neuvoston direktiivin 2000/75/EY täytäntöönpanosäännöistä bluetongue-taudin torjunnan, seurannan ja valvonnan sekä tiettyjen bluetongue-taudille alttiiden lajien eläinten siirtoja koskevien rajoitusten osalta

ottaa huomioon eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä 21 päivänä joulukuuta 1982 annetun neuvoston direktiivin 82/894/ETY (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä 20 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/75/EY (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 ja 3 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja 3 kohdan, 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 11 ja 12 artiklan sekä 19 artiklan kolmannen kohdan,

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat bluetongue-tautiin liittyvää torjuntaa, valvontaa ja seurantaa sekä direktiivin 2000/75/EY 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen eläinten rajoitusvyöhykkeillä ja rajoitusvyöhykkeiltä tapahtuvien siirtojen rajoituksia.

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 2000/75/EY 2 artiklassa esitettyjä määritelmiä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava bluetongue-taudin primaarisista taudinpurkauksista ja muista taudinpurkauksista eläintautien ilmoitusjärjestelmän (ADNS-järjestelmän) välityksellä käyttämällä päätöksessä 2006/176/EY vahvistettuja kooditettuja muotoja ja koodeja.

Jäsenvaltioiden on pantava seuraavat ohjelmat täytäntöön liitteessä I vahvistettujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti:

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava päätöksellä 2007/367/EY perustettuun BlueTongue Network application -järjestelmään, jäljempänä ’BT-Net-järjestelmä’, bluetongue-taudin seuranta- ja/tai valvontaohjelmien täytäntöönpanon aikana kerätyt bluetongue-tautia koskevat tiedot ja erityisesti:

ELÄINTEN SEKÄ NIIDEN SIEMENNESTEEN, MUNASOLUJEN JA ALKIOIDEN SIIRTOJA KOSKEVAT RAJOITUKSET

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle rajoitusvyöhykkeistään ja kyseisten vyöhykkeiden tilanteessa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista 24 tunnin kuluessa.

2. Ennen päätöstä poistaa epidemiologisesti merkityksellinen maantieteellinen alue rajoitusvyöhykkeestä jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle perustellut tiedot, jotka osoittavat, että bluetongue-tautivirusta ei ole esiintynyt kyseisellä alueella kahden vuoden aikana bluetongue-taudin seurantaohjelman täytäntöönpanon jälkeen.

3. Komissio toimittaa jäsenvaltioille luettelon rajoitusvyöhykkeistä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa.

4. Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo alueensa rajoitusvyöhykkeistä, pidettävä se ajan tasalla ja asetettava se muiden jäsenvaltioiden ja julkisesti saataville.

5. Komissio julkistaa verkkosivustollaan tiedoksi ajantasaisen rajoitusvyöhykkeiden luettelon.

Luettelon on sisällettävä tiedot kullakin rajoitusvyöhykkeellä esiintyvistä bluetongue-tautiviruksen serotyypeistä, ja sen avulla on 7 ja 8 artiklan soveltamiseksi voitava tunnistaa eri jäsenvaltioissa muodostetut rajoitusvyöhykkeet, joilla esiintyy samaa bluetongue-tautiviruksen serotyyppiä.

1. Toimivaltaisen viranomaisen on sallittava eläinten siirrot samalla rajoitusvyöhykkeellä, jolla esiintyy samaa bluetongue-tautiviruksen serotyyppiä tai -tyyppejä edellyttäen, että siirrettävillä eläimillä ei kuljetuspäivänä ole bluetongue-taudin kliinisiä oireita.

2. Eläinten siirrot suojavyöhykkeeltä valvontavyöhykkeelle voidaan sallia ainoastaan, jos:

3. Alkuperäjäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista eläinten terveyttä koskevista takeista.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen eläinten osalta seuraava huomautus on lisättävä vastaaviin terveystodistuksiin, jotka vahvistetaan direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY tai joihin viitataan päätöksessä 93/444/ETY:

1. Eläinten sekä niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden siirroille rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevalta tilalta tai siemennesteen keräys- tai varastointiasemalta toiselle tilalle tai siemennesteen keräys- tai varastointiasemalle myönnetään poikkeus direktiivin 2000/57/EY 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 10 artiklan 1 alakohdan nojalla säädetystä poisvientikiellosta edellyttäen, että eläimet sekä niiden siemenneste, munasolut ja alkiot täyttävät

2. Alkuperäjäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista eläinten terveyttä koskevista takeista.

3. Käyttöön on otettava toimivaltaisen viranomaisen valvoma ohjausmenettely sen varmistamiseksi, että 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti siirrettyjä eläimiä sekä niiden siemennestettä, munasoluja ja alkioita ei myöhemmin siirretä toiseen jäsenvaltioon, paitsi jos eläimet sekä niiden siemenneste, munasolut ja alkiot täyttävät 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset.

4. Välittömästi teurastettaviksi tarkoitettujen eläinten siirroille rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevalta tilalta myönnetään poikkeus direktiivin 2000/75/EY 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 10 artiklan 1 alakohdan nojalla säädetystä poisvientikiellosta edellyttäen, että

5. Sen estämättä, mitä 4 kohdan b alakohdassa säädetään, määräpaikan toimivaltainen viranomainen voi riskinarvioinnin perusteella vaatia, että alkuperäpaikan toimivaltainen viranomainen ottaa käyttöön ohjausmenettelyn kuljetettaessa kyseisessä kohdassa tarkoitettuja eläimiä nimettyihin teurastamoihin.

Teurastamot nimetään riskinarvioinnin perusteella, jossa on otettava huomioon liitteessä IV vahvistetut vaatimukset.

Nimettyjä teurastamoja koskevat tiedot on asetettava muiden jäsenvaltioiden ja julkisesti saataville. Kyseiset tiedot on asetettava saataville myös BT-Net-järjestelmän kautta.

6. Tämän artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettujen eläinten sekä niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden osalta on lisättävä seuraava huomautus vastaaviin terveystodistuksiin, jotka vahvistetaan direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY tai joihin viitataan päätöksessä 93/444/ETY:

1. Toimivaltaisen viranomaisen on sallittava eläinten kauttakulku edellyttäen, että

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten osalta seuraava huomautus on lisättävä vastaaviin terveystodistuksiin, jotka vahvistetaan direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY tai joihin viitataan päätöksessä 93/444/ETY:

3. Tämän artiklan 1 kohtaa ei enää sovelleta epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella, joka on kausittain vapaa bluetongue-taudin tartunnanlevittäjistä, kun on kulunut yli 60 päivää siitä päivästä, jona liitteen V mukaisesti määritetty tartunnanlevittäjistä vapaa kausi alkoi.

Bluetongue-taudin seurantaohjelman perusteella tätä poikkeusta ei kuitenkaan sovelleta enää tartunnanlevittäjistä vapaan kauden päätyttyä.

Tämä asetus tulee voimaan viidentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE I

Bluetongue-taudin seuranta- ja valvontaohjelmia koskevat vähimmäisvaatimukset (4 artiklassa tarkoitetut)

1. Vähimmäisvaatimukset bluetongue-taudin seurantaohjelmille, joita jäsenvaltioiden on toteutettava rajoitusvyöhykkeillä

Rajoitusvyöhykkeillä toteutettavien bluetongue-taudin seurantaohjelmien tarkoituksena on saada tietoa bluetongue-taudin käyttäytymisestä vyöhykkeellä, johon jo sovelletaan rajoituksia.

Maantieteellinen viiteyksikkö määritetään ruudukolla, jonka ruutujen koko on noin 45 × 45 km (noin 2 000 km2), elleivät erityiset ympäristöolosuhteet edellytä muuta kokoa. Joissakin jäsenvaltioissa seurannan maantieteellisenä viiteyksikkönä voidaan käyttää direktiivin 64/432/ETY 2 artiklassa tarkoitettua ”aluetta”.

Bluetongue-taudin seurantaohjelmissa on oltava ainakin seuraavat osiot:

1.1

Serologinen seuranta erityisvalvonnassa olevien eläinten avulla:

—

Serologinen seuranta eritysvalvonnassa olevien eläinten avulla on toteutettava vuosittaisella ohjelmalla, jossa testataan erityisvalvonnassa olevia eläimiä ja jonka tarkoituksena on arvioida bluetongue-viruksen esiintymistä rajoitusvyöhykkeiden sisällä. Eritysvalvonnassa olevien eläinten on mahdollisuuksien mukaan oltava nautaeläimiä. Eläimissä ei saa olla vasta-aineita, mikä on osoitettava seronegatiivisella ennakkotestillä, ja niiden on sijaittava sellaisilla rajoitusvyöhykkeen alueilla, joilla entomologisiin ja ekologisiin arviointeihin perustuvan riskianalyysin perusteella on vahvistettu tartunnanlevittäjän olemassaolo tai joilla on tartunnanlevittäjän lisääntymiselle soveltuvia paikkoja.

—

Erityisvalvonnassa olevat eläimet on testattava vähintään kerran kuukaudessa kyseisen tartunnanlevittäjän aktiivisuusaikana, jos se tunnetaan. Tämän tiedon puuttuessa erityisvalvonnassa olevat eläimet on testattava vähintään kuukausittain läpi vuoden. Testaustiheyttä voidaan kuitenkin sovittaa vuoden mittaan epidemiologisen tilanteen kausivaihtelujen mukaan, jotta saadaan määritettyä, milloin bluetongue-viruksen esiintyminen rajoitusvyöhykkeiden sisällä alkaa ja päättyy.

—	Erityisvalvonnassa olevien eläinten vähimmäismäärän maantieteellistä yksikköä kohden on oltava edustava ja riittävä 2 prosentin serokonversion (1) havaitsemiseksi 95 prosentin luotettavuustasolla kussakin maantieteellisessä yksikössä.

1.2

Entomologinen seuranta

—

Entomologinen seuranta on toteutettava tartunnanlevittäjien pyydystysohjelmalla, jossa käytetään pysyvästi sijoitettuja pyydyksiä ja jonka tarkoituksena on selvittää Culicoides-suvun hyönteisten kannanvaihtelu ja talvehtimisominaisuudet otosalueella, jotta voidaan määrittää tartunnanlevittäjistä vapaa kausi, jonka aikana tartunnanlevittäjiä ei esiinny liitteessä V tarkoitetulla bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä.

—

Pyydystyksessä saa käyttää vain ultraviolettivalolla varustettuja aspiraatiopyydyksiä ennalta vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Pyydysten on oltava toiminnassa läpi yön, vähintään yhden yön viikossa ja vähintään sellaiseen aikaan vuodesta, että saadaan määritettyä tartunnanlevittäjistä vapaan kauden alku ja loppu. Kuhunkin maantieteelliseen yksikköön rajoitusvyöhykkeellä on sijoitettava vähintään yksi pyydys. Pyydysten toimintatiheys on sovitettava epidemiologisen tilanteen vuosittaisten kausivaihtelujen mukaan Culicoides-suvun hyönteisten kannanvaihtelun ja talvehtimisominaisuuksien määrityksen optimoimiseksi, ja sitä voidaan muuttaa pyydysten kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana saatujen tulosten perusteella. Riittävä osuus pyydyksiin jääneistä polttiaisista on lähetettävä erikoistuneeseen laboratorioon, joka kykenee laskemaan ja tunnistamaan Culicoides-suvun hyönteiset rutiininomaisesti.

2. Vähimmäisvaatimukset Bluetongue-taudin valvontaohjelmille, joita jäsenvaltioiden on toteutettava rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolella

Rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolella toteutettavien bluetongue-taudin valvontaohjelmien tarkoituksena on havaita viruksen esiintyminen taudista vapaassa jäsenvaltiossa tai epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella, ja niissä on oltava ainakin seuraavat osiot:

2.1

Passiivinen kliininen valvonta,

—

joka koostuu virallisesta ja jatkuvasta järjestelmästä, jonka avulla voidaan havaita ja tutkia epäillyt bluetongue-tapaukset, ja johon kuuluu varhaisvaroitusjärjestelmä epäillyistä tapauksista ilmoittamista varten. Eläinten omistajien tai pitäjien ja eläinlääkäreiden on viipymättä ilmoitettava epäillyistä bluetongue-tapauksista toimivaltaiselle viranomaiselle. Kaikki epäillyt bluetongue-tapaukset on tutkittava välittömästi.

—	jota on erityisesti tehostettava tartunnanlevittäjien aktiivisuusaikana ja varsinkin sen alussa

—	jonka puitteissa on järjestettävä tiedotusta, jonka keskeisenä tavoitteena on se, että eläinlääkärit ja karjankasvattajat kykenevät tunnistamaan bluetongue-taudin kliiniset oireet.

2.2

Serologinen valvonta,

—

joka koostuu vuosittaisesta taudille alttiiden lajien serologisesta testausohjelmasta, jonka tarkoituksena on havaita bluetongue-viruksen leviäminen käyttämällä satunnaisia tai kohdennettuja serologisia ja/tai virologisia testejä, jotka on suhteutettu jäsenvaltion tai epidemiologisesti merkityksellisen maantieteellisen alueen tartuntariskiin ja jotka suoritetaan sellaiseen aikaan vuodesta, jolloin serokonversiota todennäköisimmin esiintyy

—

joka on suunniteltava niin, että otokset ovat kyseisen jäsenvaltion tai epidemiologisesti merkityksellisen maantieteellisen alueen nautaeläinkantaa edustavia ja että otoskoko on sellainen, että 0,5 prosentin esiintyvyys havaitaan 95 prosentin luotettavuustasolla kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä maatieteellisellä alueella

—

jonka otoskoot on sovitettava otannan kohteena olevan nautakannan rakenteen mukaisesti ja kohdennettua valvontaa varten niin, että painopisteenä on sellaisten suuren riskin eläinkantojen valvonta, joissa tiettyjä yleisesti tunnettuja riskitekijöitä esiintyy. Kohdennettu valvonta on suunniteltava niin, että liitteessä III olevan A osan 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuihin rokotettuihin tai immuuneiksi tehtyihin kantoihin kuuluvat seropositiiviset eläimet eivät vaikuta bluetongue-taudin valvontaohjelman tuloksiin.

2.3

Entomologinen valvonta,

—	joka koostuu vuosittaisesta tartunnanlevittäjien pyydystysohjelmasta, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa todetuista ja potentiaalisista tartunnanlevittäjälajeista sekä niiden levinneisyydestä ja kausivaihteluista jäsenvaltiossa tai epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella

—	joka on toteutettava kaikissa jäsenvaltiossa, joiden osalta ei ole käytettävissä tietoja todetuista ja potentiaalisista tartunnanlevittäjälajeista tai niiden levinneisyydestä ja kausivaihteluista.

(1) On arvioitu, että tartunta-alueen normaali vuotuinen serokonversioaste on 20 prosenttia. Yhteisön alueella virusta esiintyy kuitenkin pääasiassa noin kuuden kuukauden aikana (loppukeväästä syksyyn). Siksi 2 prosenttia on varovainen arvio odotettavissa olevaksi kuukausittaiseksi serokonversioasteeksi.

LIITE II

Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava BT-Net-järjestelmään (5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut)

Jäsenvaltioiden on toimitettava BT-Net-järjestelmään ainakin seuraavat tiedot:

1. Bluetongue-tautia koskevat serologiset ja virologiset tiedot

a)	hallinnollinen osasto tai yksikkö

b)	testatut eläinlajit

c)	valvontajärjestelmän tyyppi (erityisvalvonnassa oleviin eläimiin perustuva järjestelmä tai ajoittainen tutkimus)

d)	tehtyjen diagnostisten testien tyyppi (ELISA, seerumin neutralisaatio, PCR, viruseristys)

e)	vuosi ja kuukausi

f)	testattujen eläinten määrä (1)

g)	positiivisten eläinten lukumäärä

h)	serologisesti tai virologisesti määritelty serotyyppi (tiedot toimitettava, jos seerumin neutralisaatio- tai viruseristystesteissä saatiin positiivisia tuloksia).

2. Bluetongue-tautia koskevat entomologiset tiedot

a)	hallinnollinen osasto

b)	paikan ainutkertainen tunniste (pyydystyspaikan ainutkertainen koodi)

c)	keruupäivä

d)	leveys- ja pituusaste

e)	kerättyjen Culicoides spp. -lajin eliöiden kokonaismäärä

f)	kerättyjen C. imicola -lajin eliöiden lukumäärä, jos saatavilla

g)	kerättyjen C. obsoletus Complex -lajin eliöiden lukumäärä, jos saatavilla

h)	kerättyjen C. obsoletus sensu strictu -lajin eliöiden lukumäärä, jos saatavilla

i)	kerättyjen C. scoticus -lajin eliöiden lukumäärä, jos saatavilla

j)	kerättyjen C. Pulicaris Complex -lajin eliöiden lukumäärä, jos saatavilla

k)	kerättyjen C. Nubeculosus complex -lajin eliöiden lukumäärä, jos saatavilla

l)	kerättyjen C. dewulfii -lajin eliöiden lukumäärä, jos saatavilla

m)	muut asiaankuuluvat tiedot.

3. Bluetongue-rokotuksia koskevat tiedot

a)	hallinnollinen osasto

b)	vuosi/vuosipuolisko

c)	rokotteen tyyppi

d)	serotyyppiyhdistelmä

e)	rokotetut eläinlajit

f)	karjojen kokonaismäärä jäsenvaltiossa

g)	eläinten kokonaismäärä jäsenvaltiossa

h)	rokotusohjelmaan kuuluvien karjojen kokonaismäärä

i)	rokotusohjelmaan kuuluvien eläinten kokonaismäärä

j)	rokotettujen karjojen kokonaismäärä

k)	rokotettujen eläinten määrä (kun rokotustyyppi on ”nuorten eläinten rokotus”)

l)	rokotettujen nuorten eläinten määrä (kun rokotustyyppi on ”joukkorokotus”)

m)	rokotettujen aikuisten eläinten määrä (kun rokotustyyppi on ”joukkorokotus”)

n)	annetut rokoteannokset

(1) Jos käytetään yhdistelmäseerumia, on ilmoitettava arvio testattuja yhdistelmiä vastaavista eläinmääristä.

LIITE III

Edellytykset poisvientikiellosta myönnettävälle poikkeukselle (7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut)

A. Eläimet

Eläimet on täytynyt suojata Culicoides-lajin tartunnanlevittäjiltä määräpaikkaan kuljettamisen ajan.

Lisäksi on täytettävä vähintään yksi 1–7 kohdassa säädetyistä edellytyksistä.

Eläimet on pidetty lähettämiseen saakka liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä eläinten syntymästä lähtien tai vähintään 60 päivän ajan ennen siirtopäivää ja eläimille on tehty aikaisintaan seitsemän päivää ennen siirtopäivää OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan (1) mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia.

Taudinaiheuttajan tunnistustestiä ei kuitenkaan tarvitse tehdä sellaisissa jäsenvaltioissa tai sellaisilla jäsenvaltion alueilla, joiden osalta liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden määrittäminen voidaan todentaa riittävillä epidemiologisilla tiedoilla, jotka on saatu seurantaohjelman täytäntöönpanon perusteella vähintään kolmen vuoden ajalta.

Kyseistä mahdollisuutta käyttävien jäsenvaltioiden on tiedotettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean välityksellä.

2.	Eläimet on pidetty lähettämiseen saakka suojattuina tartunnanlevittäjiltä vähintään 60 päivän ajan ennen lähetyspäivää.

Eläimet on pidetty lähettämiseen saakka bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana tai suojattu tartunnanlevittäjiltä vähintään 28 päivän ajan ja kyseisen ajanjakson aikana eläimille on tehty vähintään 28 päivää tartunnanlevittäjän vastaisen suojan tai tartunnanlevittäjästä vapaan kauden alkamisen jälkeen OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti bluetongue-taudin virusryhmän vasta-aineiden osoittamiseksi serologinen testi, jonka tulokset ovat negatiivisia.

Eläimet on pidetty lähettämiseen saakka bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana tai suojattu tartunnanlevittäjiltä vähintään 14 päivän ajan ja kyseisen ajanjakson aikana eläimille on tehty vähintään 14 päivää tartunnanlevittäjän vastaisen suojan tai tartunnanlevittäjästä vapaan kauden alkamisen jälkeen OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia.

Eläimet ovat peräisin laumasta, joka on rokotettu toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman rokotusohjelman mukaisesti, ja eläimet on rokotettu epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alkuperäalueella ilmeneviä tai mahdollisesti ilmeneviä serotyyppejä vastaan, ja rokotusohjelmaan hyväksytyn rokotteen eritelmissä taattu immuniteettisuoja on eläimillä yhä voimassa ja eläimet täyttävät vähintään yhden seuraavista vaatimuksista:

a)	ne on rokotettu yli 60 päivää ennen siirtopäivää;

ne on rokotettu inaktivoidulla rokotteella vähintään niin monta päivää aiemmin kuin tarvitaan rokotusohjelmaan hyväksytyn rokotteen eritelmissä määritettyyn immuniteettisuojan alkamiseen ja niille on tehty vähintään 14 päivän kuluttua rokotusohjelmaan hyväksytyn rokotteen eritelmissä määritetyn immuniteettisuojan alkamisesta OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia;

c)	ne olivat aiemmin rokotettuja, ja ne on rokotettu uudelleen inaktivoidulla rokotteella rokotusohjelmaan hyväksytyn rokotteen eritelmissä taatun immuniteettisuojan kuluessa;

niitä on pidetty liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä syntymästä lähtien tai vähintään 60 päivän ajan ennen rokotuspäivää ja ne on rokotettu inaktivoidulla rokotteella vähintään niin monta päivää aiemmin kuin tarvitaan rokotusohjelmaan hyväksytyn rokotteen eritelmissä määritettyyn immuniteettisuojan alkamiseen.

Jos tässä kohdassa tarkoitetut eläimet on tarkoitettu yhteisön sisäiseen kauppaan tai vietäviksi kolmanteen maahan, direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY vahvistettuihin ja päätöksessä 93/444/ETY tarkoitettuihin terveystodistuksiin on lisättävä seuraava huomautus:

”Eläin (Eläimet) on rokotettu … (merkitään päivämäärä) bluetongue-taudin serotyyppiä/serotyyppejä … (merkitään serotyyppi/serotyypit) vastaan inaktivoidulla/muunnetulla elävällä rokotteella (merkitään tapauksen mukaan) … (merkitään rokotteen nimi) asetuksen (EY) N:o 1266/2007 (2) mukaisesti.

Eläimet on aina pidetty epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alkuperäalueella, jolla on ilmennyt tai ilmenee tai mahdollisesti ilmenee enintään yksi serotyyppi, ja

a)	niille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti bluetongue-tautiviruksen serotyypin vasta-aineiden osoittamiseksi serologinen testi, jonka tulokset ovat positiivisia; testi on tehtävä 60–360 päivää ennen siirtopäivää; tai

niille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti bluetongue-tautiviruksen serotyypin vasta-aineiden osoittamiseksi serologinen testi, jonka tulokset ovat positiivisia; testi on tehtävä vähintään 30 päivää ennen siirtopäivää, ja eläimille on tehty aikaisintaan seitsemän päivää ennen siirtopäivää OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia.

Jos tässä kohdassa tarkoitetut eläimet on tarkoitettu yhteisön sisäiseen kauppaan tai vietäviksi kolmanteen maahan, direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY vahvistettuihin tai päätöksessä 93/444/ETY tarkoitettuihin terveystodistuksiin on lisättävä seuraava huomautus:

”Asetuksen (EY) N:o 1266/2007 (3) liitteessä III olevan 6 kohdan mukaisia eläimiä.

Eläimille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti bluetongue-tautiviruksen kaikkien ilmenevien tai mahdollisesti ilmenevien serotyyppien vasta-aineiden osoittamiseksi erityinen serologinen testi, jonka tulokset ovat positiivisia kaikkien epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alkuperäalueella ilmenevien tai mahdollisesti ilmenevien serotyyppien osalta, ja

a)	serotyyppiä koskeva erityinen serologinen testi tehdään 60–360 päivää ennen siirtopäivää; tai

serotyyppiä koskeva erityinen serologinen testi tehdään vähintään 30 päivää ennen siirtopäivää, ja eläimille on tehty aikaisintaan seitsemän päivää ennen siirtopäivää OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia.

Jos tässä kohdassa tarkoitetut eläimet on tarkoitettu yhteisön sisäiseen kauppaan tai vietäviksi kolmanteen maahan, direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY vahvistettuihin tai päätöksessä 93/444/ETY tarkoitettuihin terveystodistuksiin on lisättävä seuraava huomautus:

”Asetuksen (EY) N:o 1266/2007 (4) liitteessä III olevan 7 kohdan mukaisia eläimiä.

B. Eläinten siemenneste

Siemennesteen on oltava peräisin luovuttajaeläimistä, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

a)	niitä on pidetty rajoitusvyöhykkeen ulkopuolella vähintään 60 päivän ajan ennen siemennesteen keruuta sekä keruun ajan;

b)	ne on suojattu tartunnanlevittäjiltä vähintään 60 päivän ajan ennen siemennesteen keruuta sekä keruun ajan;

niitä on pidetty liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä vähintään 60 päivän ajan ennen siemennesteen keruuta sekä keruun ajan ja niille on tehty aikaisintaan seitsemän päivää ennen siemennesteen keruuta OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia.

niille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti bluetongue-taudin virusryhmän vasta-aineiden osoittamiseksi serologinen testi, jonka tulokset ovat negatiivisia; testi on tehtävä vähintään joka 60. päivä koko keruun ajan ja 21–60 päivän kuluttua viimeisestä keruusta;

niille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia, verinäytteistä, jotka on otettu

i)	keruun aloittamisen ja viimeisen keruun aikana; ja

ii)

siemennesteen keruun aikana:

—	vähintään joka 7. päivä (viruksen isolaatiotesti)

—	vähintään joka 28. päivä (polymeraasiketjureaktiotesti).

C. Eläinten munasolut ja alkiot

1.	Nautaeläinten in vivo -tuotetut alkiot ja munasolut on kerättävä direktiivin 89/556/ETY (5) mukaisesti.

Muiden kuin nautaeläinten in vivo -tuotettujen alkioiden ja munasolujen ja nautaeläinten in vitro -tuotettujen alkioiden on oltava peräisin luovuttajaeläimistä, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

a)	niitä on pidetty rajoitusvyöhykkeen ulkopuolella vähintään 60 päivän ajan ennen alkioiden/munasolujen keruuta sekä keruun ajan;

b)	ne on suojattu tartunnanlevittäjiltä vähintään 60 päivän ajan ennen alkioiden/munasolujen keruuta sekä keruun ajan;

niille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti bluetongue-taudin virusryhmän vasta-aineiden osoittamiseksi serologinen testi, jonka tulokset ovat negatiivisia; testi on tehtävä 21–60 päivän kuluttua alkioiden/munasolujen keruusta;

d)	niille on tehty OIE:n maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia, verinäytteestä, joka on otettu alkioiden/munasolujen keruupäivänä.

(1) http://www.oie.int/eng/normes/en_mcode.htm?e1d10

(2) EUVL L 283, 27.10.2007, s. 37.”

(3) EUVL L 283, 27.10.2007, s. 37.”

(4) EUVL L 283, 27.10.2007, s. 37.”

(5) EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2006/60/EY (EUVL L 31, 3.2.2006, s. 24).

LIITE V

Perusteet tartunnanlevittäjästä vapaan kauden määrittämistä varten (9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu)

Määriteltäessä bluetongue-taudista kausittain vapaata vyöhykettä toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä vähintään seuraavia perusteita, kun määritetään tartunnanlevittäjästä vapaa kausi tietylle epidemiologisesti merkitykselliselle maantieteelliselle alueelle:

1. Yleiset perusteet

a)	Bluetongue-taudin seuranta- ja/tai valvontaohjelman on oltava käytössä.

b)	Tartunnanlevittäjästä vapaan kauden määrittämistä varten käytetyt erityiset perusteet ja kynnysarvot on määriteltävä ottaen huomioon ne Culicoides-lajit, jotka ovat todennettavasti tai oletettavasti tärkeimmät tartunnanlevittäjät epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella.

c)	Tartunnanlevittäjästä vapaan kauden määrittämistä varten käytettyjä perusteita on sovellettava ottaen huomioon kuluvan vuoden ja edellisten vuosien tiedot (historiatiedot). Lisäksi on otettava huomioon valvontatietojen standardointiin liittyvät näkökohdat.

2. Erityiset perusteet

a)	Bluetongue-tautivirusta ei esiinny epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella; tätä osoittavat bluetongue-taudin valvontaohjelmat tai muu näyttö, jonka mukaan bluetongue-tautiviruksen esiintyminen on loppunut.

b)	Tartunnanlevittäjän toiminta on pysähtynyt; tämä on todettu bluetongue-taudin seuranta- ja/tai valvontaohjelmiin kuuluvassa entomologisessa valvonnassa.

Epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella esiintyvää serotyyppiä todennettavasti tai oletettavasti levittävien Culicoides-lajien hyönteisiä on löydetty vähemmän verrattuna kerättyjen tartunnanlevittäjien enimmäismäärään, joka on määriteltävä epidemiologisesti merkitykselliselle maantieteelliselle alueelle. Jos enimmäismäärän vahvistamista varten ei ole moitteetonta todentavaa näyttöä, perusteena on käytettävä Culicoides imicola -lajin hyönteisten täydellistä puuttumista ja alle viittä jälkeläisiä tuottanutta Culicoides-sukuista hyönteistä pyydystä kohti.

3. Muut perusteet

Lämpötilaolosuhteet, jotka vaikuttavat tartunnanlevittäjän aktiivisuuden muuttumiseen epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella. Lämpötiloja koskevat kynnysarvot on määritettävä ottaen huomioon epidemiologisesti merkityksellisellä maantieteellisellä alueella esiintyvää serotyyppiä todennettavasti tai oletettavasti levittävien Culicoides-lajien hyönteisten ekologinen käyttäytyminen.