5.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/21

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/117/EURATOM,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2006,

radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan ja 32 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka komissio on laatinut saatuaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 31 artiklan mukaisesti lausunnon asiantuntijaryhmältä, jonka tieteellis-tekninen komitea on nimennyt jäsenvaltioiden tieteellisten asiantuntijoiden keskuudesta, ja on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtoihin liittyviin toimiin sovelletaan erinäisiä vaatimuksia, jotka on määritetty yhteisön säädöksissä ja kansainvälisissä oikeudellisissa asiakirjoissa. Nämä vaatimukset koskevat erityisesti radioaktiivisen aineen turvallista kuljetusta sekä sitä, millä edellytyksillä radioaktiivista jätettä tai käytettyä polttoainetta voidaan loppusijoittaa tai varastoida määrämaahan.

(2)

Näiden vaatimusten lisäksi myös työntekijöiden ja väestön terveyden suojeleminen edellyttää, että radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtoihin, jotka tapahtuvat yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä, sovelletaan pakollista ja yhteistä ennakkolupajärjestelmää.

(3)

Kuten kansallisten järjestelmien perustamisesta metallin kierrätyksessä esiintyvien radioaktiivisten aineiden seuraamiseksi ja valvomiseksi jäsenvaltioissa 22 päivänä toukokuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (3) todetaan, on tärkeää saattaa kierrätettäväksi tarkoitetussa metallissa olevista radioaktiivisista aineista koituvat riskit mahdollisimman vähiin.

(4)

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta 3 päivänä helmikuuta 1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/3/Euratom (4) luotiin radioaktiivisen jätteen siirtojen tiukkaan valvontaan ja luvanvaraisuuteen perustuva järjestelmä, joka on osoittautunut tyydyttäväksi. Sitä on kuitenkin saatujen kokemusten perusteella muutettava käsitteiden ja määritelmien selkiyttämiseksi ja lisäämiseksi, säännösten antamiseksi sellaisista tilanteista, joita ei ole aiemmin otettu huomioon, nykyisin jäsenvaltioiden välisissä radioaktiivisen jätteen siirroissa sovellettavan menettelyn yksinkertaistamiseksi sekä direktiivin säännösten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi muiden yhteisön säännösten ja kansainvälisten määräysten kanssa. Tämä koskee erityisesti käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaa yhteistä yleissopimusta, jäljempänä ’yhteinen yleissopimus’, johon yhteisö liittyi 2 päivänä tammikuuta 2006.

(5)

SLIM-hankkeen (sisämarkkinalainsäädännön yksinkertaistamista koskeva hanke) viidennen vaiheen yhteydessä muodostettiin jäsenvaltioiden ja käyttäjätahojen edustajista työryhmä käsittelemään eräitä kysymyksiä, joita direktiivin 92/3/Euratom soveltajat olivat tuoneet esille. Samalla tarkoituksena oli yhtenäistää direktiivi voimassa olevien kansainvälisten sääntöjen ja asiakirjojen kanssa.

(6)

Direktiivissä 92/3/Euratom säädettyä menettelyä on käytännössä sovellettu ainoastaan sellaisen käytetyn polttoaineen siirtoihin, jolle ei ole suunniteltu mitään jatkokäyttöä ja jota sen vuoksi on pidetty direktiivissä tarkoitettuna ”radioaktiivisena jätteenä”. Säteilyn kannalta ei ole perusteltua sulkea jälleenkäsiteltäväksi tarkoitettua käytettyä polttoainetta tällaisen valvonta- ja tarkkailumenettelyn soveltamisen ulkopuolelle. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että tämän direktiivin soveltamisala kattaa kaikki käytetyn polttoaineen siirrot riippumatta siitä, siirretäänkö polttoaine loppusijoitettavaksi vai jälleenkäsiteltäväksi.

(7)

Kunkin jäsenvaltion olisi vastattava täysin siitä, minkälaista toimintamallia se itse toteuttaa lainkäyttövaltaansa kuuluvan ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen huollon suhteen. Osa jäsenvaltioista jälleenkäsittelee käytetyn polttoaineen, kun taas toiset pyrkivät loppusijoittamaan käytetyn polttoaineen ilman muuta suunniteltua käyttöä. Tällä direktiivillä ei sen vuoksi saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta viedä käytetty polttoaineensa jälleenkäsiteltäväksi eikä velvoittaa määräjäsenvaltiota hyväksymään radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen siirtoja lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, jollei kyseessä ole jälleensiirto. Tällaisten siirtojen kieltäminen olisi perusteltava tässä direktiivissä olevien kriteerien mukaisesti.

(8)

Nykyisin käytössä olevan menettelyn yksinkertaistaminen ei saisi heikentää jäsenvaltioiden voimassa olevia oikeuksia kieltää sellaista radioaktiivisen jätteen siirtoa, joka edellyttää niiden suostumusta, tai asettaa siirtoon liittyviä ehtoja. Kieltäminen ei saisi olla mielivaltaista, vaan sen olisi perustuttava asiaa koskevaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen oikeuteen. Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia tai velvoitteita eikä etenkään alusten ja ilma-alusten oikeuksia ja vapauksia harjoittaa merenkulkua, jokiliikennettä ja ilmailua kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

(9)

Määräjäsenvaltion tai kauttakulkujäsenvaltion mahdollisuus olla hyväksymättä siirtojen automaattista suostumusmenettelyä aiheuttaa perusteettomia hallinnollisia rasitteita ja luo epävarmuutta. Edellyttämällä määrä- tai kauttakulkumaan viranomaisilta pakollista hakemuksen vastaanottoilmoitusta sekä pidentämällä suostumuksen antamisen määräaikaa on mahdollista suurella varmuudella olettaa, että hiljainen hyväksyntä on annettu.

(10)

Tässä direktiivissä tarkoitetut siirtoluvat eivät saisi korvata siirtoja koskevia mahdollisia erityisiä kansallisia vaatimuksia kuten liikennelupia.

(11)

Ihmisten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi radioaktiivisesta jätteestä aiheutuvilta vaaroilta on otettava huomioon myös yhteisön ulkopuolella aiheutuvat riskit. Siirrettäessä radioaktiivista jätettä ja käytettyä polttoainetta pois yhteisön alueelta, määrämaana olevan kolmannen maan suostumus olisi saatava sen lisäksi, että sille ilmoitetaan siirrosta.

(12)

Määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä muiden asiaan liittyvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja pidettävä heihin yhteyttä tarpeettomien viivästysten välttämiseksi ja tässä direktiivissä säädetyn suostumusmenettelyn moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(13)

Vaatimus siitä, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä siirron keskeytyessä, ei saisi estää jäsenvaltioiden kansallisella tasolla käyttöön ottamien järjestelyjen soveltamista.

(14)

Vaatimus siitä, että haltija vastaa siirron keskeytymisestä aiheutuvista kustannuksista, ei saisi estää jäsenvaltioiden kansallisella tasolla käyttöön ottamien järjestelyjen tai haltijan ja muun siirtoon osallisena olevan henkilön välisten sopimusjärjestelyjen soveltamista.

(15)

Vaikka radioaktiivinen jäte tulisi loppusijoittaa siinä valtiossa, jossa se on syntynyt, mikäli se on sopusoinnussa tällaisen materiaalin huollon turvallisuuden kanssa, katsotaan, että jäsenvaltioiden olisi edistettävä sopimuksia välillään helpottaakseen sellaisista jäsenvaltioista peräisin olevan radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen turvallista ja tehokasta huoltoa, jotka tuottavat niitä vähäisiä määriä ja kun tarvittavien laitosten perustaminen ei olisi perusteltua säteilyyn liittyvien näkökohtien kannalta.

(16)

Jos kolmanteen maahan sijoittautuneen vastaanottajan ja kolmanteen maahan sijoittautuneen haltijan välillä on sovittu järjestelystä yhteisen yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti, samaa järjestelyä voidaan soveltaa tämän direktiivin tarkoituksiin.

(17)

Nykyisin käytettävää vakioasiakirjaa on aiheellista muuttaa, jotta se vastaisi tämän direktiivin tarkoitusta ja jotta toisaalta voitaisiin ottaa huomioon aiemmin saadut kokemukset. Selvyyden vuoksi olisi asetettava velvoite laatia uusi vakioasiakirja siihen päivään mennessä, jona direktiivin on oltava saatettuna osaksi kansallista lainsäädäntöä. Siltä varalta, ettei tätä määräaikaa kyetä noudattamaan, nykyistä vakioasiakirjaa olisi kuitenkin voitava käyttää siirtymäsäännösten nojalla. Kielten käyttöä koskevat selkeät säännöt takaavat oikeusvarmuuden ja auttavat välttämään tarpeettomia viivytyksiä.

(18)

Jäsenvaltioiden komissiolle ja komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antamien määräaikaiskertomusten avulla saadaan hyödyllinen yleiskuva koko yhteisössä myönnetyistä luvista ja voidaan tuoda esiin jäsenvaltioissa mahdollisesti ilmenneitä käytännön ongelmia ja niihin sovellettuja ratkaisuja.

(19)

Perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta 13 päivänä toukokuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/29/Euratom (5) sovelletaan muun muassa radioaktiivisten aineiden kuljetukseen, yhteisöön tapahtuvaan tuontiin ja yhteisöstä tapahtuvaan vientiin, ja siinä säädetään sellaisia toimintoja koskevasta ilmoitus- ja lupajärjestelmästä, joihin liittyy ionisoivaa säteilyä. Nämä säännökset ovat siten merkityksellisiä tämän direktiivin soveltamisalan kannalta.

(20)

Edellä esitetyn perusteella direktiivin 92/3/Euratom kumoaminen ja korvaaminen on selkeyden vuoksi tarpeen. Tällä korvaavalla direktiivillä ei saa rajoittaa jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja kumotun direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä kumotun direktiivin soveltamiselle

(21)

Paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (6) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoita, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1   LUKU

ALKUSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä direktiivillä säädetään valtioiden rajat ylittävien radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen siirtojen valvontaa ja tarkkailua koskevasta yhteisön järjestelmästä, jolla varmistetaan väestön asianmukainen suojelu.

2.   Tätä direktiiviä sovelletaan valtioiden rajat ylittävien radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtoihin, joissa:

a)

alkuperämaa tai määrämaa taikka mikä tahansa kauttakulkumaa on yhteisön jäsenvaltio; ja

b)

lähetyksen koko ja pitoisuustaso ylittävät direktiivin 96/29/Euratom 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut rajat.

3.   Tätä direktiiviä ei sovelleta käytöstä poistettujen lähteiden siirtoihin radioaktiivisten lähteiden toimittajalle tai valmistajalle tai tunnustetulle laitokselle.

4.   Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisen radioaktiivisen materiaalin kuljetuksiin, joka on otettu talteen jälleenkäsiteltäväksi jatkokäyttöä varten.

5.   Tätä direktiiviä ei sovelleta valtioiden rajat ylittäviin siirtoihin sellaisen jätteen osalta, joka sisältää ainoastaan luonnossa esiintyviä radioaktiivisia materiaaleja, jotka eivät ole peräisin keinotekoisista lähteistä.

6.   Tämä direktiivi ei rajoita kansainvälisen oikeuden mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista.

2 artikla

Käsittely- ja jälleenkäsittelytoimiin liittyvät jälleensiirrot

Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisen jäsenvaltion tai sellaisessa jäsenvaltiossa olevan yrityksen:

a)

johon radioaktiivista jätettä on tarkoitus siirtää käsiteltäväksi, tai

b)

johon on tarkoitus siirtää muuta materiaalia radioaktiivisen jätteen talteenottoa varten,

oikeuteen palauttaa radioaktiivinen jäte käsittelyn jälkeen alkuperämaahan. Se ei myöskään vaikuta sellaisen jäsenvaltion tai sellaisessa jäsenvaltiossa olevan yrityksen, johon käytettyä polttoainetta on tarkoitus siirtää jälleenkäsiteltäväksi, oikeuteen palauttaa jälleenkäsittelyn tuloksena saatu radioaktiivinen jäte alkuperämaahan.

3 artikla

Käytetyn polttoaineen rajat ylittävät siirrot jälleenkäsittelyä varten

Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltion oikeuteen viedä käytettyä polttoainetta jälleenkäsittelyä varten ydinalan yhteismarkkinoiden ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteet huomioon ottaen, sanotun myöskään rajoittamatta kunkin jäsenvaltion toimivaltaa päättää käytetyn polttoaineen kierrätyspolitiikasta. Kyseisiä kuljetuksia ja vientiä on tarkkailtava ja valvottava tässä direktiivissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

4 artikla

Luvattomiin siirtoihin ja ilmoittamattomaan radioaktiiviseen jätteeseen liittyvä jälleensiirto

Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltion oikeutta palauttaa turvallisesti alkuperämaahan

a)

sellaista radioaktiivista jätettä ja käytettyä polttoainetta, joka kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan mutta jolle ei ole annettu tämän direktiivin mukaista lupaa; ja

b)

radioaktiivisesti saastunutta jätettä tai materiaalia, joka sisältää radioaktiivista lähtöainetta, jos alkuperämaa ei ole ilmoittanut tätä materiaalia radioaktiiviseksi jätteeksi.

5 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)

’radioaktiivisella jätteellä’ sellaista kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevaa radioaktiivista materiaalia, jolle alkuperämaa ja määrämaa tai sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka päätöksen nämä maat hyväksyvät, eivät ole suunnitelleet mitään jatkokäyttöä ja jota valvontaelin valvoo radioaktiivisena jätteenä alkuperä- tai määrämaan säädösten ja määräysten mukaisesti;

2)

’käytetyllä polttoaineella’ ydinpolttoainetta, joka on säteilytetty reaktorin sydämessä ja pysyvästi poistettu sieltä; käytettyä polttoainetta voidaan pitää käyttökelpoisena materiaalina, jota voidaan jälleenkäyttää tai joka voidaan loppusijoittaa ilman muuta suunniteltua käyttöä ja käsitellä radioaktiivisena jätteenä;

3)

’jälleenkäsittelyllä’ prosessia tai toimintaa, jonka tarkoituksena on poistaa käytetystä polttoaineesta radioaktiivisia isotooppeja jatkokäyttöä varten;

4)

’siirrolla’ kaikkia toimintoja, jotka tarvitaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtämiseksi alkuperämaasta tai alkuperäjäsenvaltiosta määrämaahan tai määräjäsenvaltioon;

5)

’yhteisön sisäisellä siirrolla’ siirtoa, jossa alkuperämaa ja määrämaa ovat yhteisön jäsenvaltioita;

6)

’yhteisön ulkopuolisella siirrolla’ siirtoa, jossa alkuperämaa ja/tai määrämaa ovat kolmansia maita;

7)

’loppusijoituksella’ radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen sijoittamista luvan saaneeseen laitokseen aikomatta siirtää sitä pois myöhemmin;

8)

’varastoinnilla’ radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen pitämistä laitoksessa, jossa huolehditaan sen säilyttämisestä ja josta se on tarkoitus siirtää myöhemmin pois;

9)

’haltijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla ennen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirron suorittamista on sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukainen vastuu näistä materiaaleista ja joka suunnittelee suorittavansa siirron vastaanottajalle;

10)

’vastaanottajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle radioaktiivinen jäte tai käytetty polttoaine siirretään;

11)

’alkuperämaalla tai alkuperäjäsenvaltiolla’ maata tai jäsenvaltiota, josta siirto suunnitellaan aloitettavaksi tai aloitetaan, ja ”määrämaalla tai määräjäsenvaltiolla” maata tai jäsenvaltiota, johon siirto suunnitellaan tehtäväksi tai tehdään;

12)

’kauttakulkumaalla tai kauttakulkujäsenvaltiolla’ maata tai jäsenvaltiota, joka on muu kuin alkuperämaa tai alkuperäjäsenvaltio taikka määrämaa tai määräjäsenvaltio ja jonka alueen kautta siirto suunnitellaan tehtäväksi tai tehdään;

13)

’toimivaltaisilla viranomaisilla’ viranomaisia, joille on alkuperä-, kauttakulku- tai määrämaan laissa ja asetuksissa annettu valtuudet panna täytäntöön radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtojen valvonta- ja tarkkailujärjestelmä;

14)

’umpilähteellä’ sitä, mitä tarkoitetaan direktiivin 96/29/Euratom määritelmässä, ja siihen sisältyy tarvittaessa kapseli, johon radioaktiivinen materiaali on suljettu integroiduksi osaksi lähdettä;

15)

’käytöstä poistetulla lähteellä’ umpilähdettä, jota ei enää käytetä tai aiota käyttää sen toiminnan harjoittamiseen, johon lupa on myönnetty;

16)

’tunnustetulla laitoksella’ tietyn maan alueella sijaitsevaa laitosta, jolla on kyseisen maan toimivaltaisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisesti myöntämä lupa umpilähteiden pitkäaikaiseen varastointiin tai loppusijoittamiseen, tai laitosta, jolla on kansallisen lainsäädännön mukainen lupa umpilähteiden väliaikaiseen varastointiin;

17)

’asianmukaisesti täytetyllä hakemuksella’ kaikki vaatimukset täyttävää vakioasiakirjaa, joka laaditaan 17 artiklan mukaisesti.

2   LUKU

YHTEISÖN SISÄISET SIIRROT

6 artikla

Siirtolupahakemus

1.   Haltijan, joka on suunnitellut suorittavansa tai suorituttavansa radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen yhteisön sisäisen siirron, on jätettävä asianmukaisesti täytetty lupahakemus alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä siirtoa edellyttäen, että

a)

hakemuksen kohteena olevan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen fysikaaliset, kemialliset ja radioaktiiviset ominaisuudet ovat oleellisilta osin samat; ja

b)

siirrot suoritetaan samalta haltijalta samalle vastaanottajalle, ja toimivaltaiset viranomaiset ovat samat; ja

c)

jos siirtoihin liittyy kauttakulku kolmansien maiden kautta, kukin siirto tapahtuu yhteisön saman rajanylityspaikan sekä asianomaisen kolmannen maan tai asianomaisten kolmansien maiden saman rajanylityspaikan kautta, jollei asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kesken ole muuta sovittu.

7 artikla

Hakemuksen lähettäminen toimivaltaisille viranomaisille

1.   Alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä 6 artiklassa tarkoitetut asianmukaisesti täytetyt hakemukset suostumusta varten määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Kyseessä olevien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikkia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia siirtoja koskevia tietoja käsitellään asianmukaisella huolellisuudella ja ne suojataan mahdolliselta väärinkäytöltä.

8 artikla

Vastaanottamista koskeva ilmoitus ja tiedonsaantipyyntö

1.   Määräjäsenvaltion ja kauttakulkujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on 20 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta varmistettava, että hakemus on asianmukaisesti täytetty 5 artiklan 17 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

2.   Jos hakemus on asianmukaisesti täytetty, määräjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset lähettävät vastaanottamista koskevan ilmoituksen alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja jäljennöksen siitä muille asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 10 päivän kuluttua 1 kohdassa säädetyn 20 päivän määräajan umpeutumisesta.

3.   Jos kyseessä olevien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että hakemusta ei ole täytetty asianmukaisesti, ne pyytävät puuttuvat tiedot alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta ja ilmoittavat tästä pyynnöstä muille toimivaltaisille viranomaisille. Pyyntö on tehtävä viimeistään 1 kohdassa säädetyn määräajan umpeutuessa.

Alkuperäjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toimittavat pyydetyt tiedot asiaan liittyville toimivaltaisille viranomaisille.

Määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään 10 päivän kuluttua puuttuvien tietojen vastaanottamispäivästä ja aikaisintaan 1 kohdassa säädetyn 20 päivän määräajan jälkeen lähetettävä vastaanottamista koskeva ilmoitus alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja jäljennös siitä muille asiaan liittyville toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vastaanottamisilmoituksen antamista koskevia määräaikoja voidaan lyhentää, jos määrä- ja kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että hakemus on asianmukaisesti täytetty.

9 artikla

Suostumus ja suostumuksen epääminen

1.   Viimeistään kahden kuukauden kuluttua vastaanottamista koskevan ilmoituksen päivämäärästä kaikkien asiaan liittyvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille suostumuksestaan tai suostumuksen antamiseksi tarpeellisiksi katsomistaan ehdoista, tai suostumuksen epäämisestä.

Määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin pyytää kantansa esittämistä varten lisäaikaa, jonka pituus voi olla enintään yksi kuukausi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan lisäksi.

2.   Jos määräjäsenvaltion ja/tai suunniteltujen kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta ei ole saatu vastausta 1 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, näiden maiden katsotaan antaneen suostumuksensa esitettyyn siirtoon.

3.   Jäsenvaltioiden on esitettävä suostumuksen epäämiselle tai suostumuksen antamista koskeville ehdoille perustelut, joiden on perustuttava:

a)

kauttakulkujäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen materiaalin kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön;

b)

määräjäsenvaltion osalta asiaa koskevaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen huoltoa koskevaan lainsäädäntöön tai asiaa koskevaan radioaktiivisen materiaalin kuljetuksiin sovellettavaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen lainsäädäntöön.

Jos kauttakulku- tai määräjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset asettavat siirrolle ehtoja, ehdot eivät saa olla tiukempia kuin ne, jotka asetetaan samankaltaisille siirroille kyseisen jäsenvaltion sisällä.

4.   Jäsenvaltio tai -valtiot, jotka ovat antaneet suostumuksensa tiettyyn siirtoon liittyvään kauttakulkuun, eivät saa kieltäytyä antamasta suostumustaan jälleensiirtoon seuraavissa tapauksissa:

a)

ensimmäinen suostumus on koskenut käsittely- tai jälleenkäsittelytarkoitusta varten siirrettävää materiaalia, ja jälleensiirrossa on kysymys alkuperäistä materiaalia vastaavan radioaktiivisen jätteen tai alkuperäistä materiaalia vastaavien muiden tuotteiden siirtämisestä käsittelyn tai jälleenkäsittelyn jälkeen siten, että kaikkea asiaa koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan,

b)

jäljempänä 12 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos jälleensiirto suoritetaan samoin ehdoin ja täsmennyksin.

5.   Mikäli toisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimissa ilmenee perusteettomia viiveitä ja/tai yhteistyön puutetta, tästä on ilmoitettava komissiolle.

10 artikla

Siirtolupien myöntäminen

1.   Kun kaikki siirtoa varten tarvittavat suostumukset on annettu, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus myöntää haltijalle siirtolupa, ja niiden on ilmoitettava tästä asianmukaisesti määrämaana olevan jäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden tai kauttakulkumaana olevien kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa ei vaikuta millään tavalla haltijan, kuljetuksen suorittajien, omistajan, vastaanottajan tai muun siirtoon osallisena olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastuuseen.

3.   Yksi lupa voi koskea useampaa kuin yhtä siirtoa 6 artiklan 2 kohdan ehtojen mukaisesti.

4.   Lupa on voimassa enintään kolme vuotta.

Jäsenvaltioiden on luvan voimassaoloaikaa määrittäessään otettava huomioon määräjäsenvaltioiden tai kauttakulkujäsenvaltioiden antaman suostumuksen mahdolliset ehdot.

11 artikla

Siirtoa koskeva vastaanottoilmoitus

1.   Vastaanottajan on 15 päivän kuluessa siirron vastaanottamisesta lähetettävä määräjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kunkin siirron vastaanottamista koskeva ilmoitus.

2.   Määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä jäljennökset vastaanottoilmoituksesta alkuperäjäsenvaltiolle ja mahdollisille kauttakulkujäsenvaltioille tai kauttakulkumaana oleville kolmansille maille.

3.   Alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä jäljennös vastaanottoilmoituksesta alkuperäiselle haltijalle.

12 artikla

Siirron keskeytyminen

1.   Määräjäsenvaltio, alkuperäjäsenvaltio tai kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia.

Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä muiden siirtoon osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Jos siirtoa ei voida suorittaa loppuun tai jos siirtoa koskevia ehtoja ei noudateta tämän direktiivin mukaisesti, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että haltija ottaa kyseisen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen takaisin, jollei jokin vaihtoehtoinen turvallinen järjestely ole mahdollinen. Toimivaltaisten viranomaisten on myös varmistettava, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä.

3.   Haltija vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.

3   LUKU

YHTEISÖN ULKOPUOLISET SIIRROT

13 artikla

Tuonti yhteisöön

1.   Kun tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa radioaktiivista jätettä tai käytettyä polttoainetta on tarkoitus tuoda yhteisöön kolmannesta maasta ja määrämaa on jäsenvaltio, vastaanottajan on jätettävä lupahakemus kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä siirtoa 6 artiklan 2 kohdan ehtojen mukaisesti.

Hakemukseen on liitettävä todisteet siitä, että vastaanottaja on sopinut kolmanteen maahan sijoittautuneen haltijan kanssa järjestelystä, jonka mainitun kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja jossa haltija velvoitetaan ottamaan radioaktiivinen jäte tai käytetty polttoaine takaisin, jos siirtoa ei tämän artiklan 5 kohdassa säädetyn mukaisesti voida saattaa loppuun tämän direktiivin säännöksiä noudattaen.

2.   Määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus suostumusta varten mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Sovelletaan, mitä 8 ja 9 artiklassa säädetään.

3.   Kun kaikki siirtoa varten tarvittavat suostumukset on annettu, määräjäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus myöntää vastaanottajalle siirtolupa, ja niiden on ilmoitettava tästä asianmukaisesti mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden tai alkuperä- tai kauttakulkumaana olevien kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille.

Sovelletaan, mitä 10 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään.

4.   Vastaanottajan on 15 päivän kuluessa siirron vastaanottamisesta lähetettävä määräjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kunkin siirron vastaanottamista koskeva ilmoitus. Määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä jäljennökset vastaanottoilmoituksesta alkuperämaalle ja mahdollisille kauttakulkujäsenvaltioille tai kauttakulkumaana oleville kolmansille maille.

5.   Määräjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille.

6.   Vastaanottaja vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.

14 artikla

Kauttakulku yhteisön kautta

1.   Kun yhteisöön on tarkoitus tuoda radioaktiivista jätettä tai käytettyä polttoainetta kolmannesta maasta, mutta määrämaa ei ole jäsenvaltio, sen luonnollisen tai oikeushenkilön, joka vastaa siirron toteuttamisesta siinä jäsenvaltiossa, jonka tullitoimipaikan kautta radioaktiivinen jäte tai käytetty polttoaine ensimmäiseksi tulee yhteisöön (’ensimmäinen kauttakulkujäsenvaltio’), on jätettävä lupahakemus kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä siirtoa 6 artiklan 2 kohdan ehtojen mukaisesti.

Hakemukseen on liitettävä todisteet siitä, että kolmanteen maahan sijoittautunut vastaanottaja on sopinut kolmanteen maahan sijoittautuneen haltijan kanssa järjestelystä, jonka tämän kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja jossa haltija velvoitetaan ottamaan radioaktiivinen jäte tai käytetty polttoaine takaisin, jos siirtoa ei tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta syystä voida saattaa loppuun tämän direktiivin mukaisesti.

2.   Ensimmäisen kauttakulkujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus suostumusta varten mahdollisten muiden kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Sovelletaan, mitä 8 ja 9 artiklassa säädetään.

3.   Kun kaikki siirtoa varten tarvittavat suostumukset on annettu, ensimmäisen kauttakulkujäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus myöntää 1 kohdassa tarkoitetulle vastuuhenkilölle siirtolupa, ja niiden on ilmoitettava tästä asianmukaisesti mahdollisten muiden kauttakulkujäsenvaltioiden tai alkuperä- tai kauttakulkumaana olevien kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille.

Sovelletaan, mitä 10 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään.

4.   Vastaanottajan on 15 päivän kuluessa saapumispäivästä ilmoitettava ensimmäisen kauttakulkujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen saapumisesta kolmannessa maassa olevaan määräpaikkaan ja mainittava viimeinen yhteisön tullitoimipaikka, jonka kautta siirto tapahtui.

Ilmoitus on vahvistettava vastaanottajan antamalla selvityksellä tai todistuksella, jossa ilmoitetaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen saapumisesta asianmukaiseen määräpaikkaan ja mainitaan tullitoimipaikka, jonka kautta jäte tuli kolmanteen maahan.

5.   Kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperämaan toimivaltaisille viranomaisille. Vastaanottaja vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun.

15 artikla

Yhteisöstä tapahtuva vienti

1.   Kun radioaktiivista jätettä tai käytettyä polttoainetta on tarkoitus viedä yhteisöstä kolmanteen maahan, haltijan on jätettävä lupahakemus alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä siirtoa 6 artiklan 2 kohdan ehtojen mukaisesti.

2.   Alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on:

a)

ilmoitettava suunnitellusta siirrosta määrämaan viranomaisille ja pyydettävä näiden suostumus; ja

b)

lähetettävä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus suostumusta varten mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Sovelletaan, mitä 8 artiklassa säädetään.

3.   Kun kaikki siirtoa varten tarvittavat suostumukset on annettu, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus myöntää haltijalle siirtolupa, ja niiden on ilmoitettava tästä asianmukaisesti määrämaana olevan kolmannen maan ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden tai kauttakulkumaana olevien kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille.

Sovelletaan, mitä 10 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään.

4.   Haltijan on 15 päivän kuluessa saapumispäivästä ilmoitettava alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen saapumisesta kolmannessa maassa olevaan määräpaikkaan ja mainittava viimeinen yhteisön tullitoimipaikka, jonka kautta siirto tapahtui.

Ilmoitus on vahvistettava vastaanottajan antamalla selvityksellä tai todistuksella, jossa ilmoitetaan radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen saapumisesta asianmukaiseen määräpaikkaan ja mainitaan tullitoimipaikka, jonka kautta jäte tuli kolmanteen maahan.

5.   Alkuperäjäsenvaltio tai mahdollinen kauttakulkujäsenvaltio voi päättää, että siirtoa ei saa suorittaa loppuun, jos siirtoa koskevia ehtoja ei enää noudateta tämän direktiivin säännösten mukaisesti tai ne eivät ole tämän direktiivin mukaisesti annettujen lupien tai suostumusten mukaisia. Kyseisen kauttakulkujäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä tästä päätöksestä alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Sovelletaan, mitä 12 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään.

16 artikla

Vientikiellot

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät saa antaa lupia siirroille:

a)

määräpaikkaan, joka sijaitsee leveyspiirin 60° eteläistä leveyttä eteläpuolella; tai

b)

sellaiseen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (Cotonoun AKT–EY-sopimus) sopimusvaltioon, joka ei ole jäsenvaltio, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista; tai

c)

kolmanteen maahan, jolla alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten mielestä ei ole tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kriteerien mukaisia hallinnollisia ja teknisiä valmiuksia ja sääntelyrakennetta, joiden avulla se voisi huolehtia radioaktiivisesta jätteestä tai käytetystä polttoaineesta turvallisesti, kuten yleissopimuksessa mainitaan. Asiaa harkitessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon muilta jäsenvaltioilta saadut asiaan liittyvät tiedot. Tämän osalta jäsenvaltioiden on annettava vuosittain tietoja komissiolle ja neuvoa antavalle komitealle.

2.   Komissio vahvistaa 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen kriteerit, joiden avulla jäsenvaltioiden on helpompi arvioida vientiä koskevien vaatimusten täyttymistä, ottaen asianmukaisesti huomioon muun muassa kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) turvallisuusmääräykset.

4   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

17 artikla

Vakioasiakirjan käyttö

1.   Kaikkia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia siirtoja varten on käytettävä vakioasiakirjaa.

2.   Komissio laatii vakioasiakirjan 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, ja siihen on sisällytettävä liitteenä luettelo asianmukaisesti täytettyä hakemusta koskevista vähimmäisvaatimuksista.

Vakioasiakirja ja sen liitteet julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja saatetaan saataville sähköisessä muodossa viimeistään 25 päivänä joulukuuta 2008. Vakioasiakirja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle samaa menettelyä noudattaen.

3.   Lupahakemus on täytettävä ja 10, 13, 14 ja 15 artiklassa tarkoitetut lisäasiakirjat ja -tiedot on toimitettava kielellä, jonka sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät, jolle lupahakemus jätetään tämän direktiivin mukaisesti.

Haltijan on määrä- tai kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä toimitettava virallisesti oikeaksi todistettu käännös kielellä, jonka kyseiset viranomaiset hyväksyvät.

4.   Mahdolliset siirtoluvan myöntämistä koskevat lisävaatimukset on liitettävä vakioasiakirjaan.

5.   Jokaista tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa siirtoa varten on oltava saateasiakirjana täytetty vakioasiakirja, joka todistaa, että lupamenettelyä on noudatettu asianmukaisesti, mukaan luettuina tapaukset, joissa yhdessä asiakirjassa myönnetty lupa koskee useampaa kuin yhtä siirtoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muissa asiaa koskevissa oikeudellisissa säännöksissä edellytettyjen muiden saateasiakirjojen käyttöä.

6.   Näiden asiakirjojen on oltava alkuperämaan ja määrämaan sekä mahdollisten kauttakulkumaiden toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.

18 artikla

Neuvoa-antava komitea

1.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 25 päivänä joulukuuta 2008 toimitettava komissiolle yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite sekä kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla kyseisten viranomaisten kanssa voidaan olla nopeasti yhteydessä.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava säännöllisesti komissiolle kaikki näitä tietoja koskevat muutokset.

19 artikla

Asiakirjojen lähettäminen

1.   Komissio laatii 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen suositukset siitä, minkälaista järjestelmää olisi käytettävä tämän direktiivin säännöksiin liittyvien asiakirjojen ja tietojen lähettämiseksi turvallisesti ja tehokkaasti.

2.   Komissio perustaa sähköisen viestintäfoorumin ja pitää sitä yllä, ja siinä julkaistaan

a)

kunkin jäsenvaltion yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite;

b)

kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät kielet; ja

c)

kaikki yleiset edellytykset ja mahdolliset lisävaatimukset, jotka ovat tarpeen kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten osalta siirron hyväksymiseksi.

20 artikla

Määräaikaiskertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on 25 päivään joulukuuta 2011 mennessä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi annettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta.

2.   Komissio laatii näiden kertomusten perusteella 21 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen yhteenvetokertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kiinnittäen erityistä huomiota 4 artiklan täytäntöönpanoon.

21 artikla

Neuvoa-antava komitea

1.   Komissiota avustaa 16 artiklan 2 kohdassa, 17 artiklan 2 kohdassa, 19 artiklan 1 kohdassa ja 20 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamisessa neuvoa-antava komitea, jäljempänä ’komitea’, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2.   Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

3.   Lausunto merkitään pöytäkirjaan. Jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

4.   Komission on otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

22 artikla

Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 25 päivään joulukuuta 2008 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Edellä tarkoitetuissa jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä ja määräyksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on määrättävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista asioista antamansa keskeiset kansalliset säädökset tiedoksi komissiolle.

23 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan direktiivi 92/3/Euratom 25 päivästä joulukuuta 2008 alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat aikarajaa kyseisen direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen soveltamiselle.

2.   Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin ja ne luetaan liitteenä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

24 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jos alkuperämaan toimivaltaiset viranomaiset ovat asianmukaisesti hyväksyneet lupahakemuksen tai se on jätetty niille asianmukaisesti ennen 25 päivää joulukuuta 2008, sovelletaan kaikkiin saman luvan kattamiin siirtotoimiin direktiiviä 92/3/Euratom.

2.   Tehdessään päätöstä ennen 25 päivää joulukuuta 2008 jätetyistä lupahakemuksista, jotka koskevat useampaa kuin yhtä radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtoa määrämaana olevaan kolmanteen maahan, alkuperäjäsenvaltion on otettava huomioon kaikki olennaiset näkökohdat ja erityisesti:

a)

kaikkien saman luvan kattamien siirtojen suunniteltu suorittamisaikataulu;

b)

perustelut kaikkien siirtojen sisällyttämiselle samaan hakemukseen;

c)

se, onko aiheellista myöntää lupa pienemmälle määrälle siirtoja kuin hakemuksessa haetaan.

3.   Siihen asti kunnes tämän direktiivin 17 artiklassa tarkoitettu vakioasiakirja tulee saataville, tämän direktiivin soveltamista varten käytetään komission päätöksellä 93/552/Euratom (7) käyttöön otettua valvonta-asiakirjaa tarvittavin muutoksin.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

26 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA

(1)  EUVL C 286, 17.11.2005, s. 34.

(2)  Lausunto annettu 5. heinäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL C 119, 22.5.2002, s. 7.

(4)  EYVL L 35, 12.2.1992, s. 24.

(5)  EYVL L 159, 29.6.1996, s. 1.

(6)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(7)  Komission päätös 93/552/Euratom, tehty 1 päivänä lokakuuta 1993, neuvoston direktiivissä 92/3/Euratom tarkoitettujen radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonta-asiakirjasta (EYVL L 268, 29.10.1993, s. 83).

LIITE

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 92/3/Euratom

Tämä direktiivi

1 artikla

1 artikla

2 artikla

5 artikla

3 artikla

Johdanto-osan 1 kappale

4 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen virke

6 artiklan 1 kohta

4 artiklan ensimmäisen kohdan toinen virke

7 artiklan 1 kohta

4 artiklan toinen kohta

17 artiklan 1 kohta

4 artiklan kolmas kohta

—

5 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohta

5 artiklan 2 kohta

10 artiklan 4 kohta

6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

9 artiklan 1 kohta

6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

17 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohta

9 artiklan 3 kohta

6 artiklan 3 kohta

9 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

6 artiklan 4 kohta

9 artiklan 2 kohta

7 artiklan ensimmäinen kohta

10 artiklan 1 kohta

7 artiklan toinen kohta

17 artiklan 1 kohta

7 artiklan kolmas kohta

10 artiklan 2 kohta

8 artikla

17 artiklan 5 kohta

9 artiklan 1 kohta, virkkeen alku

11 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohta, virkkeen loppu

17 artiklan 1 kohta

9 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke

11 artiklan 2 kohta

9 artiklan 2 kohdan toinen virke

11 artiklan 3 kohta

10 artiklan 1 kohta

13 artikla

10 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen loppu

17 artiklan 1 kohta

10 artiklan 2 kohta

14 artikla

10 artiklan 3 kohta

13 artikla

11 artikla

16 artiklan 1 kohta

12 artiklan 1 kohta

15 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohta

15 artiklan 3 kohta

12 artiklan 3 kohta

10 artiklan 2 kohta

12 artiklan 4 kohta

17 artiklan 1 kohta

12 artiklan 5 kohta

15 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta

12 artiklan 6 kohta

15 artiklan 4 kohdan toinen alakohta

13 artikla

1 artiklan 3 kohta

14 artikla

2 artikla

15 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohta

15 artiklan 2 kohta

13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

16 artikla

9 artiklan 4 kohta

17 artikla

18 artikla

18 artikla

20 artikla

19 artikla

21 artikla

20 artiklan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta

17 artiklan 1 kohta

20 artiklan neljäs luetelmakohta

16 artiklan 2 kohta

20 artiklan viides luetelmakohta

20 artiklan 2 kohta

21 artikla

22 artikla

22 artikla

26 artikla

 

3 artikla (uusi)

 

4 artikla (uusi)

 

8 artikla (uusi)

 

19 artikla (uusi)

 

23 artikla (uusi)

 

24 artikla (uusi)

 

25 artikla (uusi)