31.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 354/16

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1333/2008,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,

elintarvikelisäaineista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden vapaa liikkuvuus on sisämarkkinoilla olennaista, ja se vaikuttaa merkittävästi kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä heidän sosiaalisiin ja taloudellisiin etuihinsa.

(2)	Ihmisten elämän ja terveyden suojelun korkea taso olisi varmistettava yhteisön politiikkojen toteuttamisessa.

(3)

Tällä asetuksella korvataan aiemmat direktiivit ja päätökset, jotka koskevat elintarvikkeissa käytettäväksi sallittuja elintarvikelisäaineita, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden tehokas toiminta samalla kun varmistetaan ihmisten terveyden suojelun ja kuluttajansuojan korkea taso, mukaan lukien kuluttajien etujen suojeleminen, käyttämällä kokonaisvaltaisia ja yksinkertaistettuja menettelyjä.

(4)

Tällä asetuksella yhdenmukaistetaan elintarvikelisäaineiden käyttöä elintarvikkeissa yhteisön alueella. Mukaan luetaan elintarvikelisäaineiden käyttö elintarvikkeissa, joista säädetään erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/398/ETY (3), sekä tiettyjen elintarvikeväriaineiden käyttö lihan terveysmerkinnöissä ja kananmunien koristelussa ja leimaamisessa. Lisäksi tässä asetuksessa yhdenmukaistetaan elintarvikelisäaineiden käyttöä elintarvikelisäaineissa ja -entsyymeissä, jolloin varmistetaan niiden turvallisuus ja korkea laatu sekä helpotetaan niiden varastointia ja käyttöä. Tätä ei ole aiemmin säännelty yhteisön tasolla.

(5)

Elintarvikelisäaineet ovat aineita, joita ei yleensä kuluteta varsinaisina elintarvikkeina vaan lisätään tarkoituksellisesti elintarvikkeisiin jotakin tässä asetuksessa kuvattua teknistä tarkoitusta varten, esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyden takaamiseksi. Kaikkien elintarvikelisäaineiden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan, ja tieteen edistymisen ja teknologian kehittymisen valossa lisäaineryhmien luettelo olisi sen vuoksi saatettava ajan tasalle. Aineita ei saisi kuitenkaan pitää elintarvikelisäaineina silloin, kun niitä käytetään aromin ja/tai maun lisäämiseen tai ravitsemuksellisiin tarkoituksiin, kuten suolan korvikkeita, vitamiineja ja kivennäisaineita. Myöskään elintarvikkeina pidettäviä aineita, joita voidaan käyttää teknologiseen tehtävään, kuten natriumkloridia tai sahramia väriaineena sekä elintarvike-entsyymejä, ei saisi pitää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvina. Elintarvikkeista ja muista luonnollisista ainesosista saatavia valmisteita, joilla on teknologinen vaikutus lopullisissa elintarvikkeissa ja jotka saadaan aineksen selektiivisellä uutolla (esim. pigmentit) ravinto- ja aromiaineiden kannalta, olisi kuitenkin pidettävä tässä asetuksessa tarkoitettuina lisäaineina. Elintarvike-entsyymeistä säädetään elintarvike-entsyymeistä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1332/2008 (4), joten ne eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(6)

Tämän asetuksen soveltamisalaan ei ole syytä sisällyttää aineita, joita ei kuluteta varsinaisina elintarvikkeina vaan käytetään tarkoituksellisesti elintarvikkeiden prosessoinnissa, joista on vain jäämiä lopullisissa elintarvikkeissa ja joilla ei ole teknologista vaikutusta lopputuotteeseen (valmistuksen apuaineet).

(7)

Elintarvikelisäaineet olisi hyväksyttävä ja niitä olisi käytettävä ainoastaan, kun tässä asetuksessa säädetyt perusteet täyttyvät. Elintarvikelisäaineiden olisi oltava käytössä turvallisia, niiden käytön olisi oltava teknologisesti välttämätöntä, niiden käyttö ei saisi johtaa kuluttajia harhaan ja niiden käytöstä olisi oltava etua kuluttajille. Kuluttajien harhaanjohtaminen käsittää muun muassa käytettyjen ainesosien luonnetta, tuoreutta ja laatua, tuotteen tai valmistusprosessin luonnollisuutta taikka tuotteen ravitsemuksellista laatua, myös sen hedelmä- ja vihannessisältöä, koskevat seikat. Elintarvikelisäaineiden hyväksymisessä olisi otettava huomioon myös muut tekijät, jotka ovat tarkasteltavan asian kannalta merkityksellisiä, mukaan lukien yhteiskuntaan, talouteen, perinteisiin, etiikkaan ja ympäristöön liittyvät tekijät, varovaisuusperiaate sekä tarkastusten toteutettavuus. Elintarvikelisäaineen käytössä ja enimmäismäärissä olisi otettava huomioon kyseisen elintarvikelisäaineen saanti muista lähteistä ja erityisten kuluttajaryhmien (esimerkiksi allergiset kuluttajat) altistuminen sille.

(8)

Elintarvikelisäaineiden on oltava hyväksyttyjen eritelmien mukaisia ja eritelmissä olisi oltava riittävät tiedot elintarvikelisäaineen tunnistamiseksi, mukaan lukien alkuperä, ja hyväksyttävien puhtausvaatimusten kuvaamiseksi. Elintarvikelisäaineille aiemmin laaditut eritelmät, jotka sisältyvät elintarvikkeissa sallittujen makeutusaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista 5 päivänä heinäkuuta 1995 annettuun komission direktiiviin 95/31/EY (5), elintarvikkeissa sallittujen väriaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista 26 päivänä heinäkuuta 1995 annettuun komission direktiiviin 95/45/EY (6) ja elintarvikkeiden muiden lisäaineiden kuin väri- ja makeutusaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista 2 päivänä joulukuuta 1996 annettuun komission direktiiviin 96/77/EY (7), olisi pidettävä voimassa, kunnes vastaavat lisäaineet on sisällytetty tämän asetuksen liitteisiin. Samanaikaisesti kyseisiä lisäaineita koskevat eritelmät olisi vahvistettava asetuksessa. Eritelmissä olisi viitattava suoraan tämän asetuksen liitteissä oleviin yhteisön luetteloihin sisältyviin lisäaineisiin. Tällaisten eritelmien monimutkainen luonne ja asiasisältö huomioon ottaen, niitä ei kuitenkaan olisi selkeyden vuoksi syytä liittää sellaisinaan yhteisön luetteloihin, vaan ne olisi vahvistettava yhdessä tai useammassa erillisessä asetuksessa.

(9)	Jotkin elintarvikelisäaineet on hyväksytty erityiskäyttöön tietyissä viininvalmistusmenetelmissä ja -käytännöissä. Tällaisten elintarvikelisäaineiden käytön olisi täytettävä tämän asetuksen sekä asiaan liittyvässä yhteisön lainsäädännössä vahvistettujen erityissäännösten vaatimukset.

(10)

Yhtenäisyyden varmistamiseksi elintarvikelisäaineiden riskinarviointi ja hyväksyminen olisi suoritettava elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1331/2008 (8) vahvistettua menettelyä noudattaen.

(11)

Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (9) säädetään, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista, jäljempänä ”viranomainen”, on kuultava asioissa, jotka todennäköisesti vaikuttavat kansanterveyteen.

(12)	Elintarvikelisäaine, joka kuuluu muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (10) soveltamisalaan, olisi hyväksyttävä sekä mainitun asetuksen että tämän asetuksen mukaisesti.

(13)

Tämän asetuksen mukaisesti hyväksytty elintarvikelisäaine, jonka valmistuksessa käytetään tuotantomenetelmää tai lähtöaineita, jotka ovat merkittävästi erilaisia kuin viranomaisen suorittamassa riskinarvioinnissa tai vahvistetussa eritelmässä, olisi annettava viranomaisen arvioitavaksi. ”Merkittävästi erilainen” voi tarkoittaa muun muassa tuotantomenetelmän muuttumista kasveista uuttamisesta mikro-organismiin perustuvaan käymiseen tai alkuperäisen mikro-organismin geenimuunteluun, lähtöaineiden muuttamista tai partikkelikoon muutosta esimerkiksi nanoteknologian avulla.

(14)	Elintarvikelisäaineita olisi jatkuvasti tarkkailtava, ja ne on arvioitava uudelleen aina kun siihen ilmenee tarvetta käyttöä koskevien edellytysten muuttumisen ja uusien tieteellisten tietojen perusteella. Komission olisi tarvittaessa harkittava yhdessä jäsenvaltioiden kanssa aiheellisia toimia.

(15)

Jäsenvaltioille, joissa oli 1 päivänä tammikuuta 1992 voimassa tiettyjen lisäaineiden käyttöä koskevia kieltoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joita pidetään perinteisinä ja joita valmistetaan niiden alueella, olisi annettava lupa edelleen soveltaa kyseisiä kieltoja. Tämän asetuksen soveltaminen ei myöskään saisi estää esimerkiksi tuotteiden ”Feta” ja ”Salame cacciatore” osalta soveltamasta rajoittavampia sääntöjä, jotka liittyvät tiettyjen nimitysten käyttöön maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (11) sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 (12) mukaisesti.

(16)

Jollei mahdollisista lisärajoituksista muuta johdu, lisäaine voi esiintyä elintarvikkeessa paitsi suoran lisäyksen tuloksena myös siksi, että sitä on siirtynyt siihen ainesosasta, jossa sen käyttö on ollut sallittua, edellyttäen, että lisäaineen määrä ei ole lopputuotteessa suurempi kuin sitä siirtyisi asianmukaisten teknologisten olosuhteiden ja hyvän valmistustavan mukaisesti valmistetusta ainesosasta.

(17)

Elintarvikelisäaineisiin sovelletaan edelleen pakkausmerkintöjä koskevia yleisiä velvoitteita, jotka on vahvistettu myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY (13) sekä soveltuvin osin asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 ja muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä 22 päivänä syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1830/2003 (14). Tässä asetuksessa olisi lisäksi vahvistettava erityisiä säännöksiä valmistajalle ja lopullisille kuluttajille myytävien elintarvikelisäaineiden pakkausmerkinnöistä.

(18)

Tämän asetuksen nojalla sallittuja makeutusaineita voidaan käyttää suoraan kuluttajille myytävissä pöytämakeuttajissa. Tällaisten tuotteiden valmistajien olisi annettava kuluttajille tarkoituksenmukaisin keinoin tuotteen turvallista käyttöä koskevat tiedot. Tiedot voidaan antaa eri tavoin, kuten pakkausmerkinnöissä, verkkosivustoilla, kuluttajatietopalveluissa tai myyntipisteessä. Tämän vaatimuksen täytäntöönpanoa koskevan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi voi olla tarpeen antaa ohjeet yhteisön tasolla.

(19)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (15) mukaisesti.

(20)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta muuttaa tämän asetuksen liitteitä ja toteuttaa tarkoituksenmukaisia siirtymätoimenpiteitä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(21)

Tehokkuussyistä olisi tiettyjä, muulla yhteisön lainsäädännöllä jo hyväksyttyjä aineita koskevia liitteisiin II ja III tehtäviä muutoksia sekä näihin aineisiin mahdollisesti liittyviä asianmukaisia siirtymätoimenpiteitä hyväksyttäessä lyhennettävä valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti kuuluvia määräaikoja.

(22)

Jotta elintarvikelisäaineita koskevaa yhteisön lainsäädäntöä voidaan kehittää ja se voidaan saattaa ajan tasalle oikeasuhteisesti ja tehokkaasti, on tarpeen kerätä tietoja ja jakaa niitä sekä koordinoida jäsenvaltioiden toimia. Tässä tarkoituksessa voi olla hyödyllistä suorittaa tutkimuksia, joissa käsitellään päätöksentekomenettelyn helpottamiseen tähtääviä erityisaiheita. On tarkoituksenmukaista, että yhteisö rahoittaa tällaisia tutkimuksia osana talousarviomenettelyään. Tällaisten toimien rahoitus kuuluu rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (16) soveltamisalaan.

(23)	Jäsenvaltioiden on suoritettava virallisia tarkastuksia valvoakseen tämän asetuksen noudattamista asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli elintarvikelisäaineita koskevien yhteisön sääntöjen vahvistamista, vaan se voidaan markkinoiden yhtenäisyyden ja kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(25)

Tämän asetuksen antamisen jälkeen komission olisi elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean avustuksella tarkasteltava uudelleen kaikkia voimassa olevien hyväksyntien muita kuin turvallisuuteen liittyviä perusteita, mukaan lukien saanti, teknologinen tarve ja kuluttajien harhaanjohtamisen mahdollisuus. Kaikki elintarvikelisäaineet, joiden hyväksynnät aiotaan edelleen pitää voimassa yhteisössä, olisi siirrettävä tämän asetuksen liitteissä II ja III oleviin yhteisön luetteloihin. Tämän asetuksen liitettä III olisi täydennettävä muilla elintarvikelisäaineilla, joita käytetään elintarvikelisäaineissa ja -entsyymeissä, sekä ravintoaineiden kantaja-aineilla ja niiden käyttöä koskevilla edellytyksillä [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä annetun] asetuksen (EY) N:o 1331/2008 mukaisesti. Sopivan siirtymäajan varmistamiseksi liitteen III säännöksiä, lukuun ottamatta elintarvikelisäaineiden kantaja-aineita ja aromien elintarvikelisäaineita koskevia säännöksiä, ei sovellettaisi ennen 1 päivää tammikuuta 2011.

(26)	Siihen asti, kun tulevat yhteisön elintarvikelisäaineiden luettelot on laadittu, on tarpeen käyttää yksinkertaistettua menettelyä nykyisten direktiivien sisältämien elintarvikelisäaineiden luetteloiden saattamiseksi ajan tasalle.

(27)

Edellä 25 kappaleessa tarkoitetun uudelleentarkastelun tuloksesta riippumatta komission olisi laadittava vuoden kuluessa tämän asetuksen hyväksymisestä arviointiohjelma, jonka mukaisesti viranomainen arvioi uudelleen yhteisössä jo hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden turvallisuuden. Ohjelmassa olisi määriteltävä tarpeet ja tärkeysjärjestys, joiden perusteella hyväksyttyjä elintarvikelisäaineita tarkastellaan.

(28)

Tällä asetuksella kumotaan ja korvataan seuraavat säädökset: elintarvikkeissa sallittuja väriaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä lokakuuta 1962 annettu neuvoston direktiivi (17), elintarvikkeissa sallittujen säilöntäaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista 26 päivänä tammikuuta 1965 annettu neuvoston direktiivi 65/66/ETY (18), elintarvikkeissa sallittujen emulgointi-, stabilointi-, sakeuttamis- ja hyytelöimisaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista 25 päivänä heinäkuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi 78/663/ETY (19), elintarvikkeissa sallittujen hapettumisenestoaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista 25 päivänä heinäkuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi 78/664/ETY (20), yhteisön analyysimenetelmistä tarkastettaessa tiettyjen elintarvikelisäaineiden puhtausvaatimusten mukaisuutta 28 päivänä heinäkuuta 1981 annettu ensimmäinen komission direktiivi 81/712/ETY (21), elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annettu neuvoston direktiivi 89/107/ETY (22), elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista makeutusaineista 30 päivänä kesäkuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/35/EY (23), elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista väriaineista 30 päivänä kesäkuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/36/EY (24), elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista 20 päivänä helmikuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/2/EY (25), tiettyjen lisäaineiden käyttökieltoa tiettyjen elintarvikkeiden tuotannossa koskevan kansallisen lainsäädännön voimassa pitämisestä 19 päivänä joulukuuta 1996 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 292/97/EY (26) ja elintarvikelisäainetta E 425 (konjac) sisältävien hyytelömakeisten markkinoille saattamisen ja tuonnin keskeyttämisestä 27 päivänä maaliskuuta 2002 tehty komission päätös 2002/247/EY (27). Eräät kyseisten säädösten säännökset on kuitenkin tarkoituksenmukaista pitää voimassa siirtymäkauden ajan, jotta annetaan aikaa tämän asetuksen liitteissä olevien yhteisön luetteloiden laatimiselle,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan elintarvikkeissa käytettäviä elintarvikelisäaineita koskevat säännöt, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden tehokas toiminta, samalla kun varmistetaan ihmisten terveyden suojelun ja kuluttajansuojan korkea taso, mukaan lukien kuluttajien etujen suojeleminen ja elintarvikkeiden kaupassa sovellettavat oikeudenmukaiset käytännöt, tarvittaessa ympäristönsuojelu huomioon ottaen.

Tässä tarkoituksessa tässä asetuksessa säädetään:

a)	liitteissä II ja III olevista yhteisössä hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luetteloista;

ehdoista, jotka koskevat elintarvikelisäaineiden käyttöä elintarvikkeissa, myös elintarvikelisäaineissa ja elintarvike-entsyymeissä, jotka kuuluvat [elintarvike-entsyymeistä annetun] asetuksen (EY) N:o 1332/2008 soveltamisalaan, sekä elintarvikearomeissa, jotka kuuluvat elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 soveltamisalaan (28);

c)	sellaisinaan myytävien elintarvikelisäaineiden pakkausmerkintöjä koskevista säännöistä.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan elintarvikelisäaineisiin.

2. Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin aineisiin, jollei niitä käytetä elintarvikelisäaineina:

a)	valmistuksen apuaineet;

b)	kasvien ja kasvituotteiden suojeluun käytetyt aineet, joiden käyttö perustuu kasvien terveyttä koskeviin yhteisön säännöksiin;

c)	elintarvikkeisiin ravintoaineina lisätyt aineet;

d)	talousveden käsittelyyn käytetyt ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY (29) soveltamisalaan kuuluvat aineet;

e)	[elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, annetun] asetuksen (EY) N:o 1334/2008 soveltamisalaan kuuluvat aromit.

3. Tätä asetusta ei sovelleta elintarvike-entsyymeihin, jotka kuuluvat [elintarvike-entsyymeistä annetun] asetuksen (EY) N:o 1332/2008 soveltamisalaan mainitun asetuksen 17 artiklan mukaisesti laadittavan yhteisön elintarvike-entsyymien luettelon hyväksymispäivästä alkaen.

4. Tämä asetus ei estä soveltamasta erityisiä yhteisön sääntöjä, jotka koskevat elintarvikelisäaineiden käyttöä

a)	tietyissä elintarvikkeissa

b)	muihin kuin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tarkoituksiin.

3 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksissa (EY) N:o 178/2002 ja (EY) N:o 1829/2003 vahvistettuja määritelmiä.

2. Tässä asetuksessa sovelletaan lisäksi seuraavia määritelmiä:

”elintarvikelisäaineella” tarkoitetaan ainetta, jota ei tavanomaisesti sellaisenaan käytetä elintarvikkeena ja jota ei tavanomaisesti käytetä elintarvikkeelle ominaisena ainesosana riippumatta siitä, onko elintarvikelisäaineella ravitsemuksellista arvoa, ja jonka lisääminen elintarvikkeeseen teknologista tarkoitusta varten elintarvikkeen valmistuksen, prosessoinnin, käsittelyn, pakkaamisen, kuljetuksen tai varastoinnin aikana johtaa tai sen voidaan perustellusti olettaa johtavan siihen, että elintarvikelisäaine sellaisenaan tai muuttuneessa muodossa tulee joko suoraan tai epäsuorasti kyseisen elintarvikkeen ainesosaksi.

Elintarvikelisäaineina ei pidetä seuraavia:

i)	monosakkaridit, disakkaridit tai oligosakkaridit sekä elintarvikkeet, jotka sisältävät näitä makeutusaineita;

ii)	kuivatut tai tiivistetyt elintarvikkeet, mukaan luettuina koostettujen elintarvikkeiden valmistuksessa lisätyt aromit, joilla on aromi-, ravintoaine- ja maustevaikutuksen ohella toissijainen väriainevaikutus;

iii)	kuori- tai päällystemateriaaleissa käytetyt aineet, jotka eivät ole osa elintarviketta ja joita ei ole tarkoitettu syötäviksi yhdessä elintarvikkeen kanssa;

iv)	pektiiniä sisältävät tuotteet, jotka on saatu kuivatusta omenoiden puristusjätteestä, sitrushedelmien tai kvittenien kuorista tai näiden sekoituksesta käyttämällä liuotinhappoa, jonka jälkeen se on osittain neutraloitu natrium- tai kaliumsuoloilla (”nestemäinen pektiini”);

v)	purukumin perusaineet;

vi)	valkoinen tai keltainen dekstriini, paahdettu tai dekstrinoitu tärkkelys, happo- tai emäskäsittelyllä muunneltu tärkkelys, valkaistu tärkkelys, fyysisesti muunneltu tärkkelys sekä amyloliittisillä entsyymeillä käsitelty tärkkelys;

vii)	ammoniumkloridi;

viii)

veriplasma, syötävä gelatiini, proteiinihydrolysaatit ja niiden suolat, maitoproteiini ja gluteeni;

ix)	aminohapot ja niiden suolat, paitsi glutamiinihappo, glysiini, kysteiini ja kystiini ja niiden suolat, joilla ei ole teknistä tehtävää;

x)	kaseinaatit ja kaseiini;

xi)

inuliini;

”valmistuksen apuaineella” tarkoitetaan aineita,

i)	joita ei kuluteta varsinaisina elintarvikkeina,

ii)	joita tarkoituksellisesti käytetään tiettyä teknologista tarkoitusta varten raaka-aineiden, elintarvikkeiden tai niiden ainesosien käsittelyssä tai prosessoinnissa, ja

iii)	jotka itse tai joiden johdannaiset saattavat esiintyä lopputuotteessa tahattomasti mutta teknisesti väistämättömänä jäämänä, josta ei aiheudu vaaraa terveydelle ja jolla ei ole teknologista vaikutusta lopputuotteeseen;

c)	”lisäaineryhmällä” tarkoitetaan liitteessä I vahvistettuja ryhmiä, jotka perustuvat elintarvikelisäaineen teknologiseen tehtävään elintarvikkeessa;

”prosessoimattomilla elintarvikkeilla” tarkoitetaan elintarvikkeita, joita ei ole käsitelty siten, että niiden alkuperäinen muoto olisi merkittävästi muuttunut, ja etenkään seuraavien toimenpiteiden ei katsota johtavan merkittäviin muutoksiin: jakaminen, erottaminen, viipalointi, luuttomaksi leikkaaminen, jauhaminen, nylkeminen, paloittelu, kuoriminen, hienontaminen, leikkuu, puhdistus, viimeistely, pakastus, jäädytys, jäähdytys, murskaaminen, kuoriminen, pakkaaminen tai pakkauksesta purkaminen;

”lisättyjä sokereita sisältämättömällä elintarvikkeella” tarkoitetaan elintarviketta,

i)	jossa ei ole lisättyjä monosakkarideja eikä disakkarideja,

ii)	jossa ei ole lisättyä mono- ja disakkarideja sisältävää elintarviketta, jota käytetään sen makeuden vuoksi;

f)	”vähäenergiaisella elintarvikkeella” tarkoitetaan elintarviketta, jonka energia-arvoa on alennettu vähintään 30 prosenttia alkuperäiseen elintarvikkeeseen tai vastaavaan tuotteeseen verrattuna;

g)	”pöytämakeuttajalla” tarkoitetaan sallittuja makeutusainevalmisteita, jotka voivat sisältää muita elintarvikelisäaineita ja/tai elintarvikkeiden ainesosia ja jotka on tarkoitettu myytäviksi lopullisille kuluttajille sokerien asemesta;

h)	”quantum satis” -periaatteella tarkoitetaan sitä, että enimmäismäärää ei vahvisteta lukuarvona ja että elintarvikelisäainetta on käytettävä hyvän valmistustavan mukaisesti enintään halutun tarkoituksen saavuttamiseksi tarvittava määrä edellyttäen, että kuluttajia ei johdeta harhaan.

II LUKU

YHTEISÖSSÄ HYVÄKSYTTYJEN ELINTARVIKELISÄAINEIDENLUETTELOT

4 artikla

Yhteisössä hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelot

1. Ainoastaan liitteessä II olevaan yhteisön luetteloon sisällytettyjä elintarvikelisäaineita voidaan saattaa markkinoille sellaisinaan ja käyttää elintarvikkeissa luettelossa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

2. Ainoastaan liitteessä III olevaan yhteisön luetteloon sisällytettyjä elintarvikelisäaineita voidaan käyttää elintarvikelisäaineissa, elintarvike-entsyymeissä ja elintarvikearomeissa luettelossa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

3. Elintarvikelisä-aineet, joita voidaan lisätä elintarvikkeeseen, luetellaan liitteessä II elintarvikeryhmittäin.

4. Lisäaineet, joita voidaan käyttää elintarvikelisäaineisiin, elintarvike-entsyymeihin, elintarvikearomeihin ja ravintoaineisiin tai niiden ryhmiin, luetellaan liitteessä III lisäaineryhmittäin.

5. Elintarvikelisäaineiden on oltava 14 artiklassa tarkoitettujen eritelmien mukaisia.

5 artikla

Vaatimustenvastaisten elintarvikelisäaineiden ja/tai elintarvikkeiden kieltäminen

Markkinoille ei saa saattaa elintarvikelisäainetta tai elintarviketta, joka sisältää kyseistä lisäainetta, jos lisäaineen käyttö ei ole tämän asetuksen mukaista.

6 artikla

Elintarvikelisäaineiden sisällyttämistä yhteisön luetteloihin ja lisäaineiden käyttöä koskevat yleiset edellytykset

1. Elintarvikelisäaine voidaan sisällyttää liitteissä II ja III oleviin yhteisön luetteloihin vain, jos se täyttää seuraavat edellytykset ja tarvittaessa muut oikeutetut vaatimukset, mukaan lukien ympäristötekijät:

a)	se ei käytettävissä olevan tieteellisen näytön perusteella vaaranna kuluttajien terveyttä, kun sitä käytetään ehdotuksen mukaisina määrinä;

b)	on olemassa perusteltu teknologinen tarve, jota ei voida täyttää muulla taloudellisesti ja teknologisesti toteutuskelpoisella tavalla;

c)	sen käyttö ei johda kuluttajia harhaan.

2. Jotta elintarvikelisäaine voidaan sisällyttää liitteissä II ja III oleviin yhteisön luetteloihin, siitä on oltava etua ja hyötyä kuluttajille, ja sillä on siksi oltava yksi tai useampi seuraavista tarkoituksista:

a)	elintarvikkeen ravitsemuksellisen laadun säilyttäminen;

b)	tarpeellisten ainesosien tai rakenteen antaminen erityisruokavaliota noudattaville kuluttajaryhmille valmistettaville elintarvikkeille;

c)	elintarvikkeen säilyvyyden tai stabiiliuden edistäminen tai sen aistinvaraisten ominaisuuksien parantaminen, edellyttäen, että elintarvikkeen ominaisuudet, sisältö tai laatu ei muutu kuluttajia harhaanjohtavasti;

elintarvikkeen, mukaan lukien elintarvikelisäaineet, elintarvike-entsyymit ja elintarvikearomit, valmistuksen, prosessoinnin, käsittelyn, pakkaamisen, kuljetuksen tai varastoinnin helpottaminen edellyttäen, että elintarvikelisäainetta ei käytetä näiden vaiheiden aikana peittämään viallisten raaka-aineiden käytöstä johtuvia vaikutuksia tai suositusten vastaisia käytäntöjä tai tekniikoita, mukaan lukien epähygieeniset käytännöt tai tekniikat.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdan a alakohdassa säädetään, elintarvikkeen ravitsemuksellista laatua heikentävä elintarvikelisäaine voidaan sisällyttää liitteessä II olevaan yhteisön luetteloon edellyttäen, että

a)	elintarvike ei muodosta merkittävää osaa tavanomaisesta ruokavaliosta tai

b)	elintarvikelisäaine on välttämätön erityisruokavaliota noudattaville kuluttajaryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistuksessa.

7 artikla

Makeutusaineita koskevat erityisedellytykset

Elintarvikelisäaine voidaan sisällyttää liitteessä II olevassa yhteisön luettelossa lisäaineryhmään makeutusaineet ainoastaan, jos sen lisäksi, että sillä on yksi tai useampi 6 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista tarkoituksista, sillä yksi tai useampi seuraavista tarkoituksista:

a)	käyttö sokerien asemesta vähäenergiaisten tai ei-kariogeenisten elintarvikkeiden valmistukseen tai sellaisten elintarvikkeiden valmistukseen, joissa ei ole lisättyä sokeria; tai

b)	käyttö sokerien asemesta, mikäli näin voidaan pidentää elintarvikkeen säilyvyyttä, tai

c)	direktiivin 89/398/ETY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyn erityisravinnoksi tarkoitetun elintarvikkeen valmistus.

8 artikla

Väriaineita koskevat erityisedellytykset

Elintarvikelisäaine voidaan sisällyttää liitteessä II olevassa yhteisön luettelossa lisäaineryhmään ”väriaineet” ainoastaan, jos sen lisäksi, että sillä on yksi tai useampi 6 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista tarkoituksista, sillä on jokin seuraavista tarkoituksista:

a)	alkuperäisen ulkonäön palauttaminen elintarvikkeeseen, jonka väri on muuttunut prosessoinnissa, varastoinnissa, pakkaamisessa tai jakelussa, minkä yhteydessä sen ulkoinen hyväksyttävyys on voinut heikentyä;

b)	houkuttelevamman ulkonäön antaminen elintarvikkeelle;

c)	värin antaminen muutoin värittömälle elintarvikkeelle.

9 artikla

Elintarvikelisäaineiden toiminnalliset luokat

1. Elintarvikelisäaine voidaan liitteessä II ja III sijoittaa johonkin liitteessä I olevista lisäaineryhmistä sen pääasiallisen teknologisen tehtävän perusteella.

Elintarvikelisäaineen sijoittaminen lisäaineryhmään ei estä sen käyttämistä useisiin tehtäviin.

2. Tieteen edistymisen tai teknologian kehittymisen tuloksena toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia ja jotka liittyvät lisäaineryhmiin, joita voidaan tarvittaessa lisätä liitteeseen I, hyväksytään 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

10 artikla

Yhteisön elintarvikelisäaineluettelojen sisältö

1. Elintarvikelisäaine, joka täyttää 6, 7 ja 8 artiklassa vahvistetut edellytykset, voidaan sisällyttää [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä annetussa] asetuksessa (EY) N:o 1331/2008 tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)	tämän asetuksen liitteessä II olevaan yhteisön luetteloon ja/tai

b)	tämän asetuksen liitteessä III olevaan yhteisön luetteloon.

2. Liitteissä II ja III oleviin yhteisön luetteloihin kirjattavasta elintarvikelisäaineesta on annettava seuraavat tiedot:

a)	elintarvikelisäaineen nimi ja sen E-numero;

b)	elintarvikkeet, joihin elintarvikelisäainetta voidaan lisätä;

c)	edellytykset, joiden täyttyessä elintarvikelisäainetta voidaan käyttää;

d)	mahdolliset rajoitukset, jotka koskevat elintarvikelisäaineen myyntiä suoraan lopullisille kuluttajille.

3. Liitteissä II ja III olevia yhteisön luetteloita on muutettava noudattaen [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä annetussa] asetuksessa (EY) N:o 1331/2008 tarkoitettua menettelyä.

11 artikla

Elintarvikelisäaineiden käyttömäärät

1. Edellä 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen käyttöä koskevien edellytysten laadinnassa

a)	käyttömääräksi on vahvistettava toivottuun vaikutukseen tarvittava pienin määrä;

määrien vahvistamisessa on otettava huomioon

i)	elintarvikelisäaineelle vahvistettu hyväksyttävä päiväsaanti tai vastaava arviointi ja oletettava päiväsaanti kaikista lähteistä;

ii)	silloin, kun elintarvikelisäainetta on määrä käyttää erityisruokavaliota noudattaville kuluttajaryhmille tarkoitetuissa elintarvikkeissa, sen mahdollinen päiväsaanti kyseisissä kuluttajaryhmissä.

2. Tarkoituksenmukaisissa tapauksissa elintarvikelisäaineen enimmäismäärää ei vahvisteta lukuarvona (quantum satis). Tällöin elintarvikelisäainetta on käytettävä quantum satis -periaatteen mukaisesti.

3. Liitteessä II vahvistettuja elintarvikelisäaineiden enimmäismääriä sovelletaan kaupan pidettäviin elintarvikkeisiin, jollei toisin ilmoiteta. Tästä periaatteesta poiketen kuivattujen ja/tai tiivistettyjen elintarvikkeiden osalta, jotka on palautettava ennalleen, enimmäismääriä sovelletaan pakkausmerkinnöissä olevien ohjeiden mukaan ennalleen palautettuihin tuotteisiin ottaen huomioon vähimmäislaimennuskerroin.

4. Liitteessä II vahvistettuja väriaineiden enimmäismääriä sovelletaan väriainevalmisteen sisältämän tärkeimmän väriainesosan määriin, jollei toisin ilmoiteta.

12 artikla

Yhteisön luetteloon jo sisällytetyn elintarvikelisäaineen tuotantoprosessin tai lähtöaineiden muutokset

Jos elintarvikelisäaine on jo sisällytetty yhteisön luetteloon ja sen tuotantomenetelmissä tai lähtöaineissa tapahtuu merkittävä muutos tai partikkelikoossa tapahtuu muutos esimerkiksi nanoteknologian seurauksena, näitä uusia menetelmiä tai lähtöaineita käyttäen valmistettua elintarvikelisäainetta pidetään eri lisäaineena, jonka markkinoille saattaminen edellyttää uutta merkintää yhteisön luetteloihin tai muutosta eritelmiin.

13 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 soveltamisalaan kuuluvat elintarvikelisäaineet

1. Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 soveltamisalaan kuuluva elintarvikelisäaine voidaan sisällyttää liitteissä II ja III oleviin yhteisön luetteloihin tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan sen jälkeen, kun se on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti.

2. Kun yhteisön luetteloon jo sisällytetty elintarvikelisäaine on tuotettu eri raaka-aineesta, joka kuuluu asetuksen (EY) N:o 1829/2003 soveltamisalaan, se ei edellytä tämän asetuksen mukaista uutta lupaa, kunhan uudelle raaka-aineelle on myönnetty lupa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti ja elintarvikelisäaine on tämän asetuksen mukaisesti vahvistettujen eritelmien mukainen.

14 artikla

Elintarvikelisäaineiden eritelmät

Erityisesti alkuperää, puhtausvaatimuksia ja muita tarvittavia tietoja koskevia elintarvikelisäaineiden eritelmiä hyväksytään silloin, kun elintarvikelisäaine sisällytetään ensimmäisen kerran liitteissä II ja III oleviin yhteisön luetteloihin noudattaen [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä annetussa] asetuksessa (EY) N:o 1331/2008 tarkoitettua menettelyä.

III LUKU

ELINTARVIKELISÄAINEIDEN KÄYTTÖ ELINTARVIKKEISSA

15 artikla

Elintarvikelisäaineiden käyttö prosessoimattomissa elintarvikkeissa

Elintarvikelisäaineita ei saa käyttää prosessoimattomissa elintarvikkeissa, jollei tällaisesta käytöstä säädetä erikseen liitteessä II.

16 artikla

Elintarvikelisäaineiden käyttö imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa

Elintarvikelisäaineita ei saa käyttää direktiivin 89/398/ETY mukaisissa imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa eikä imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa ruokavaliovalmisteissa erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, jollei tällaisesta käytöstä erikseen säädetä tämän asetuksen liitteessä II.

17 artikla

Väriaineiden käyttö merkitsemiseen

Ainoastaan tämän asetuksen liitteessä II lueteltuja elintarvikeväriaineita voidaan käyttää terveysmerkintöihin, joista säädetään terveyttä koskevista ongelmista yhteisön sisäisessä tuoreen lihan kaupassa annetun direktiivin 64/433/ETY muuttamisesta ja ajan tasalle saattamisesta direktiivin ulottamiseksi koskemaan tuoreen lihan tuotantoa ja saattamista markkinoille 29 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/497/ETY (30), sekä muihin vaadittaviin lihavalmisteiden merkintöihin, munien kuorien koristevärjäykseen ja munien kuorien leimaamiseen, joista säädetään eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (31).

18 artikla

Siirtoperiaate

1. Elintarvikelisäaineen esiintyminen sallitaan

a)	muussa kuin liitteessä II tarkoitetussa koostetussa elintarvikkeessa, kun elintarvikelisäaineen käyttö on sallittua yhdessä koostetun elintarvikkeen ainesosista;

elintarvikkeessa, johon on lisätty elintarvikelisäainetta, elintarvike-entsyymiä tai elintarvikearomia, kun

i)	elintarvikelisäaineen käyttö elintarvikelisäaineessa, elintarvike-entsyymissä tai elintarvikearomissa on sallittua tämän asetuksen mukaisesti,

ii)	elintarvikelisäaine on siirtynyt elintarvikkeeseen elintarvikelisäaineen, elintarvike-entsyymin tai elintarvikearomin mukana, ja

iii)	elintarvikelisäaineella ei ole teknologista tehtävää lopullisessa elintarvikkeessa;

c)	elintarvikkeessa, jota on tarkoitus käyttää yksinomaan koostetun elintarvikkeen valmistukseen ja edellyttäen, että koostettu elintarvike täyttää tämän asetuksen vaatimukset.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta äidinmaidonkorvikkeisiin, vieroitusvalmisteisiin eikä imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettuihin viljapohjaisiin valmisruokiin tai erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin suunnattuihin ruokavaliovalmisteisiin, joita tarkoitetaan direktiivissä 89/398/ETY, jollei asiasta erikseen säädetä.

3. Kun elintarvikearomissa, elintarvikelisäaineessa tai elintarvike-entsyymissä oleva elintarvikelisäaine lisätään elintarvikkeeseen, jossa sillä on teknologinen tehtävä, sitä pidetään kyseisen elintarvikkeen elintarvikelisäaineena eikä lisätyn elintarvikearomin, elintarvikelisäaineen tai elintarvike-entsyymin elintarvikelisäaineena, joten sen käytön osalta on noudatettava kyseiselle elintarvikkeelle säädettyjä edellytyksiä.

4. Makeutusaineena käytetyn elintarvikelisäaineen esiintyminen sallitaan lisättyjä sokereita sisältämättömässä koostetussa elintarvikkeessa, vähäenergiaisessa koostetussa elintarvikkeessa, vähäenergiaiseen ruokavalioon tarkoitetussa koostetussa ruokavaliovalmisteessa, ei-kariogeenisessa koostetussa elintarvikkeessa ja koostetussa elintarvikkeessa, jonka säilyvyyttä on pidennetty, sillä edellytyksellä, että makeutusaine sallitaan yhdessä koostetun elintarvikkeen ainesosista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

19 artikla

Tulkintapäätökset

Jäljempänä 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen voidaan tarvittaessa päättää,

a)	kuuluuko tietty elintarvike johonkin liitteessä II tarkoitettuun elintarvikeryhmään; tai

b)	käytetäänkö liitteissä II ja III lueteltua elintarvikelisäainetta, johon saa soveltaa quantum satis -periaatetta, 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti; tai

c)	onko tietty aine 3 artiklassa olevan elintarvikelisäaineen määritelmän mukainen.

20 artikla

Perinteiset elintarvikkeet

Liitteessä IV luetellut jäsenvaltiot voivat edelleen kieltää tiettyjen elintarvikelisäaineryhmien käytön kyseisessä liitteessä luetelluissa perinteisissä elintarvikkeissa, jotka on valmistettu niiden alueella.

IV LUKU

PAKKAUSMERKINNÄT

21 artikla

Muille kuin lopullisille kuluttajille myytäviksi tarkoitettujen elintarvikelisäaineiden pakkausmerkinnät

1. Elintarvikelisäaineita, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi lopullisille kuluttajille, riippumatta siitä, myydäänkö ne sellaisinaan vai toisiinsa ja/tai direktiivin 2000/13/EY 6 artiklan 4 kohdassa määriteltyihin ainesosiin sekoitettuina, voidaan pitää kaupan ainoastaan, jos niissä on helposti näkyvällä, selvästi luettavalla ja pysyvällä tavalla tämän asetuksen 22 artiklassa säädetyt merkinnät. Tiedot on esitettävä ostajien helposti ymmärtämällä kielellä.

2. Jäsenvaltio, jonka alueella tuotetta pidetään kaupan, voi omalla alueellaan perustamissopimuksen mukaisesti säätää, että 22 artiklassa säädetyt tiedot on annettava kyseisen jäsenvaltion määräämällä yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä. Tämä ei estä kyseisten tietojen ilmoittamista usealla kielellä.

22 artikla

Muiden kuin lopullisille kuluttajille myytäviksi tarkoitettujen elintarvikelisäaineiden pakkausmerkintöjä koskevat yleiset vaatimukset

1. Kun elintarvikelisäaineita, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi lopullisille kuluttajille, myydään sellaisinaan tai toisiinsa ja/tai muihin elintarvikkeiden ainesosiin sekoitettuina ja/tai niihin on lisätty muita aineita, niiden pakkauksissa tai astioissa on oltava seuraavat tiedot:

a)	jokaisen elintarvikelisäaineen osalta tässä asetuksessa säädetty nimi ja/tai E-numero taikka myyntiseloste, jossa on mainittu jokaisen elintarvikelisäaineen nimi ja/tai E-numero;

b)	maininta ”elintarvikekäyttöön” tai ”rajoitettuun elintarvikekäyttöön” tai tarkemmat tiedot sen aiotusta elintarvikekäytöstä;

c)	tarvittaessa erityiset säilytystä ja/tai käyttöä koskevat vaatimukset;

d)	erän tunnistemerkintä;

e)	käyttöä koskevat ohjeet, jos niiden ilmoittamatta jättäminen voisi haitata elintarvikelisäaineen asianmukaista käyttöä;

f)	valmistajan, pakkaajan tai myyjän nimi tai toiminimi ja osoite;

merkintä kunkin sellaisen ainesosan tai ainesosaryhmän enimmäismäärästä, jonka määrä elintarvikkeessa on rajoitettu, ja/tai asianmukaiset tiedot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa, jotta ostaja voi noudattaa tätä asetusta tai muuta asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä; kun sama määrää koskeva rajoitus koskee kokonaista ainesosien ryhmää, käytettynä yksin tai yhdessä, prosenttiosuudet voidaan yhdistää ja ilmoittaa yhtenä lukuna; määrää koskeva rajoitus ilmaistaan joko lukuarvona tai quantum satis -periaatteen mukaisesti;

h)	nettomäärä;

i)	vähimmäissäilyvyysaika ja viimeinen myyntipäivä;

j)	soveltuvissa tapauksissa elintarvikkeisiin sisältyvien ainesosien merkintöjen osalta tiedot elintarvikelisäaineesta tai muista aineista, joihin viitataan tässä artiklassa ja jotka luetellaan direktiivin 2000/13/EY liitteessä III a.

2. Kun elintarvikelisäaineita myydään sekoitettuna toisiinsa ja/tai muihin elintarvikkeen ainesosiin, niiden pakkauksissa tai astioissa on oltava luettelo kaikista ainesosista niiden prosenttiosuutta kokonaispainosta vastaavassa alenevassa järjestyksessä.

3. Kun elintarvikelisäaineisiin lisätään aineita (elintarvikelisäaineet tai muut elintarvikkeiden ainesosat mukaan luettuina) varastoinnin, myynnin, standardoinnin, laimentamisen tai liukenemisen helpottamiseksi, niiden pakkauksissa tai astioissa on oltava luettelo kaikista ainesosista niiden prosenttiosuutta kokonaispainosta vastaavassa alenevassa järjestyksessä.

4. Poiketen siitä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, 1 kohdan e–g alakohdassa ja 2 ja 3 kohdassa vaaditut tiedot voidaan antaa ainoastaan lähetykseen liittyvissä asiakirjoissa, jotka toimitetaan lähetyksen mukana tai sitä ennen, edellyttäen, että kyseisen tuotteen pakkauksen tai astian helposti näkyvässä osassa on merkintä ”ei vähittäismyyntiin”.

5. Poiketen siitä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, kun elintarvikelisäaineet toimitetaan tankeissa, kaikki tavaraerää koskevat tiedot voidaan antaa vain lähetykseen liittyvissä asiakirjoissa, jotka toimitetaan lähetyksen mukana.

23 artikla

Lopullisille kuluttajille myytäviksi tarkoitettujen elintarvikelisäaineiden pakkausmerkinnät

1. Rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY, elintarvike-erän tunnistamismerkinnöistä 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/396/ETY (32) ja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 soveltamista lopullisille kuluttajille myytäviksi tarkoitettuja elintarvikelisäaineita, jotka myydään sellaisinaan tai toisiinsa ja/tai muihin elintarvikkeiden ainesosiin sekoitettuina, saa pitää kaupan ainoastaan, jos niiden pakkauksissa on seuraavat tiedot:

a)	jokaisen elintarvikelisäaineen osalta tässä asetuksessa säädetty nimi ja E-numero taikka myyntiseloste, jossa on mainittu jokaisen elintarvikelisäaineen nimi ja E-numero,

b)	maininta ”elintarvikekäyttöön” tai ”rajoitettuun elintarvikekäyttöön” tai tarkemmat tiedot sen aiotusta elintarvikekäytöstä.

2. Poiketen siitä, mitä 1 artiklan a kohdassa säädetään, pöytämakeuttajien myyntinimityksessä on oltava maininta ”…-pohjainen pöytämakeuttaja”, jossa ilmaistaan sen makeuttavan aineen nimi tai niiden makeuttavien aineiden nimet, joista pöytämakeuttaja koostuu.

3. Polyoleja ja/tai aspartaamia ja/tai aspartaamiasesulfaamisuolaa sisältävien pöytämakeuttajien pakkausmerkinnöissä on oltava seuraavat varoitukset:

a)	polyolit: ”liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia”;

b)	aspartaami/aspartaamiasesulfaamisuola: ”sisältää fenyylialaniinin lähteen”.

4. Pöydässä käytettävien makeutusaineiden valmistajien on annettava kuluttajille tarkoituksenmukaisesti tuotteen turvallista käyttöä koskevat tarvittavat tiedot. Tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevat ohjeet voidaan antaa 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

5. Tämän artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta sovelletaan vastaavasti direktiivin 2000/13/EY 13 artiklan 2 kohtaa.

24 artikla

Tiettyjä elintarvikevärejä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskeva vaatimus

1. Tämän asetuksen liitteessä V luetteloituja elintarvikevärejä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on oltava tuossa liitteessä mainitut lisätiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY soveltamista.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sovelletaan vastaavasti direktiivin 2000/13/EY 13 artiklan 2 kohtaa.

3. Kun se on tieteen tai tekniikan kehityksen perusteella tarpeen, liitettä V muutetaan 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen toimenpitein, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia.

25 artikla

Muut pakkausmerkintöjä koskevat vaatimukset

Edellä olevat 21, 22, 23 ja 24 artikla eivät rajoita painoja tai mittoja koskevien taikka vaarallisten aineiden ja valmisteiden esillepanoon, luokitteluun, pakkaamiseen ja pakkausmerkintöihin tai niiden kuljetukseen sovellettavien yksityiskohtaisempien tai laaja-alaisempien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista.

V LUKU

MENETTELYSÄÄNNÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

26 artikla

Tiedonantovelvollisuus

1. Elintarvikelisäaineen valmistajan tai käyttäjän on viipymättä ilmoitettava komissiolle uusista tieteellisistä tai teknisistä tiedoista, jotka saattavat vaikuttaa elintarvikelisäaineen turvallisuusarviointiin.

2. Elintarvikelisäaineen valmistajan tai käyttäjän on ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä elintarvikelisäaineen tosiasiallisesta käytöstä. Komissio toimittaa kyseiset tiedot jäsenvaltioiden saataville.

27 artikla

Elintarvikelisäaineen saannin seuranta

1. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä riskiin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen järjestelmiä, joiden avulla voidaan seurata elintarvikelisäaineiden kulutusta ja käyttöä, ja raportoitava havainnoistaan sopivin aikavälein komissiolle ja viranomaiselle.

2. Kun viranomaista on kuultu, otetaan 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen käyttöön yhteiset menetelmät, joilla jäsenvaltiot keräävät tietoja elintarvikelisäaineiden saannista ravinnosta yhteisössä.

28 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa, 5 kohdan b alakohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta, 4 kohdan b alakohdassa säädetyksi määräajaksi kaksi kuukautta ja 4 kohdan e alakohdassa säädetyksi määräajaksi neljä kuukautta.

29 artikla

Yhteisön rahoitus yhdenmukaistetuille politiikoille

Tästä asetuksesta johtuvien toimien rahoituksen oikeusperustana on asetuksen (EY) N:o 882/2004 66 artiklan 1 kohdan c alakohta.

VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Yhteisön elintarvikelisäaineiden luetteloiden laadinta

1. Elintarvikelisäaineet, jotka on hyväksytty käytettäväksi elintarvikkeissa direktiivien 94/35/EY, 94/36/EY ja 95/2/EY nojalla, sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen 31 artiklan mukaisesti muutettuina, sekä kyseisten aineiden käyttöä koskevat edellytykset sisällytetään tämän asetuksen liitteeseen II sen jälkeen, kun on tarkasteltu uudelleen, täyttävätkö ne 6, 7 ja 8 artiklan vaatimukset. Toimenpiteet, jotka liittyvät tällaisten lisäaineiden lisäämiseen liitteeseen II ja joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Uudelleentarkasteluun ei sisälly viranomaisen suorittamaa uutta riskinarviointia. Uudelleentarkastelu on saatettava päätökseen viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2011.

Tarpeettomiksi tulleita elintarvikelisäaineita ja niiden käyttöä ei merkitä liitteeseen II.

2. Elintarvikelisäaineet, jotka on hyväksytty käytettäväksi elintarvikelisäaineissa direktiivin 95/2/EY nojalla, sekä niiden käyttöä koskevat edellytykset sisällytetään tämän asetuksen liitteessä III olevaan 1 osaan, kun on tarkasteltu uudelleen, täyttävätkö ne 6 artiklan vaatimukset. Toimenpiteet, jotka liittyvät tällaisten lisäaineiden lisäämiseen liitteeseen III ja joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Uudelleentarkasteluun ei sisälly viranomaisen suorittamaa uutta riskinarviointia. Uudelleentarkastelu on saatettava päätökseen viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2011.

Tarpeettomiksi tulleita elintarvikelisäaineita ja niiden käyttöä ei merkitä liitteeseen III.

3. Elintarvikelisäaineet, jotka on hyväksytty käytettäviksi elintarvikearomeissa direktiivin 95/2/EY nojalla, sekä niiden käyttöä koskevat edellytykset sisällytetään tämän asetuksen liitteessä III olevaan 4 osaan, kun on tarkasteltu uudelleen, täyttävätkö ne 6 artiklan vaatimukset. Toimenpiteet, jotka liittyvät tällaisten lisäaineiden lisäämiseen liitteeseen III ja joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Uudelleentarkasteluun ei sisälly viranomaisen suorittamaa uutta riskinarviointia. Uudelleentarkastelu on saatettava päätökseen viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2011.

Tarpeettomiksi tulleita elintarvikelisäaineita ja niiden käyttöä ei merkitä liitteeseen III.

4. Tämän artiklan 1–3 kohdan mukaisten elintarvikelisäaineiden eritelmät on vahvistettava [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä annetun] asetuksen (EY) N:o 1331/2008 mukaisesti siinä vaiheessa, kun kyseiset elintarvikelisäaineet sisällytetään liitteisiin kyseisten kohtien mukaisesti.

5. Toimenpiteet, jotka liittyvät tarkoituksenmukaisiin siirtymätoimenpiteisiin ja joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

31 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Siihen saakka, kun 30 artiklassa tarkoitettu yhteisön elintarvikelisäaineiden luettelojen laadinta on saatettu päätökseen, direktiivien 94/35/EY, 94/36/EY ja 95/2/EY liitteitä tarkistetaan tarvittaessa toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on muuttaa kyseisten direktiivien muita kuin keskeisiä osia ja jotka hyväksytään 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Elintarvikkeet, jotka on saatettu markkinoille tai varustettu merkinnöin ennen 20 päivää tammikuuta 2010 ja jotka eivät täytä 22 artiklan 1 kohdan i alakohdan ja 4 kohdan vaatimuksia, voidaan pitää kaupan niiden vähimmäissäilyvyysaikaan tai viimeiseen myyntipäivään saakka.

Elintarvikkeita, jotka on saatettu markkinoille tai varustettu merkinnöin ennen 20 päivää heinäkuuta 2010 ja jotka eivät täytä 24 artiklan vaatimuksia, voidaan pitää kaupan niiden vähimmäissäilyvyyspäivään tai viimeiseen myyntipäivään saakka.

32 artikla

Hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden uudelleenarviointi

1. Viranomainen suorittaa uuden riskinarvioinnin elintarvikelisäaineille, jotka on hyväksytty ennen 20 päivää tammikuuta 2009.

2. Viranomaisen kuulemisen jälkeen hyväksytään kyseisiä lisäaineita koskeva arviointiohjelma viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2010 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen. Arviointiohjelma julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

33 artikla

Kumottavat säädökset

1. Kumotaan seuraavat säädökset:

a)	Neuvoston direktiivi, annettu 23 päivänä lokakuuta 1962, elintarvikkeissa sallittuja väriaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä;

b)	direktiivi 65/66/ETY;

c)	direktiivi 78/663/ETY;

d)	direktiivi 78/664/ETY:

e)	direktiivi 81/712/ETY;

f)	direktiivi 89/107/ETY;

g)	direktiivi 94/35/EY;

h)	direktiivi 94/36/EY;

i)	direktiivi 95/2/EY;

j)	päätös N:o 292/97/EY;

k)	päätös 2002/247/EY.

2. Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

34 artikla

Siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 33 artiklassa säädetään, seuraavien säännösten soveltamista jatketaan kunnes direktiiveissä 94/35/EY, 94/36/EY ja 95/2/EY jo sallittujen elintarvikelisäaineiden siirtäminen, johon viitataan tämän asetuksen 30 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa, on saatettu päätökseen:

a)	direktiivin 94/35/EY 2 artiklan 1, 2 ja 4 kohta ja sen liite;

b)	direktiivin 94/36/EY 2 artiklan 1–6 kohta, 8, 9 ja 10 kohta ja sen liitteet I–V;

c)	direktiivin 95/2/EY 2 ja 4 artikla ja sen liitteet I–VI.

Sen estämättä, mitä c alakohdassa säädetään, entsyymejä E 1103 invertaasi ja E 1105 lysotsyymi koskevat direktiivissä 95/2/EY vahvistetut hyväksynnät kumotaan yhteisössä hyväksyttyjen elintarvike-entsyymien luettelon soveltamispäivästä [elintarvike-entsyymeistä annetun] asetuksen (EY) N:o 1332/2008 17 artiklan mukaisesti.

35 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 20 päivästä tammikuuta 2010.

Edellä olevaa 4 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kuitenkin liitteessä III olevaan 2, 3 ja 5 osaan 1 päivästä tammikuuta 2011 ja 23 artiklan 4 kohtaa sovelletaan 20 päivästä tammikuuta 2011. Edellä olevaa 24 artiklaa 20 päivästä heinäkuuta 2010. Edellä olevaa 31 artiklaa sovelletaan 20 päivästä tammikuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. LE MAIRE

(1) EUVL C 168, 20.7.2007, s. 34.

(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 10. heinäkuuta 2007 (EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 142), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 10. maaliskuuta 2008 (EUVL C 111 E, 6.5.2008, s. 10) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 8. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 18. marraskuuta 2008..

(3) EYVL L 186, 30.6.1989, s. 27.

(4) Katso tämän virallisen lehden sivu 7.

(5) EYVL L 178, 28.7.1995, s. 1.

(6) EYVL L 226, 22.9.1995, s. 1.

(7) EYVL L 339, 30.12.1996, s. 1.

(8) Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(9) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(10) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(11) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(12) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.

(13) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.

(14) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24.

(15) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(16) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1. Oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1.

(17) EYVL 115, 11.11.1962, s. 2645/62.

(18) EYVL 22, 9.2.1965, s. 373.

(19) EYVL L 223, 14.8.1978, s. 7.

(20) EYVL L 223, 14.8.1978, s. 30.

(21) EYVL L 257, 10.9.1981, s. 1.

(22) EYVL L 40, 11.2.1989, s. 27.

(23) EYVL L 237, 10.9.1994, s. 3.

(24) EYVL L 237, 10.9.1994, s. 13.

(25) EYVL L 61, 18.3.1995, s. 1.

(26) EYVL L 48, 19.2.1997, s. 13.

(27) EYVL L 84, 28.3.2002, s. 69.

(28) Katso tämän virallisen lehden sivu 34.

(29) EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32.

(30) EYVL L 268, 24.9.1991, s. 69.

(31) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55. Oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22.

(32) EYVL L 186, 30.6.1989, s. 21.

LIITE I

Elintarvikkeissa esiintyvien elintarvikelisäaineiden sekä elintarvikelisäaineissa ja elintarvike-entsyymeissä esiintyvien elintarvikelisäaineiden lisäaineryhmät

1.	”Makeutusaineet” ovat aineita, joita käytetään antamaan makeaa makua elintarvikkeisiin tai pöytämakeuttajiin.

”Väriaineet” ovat aineita, jotka lisäävät tai antavat uudelleen väriä elintarvikkeeseen; kyseessä voivat olla elintarvikkeen omat luontaiset ainesosat tai muista luontaisista lähteistä olevat aineet, joita ei tavanomaisesti sellaisenaan käytetä elintarvikkeina ja joita ei tavanomaisesti käytetä elintarvikkeille ominaisina ainesosina. Tässä asetuksessa tarkoitettuja väriaineita ovat elintarvikkeista ja muista luontaisista syötävistä ainesosista selektiivisesti uuttamalla saadut valmisteet, joiden uuttamisessa pigmentit erotetaan ravinto- ja aromiaineista.

3.	”Säilöntäaineet” ovat aineita, jotka pidentävät elintarvikkeiden säilyvyyttä suojelemalla niitä mikro-organismien aiheuttamalta pilaantumiselta ja/tai patogeenisten mikro-organismien kasvulta.

4.	”Hapettumisenestoaineet” ovat aineita, jotka pidentävät elintarvikkeiden säilyvyyttä suojaamalla niitä hapettumisen aiheuttamalta pilaantumiselta, kuten rasvan härskiintymiseltä ja värinmuutoksilta.

”Kantaja-aineet” ovat aineita, joita käytetään liuottamaan, laimentamaan, hajottamaan tai muutoin fyysisesti muuttamaan elintarvikelisäainetta tai aromia, elintarvike-entsyymiä, ravintoainetta ja/tai muuta elintarvikkeeseen ravitsemuksellisia tai fysiologisia vaikutuksia varten lisättyä ainetta muuttamatta sen teknistä tehtävää (ja ilman omaa teknologista vaikutusta) käsittelyn, annostelun tai käytön helpottamiseksi.

6.	”Hapot” ovat aineita, jotka lisäävät elintarvikkeen happamuutta ja/tai antavat siihen happaman maun.

7.	”Happamuudensäätöaineet” ovat aineita, jotka muuttavat tai säätelevät elintarvikkeen happamuutta tai emäksisyyttä.

8.	”Paakkuuntumisenestoaineet” ovat aineita, jotka vähentävät elintarvikkeen yksittäisten hiukkasten taipumusta tarttua toisiinsa.

9.	”Vaahdonestoaineet” ovat aineita, jotka estävät tai vähentävät vaahdonmuodostusta.

10.	”Täyteaineet” ovat aineita, jotka vaikuttavat elintarvikkeen tilavuuteen vaikuttamatta olennaisesti sen energia-arvoon.

11.	”Emulgointiaineet” ovat aineita, jotka tekevät mahdolliseksi tai säilyttävät tasaisen seoksen kahdesta tai useammasta toisiinsa sekoittumattomasta olomuodosta, kuten öljystä ja vedestä.

12.	”Sulatesuolat” ovat aineita, jotka muuttavat juuston sisältämät proteiinit dispersoituneeseen muotoon ja siten aikaansaavat rasvan ja muiden ainesosien homogeenisen jakautumisen.

13.	”Kiinteyttämisaineet” ovat aineita, jotka tekevät hedelmän tai vihanneksen solukon kiinteäksi tai rapeaksi tai säilyttävät sen sellaisena tai jotka yhdessä hyytelöimisaineiden kanssa muodostavat tai vahvistavat hyytelörakennetta.

14.	”Arominvahventeet” ovat aineita, jotka vahvistavat elintarvikkeen omaa makua ja/tai tuoksua.

15.	”Vaahdotusaineet” ovat aineita, jotka mahdollistavat kaasumaisen olomuodon homogeenisen jakautumisen kiinteässä tai nestemäisessä elintarvikkeessa.

16.	”Hyytelöimisaineet” ovat aineita, jotka antavat elintarvikkeelle hyytelömäisen rakenteen.

17.	”Kiillotusaineet” (mukaan luettuina voiteluaineet) ovat aineita, jotka elintarvikkeen ulkopintaan käytettyinä jättävät kiiltävän pinnan tai muodostavat suojakerroksen.

18.	”Kosteudensäilyttäjät” ovat aineita, jotka estävät elintarvikkeita kuivumasta kosteuspitoisuudeltaan alhaisen ympäröivän ilman vaikutuksesta tai edistävät jauheen liukenemista nestemäiseen aineeseen.

19.	”Muunnetut tärkkelykset” ovat aineita, joita saadaan yhdellä tai useammalla kemiallisella käsittelyllä syötävistä tärkkelyksistä, jotka on voitu käsitellä fyysisesti tai entsyymeillä ja jotka voivat olla happo- tai emäsohenteisia tai valkaistuja.

20.	”Pakkauskaasut” ovat muita kaasuja kuin ilmaa, jotka lisätään pakkaukseen ennen elintarvikkeen sijoittamista siihen, pakattaessa tai sen jälkeen.

21.	”Ponneaineet” ovat muita kaasuja kuin ilmaa, jotka poistavat elintarvikkeen astiasta.

22.	”Nostatusaineet” ovat aineita tai seoksia, jotka vapauttavat kaasuja ja siten lisäävät taikinan tai seoksen tilavuutta.

23.	”Kompleksinmuodostajat” ovat aineita, jotka muodostavat kemiallisia yhdisteitä metalli-ionien kanssa.

24.

”Stabilointiaineet” ovat aineita, jotka mahdollistavat elintarvikkeen fyysis-kemiallisen tilan ylläpitämisen; stabilointiaineisiin kuuluu aineita, jotka mahdollistavat kahdesta tai useammasta sekoittumattomasta aineesta muodostetun tasaisen seoksen säilymisen elintarvikkeessa, aineita, jotka stabiloivat, ylläpitävät tai vahvistavat elintarvikkeen olemassa olevaa väriä, ja aineita, jotka lisäävät elintarvikkeen sitoutumiskykyä, mukaan luettuna ristisidosten muodostuminen proteiinien välille niin, että elintarvikkeen osat voidaan sitoa ennastetuksi elintarvikkeeksi.

25.	”Sakeuttamisaineet” ovat aineita, jotka lisäävät elintarvikkeen jähmeyttä.

26.	”Jauhon käsittelyaineet” ovat muita aineita kuin emulgointiaineita, jotka lisätään jauhoon tai taikinaan sen leivontaominaisuuksien parantamiseksi.

LIITE II

Yhteisössä elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset

LIITE III

Yhteisössä elintarvikelisäaineissa, elintarvike-entsyymeissä ja elintarvikearomeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

Yhteisön luettelo ravintoaineissa esiintyvistä kantaja-aineista ja niiden käyttöä koskevat edellytykset

1 osa	Elintarvikelisäaineissa esiintyvät kantaja-aineet
2 osa	Elintarvikelisäaineissa esiintyvät elintarvikelisäaineet, lukuun ottamatta kantaja-aineita
3 osa	Elintarvike-entsyymeissä esiintyvät elintarvikelisäaineet, mukaan lukien kantaja-aineet
4 osa	Elintarvikearomeissa esiintyvät elintarvikelisäaineet, mukaan lukien kantaja-aineet
5 osa	Ravintoaineissa esiintyvät kantaja-aineet ja muut ravitsemuksellisia ja/tai fysiologisia vaikutuksia varten lisätyt aineet

LIITE IV

Perinteiset elintarvikkeet, joissa jäsenvaltiot voivat edelleen kieltää tiettyjen elintarvikelisäaineryhmien käytön

Jäsenvaltio	Elintarvikkeet	Elintarvikelisäaineiden luokat, joiden käyttö voidaan edelleen kieltää
Saksa	Perinteinen saksalainen olut (”Bier nach deutschem Reinheitsgebot gebraut”)	Kaikki paitsi ponneaineet
Ranska	Perinteinen ranskalainen leipä	Kaikki
Ranska	Perinteiset ranskalaiset säilötyt multasienet (tryffelit)	Kaikki
Ranska	Perinteiset ranskalaiset säilötyt etanat	Kaikki
Ranska	Perinteiset ranskalaiset hanhi- ja ankkasäilykkeet (”confit”)	Kaikki
Itävalta	Perinteinen itävaltalainen ”Bergkäse”	Kaikki paitsi säilöntäaineet
Suomi	Perinteinen suomalainen ”Mämmi”	Kaikki paitsi säilöntäaineet
Ruotsi Suomi	Perinteinen ruotsalainen ja suomalainen hedelmämehu	Värit
Tanska	Perinteiset tanskalaiset ”Kødboller”	Säilöntäaineet ja väriaineet
Tanska	Perinteinen tanskalainen ”Leverpostej”	Säilöntäaineet (muut kuin sorbiinihappo) ja väriaineet
Espanja	Perinteinen espanjalainen ”Lomo embuchado”	Kaikki paitsi säilöntäaineet ja hapettumisenestoaineet
Italia	Perinteinen italialainen ”Mortadella”	Kaikki paitsi säilöntäaineet, hapettumisenestoaineet, pH:n säätelyaineet, aromi-vahventeet, stabilointiaineet ja pakkauskaasu
Italia	Perinteinen italialainen ”Cotechino e zampone”	Kaikki paitsi säilöntäaineet, hapettumisenestoaineet, pH:n säätelyaineet, aromi-vahventeet, stabilointiaineet ja pakkauskaasu

LIITE V

Luettelo 24 artiklassa tarkoitetuista elintarvikeväreistä, joiden osalta elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on oltava lisätietoja

Elintarvikkeet, jotka sisältävät yhtä tai useampaa seuraavista elintarvikeväreistä	Tieto
Sunset yellow (E 110) (1)	”värin/värien nimi tai E-numero: voi vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta”.
Kinoliinikeltainen (E 104) (1)
Karmoisiini (E 122) (1)
Alluranpunainen (E 129) (1)
Tartratsiini (E 102) (1)
Ponceau 4R (E 124) (1)

(1) lukuun ottamatta elintarvikkeita, joissa väriä tai värejä on käytetty lihavalmisteiden terveys- tai muihin merkintöihin tai munien kuorien leimaamiseen tai koristevärjäykseen.