22.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 81/1


NEUVOSTON ASETUS (EURATOM) N:o 300/2007,

annettu 19 päivänä helmikuuta 2007,

välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisö on merkittävä taloudellisen, rahoituksellisen, teknisen, humanitaarisen ja makrotaloudellisen avun antaja kolmansille maille. Euroopan yhteisön ulkomaanavun tehostamiseksi avun suunnitteluun ja toimittamiseen on laadittu uusi kehys, mukaan lukien liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17 päivänä heinäkuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006 (2), joka kattaa ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille myönnettävän yhteisön avun, eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24 päivänä lokakuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1638/2006 (3), kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006 (4), vakautusvälineen perustamisesta 15 päivänä marraskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006 (5), demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006 (6) ja teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 21 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1934/2006 (7). Tämä asetus on täydentävä väline, jonka tavoitteena on edistää ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa yhteisön ulkopuolisissa maissa.

(2)

Vuonna 1986 tapahtunut Tšernobylin onnettomuus osoitti ydinturvallisuuden maailmanlaajuisen tärkeyden. Jotta olisi mahdollista saavuttaa Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä ’perustamissopimus’) tavoite saada aikaan sellaiset turvallisuusolosuhteet, että väestön elämää ja terveyttä vaarantavat tekijät poistuvat, Euroopan atomienergiayhteisön (jäljempänä ’yhteisö’) olisi voitava tukea ydinturvallisuutta kolmansissa maissa.

(3)

Yhteisö on komission päätöksellä 1999/819/Euratom (8) liittynyt ydinturvallisuutta koskevaan yleissopimukseen , jonka yhtenä tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää maailmanlaajuisesti korkea ydinturvallisuuden taso. Yhteisö on komission päätöksellä 2005/510/Euratom (9) liittynyt myös käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaan yhteiseen yleissopimukseen, jonka yhtenä tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollossa korkea turvallisuustaso maailmanlaajuisesti. Kummassakin yleissopimuksessa pyritään näihin tavoitteisiin tehostamalla kansallisia toimenpiteitä ja kansainvälistä yhteistyötä, mukaan lukien tarvittaessa turvallisuuteen liittyvä yhteistyö.

(4)

Yhteisö tekee jo tiivistä yhteistyötä perustamissopimuksen 10 luvun mukaisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa sekä ydinmateriaalivalvonnan osalta (perustamissopimuksen toisen osaston 7 luvun tavoitteiden saavuttamiseksi) että ydinturvallisuuden osalta.

(5)

Yhteisön on erityisesti tarpeen jatkaa pyrkimyksiään tukea toimivan ydinmateriaalivalvonnan toteuttamista kolmansissa maissa, hyödyntäen sen omia ydinmateriaalivalvontatoimia Euroopan unionissa.

(6)

On erityisen tärkeää hyödyntää Tacis- ja Phare-ohjelmista jo saatuja kokemuksia, myös asiaankuuluvien asiantuntijaryhmien työskentelyn kautta, erityisesti ydinalan korvausvastuun alalla.

(7)

Tämän asetuksen tavoitteiden tukemiseksi on tarpeen rahoittaa liitännäistoimenpiteitä, mukaan luettuina koulutus, tutkimus ja tuki kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten täytäntöönpanolle. Tällaisten yleissopimusten ja sopimusten mukaisten toimien koordinoiminen yhteisön toimien kanssa on suotavaa.

(8)

Kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten lisäksi jotkin jäsenvaltiot ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia teknisen avun antamisesta.

(9)

Ydinturvallisuuden teknologisista ongelmista 18 päivänä kesäkuuta 1992 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin neuvosto ”korostaa pitävänsä Euroopan ydinturvallisuutta erityisen tärkeänä ja näin ollen pyytää jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan erityisesti muiden Euroopan maiden ja nimenomaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton tasavaltojen kanssa tehtävän yhteisön ydinalan yhteistyön perimmäiseksi ja ensisijaiseksi tavoitteeksi sen, että kyseisten maiden ydinlaitosten turvallisuustasot saatetaan vastaamaan yhteisössä noudatettavaa käytäntöä, ja helpottamaan yhteisössä jo tunnustettujen turvallisuuskriteerien ja -vaatimusten täytäntöönpanoa”. Taloudellista apua annetaan nämä tavoitteet huomioon ottaen, myös niissä tapauksissa, joissa tuetaan olemassa olevia laitoksia, jotka eivät vielä ole toiminnassa.

(10)

Ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen mukaan ”lupa” tarkoittaa lupaa, jonka valvontaviranomainen myöntää hakemuksesta ydinlaitoksen sijoituspaikasta, suunnittelusta, rakentamisesta, käyttöönotosta, käytöstä tai käytöstäpoistosta vastaavalle.

(11)

Annettaessa apua kyseessä olevalle ydinlaitokselle, tavoitteena on suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttaminen avun välityksellä, poikkeamatta kuitenkaan siitä periaatteesta, että vastuun laitoksen turvallisuudesta olisi oltava toiminnanharjoittajalla ja valtiolla, jonka lainkäyttövaltaan laitos kuuluu.

(12)

Vuoden 2001 suuntaviivoissa ulkoisen toiminnan koordinoinnin tehostamiseksi korostetaan tarvetta tehostaa EU:n ulkoisen avun koordinointia.

(13)

Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi on tarpeen, että komissiota avustaa komitea.

(14)

Tällä asetuksella korvataan avun toimittamisesta Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kumppanivaltioille 29 päivänä joulukuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 99/2000 (10), yhteisön rahoituksen myöntämisestä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille Tšernobylin reaktorisuojarahastoa varten 5 päivänä kesäkuuta 1998 tehty neuvoston päätös 98/381/EY, Euratom (11) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille Tšernobylin reaktorisuojarahastoon suoritettavasta Euroopan yhteisön lisärahoitusosuudesta 16 marraskuuta 2001 tehty neuvoston päätös 2001/824/EY, Euratom (12). Nämä säädökset olisi näin ollen kumottava.

(15)

Tämän asetuksen, jossa säädetään rahoitusavusta perustamissopimuksen tavoitteiden tukemiseksi, ei tulisi rajoittaa yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaa kyseisillä aloilla, erityisesti ydinmateriaalivalvonnan osalta.

(16)

Tähän asetukseen sisältyy talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 38 kohdan mukainen rahoitusohje koko välineen soveltamisajalle, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksen mukaiseen budjettivallan käyttäjän toimivaltaan.

(17)

Perustamissopimuksessa ei ole muita määräyksiä tämän asetuksen antamiseksi tarvittavista valtuuksista kuin sen 203 artikla.

(18)

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi tätä asetusta tulisi soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2007,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

TAVOITTEET

1 artikla

Yleiset tavoitteet ja soveltamisala

Yhteisö rahoittaa tukitoimenpiteitä, joilla on tarkoitus edistää ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa kolmansissa maissa tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

2 artikla

Tarkoitus

Tämän asetuksen nojalla annetulla rahoitusavulla, taloudellisella avulla ja teknisellä avulla täydennetään apua, jota Euroopan yhteisö antaa humanitaarisen avun välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä, kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, vakautusvälineestä, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä ja teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineestä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tällä asetuksella tuetaan seuraavia toimenpiteitä:

a)

toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen kaikilla tasoilla, erityisesti seuraavasti:

jatkuva tuki sääntelyelimille ja teknisen tuen organisaatioille sekä sääntelykehyksen vahvistaminen, erityisesti lupien myöntämiseen liittyvien toimenpiteiden osalta,

paikan päällä toteutettavat ja ulkoisen avun ohjelmat sekä konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, jonka tarkoituksena on rakenteen, toiminnan ja huollon turvallisuusnäkökohtien parantaminen nykyisin luvan omaavien ydinvoimalaitosten ja muiden olemassa olevien ydinlaitosten osalta siten, että korkeat turvallisuustasot voidaan saavuttaa, hyödyntäen erityisesti toiminnanharjoittajien kokemuksia,

tuki käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvalliselle kuljetukselle, käsittelylle ja loppukäsittelylle, ja

strategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano olemassa olevien laitosten käytöstä poistamiseksi ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostamiseksi;

b)

toimivien sääntelykehysten, menettelyjen ja järjestelmien edistäminen, jotta voidaan varmistaa riittävä suoja radioaktiivisista materiaaleista ja erityisesti korkea-aktiivisista radioaktiivisista lähteistä johtuvaa ionisoivaa säteilyä vastaan, ja kyseisten materiaalien turvallinen loppukäsittely;

c)

tarvittavien sääntelykehysten ja -menetelmien käyttöönotto ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi, mukaan luettuina halkeamiskelpoisten materiaalien asianmukainen kirjanpito ja valvonta valtion ja toiminnanharjoittajien tasolla;

d)

tehokkaiden järjestelyjen käyttöönotto säteilyonnettomuuksien ehkäisemistä ja niihin liittyvien vaikutusten lieventämistä varten sekä valmiussuunnittelu-, torjuntavalmius- ja torjunta-, pelastuspalvelu- ja kunnostustoimenpiteitä varten;

e)

toimenpiteet, joilla edistetään kansainvälistä yhteistyötä (myös asiaan liittyvissä kansainvälisissä organisaatioissa, erityisesti IAEA:ssa) edellä mainituilla aloilla, mukaan lukien kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten täytäntöönpano ja seuranta, tietojenvaihto sekä koulutus ja tutkimus.

Komissio varmistaa, että toteutettavat toimenpiteet ovat yhdenmukaisia Euroopan yhteisön asianomaiselle kumppanimaalle laatiman yleisen poliittisen strategiakehyksen ja varsinkin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 179 ja 181 a artiklan nojalla vahvistettujen yhteisön kehitysyhteistyötä ja taloudellista yhteistyötä koskevien politiikkojen ja ohjelmien tavoitteiden kanssa.

II   OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO: OHJELMASUUNNITTELU JA VAROJEN JAKAMINEN

3 artikla

Strategia-asiakirjat ja tavoiteohjelmat

1.   Tämän asetuksen mukainen yhteisön apu pannaan täytäntöön monivuotisten strategia-asiakirjojen ja tavoiteohjelmien perusteella.

2.   Monivuotiset strategia-asiakirjat, jotka kattavat yhden tai useampia maita, muodostavat yleisen perustan 2 artiklan mukaisen avun täytäntöönpanolle, ja ne laaditaan enintään seitsemäksi vuodeksi. Niissä esitetään yhteisön strategia tämän asetuksen mukaisen avun antamiselle, ottaen huomioon kyseessä olevien maiden tarpeet, yhteisön ensisijaiset tavoitteet, kansainvälinen tilanne ja tärkeimpien kumppaneiden toiminta.

3.   Komissio varmistaa näitä strategia-asiakirjoja laadittaessa, että ne ovat yhdenmukaiset muiden ulkoista apua koskevien Euroopan yhteisön välineiden nojalla hyväksyttyjen strategioiden ja toimenpiteiden kanssa.

4.   Strategia-asiakirjoihin sisällytetään monivuotiset tavoiteohjelmat, joissa esitetään yhteisön rahoitusta varten valitut ensisijaiset alat, määrätyt tavoitteet ja odotetut tulokset sekä ohjeelliset määrärahat, kokonaisuutena sekä kunkin ensisijaisen alan osalta. Ohjeelliset määrärahat voidaan esittää tarvittaessa vaihteluvälinä. Tavoiteohjelmat laaditaan kyseistä yhtä tai useampaa kumppanimaata kuullen.

4 artikla

Ohjelma-asiakirjojen vahvistaminen

1.   Edellä 3 artiklassa tarkoitetut strategia-asiakirjat ja tavoiteohjelmat vahvistetaan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Ne kattavat kauden, joka on enintään tämän asetuksen soveltamiskauden pituinen.

2.   Strategia-asiakirjoille tehdään väliarviointi tai ne arvioidaan tarvittaessa, ja niitä voidaan tarkistaa 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3.   Tavoiteohjelmia tarkistetaan tarpeen mukaan asiaankuuluviin strategia-asiakirjoihin tehtyjen tarkistusten huomioon ottamiseksi. Monivuotisia määrärahoja voidaan poikkeuksellisesti mukauttaa erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi esimerkiksi merkittävässä ennakoimattomassa tilanteessa tai tulosten ollessa poikkeuksellisia. Tavoiteohjelmien tarkistamisessa noudatetaan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

III   OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO: MUUT SÄÄNNÖKSET

5 artikla

Toimintaohjelmat

1.   Komissio vahvistaa toimintaohjelmat, jotka laaditaan 3 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen ja tavoiteohjelmien perusteella. Toimintaohjelmissa, jotka laaditaan tavallisesti vuosittain, esitetään tämän asetuksen mukaisen avun täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohdat.

Komissio voi poikkeuksellisesti esimerkiksi silloin, kun toimintaohjelmaa ei ole vielä hyväksytty, hyväksyä 3 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen ja tavoiteohjelmien perusteella toimintaohjelmaan kuulumattomia toimenpiteitä noudattaen samaa menettelyä kuin toimintaohjelmiin sovelletaan.

2.   Toimintaohjelmissa määritellään asetetut tavoitteet, toimialat, suunnitellut toimenpiteet, odotetut tulokset, hallinnointitavat sekä suunnitellun rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy lyhyt kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niihin voidaan tarvittaessa sisällyttää aiemmasta avusta saadut kokemukset.

3.   Toimintaohjelmat ja niiden tarkistukset tai laajennukset hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen jälkeen kun kumppanimaata tai alueen kumppanimaita on tarvittaessa kuultu.

6 artikla

Erityistoimenpiteet

1.   Sen estämättä, mitä 3–5 artiklassa säädetään, komissio voi ennakoimattomien ja kiireellisten tarpeiden tai tilanteiden osalta päättää erityistoimenpiteistä, jotka eivät sisälly 3 artiklassa tarkoitettuihin strategia-asiakirjoihin tai tavoiteohjelmiin eivätkä 5 artiklassa tarkoitettuihin toimintaohjelmiin.

2.   Erityistoimenpiteille määritellään tavoitteet, toimialat, odotetut tulokset, hallinnointitavat sekä suunnitellun rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu.

3.   Jos erityistoimenpiteiden kustannukset ylittävät 5 000 000 euroa, komissio hyväksyy ne 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen jälkeen kun kumppanimaata tai alueen kumppanimaita on tarvittaessa kuultu.

4.   Jos erityistoimenpiteiden kustannukset ovat enintään 5 000 000 euroa, komissio ilmoittaa yhden kuukauden kuluessa kirjallisesti neuvostolle ja 19 artiklan mukaisesti perustetulle komitealle toimenpiteiden hyväksymisestä.

7 artikla

Tukikelpoisuus

1.   Tämän asetuksen mukaista rahoitusta voivat saada seuraavat tahot 5 artiklassa tarkoitettujen toimintaohjelmien ja 6 artiklassa tarkoitettujen erityistoimenpiteiden täytäntöön panemiseksi siltä osin kuin ne voivat tosiasiallisesti edistää 2 artiklassa säädettyä asetuksen tarkoitusta:

a)

kumppanimaat ja alueet sekä niiden toimielimet;

b)

kumppanimaiden hajautetut yksiköt kuten alueet, läänit, maakunnat ja kunnat;

c)

kumppanimaan tai alueen sekä yhteisön perustamat yhteiselimet;

d)

kansainväliset järjestöt, mukaan lukien alueelliset järjestöt, Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvat järjestöt, yksiköt tai erityisohjelmat, kansainväliset rahoituslaitokset ja kehityspankit, siltä osin kuin ne edistävät tämän asetuksen tavoitteita;

e)

yhteisön yhteinen tutkimuskeskus sekä Euroopan unionin virastot;

f)

seuraavat jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja alueiden tai muiden yhteisön ulkopuolisten valtioiden yksiköt tai laitokset, siltä osin kuin ne edistävät tämän asetuksen tavoitteita:

i)

kokonaan tai osittain julkiset laitokset, paikalliset viranomaiset tai hallintoelimet ja niiden yhteenliittymät;

ii)

yhtiöt ja muut liikeyritykset sekä muut yksityiset talouden alan organisaatiot ja toimijat;

iii)

rahoituslaitokset, jotka myöntävät rahoitusta yksityisiin investointeihin tai edistävät ja rahoittavat niitä kumppanimaissa ja -alueilla;

iv)

2 kohdassa määritellyt valtiosta riippumattomat toimijat;

v)

luonnolliset henkilöt.

2.   Valtiosta riippumattomia toimijoita, jotka voivat saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea, ovat valtiosta riippumattomat järjestöt, alkuperäiskansoja edustavat järjestöt, paikalliset aloiteryhmät ja ammatilliset ryhmittymät, osuuskunnat, ammattijärjestöt, talouden ja sosiaalialan toimijoita edustavat järjestöt, paikallisjärjestöt (mukaan luettuina verkot), jotka toimivat hajautetun alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen alalla, kuluttajajärjestöt, naisten ja nuorten järjestöt, opetus-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedeorganisaatiot, korkeakoulut, kirkot ja uskonnolliset järjestöt ja yhteisöt, tiedotusvälineet ja valtiosta riippumattomat yhteenliittymät ja itsenäiset säätiöt, jotka voivat edistää kehitystä tai sisäisten politiikkojen ulkoista ulottuvuutta.

8 artikla

Toimenpidetyypit

1.   Yhteisön rahoituksen muotoja ovat

a)

hankkeet ja ohjelmat;

b)

alakohtainen tuki;

c)

osuudet vakuusrahastoihin 16 artiklassa säädetyn mukaisesti;

d)

poikkeustapauksissa velkahelpotusohjelmat kansainvälisesti hyväksytyn velkahelpotusohjelman mukaisesti;

e)

toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitetut tuet;

f)

toimintamenojen rahoittamiseen tarkoitetut tuet;

g)

rahoitus kummiohjelmille jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden ja -alueiden julkisten toimielinten, kansallisten julkisten laitosten ja julkisia tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yksiköiden välillä;

h)

maksuosuudet etenkin kansainvälisten tai alueellisten järjestöjen hallinnoimiin kansainvälisiin rahastoihin;

i)

maksuosuudet kumppanimaiden ja -alueiden kansallisiin rahastoihin, joilla edistetään yhteisrahoitusta eri rahoittajien kanssa, tai yhden tai useamman muun rahoittajan perustamiin rahastoihin, joilla toteutetaan yhteisiä toimia;

j)

kumppanimaiden ja -alueiden suorittamaan hankkeiden ja ohjelmien hallinnointiin ja valvontaan tarvittavat henkilövoimavarat ja aineelliset resurssit.

2.   Humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (14) soveltamisalaan kuuluvia toimia, jotka voivat saada rahoitusta kyseisen asetuksen nojalla, ei voida rahoittaa tämän asetuksen nojalla.

3.   Yhteisön rahoitusta ei periaatteessa saa käyttää verojen, tullien tai muiden veroluonteisten maksujen suorittamiseen edunsaajamaissa.

9 artikla

Tukitoimenpiteet

1.   Yhteisön rahoituksella voidaan kattaa menot, jotka aiheutuvat tämän asetuksen täytäntöönpanon ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta suoraan tarpeellisista valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tilintarkastus- ja arviointitoimista kuten selvityksistä, kokouksista, tiedotuksesta, valistuksesta, koulutuksesta ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat menot, tietojen vaihtoon käytettäviin tietoverkkoihin liittyvät menot sekä kaikki muut menot, jotka aiheutuvat hallinnollisesta ja teknisestä avusta, jota komissio saattaa ohjelman hallinnoinnissa tarvita. Yhteisön rahoitus kattaa lisäksi menot, jotka koskevat komission lähetystöissä asetuksen nojalla rahoitettavia toimia hallinnoivaa hallinnollista tukihenkilöstöä.

2.   Kaikista tukitoimenpiteistä ei välttämättä tehdä monivuotista ohjelmasuunnitelmaa, vaan niitä voidaan rahoittaa muutoin kuin strategia-asiakirjojen ja monivuotisten tavoiteohjelmien perusteella. Niitä voidaan kuitenkin myös rahoittaa monivuotisten tavoiteohjelmien perusteella. Komissio päättää monivuotisten tavoiteohjelmien soveltamisalaan kuulumattomista tukitoimista 6 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Yhteisrahoitus

1.   Tämän asetuksen perusteella rahoitettavia toimenpiteitä voidaan rahoittaa yhdessä muun muassa seuraavien kanssa:

a)

jäsenvaltiot ja erityisesti niiden kokonaan tai osittain julkiset virastot;

b)

muut rahoitusta antavat maat ja erityisesti niiden kokonaan tai osittain julkiset virastot;

c)

kansainväliset ja alueelliset järjestöt ja erityisesti kansainväliset ja alueelliset rahoituslaitokset;

d)

yhtiöt ja muut liikeyritykset sekä muut yksityiset talouden alan organisaatiot ja toimijat ja muut 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut valtiosta riippumattomat toimijat;

e)

varoja vastaanottavat kumppanimaat ja -alueet.

2.   Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa hanke tai ohjelma on jaettava useampaan pienempään, selkeästi yksilöitävään hankkeeseen, joista kutakin rahoittaa yhteisrahoitukseen osallistuva eri rahoittaja siten, että rahoituksen kohde on aina yksilöitävissä. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannukset on jaettava yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppaneiden kesken ja varat asetetaan yhteiseen käyttöön siten, ettei hankkeen tai ohjelman yksittäisten toimien rahoituslähdettä voida yksilöidä.

3.   Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa komissio voi vastaanottaa ja hallinnoida varoja tämän artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen yksiköiden puolesta yhteisten toimien täytäntöön panemiseksi. Tässä tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteet keskitetysti joko suoraan tai välillisesti siirtämällä tehtävän yhteisön virastoille tai yhteisön perustamille laitoksille. Tällaisia varoja käsitellään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (15) 18 artiklan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

11 artikla

Hallinnointitavat

1.   Tämän asetuksen perusteella rahoitettavat toimenpiteet toteutetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

2.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaisesti siirtää julkisen vallan tehtäviä ja erityisesti talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille, jos niillä on kansainvälisesti tunnustettu asema, ne noudattavat kansainvälisesti tunnustettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä, ja ne ovat julkisen viranomaisen valvonnassa.

3.   Jos hallinnointi on hajautettu, komissio voi päättää käyttää edunsaajamaan tai alueen julkisia hankintoja tai tukien myöntämistä koskevia menettelyjä.

12 artikla

Maksusitoumukset

1.   Maksusitoumukset tehdään 5, 6 tai 9 artiklan mukaisesti tehtyjen komission päätösten perusteella.

2.   Yhteisön rahoituksen oikeudellisia muotoja ovat pääasiassa

rahoitussopimukset,

tukisopimukset,

hankintasopimukset,

työsopimukset.

13 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Kaikkiin tästä asetuksesta johtuviin sopimuksiin on sisällytettävä määräyksiä, joilla suojataan yhteisön taloudellisia etuja erityisesti petoksilta, lahjonnalta ja muilta väärinkäytöksiltä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (16), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 (17) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 (18) mukaisesti.

2.   Sopimuksissa on nimenomaisesti määrättävä komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuuksista tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit asiakirjojen perusteella ja paikalla suoritettavin tarkastuksin. Lisäksi niissä on annettava komissiolle valtuudet suorittaa asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä tarkastuskäyntejä.

3.   Kaikissa tuen täytäntöönpanosta johtuvissa sopimuksissa on varmistettava 2 kohdassa säädetyt komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudet sopimusten täytäntöönpanon aikana ja sen jälkeen.

14 artikla

Osallistumista ja alkuperää koskevat säännöt

1.   Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- ja tukisopimusten tarjouskilpailu on avoin kaikille luonnollisille henkilöille, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden, maiden, jotka määritellään tai on määritelty tämän asetuksen nojalla hyväksytyn toimintaohjelman mukaista tukea saaviksi maiksi, liittymistä valmistelevan tukivälineen tai eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen edunsaajamaiden tai sellaisten Euroopan talousalueen maiden, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita, kansalaisia, sekä oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet tällaisiin maihin.

2.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallia sellaisten luonnollisten henkilöiden osallistumisen, jotka ovat sellaisten maiden kansalaisia, joilla on perinteisesti talous- tai kauppasuhteet tai maantieteelliset yhteydet tiettyyn edunsaajamaahan, tai sellaisten oikeushenkilöiden osallistumisen, jotka ovat sijoittautuneet tällaisiin maihin.

3.   Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- ja tukisopimusten tarjouskilpailu on myös avoin kaikille luonnollisille henkilöille, jotka ovat muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen maiden kansalaisia, ja oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet muihin kuin kyseisiin maihin, jos niiden myöntämän ulkoisen avun vastavuoroinen saatavuus on vahvistettu. Vastavuoroinen saatavuus myönnetään, jos maa myöntää kelpoisuuden vastaavin ehdoin jäsenvaltioille ja asianomaiselle vastaanottajamaalle.

Tämän asetuksen ja muiden yhteisön ulkoisen avun välineiden mukaisesti rahoitettavien hankinta- ja tukisopimusten tarjouskilpailua koskeva vastavuoroinen saatavuus vahvistetaan tiettyä maata tai tiettyä alueellista maiden ryhmää koskevalla erityisellä päätöksellä. Komissio tekee tällaisen päätöksen 19 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, ja se on voimassa vähintään vuoden.

Tämän asetuksen ja muiden yhteisön ulkoisen avun välineiden mukaisesti rahoitettavien hankinta- ja tukisopimusten tarjouskilpailua koskevan vastavuoroisen saatavuuden myöntämisen on perustuttava yhteisön ja muiden avunantajien väliseen vertailuun, ja sen on tapahduttava alakohtaisella tasolla tai koko maan tasolla riippumatta siitä, onko kyseessä avunantaja- tai vastaanottajamaa. Päätös vastavuoroisuuden myöntämisestä avunantajamaalle perustuu kyseisen avunantajan antaman avun avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja suhteellisuuteen sekä avun laatuun ja määrään. Edunsaajamaita on kuultava tässä kohdassa kuvatun menettelyn aikana.

Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- ja tukisopimusten tarjouskilpailua koskeva vastavuoroinen saatavuus OECD:n kehitysapukomitean määrittelemissä vähiten kehittyneissä maissa myönnetään automaattisesti OECD:n kehitysapukomitean jäsenille.

4.   Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- ja tukisopimusten tarjouskilpailu on avoin kansainvälisille järjestöille.

5.   Asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia. Tämä ei kuitenkaan rajoita yhteisön julkisia hankintoja koskevissa säännöissä vahvistettujen laadullisten ja taloudellisten edellytysten soveltamista.

6.   Kaikkien tämän asetuksen mukaisesti rahoitettujen sopimusten nojalla hankittujen tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai tämän artiklan mukaisesti tukikelpoisesta maasta. Tässä asetuksessa käytetty termi ”alkuperä” on määritelty tullitarkoituksia varten annettuja alkuperäsääntöjä koskevassa asiaan liittyvässä yhteisön lainsäädännössä.

7.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallia sellaisten luonnollisten henkilöiden osallistumisen, jotka ovat muiden kuin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen maiden kansalaisia, tai kyseisiin maihin sijoittautuneiden oikeushenkilöiden osallistumisen, tai muuta kuin 6 kohdassa esitettyä alkuperää olevien hyödykkeiden tai materiaalien hankinnan. Poikkeusten perusteena voi olla se, että tuotteita ja palveluita ei ole saatavilla kyseessä olevien maiden markkinoilla tai tarve on äärimmäisen kiireellinen, tai että kelpoisuussääntöjen noudattaminen tekisi hankkeen, ohjelman tai toimenpiteen toteuttamisen mahdottomaksi tai erittäin vaikeaksi.

8.   Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kansainvälisen järjestön toteuttama toimi, tarvittaviin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 1, 2 ja 3 kohdan nojalla, sekä kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, edellyttäen kuitenkin, että kaikkien avunantajien yhdenvertainen kohtelu varmistetaan. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kolmannen maan – vastavuoroisuusedellytyksin 2 kohdan mukaisesti – tai alueellisen järjestön taikka jäsenvaltion kanssa yhteisrahoitettava toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 1, 2 ja 3 kohdan nojalla, sekä kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat kyseisen kolmannen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion sääntöjen mukaisesti osallistumiskelpoisia. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

9.   Tarjoajien, joiden kanssa on tehty tämän asetuksen mukaisia sopimuksia, on noudatettava keskeisiä työelämää koskevia normeja sellaisina kuin ne on määritelty asiaan liittyvissä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksissa.

15 artikla

Avustukset

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 114 artiklan mukaisesti luonnolliset henkilöt voivat saada avustuksia.

16 artikla

Euroopan investointipankin tai muiden rahoituksen välittäjien käyttöön annettavat varat

Edellä 8 artiklan 1 kohdan c ja h alakohdassa tarkoitettuja varoja hallinnoivat rahoituksen välittäjät, Euroopan investointipankki tai jokin muu pankki tai organisaatio, jolla on tarvittavat valmiudet niiden hallinnointiin. Komissio hyväksyy tapauskohtaisesti tämän artiklan täytäntöönpanosäännökset, jotka koskevat riskien jakamista, täytäntöönpanosta vastaavan välittäjän palkkiota, varoista saatavan koron käyttöä ja takaisinmaksua sekä toimenpiteen päättämistä.

17 artikla

Arviointi

Komissio arvioi säännöllisesti politiikkojen ja ohjelmien tuloksia sekä ohjelmasuunnittelun tehokkuutta tarkistaakseen, onko tavoitteet saavutettu, ja laatiakseen suosituksia tulevien toimien parantamista varten. Komissio toimittaa merkittävät arviointikertomukset tiedoksi 19 artiklan mukaisesti perustetulle komitealle. Käsittelyn tulokset otetaan huomioon ohjelmien suunnittelussa ja rahavarojen osoittamisessa.

IV   OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Kertomus

Komissio tarkastelee tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisen kertomuksen avun täytäntöönpanosta. Kertomus osoitetaan myös talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Kertomuksessa esitetään edellistä vuotta koskevat tiedot rahoitetuista toimenpiteistä, tiedot seuranta- ja arviointitoimien tuloksista sekä maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanosta eriteltyinä maittain, alueittain sekä yhteistyöaloittain.

19 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

Komission edustaja tekee komitealle esityksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa esityksestä määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 118 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

b)

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Tässä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista 30 päivällä.

c)

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin b alakohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä puheenjohtajan ehdotuksesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun työjärjestyksen mallin mukaisesti. Komitea vahvistaa työjärjestyksessään erityiset kuulemista koskevat säännöt siten, että komissio voi tarvittaessa päättää erityistoimenpiteistä kiireellistä menettelyä noudattaen.

Komissioon sovellettavia, yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevia periaatteita ja ehtoja sovelletaan komiteoihin.

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti komiteoiden työstä. Tätä varten Euroopan parlamentille toimitetaan komitean kokousten esityslistat, äänestysten tulokset, kokousmuistiot sekä luettelot viranomaisista ja organisaatioista, joihin jäsenvaltioiden edustajikseen nimeämät henkilöt kuuluvat.

4.   Euroopan investointipankin tarkkailija voi osallistua pankkia koskevien asioiden käsittelyyn komiteassa.

20 artikla

Rahoitusohje

Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi kaudella 2007–2013 on 524 000 000 euroa.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

21 artikla

Tarkistus

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jossa esitetään säädökseen tarvittavia muutoksia.

22 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan seuraavat säädökset 1 päivästä tammikuuta 2007:

asetus (EY, Euratom) N:o 99/2000,

päätös 98/381/EY, Euratom,

päätös 2001/824/EY, Euratom.

2.   Kumottuja säädöksiä sovelletaan edelleen oikeudellisiin asiakirjoihin ja sitoumuksiin, jotka koskevat talousarvion täytäntöönpanoa ennen varainhoitovuotta 2007.

23 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen 31 päivään joulukuuta 2013 saakka.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä helmikuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. GLOS


(1)  Lausunto annettu 14. joulukuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.

(3)  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

(5)  EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1.

(6)  EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.

(7)  EUVL L 405, 30.12.2006, s. 41, oikaisu EUVL L 29, 3.2.2007, s. 16.

(8)  EYVL L 318, 11.12.1999, s. 20, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2004/491/Euratom (EUVL L 172, 6.5.2004, s. 7).

(9)  EUVL L 185, 16.7.2005, s. 33.

(10)  EYVL L 12, 18.1.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on korvattuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006 (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1).

(11)  EYVL L 171, 17.6.1998, s. 31.

(12)  EYVL L 308, 27.11.2001, s. 25.

(13)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(14)  EYVL L 163, 2.7.1996, s. 6, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(15)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

(16)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(17)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(18)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.