LIITE I

Kuvaus eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) tavoitteista ja toimista

I.   TAVOITTEET

Nykypäivän maailmantaloudessa metrologialla edistetään merkittävästi monien maailman maiden teknologista ja taloudellista kehitystä. Metrologian tutkimusta tarvitaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi, ja esimerkkejä aloista, joihin tällainen tutkimus kohdistuu, ovat avaruus sekä satelliittinavigointi, turvallisuus, terveydenhuolto, puolijohdeteollisuus ja ilmastonmuutos. Metrologian tutkimuksesta on vahvasti yleistä hyötyä, ja se tukee keskeisesti valtion sääntelyä ja standardointia. Vaikka metrologian näkyvyys julkisuudessa on vähäinen, sillä on keskeinen merkitys uudenaikaisen kaupan ja viestinnän edistämiselle. Markkinoille pääsyn esteenä voi olla yhdenmukaisten ja tarkkojen painojen ja mittojen puute. Kaikki maailman merkittävät taloustoimijat ovat tunnustaneet, että metrologian alalla tehtävä teknologinen tutkimus ja kehittäminen ovat ensisijaisen tärkeitä kehittyneen valtion pitkän aikavälin taloudellisen kasvun kannalta.

Metrologian tutkimus on ollut perinteisesti tärkeä painopisteala monissa maissa. Euroopan maat harjoittavat kuitenkin omia kansallisia metrologian tutkimusohjelmiaan eristyksissä muista, eivätkä EU:n jäsenvaltiot ole keskenään kyenneet perustamaan yhteistä ja aidosti yhdennettyä EMRP:tä. Kansalliset metrologialaitokset (National Metrology Institutes, NMI), joita avustavat nimetyt laitokset (Designated Institutes, DI), vastaavat kansallisten metrologian tutkimusohjelmien täytäntöönpanosta keskushallinnon virastojen ja ministeriöiden myöntämän institutionaalisen rahoituksen turvin. Eurooppalainen metrologian tutkimusyhteisö on erityisyhteisö, jolla on vain löyhät yhteydet tutkimusorganisaatioihin tai korkeakouluihin. Yhteisö on hyvin hajanainen, ja se käsittää joitakin huippuosaamisen keskuksia, jotka hyötyisivät laajasta kansainvälisestä kilpailusta. Tutkimustoiminta on selvästikin päällekkäistä.

Yhteisön tämän alan toimivaltuudet on vahvistettu useissa perustamissopimuksen artikloissa, joissa säädetään tutkimuksen yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä jäsenvaltioiden ja yhteisön välillä. Perustamissopimuksen 165 artiklassa todetaan, että ”yhteisö ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla turvatakseen kansallisen politiikan ja yhteisön politiikan keskinäisen yhtenäisyyden”. Perustamissopimuksen 169 artiklassa yhteisöä kehotetaan määräämään osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehittämistyötä koskeviin toimintaohjelmiin. Yhteisön toiminta vaikuttaa erittäin perustellulta, sillä on epätodennäköistä, että jäsenvaltiot kykenevät yksin toimien ratkaisemaan näitä ongelmia.

EMRP:llä sovitetaan yhteen 22 osallistuvan valtion kansalliset ohjelmat yhdeksi yhteiseksi tutkimusohjelmaksi ja tuetaan etenkin Euroopan kansallisten mittajärjestelmien tavoitteita. EMRP:n tavoitteena on vauhdittaa uusien mittatekniikoiden, standardien, menetelmien, välineiden, vertailumateriaalien ja tiedon kehittämistä, validointia ja hyödyntämistä, millä on tarkoituksena edistää teollisuuden ja kaupan alan innovatiivista kehitystä, parantaa tieteen, teollisuuden ja poliittisen päätöksenteon käyttöön tarkoitettujen tietojen laatua ja tukea direktiivien ja asetusten kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

EMRP:llä saavutetaan nämä tavoitteet seuraavasti:

a)

yhdistetään metrologisen tutkimuksen huippuosaaminen perustamalla kilpailukykyisiä yhteisiä tutkimushankkeita eli ’EMRP-hankkeita’, joiden avulla yhdistetään osallistuvien valtioiden kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten verkostojen tarjoama riittävä kriittinen massa, jotta voidaan ratkaista Euroopan kohtaamat suuret metrologian alan haasteet;

b)	avataan järjestelmä parhaalle tieteelle lisäämällä laajemman eurooppalaisen tutkijayhteisön osallistumista tutkija-apurahojen avulla;

c)	kehitetään valmiuksia lisäämällä eurooppalaisen metrologian tutkimusyhteisön valmiuksia tutkijoiden liikkuvuusapurahoilla, joiden kohteena ovat ne kansallisten metrologialaitosten yhteistyöelimen (EURAMET) jäsenvaltiot, joiden metrologian tutkimusvalmiudet ovat rajalliset.

EMRP:llä täydennetään käynnissä olevia kansallisia ohjelmia ja toimia, jotka liittyvät yksinomaan kansallisiin painopistealoihin.

EMRP-aloitteella pyritään sovittamaan yhteen ja integroimaan asiaan liittyviä kansallisia metrologian alan tutkimustoimia yhteisen tutkimusohjelman perustamiseksi yhdistämällä tieteellisiä, hallinnollisia ja taloudellisia valmiuksia, millä edistetään merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumista ja tuetaan Lissabonin toimintaohjelman pyrkimystä tehdä Euroopasta ”kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous”. Tieteellinen yhdentyminen toteutetaan EMRP:n toimien yhteisen määritelmän ja täytäntöönpanon avulla. Hallinnollinen yhdentyminen toteutetaan hyödyntämällä EURAMET e.V.:tä, joka on Saksan lain mukainen voittoa tavoittelematon yhdistys, erityisenä täytäntöönpanorakenteena liitteessä II esitettyjen yksityiskohtaisten järjestelyjen mukaisesti.

Rahoituksellinen yhdentyminen edellyttää, että osallistuvat valtiot tosiasiallisesti sitoutuvat rahoittamaan EMRP:tä myöntämällä kansallisella tasolla varatuista EMRP-määrärahoista rahoitusta valittujen EMRP-hankkeiden kaikille rahoituskelpoisille osallistujille – turvautuen tarvittaessa vararahoitukseen, jonka määrä on 50 prosenttia tällaisista määrärahoista – sekä myöntämällä ”käteisrahoitusosuuden” yhteisiin varoihin, joista rahoitetaan tutkijoiden huippuosaamis- ja liikkuvuusapurahoja, EMRP:n juoksevien kustannusten täysimääräisen rahoituksen lisäksi. Rahoitukselliseen yhdentymiseen liittyy myös yhdenmukainen lähestymistapa tukikelpoisiin kustannuksiin, joka perustuu seitsemännen puiteohjelman sääntöihin.

II.   TOIMET

EMRP koostuu neljään eri luokkaan kuuluvista yhteisistä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimista:

A.   Ydintoiminta koostuu useiden kumppaneiden monikansallisista EMRP-hankkeista, joihin sisältyy tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen, koulutukseen ja tulosten levittämiseen liittyviä toimia. Koska metrologian alan valmiudet ovat keskittyneet pienelle alalle, EMRP-hankkeiden ydinosan toteutuksesta vastaavat osallistuvien valtioiden kansalliset metrologialaitokset ja nimetyt laitokset.

B.   Metrologian alan valmiuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi perustetaan kolme apurahajärjestelmää:

B1.   Jotta kasvatetaan niiden laitosten määrää, joilla on metrologian alaan tiiviisti liittyviä valmiuksia, tutkijoiden huippuosaamisapurahat on asetettava sellaisten jäsenvaltioiden ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneiden maiden laajempaan tutkimusyhteisöön kuuluvien laitosten ja/tai yksittäisten henkilöiden saataville, jotka voivat antaa merkittävän panoksen yhteisohjelman tutkimustoimintaan. Jokainen valittu laitos ja/tai yksittäinen henkilö on assosioitava EMRP-hankkeeseen

B2.   Yksittäisten henkilöiden metrologian alan valmiuksien kehittämiseksi liikkuvuutta lisäämällä tutkijoiden liikkuvuusapurahat on asetettava seuraavien toimijoiden saataville:

1)	osallistuvien valtioiden kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten tutkijat;

2)	tutkijat, jotka saavat joko henkilökohtaisesti tai organisaationsa välityksellä tutkijoiden huippuosaamisapurahaa; ja

3)	tutkijat EURAMETin jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu EMRP:hen ja joilla on tällä hetkellä vain vähän tai ei lainkaan valmiuksia metrologian tutkimuksen alalla.

Tällaisilla tutkijoiden liikkuvuusapurahoilla on mahdollistettava tutkijoiden pysyminen EMRP-hankkeeseen osallistuvassa kansallisessa metrologialaitoksessa tai nimetyssä laitoksessa tai tutkijoiden huippuosaamisapurahaa saavassa laitoksessa.

B3.   Osallistuvien valtioiden kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten kestävän yhteistyön varmistamiseksi ja valmiuksien antamiseksi kokeneiden metrologian tutkijoiden seuraavalle sukupolvelle uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuusapurahat on asetettava osallistuvien valtioiden kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden saataville, jotta mahdollistetaan tällaisten tutkijoiden pysyminen joko kansallisessa metrologialaitoksessa tai nimetyssä laitoksessa, tutkijoiden huippuosaamisapurahaa saavassa laitoksessa tai jossakin muussa EMRP-tutkimushankkeeseen omalla kustannuksellaan osallistuvassa laitoksessa.

Toimia lujitetaan tarvittaessa muiden hankkeeseen omalla kustannuksellaan osallistuvien merkityksellisten ja asiasta kiinnostuneiden eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten laitosten kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

EMRP:n edistämiseksi ja sen vaikutusten tehostamiseksi on lisäksi tarkoitus tukea rajoitetussa määrin laajempia verkottumistoimia. Tällaisiin toimiin lukeutuu tarvittaessa yksilöityihin EMRP-tutkimusaloihin liittyvä ylläpito- ja päivitystoiminta, mistä huolehditaan työpajojen ja muihin eurooppalaisiin ja Euroopan ulkopuolisiin sidosryhmiin muodostettujen yhteyksien kaltaisten toimien avulla.

III.   TOIMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EMRP-hankkeiden valinta ja tutkijoiden huippuosaamis- ja liikkuvuusapurahojen myöntäminen edellyttää määräajoin järjestettäviä ehdotuspyyntöjä. Alustavan aikataulun mukaan ehdotuspyyntöjä on tarkoitus käynnistää 12–18 kuukauden välein enintään seitsemän vuoden aikana. Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuusapurahoihin sovelletaan jatkuvaa ehdotuspyyntöä.

A.   EMRP-hankkeet

a)

EMRP-hankkeiden mahdollisia tutkimusaiheita koskeva ehdotuspyyntö (vaihe 1): Ennen kunkin EMRP-hankkeen ehdotuspyyntöä on määritettävä kyseisen ehdotuspyynnön tutkimusaiheet jäljempänä esitettyjen vaiheiden mukaisesti. Ensinnäkin EMRP-komitea (ks. liite II) määrittää komissiota kuultuaan EMRP:n tutkimustoiminnan ne osat, joista järjestetään ehdotuspyyntö. Toiseksi tutkijayhteisöä – kaikkia asiasta kiinnostuneita yksittäisiä henkilöitä tai laitoksia – pyydetään yleisellä tarjouskilpailulla ehdottamaan mahdollisia tutkimusaiheita. Kolmanneksi EMRP-komitea valitsee ehdotusten joukosta parhaat mahdolliset tutkimusaiheet. EMRP-komitea voi muuttaa, jakaa tai liittää yhteen ehdotettuja tutkimusaiheita ja ottaa käyttöön uusia tutkimusaiheita ehdotuspyynnön toisen vaiheen optimoimiseksi. EMRP-komitea varmistaa, ettei lopullisia tutkimusaiheita voida jäljittää alkuperäisen ehdotuksen esittäjiin, jotka pysyvät siten nimettöminä.

b)

EMRP-hankkeiden ehdotuspyyntö (vaihe 2): Kun tutkimusaiheet on valittu, EURAMET e.V. julkaisee ehdotuspyynnön ja pyytää osallistuvien valtioiden kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten tutkijaryhmiä muodostamaan konsortioita ja esittämään hanke-ehdotuksia. Ehdotuspyyntö on voimassa vähintään kaksi kuukautta. EURAMET e.V. arvioi jokaisen saamansa ehdotuksen vähintään kolmen nimeämänsä riippumattoman asiantuntijan avustuksella seitsemännen puiteohjelman osallistumissäännöissä vahvistettujen perusteiden pohjalta. Asiantuntijat asettavat ehdotukset paremmuusjärjestykseen, joka on sitova yhteisön rahoitusosuuden ja kansallisten rahoitusosuuksien osalta. EMRP-hankkeisiin sovelletaan seuraavia keskeisiä arviointiperusteita: i) tieteellinen ja/tai teknologinen huippuosaaminen; ii) merkitys EMRP:n tavoitteiden kannalta; iii) hanketulosten kehittämisen, levittämisen ja käytön mahdollinen vaikutus; iv) täytäntöönpanon ja hallinnon laatu ja tehokkuus. Ehdotuspyynnössä on ilmoitettava keskeiset arviointiperusteet. Lisäperusteita voidaan ottaa käyttöön edellyttäen, että ne julkaistaan ehdotuspyynnössä, ne ovat syrjimättömiä, eivätkä ne syrjäytä keskeisiä arviointiperusteita. EMRP-hanke-ehdotuksen esittävässä konsortiossa voi olla osallisena myös sellainen eurooppalainen tai Euroopan ulkopuolinen laitos, joka ei ole oikeutettu rahoitukseen, mikäli kyseinen laitos voi varmistaa realistisesti, että sillä on käytettävissään osallistumisen edellyttämät varat. Konsortio voi EMRP-hanke-ehdotuksen esittämisvaiheessa sisällyttää ehdotukseensa tutkijoiden huippuosaamisapurahaa koskevan ehdotuksen, mikäli se tuo hankkeelle välttämätöntä tieteellistä lisäarvoa. Tällöin tutkijoiden huippuosaamisapurahaa koskevan ehdotuksen arviointi suoritetaan osana yleistä hankearviota. Hankkeen valinta rahoituksensaajaksi merkitsee automaattisesti tällaisen apurahan myöntämistä. Liitteessä II tarkoitettu EURAMET e.V.:n tutkimusneuvosto antaa riippumattoman näkemyksensä EMRP-hankkeita koskevan ehdotuspyynnön (vaiheiden 1 ja 2) arvioinnin yleisistä tuloksista, mutta ei yksittäisistä EMRP-hankkeista. EURAMET e.V. ottaa tämän näkemyksen asianmukaisesti huomioon seuraavissa ehdotuspyynnöissä.

B.   Tutkijoiden huippuosaamisapurahoja ja tutkijoiden liikkuvuusapurahoja koskeva ehdotuspyyntö (vaihe 3)

Valittujen EMRP-hanke-ehdotusten luettelon julkaisemisen yhteydessä on julkaistava laajemmalle tutkijayhteisölle osoitettu ehdotuspyyntö, joka koskee osallistumista EMRP-hankkeisiin tutkijoiden huippuosaamis- ja/tai liikkuvuusapurahojen turvin.

Jokaista EMRP-hankekonsortiota pyydetään (jollei se ole jo tehnyt tutkija- ja huippuosaamisapurahoja koskevaa ehdotusta EMRP-hanke-ehdotuksen yhteydessä A kohdan b alakohdan seitsemännessä alakohdassa esitetyllä tavalla) käynnistämään kolmen kuukauden kuluessa EMRP-hankesopimuksen voimaantulosta ehdotuspyyntö mahdollisten rahoituksensaajien yksilöimiseksi ja ehdottamaan, että EURAMET e.V. myöntää heille tutkijoiden huippuosaamis- ja/tai liikkuvuusapurahan. EMRP-hankkeen rahoituksen ohjeellinen jakautuminen lasketaan siten, että jokaista EMRP-hanketta varten voidaan myöntää keskimäärin vähintään yksi tutkijan huippuosaamisapuraha ja/tai liikkuvuusapuraha. Kyse ei ole kuitenkaan sitovasta velvoitteesta, vaan tämäntyyppiset apurahat on pantava täytäntöön mahdollisimman joustavasti.

EMRP-hankekonsortio julkaisee ehdotuspyynnön vähintään yhdessä kansainvälisessä julkaisussa ja kansallisessa sanomalehdessä kolmessa osallistuvassa valtiossa. Se on vastuussa myös ehdotuspyynnön laajasta mainostamisesta käyttämällä erityisiä tiedotuskanavia, etenkin seitsemättä puiteohjelmaa koskevia internetsivuja, erityislehdistöä ja esitteitä ja jäsenvaltioiden ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneiden maiden kansallisia yhteyspisteitä. Lisäksi ehdotuspyyntöjen julkaisemisessa ja mainostamisessa on noudatettava EURAMET e.V.:n mahdollisia ohjeita ja ohjeasiakirjoja. Konsortion on tiedotettava EURAMET e.V.:lle ehdotuspyynnöstä ja sen sisällöstä vähintään 30 päivää ennen ehdotuspyynnön suunniteltua julkaisemista. EURAMET e.V. tarkistaa, että ehdotuspyyntö vastaa sovellettavia sääntöjä, ohjeita ja ohjeasiakirjoja.

Ehdotuspyynnön on oltava voimassa vähintään viisi viikkoa.

EMRP-hankekonsortio arvioi saadut ehdotukset vähintään kahden nimeämänsä riippumattoman asiantuntijan avustuksella seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen mukaisesti.

Ehdotusten arvioinnissa sovelletaan seuraavia keskeisiä arviointiperusteita:

i)	tieteellinen ja/tai teknologinen huippuosaaminen;

ii)	merkitys EMRP-hankkeen tavoitteiden kannalta;

iii)	hakijoiden laadukkuus, täytäntöönpanovalmiudet ja edistymismahdollisuudet;

iv)	ehdotetun toimen laatu tieteellisen koulutuksen ja/tai tietämyksen siirron kannalta.

Ehdotuspyynnössä on ilmoitettava keskeiset arviointiperusteet. Lisäperusteita voidaan ottaa käyttöön edellyttäen, että ne julkaistaan ehdotuspyynnössä, ne ovat syrjimättömiä, eivätkä ne syrjäytä keskeisiä arviointiperusteita.

EMRP-hankekonsortio ehdottaa EURAMET e.V.:lle apurahan myöntämistä edunsaajalle ja raportoi sille, miten ehdotuspyyntöä on hallinnoitu, julkaisemistapa ja arviointiin osallistuneiden asiantuntijoiden nimet ja organisaatiot mukaan luettuina. 45 päivän kuluessa kyseisen ehdotuksen saamisesta EURAMET e.V. joko myöntää apurahan tai hylkää sen, jos valinta ei ollut sopusoinnussa asiaa koskevien sääntöjen, ohjeiden ja ohjeasiakirjojen kanssa.

EURAMET e.V.:n on kehotettava niitä Euroopan maita, joilla on vain vähän tai ei lainkaan valmiuksia metrologian tutkimuksen alalla, kannustamaan tutkimuslaitoksiaan ja korkeakoulujaan hakemaan tutkijoiden liikkuvuusapurahoja metrologian alan tutkimusvalmiuksiensa kehittämiseksi.

C.   Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuusapurahat

EURAMET e.V. käynnistää uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuusapurahoja koskevan jatkuvan ehdotuspyynnön ja julkaisee sen vähintään yhdessä kansainvälisessä julkaisussa ja kansallisessa sanomalehdessä kolmessa osallistuvassa valtiossa. Se vastaa myös ehdotuspyynnön laajasta mainostamisesta käyttämällä erityisiä tiedotuskanavia, etenkin seitsemättä puiteohjelmaa koskevia internetsivuja, erityislehdistöä ja esitteitä ja jäsenvaltioiden ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneiden maiden kansallisia yhteyspisteitä.

Tutkijan ja lähettävien ja vastaanottavien laitosten (kansallisten metrologialaitosten, nimettyjen laitosten tai muun EMRP-hankkeeseen osallistuvan laitoksen) on tehtävä ehdotukset. Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen lasketaan siten, että jokaista EMRP-hanketta varten voidaan myöntää keskimäärin vähintään yksi uransa alkuvaiheessa olevan tutkijan liikkuvuusapuraha. Kyse ei ole kuitenkaan sitovasta velvoitteesta, vaan tällaiset apurahat on pantava täytäntöön mahdollisimman joustavasti. EURAMET e.V. arvioi vastaanotetut ehdotukset.

Arvioinnissa sovelletaan seuraavia keskeisiä arviointiperusteita:

i)	tieteellinen ja/tai teknologinen huippuosaaminen;

ii)	merkitys EMRP-hankkeen tavoitteiden kannalta;

iii)	hakijoiden laadukkuus, täytäntöönpanovalmiudet ja edistymismahdollisuudet;

iv)	ehdotetun toimen laatu tieteellisen koulutuksen ja/tai tietämyksen siirron kannalta.

Ehdotuspyynnössä on ilmoitettava keskeiset arviointiperusteet. Lisäperusteita voidaan ottaa käyttöön edellyttäen, että ne julkaistaan ehdotuspyynnössä, ne ovat syrjimättömiä, eivätkä ne syrjäytä keskeisiä arviointiperusteita.

EURAMET e.V. pyrkii siihen, että vuodessa on kaksi hakuerien koontipäivää, jolloin se myöntää apurahat yksinkertaistetussa menettelyssä, jossa kustakin ehdotuksesta antaa mielipiteen vähintään kaksi riippumatonta asiantuntijaa, jotka ovat keskustelleet kaikista ehdotuksista ja asettaneet ne paremmuusjärjestykseen.

D.   Yhteenvetotaulukko

Rahoituslajit	Rahoitukseen oikeutetut laitokset (1)	Rahoitukseen oikeutetut maat	Arviointiperusteet
A. EMRP-hanke (konsortio)	Kansallinen metrologialaitos ja nimetty laitos	EMRP:hen osallistuvat valtiot	Seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen 15 artiklan 1 kohdan a alakohta
B1. Tutkijoiden huippuosaamisapurahat	Lähettävä taho: 1) Mikä tahansa organisaatio kansallista metrologialaitosta ja nimettyä laitosta lukuun ottamatta tai 2) yksittäinen tutkija   Vastaanottava taho: EMRP-hanke kansallisessa metrologialaitoksessa tai nimetyssä laitoksessa	Jäsenvaltiot ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneet maat	Seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen 15 artiklan 1 kohdan b alakohta
B2. Tutkijoiden liikkuvuusapurahat	Lähettävä taho: 1) Kansallinen metrologialaitos ja nimetty laitos tai 2) tutkijoiden huippuosaamisapurahaa saava laitos 3) tutkijat EURAMETin jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu EMRP:hen ja joilla on tällä hetkellä vain vähän tai ei lainkaan valmiuksia metrologian tutkimuksen alalla   Vastaanottava taho: 1) Kansallinen metrologialaitos ja nimetty laitos tai 2) tutkijoiden huippuosaamisapurahaa saava laitos	Jäsenvaltiot ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneet maat	Seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen 15 artiklan 1 kohdan b alakohta
B3. Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuusapuraha	Lähettävä taho: Kansallinen metrologialaitos ja nimetty laitos   Vastaanottava taho: 1) Kansallinen metrologialaitos ja nimetty laitos tai 2) muut EMRP-hankkeeseen osallistuvat laitokset (konsortio)	EMRP:hen osallistuvat valtiot	Seitsemännen puiteohjelman osallistumissääntöjen 15 artiklan 1 kohdan b alakohta

IV.   RAHOITUSMEKANISMI

A.   Ohjelmatason rahoitus

Osallistuvat valtiot ja yhteisö rahoittavat EMRP:n.

Osallistuvien valtioiden on määritettävä monivuotinen rahoitussuunnitelma osallistuakseen EMRP:hen ja sen toimien rahoittamiseen. Kansallinen rahoitusosuus voidaan maksaa käynnissä olevista tai hiljattain perustetuista ohjelmista edellyttäen, että ne sopivat yhteen julkisesti rahoitetun huipputason metrologian luonteen kanssa. Jokaisen osallistuvan valtion on täytettävä keskeinen rahoitusvaatimus (EMRP:lle varattu budjetti) sekä määritettävä vararahoitus, jonka määrä on 50 prosenttia rahoitusvaatimuksesta, jotta varmistetaan EMRP:n toiminnan joustavuus sen koko keston ajan ja se, että paremmuusjärjestystä noudatetaan. EMRP:n rahoitus edellyttää etenkin sitoutumista valittujen EMRP-hankkeiden osallistujien rahoittamiseen kansallisella tasolla varatuista EMRP-määrärahoista ja varattuihin EMRP-määrärahoihin nähden oikeasuhtaisen ”käteisrahoitusosuuden” suorittamista yhteisiin varoihin, joista rahoitetaan tutkija-apurahoja, EMRP:n kaikkien juoksevien kustannusten rahoittamisen lisäksi.

Yhteisön rahoituksen kokonaisosuus EMRP:stä lasketaan siten, että sen määrä on sama kuin osallistuvien valtioiden tosiasiallinen rahoitusosuus (16 miljoonaa euroa ylittävät juoksevat kustannukset ja vararahoitus pois luettuina), kuitenkin enintään 200 miljoonaa euroa. Koska juoksevat kustannukset otetaan huomioon vastaavan rahoitusosuuden laskennassa, EURAMET e.V.:n on perusteltava ne.

Yhteisön rahoitusosuutta ei saa käyttää EURAMET e.V.:n juokseviin kustannuksiin.

B.   Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen

Yhteensä: 400 miljoonaa euroa (+ vararahoitus 100 miljoonaa euroa)

Toimintalaji	Yhteisö 200 miljoonaa euroa		Osallistuvat valtiot 200 miljoonaa euroa		Yhteensä 400 miljoonaa euroa
	%	milj. EUR	%	milj. EUR	%	milj. EUR
EMRP-hanke-ehdotukset (osa A)	82 %	164	90 %	180	86 %	344
Tutkijoiden apurahaehdotukset (osa B) rahoitus enintään 100 %	18 %	36	2 %	4	10 %	40
B1. Tutkijoiden huippuosaamisapurahat					7,5 %	30
B2. Tutkijoiden liikkuvuusapurahat					1,5 %	6
B3. Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuusapurahat					1,0 %	4
Juoksevat kustannukset (osa C)	—	—	8 %	16 (2)	4 %	16
Yhteensä	100 %	200	100 %	200	100 %	400

C.   EMRP-hankkeiden ja tutkija-apurahojen rahoittaminen

Rahoituksen kohdentamisessa EMRP-hankkeille kansallisella tasolla varatuista EMRP- määrärahoista ja yhteisön rahoitusosuudesta on noudettava ehdotusten hyväksyttyä paremmuusjärjestystä.

EMRP-hankkeiden osallistujille myönnettävä rahoitusosuus lasketaan seitsemännen puiteohjelman osallistumissäännöissä määriteltyjen tukikelpoisten kustannusten pohjalta. Jos EMRP-hankkeelle varattu budjetti on käytetty loppuun tietyn osallistuvan valtion kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten hyvän menestyksen takia, kyseisen osallistuvan valtion on käytettävä vararahoitustaan, jonka määrä on 50 prosenttia kansallisella tasolla varatusta EMRP-budjetista ja joka kohdennetaan valittujen ehdotusten edistämiseen paremmuusjärjestyksen mukaan.

Yhteisön rahoituksen osuus EMRP-hankkeista on vahvistettava ehdotuspyyntöä kohden alle 50 prosentiksi tukikelpoisista kustannuksista. EURAMET e.V. siirtää yhteisön rahoituksen suoraan EMRP-hankkeen osallistujille.

EMRP-hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien osoittamisessa on käytettävä kulloinkin kansallisia rahoitusmekanismeja.

Yhteisön ja kansallisen tason käteisrahoitusosuudet, joilla rahoitetaan tutkijoiden huippuosaamisapurahoja, tutkijoiden liikkuvuusapurahoja ja uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuusapurahoja, on siirrettävä EURAMET e.V.:lle, joka puolestaan siirtää ne apurahojen saajille.

Tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta ja etenkin kansallisen rahoitusosuuden, sen tosiasiallisen maksamisen, yhteisön rahoituksen asianmukaisen käytön ja ilmoitettujen menojen tukikelpoisuuden varmistamisesta vastaa EURAMET e.V., ja nämä seikat on vahvistettava EMRP-hankkeiden riippumattomassa tilintarkastuksessa seitsemännen puiteohjelman periaatteita vastaavien periaatteiden mukaisesti.

Tutkijoiden huippuosaamisapurahat, tutkijoiden liikkuvuusapurahat ja uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuusapurahat ovat kiinteämääräisiä apurahoja, jotka myönnetään ennalta määritettyjen taulukoiden mukaisesti. Eriteltyjä perusmenoja ei tarkasteta. Tällaisen apurahan kattamat kustannusluokat eivät ole oikeutettuja saamaan rahoitusta EMRP-hankkeen kustannuksina. Virallinen todiste on esitettävä ainoastaan siitä vahvistetusta summasta, joka on maksettu tosiasiallisesti lopulliselle edunsaajalle. Käteismaksuja ei pidetä asianmukaisesti todistettuina kustannuksina, eivätkä ne ole tukikelpoisia. EURAMET e.V.:llä on oikeus pyytää vastaavat varat niiltä tutkijoiden huippuosaamisapurahan vastaanottajilta, jotka ovat oikeussubjekteja, ei yksittäisiltä henkilöiltä.

V.   TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIA KOSKEVAT JÄRJESTELYT

EURAMET e.V. vahvistaa EMRP:n teollis- ja tekijänoikeusperiaatteet tämän päätöksen 2 artiklan h alakohdan mukaisesti.

---

(1)  Yhteistä tutkimuskeskusta käsitellään kuten kansallisia metrologialaitoksia.

(2)  Toisin kuin muut luvut, tämä määrä on sitova enimmäismäärä laskettaessa osallistuvien valtioiden vastaavia varoja.

LIITE II

Eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) hallinto ja täytäntöönpano

I.   JOHDANTO

EMRP:n erityinen täytäntöönpanorakenne on EURAMET e.V., joka perustettiin vuonna 2007 Saksan lainsäädännön mukaisesti voittoa tavoittelemattomaksi yhdistykseksi. Se on Euroopan alueellinen metrologiajärjestö. EURAMET e.V.:n jäsenyys on avoinna Euroopan unionin ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden sekä muiden Euroopan valtioiden kansallisille metrologialaitoksille (National Metrology Institutes, NMI) varsinaisina jäseninä ja nimetyille laitoksille (Designated Institutes, DI) liitännäisjäseninä. Myös Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitos voi olla liitännäisjäsenenä. Tällä hetkellä jäseniä on 32 maasta, joista 22 on myös EMRP:hen osallistuvia valtioita.

II.   EMRP:N HALLINTO EURAMET E.V.:SSÄ

Seuraavat EURAMET e.V.:n elimet ja sisäiset rakenteet osallistuvat EMRP:n täytäntöönpanoon:

1)	EMRP-komitea valitsee EMRP:n puheenjohtajan ja hänen varamiehensä. EMRP:n puheenjohtaja on automaattisesti toinen EURAMET e.V.:n kahdesta varapuheenjohtajasta. EMRP:n puheenjohtaja toimii EURAMET e.V.:n laillisena edustajana EMRP:n asioissa.

2)

EMRP-komitea koostuu EURAMETin jäsenistä (eli kansallisista metrologian laitoksista), joiden kotimaat ovat osallistuvia valtioita. EMRP-komitea on EMRP:n päätöksentekoelin ja vastaa kaikista EMRP:tä koskevista asioista; se tekee muun muassa päätökset ohjelman määrittelystä ja päivittämisestä, ehdotuspyyntöjen suunnittelusta, talousarvioprofiilista, kelpoisuus- ja valintakriteereistä, arviointipoolista, rahoitettavien EMRP-hankkeiden paremmuusjärjestysluettelon hyväksymisestä, rahoitettavien EMRP-hankkeiden edistymisen seurannasta sekä sihteeristön EMRP:tä koskevan työn riittävyyden ja säännönmukaisuuden valvonnasta. EMRP-komitea valitsee EMRP:n puheenjohtajan (joka on automaattisesti EURAMETin EMRP:tä edustava varapuheenjohtaja) sekä tämän sijaisen.

3)

Tutkimusneuvosto koostuu tasapuolisesti valitusta joukosta korkean tason asiantuntijoita, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta ja korkeakouluja sekä kansainvälisiä sidosorganisaatioita. Se antaa riippumattomia strategisia neuvoja EMRP:hen kuuluvissa asioissa sekä raportoi ja antaa lausuntoja EMRP-komitealle tarvittaessa ja pyydettäessä, mutta vähintään kerran kustakin ehdotuspyynnöstä ja valintakierroksesta.

4)

Sihteeristö koostuu EURAMET e.V.:n palveluksessa olevista tai sinne lähetetyistä työntekijöistä. Sen rakenne ja tehtävät on määritelty EURAMET e.V.:n työjärjestyksessä. EMRP:n täytäntöönpanosta vastaava osa sihteeristöstä toimii EURAMET e.V.:n Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavan jäsenen, National Physical Laboratoryn, tiloissa, jäljempänä ’isäntävaltio’.

5)

EMRP:n ohjelmajohtaja on ylemmän tason johtaja, joka voi olla tilapäisesti lähetettynä isäntävaltiosta. EMRP:n ohjelmajohtaja toimii EURAMET e.V.:n suorassa alaisuudessa kaikissa EMRP:tä koskevissa kysymyksissä ja raportoi sen elimille. EURAMET e.V. luo tehokkaat menettelyt, joilla varmistetaan, ettei EMRP:n ohjelmajohtajan ja hakijoiden, osallistujien tai edunsaajien välillä ole eturistiriitoja.

III.   EURAMET E.V.:N YKSINOMAINEN VASTUU JA EMRP:N TÄYTÄNTÖÖNPANOON SISÄLTYVIEN HALLINNOLLISTEN JA LOGISTISTEN TEHTÄVIEN SIIRTÄMINEN ALIHANKINTANA ISÄNTÄVALTIOLLE

EURAMET e.V. on yksin vastuussa EMRP:n täytäntöönpanosta. Se hallinnoi yhteisön rahoitusosuutta EMRP:stä. Lisäksi se on vastuussa erityisesti seuraavista:

i)	EMRP:n ajantasaistaminen;

ii)	ehdotuspyyntöjen määrittely;

iii)	ehdotuspyyntöjen julkaiseminen;

iv)	ensimmäisen ja toisen vaiheen ehdotusten sekä uransa alkuvaiheessa olevan tutkijan liikkuvuusapurahaa koskevien ehdotusten vastaanottaminen;

v)	riippumattomien asiantuntijoiden valitseminen arviointia varten;

vi)	riippumattomien asiantuntijoiden yksittäisten arvioiden vastaanottaminen ja arviointipaneelien puheenjohtajana toimiminen;

vii)	lopullisten valintapäätösten tekeminen;

viii)

sopimusneuvottelujen aloittaminen ja sopimusten tekeminen valittujen EMRP-hankekonsortioiden ja muiden edunsaajien kanssa;

ix)	ehdotuspyyntöjä koskevien valitusten vastaanottaminen ja niihin vastaaminen;

x)	yhteisön rahoitusosuuden vastaanottaminen, kohdentaminen ja käytön seuranta;

xi)	maksujen suorittaminen rahoitettavien EMRP-hankkeiden osallistujille ja apurahojen saajille;

xii)	raportointivelvoitteiden täyttäminen suhteessa komissioon (1).

Edellä mainitut velvollisuudet ja päätöksenteko kuuluvat yksinomaisesti EURAMET e.V.:n tehtäviin, kun taas tietyt EMRP:n täytäntöönpanoon liittyvät hallinnolliset ja logistiset tehtävät voidaan siirtää alihankintana omakustannushintaan isäntävaltiolle.

Näihin hallinnollisiin ja logistisiin tukitehtäviin sisältyy seuraavanlaisia tehtäviä:

i)	ehdotuspyyntöjen täytäntöönpanomenettelyjen hallinnosta ja logistiikasta huolehtiminen, mukaan lukien erityisen puhelinpalvelun järjestäminen;

ii)	EURAMET e.V.:n avustaminen suuntaviivojen ja muiden asiakirjojen laadinnassa;

iii)	verkkokapasiteetin tarjoaminen;

iv)	avustaminen sopimusten valmistelussa, hankkeiden valvonnassa sekä EMRP-hankkeiden ja tutkija-apurahojen seurannassa;

v)	EMRP-komitean ja EMRP:n puheenjohtajan tukeminen tarvittaessa.

Komission suostumuksella isäntävaltiolle voidaan siirtää alihankintana myös muita tehtäviä siksi aikaa, kun EURAMET e.V. rakentaa pysyvän sihteeristönsä valmiuksia.

---

(1)  Yhteisön rahoitusosuuden seuranta pitää sisällään kaikki valvonta- ja tarkastusluonteiset ennakko- ja/tai jälkitoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi komission siirtämien toimeenpanotehtävien hoitamiseksi tyydyttävällä tavalla. Näiden toimien on tähdättävä siihen, että niiden avulla saadaan riittävä varmuus tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä ilmoitettujen menojen tukikelpoisuudesta.