9.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 149/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 614/2007,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2007,

ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3), ottaen huomioon sovittelukomitean 8 päivänä toukokuuta 2007 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Ympäristönsuojelu on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä kestävän kehityksen ulottuvuuksista. Ympäristönsuojelu on yksi yhteisön yhteisrahoituksen painopistealueista, ja se tulisi rahoittaa ensisijaisesti yhteisön horisontaalisista rahoitusvälineistä, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, Euroopan kalatalousrahastosta ja seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta.

(2)

Nämä yhteisön rahoitusvälineet eivät kuitenkaan kata kaikkia ympäristöalan painopistealueita. Sen vuoksi tarvitaan ympäristöalan rahoitusvälinettä (Life+) erityisen tuen antamiseksi yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1600/2002/EY (4) vahvistetun kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman tavoitteita varten.

(3)

Tukea olisi annettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) mukaisten avustussopimusten ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten perusteella.

(4)

Life+ -välineen nojalla rahoitettavien hankkeiden olisi täytettävä tukikelpoisuusvaatimukset, jotta yhteisön varojen paras mahdollinen käyttö voitaisiin turvata, eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien, kuten päivittäisten toimien rahoittamisen välttämiseksi. Tämän ei tulisi estää innovatiivisten ja demonstratiivisten hankkeiden rahoittamista.

(5)

Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden alalla yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano tarjoaa jo sellaisenaan puitteet eurooppalaiselle lisäarvolle. Parhaisiin käytäntöihin tai demonstrointiin liittyviin hankkeisiin, myös Natura 2000 -suojelualueiden hoitoon ja nimeämiseen liittyviin hankkeisiin luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (6) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (7) mukaisesti, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(6)

Riittävän rahoituksen varmistamiseksi Natura 2000 -verkostolle, yhteisön yhteisrahoitus mukaan luettuna, olisi ryhdyttävä järjestelyihin. Koska tämän asetuksen tarkoituksena on rahoittaa ainoastaan Natura 2000 -kohteiden hallintaan liittyviä parhaita käytäntöjä tai demonstrointihankkeita, komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että muiden välineiden kautta on saatavissa riittävästi varoja verkoston hallinnointia varten, jonka vuosikustannusten arvioitiin vuonna 2004 olevan noin 6 100 miljoonaa EUR.

(7)

Yhteisön ympäristötavoitteisiin liittyviin innovatiivisiin hankkeisiin tai demonstrointihankkeisiin, mukaan luettuina parhaiden käytäntöjen, osaamisen tai teknologian kehittäminen tai levittäminen, sekä valistuskampanjoihin ja metsäpalojen ehkäisyä koskeviin aloitteisiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutukseen liittyviin hankkeisiin olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(8)

Hankkeisiin, joilla kehitetään ja toteutetaan yhteisön tavoitteita, jotka liittyvät laajapohjaiseen, yhdenmukaistettuun ja kokonaisvaltaiseen metsien ja ympäristövuorovaikutusten pitkän aikavälin seurantaan, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(9)

Haasteisiin, jotka tuloksekkaan politiikan valmistelu ja toteutus asettavat kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman yhteydessä, voidaan vastata ainoastaan seuraavin toimenpitein: parhaiden käytäntöjen tai demonstrointiin liittyvien hankkeiden tukeminen yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi; innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden demonstroinnin tukeminen; tietämysperustan lujittaminen; toteutuskapasiteetin tukeminen; hyvän hallinnon edistäminen sekä verkostoitumisen, toisilta oppimisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistäminen sekä tiedon levittämisen, tietoisuuden lisäämisen ja viestinnän tehostaminen. Tämän asetuksen nojalla annettavan rahoitustuen olisi sen vuoksi edistettävä ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia sekä sitä koskevaa tiedottamista ja tiedon levittämistä koko yhteisössä.

(10)

Life+:n tulisi koostua kolmesta osa-alueesta: luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuesta, ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuesta sekä tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuesta. Life+ -välineestä rahoitettavilla hankkeilla olisi voitava edistää useamman kuin yhden osa-alueen erityistavoitteita, useamman kuin yhden jäsenvaltion olisi voitava osallistua niihin ja niillä olisi voitava myös myötävaikuttaa strategisten lähestymistapojen kehittelyyn ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

(11)

Jotta komissio voisi hoitaa tehtävänsä politiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa, sen olisi käytettävä varoja Life+ -välineestä tutkimusten ja arviointien loppuun saattamiseen, sellaisten palvelujen toteuttamiseen, joita ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpano ja huomioon ottaminen muissa politiikoissa edellyttää, kokousten, seminaarien ja työpajojen järjestämiseen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, verkkojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tietokonejärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi komission olisi käytettävä osa Life+ -välineen talousarviosta tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimien toteuttamiseen, mukaan luettuina tapahtumat, näyttelyt ja vastaavat tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, audiovisuaalisen aineiston valmistelu- ja tuotantokustannusten kattamiseen sekä teknisen ja hallinnollisen avun antamiseen ohjelmien ja hankkeiden kartoituksessa, valmistelussa, hallinnoinnissa, seurannassa, auditoinnissa ja valvonnassa.

(12)

Valtioista riippumattomat järjestöt edistävät yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Tästä syystä on asianmukaista, että osa Life+ -välineen talousarviosta käytetään joidenkin asianmukaiset kriteerit täyttävien ympäristöalan valtioista riippumattomien järjestöjen toimien tukemiseen myöntämällä niille kilpailun perusteella ja avoimuusperiaatetta noudattaen vuosittaisia toiminta-avustuksia. Tällaisten järjestöjen olisi oltava riippumattomia ja voittoa tavoittelemattomia, ja niiden olisi harjoitettava toimintaa vähintään kolmessa Euroopan maassa joko yksinään tai yhdessä muiden järjestöjen kanssa.

(13)

Nykyisistä ja aiemmista välineistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että suunnitelmat ja ohjelmat on tarpeen laatia monivuotisiksi ja että ympäristön suojeluun tähtääviä toimia on keskitettävä asettamalla etusijalle ne toiminnan alueet, joille koituu todellista hyötyä yhteisön yhteisrahoituksesta, ja kohdentamalla toimet niille.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi voitava tehdä vuosittaisia kansallisia painopistealueita koskevia ehdotuksia, jotka eroavat sekä suunnitelmista ja ohjelmista, joita valmistellaan eri aloja varten ja joissa vahvistetaan puitteet hankkeiden tulevalle hyväksymiselle, että suunnitelmista ja ohjelmista, jotka edellyttävät direktiivin 92/43/ETY mukaista arviointia, eikä mainittuja painopistealueita tulisi pitää suunnitelmina tai ohjelmina, joihin sovelletaan tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY (8).

(15)

Ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset olisi sisällytettävä yhteisön politiikan ja toiminnan sekä sen rahoitusvälineiden määrittelyyn ja toteuttamiseen. Life+ -välineen olisi tästä syystä täydennettävä muita yhteisön rahoitusvälineitä, ja komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava täydentävyys yhteisön, kansallisella, alue- ja paikallistasolla.

(16)

Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien Länsi-Balkanin maiden olisi Luxemburgin (joulukuu 1997) ja Thessalonikin (kesäkuu 2003) Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti voitava osallistua yhteisön ohjelmiin kyseisten maiden kanssa tehdyissä, asiaa koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistetuin ehdoin.

(17)

Eräiden nykyisten ympäristöalan välineiden yhdistäminen sekä ohjelmasuunnittelun ja hallinnoinnin yksinkertaistaminen luomalla yksi pelkistetty ympäristöalan rahoitusväline on tarpeen.

(18)

Lisäksi on tarpeen huolehtia siitä, että siirtyminen uuden välineen käyttöön tapahtuu sujuvasti, ja jatkaa nykyisistä ohjelmista rahoitettavien toimien seurantaa, tarkastuksia ja laadun arviointia ohjelmien voimassaolon päättymisen jälkeen.

(19)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (9) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(20)

Life+ -välineen yleisenä tavoitteena on edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, päivittämistä ja kehittämistä ja erityisesti tukea kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta. Jäsenvaltiot voivat saada eurooppalaista lisäarvoa siitä, että ne työskentelevät yhdessä yhteisön välineiden avulla kansallisten ja paikallisten tulosten parantamiseksi, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi tai yhteisön laajuisen tietojenvaihdon aikaansaamiseksi. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän Life+ -välineen tavoitetta, vaan se voidaan näin ollen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(21)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti.

(22)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta lisätä toimia tämän asetuksen liitteeseen I ja muuttaa tämän asetuksen liitettä II. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia tai täydentää sitä lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

1.   Tällä asetuksella perustetaan ympäristöalan rahoitusväline (”Life+ -väline”).

2.   Life+ -välineen yleisenä tavoitteena on edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, ajantasaistamista ja kehittämistä, mukaan lukien ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen muissa politiikoissa, ja edistää tällä tavoin kestävää kehitystä. Life+ -välineen tarkoituksena on erityisesti tukea kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta, aihekohtaiset strategiat mukaan luettuina, ja sillä rahoitetaan toimenpiteitä ja hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa jäsenvaltioissa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

”kuudennella ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla” päätöksellä N:o 1600/2002/EY vahvistettua kuudetta ympäristöä koskevaa yhteisön toimintaohjelmaa;

2)

”varainhoitoasetuksella” asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002.

3 artikla

Tukikelpoisuusvaatimukset

1.   Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

niiden on oltava yhteisön edun mukaisia siten, että ne edistävät merkittävästi 1 artiklan 2 kohdassa asetetun Life+ -välineen yleisen tavoitteen saavuttamista.

b)

niiden on oltava teknisesti ja taloudellisesti johdonmukaisia, toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita.

Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden ja hankkeiden on mahdollisuuksien mukaan edistettävä kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman eri painopistealueiden välistä yhteisvaikutusta ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamista muissa politiikoissa.

2.   Eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien rahoittamisen välttämiseksi hankkeiden on lisäksi täytettävä vähintään yksi seuraavista vaatimuksista. Niiden on oltava:

a)

parhaisiin käytäntöihin liittyviä hankkeita tai demonstrointihankkeita, joilla pannaan täytäntöön direktiivi 79/409/ETY tai direktiivi 92/43/ETY;

b)

innovatiivisia hankkeita tai demonstrointihankkeita, jotka liittyvät yhteisön ympäristötavoitteisiin, mukaan luettuina parhaiden käytäntöjen, osaamisen tai teknologian kehittäminen tai levittäminen;

c)

valistuskampanjoita ja metsäpalojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutusta;

d)

hankkeita, joilla kehitetään ja toteutetaan yhteisön tavoitteita, jotka liittyvät laajapohjaiseen, yhdenmukaistettuun ja kokonaisvaltaiseen metsien ja ympäristövuorovaikutusten pitkän aikavälin seurantaan.

4 artikla

Erityistavoitteet

1.   Life+ -väline koostuu kolmesta osa-alueesta:

—

luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuesta,

—

ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuesta,

—

tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuesta.

2.   Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuen erityistavoitteilla:

a)

edistetään luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevan yhteisön politiikan ja lainsäädännön, erityisesti direktiivin 79/409/ETY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanoa, myös paikallis- ja aluetasolla, ja tuetaan Natura 2000 -verkoston edelleen kehittämistä ja täytäntöönpanoa, rannikko- ja merialueiden luontotyypit ja lajit mukaan luettuina;

b)

lujitetaan tietämysperustaa, jota tarvitaan kehitettäessä, seurattaessa ja arvioitaessa luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevaa yhteisön politiikkaa ja lainsäädäntöä;

c)

tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden ja niihin vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen ja välineiden suunnittelua ja toteutusta, erityisesti jotta saavutettaisiin tavoitteena oleva biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä ja vastattaisiin ilmastonmuutoksen luonnolle ja biologiselle monimuotoisuudelle aiheuttamaan uhkaan;

d)

tuetaan ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, kuulemista luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevaan politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sekä niiden osallistumista politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoon.

3.   Ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuen erityistavoitteilla kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden, mukaan luettuina painopistealueina olevien ilmastonmuutoksen, ympäristön ja terveyden ja elämänlaadun sekä luonnonvarojen ja jätteiden, osalta:

a)

edistetään innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja demonstrointia;

b)

lujitetaan tietämysperustaa, jota tarvitaan kehitettäessä, seurattaessa ja arvioitaessa ympäristöpolitiikkaa ja -lainsäädäntöä;

c)

tuetaan ympäristön tilan ja siihen vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen suunnittelua ja toteutusta;

d)

edistetään yhteisön ympäristöpolitiikan toteutusta erityisesti paikallis- ja aluetasolla;

e)

tuetaan ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, kuulemista politiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä niiden osallistumista politiikan toteutukseen.

4.   Tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuen erityistavoitteilla:

a)

levitetään tietoa ja lisätään tietoisuutta ympäristökysymyksistä, metsäpalojen ehkäisy mukaan luettuna;

b)

tuetaan liitännäistoimia, kuten tiedottamista, viestintätoimia ja -kampanjoita, konferensseja ja koulutusta, metsäpalojen ehkäisyyn liittyvä koulutus mukaan luettuna.

5.   Liitteessä I on luettelo rahoituskelpoisista toimenpiteistä.

5 artikla

Toimintatyypit

1.   Yhteisön rahoitus voidaan toteuttaa seuraavissa oikeudellisissa muodoissa:

a)

avustussopimukset;

b)

julkisia hankintoja koskevat sopimukset.

2.   Yhteisön avustuksia annettaessa voidaan käyttää erityisiä toimintamuotoja, kuten kumppanuutta koskevia puitesopimuksia, osallistumista rahoitusmekanismeihin ja rahastoihin tai yhteisrahoitusta, joka annetaan toiminta-avustuksina tai yksittäistoimiin myönnettävinä avustuksina. Toiminta-avustukseen, joka annetaan yhteisöille, joiden toiminta tähtää Euroopan yleiseen etuun, ei sovelleta tuen asteittaista alenemista koskevia varainhoitoasetuksen säännöksiä.

3.   Yksittäistoimiin myönnettävien avustusten osalta yhteisrahoituksen enimmäisosuus on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -välineen yhteisrahoituksen enimmäisosuus voi kuitenkin poikkeuksellisesti olla 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyse on ensisijaisia luontotyyppejä ja lajeja koskevista hankkeista direktiivin 92/43/ETY täytäntöön panemiseksi tai lintulajeista, jotka direktiivin 79/409/ETY 16 artiklan mukaisesti perustettu komitea katsoo ensisijaisiksi rahoituksen kohteiksi, ja kun tämä on tarpeen suojelutavoitteen saavuttamiseksi.

4.   Julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta yhteisön rahoitusta voidaan myöntää palvelujen ja hyödykkeiden ostamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Näitä kustannuksia voivat olla muun muassa kustannukset, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

5.   Virkamiesten palkkakustannuksia voidaan rahoittaa vain siltä osin kuin ne liittyvät sellaisten hankkeen täytäntöönpanoa koskevien toimien kustannuksiin, joita asianomainen viranomainen ei olisi toteuttanut, ellei kyseiseen hankkeeseen olisi ryhdytty. Kyseisen henkilöstön on oltava varta vasten hankkeeseen siirrettyä ja sen on merkittävä lisäkustannusta olemassa olevaan pysyvään henkilöstöön nähden.

6.   Komissio panee tämän asetuksen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

6 artikla

Ohjelmasuunnittelu ja hankkeiden valitseminen

1.   Vähintään 78 prosenttia Life+ -välineen budjettivaroista on käytettävä hankerahoitukseen.

2.   Komissio varmistaa hankkeiden oikeasuhteisen jakautumisen laatimalla varojen ohjeellisen vuosittaisen maakohtaisen jaon ajanjaksoiksi 2007–2010 ja 2011–2013 seuraavin perustein:

a)

väestö:

i)

kunkin jäsenvaltion kokonaisväestö. Tähän perusteeseen sovelletaan 50 prosentin painotusta;

ja

ii)

kunkin jäsenvaltion väestöntiheys siihen määrään saakka, joka vastaa enintään kaksinkertaista EU:n keskimääräistä väestöntiheyttä. Tähän perusteeseen sovelletaan 5 prosentin painotusta;

b)

luonto ja biologinen monimuotoisuus:

i)

kunkin jäsenvaltion osalta yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kokonaispinta-ala ilmaistuna osuutena yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kokonaispinta-alasta. Tähän perusteeseen sovelletaan 25 prosentin painotusta;

ja

ii)

yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kattaman jäsenvaltion alueen osuus suhteessa osuuteen yhteisön alueesta, jonka yhteisön tärkeinä pitäminä alueet kattavat. Tähän perusteeseen sovelletaan 20 prosentin painotusta.

Heti kun tiedot ovat saatavilla kaikista jäsenvaltioista, komissio tekee laskelmat luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osalta sekä yhteisön tärkeinä pitämien alueiden että erityissuojelualueiden osalta välttäen kuitenkin kaksinkertaista laskentaa.

Lisäksi komissio voi jakaa lisävaroja sisämaajäsenvaltioille. Näin jaettujen varojen kokonaismäärä ei saa ylittää 3 prosenttia kokonaisbudjetin varoista, jotka on osoitettu hankkeiden yksittäistoimiin myönnettäviin avustuksiin.

Komissio huolehtii kuitenkin, ettei minkään jäsenvaltion osuus ole pienempi kuin asianmukainen vähimmäismäärä, joka on yhden ja kolmen miljoonan euron välillä vuodessa, ottaen huomioon väestöntiheyden, ympäristöön liittyvät menot, ympäristöalan tarpeet sekä vastaanottokyvyn.

3.   Liitteessä II esitetyssä monivuotisessa strategisessa ohjelmassa määritellään yhteisön rahoittamien toimenpiteiden painopistealueet 1, 3 ja 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden ja perusteiden kannalta.

Jäsenvaltiot voivat hankkeiden yksittäistoimiin myönnettäviin avustuksiin käytettävien talousarviomäärärahojen osalta esittää komissiolle liitteessä II olevista toimenpiteiden painopistealueista valittuja vuotuisia kansallisia painopistealueita, joissa tarpeen mukaan:

a)

kartoitetaan painopistealueet ja hanketyypit ottaen huomioon todetut pitkän aikavälin tarpeet;

b)

linjataan kansalliset erityistavoitteet.

Jos jäsenvaltio päättää tehdä vuosittaisia kansallisia painopistealueita koskevia ehdotuksia komissiolle, se voi sisällyttää ehdotuksiinsa kansainvälisiä toimenpiteitä.

4.   Jos jäsenvaltio päättää tehdä vuosittaisia kansallisia painopistealueita koskevia ehdotuksia komissiolle, sen on tehtävä tämä mahdollisimman pian ja viimeistään 14 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti asetettuun määräpäivään mennessä. Tällaisia ehdotuksia painopistealueiksi ei saa toimittaa vuoden 2007 talousarvioon liittyvän vuotuisen ehdotuspyyntömenettelyn osalta.

5.   Komissio järjestää vuosittain ehdotuspyyntömenettelyn sellaisten 4 artiklan 1 kohdassa lueteltujen osatekijöiden osalta, jotka liittyvät erityisesti liitteessä II esitettyyn monivuotiseen strategiseen ohjelmaan ja mahdollisiin tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti esitettyihin vuotuisiin kansallisiin painopistealueisiin.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava kaikki rahoitettavia hankkeita koskevat ehdotukset komissiolle. Sen jäsenvaltion, jossa tuensaaja on rekisteröity, on toimitettava kansainvälisiä hankkeita koskeva ehdotus. Hanke on laskettava suhteellisten osuuksien mukaisesti osaksi niille jäsenvaltioille myönnettyjä ohjeellisia määrärahoja, joita hanke koskee.

Jäsenvaltiot voivat esittää kirjallisia huomautuksia yksittäisiä hankkeita koskevista ehdotuksista. Ne voivat esittää huomautuksia erityisesti siitä, vastaako ehdotus liitteestä II valittuja vuotuisia kansallisia painopistealueita.

7.   Komissio valitsee hankkeet 1, 3 ja 4 artiklassa sekä liitteissä I ja II vahvistettujen tavoitteiden ja perusteiden mukaisesti.

Laatiessaan luetteloa 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen kansallisten ohjeellisten määrärahojen perusteella taloudellisen tuen piiriin mahdollisesti otettavista hankkeista komissio asettaa etusijalle hankkeet, jotka parhaiten edistävät yhteisön tavoitteiden saavuttamista, ottaen huomioon:

a)

4 kohdan mukaisesti esitetyt kansalliset painopistealueet;

ja

b)

jäsenvaltioiden 6 kohdan mukaisesti esittämät huomautukset yksittäisiä hankkeita koskevista hakemuksista.

Komissio kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisiin hankkeisiin, jos kansainvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää ympäristönsuojelun ja erityisesti lajien säilymisen turvaamiseksi, ja pyrkii varmistamaan, että hankkeiden yksittäistoimiin myönnettäviin avustuksiin osoitetuista budjettivaroista vähintään 15 prosenttia osoitetaan kansainvälisiin hankkeisiin.

8.   Jos 7 kohdan mukaisesti laaditussa luettelossa oleviin hankkeisiin tarvittava yhteisrahoituksen määrä tietyn jäsenvaltion osalta on pienempi kuin tälle jäsenvaltiolle 2 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti myönnetty ohjeellinen määräraha, komissio käyttää ylijäämän muiden jäsenvaltioiden esittämien sellaisten hankkeiden yhteisrahoitukseen, jotka parhaiten edistävät 1, 3 ja 4 artiklassa sekä liitteissä I ja II vahvistettujen yhteisön tavoitteiden saavuttamista.

9.   Ehdottaessaan yhteisrahoitettavien hankkeiden luettelon 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle komissio esittää kirjallisen selityksen siitä, miten se on ottanut huomioon tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut määrärahan myöntämisperusteet sekä vuotuiset kansalliset painopistealueet ja tämän artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti esitetyt huomautukset, noudattaen samalla 1, 3 ja 4 artiklassa vahvistettuja tavoitteita ja perusteita.

10.   Komissio julkaisee säännöllisesti Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden luettelot, joihin sisältyy lyhyt kuvaus tavoitteista ja saavutetuista tuloksista sekä yhteenveto käytetyistä varoista. Tätä varten se käyttää asianmukaisia välineitä ja tekniikoita, myös Internetiä.

7 artikla

Tuensaajat

Life+ -välineestä voivat saada rahoitusta julkiset ja/tai yksityiset yhteisöt, toimijat ja laitokset.

8 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Life+ -välineestä rahoitettaviin ohjelmiin voivat osallistua seuraavat maat edellyttäen, että lisämäärärahoja saadaan:

a)

Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat valtiot, joista on tullut Euroopan ympäristökeskuksen jäseniä Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 933/1999 (11) mukaisesti;

b)

Euroopan unionin jäsenehdokasvaltiot;

c)

vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat.

9 artikla

Rahoitusvälineiden keskinäinen täydentävyys

Tällä asetuksella ei rahoiteta toimenpiteitä, jotka kuuluvat jonkin muun yhteisön rahoitusvälineen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, Euroopan kalatalousrahaston ja seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman tukikelpoisuusvaatimusten piiriin, tai saavat tällaisesta rahoitusvälineestä avustusta samaan tarkoitukseen. Tämän asetuksen mukaisten tuensaajien on annettava tiedot yhteisön talousarviosta saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista komissiolle. Komissio ja jäsenvaltiot ryhtyvät toimiin varmistaakseen yhteisvaikutuksen ja täydentävyyden muiden yhteisön välineiden kanssa. Komissio raportoi näistä asioista 15 artiklan mukaisen väliarvioinnin ja loppuarvioinnin yhteydessä.

10 artikla

Kesto ja budjettivarat

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpano alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2.   Rahoituspuitteet Life+ -välineen täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä kautena vahvistetaan 2 143 409 000 EUR.

3.   Tässä asetuksessa säädettyihin toimiin osoitetut budjettivarat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

4.   Vähintään 50 prosenttia Life+ -välineestä hankkeiden yksittäistoimiin myönnettäviin avustuksiin osoitetuista budjettivaroista on osoitettava toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä.

11 artikla

Seuranta

1.   Tuensaajan on toimitettava kaikista Life+ -välineestä rahoitetuista hankkeista komissiolle työn edistymistä koskevat tekniset kertomukset ja rahoituskertomukset. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

2.   Komission virkamiesten ja muun henkilöstön on tehtävä Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden tarkastuksia paikan päällä, myös pistotarkastuksina, erityisesti varmistaakseen 3 artiklassa asetettujen tukikelpoisuusvaatimusten noudattamisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa suorittamia yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai perustamissopimuksen 279 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa.

3.   Tämän asetuksen nojalla tehtäviin sopimuksiin on erityisesti sisällytettävä määräykset komission tai sen mahdollisesti valtuuttaman edustajan suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikan päällä.

4.   Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki hankkeeseen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen hanketta koskevan maksun suorittamisesta.

5.   Komissio mukauttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja tarkastusten perusteella tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää tai ehtoja sekä maksuaikataulua.

6.   Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että rahoitetut hankkeet toteutetaan asianmukaisesti ja tämän asetuksen sekä varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

12 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa tämän asetuksen nojalla rahoitettujen hankkeiden toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudelliset edut suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperinnällä ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (12), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (13) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (14) mukaisesti.

2.   Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden yhteydessä pidetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna väärinkäytöksenä jokaista yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.   Komissio voi lykätä hanketta varten myönnetyn rahoitustuen antamista, vähentää tuen määrää tai periä sen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan luettuna tämän asetuksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että hanketta on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa sen luonteen tai toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.   Jos määräaikoja ei noudateta tai jos hankkeen toteutuksen edistyminen antaa perusteet vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään komissiolle selvityksen asiasta määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa rahoitustuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5.   Kaikki perusteettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

13 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

14 artikla

Täytäntöönpanoa koskevat päätökset

1.   Edellä 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen tehdään seuraavat päätökset, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia:

a)

päätökset, joilla lisätään toimenpiteitä liitteeseen I;

b)

päätökset, joilla muutetaan liitettä II.

2.   Edellä 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdään täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla

a)

määritetään 6 artiklan 4 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten vuotuisten kansallisten painopistealueiden muoto, sisältö ja toimitusajat;

b)

laaditaan menettelyt hankkeiden vuosia 2008–2013 koskevasta valintamenettelyistä 6 artiklan mukaisesti;

c)

päätetään yhteisrahoituksen piiriin hyväksyttävien hankkeiden luettelosta siten kuin 6 artiklan 7 ja 8 kohdassa säädetään;

d)

määritetään 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten muoto ja sisältö;

ja

e)

vahvistetaan indikaattorit, joiden avulla tuetaan Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden seurantaa.

15 artikla

Arviointi

1.   Komissio varmistaa, että monivuotisia ohjelmia seurataan säännöllisesti, jotta niiden vaikutuksia voidaan arvioida.

2.   Komissio antaa Life+ -välineestä väliarvioinnin Euroopan parlamentille ja 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä. Väliarvioinnissa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa vuosina 2007–2009. Komissio ehdottaa tarvittaessa muutoksia täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin 14 artiklan mukaisesti.

3.   Komissio huolehtii tämän asetuksen täytäntöönpanosta tehtävästä loppuarvioinnista, jossa arvioidaan tämän asetuksen mukaisesti rahoitetun yleisten ja erityisten toimintojen ja hankkeiden vaikutusta yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön toteutukseen, ajantasaistamiseen ja kehittämiseen sekä määrärahojen käyttöä. Komissio toimittaa tämän loppuarvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä sekä tarvittaessa ehdotuksen rahoitusvälineen edelleen kehittämisestä yksinomaan ympäristöalalla vuodesta 2014 alkaen.

16 artikla

Kumoaminen ja siirtymäkautta koskevat säännökset

1.   Kumotaan seuraavat säädökset lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja kodifioimiseksi:

a)

ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE) 17 päivänä heinäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/2000 (15);

b)

kaupunkien kestävää kehitystä edistävästä yhteisön yhteistyöjärjestelmästä 27 päivänä kesäkuuta 2001 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1411/2001/EY (16);

c)

yhteisön toimintaohjelmasta sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi, jotka toimivat ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla, 1 päivänä maaliskuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2002/EY (17);

d)

metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus) 17 päivänä marraskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2152/2003 (18).

2.   Toimenpiteitä, jotka on käynnistetty ennen 31 päivää joulukuuta 2006 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, hallinnoidaan kyseisten säädösten mukaisesti siihen asti, kun ne on saatettu päätökseen. Komiteat, joista säädetään näissä säädöksissä, korvataan 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla komitealla. Kyseisten säädösten mukaiset pakolliset seuranta- ja arviointitoimet rahoitetaan säädösten voimassaolon päättymisen jälkeen tätä asetusta varten varatuista määrärahoista. Toimenpiteiden on oltava 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä määriteltyjen teknisten säännösten mukaisia siihen asti, kun ne on saatettu päätökseen.

3.   Liitteessä I olevan a alakohdan nojalla vuonna 2007 myönnettyjen avustusten osalta menon tukikelpoisuusaika voi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007, edellyttäen ettei meno ole aiheutunut ennen tuensaajan budjettivuoden alkamispäivää. Kyseisten avustusten osalta varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sopimukset voidaan poikkeuksellisesti allekirjoittaa viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2007.

4.   Seuranta- ja tarkastustoimenpiteisiin 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeisenä ajanjaksona rahoituskehyksen puitteissa tarvittava määrä katsotaan vahvistetuksi ainoastaan, jos se on vuodesta 2014 alkaen sovellettavan uuden rahoituskehyksen mukainen.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2007.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. GLOSER

(1)  EUVL C 255, 14.10.2005, s. 52.

(2)  EUVL C 231, 20.9.2005, s. 72.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 7. heinäkuuta 2005 (EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 451), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 27. kesäkuuta 2006 (EUVL C 238 E, 3.10.2006, s. 1) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 22. toukokuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 14. toukokuuta 2007.

(4)  EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

(5)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

(6)  EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/105/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 368).

(7)  EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/105/EY.

(8)  EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

(9)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(10)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(11)  EYVL L 117, 5.5.1999, s. 1.

(12)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(13)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(14)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(15)  EYVL L 192, 28.7.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1682/2004 (EUVL L 308, 5.10.2004, s. 1).

(16)  EYVL L 191, 13.7.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).

(17)  EYVL L 75, 16.3.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY.

(18)  EUVL L 324, 11.12.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 788/2004 (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 17).

LIITE I

RAHOITUSKELPOISET TOIMENPITEET

Rajoittamatta 9 artiklan soveltamista Life+ -välineestä voidaan rahoittaa seuraavanlaisia toimenpiteitä, jos ne täyttävät 3 artiklassa asetetut tukikelpoisuusvaatimukset:

a)

sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen operatiiviset toimet, jotka huolehtivat ensisijaisesti ympäristönsuojelusta ja ympäristön parantamisesta Euroopan tasolla ja jotka osallistuvat yhteisön politiikan ja lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon;

b)

yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoon suoraan liittyvien tietoverkkojen, tietokantojen ja tietokonejärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen, erityisesti parannettaessa yleisön pääsyä ympäristöä koskeviin tietoihin;

c)

selvitykset, kartoitukset, mallintaminen ja skenaarioiden laatiminen;

d)

seuranta, myös metsien valvonta;

e)

apu valmiuksien kehittämiseen;

f)

koulutus, työpajat ja kokoukset, mukaan luettuna metsäpalojen ehkäisyä koskeviin aloitteisiin osallistuvien henkilöiden kouluttaminen;

g)

verkottuminen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen tarkoitetut järjestelmät;

h)

tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan luettuina tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat ja erityisesti metsäpaloihin liittyvät yleisön tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat;

i)

innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden demonstrointi;

ja

j)

erityisesti luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osa-alueen osalta:

—

suojelualueiden ja lajien hoito ja suojelualueiden suunnittelu, mukaan luettuna Natura 2000 -verkon ekologisen yhtenäisyyden parantaminen;

—

suojelun tason seuranta, mukaan luettuna menettelyjen ja rakenteiden luominen tällaista seurantaa varten;

—

lajien ja luontotyyppien säilyttämiseen liittyvien toimintasuunnitelmien kehittäminen ja toteuttaminen;

—

Natura 2000 -verkon laajentaminen merialueilla;

—

maan osto edellyttäen, että:

—

osto edistäisi Natura 2000 -suojelualueen yhtenäisyyden säilyttämistä tai palauttamista,

—

maan osto on ainoa tai tehokkain tapa saavuttaa haluttu suojelutulos,

—

ostettu maa varataan pitkällä aikavälillä käyttötarkoituksiin, jotka ovat yhteensopivia 4 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden kanssa,

ja

—

kyseinen jäsenvaltio varmistaa joko omistusoikeuden siirrolla tai muulla tavoin, että tällainen maa varataan pitkällä aikavälillä luonnonsuojelutarkoituksiin.

LIITE II

MONIVUOTINEN STRATEGINEN OHJELMA

LUONTO JA BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS

1.   Päätavoite

Luonnon systeemien, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön suojelu, säilyttäminen, palauttaminen, tarkkailu ja toiminnan helpottaminen biologisen monimuotoisuuden, geenivarojen monimuotoisuus mukaan luettuina, köyhtymisen pysäyttämiseksi EU:ssa vuoteen 2010 mennessä.

1.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

edistetään luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevan yhteisön politiikan ja lainsäädännön, erityisesti direktiivin 79/409/ETY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanoa ja niiden huomioon ottamista muissa politiikoissa;

—

tuetaan Natura 2000 -verkoston edelleen kehittämistä ja täytäntöönpanoa, rannikko- ja merialueiden luontotyypit ja lajit mukaan luettuina;

—

tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden ja niihin vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen ja välineiden suunnittelua ja toteutusta, erityisesti jotta saavutettaisiin tavoitteena oleva biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä;

—

parannetaan tietämystä muuntogeenisten organismien vaikutuksista ekosysteemeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen: riskien arvioinnin metodologiat.

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA HALLINTO

2.   Päätavoite ”Ilmastonmuutos”

Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiinnuttaminen tasolle, joka estää maapallon ilmaston lämpenemisen yli 2 °C.

2.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

varmistetaan Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan liittyvien EU:n sitoumusten täytäntöönpano ja kehitetään strategia ja täytäntöönpano-ohjelma vuoden 2012 jälkeiseksi ajaksi;

—

varmistetaan, että EU:n talous ja yhteiskunta, luonto ja biologinen monimuotoisuus, vesivarat ja ihmisten terveys sopeutuvat ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin (lämpötilan mahdollinen nousu 2 °C kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvun vuoksi), ja lievennetään näitä vaikutuksia;

—

varmistetaan markkinoihin perustuvien välineiden, erityisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan, käyttöönotto ja käyttö päästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaalla tavalla vuoden 2012 jälkeisissä puitteissa.

3.   Päätavoite ”Vesi”

Paremman veden laadun edistäminen kehittämällä kustannustehokkaita toimia hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi, jotta direktiivin 2000/60/EY (1) mukainen vesipiirin hoitosuunnitelma voidaan laatia ensimmäisen kerran vuoteen 2009 mennessä.

3.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

vaihdetaan toimintapolitiikkaa koskevaa tietoa ja parhaita käytäntöjä;

—

parannetaan tieteen ja toimintapolitiikan yhteyttä ja välitetään tulokset jäsenvaltioille niiden tukemiseksi vesipiirin hoitosuunnitelmien valmistelussa, mukaan lukien direktiivin 2000/60/EY mukaisten toimenpideohjelmien valmistelu ja aiheeseen läheisesti liittyvistä muista direktiiveistä johtuvien toimien huomioon ottaminen, esimerkiksi direktiivi 91/271/ETY (2), direktiivi 91/414/ETY (3), direktiivi 91/676/ETY (4), direktiivi 96/61/EY (5), direktiivi 98/83/EY (6) ja direktiivi 2006/7/EY (7);

—

edistetään EU:n meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevan teemakohtaisen strategian tehokasta täytäntöönpanoa;

—

hydrologis-morfologiset erityispiirteet kuten tulva-alankojen kunnostaminen ja muut tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta annettua direktiiviä tukevat toimet.

4.   Päätavoite ”Ilma”

Sellaisen ilman laadun tason saavuttaminen, joka ei aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tai riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

4.1   Toimenpiteiden painopistealue:

—

pannaan täytäntöön ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia.

5.   Päätavoite ”Maaperä”

Maaperän suojelu ja sen kestävän käytön varmistaminen säilyttämällä maaperän toiminnat, ennaltaehkäisemällä maaperään kohdistuvat uhkia ja lieventämällä niiden vaikutuksia sekä kunnostamalla huonontunutta maaperää.

5.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

pannaan täytäntöön maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia;

—

varmistetaan maaperän biologisen monimuotoisuuden suojelu ja palauttaminen.

6.   Päätavoite ”Kaupunkiympäristö”

Euroopan kaupunkialueiden ympäristönsuojelun tason parantamisen edistäminen.

6.1   Toimenpiteiden painopistealue:

—

tehostetaan yhteisön voimassa olevien ympäristöpoliittisten linjausten ja lainsäädännön täytäntöönpanoa paikallistasolla tukemalla ja kannustamalla paikallisviranomaisia omaksumaan kokonaisvaltaisemman lähestymistavan kaupunkiasiainhoitoon liikenne- ja energiasektorit mukaan luettuina.

7.   Päätavoite ”Melu”

Ympäristömelua koskevan politiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon edistäminen.

7.1   Toimenpiteiden painopistealue:

—

ehkäistään ja vähennetään ympäristömelulle altistumisen haittavaikutuksia.

8.   Päätavoite ”Kemikaalit”

Parempi ympäristön ja terveyden suojelu kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä vuoteen 2020 mennessä panemalla täytäntöön kemikaalilainsäädäntö, erityisesti asetus (EY) N:o 1907/2006 (8) (REACH), ja torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia.

8.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

vaihdetaan toimintapolitiikkaa koskevaa tietoa ja parhaita käytäntöjä;

—

parannetaan tieteen ja toimintapolitiikan yhteyttä ja välitetään tulokset tukevan teknisen perustan antamiseksi REACH:ille;

—

pannaan täytäntöön torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia.

9.   Päätavoite ”Ympäristö ja terveys”

Tietokannan kehittäminen ympäristöterveyspolitiikkaa varten (Ympäristöterveystoimintasuunnitelma 2004–2010).

9.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

ihmisten biomonitorointi ja ympäristöterveyteen liittyvien tietojen linkitys;

—

otsonikerroksen suojelu haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

10.   Päätavoite ”Luonnonvarat ja jätteet”

—

Sellaisten toimintapolitiikkojen kehittäminen ja täytäntöönpano, joiden tarkoituksena on varmistaa luonnonvarojen ja jätteiden kestävä hallinnointi ja käyttö, sekä tuotteiden ympäristönsuojeluominaisuuksien, kestävän tuotannon ja kulutustottumusten, jätteiden syntymisen ehkäisyn, hyödyntämisen ja kierrätyksen parantaminen.

—

Jätehuollon teemakohtaisen strategian tehokkaan täytäntöönpanon edistäminen.

10.1.   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

kehitetään ja pannaan täytäntöön kulutus- ja tuotantopolitiikkoja, mukaan lukien yhdennetty tuotepolitiikka;

—

edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja elinkaariajattelua, ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat mukaan lukien, talouskasvun ja ympäristövaikutusten välisen yhteyden purkamiseksi;

—

edistetään jätteiden syntymisen ehkäisyä, hyödyntämistä ja kierrätystä painottaen elinkaariajattelua, ekosuunnittelua ja kierrätysmarkkinoiden kehittämistä;

—

edistetään yhteisön jätepolitiikan ja jätelainsäädännön täytäntöönpanoa, erityisesti direktiivi 75/439/ETY (9), direktiivi 91/689/EY (10), direktiivi 96/59/EY (11), direktiivi 1999/31/EY (12), direktiivi 2000/53/EY (13), direktiivi 2002/95/EY (14), direktiivi 2002/96/EY (15), asetus (EY) N:o 850/2004 (16), direktiivi 2006/12/EY (17), direktiivi 2006/21/EY (18) ja asetus (EY) N:o 1013/2006 (19).

11.   Päätavoite ”Metsät”

Tiiviin ja ymmärrettävän perustan tuottaminen, erityisesti EU:n koordinointiverkoston kautta, metsiä koskevalle toimintapolitiikan kannalta olennaiselle tiedolle ilmastonmuutoksesta (vaikutus metsäekosysteemeihin, lieventäminen, korvausvaikutukset), biologisesta monimuotoisuudesta (perustiedot ja suojellut metsäalueet), metsäpaloista, metsien tilasta ja metsien suojelutehtävästä (vesi, maaperä ja infrastruktuuri) sekä edistetään metsien suojelua metsäpaloilta.

11.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

edistetään metsiä koskevan toimintapolitiikan kannalta olennaisen tiedon hankkimista, analysointia ja levittämistä metsistä sekä ympäristöön liittyvistä vuorovaikutuksista;

—

edistetään metsänseurantajärjestelmien ja tiedonhankintajärjestelmien yhdenmukaistamista ja tehokkuutta ja hyödynnetään synergiaetuja luomalla yhteyksiä alueellisen, kansallisen, yhteisön ja maailman tason seurantajärjestelmien välille;

—

herätetään yhteisvaikutuksia metsään liittyvien erityisten kysymysten, ympäristöaloitteiden ja lainsäädännön välille (esim. maaperästrategia, Natura 2000, direktiivi 2000/60/EY);

—

edistetään metsien kestävää hoitoa erityisesti keräämällä tietoa metsien kestävän hoidon parannetuista yleiseurooppalaisista indikaattoreista, jotka hyväksyttiin Wienissä (Itävalta) 7.–8. lokakuuta 2002 pidetyssä MCPFE:n asiantuntijatason kokouksessa;

—

luodaan kansallisella ja yhteisön tasolla kapasiteettia metsien seurannan koordinoimiseksi ja ohjaamiseksi.

12.   Päätavoite ”Innovointi”

Innovatiiviseen politiikkaan perustuvien lähestymistapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden kehittämisen ja demonstroinnin edistäminen ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa avustamiseksi.

12.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

jatketaan ympäristöteknologioita koskevan toimintaohjelman toteuttamisen määrittelyä ja optimointia parantamalla suunnittelua ja koordinointia, seuraamalla edistymistä tehokkaasti, tunnistamalla ja korjaamalla tiedon puutteet ajoissa sekä käyttämällä tehokkaasti tieteellistä, taloudellista ja muuta tietoa, joka liittyy politiikan täytäntöönpanoon;

—

edistetään innovatiivisten teknologioiden ja käytäntöjen tunnistamista, demonstrointia ja levittämistä toimilla, jotka täydentävät kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman toimia;

—

vaihdetaan EU:n kansainvälisen kaupan toimijoiden kesken tietoja ja hyviä käytäntöjä ympäristöteknologioista, vastuulliset investoinnit kehitysmaihin, kestävän kehityksen huippukokouksen (WSSD) ympäristöteknologioita koskevien toimien täytäntöönpano.

13.   Päätavoite ”Strategiset lähestymistavat”

—

Yhteisön ympäristölainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon ja valvonnan edistäminen sekä ympäristöpolitiikan tietämysperustan parantaminen.

—

Toimintapolitiikkojen tehokkuuden ja johdonmukaisuuden parantaminen.

—

Pk-yritysten suoritustason parantaminen ympäristönsuojelussa.

—

Välineiden tuottaminen ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseksi.

—

Sen varmistaminen, että komissio valvoo hankkeita riittävästi.

13.1.   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

parannetaan toimintapolitiikkaan sisältyvien uusien toimien arviointia erityisesti niitä alun perin muotoiltaessa tai myöhemmin tarkistettaessa;

—

vahvistetaan toimintapolitiikan muodostamisen ja täytäntöönpanon tietämysperustaa rakentamalla yhteinen ympäristötietojärjestelmä (SEIS) ja tukemalla ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa (GMES) koskevan aloitteen täytäntöönpanoa;

—

parannetaan täytäntöönpanon arviointia ja jälkikäteisarviointia;

—

tunnistetaan ympäristöä vahingoittavat tuet ja lakkautetaan ne asteittain;

—

lisätään markkinoihin perustuvien välineiden käyttöä toimintapolitiikkojen parempaan yhdistelemiseen pääsemiseksi;

—

tuotetaan kestävän kehityksen politiikkoja tukevia välineitä, erityisesti indikaattoreita;

—

toteutetaan ympäristönsuojelun avustusohjelma pk-yrityksiä varten;

—

ryhdytään tarvittaviin toimiin ulkopuolisen avun käyttämiseksi ympäristöpolitiikkaa kehitettäessä ja täytäntöönpantaessa;

—

tuotetaan tarvittavat välineet teknisen ja/tai hallinnollisen avun saamiseksi hankkeiden tunnistamiseen, valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, tarkastuksiin ja valvontaan, Life III- ja Life+ -hankkeet mukaan luettuina.

14.   Päätavoite ”Hallinto”

Ympäristönäkökohdat paremmin huomioon ottavan hallinnon toteuttaminen, myös lisäämällä Euroopan kansalaisten tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

14.1.   Toimenpiteiden painopistealue:

—

laajennetaan sidosryhmien, muun muassa kuluttajaryhmien ja hallituksista riippumattomien järjestöjen, osallisuutta ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.

15.   Päätavoite ”Hallituksesta riippumattomat järjestöt”

Sellaisten hallituksista riippumattomien järjestöjen toiminnan edistäminen, joiden pääasiallinen toiminta liittyy ympäristönsuojeluun Euroopan tasolla.

15.1   Toimenpiteiden painopistealueet:

—

vahvistetaan hallituksista riippumattomien järjestöjen osallistumista ympäristöpolitiikan muodostamiseen ja täytäntöönpanoon kuuluvaan vuoropuheluun;

—

vahvistetaan hallituksista riippumattomien järjestöjen osallistumista eurooppalaiseen standardointiprosessiin sidosryhmien tasapuolisen edustuksen ja ympäristönäkökohtien järjestelmällisen huomioon ottamisen varmistamiseksi.

TIEDOTUS JA VIESTINTÄ

16.   Päätavoite

Säännöllisen ja tehokkaan tiedonkulun varmistaminen perusteiden antamiseksi ympäristöpoliittiselle päätöksenteolle, sekä ympäristön tilaa ja kehityssuuntia koskevan tiedon saattamiseksi kansalaisten saataville.

16.1   Toimenpiteiden painopistealue:

—

tiedon levittäminen, ympäristömerkki, ympäristöasioita koskevan tietoisuuden lisääminen ja niihin liittyvien erityistaitojen kehittäminen, mukaan lukien metsäpalojen ehkäiseminen.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(2)  Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21. toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(3)  Neuvoston direktiivi 91/414/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2007/21/EY (EUVL L 97, 12.4.2007, s. 42).

(4)  Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12. joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(5)  Neuvoston direktiivi 96/61/EY, annettu 24. syyskuuta 1996, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

(6)  Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3. marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15. helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(9)  Neuvoston direktiivi 75/439/ETY, annettu 16. kesäkuuta 1975, jäteöljyhuollosta (EYVL L 194, 25.7.1975, s. 23), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/76/EY (EYVL L 332, 28.12.2000, s. 91

(10)  Neuvoston direktiivi 91/689/ETY, annettu 12. joulukuuta 1991, vaarallisista jätteistä (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

(11)  Neuvoston direktiivi 96/59/EY, annettu 16. syyskuuta 1996, polykloorattujen bifenyylien ja polykloorattujen terfenyylien käsittelystä (PCB/PCT) (EYVL L 243, 24.9.1996, s. 31).

(12)  Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston päätöksellä 2005/673/EY (EUVL L 254, 30.9.2005, s. 69).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/95/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2006/692/EY (EUVL L 283, 14.10.2006, s. 50).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/108/EY (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 106).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 323/2007(EUVL L 85, 27.3.2007, s. 3).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/12/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, jätteistä (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 9).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, kaivannaisteollisuuden jätehuollosta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

KOMISSION LAUSUMA

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ja hyvissä ajoin ennen vuosina 2008–2009 tapahtuvaa rahoituskehyksen uudelleentarkastelua komissio tarkastelee sidottuja tai arvioituja menoja sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla Natura 2000 -verkoston hallinnoinnin osalta mukauttaakseen yhteisön välineitä ja erityisesti LIFE+-ohjelmaa sekä varmistaakseen yhteisön yhteisrahoituksen korkean tason.