9.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 58/17

(1)

Direktiivin 95/46/EY mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, että henkilötietoja voidaan siirtää kolmanteen maahan vain, jos kyseisessä kolmannessa maassa turvataan tietosuojan riittävä taso ja jos direktiivin muiden säännösten täytäntöönpanemiseksi annettuja jäsenvaltioiden lakeja noudatetaan ennen tietojen siirtämistä.

(2)

Komissio voi todeta, että kolmas maa turvaa tietosuojan riittävän tason. Henkilötietoja voidaan tässä tapauksessa siirtää ilman lisätakeita.

(3)

Direktiivin 95/46/EY mukaisesti tietosuojan taso olisi arvioitava kaikkien tiettyyn siirtoon tai siirtojen ryhmään liittyvien olosuhteiden osalta ja ottaen erityisesti huomioon eräät siirron kannalta olennaiset direktiivin 25 artiklan 2 kohdassa luetellut tekijät.

(4)

Koska kolmannet maat suhtautuvat eri tavoin tietosuojaan, tietosuojan riittävyyden arviointi olisi suoritettava ja kaikki direktiivin 95/46/EY 25 artiklan 6 kohtaan perustuvat päätökset olisi tehtävä ja pantava täytäntöön tavalla, joka ei syrji mielivaltaisesti tai epäoikeudenmukaisesti mitään kolmatta maata tai tee eroa niiden välillä, jos niissä vallitsevat samanlaiset olosuhteet, tai muodosta peiteltyä kaupan estettä, kun otetaan huomioon yhteisön nykyiset kansainväliset sitoumukset.

(5)

Färsaaret on Tanskan kuningaskunnan itsehallintoyhteisö. Tanskan liittyessä Euroopan yhteisöön vuonna 1973 Färsaaret ei liittynyt siihen. Tämän vuoksi Färsaaria on syytä pitää direktiivissä 95/46/EY tarkoitettuna kolmantena maana.

(6)

Färsaarten itsehallintolaissa jaetaan kaikki politiikanalat kahteen pääryhmään eli Färsaaria koskeviin erityisasioihin, jotka kuuluvat Färsaarten hallintoviranomaisten toimivaltaan ja Färsaarten lainsäädännön soveltamisalaan, ja yhteisiin asioihin, jotka kuuluvat Tanskan kuningaskunnan toimivaltaan. Tämä päätös koskee ainoastaan henkilötietojen siirtoa yhteisöstä Färsaarilla oleville vastaanottajille, joihin sovelletaan henkilötietojen käsittelystä annettua lakia (3), jäljempänä ’Färsaarten laki’. Färsaarten lakia ei sovelleta Tanskan kuningaskunnan viranomaisten, toisin sanoen Färsaarten oikeusasiamiehen (Rigsombudsmanden), Färsaarten tuomioistuimen (Sorenskriveren), Färsaarten poliisipäällikön (Politimesteren på Færøerne), Färsaarten vankeinhoito- ja kriminaalihuoltoviraston (Kriminalforsorgens afdeling), Färsaarten puolustusjoukkojen (Færøernes Kommando) ja Färsaarten johtavan lääkintäviranomaisen (Landslægen), suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

(7)

Färsaarten laki perustuu direktiivissä 95/46/EY vahvistettuihin normeihin ja siihen sisältyvät näin ollen kaikki perusperiaatteet, joita luonnollisten henkilöiden oikeutta yksityisyyteen henkilötietoja käsiteltäessä koskevan suojelun riittävä taso edellyttää. Normien soveltaminen taataan muutoksenhakukeinoin ja riippumattomalla valvonnalla, jota suorittaa asioiden tutkimisen ja niihin puuttumisen suhteen toimivaltainen viranomainen, tietosuojavaltuutettu.

(8)

Avoimuuden lisäämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pystyvät takaamaan yksilöiden tietosuojan heidän henkilötietojaan käsiteltäessä, on tarpeen tarkentaa, minkälaisissa poikkeusolosuhteissa tiettyjen tiedonsiirtojen keskeyttäminen voi olla perusteltua siitä huolimatta, että tietosuojan taso on todettu riittäväksi.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 95/46/EY 31 artiklan 1 kohdassa perustetun komitean lausunnon mukaiset,

a)

toimivaltainen Färsaarten viranomainen on todennut, ettei vastaanottaja noudata sovellettavia tietosuojavaatimuksia; tai

b)

on hyvin todennäköistä, ettei tietosuojavaatimuksia noudateta, ja on perusteltua olettaa, ettei toimivaltainen Färsaarten viranomainen parhaillaan eikä jatkossa viipymättä toteuta vaadittavia toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi, tiedonsiirron jatkaminen aiheuttaisi välittömän vakavan vaaran rekisteröidyille ja jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat olosuhteisiin nähden kohtuullisessa määrin pyrkineet ilmoittamaan asiasta Färsaarille sijoittuneelle tietojenkäsittelystä vastaavalle osapuolelle ja antamaan tälle tilaisuuden vastata.