiden suojaamia loisesta vapaita alueita. Hillereiden ja frettien ei ole raportoitu olevan pääisäntiä, ja nykytietämyksen mukaan on kyseenalaista, osallistuvatko kissat loisen kiertokulun jatkumiseen.

(5)

Jos ihminen poikkeuksellisesti joutuu heisimadon toukka-asteen väli-isännäksi, taudin vakavia kliinisiä ja patologisia oireita havaitaan pitkän itämisajan jälkeen ja hoitamattomien tai riittämättömästi hoidettujen potilaiden kuolevuus voi olla yli 90 prosenttia. Taudin lisääntynyt esiintyvyys luonnonvaraisissa eläimissä ja samalla myös ihmisissä tietyissä osissa Eurooppaa aiheuttaa vakavaa huolta kansanterveysviranomaisille useissa jäsenvaltioissa.

(6)

Vaikka eläinten Echinococcus multilocularis -tartuntaa esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla, Euroopan keski- ja pohjoisosat, Aasia ja Pohjois-Amerikka mukaan luettuina, sitä ei ole koskaan todettu kotieläimiin ja luonnonvaraisiin eläimiin kuuluvissa pääisännissä tietyillä Euroopan unionin alueilla huolimatta luonnonvaraisten eläinten jatkuvasta seurannasta ja koirien rajoittamattomasta pääsystä näille alueille.

(7)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, totesi tieteellisessä lausunnossaan (2), jossa se arvioi ekinokokkoosin leviämisriskiä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Ruotsiin, Maltalle ja Suomeen kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena, infektoituneiden luonnonvaraisten eläinten liikkumisen maiden rajojen yli olevan Echinococcus multilocularis -loisen tärkein mahdollinen kulkeutumisreitti erityisesti alueilla, joilla ei ole avomeren kaltaisia fyysisiä esteitä. EFSA pitää koirien epidemiologista roolia endeemisissä ympäristöissä loisen elinkierron kannalta merkitykseltään vähäisenä.

(8)

EFSA kuitenkin katsoo, että riski Echinococcus multilocularis -loisen kiertokulun vakiintumisesta sopiviin luonnonvaraisiin väli- ja pääisäntiin loisesta aiemmin vapailla alueilla on merkityksetöntä suurempi, kun loinen kulkeutuu heisimadon munia erittävien, infektoituneiden koirien liikkumisen välityksellä.

(9)

EFSAn mukaan riskiä Echinococcus multilocularis -loisen leviämisestä loisesta aiemmin vapaille alueille voitaisiin pienentää, jos endeemisiltä alueilta tulevat koirat hoidettaisiin. Uudelleentartunnan estämiseksi tällainen hoitokäsittely olisi tehtävä mahdollisimman vähän aikaa ennen kyseisestä loisesta vapaille alueille tuloa. Hoitokäsittelyn jälkeen on kuitenkin varattava vähintään 24 tunnin mittainen ajanjakso, jotta estetään eläimessä vielä jäljellä olevien tartuntavaarallisten munien leviäminen ympäristöön loisesta vapaalla alueella.

(10)

Jotta varmistetaan lääkkeiden teho koirien Echinococcus multilocularis -tartunnan valvonnassa, lääkkeille on täytynyt myöntää myyntilupa joko eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY (3) tai ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (4) mukaisesti tai eläimen alkuperämaana olevan kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen on täytynyt hyväksyä ne tai antaa niille lupa.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 998/2003 16 artiklan mukaan Suomi, Irlanti, Malta, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat rakkulamatotaudin ollessa kyseessä edellyttää alueelleen tuotavien lemmikkieläinten osalta mainitun asetuksen voimaantulopäivänä voimassa olevien erityismääräysten noudattamista. Koska mainitun asetuksen 16 artiklaa sovelletaan ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2011, on tarpeen vahvistaa toimenpiteet ennen kyseistä päivämäärää, jotta varmistetaan kyseisessä artiklassa mainittujen jäsenvaltioiden, jotka ovat ilmoittaneet soveltamiensa kansallisten sääntöjen seurauksena olevansa edelleen kyseisestä loisesta vapaita, jatkuva suojaus.

(12)

Joidenkin jäsenvaltioiden kansallisissa säännöissä edellytetään asetuksen (EY) N:o 998/2003 16 artiklan mukaisesti, että hoitokäsittely on tehtävä 24–48 tuntia ennen maahantuloa, mutta kokemus on osoittanut, että tämä voi olla lemmikkieläinten omistajille erittäin hankalaa tai ei edes mahdollista erityisesti, jos käsittely on tehtävä viikonlopun tai yleisten vapaapäivien aikana tai jos lähtö käsittelyn jälkeen viivästyy omistajasta riippumattomista syistä.

(13)

Kun otetaan huomioon sellaisten muiden jäsenvaltioiden kokemukset, jotka sallivat asetuksen (EY) N:o 998/2003 16 artiklan mukaisissa kansallisissa säännöissään pidemmän ajanjakson ja ovat edelleen kyseisestä loisesta vapaita, ajanjaksoa, jonka kuluessa käsittely on tehtävä, olisi pidennettävä 24–120 tuntiin – tämän pidennyksen ei pitäisi merkittävästi lisätä Echinococcus multilocularis -loisen kannalta endeemisiltä alueilta tulevien käsiteltyjen koirien uudelleentartunnan riskiä.

(14)

Koirien Echinococcus multilocularis -tartunnan valvonnassa sovellettavan ehkäisevän terveyttä koskevan toimen olisi tämän vuoksi oltava seuraava: eläinlääkäri antaa eläimelle tehokkaan hyväksytyn tai luvan saaneen lääkkeen, joka takaa Echinococcus multilocularis -loisen suolistomuotojen hävittämisen ajallaan, ja lääkkeen antaminen voidaan osoittaa asiakirjalla.

(15)

Hoitokäsittely olisi osoitettava mallitodistuksen vahvistamisesta koirien, kissojen ja frettien yhteisön sisällä tapahtuvia kuljetuksia varten 26 päivänä marraskuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/803/EY (5) tai terveystodistuksen mallin vahvistamisesta koirien, kissojen, hillerien ja frettien kolmansista maista yhteisöön tulevia muita kuin kaupallisia kuljetuksia varten 1 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 2004/824/EY (6) mukaisen todistuksen asianmukaisessa osassa.

(16)

Koska ehkäisevät terveyttä koskevat toimet aiheuttavat hallinnollista rasitetta, niitä olisi sovellettava suhteessa siihen riskiin, joka lemmikkikoirien muista kuin kaupallisista kuljetuksista aiheutuu Echinococcus multilocularis -tartunnan leviämisen kannalta. Tämän vuoksi on aiheellista vähentää tätä riskiä soveltamalla tässä asetuksessa säädettyjä ehkäiseviä terveyttä koskevia toimia koirien muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sellaisten jäsenvaltioiden tai niiden osien alueille, joilla ei ole kirjattu tartuntoja; kyseessä ovat tämän asetuksen liitteessä I olevassa A osassa luetellut jäsenvaltiot.

(17)

Ehkäiseviä terveyttä koskevia toimia olisi lisäksi tarkkaan rajoitettuna aikana sovellettava sen estämiseksi, ettei Echinococcus multilocularis -loinen pääse leviämään uudelleen sellaisiin jäsenvaltioihin tai niiden osiin, joissa loista esiintyy vain vähän ja joissa toteutetaan pakollista ohjelmaa loisen hävittämiseksi luonnonvaraisista pääisännistä; kyseessä ovat tämän asetuksen liitteessä I olevassa B osassa luetellut jäsenvaltiot.

(18)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/65/ETY (7) vahvistetaan muun muassa eläinten terveyttä koskevat säännöt koirien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista. Kyseisen direktiivin 10 ja 16 artiklan terveysvaatimuksissa viitataan asetukseen (EY) N:o 998/2003. Unionin lainsäädännön johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tämän vuoksi aiheellista, että Echinococcus multilocularis -tartunnan hävittämiseen luonnonvaraisista pääisännistä tähtäävät ohjelmat laaditaan ja esitetään komissiolle ilmoittaen erityisesti direktiivin 92/65/ETY 14 artiklan 1 kohdassa mainitut seikat.

(19)

Koska koirien kuljettaminen Echinoccocus multilocularis -loisesta vapaalta alueelta aiheuttaa vain vähäisen riskin taudin leviämisestä, ehkäiseviä terveyttä koskevia toimia ei tulisi edellyttää silloin, kun on kyse koirista, jotka tulevat tämän asetuksen liitteessä I olevassa A osassa mainituista jäsenvaltioista tai niiden osista.

(20)

Ruotsi on ilmoittanut Echinococcus multilocularis -tartuntatapauksista luonnonvaraisissa eläimissä tammikuulta 2011 lähtien, kun taas Irlanti, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat toimittaneet komissiolle Echinococcus multilocularis -loisen seurannasta luonnonvaraisissa pääisäntäeläimissä saadut tulokset, jotka tukevat niiden väitettä siitä, että loista ei esiinny niiden ekosysteemeissä.

(21)

Malta on toimittanut näyttöä siitä, että saarella ei ole soveltuvia luonnonvaraisia pääisäntäeläimiä, että Echinococcus multilocularis -loista ei ole koskaan todettu paikallisissa kotieläiminä pidettävissä pääisäntäeläimissä, sekä siitä, ettei mahdollisten väli-isäntäeläinten populaatio pysty kasvamaan huomattavan suureksi saaren ympäristöoloissa.

(22)

Irlannin, Maltan, Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamien tietojen pohjalta on selvää, että kyseiset jäsenvaltiot täyttävät koko alueensa osalta jonkin niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä jäsenvaltio voidaan mainita tämän asetuksen liitteessä I olevaan A osaan sisältyvässä luettelossa. Niiden olisi näin ollen sallittava soveltaa tässä asetuksessa säädettyjä ehkäiseviä terveyttä koskevia toimia 1 päivästä tammikuuta 2012, jolloin asetuksen (EY) N:o 998/2003 16 artiklassa säädetty siirtymätoimenpide lakkaa olemasta voimassa.

(23)

EFSAn vuonna 2006 antaman lausunnon mukaan Echinococcus multilocularis -loisen tartuntavaarallisten munien erittäminen alkaa vasta 28 vuorokautta infektoituneen väli-isännän syömisen jälkeen. Tämän vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava edellytykset poikkeusten myöntämiseksi tapauksissa, joissa koirat ovat ehkäisevien terveyttä koskevien toimien toteuttamisen jälkeen alle 28 vuorokautta tämän asetuksen liitteen I luettelossa mainitun jäsenvaltion tai sen osan alueella, koska kyseisistä koirista ei aiheudu loisen leviämisvaaraa,

a)

Echinococcus multilocularis -loista ei esiinny pääisäntäeläimissä; tai

b)

Echinococcus multilocularis -loisen hävittämiseksi luonnonvaraisista pääisäntäeläimistä on käynnissä ohjelma määritellyn aikataulun puitteissa.

a)

se on ilmoittanut Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön (vuoden 2010 painos, osa 1) 1.4 luvun 1.4.6 artiklan 3 kohdassa suositellun menettelyn mukaisesti koko alueensa tai sen osan olevan vapaa pääisäntäeläinten Echinococcus multilocularis -tartunnoista ja se on ottanut käyttöön säännöt, joiden mukaan Echinococcus multilocularis -tartunnat isäntäeläimissä ovat kansallisen lain nojalla ilmoituspakon alaisia;

b)

se ei ole hakemuspäivää edeltävien viidentoista vuoden aikana ja ilman, että se olisi toteuttanut patogeenikohtaista seurantaohjelmaa, kirjannut yhtään Echinococcus multilocularis -tartuntaa isäntäeläimissä edellyttäen, että hakemuspäivää edeltävien kymmenen vuoden aikana seuraavat edellytykset ovat täyttyneet:

c)

se on toteuttanut kolmen kahdentoista kuukauden jakson ajan ennen hakemuspäivää patogeenikohtaista seurantaohjelmaa, joka täyttää liitteessä II esitetyt vaatimukset, eikä Echinococcus multilocularis -tartuntoja ole kirjattu luonnonvaraisissa isäntäeläimissä, ja tällaiset tartunnat ovat kansallisen lain nojalla ilmoituspakon alaisia.

a)

kyseisessä osassa lueteltavalla sen koko alueella tai alueen osassa on toteutettu direktiivin 92/65/ETY 14 artiklan 1 kohdan luetelmakohtien mukaisesti pakollista ohjelmaa Echinococcus multilocularis -tartunnan hävittämiseksi luonnonvaraisista pääisäntäeläimistä;

b)

käytössä on säännöt, joiden mukaan Echinococcus multilocularis -tartunnat isäntäeläimissä ovat kansallisen lain nojalla ilmoituspakon alaisia.

a)

säännöt, joiden mukaan Echinococcus multilocularis -tartunnat isäntäeläimissä ovat kansallisen lain nojalla ilmoituspakon alaisia;

b)

järjestelmä Echinococcus multilocularis -tartunnan havaitsemiseksi isäntäeläimissä varhaisessa vaiheessa.

a)

edeltävien kahdentoista kuukauden mittaisen seurantajakson aikana, kun on kyse liitteessä I olevassa A osassa luetelluista jäsenvaltioista tai niiden osista; tai

b)

ensimmäisen 24 kuukauden mittaisen ajanjakson jälkeen 4 artiklassa säädetyn Echinococcus multilocularis -tartuntojen hävittämiseen luonnonvaraisista pääisäntäeläimistä tähtäävän pakollisen ohjelman käynnistämisen jälkeen, kun on kyse liitteessä I olevassa B osassa luetelluista jäsenvaltioista tai niiden osista.

a)

5 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset eivät enää täyty; tai

b)

Echinococcus multilocularis -tartuntoja on todettu pääisäntäeläimissä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen seurantajaksojen aikana; tai

c)

5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kertomusta ei ole toimitettu komissiolle 5 artiklan 4 kohdassa asetetussa määräajassa; tai

d)

4 artiklassa säädetty hävittämisohjelma on lopetettu.

a)

joka sisältää asianmukaisen annoksen

b)

jolle on myönnetty

a)

käsittelyn tehneen eläinlääkärin varmennus päätöksellä 2003/803/EY vahvistetun mallitodistuksen asianomaisessa osassa, kun on kyse unionin sisäisistä muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen tapahtuvista koirien kuljetuksista; tai

b)

virkaeläinlääkärin varmennus päätöksellä 2004/824/EY vahvistetun eläinten terveyttä koskevan mallitodistuksen asianomaisessa osassa, kun on kyse jostakin kolmannesta maasta lähtöisin olevista muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen tapahtuvista koirien kuljetuksista.

a)

7 artiklan 2 kohdassa ja 7 artiklan 3 kohdan a alakohdassa, vähintään kahdesti enintään 28 vuorokauden välein ja käsittely on toistettu sen jälkeen säännöllisesti enintään 28 vuorokauden välein;

b)

7 artiklan 2 ja 3 kohdassa, vähintään 24 tuntia ennen maahantuloa ja enintään 28 vuorokautta ennen kauttakulun päättymispäivää; tässä tapauksessa kyseisten koirien on kuljettava jonkin kyseisen jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 998/2003 13 artiklan mukaisesti ilmoittaman matkustajien saapumispaikan kautta.

a)

ilmoittaneet komissiolle tällaisten kuljetusten valvontaa koskevista vaatimuksista; sekä

b)

asettaneet nämä vaatimukset julkisesti saataville.

a)

tarkastelee tätä asetusta uudelleen viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä eläinten Echinococcus multilocularis -tartuntojen alalla tapahtuneen tieteellisen kehityksen pohjalta;

b)

toimittaa tarkastelunsa tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.