LIITE

Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

SISÄLLYSLUETTELO

1.

JOHDANTO

1.1.	ASIAKIRJAN TEKNINEN ALA

1.2.	ASIAKIRJAN MAANTIETEELLINEN ALA

1.3.	TÄMÄN YTE:N SISÄLTÖ

2.	OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1.

YLEISTÄ

2.2.	YLEISKATSAUS

2.2.1.

Yhteentoimivuus

2.2.2.

Ohjaus- ja hallintajärjestelmien luokat

2.2.3.

Soveltamistasot

2.2.4.

Infrastruktuuriverkon rajat

3.	OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄN OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1.

YLEISTÄ

3.2.	OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄN ERITYISPIIRTEET

3.2.1.

Turvallisuus

3.2.2.

Luotettavuus ja käytettävyys

3.2.3.

Terveysnäkökohdat

3.2.4.

Ympäristönsuojelu

3.2.5.

Tekninen yhteensopivuus

4.	OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1.

JOHDANTO

4.2.	OSAJÄRJESTELMÄN TOIMINNALLISET JA TEKNISET ERITELMÄT

4.2.1.

Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet

4.2.2.

Junan ETCS-toiminnot

4.2.3.

Radanvarren ETCS-toiminnot

4.2.4.

EIRENE-toiminnot

4.2.5.

ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät

4.2.6.

Veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäiset liitännät

4.2.7.

Radanvarsilaitteiden sisäiset liitännät

4.2.8.

Avainhallinta

4.2.9.

ETCS-tunnuksen (ID) hallinta

4.2.10.

Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)

4.2.11.

Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa

4.2.12.

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

4.2.13.

ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)

4.2.14.

EIRENE DMI (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:hen)

4.2.15.

Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin

4.2.16.

Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys

4.3.	TOISIIN OSAJÄRJESTELMIIN YHTEYDESSÄ OLEVIEN LIITÄNTÖJEN TOIMINNALLISET JA TEKNISET ERITELMÄT

4.3.1.

Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään

4.3.2.

Liitäntä liikkuva kalusto -osajärjestelmään

4.3.3.

Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään

4.3.4.

Liitännät energiaosajärjestelmään

4.4.	KÄYTTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

4.5.	KUNNOSSAPITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

4.5.1.

Laitteiden valmistajan vastuu

4.5.2.

Hankintayksiköiden vastuu

4.5.3.

Infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen vastuu

4.5.4.

Huoltosuunnitelma

4.6.	AMMATILLINEN PÄTEVYYS

4.7.	TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT EHDOT

4.8.	INFRASTRUKTUURIN JA LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERIT

5.	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1.	MÄÄRITELMÄT

5.2.	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÖIDEN LUETTELO

5.2.1.

Yhteentoimivuuden perusosatekijät

5.2.2.

Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely

5.3.	OSATEKIJÖIDEN SUORITUSTASOT JA ERITELMÄT

6.	OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.0.

JOHDANTO

6.1.	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

6.1.1.

Arviointimenettelyt

6.1.2.

Moduulit

6.2.	OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄ

6.2.1.

Arviointimenettelyt

6.2.2.

Moduulit

7.	OHJAUS- JA HALLINTA -YTE:N TOTEUTTAMINEN

7.1.

YLEISTÄ

7.2.	OHJAUS- JA HALLINTA -YTE:N KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVIÄ ERITYISIÄ SEIKKOJA

7.2.1.

Yleiset siirtymäkriteerit

7.2.2.

Ajoituskriteerit

7.2.3.

Käyttöönotto: infrastruktuuri (kiinteät laitteistot)

7.2.4.

Käyttöönotto: liikkuva kalusto (junalaitteistot)

7.2.5.

Erityiset siirtymäreitit

7.2.6.

Valinnaisia toimintoja edellyttävät olot

7.3.	MUUTOSHALLINTA

7.3.1.

Johdanto

7.3.2.

Versioiden asettelu

7.3.3.

ERTMS:n yhdenmukaistamisvaihe

7.3.4.

Version julkaiseminen

7.3.5.

Uusien versioiden käyttöönotto

7.3.6.

Muutoksenhallintaprosessi — vaatimukset

7.3.7.

Konfiguraationhallintasuunitelma — vaatimukset

7.3.8.

Hallinto

7.4.	ERITYISTAPAUKSIA

7.4.1.

Johdanto

7.4.2.

Erityistapausten luettelo

7.5.	SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

LIITE A

LIITE A — LISÄYS 1

LIITE A — LISÄYS 2

LIITE B

LIITE C

YLEISET VAATIMUKSET

INFRASTRUKTUURIREKISTERI

LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERI

LUETTELO ERITYISOMINAISUUKSISTA JA -VAATIMUKSISTA

LIITE D

LIITE E

LIITE F

LIITE G

LIITE H

1.   JOHDANTO

1.1.   Asiakirjan tekninen ala

Tämä YTE koskee direktiivin 2001/16/EY liitteessä II olevan 1 kohdan luettelon mukaista liikenteenohjausta ja valvontaa sekä opasteita/merkinantoa koskevaa osajärjestelmää. Tässä asiakirjassa siitä käytetään nimitystä Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä.

Lisätietoja Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmästä on 2 luvussa (Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala).

1.2.   Asiakirjan maantieteellinen ala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2001/16/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä.

1.3.   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a)	ilmoitetaan tarkoitettu soveltamisala (liitteessä I mainitun verkon tai liikkuvan kaluston osa; liitteessä II mainittu osajärjestelmä tai osajärjestelmän osa) — 2 luku (Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala);

b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille — 3 luku (Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevat olennaiset vaatimukset);

c)

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi liitteessä I mainittujen rataluokkien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan — 4 luku (Osajärjestelmän kuvaus);

d)

määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi — 5 luku (Yhteentoimivuuden osatekijät);

e)

ilmoitetaan kussakin käsiteltävässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevat menettelyt. Tämä tarkoittaa erityisesti päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja tai tarvittaessa erityismenettelyjä, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa — 6 luku (Osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi ja osajärjestelmän tarkastukset);

f)	ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä — 7 luku (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto);

g)	ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät — 4 luku (Osajärjestelmän kuvaus).

Lisäksi voidaan direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten; näitä selostetaan 7 luvussa (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto).

Tämän YTE:n 4 luvussa (Osajärjestelmän kuvaus) annetaan 1.1 kohdassa (Asiakirjan tekninen ala) ja 1.2 kohdassa (Asiakirjan maantieteellinen ala) tarkoitetuilla aloilla sovellettavat käyttöä ja kunnossapitoa koskevat säännöt.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1.   Yleistä

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän muodostavat junien turvallisen kulun mahdollistavat toiminnot ja niiden käyttöönotto.

Ohjausta ja hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään ne ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän olennaiset vaatimukset, joilla on vaikutusta yhteentoimivuuteen ja joiden osalta sen vuoksi vaaditaan EY-tarkastusvakuutus.

Seuraavat tekijät määrittävät ne ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän ominaisuudet, jotka liittyvät Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen:

1.	TOIMINNOT, jotka ovat olennaisia rautatieliikenteen turvallisen ohjauksen ja liikenteen toiminnan kannalta, mukaan luettuina vajaatoimintatilanteissa tarvittavat toiminnot.

2.	LIITÄNNÄT.

3.	Olennaisten vaatimusten täyttämiseen vaadittava SUORITUSTASO.

Nämä toiminnot, liitännät ja suoritustasovaatimukset eritellään 4 luvussa (Osajärjestelmän ominaisuudet), jossa on myös viittaukset asiaa koskeviin standardeihin.

2.2.   Yleiskatsaus

Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen vaikuttaa osaltaan veturilaitteiden kyky toimia yhdessä erilaisten ratalaitteiden kanssa.

Koska veturilaitteet ovat liikkuvia, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä on jaettu kahteen osaan: veturilaitteet ja ratalaitteet (ks. liitteessä D oleva kuva 8).

2.2.1.   Yhteentoimivuus

Tässä YTE:ssä määritellään teknisen yhteentoimivuuden edellyttämät toiminnot, liitännät ja suoritustasovaatimukset. Tekninen yhteentoimivuus on toiminnallisen yhteentoimivuuden edellytys, ja siinä junan kuljettaminen perustuu ohjaamossa näkyviin johdonmukaisiin tietoihin ja on tavanomaiselle rautatieverkolle määriteltyjen yhdenmukaisten käyttöä koskevien määräyksien mukaista. Tämä YTE sisältää myös toiminnallisen yhteentoimivuuden saavuttamisessa tarvittavia toimintoja (ks. 4.3.1 kohta, Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään).

2.2.2.   Ohjaus- ja hallintajärjestelmien luokat

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmässä määritellään kaksi junakulunvalvonta- ja radioviestintäjärjestelmäluokkaa:

Luokka A:	Yhtenäinen ohjaus- ja hallintajärjestelmä.
Luokka B:	Jo ennen direktiivin 2001/16/EY voimaantuloa käytössä olleet ohjaus- ja hallintajärjestelmät ja -sovellukset, jotka rajoittuvat liitteessä B kuvattuihin järjestelmiin.

Yhteentoimivuuden saavuttamiseksi veturilaitteilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

—	luokan A mukaiset radio- ja dataviestinnän liitännät infrastruktuuriin, kun toimitaan luokan A mukaisen infrastruktuurin alueella,

—

luokan B mukaiset radio- ja dataviestinnän liitännät infrastruktuuriin, kun toimitaan luokan B mukaisen infrastruktuurin alueella. Merkinantodatan osalta tämä voidaan saada aikaan käyttämällä STM:ää (sovitustiedonsiirtomoduulia, Specific Transmission Module), jonka avulla luokan A mukaiset veturilaitteet voivat toimia luokan B mukaisten radanvarsilaitteiden kanssa käyttäen luokan B mukaista dataa. Luokan A mukaisen veturijärjestelmän ja STM:n välinen liitäntä on määritelty tässä YTE:ssä.

Jäsenvaltioiden velvollisuus on varmistaa, että luokan B mukaisia järjestelmiä hoidetaan niiden käyttöiän ajan; erityisesti on varmistettava, etteivät niihin tehdyt muutokset vaaranna yhteentoimivuutta.

2.2.3.   Soveltamistasot

Tässä YTE:ssä määriteltyjen liitäntöjen avulla siirretään tietoja junaan ja joskus myös junasta. Tässä YTE:ssä esitetyt luokan A eritelmät sisältävät eri vaihtoehtoja, joista kukin projekti voi valita vaatimuksiaan vastaavan datasiirron tyypin. Soveltamistasoja on määritelty kolme:

Taso 1:	Tiedonsiirto tehdään joko pistemäisesti eurobaliisilla (Eurobalise) ja joissakin tapauksissa osuuksittain jatkuvana tiedonsiirtona eurosilmukan ja radion lisäajotiedon laitteilla (Euroloop, Radio In-fill) laitteilla. Junien ilmaisuun käytetään rataan sijoitettua laitteistoa, yleensä raidevirtapiirejä tai akselinlaskimia. Ajotieto siirretään kuljettajalle joko ohjaamon tai radanvarren opasteiden avulla.
Taso 2:	Tiedonsiirto tapahtuu jatkuvana radiolähetyksenä (GSM-R). Joidenkin toimintojen osalta radion käyttöön perustuvaa datasiirtoa on tuettava pistemäisesti toimivalla datasiirrolla (eurobaliisi). Junien ilmaisuun käytetään rataan sijoitettua laitteistoa, yleensä raidevirtapiirejä tai akselinlaskimia. Ajotieto siirretään kuljettajalle joko ohjaamon tai radanvarren opasteiden avulla.
Taso 3:	Tiedonsiirto tapahtuu jatkuvana radiolähetyksenä (GSM-R). Joidenkin toimintojen osalta radion käyttöön perustuvaa datasiirtoa on tuettava pistemäisesti toimivalla datasiirrolla (eurobaliisi). Junien ilmaisuun käytetään veturilaitteistoa, joka lähettää tiedot radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteistoon. Ajotieto siirretään kuljettajalle ohjaamo-opasteiden avulla.

Tämän YTE:n vaatimukset koskevat kaikkia soveltamistasoja. Käyttöönottoa käsitellään 7 luvussa (Ohjausta ja hallintaa koskevan YTE:n käyttöönotto). Juna, johon on asennettu luokan A mukainen tietyn soveltamistason järjestelmä, voi toimia tuolla tasolla ja kaikilla sitä alemmilla tasoilla.

2.2.4.   Infrastruktuuriverkon rajat

Paikalliset tekniset liitännät kahden vierekkäisen infrastruktuurin alueella olevien radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteistojen välillä eivät saa haitata junien esteetöntä kulkua niiden ylittäessä alueiden rajan.

Mitään suurnopeusjunia tai tavanomaisia junia, joihin on asennettu luokan A mukainen järjestelmä vastaavan YTE:n mukaisesti, ei saa kummankaan YTE:n perusteella estää toimimasta millään suurnopeusradalla tai tavanomaisella radalla, jolle on luokan A mukainen radanvarsijärjestelmä vastaavan YTE:n mukaisesti, sen jälkeen, kun kyseisen junan liikkuvan kaluston rekisteriä ja kyseisen reitin infrastruktuurin rekisteriä on verrattu toisiinsa ja kun ne on todettu yhteentoimiviksi.

3.   OHJAUS- JA HALLINTAOSAJÄRJESTELMÄN OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1.   Yleistä

Yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 2001/16/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän, sen osajärjestelmien sekä sen yhteentoimivuuden osatekijöiden ja liitäntöjen on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset. Olennaiset vaatimukset koskevat:

—	turvallisuutta

—	luotettavuutta ja käytettävyyttä

—	terveysnäkökohtia

—	ympäristönsuojelua

—	teknistä yhteensopivuutta.

Direktiivin mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea koko Euroopan laajuista tavanomaista rautatieverkkoa tai sisältää erityispiirteitä, jotka vaihtelevat osajärjestelmän ja sen osatekijöiden mukaan.

Olennaisia vaatimuksia käsitellään yksitellen jäljempänä. Luokan B järjestelmien vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla.

3.2.   Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän erityispiirteet

3.2.1.   Turvallisuus

Kaikissa tämän eritelmän sovellusalan piiriin kuuluvissa projekteissa on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen osoittamiseksi, että ohjaus- ja hallintajärjestelmän piiriin kuuluvat vaaratilanteet eivät ylitä palvelulle yleisesti vaadittavaa riskirajaa. Sen varmistamiseksi, että turvallisuuden saavuttamiseksi tehdyt ratkaisut eivät vaaranna yhteentoimivuutta, on 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin vaatimuksia noudatettava.

Luokan A järjestelmän osalta osajärjestelmän kokonaisvaltainen turvallisuustavoite jaetaan juna- ja radanvarsikokoonpanoa koskeviin tavoitteisiin. Vaatimukset on selostettu yksityiskohtaisesti 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin yhteydessä. Tämä turvallisuutta koskeva vaatimus on myös täytettävä 3.2.2 kohdassa (Luotettavuus ja käytettävyys) määriteltyjen käytettävyyttä koskevien vaatimusten yhteydessä.

Tavanomaisessa rautatieliikenteessä käytettävien Luokan B järjestelmien osalta kukin jäsenvaltio (määritelty liitteessä B) vastaa seuraavista asioista:

—	järjestelmä on kansallisten turvallisuustavoitteiden mukainen,

—	järjestelmän käyttö on kansallisten turvallisuustavoitteiden mukaista,

—	järjestelmän turvallisten käyttöparametrien ja -olojen määrittely (mukaan luettuina, mutta ei niihin rajoittuen, huolto ja vajaatoimintatila).

3.2.2.   Luotettavuus ja käytettävyys

a)

Luokan A järjestelmän osalta osajärjestelmän luotettavuutta ja käytettävyyttä koskeva kokonaistavoite jaetaan junakokoonpanoa ja radanvarsikokoonpanoa koskeviin tavoitteisiin. Vaatimukset on selostettu yksityiskohtaisesti 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin yhteydessä.

b)

Kaikkien hallinta- ja ohjausosajärjestelmän muodostavien järjestelmien kunnossapito-organisaation on oltava laadultaan sellainen, että osien vanhenemisen ja kulumisen vuoksi aiheutuvaa vaaraa valvotaan. Lisäksi kunnossapidon on varmistettava, että turvallisuus ei vaarannu sen toimien vuoksi. Ks. 4.5 kohta (Kunnossapitoa koskevat säännöt).

3.2.3.   Terveysnäkökohdat

EU-säädösten ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisten kansallisten säädösten mukaan on varmistettava, ettei ohjaus- ja hallintaosajärjestelmissä eikä niiden suunnittelussa käytetä materiaaleja, jotka vaarantavat niiden kanssa tekemisiin joutuvien henkilöiden terveyden.

3.2.4.   Ympäristönsuojelu

EU-säädöksissä ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisissa kansallisissa säädöksissä säädetään seuraavaa:

—	Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät liialliselle kuumuudelle tai tulipalolle altistuessaan saa ylittää ympäristön kannalta haitallisten savujen tai kaasujen päästöille asetettuja raja-arvoja.

—	Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa sisältää aineita, jotka järjestelmien normaalin käytön aikana voisivat saastuttaa ympäristöä.

—	Ohjaus- ja hallintalaitteisiin sovelletaan voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä, jossa on määritelty sähkömagneettisen häiritsevyyden ja häiriytyvyyden raja-arvot rautatieverkon sisällä.

—	Ohjaus- ja hallintalaitteiden on täytettävä voimassa olevat melumääräykset.

—	Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa aiheuttaa sallittua suurempaa tärinää, joka voisi vaarantaa infrastruktuurin toimintakunnon (kun infrastruktuuri on hyvässä kunnossa).

3.2.5.   Tekninen yhteensopivuus

Tekninen yhteensopivuus sisältää yhteentoimivuuden saavuttamiseksi tarvittavat toiminnot, liitännät ja suoritustasot.

Teknistä yhteensopivuutta koskevat vaatimukset jaetaan seuraaviin kolmeen ryhmään:

—	Ensimmäisessä ryhmässä määritellään lyhyesti yhteentoimivuuden yleiset tekniset vaatimukset, eli ympäristöolot, sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) rautatiejärjestelmän sisällä sekä asennus. Nämä yhteensopivuutta koskevat vaatimukset määritellään tässä luvussa.

—	Toisessa ryhmässä kuvataan, miten ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää on sovellettava ja mitä toimintoja siltä edellytetään yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Tämä ryhmä määritellään 4 luvussa.

—	Kolmannessa ryhmässä kuvataan, miten ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää on käytettävä yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Tämä ryhmä määritellään 4 luvussa.

3.2.5.1.   Yhteensopivuus teknisen suunnittelun kannalta

3.2.5.1.1.   Fyysiset ympäristöolot

Luokan A vaatimusten mukaisten järjestelmien on pystyttävä toimimaan kyseisellä Euroopan tavanomaisen rautatieverkon osuudella vallitsevissa ilmasto- ja fyysisissä oloissa. Liitännät liikkuvaan kalustoon esitetään 4.3.2.5 kohdassa (Fyysiset ympäristöolot) ja liitännät infrastruktuuriin 4.3.3.3 kohdassa (Fyysiset ympäristöolot).

Luokan B vaatimusten mukaisten järjestelmien on oltava vähintään luokan B järjestelmiin sovellettavien fyysistä ympäristöä koskevien eritelmien mukaisia, jotta ne pystyisivät toimimaan kyseisillä tavanomaisen rautatieverkon radoilla vallitsevissa ilmasto-oloissa ja fyysisissä oloissa.

3.2.5.1.2.   Sähkömagneettinen yhteensopivuus rautatiejärjestelmän sisällä

Tämä perusparametri kuvaillaan 4.2.12 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus). Liitännät liikkuvaan kalustoon esitetään 4.3.2.6 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus), liitännät infrastruktuuriin 4.3.3.4 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus) ja liitännät energiaosajärjestelmään 4.3.4.1 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus).

3.2.5.2.   Ohjaus- ja hallintajärjestelmän yhteensopivuus

Jäljempänä 4 luvussa sekä liitteissä A ja B määritellään ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset.

Lisäksi tällä YTE:llä ja Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevalla YTE:llä varmistetaan ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän osalta tekninen yhteensopivuus Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ja tavanomaisten rautatiejärjestelmien välillä silloin, kun molemmat on varustettu luokan A mukaisilla järjestelmillä.

4.   OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1.   Johdanto

Direktiivin 2001/16/EY mukainen Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä on integroitu järjestelmä, jonka osana ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä toimii ja jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse osajärjestelmän eritelmistä, osajärjestelmän liitännöistä integroituun järjestelmään sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.

Kaikki asiaa koskevat olennaiset vaatimukset huomioiden ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää kuvaavat seuraavat perusparametrit:

—	Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet (4.2.1 kohta)

—	Veturilaitteen ETCS-toiminnot (4.2.2 kohta)

—	Radanvarren ETCS-toiminnot (4.2.3 kohta)

—	EIRENE-toiminnot (4.2.4 kohta)

—	ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät (4.2.5 kohta)

—	Ohjaus- ja hallintajärjestelmän junaan asennetut sisäiset liitännät (4.2.6 kohta)

—	Ohjaus- ja hallintajärjestelmän radanvarteen asennetut sisäiset liitännät (4.2.7 kohta)

—	Avaintenhallinta (4.2.8 kohta)

—	ETCS-tunnuksen hallinta (4.2.9 kohta)

—	Kuumakäynti-ilmaisin (HABD) (4.2.10 kohta)

—	Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa (4.2.11 kohta)

—	Sähkömagneettinen yhteensopivuus (4.2.12 kohta).

—	ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä) (4.2.13 kohta)

—	EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä) (4.2.14 kohta)

—	Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin (4.2.15 kohta)

—	Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys (4.2.16 kohta).

Seuraavien kohtien vaatimukset

—	4.2.10 (Kuumakäynti-ilmaisin (HABD))

—	4.2.11 (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa)

—	4.2.12 (Sähkömagneettinen yhteensopivuus)

—	4.2.16 (Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys)

on aina otettava huomioon käytetyn järjestelmän luokasta riippumatta.

Kaikki muut 4.2 kohdan (Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät) vaatimukset on otettava huomioon vain luokan A mukaisten järjestelmien kohdalla. Luokan B järjestelmien vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla. Liitteessä B esitetään luokan B mukaisen järjestelmän ominaisuudet ja nimetään niistä vastaavat jäsenvaltiot.

STM-moduuleihin, jotka mahdollistavat luokan A järjestelmän toiminnan luokan B infrastruktuurilla, sovelletaan luokan B järjestelmille asetettuja vaatimuksia.

Yhteentoimivuuden saavuttaminen ei kuitenkaan edellytä kaikkien ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toimintojen standardoimista. Automaattisen junakulunvalvonnan edellyttämät, 4 luvussa mainitut toiminnot ovat seuraavat:

—	junan standarditoiminnot, joilla varmistetaan, että jokainen juna reagoi ratalaitteilta saamiinsa tietoihin ennakoidulla tavalla,

—	radanvarren standarditoiminnot, eli tietojen lukeminen maakohtaisista asetinlaite- ja opastinjärjestelmistä sekä niiden muuttaminen standardimuotoisiksi sanomiksi junille lähettämistä varten,

—	standardiliitännät radan ja junan välillä tapahtuvaan viestintään.

Ohjaus- ja hallintatoiminnot jaetaan eri luokkiin esimerkiksi sen mukaan, ovatko ne valinnaisia vai pakollisia. Luokat määritellään liitteessä A olevassa 1 kohdassa ja liitteessä A olevassa 32 kohdassa, ja toimintojen luokittelu selostetaan niiden tekstissä.

Liitteessä A olevassa 3 kohdassa on liitteessä A esitettyjen eritelmien yhteydessä käytettyjen ETCS-termien ja määritelmien sanasto.

Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

4.2.   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1.   Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet

Tässä perusparametrissa kuvaillaan junaan ja radanvarsilaitteiden turvallisuusvaatimukset.

Turvallisuutta (ks. 3.2.1 kohta, Turvallisuus) koskevan olennaisen vaatimuksen osalta tässä perusparametrissa asetetaan yhteentoimivuutta koskevat pakolliset vaatimukset:

—	Sen varmistamiseksi, että turvallisuuden saavuttamiseksi tehdyt ratkaisut eivät vaaranna yhteentoimivuutta, on liitteessä A olevassa 47 kohdassa esitettyjä vaatimuksia noudatettava.

—

Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän tason 1 tai tason 2 (1) turvallisuusvaatimus yhden junakokoonpanon sekä yhden radanvarsikokoonpanon turvatoiminnoille on seuraava: sallittu varmuusvikataajuus 10-9/tunti (satunnaisviat), joka vastaa turvallisuustasoa SIL 4. Luokan A laitteiden yksityiskohtaiset vaatimukset esitetään liitteessä A olevassa 27 kohdassa. Vähemmän ankaria varmuusvikataajuuden arvoja voidaan käyttää radanvarsilaitteille edellyttäen, että palvelun turvallisuustavoitteet saavutetaan.

—	Liitteessä A olevassa 28 kohdassa esitettyjä käytettävyysvaatimuksia on noudatettava.

4.2.2.   Junan ETCS-toiminnot

Tämä perusparametri kuvaa junan ETCS-toiminnot. Se sisältää kaikki toiminnot, joita tarvitaan junan kuljettamiseksi turvallisesti. Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän (ETCS) toimintojen on oltava liitteessä A olevan 14 kohdan mukaisia. Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 1, 2, 4, 13, 23, 24 ja 53 kohdan ja seuraavien teknisten eritelmien mukaisesti:

—

Viestintä radanvarsilaitteiden kanssa. ETCS:n tason 1 sovelluksiin sisältyvä lisäajotietojen lähetys on pakollista junissa vain 7 luvussa määritellyissä oloissa. Datan radiolähetystoiminnot ovat pakollisia vain ETCS:n tason 2 ja 3 sovelluksissa. — eurobaliisivastaanotto; ks. liitteessä A olevaa 9, 36 ja 43 kohtaa — eurosilmukkavastaanotto; ks. liitteessä A olevaa 15, 16 ja 50 kohtaa — tietojen siirto radioteitse ja radioviestinnän protokollien hallinta; ks. liitteessä A olevaa 10, 11, 12, 18, 19, 22, 39 ja 40 kohtaa.

—	Viestintä kuljettajan kanssa: — junan ajamisen tuki; ks. liitteessä A olevaa 51 kohtaa — välimatkatietojen antaminen; ks. liitteessä A olevaa 51 kohtaa.

—	Viestintä STM:ien kanssa. Ks. liitteessä A olevaa 8, 25, 26, 36 ja 52 kohtaa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat: — STM-moduulista tulevien tietojen hallinta — STM:n käyttämien tietojen antaminen — STM-siirtymien hallinta.

—

Junakulunvalvonnan ja ohjaamoon lähetettävien signaalien tarjoaminen. Ks. liitteessä A olevaa 6, 7, 31 ja 37 kohtaa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat: — junan sijainnin määrittäminen eurobaliisi-koordinointijärjestelmässä, mikä muodostaa dynaamisen jarruprofiilin valvonnan perustan — dynaamisen jarruprofiilin laskeminen junan reittiä varten — dynaamisen jarruprofiilin valvonta junan kulun aikana — nopeusvalvontatilan valitseminen — junan valvonta kansallisten arvojen mukaisesti — junatietokoneen väliintulotoiminnon määritteleminen ja toteuttaminen — junatietojen syöttäminen.

—	Junakokonaisuuden valvonta — pakollista tasolla 3, ei vaadita tasoilla 1 ja 2.

—	Laitteen oikean toiminnan valvonta ja tuki vikatilanteessa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat: — junan ETCS-toimintojen käynnistäminen — tuki vikatilanteessa — junan ETCS-toimintojen eristäminen.

—	Hallinnollisista syistä tapahtuvan tietojen keräämisen tuki. Ks. liitteessä A olevaa 5, 41 ja 55 kohtaa.

—	Ajoturvatoiminto. Ks. liitteessä A olevaa 42 kohtaa. Käyttöönotto voi olla jompikumpi seuraavista: — ERTMS/ETCS-järjestelmän ulkopuolella, yhteentoimivuuden osatekijä (ks. 5 luku), jolloin käytetään vaihtoehtoista liitäntää junan ERTMS/ETCS-laitteistoon tai — junan ERTMS/ETCS-laitteiston sisällä.

4.2.3.   Radanvarren ETCS-toiminnot

Tämä perusparametri kuvaa radanvarren ETCS-toiminnot. Se sisältää kaikki ETCS-toiminnot, joita junan turvallinen reitti edellyttää. Eurooppalaisen liikenteenvalvontajärjestelmän (ETCS) toimintojen on oltava liitteessä A olevan 14 kohdan mukaisia. Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 1, 2, 4, 13, 23, 24, 31, 37 ja 53 kohdan ja seuraavien teknisten eritelmien mukaisesti:

—	Viestintä radanvarren turvalaitteiden kanssa (asetinlaitteet, opastimet)

—	Tietyn junan sijainnin määrittäminen eurobaliisi-koordinointijärjestelmässä (tasot 2 ja 3)

—	Ratalaitteista tulevien tietojen muuntaminen standardimuotoon veturin ohjaus- ja hallintalaitteita varten

—	Ajolupien luonti, mukaan luettuina radan kuvaus ja junakohtaiset määräykset

—

Viestintä veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston kanssa. Tämä sisältää seuraavat osat: — eurobaliisi-lähetykset; ks. liitteessä A olevaa 9 ja 43 kohtaa — radion lisäajotieto; ks. liitteessä A olevaa 18, 19 ja 21 kohtaa. Radion lisäajotieto koskee vain tasoa 1 ja on siinäkin valinnainen: (ks. myös 7.2.6 kohta) — eurosilmukka; ks. liitteessä A olevaa 16 ja 50 kohtaa. Eurosilmukka koskee vain tasoa 1 ja on siinäkin valinnainen (ks. myös 7.2.6 kohta) — viestintä radiosuojastuskeskuksen (RBC) kanssa; ks. liitteessä A olevaa 10, 11, 12, 39 ja 40 kohtaa. RBC-viestintä koskee vain tasoja 2 ja 3

—	Radan suojavälitiedon välittäminen asetinlaitteille. Tämä toiminto vaaditaan vain tason 3 kohdalla.

4.2.4.   EIRENE-toiminnot

Tämä perusparametri kuvaa EIRENE-puhe- ja dataviestintätoimintoja, jotka ovat seuraavat:

—	kuljettajan puheluihin liittyvät toiminnot

—	käyttöön liittyvät radiotoiminnot

—	tiedonsiirto.

Nämä toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 32, 33 ja 48 kohdan sisältämien teknisten eritelmien mukaisesti, ja niiden toiminnan on oltava liitteessä A olevan 54 kohdan mukaista.

4.2.5.   ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät

Näiden liitäntöjen täydellisessä eritelmässä on kaksi osaa:

—	Niiden protokollien eritelmä, joita käytetään tiedon siirtämiseen ERTMS-toiminnoista ja ERTMS-toimintoihin sekä viestinnän turvallisuuden varmistamiseen.

—	Eri laitteiden välisten liitäntöjen eritelmä. Laitteiden väliset liitännät kuvaillaan seuraavissa kohdissa: — 4.2.6 kohta (Veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäiset liitännät) junassa oleville laitteille — 4.2.7 kohta (Radanvarsilaitteiden sisäiset liitännät) radanvarren laitteille.

Tämä perusparametri kuvaa radanvarteen ja veturilaitteiden välisen ilmavälin. Se sisältää seuraavat osat:

—	fyysiset, sähköiset ja sähkömagneettiset arvot, joiden noudattaminen on turvallisen toiminnan edellytys

—	käytettävä viestintäprotokolla

—	viestintäkanavan käytettävyys.

Sitä koskevat seuraavat eritelmät:

—	Radioliikenne junaan. Luokan A radioliikenteen liitäntöjen on toimittava GSM-R-taajuuskaistalla. Ks. liitteessä A olevaa 35 kohtaa. Protokollien on oltava liitteessä A olevan 10, 18, 19, 39 ja 40 kohdan mukaisia.

—	Eurobaliisi- ja eurosilmukkaviestintä junaan. Eurobaliisiviestinnän liitäntöjen on oltava liitteessä A olevan 3 ja 43 kohdan mukaisia. Eurosilmukkaviestinnän liitäntöjen on oltava liitteessä A olevin 16 ja 50 kohdan mukaisia.

4.2.6.   Veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäiset liitännät

Tässä perusparametrissa on kolme osaa.

4.2.6.1.   ETCS:n ja STM:n välinen liitäntä

Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) mahdollistaa veturin ETCS-laitteiden käytön luokan B tiedoilla radoilla, jotka on varustettu luokan B järjestelmillä.

Junan asennettujen ETCS-toimintojen ja luokan B STM:ien välinen liitäntä on määritelty liitteessä A olevan 4, 8, 25 ja 26 kohdan mukaisissa asiakirjoissa. K-liitäntä on määritelty liitteessä A olevassa 45 kohdassa. K-liitännän toteuttaminen on valinnaista, mutta jos se toteutetaan, sen täytyy tapahtua liitteessä A olevan 45 kohdan mukaisesti.

4.2.6.2.   GSM-R/ETCS

Luokan A radiotoimintojen sekä junan ETCS-toimintojen välinen liitäntä. Nämä vaatimukset on määritelty liitteessä A olevissa 4, 7, 20, 22 ja 34 kohdissa.

4.2.6.3.   Matkan mittaus

Matkan mittaustoiminnon ja junan ERTMS/ETCS-toimintojen välisen liitännän on oltava liitteessä A olevan 44 kohdan vaatimusten mukainen. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun matkaa mittaavat laitteet on toimitettu erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.7.   Radanvarsilaitteiden sisäiset liitännät

Tässä perusparametrissa on kuusi osaa.

4.2.7.1.   Radiosuojastuskeskusten välinen toiminnallinen liitäntä

Tämän liitännän avulla määritellään vierekkäisten radiosuojastuskeskusten välillä vaihdettavat tiedot, joita tarvitaan junan turvalliseen kulkuun keskuksen alueelta toiselle. Siinä kuvataan seuraavat osat:

—	Luovuttavan RBC-keskuksen vastaanottavalle RBC-keskukselle lähettämät tiedot

—	Vastaanottavan RBC-keskuksen luovuttavalle RBC-keskukselle lähettämät tiedot.

Nämä vaatimukset on määritelty liitteessä A olevassa 12 kohdassa.

4.2.7.2.   Radiosuojastuskeskusten välinen tekninen liitäntä

Tämä on kahden RBC-keskuksen välinen tekninen liitäntä. Nämä vaatimukset määritellään liitteessä A olevassa 58 kohdassa.

4.2.7.3.   GSM-R/RBC

Tämä on luokan A radiojärjestelmän ja radanvarren ETCS-toimintojen välinen liitäntä. Nämä vaatimukset määritellään liitteessä A olevassa 4, 20, 22 ja 34 kohdassa.

4.2.7.4.   Eurobaliisi/koodain (LEU)

Tämä on eurobaliisin ja radanvarteen asennetun koodaimen (LEU:n) välinen liitäntä. Nämä vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 9 kohdassa. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun eurobaliisit ja koodaimet toimitetaan erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.7.5.   Eurosilmukka/koodain (LEU)

Tämä on eurosilmukan ja koodaimen (LEU:n) välinen liitäntä. Nämä vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 16 kohdassa. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun eurosilmukka ja koodaimet toimitetaan erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.7.6.   Radanvarressa olevien ERTMS-laitteiden esiasennusta koskevat vaatimukset

Tämä on luokan A radanvarsilaitteiden ja radanvarren ohjaus- ja hallintainfrastruktuurin välinen liitäntä. Nämä vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 59 kohdassa. Siinä kuvataan luokan A mukaisten radanvarsilaitteiden esiasennustapa.

4.2.8.   Avainhallinta

Tämä perusparametri koskee radioitse lähetettyjä turvallisuutta koskevia tietoja, jotka on suojattu salausavaimia edellyttävillä menetelmillä. Infrastruktuurin hallinnot ja rautatieyritykset laativat hallintajärjestelmän avainten valvontaa ja hallintaa varten. Avainhallintaliitäntää tarvitaan

—	eri infrastruktuurin hallintojen avainhallintajärjestelmien välillä

—	rautatieyritysten ja infrastruktuurin hallintojen avainhallintajärjestelmien välillä

—	avainhallintajärjestelmän sekä junaan ja ETCS-radanvarsilaitteiden välillä.

Nämä yhteentoimivien alueiden avainhallintajärjestelmien välistä avainhallintaa koskevat vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 11 kohdassa.

4.2.9.   ETCS-tunnuksen (ID) hallinta

Tämä perusparametri koskee radanvarteen ja juniin asennettujen laitteiden yksiselitteisiä ETCS-tunnuksia. Vaatimukset on eritelty liitteessä A olevassa 23 kohdassa. Muuttujien varaaminen on määritelty liitteessä A olevassa 53 kohdassa.

Junien ohjaus- ja hallintalaitteiden toimittajat vastaavat yksiselitteisten tunnusten hallinnasta liitteessä A olevassa 53 kohdassa määritellyllä alueella. Liikkuvan kaluston haltijoilla on oltava hallintajärjestelmä, joka valvoo ja hallitsee tunnuksia laitteiden käyttöiän ajan.

Jäsenvaltioille varatut tunnusalueet on esitetty liitteessä A olevassa 53 kohdassa. Jäsenvaltiot hoitavat näiden alueiden jakamisen oman maansa hankintayksiköille.

Radanvarsilaitteiden hankintayksiköt vastaavat yksiselitteisten tunnusten hallinnasta omalla alueellaan. Infrastruktuurin hallinnon on laadittava hallintajärjestelmä, joka valvoo ja hallitsee avaimia laitteiden käyttöiän ajan.

4.2.10.   Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)

Tämä perusparametri erittelee niiden radanvarsilaitteiden vaatimukset, joita käytetään tarkistamaan, onko ohiajavan liikkuvan kaluston pyöränlaakerien lämpötila ylittänyt tietyn arvon, ja lähettämään tämän tiedon valvontakeskukseen. Vaatimukset on määritelty liitteessä A olevassa 2 kohdassa.

Junaan asennetuilla kuumakäynti-ilmaisimilla varustetun liikkuvan kaluston käsittely on myös kuvattu suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston YTE:n 4.2.11 kohdassa.

4.2.11.   Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Tämä perusparametri kuvaa niiden radalla sijaitsevien junanilmaisinjärjestelmien ominaisuudet, jotka ovat tarpeen, jotta kyseiset järjestelmät aktivoituisivat käytettäessä liikkuvan kaluston YTE:n mukaista liikkuvaa kalustoa.

Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on mahdollistettava radanvarren junanilmaisinjärjestelmien käyttö. Kulkuneuvon ominaisuuksia koskevat vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa lisäyksessä 1. Nämä ominaisuudet määritellään suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä ja tavaravaunuja koskevassa YTE:ssä taulukon mukaisissa kohdissa, ja ne tullaan sisällyttämään tuleviin liikkuvaa kalustoa koskeviin YTE:iin.

Parametri	Ohjaus- ja hallinta-YTE:n liite 1	Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE	Tavaravaunujen YTE	Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen – veturien, EMU:iden DMU:iden — ja vaunujen YTE	Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE (suur. nop.)	Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE (tavanomainen rv.)
Akselivälit	2.1 kohta, ml. kuva 6	Ei vielä määritelty	4.2.3.2	?		–
Pyörän geometria	2.2 kohta, ml. kuva 7	4.2.10	5.4.2.3	?		–
Kulkuneuvon paino (Pienin akselipaino)	3.1	4.1.2	4.2.3.2	?		–
Metalliosista vapaa tila pyörien ympärillä	3.2	Ei vielä määritelty	6 luku (2)	?		–
Kulkuneuvon metalliosien paino	3.3	Ei vielä määritelty	Avoin kysymys	?		–
Pyörien materiaali	3.4	Ei vielä määritelty	5.4.2.3	?		–
Pyörien välinen impedanssi	3.5	4.2.10e	4.2.3.3.1	?		–
Kulkuneuvon impedanssi	3.6	Ei vielä määritelty	Ei	?		–
Hiekoituslaitteiden käyttö	4.1	Ei vielä määritelty	Ei	?		Ei vielä käsitelty
Komposiittimateriaaleista valmistettujen jarrukenkien käyttö	4.2	Ei vielä määritelty	Avoin kysymys	?		–
Sähköradan ajovirta	5.1	Ei vielä määritelty	Ei	?		–
Sähköisten/magneettijarrujen käyttö	5.2	4.1.5, 4.2.15, 4.3.6	Ei	?		(3)
Sähköiset, magneettiset ja sähkömagneettiset kentät	5.3	4.1.9	Ei	?		–

4.2.12.   Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Tämä perusparametri on jaettu kahteen osaan.

4.2.12.1.   Ohjaus- ja hallintajärjestelmän sisäinen yhteensopivuus

Ohjaus- ja hallintalaitteet eivät saa häiritä muita ohjaus- ja hallintalaiteita.

4.2.12.2.   Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus.

Tämä sisältää erilaiset sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät häiriöiden raja-arvot (johtunut ja indusoitunut vetovirta ja muut junan synnyttämät virrat, sähkömagneettisen kentän ominaisuudet ja staattiset kentät), joita liikkuvan kaluston on noudatettava radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden oikean toiminnan varmistamiseksi. Se sisältää arvojen mittauksen kuvauksen.

Radanvarren junanilmaisinjärjestelmien ominaisuuksien on oltava sellaiset, joita yhteensopivuus liikkuvan kaluston YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston kanssa edellyttää.

Liitteessä A olevassa lisäyksessä 1 määritellään ne junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien ominaisuudet, joita yhteensopivuus liikkuvan kaluston kanssa edellyttää. Nämä ominaisuudet sisällytetään liikkuvan kaluston YTE:iin.

4.2.13.   ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)

Tässä perusparametrissa kuvaillaan junassa olevan ETCS-järjestelmän kuljettajalle antamat tiedot ja tiedot, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan ERTMS/ETCS-järjestelmään. Ks. liitteessä A olevaa 51 kohtaa.

Se sisältää seuraavat osat:

—	ergonomia (näkyvyys mukaan luettuna)

—	näytettävät ETCS-toiminnot

—	kuljettajan toimien käynnistämät ETCS-toiminnot.

4.2.14.   EIRENE DMI (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:hen)

Tässä perusparametrissa kuvaillaan junassa olevan EIRENE-järjestelmän kuljettajalle antamat tiedot ja tiedot, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan EIRENE-järjestelmään. Ks. liitteessä A olevaa 32, 33 ja 51 kohtaa.

Se sisältää seuraavat osat:

—	ergonomia (näkyvyys mukaan luettuna)

—	näytettävät EIRENE-toiminnot

—	lähteviin puheluihin liittyvät tiedot

—	saapuviin puheluihin liittyvät tiedot.

4.2.15.   Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin

Tässä perusparametrissa kuvaillaan seuraavia:

—	tiedonvaihto junan mustan laatikon ja tietojen lataustyökalun välillä

—	viestintäprotokollat

—	fyysinen liitäntä

—	tietojen tallennuksen toiminnalliset vaatimukset ja tallennuksen käyttö.

Jokaisen jäsenvaltion tutkimusviranomaisilla on oltava pääsy virallisista ja tutkinnallisista syistä tehtävän pakollisen tietojentallennuksen vaatimukset täyttäviin tallennettuihin tietoihin.

Ks. liitteessä A olevaa 4, 5, 41 ja 55 kohtaa.

4.2.16.   Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys

Tässä perusparametrissa kuvaillaan seuraavia:

—	Valoa heijastavien merkkien ominaisuudet

—	Kuljettajan näkökenttä ulos ohjaamosta. Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteet, joita kuljettajan on tarkkailtava ja jotka on sijoitettava ottaen huomioon käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä määritelty kuljettajan näkökenttä ulos ohjaamosta.

4.3.   Toisiin osajärjestelmiin yhteydessä olevien liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1.   Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään

Kaikki viittaukset tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan YTE:ään ovat avoimia kohtia ja ne on vahvistettava, kun tämä YTE hyväksytään.

4.3.1.1.   Käyttöä koskevat säännöt

Euroopan laajuista tavanomaista rautatieverkkoa koskevat tietyt yhdenmukaistetut käyttöä koskevat säännöt, jotka kuvataan tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä (ks. myös tämän YTE:n 4.4 kohta, Käyttöä koskevat säännöt).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.4 kohta (vahvistettava)

4.3.1.2.   ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)

Tämä liitäntä kuvaa junassa olevan ERTMS ETCS -järjestelmän kuljettajalle antamia tietoja ja tietoja, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan ERTMS ETCS -järjestelmään. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.13 kohdassa (ETCS DIM (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.4 kohta (vahvistettava)

4.3.1.3.   EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)

Tämä liitäntä kuvaa junassa olevan EIRENE-järjestelmän kuljettajalle antamia tietoja ja tietoja, jotka kuljettaja syöttää junassa olevaan EIRENE-järjestelmään. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.14 kohdassa (EIRENE DMI (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:hen)).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.4 kohta (vahvistettava)

4.3.1.4.   Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin

Tämä liitäntä liittyy tietojen tallennuksen toiminnallisiin vaatimuksiin ja tallennuksen käyttöön. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.15 kohdassa (Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.3.5 kohta (vahvistettava)

4.3.1.5.   Jarrujen varmistettu toimintataso ja jarrukäyrä

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä edellyttää, että jarrujen toimintataso varmistetaan. Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään junan jarrujen toimintatason varmistamista koskevat säännöt. Liikkuvaa kalustoa koskevissa YTE:issä on määriteltävä menetelmät, joilla kulkuneuvojen jarrujen toimintataso määritetään.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.2.4 kohta (vahvistettava)

4.3.1.6.   Junan ETCS-toimintojen eristäminen

Tämä liitäntä liittyy junan ETCS-toimintojen vikatapauksissa tapahtuvaa eristämistä koskeviin toiminnallisiin vaatimuksiin. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset esitetään 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.4 kohta (vahvistettava)

4.3.1.7.   Avainhallinta

Tämä liitäntä liittyy avainhallinnan toiminnallisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.8 kohdassa (Avainhallinta).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä.

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: kohta, joka on vahvistettava

4.3.1.8.   Kuumakäynti-ilmaisimet

Tämä liitäntä liittyy kuumakäynti-ilmaisimien toiminnallisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.10 kohdassa (Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.2.3.5.1 kohta (vahvistettava)

4.3.1.9.   Junan ajoturvatoiminto

Tämä liitäntä liittyy ajoturvatoiminnon toiminnallisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.3.3.7 kohta (vahvistettava)

4.3.1.10.   Hiekan käyttö

Tämä liitäntä liittyy kuljettajien toimintaa koskeviin vaatimuksiin, joiden tarkoitus on estää hiekkaa vaikuttamasta haitallisesti radanvarressa oleviin junien ilmaisuun käytettäviin laitteisiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.11 kohdassa (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: Tällä hetkellä asiaa ei käsitellä kyseisessä YTE:ssä, koska tietojen yksityiskohtaisuudessa on eroja; vahvistettava

4.3.1.11.   Kuljettajan näkökenttä ohjaamosta

Tämä liitäntä liittyy kuljettajan näkökenttään ohjaamon tuulilasista. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.16 kohdassa (Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys).

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskeva YTE: 4.3.2.2 kohta (vahvistettava)

4.3.2.   Liitäntä liikkuva kalusto -osajärjestelmään

Kaikki viittaukset tavanomaisen rautatieverkon liikkuvan kaluston vetoyksikköjä koskevaan YTE:ään ovat edelleen avoimia kohtia. Vetoyksiköillä tarkoitetaan vetureita ja sähkö- ja dieselmoottorijunia.

4.3.2.1.   Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Radanvarren junanilmaisinjärjestelmien ominaisuuksien on mahdollistettava kyseisen järjestelmien aktivoituminen käytettäessä liikkuvan kaluston YTE:n mukaista liikkuvaa kalustoa. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri ja viittaukset asiaa koskeviin liikkuvan kaluston YTE:iin kuvaillaan 4.2.11 kohdassa (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa).

4.3.2.2.   Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus

Tämä liitäntä käsittää erilaiset sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät häiriöiden raja-arvot (johtunut ja indusoitunut vetovirta ja muut junan synnyttämät virrat, sähkömagneettisen kentän ominaisuudet ja staattiset kentät), joita liikkuvan kaluston on noudatettava radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden oikean toiminnan varmistamiseksi. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.12.2 kohdassa (Liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus).

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.1.9 kohta

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.3.   Jarrujen varmistettu toimintataso ja ominaisuudet

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä edellyttää, että jarrujen toimintataso varmistetaan. Liikkuvaa kalustoa koskevissa YTE:issä on määriteltävä menetelmät, joilla kulkuneuvojen jarrujen toimintataso määritetään. Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä määritellään junan jarrujen toimintatason varmistamista koskevat säännöt.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavaravaunujen YTE: 4.2.4.1.2 kohta

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.1.5, 4.3.7 ja 4.3.9 kohta

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.4.   Veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston antennien sijainti

Liikkuvan kaluston eurobaliisi- ja eurosilmukka-antennien asennon on varmistettava luotettava tietojen välitys liikkuvan kaluston liikennöimän radan geometrian ääripisteissä. Tässä on otettava huomioon liikkuvan kaluston liike ja käyttäytyminen. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

GSM-R-antennin sijainti kulkuneuvon katolla valitaan pääasiassa niiden mittauksien perusteella, jotka on tehtävä kaikentyyppisille kulkuneuvoille ja joissa on otettava huomioon myös muiden (uusien tai jo olemassa olevien) antennien sijainti. Testioloissa antennin lähetystehon on oltava 4.2.5 kohdassa (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät) kuvattujen vaatimusten mukainen. Myös testiolot kuvaillaan 4.2.5 kohdassa (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät).

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: liite 0 ja 0.5, kohta 4.2.4

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.5.   Fyysiset ympäristöolot

Junassa odotettavissa olevat ilmasto-olot ja fyysiset olot, joihin ohjaus- ja hallintalaiteet joutuvat, on määriteltävä niiden ratojen infrastruktuurirekistereissä, joilla junan on tarkoitus toimia, sekä viittauksin liitteessä A olevaan A4 kohtaan.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.3.12 kohta

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.6.   Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Jotta kaikkia Euroopan laajuisen tavanomaisen rataverkon alueella toimimaan hyväksyttyyn uuden liikkuvan kaluston veturien ohjaus- ja hallintalaitteita voitaisiin käyttää, junassa odotettavissa olevat sähkömagneettiset olot on määriteltävä liitteessä A olevan A6 kohdan mukaisesti. Liitteessä A olevan 9 kohdan erityismääräykset koskevat eurobaliisi-viestintäjärjestelmää.

Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.7.   Junan ETCS-toimintojen eristäminen

Tämä liitäntä liittyy junan ETCS-toimintojen eristämiseen. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset esitetään 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B osajärjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4 kohta (lisättävä)

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.8.   Dataliitännät

Junan ja veturin ohjaus- ja hallintalaitteiden välinen dataliitäntä määritellään liitteessä A olevassa 7 kohdassa.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4 ja 4.3.13 kohta

ETCS taso 1 ja taso 2 eivät koske liikkuvan kaluston tavaravaunuja koskevaa YTE:ää

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

Radioliikenteen ja liikkuvan kaluston osajärjestelmän välisten liitäntöjen vaatimukset eritellään liitteessä A olevassa 23 kohdassa.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Vastaava eritelmä esitetään seuraavissa asiakirjoissa:

—	Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

—	Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: kohta

—	Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.9.   Kuumakäynti-ilmaisimet

Tämä liitäntä liittyy kuumakäynti-ilmaisimien teknisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.10 kohdassa (Kuumakäynti-ilmaisin (HABD)).

Vastaava eritelmä esitetään seuraavissa asiakirjoissa:

—	Tavaravaunujen YTE: 4.2.3.3.2 kohta

—	Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.11 ja 4.3.13 kohta

—	Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.10.   Kulkuneuvojen ajovalot

Tämä liitäntä liittyy kulkuneuvojen ajovalojen valon väriin ja voimakkuuteen, ja sillä varmistetaan radanvarteen asennettujen heijastavien merkinantolaitteiden sekä heijastavien suoja-asujen näkyvyys. Ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevat vaatimukset on kuvattu 4.2.16 kohdassa (Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys).

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.20 kohta

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.11.   Junan ajoturvatoiminto

Tämä liitäntä liittyy ajoturvatoiminnon teknisiin vaatimuksiin. Tämä ohjaus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot).

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.2 kohta

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.12.   Matkan mittaus

Tämä on matkamittarin ja junan ETCS-toimintojen vaatiman matkan mittaustoiminnon välinen liitäntä.

Tämä liitäntä liikkuvan kaluston YTE:ään koskee vain 4.2.6.3 kohdassa (Matkan mittaus) kuvattua perusparametria, kun matkanmittauslaitteet toimitetaan erillisenä yhteentoimivuuden osatekijänä (ks. 5.2.2 kohta, Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4 kohta

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.13.   Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin

Tämä liitäntä koskee tietojen tallennuksen teknisiä vaatimuksia. Ohjeus- ja hallintajärjestelmän perusparametri kuvaillaan 4.2.15 kohdassa (Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Tavaravaunujen YTE: ei liity tähän

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.3.13 kohta

Liikkuvan kaluston vetoyksikköjen ja matkustajavaunujen YTE

4.3.2.14.   Esiasennus junaan

Tämä liitäntä liittyy siihen, missä mitassa luokan A laitteita asennetaan liikkuvaan kalustoon siten, kuin liitteessä A olevassa 57 kohdassa on kuvattu.

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä.

Suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE: 4.2.4 kohta

4.3.3.   Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään

4.3.3.1.   Junien ilmaisinjärjestelmät

Infrastruktuuriin tehtävän asennuksen on varmistettava, että junan ilmaisinjärjestelmä noudattaa 4.2.11 kohdassa (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa) esitettyjä vaatimuksia.

Infrastruktuuria koskeva YTE: viittaus ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevaan YTE:ään sisällytetään tulevaan YTE:ään, jotta infrastruktuurissa otetaan huomioon ohjaus- ja hallintajärjestelmien vaatimukset

4.3.3.2.   Radanvarteen asennetut antennit

Radanvarren osajärjestelmien antennit on asennettava sellaiseen asentoon, että dataliikenne voidaan hoitaa luotettavasti liikkuvan kaluston liikennöimän radan geometrian ääripisteissä. Tässä on otettava huomioon liikkuvan kaluston liike ja käyttäytyminen. Ks. 4.2.5 kohta (ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät).

Tämä liitäntä koskee luokan A järjestelmiä. Kukin jäsenvaltio määrittelee vastaavat luokan B järjestelmien vaatimukset (ks. liite B).

Infrastruktuuria koskeva YTE: määritettävä suhteessa ulottumaan

4.3.3.3.   Fyysiset ympäristöolot

Infrastruktuurin alueella odotettavissa olevat ilmasto-olot ja fyysiset olot on määriteltävä infrastruktuurirekisterissä sekä viittauksin liitteessä A olevaan A5 kohtaan.

4.3.3.4.   Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Infrastruktuurin alueella odotettavissa olevat sähkömagneettiset olot on määriteltävä viittauksin liitteessä A olevaan A7 kohtaan. Liitteessä A olevan 9 kohdan erityismääräykset koskevat eurobaliisi-viestintäjärjestelmää. Veturin ohjaus- ja hallintalaitteistoa, joka on liitteessä A olevan A6 kohdan mukainen ja täyttää liitteessä A olevan 9 kohdan eurobaliisia koskevat vaatimukset, on pidettävä asiaa koskevien olennaisten vaatimusten mukaisena.

4.3.4.   Liitännät energiaosajärjestelmään

4.3.4.1.   Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Odotettavissa olevat kiinteiden rakenteiden aiheuttamat sähkömagneettiset olot on määriteltävä viittauksin liitteessä A olevaan A7 kohtaan. Liitteessä A olevan 9 kohdan erityismääräykset koskevat eurobaliisi-viestintäjärjestelmää. Veturin ohjaus- ja hallintalaitteistoa, joka on liitteessä A olevan A6 kohdan mukainen ja täyttää liitteessä A olevan 9 kohdan eurobaliisia koskevat vaatimukset, on pidettävä asiaa koskevien olennaisten vaatimusten mukaisena.

4.4.   Käyttöä koskevat säännöt

Erityisesti ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän käyttöä koskevat säännöt on esitetty käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.

4.5.   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Tämän YTE:n käsittelemän osajärjestelmän kunnossapitoa koskevilla säännöillä on varmistettava, että 4 luvussa esitettyjen perusparametrien arvot pysyvät vaadituissa rajoissa laitteiden käyttöiän ajan. Voi kuitenkin olla niin, että ennalta ehkäisevän tai korjaavan kunnossapidon aikana osajärjestelmä ei saavuta perusparametrien yhteydessä esitettyjä arvoja. Kunnossapitoa koskevien sääntöjen on varmistettava, ettei turvallisuudesta tällöin tingitä.

Näiden tulosten savuttamiseksi seuraavia sääntöjä on noudatettava.

4.5.1.   Laitteiden valmistajan vastuu

Osajärjestelmään sisältyvän laitteen valmistajan on annettava seuraavat tiedot:

—

kaikki kunnossapitoa koskevat vaatimukset ja menettelyt (mukaan luettuina oikean toiminnan valvonta, vianselvitys sekä testimenetelmät ja -välineet), jotka ovat tarpeen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi ja tässä YTE:ssä esitettyjen pakollisten vaatimusten yhteydessä esitettyjen arvojen saavuttamiseksi koko laitteen käyttöiän ajan (kuljetus ja varastointi ennen asennusta, normaali käyttö, viat, korjaukset, tarkastukset ja muut kuin suunnitellut kunnossapitotyöt, käytöstä poistaminen jne.),

—	kaikki terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaarat, joille yleisö tai kunnossapitohenkilöstö voi altistua,

—

ensisijaista kunnossapitoa koskevat tiedot (eli tiedot vaihtoyksiköistä (Line Replaceable Units, LRUs), tiedot hyväksytyistä yhteensopivista laitteistoista ja ohjelmistoista, vikaantuneiden vaihtoyksikköjen korvaamisesta sekä tiedot vaihtoyksikköjen varastoinnista ja vikaantuneiden vaihtoyksikköjen korjaamisesta),

—	tekniset vaatimukset junan kuljettamiseksi laitteiden rikkouduttua joko pääteasemalle tai korjaamolle (tekniseltä kannalta vajaatoiminnan tilassa, esim. kun toiminnot ovat osittain tai kokonaan poissa käytöstä, eristettynä muista toiminnoista jne.),

—	tarkastukset, jotka on tehtävä laitteiston joutuessa alttiiksi epätavalliselle kuormitukselle (esim. ylitettäessä ympäristöolojen raja-arvot tai epätavallisten iskujen tapauksessa).

4.5.2.   Hankintayksiköiden vastuu

Hankintayksikköjen tulee

—	varmistaa, että kunnossapidon vaatimukset on kaikkien tämän YTE:n alaan kuuluvien komponenttien (olivatpa ne yhteentoimivuuden osatekijöitä tai eivät) osalta 4.5.1 kohdassa (Laitteiden valmistajan vastuu) kuvatulla tavalla määritelty,

—	laatia tarvittavat kunnossapitoa koskevat säännöt kaikilla tämän YTE:n alaisille komponenteille ottaen huomioon riskit, jotka aiheutuvat vuorovaikutuksista muiden osajärjestelmään kuuluvien laitteiden kanssa sekä liitännät muihin osajärjestelmiin.

4.5.3.   Infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen vastuu

Veturi- tai radanvarsilaitteiston käytöstä vastaavan infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen tulee

—	laatia huoltosuunnitelma siten, kuin 4.5.4 kohdassa (Huoltosuunnitelma) on eritelty.

4.5.4.   Huoltosuunnitelma

Huoltosuunnitelman tulee perustua 4.5.1 kohdan (Laitteiden valmistajan vastuu), 4.5.2 kohdan hankintayksiköiden vastuu) ja 4.5.3 kohdan (Infrastruktuurin hallinnon tai rautatieyrityksen vastuu) määräyksiin ja sisältää vähintään seuraavat asiat:

—	laitteiden valmistajien ilmoittamia vaatimuksia vastaavat käyttöolot,

—

huolto-ohjelmien eritelmä (esim. ennalta ehkäisevien ja korjaavien huoltotöiden luokittelu, enimmäisaika ennalta ehkäisevien huoltotöiden välillä ja vastaavat varotoimet, joihin osajärjestelmän ja huoltohenkilöstön turvallisuuden vuoksi on ryhdyttävä, kun otetaan huomioon huoltotöiden ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän toiminnalle aiheuttamat häiriöt),

—	varaosien varastointitarpeet,

—	ensisijaisen huollon määritelmä,

—	rikkoutuneiden laitteiden hallintaa koskevat säännöt,

—	huoltohenkilöstön vähimmäispätevyyttä koskevat vaatimukset, jotka liittyvät terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuviin vaaroihin,

—	huoltohenkilöstön vastuun ja valtuuksien määrittely (esim. laitteiden käytön, järjestelmän rajoitusten ja/tai käyttökatkosten hallinnan, vaihtoyksikköjen korvaamisen, rikkoutuneiden vaihtoyksikköjen korjaamisen ja järjestelmän normaalin toiminnan palauttamisen osalta)

—	ETCS-tunnusten hallintamenettelyt; ks. 4.2.9 kohta (ETCS-tunnuksen (ID) hallinta),

—	menettelyt, joilla valmistajille ilmoitetaan järjestelmissä esiintyvistä turvallisuuden kannalta kriittisistä ja usein toistuvista vioista.

4.6.   Ammatillinen pätevyys

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän käytön edellyttämä ammatillinen pätevyys on selostettu käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän huoltotöiden edellyttämä ammatillinen pätevyys on selostettava huoltosuunnitelmassa (ks. 4.5.4 kohta, Huoltosuunnitelma).

4.7.   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat ehdot

Huoltosuunnitelmissa eriteltyjen vaatimusten lisäksi (ks. 4.5 kohta, Kunnossapitoa koskevat säännöt) on ryhdyttävä varotoimiin huolto- ja käyttöhenkilöstön terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi EU-säädösten ja EU-lainsäädännön kanssa yhdenmukaisten kansallisten säädösten mukaisesti.

4.8.   Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston rekisterit

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää käsitellään kahtena eri kokoonpanona:

—	veturilaitteisto

—	ratalaitteisto.

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston rekisterien sisältö on ohjaus- ja hallintalaitteiden osalta eritelty liitteessä C (Rata- ja junakohtaiset ominaisuudet).

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1.   Määritelmät

Direktiivin 2001/16/EY 2 artiklan d kohdan mukaan

yhteentoimivuuden osatekijät ovat ”sellaisia osajärjestelmään kuuluvia tai siihen liitettäväksi tarkoitettuja perusosia, perusosien ryhmiä, osakokonaisuuksia tai kokonaisuuksia, josta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat”.

Kuten 2 luvussa esitetään, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä on jaettu kahteen kokoonpanoon, minkä vuoksi direktiivin yleistä määritelmää voidaan mukauttaa seuraavasti:

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijät ovat ratalaitteistossa tai veturilaitteistossa olevia tai niihin liitettäväksi tarkoitettuja perusosia, perusosien ryhmiä tai osakokonaisuuksia, joista Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet, kuten tietokoneohjelmat.

5.2.   Yhteentoimivuuden osatekijöiden luettelo

5.2.1.   Yhteentoimivuuden perusosatekijät

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijät luetellaan seuraavissa kohdissa:

—	veturilaitteiston osalta taulukossa 5.1.a

—	ratalaitteiston osalta taulukossa 5.2.a.

Yhteentoimivuuden osatekijä ”turva-alusta” määritellään siten, että se on rakenneosa (yleinen tuote, sovelluksesta riippumaton), joka koostuu laitteistosta ja perusohjelmistosta (valmisohjelmisto ja/tai käyttöjärjestelmä ja/tai tukityökalut), joita voidaan käyttää monimutkaisempien järjestelmien rakentamiseen (merkittömät sovellukset eli sovellusluokat).

5.2.2.   Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely

Taulukoissa 5.1.a ja 5.2.a määriteltyjä liikenteen hallintaa ja ohjausta koskevan järjestelmän yhteentoimivuuden perusosatekijöitä voidaan yhdistellä suuremmaksi yksiköksi. Näin syntynyt ryhmä määritellään integroitujen yhteentoimivuuden osatekijöiden toimintojen ja ryhmän ulkopuolelle jäävien liitäntöjen perusteella. Näin muodostettua ryhmää on pidettävä yhteentoimivuuden osatekijänä.

—	Taulukossa 5.1.b on luettelo veturilaitteiden yhteentoimivuuden osatekijäryhmistä.

—	Taulukossa 5.2.b on luettelo ratalaitteiden yhteentoimivuuden osatekijäryhmistä.

Kun liitännän tueksi ei ole käytettävissä tässä YTE:ssä esitettyjä pakollisia eritelmiä, vaatimustenmukaisuusvakuutus saattaa olla mahdollinen yhteentoimivuuden osatekijöitä ryhmittelemällä.

5.3.   Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

Jokaisen yhteentoimivuuden perusosatekijän tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmän osalta taulukossa 5 esitetään seuraavat asiat:

—	sarakkeessa 3 toiminnot ja liitännät; on huomattava, että joillain yhteentoimivuuden osatekijöillä on toimintoja ja/tai liitäntöjä, jotka ovat valinnaisia,

—	sarakkeessa 4 kunkin toiminnon tai liitännän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin pakolliset eritelmät viitaten soveltuvin osin asiaa koskevaan 4 luvun kohtaan,

—	sarakkeessa 5 vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sovellettavat moduulit, jotka on kuvattu tämän YTE:n 6 luvussa.

On huomattava, että 4.5.1 kohdan (Laitteiden valmistajan vastuu) vaatimukset koskevat jokaista yhteentoimivuuden perusosatekijää tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmää.

Taulukko 5.1.a

Veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston yhteentoimivuuden perusosatekijät

1	2	3	4	5
N	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	Liitteessä A olevan n kohdan perusteella arvioitavat vaatimukset	Moduuli
1	Junan ERTMS/ETCS-laitteisto	Turvallisuus	4.2
		Junan ETCS-toiminnot	4.2.2	H2 tai B ja D tai B ja F
		lukuun ottamatta seuraavia:   — matkan mittaus   — tietojen kerääminen hallinnollisiin tarkoituksiin
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		RBC (taso 2 ja 3)
		Radion lisäajotietoyksikkö (valinnainen tasolla 1)
		Eurobaliisin ilmaväli
		Eurosilmukan ilmaväli (valinnainen tasolla 1)
		Liitännät
		STM (K-liitännän käyttöönotto valinnainen)	4.2.6.1
		Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto	4.2.6.2
		Matkan mittaus	4.2.6.3
		Avainhallintajärjestelmä	4.2.8
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		ETCS DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)	4.2.13
		Avainhallinta	4.3.1.7
		Fyysiset ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6
		Dataliitäntä. Tämä sisältää myös ajoturvatoiminnon (valinnainen) ja junan eheyden (vain taso 3)	4.3.2.8
		Turvatietojen tallennin	ei ole
2	Junaan asennettu turva-alusta	Turvallisuus	4.2.1	H2 tai B ja D tai B ja F
3	Turvatietojen tallennin	Junan ETCS-toiminnot	4.2.2	H2 tai B ja D tai B ja F
		Vain tietojen kerääminen hallinnollisiin tarkoituksiin
		Liitännät
		Mustan laatikon tietojen purkuväline	4.2.15
		Junan ERTMS/ETCS-laitteisto	ei ole
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6
4	Matkan mittaus	Turvallisuus	4.2.1	H2 tai B ja D tai B ja F
		Junan ETCS-toiminnot	4.2.2
		Vain matkan mittaus
		Liitännät
		Junan ERTMS/ETCS-laitteisto	4.2.6.3
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6
5	Ulkoinen STM	Toiminnot ja turvallisuus	ei ole	H2 tai B ja D tai B ja F
		Kansallisten eritelmien mukaisesti
		Liitännät
		Junan ERTMS/ETCS-laitteisto	4.2.6.1
		Luokan B järjestelmän ilmaväli Kansallisten eritelmien mukaisesti	ei ole
		Ympäristöolot Kansallisten eritelmien mukaisesti	ei ole
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus Kansallisten eritelmien mukaisesti	ei ole
6	Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto	EIRENE-toiminnot	4.2.4	H2 tai B ja D tai B ja F
		Dataliikenne vain tasolla 2 tai 3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa
		Liitännät
		Junan ERTMS/ETCS-laitteisto Vain tasolla 2 tai 3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa	4.2.6.2
		GSM-R	4.2.5
		EIRENE DMI (kuljettajan ja koneen välinen liitäntä)	4.2.14
		Ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6

Taulukko 5.1.b

Veturin ohjaus- ja hallintalaitteiston yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmät

Tässä taulukossa on esitetty rakenne esimerkinomaisesti. Myös muita ryhmiä voidaan muodostaa.

1	2	3	4	5
N	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	Liitteessä A olevan n kohdan perusteella arvioitavat vaatimukset	Moduuli
1	Junaan asennettu turva-alusta Junan ERTMS/ETCS-laitteisto Turvatietojen tallennin Matkan mittaus	Turvallisuus	4.2.1
		Junan ETCS-toiminnot	4.2.2	H2 tai B ja D tai B ja F
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		RBC (taso 2 ja 3)
		Radion lisäajotietoyksikkö (valinnainen tasolla 1)
		Eurobaliisin ilmaväli
		Eurosilmukan ilmaväli (valinnainen tasolla 1)
		Liitännät
		STM (K-liitännän käyttöönotto valinnainen)	4.2.6.1
		Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto	4.2.6.2
		Avainhallintajärjestelmä	4.2.8
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		ETCS DMI (kuljettajan ETCS-käyttöliitäntä)	4.2.13
		Fyysiset ympäristöolot	4.3.2.5
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.2.6
		Mustan laatikon tietojen purkuväline	4.2.15
		Dataliitäntä. Tämä sisältää myös ajoturvatoiminnon (valinnainen) ja junan eheyden (vain taso 3)	4.3.2.8

Taulukko 5.2.a

Radanvarsilaitteiston yhteentoimivuuden perusosatekijät

1	2	3	4	5
N	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat vaatimukset	Moduuli
1	Radiosuojastuskeskus (RBC)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisien, radion lisäajotietojen ja eurosilmukan välityksellä
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		Vain radioviestintä junan kanssa
		Liitännät
		Seuraava RBC	4.2.7.1, 4.2.7.2
		Radanvarren ERTMS/GSM-R-laitteisto	4.2.7.3
		Avainhallintajärjestelmä	4.2.8
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Asetinlaitteet	ei ole
		Ympäristöolot	4.3.3.3
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.3.4
2	Radion lisäajotietoyksikkö	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisien, eurosilmukan ja tason 2/3 toimintojen välityksellä
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		Vain radioviestintä junan kanssa
		Liitännät
		Radanvarren ERTMS/GSM-R-laitteisto	4.2.7.3
		Avainhallintajärjestelmä	4.2.8
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Asetinlaitteet ja koodain (LEU)	4.2.3
		Ympäristöolot	4.3.3.3
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.3.4
3	Eurobaliisi	Turvallisuus	4.2.1
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5	H2 tai B ja D tai B ja F
		Vain eurobaliisi-viestintä junan kanssa
		Liitännät
		Eurobaliisi/koodain (LEU)	4.2.7.4
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.3.3
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.3.4
4	Eurosilmukka	Turvallisuus	4.2.1
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5	H2 tai B ja D tai B ja F
		Vain eurosilmukkaviestintä junan kanssa
		Liitännät
		LEU (eurosilmukka)	4.2.7.5
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.3.3
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.3.4
5	Eurobaliisi/koodain (LEU)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu radion lisäajotietojen, eurosilmukan ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä
		Liitännät
		Radanvarsisignalointi	ei ole
		Eurobaliisi	4.2.7.4
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.3.3
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.3.4
6	LEU (eurosilmukka)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu radion lisäajotietojen, eurobaliisin ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä
		Liitännät
		Radanvarsisignalointi	Néant
		Eurosilmukka	4.2.7.5
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.3.3.3
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.3.4
7	Radanvarren turva-alusta	Turvallisuus	4.2.1	H2 tai B ja D tai B ja F

Taulukko 5.2.b

Radanvarsilaitteiston yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmät

Tässä taulukossa on esitetty rakenne esimerkinomaisesti. Myös muita ryhmiä voidaan muodostaa.

1	2	3	4	5
N	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat vaatimukset	Moduuli
1	Radanvarren turva-alusta Eurobaliisi Eurobaliisi/koodain (LEU)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurosilmukan ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		Vain eurobaliisi-viestintä junan kanssa
		Liitännät
		Radanvarsisignalointi	ei ole
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.3.3
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.3.4
2	Radanvarren turva-alusta Eurosilmukka LEU (eurosilmukka)	Turvallisuus	4.2.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot	4.2.3	H2 tai B ja D tai B ja F
		Lukuun ottamatta viestintää, joka tapahtuu eurobaliisin ja tasojen 2 ja 3 toimintojen välityksellä
		ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	4.2.5
		Vain eurosilmukkaviestintä junan kanssa
		Liitännät
		Radanvarsisignalointi	ei ole
		ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.9
		Ympäristöolot	4.3.3.3
		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.3.3.4

6.   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.0.   Johdanto

Tämän YTE:n 3 luvussa mainittujen olennaisten vaatimusten täyttyminen varmistetaan noudattamalla yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevaa, 4 luvussa ja jäljempänä 5 luvussa tarkoitettua eritelmää, mikä osoitetaan yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista ja osajärjestelmän tarkastuksesta saadulla positiivisella tuloksella siten kuin 6 luvussa on kuvattu.

Silloin kun osaan olennaisista vaatimuksista sovelletaan kansallisia määräyksiä seuraavista syistä:

a)	käytössä on luokan B mukaiset järjestelmät (mukaan luettuina STM:ien kansalliset toiminnot),

b)	YTE:ssä on avoimia kohtia,

c)	direktiivin 2001/16/EY 7 artiklan nojalla myönnetyt poikkeukset,

d)	7.3 kohdassa kuvatut erityistapaukset,

vastaava vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä asianomaisen jäsenvaltion vastuualueeseen kuuluvien ilmoitettujen menettelyjen mukaisesti.

6.1.   Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1.   Arviointimenettelyt

Yhteentoimivuuden osatekijän (ja/tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmän) valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus direktiivin 2001/16/EY 13 artiklan 1 kohdan ja direktiivin liitteen IV mukaisesti, ennen kuin ne saatetaan markkinoille.

Tämän YTE:n 5 luvussa määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden ja/tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmien vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä käyttäen moduuleja siten, kuin on kuvattu 6.1.1.2 kohdassa (Moduulit).

Jotkin tämän YTE:n eritelmät sisältävät pakollisia ja/tai valinnaisia toimintoja. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä seuraavat toimet:

—	tarkastettava, että kaikki yhteentoimivuuden osatekijän kannalta olennaiset pakolliset toiminnot on toteutettu,

—	tarkastettava, mitkä valinnaiset toiminnot on toteutettu,

ja tehtävä vaatimustenmukaisuuden arviointi.

Toimittajan on EY-vakuutuksessa ilmoitettava, mitkä valinnaiset toiminnot on toteutettu.

Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, etteivät mitkään osatekijässä toteutetut lisätoiminnot ole ristiriidassa toteutettujen pakollisten tai valinnaisten toimintojen kanssa.

6.1.1.1.   Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM)

STM:n on vastattava kansallisia vaatimuksia ja sen hyväksymisestä vastaa asianomainen jäsenvaltio liitteen B mukaisesti.

STM:n ja junan ERTMS/ETCS-laitteiston välisen liitännän tarkastus edellyttää ilmoitetun laitoksen tekemää vaatimustenmukaisuuden arviointia. Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että jäsenvaltio on hyväksynyt STM:n kansallisen osan.

6.1.1.2.   EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiltä ei edellytetä EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta.

6.1.2.   Moduulit

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointia varten valmistaja tai tämän valtuutettu, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita taulukkojen 5.1.a, 5.1.b, 5.2.a ja 5.2.b mukaiset moduulit seuraavista vaihtoehdoista:

—	joko suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli B) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli D), tai

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli B) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli F), tai

—	täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli H2).

Moduulit kuvaillaan tämän YTE:n liitteessä E.

Moduuli D (tuotantovaiheen laadunhallintamenettely) voidaan valita vain, jos valmistajalla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Moduuli H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) voidaan valita vain, jos valmistajalla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Seuraavat lisäselvitykset koskevat joidenkin moduulien käyttöä:

—

Moduulin B (tyyppitarkastus) kuvauksen 4 kohta liitteessä E: a) suunnittelun katselmus vaaditaan; b) valmistusprosessin katselmusta ei vaadita, jos moduulia B (tyyppitarkastus) käytetään yhdessä moduulin D (tuotantovaiheen laadunhallintamenettely) kanssa; c) valmistusprosessin katselmus vaaditaan, jos moduulia B (tyyppitarkastus) käytetään yhdessä moduulin F (tuotteen tarkastus) kanssa.

—	Moduulin F (tuotteen tarkastus) kuvauksen 3 kohta liitteessä E: tilastollista tarkastusta ei hyväksytä eli kaikki yhteentoimivuuden osatekijät on tarkastettava yksitellen.

—	Moduulin H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) 6.3 kohta: tyyppitesti vaaditaan.

Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, liitteessä A olevan 47, A1, A2 ja A3 kohdan määräyksiä on sovellettava myönnettäessä todistuksia niille yhteentoimivuuden osatekijöille, joihin sovelletaan turvallisuutta koskevaa perusparametria (4.2 kohta, Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät).

Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, on tarkastettava, että valmistajan ilmoittamat yhteentoimivuuden osatekijän huoltoa koskevat tiedot ovat tämän YTE:n 4.5 kohdan (Kunnossapitoa koskevat säännöt) vaatimusten mukaisia.

Jos käytetään moduulia B (tyyppitarkastus), se on tehtävä teknisen dokumentaation tarkastuksen perusteella (ks. moduulin B (tyyppitarkastus) 3 ja 4.1 kohtaa).

Jos käytetään moduulia H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely), suunnittelun katselmusta koskevan hakemuksen tulee sisältää kaikki tarvittavat todisteet siitä, että tämän YTE:n 4.5 kohdan (Kunnossapitoa koskevat säännöt) vaatimukset on täytetty.

6.2.   Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmä

6.2.1.   Arviointimenettelyt

Tässä kohdassa käsitellään ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutusta. Kuten 2 luvussa todetaan, ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän soveltamista käsitellään kahtena eri kokoonpanona:

—	veturilaitteisto

—	ratalaitteisto.

Molemmille kokoonpanoille tarvitaan oma EY-tarkastusvakuutus.

Ilmoitettu laitos tekee hankintayksikön tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan pyynnöstä veturi- tai radanvarsikokoonpanolle EY-tarkastuksen direktiivin 2001/16/EY liitteen VI mukaisesti.

Hankintayksikön on laadittava ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutus direktiivin 2001/16/EY 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen V mukaisesti.

EY-tarkastusvakuutuksen sisällön on oltava direktiivin 2001/16/EY liitteessä V esitettyjen vaatimusten mukainen. Tähän kuuluu kokoonpanon osana olevien yhteentoimivuuden osatekijöiden integraation tarkastus; taulukoissa 6.1 ja 6.2 määritellään tarkastettavat ominaisuudet ja viitataan sovellettaviin pakollisiin eritelmiin.

Jotkin tämän YTE:n eritelmät sisältävät pakollisia ja/tai valinnaisia toimintoja. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä seuraavat toimet:

—	tarkastettava, että kaikki kokoonpanon pakolliset toiminnot on toteutettu

—	tarkastettava, että kaikki rata- tai veturilaitteiden nimenomaisesti vaatimat valinnaiset toiminnot on toteutettu.

Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, etteivät mitkään kokoonpanossa toteutetut lisätoiminnot ole ristiriidassa toteutettujen pakollisten tai valinnaisten toimintojen kanssa.

Tiedot kustakin radanvarteen ja junaan tehdystä kokoonpanon asennuksesta on annettava infrastruktuurirekisteriin ja liikkuvan kaluston rekisteriin liitteen C mukaisesti.

Rata- tai veturilaitteiden EY-tarkastusvakuutuksessa on annettava kaikki edellä mainittuja rekisterejä varten tarvittavat tiedot. Rekisterejä on hoidettava yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 2001/16/EY 24 artiklan mukaisesti.

Veturi- ja ratalaitteille myönnettävä EY-tarkastusvakuutus sekä vaatimustenmukaisuusvakuutukset takaavat riittävässä määrin sen, että junakokoonpano on yhteentoimiva vastaavilla toiminnoilla varustetun ratalaitteen kanssa liikkuvan kaluston rekisterin ja infrastruktuurirekisterin määritelmien mukaisesti ilman erillistä osajärjestelmiä koskevaa EY-tarkastusvakuutusta.

6.2.1.1.   Veturilaiteasennusten toiminnallinen tarkastus

Tarkastus on tehtävä veturien ohjaus- ja hallintalaiteille. Ohjaus- ja hallintalaitteille, joita ei ole luokiteltu luokkaan A kuuluviksi, on tähän YTE:ään sisällytetty vain yhteentoimivuuteen liittyvät tarkastusvaatimukset (esimerkiksi junassa olevaa STM/ERTMS- ja ETCS-liitäntää koskevat).

Ennen veturilaitteiden toiminnan tarkastusta on kokoonpanoon sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät arvioitava edellä olevan 6.1 kohdan mukaisesti ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen edellyttämällä tavalla. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ne sopiviksi kyseiseen käyttöön (esim. niiden valinnaiset toiminnot on toteutettu).

Yksittäisen yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tarkastettua luokan A toiminnallisuutta ei tarvitse uudelleen tarkastaa.

Integraation tarkastukseen liittyvät testit on tehtävä sen osoittamiseksi, että kokoonpanon komponentit on yhdistetty oikein toisiinsa ja liitetty junaan siten, että saavutetaan kyseisen sovelluksen edellyttämä toiminnallisuus ja suoritustaso. Kun samanlaisiin liikkuvan kaluston osiin asennetaan samanlaisia ohjaus- ja hallintakokoonpanoja, integraation tarkastus on tehtävä vain kerran yhdelle liikkuvan kaluston edustajalle.

Seuraavat asiat on tarkastettava:

—	junaan tehdyn ohjaus- ja hallintakokoonpanon asennuksen virheettömyys (esim. teknisten määräysten noudattaminen, toisiinsa yhdistettyjen laitteiden keskinäinen toiminta, turvallisuutta vaarantavien vuorovaikutusten puuttuminen ja tarvittaessa sovelluskohtaisten tietojen säilytys)

—	liikkuvaan kalustoon yhteydessä olevien liitäntöjen oikea toiminta (esim. junan jarrut, ajoturvalaite, junakokonaisuus)

—	kyky toimia yhdessä vastaavilla ominaisuuksilla varustettujen radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanojen kanssa (esim. ETCS-sovellustaso, asennetut valinnaiset toiminnot)

—	kyky lukea kaikki tarvittavat tiedot ja tallentaa ne junan mustaan laatikkoon rekisteröintilaitteelle (tarvittaessa myös muiden kuin ETCS-järjestelmien antamat tiedot).

Tämä tarkastus voidaan tehdä varikolla.

Tarkastettaessa veturilaitteiden kykyä toimia yhdessä ratalaitteiden kanssa on tarkastettava sen kyky lukea tarkastustodistuksen saaneet eurobaliisin lähettämiä tietoja ja (jos tämä toiminnallisuus on asennettu junaan) eurosilmukan lähettämiä tietoja sekä sen kyky luoda GSM-R-yhteys puheluja varten ja (jos tämä toiminnallisuus on asennettu) datansiirtoa varten.

Jos mukana on myös luokan B laitteita, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että asianomaisen jäsenvaltion integraatiotestiä koskevat vaatimukset on täytetty.

6.2.1.2.   Ratalaiteasennusten toiminnallinen tarkastus

Tarkastus on tehtävä radanvarren infrastruktuuriin asennetulle ohjaus- ja hallintajärjestelmän kokoonpanolle. Ohjaus- ja hallintalaitteille, joita ei ole luokiteltu luokkaan A kuuluviksi, on tähän YTE:ään sisällytetty vain yhteentoimivuuteen liittyvät tarkastusvaatimukset (esimerkiksi sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat).

Ennen radanvarsilaitteiden toiminnan tarkastusta on kokoonpanoon sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät arvioitava edellä olevan 6.1 kohdan (yhteentoimivuuden osatekijät) mukaisesti, ja niillä on oltava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että ne ovat sopivia kyseiseen käyttöön (esim. niiden valinnaiset toiminnot on toteutettu).

Yksittäisen yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tarkastettua luokan A toiminnallisuutta ei tarvitse uudelleen tarkastaa.

Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon ERTMS/ETCS-osan suunnittelua koskevia vaatimuksia on täydennettävä kansallisilla eritelmillä, jotka koskevat muun muassa seuraavia asioita:

—	radan kuvaus, sen ominaisuudet, kuten radan kallistukset ja mäkien jyrkkyydet, etäisyydet, reittielementtien ja eurobaliisien/eurosilmukoiden sijainti, suojeltavat kohteet jne.

—	signalointitiedot ja -säännöt, joita ERTMS/ETCS-järjestelmän on pystyttävä käsittelemään.

Integraation tarkastukseen liittyvät testit on tehtävä sen osoittamiseksi, että kokoonpanon komponentit on yhdistetty oikein toisiinsa ja liitetty kansallisiin radanvarren laitteisiin siten, että saavutetaan kyseisen sovelluksen edellyttämä toiminnallisuus ja suoritustaso.

Seuraavat radanvarren liitännät on otettava huomioon:

—	luokan A radiojärjestelmän ja ERTMS/ETCS:n välillä (RBC:n tai radion lisäajotietoyksikön välillä, jos se tulee kyseeseen)

—	eurobaliisin ja koodaimen (LEU) välillä

—	eurosilmukan ja koodaimen (LEU) välillä

—	vierekkäisten radiosuojastuskeskusten (RBC:iden) välillä

—	ERTMS/ETCS:n (RBC, LEU, Radion lisäajotietoyksikkö) ja asetinlaitteiden tai kansallisten signalointilaitteiden välillä, sikäli kuin ne tulevat kyseeseen.

Seuraavat asiat on tarkastettava:

—

radanvarteen tehdyn ohjaus- ja hallintakokoonpanon ERTMS/ETCS-osan asennuksen virheettömyys (esim. teknisten määräysten noudattaminen, toisiinsa yhdistettyjen laitteiden keskinäinen toiminta, turvallisuutta vaarantavien vuorovaikutusten puuttuminen ja sovelluskohtaisten tietojen säilytys edellä mainittujen tai kansallisten määräysten mukaisesti)

—	oikea toiminta liitännöissä kansallisten radanvarsilaitteiden kanssa

—	kyky toimia yhdessä vastaavilla ominaisuuksilla varustettujen veturin ohjaus- ja hallintalaitteiden kanssa (esim. ETCS-sovellustaso).

6.2.1.3.   Arviointi siirtymävaiheissa

Radanvarren tai veturin nykyisten ohjaus- ja hallintalaitteiden parantaminen voidaan tehdä vaiheittain 7.2.3 kohdan ja 7.2.4 kohdan mukaisesti. Jokaisessa vaiheessa saavutetaan vain sitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaisuus, ei muiden.

Hankintayksikkö voi jättää ilmoitetulle laitokselle hakemuksen kokoonpanon arvioimiseksi tämän vaiheen jälkeen.

Riippumatta siitä, mitkä moduulit hankintayksikkö valitsee, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava seuraavat asiat:

—	tätä vaihetta koskevat YTE:n vaatimukset on otettu huomioon

—	aiemmin arvioituihin YTE:n vaatimuksiin liittyviin ominaisuuksiin ei ole vaikutettu haitallisesti.

Jo arvioituja ja muuttumattomia toimintoja, joihin tämä vaihe ei vaikuta, ei tarvitse tarkastaa uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen kokoonpanon hyväksytyn arvioinnin jälkeen antamiin todistuksiin on liitettävä varaus, joka sisältää selvityksen siitä, mitkä YTE:n vaatimukset on täytetty ja mitä vaatimuksia ei ole täytetty.

Varausten pitää näkyä liikkuvan kaluston rekisterissä ja/tai infrastruktuurirekisterissä sen mukaan, mihin ne liittyvät.

6.2.2.   Moduulit

Kaikki seuraavassa mainitut moduulit eritellään tämän YTE:n liitteessä E.

6.2.2.1.   Veturilaiteasennukset

Hankintayksikkö tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita veturilaitteiden tarkastusmenettelyksi yhden seuraavista vaihtoehdoista:

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli SD), tai

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli SF), tai

—	täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli SH2).

6.2.2.2.   Radanvarsikokoonpano

Hankintayksikkö tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita radanvarsikokoonpanon tarkastusmenettelyksi yhden seuraavista vaihtoehdoista:

—	yksikön tarkastusmenettely (moduuli SG), tai

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli SD), tai

—	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli SF), tai

—	täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli SH2).

6.2.2.3.   Ehtoja, jotka koskevat moduulien käyttöä junaan ja radanvarsikokoonpanojen yhteydessä

Moduuli SD (tuotantovaiheen laadunhallintamenettely) voidaan valita vain, jos hankintayksikkö tekee sopimuksia vain sellaisten valmistajien kanssa, joilla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Moduuli SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus) voidaan valita vain, jos käytössä on kaikki tarkastettavaksi esitettävään osajärjestelmään vaikuttavat toiminnot (suunnittelu, valmistus, kokoonpano, asennus) kattava tarkastuselimen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, suunnittelun katselmuksen yhteydessä tarkastetaan, että tämän YTE:n 4.5 kohdassa (Kunnossapitoa koskevat säännöt) esitetyt vaatimukset on täytetty.

Riippumatta siitä, mikä moduuli valitaan, on sovellettava liitteessä A olevaa 47 ja A1 kohtaa sekä soveltuvin osin A2 ja A3 kohtaa.

Viitaten moduulin SB (tyyppitarkastus) 4 kohtaan todetaan, että vaaditaan suunnittelun katselmus.

Viitaten moduulin SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) 4.3 kohtaan todetaan, että vaaditaan tyyppitesti.

Viitaten

—	moduulin SD (tuotantovaihetta koskeva tuotannon laadunvarmistusmenettely) 5.2 kohtaan,

—	moduulin SF (tuotteen tarkastus) 7 kohtaan,

—	moduulin SG (yksikkötarkastus) 4 kohtaan, sekä

—	moduulin SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus) 5.2 kohtaan, arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa on määritelty 0 kohdassa (Junaan asennetun kokoonpanon arviointi) ja 0 kohdassa (Radanvarsikokoonpanon arviointi).

Junaan asennetun kokoonpanon arviointi

Arvioitaessa junaan asennettua kokoonpanoa normaaleissa käytönaikaisissa oloissa on käytettävä tyyppitestiä. On hyväksyttävää tehdä testi vain kertaalleen tälle kokoonpanolle, ja se tehdään testiajoilla, joiden avulla tarkastetaan seuraavat asiat:

—	matkan mittaustoimintojen toiminta,

—	ohjaus- ja hallintakokoonpanon yhteensopivuus liikkuvan kaluston laitteiden ja ympäristön kanssa (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus), jotta veturilaitteiden käyttöönotto voidaan toistaa muissa samantyyppisissä vetureissa,

—	liikkuvan kaluston yhteensopivuus radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon kanssa (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus, raidevirtapiirien ja akselilaskinten toiminta).

Nämä testiajot on tehtävä sellaisen infrastruktuurin alueella, jossa tarkastukset voidaan tehdä oloissa, jotka edustavat hyvin Euroopan laajuista tavanomaista rautatieverkkoa (esim. radan kallistuksen ja mäkien jyrkkyyden, junan nopeuden, tärinän, vetovoiman ja lämpötilan osalta).

Jos testit osoittavat, että vaadittuja tuloksia ei kaikissa tapauksissa saavuteta (esim. YTE:n vaatimukset täytetään vain tiettyyn nopeuteen saakka), sen seuraamukset tämän YTE:n vaatimustenmukaisuuden osalta on kirjattava vaatimustenmukaisuustodistukseen ja liikkuvan kaluston rekisteriin.

Radanvarsikokoonpanon arviointi

Radanvarsikokoonpanon arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa on tehtävä sarjalla testiajoja, jotka tehdään käyttäen ominaisuuksiltaan tunnettua liikkuvaa kalustoa ja joiden tarkoitus on tarkastaa liikkuvan kaluston ja radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon yhteensopivuus (esim. sähkömagneettinen yhteensopivuus, raidevirtapiirien ja akselilaskinten toiminta). Nämä testiajot on tehtävä käyttäen sopivaa liikkuvaa kalustoa, jonka ominaisuudet tunnetaan ja jonka avulla on mahdollista tehdä tarkastukset normaalikäyttöä vastaavissa oloissa (esim. junan nopeuden tai vetovoiman osalta).

Testiajoissa on myös arvioitava radanvarsikokoonpanon kuljettajalle fyysisestä reitistä antamia tietoja (esim. nopeusrajoituksia koskevia yms. tietoja).

Jos tässä YTE:ssä on ennakoitu joitain radanvarsikokoonpanon tarkastusta koskevia eritelmiä, joita ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä, radanvarsikokoonpano on tarkastettava asianmukaisten kenttätestien avulla (jotka tämän radanvarsikokoonpanon hankintayksikkö määrittelee).

6.2.2.4.   Huollon arviointi

Huollon vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaa jäsenvaltion valtuuttama elin. Liitteessä F kuvaillaan menettely, jolla tämä elin varmistaa, että huoltosopimukset täyttävät tämän YTE:n vaatimukset ja että osajärjestelmä koko käyttöikänsä ajan on perusparametrien mukainen ja täyttää olennaiset vaatimukset.

Taulukko 6.1

Veturin ohjaus- ja hallintalaitteiden tarkastusta koskevat vaatimukset

1	2	2a	3	4	5
N	Kuvaus	Huomautukset	Liitännät ohjaus- ja hallintajärjestelmään	Liitännät muihin osajärjestelmä-YTE:iin	Tämän YTE:n liitteen A perusteella arvioitavat ominaisuudet
1	Turvallisuus	Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että turvallisuus-hyväksyntäprosessi suoritetaan kokonaisuudessaan, mukaan luettuna turvallisuuden tutkintadokumenttien laatiminen			4.2.1
2	Junan ETCS-toiminnot	Nämä toiminnot hoitaa junan asennettu ERTMS/ETCS -osatekijä			4.2.2
		Huomautuksia:
		Ajoturvavalvonta	Jos ajoturvavalvonta on ulkoista, voi ajoturvalaitteen ja junan ERTMS/ETCS-laitteen välillä olla liitäntä signaalin sammuttamista varten	Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta Liikkuva kalusto	4.3.1.9 4.3.2.11
		Junakokonaisuuden valvonta: Mikäli junassa on tason 3 asetukset, junan eheyttä valvovaa toimintoa on tuettava liikkuvan kaluston ilmaisinlaitteistolla.	Liitäntä junan ERTMS/ETCS-laitteiston ja ilmaisinlaitteiston välillä	Liikkuva kalusto	4.3.2.8
3	EIRENE-toiminnot	Nämä toiminnot hoitaa junan asennettu ERTMS/GSM-R-osatekijä			4.2.4
		Dataliikenne vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2 tai 3
4	ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	Nämä toiminnot hoidetaan junaan asennettujen ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-osatekijöiden avulla	Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpano		4.2.5
		Radioliikenne junan kanssa vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2 tai 3
		Eurosilmukkaviestintä on valinnaista
5	Avainhallinta	Avainhallinnan turvallisuuspolitiikka		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.8 4.3.1.7
6	ETCS-tunnuksen hallinta	ETCS-tunnuksen hallintapolitiikka		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.9
7	Liitännät
	STM	Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että asianomaisen jäsenvaltion integrointitestejä koskevat vaatimukset on täytetty	Junan ERTMS/ETCS- ja ulkoiset STM-osatekijät		4.2.6.1
	Junan ERTMS/GSM-R-laitteisto		Junan ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-osatekijät		4.2.6.2
	Matkan mittaus	Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä	Junan ERTMS/ETCS- ja nopeuden mittaus -osatekijät	Liikkuva kalusto	4.2.6.3
					4.3.2.12
	ETCS DMI	Osa junan ERTMS/ETCS-osatekijää		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.13
	EIRENE DMI	Osa junan ERTMS/ETCS-osatekijää			4.3.1.2 4.2.14
				Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.3
	Liitäntä tietojen tallentamiseen hallinnollisiin tarkoituksiin	Osa turvatietojen tallennin -osatekijää			4.2.15
				Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta Liikkuva kalusto	4.3.1.4 4.3.2.13
	Junan jarrutusominaisuudet	Asianomaiseen liikkuvaan kalustoon soveltamisen tarkastus		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.5
				Liikkuva kalusto	4.3.2.3
	Eristäminen			Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.6
				Liikkuva kalusto	4.3.2.7
	Antennien asennus			Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.2.4
	Ympäristöolot	Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta		Liikkuva kalusto	4.3.2.5
	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta		Liikkuva kalusto	4.3.2.6
	Dataliitännät	Osa junan ERTMS/ETCS-osatekijää		Liikkuva kalusto	4.3.2.8; 4.3.2.11
		Junaan tehdyn liitännän virheetön toiminta Tämä liitäntä sisältää ajoturvatoiminnon (valinnainen) ja junan eheyden (vain taso 3).		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.3.1.9

Taulukko 6.2

Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon tarkastusta koskevat vaatimukset

1	2	2a	3	4	5
N	Kuvaus	Huomautukset	Liitännät ohjaus- ja hallintajärjestelmään	Liitännät muihin osajärjestelmä-YTE:iin	Tämän YTE:n liitteen A perusteella arvioitavat ominaisuudet
1	Turvallisuus	Ilmoitetun laitoksen on varmistettava, että turvallisuus-hyväksyntäprosessi suoritetaan kokonaisuudessaan, mukaan luettuna turvallisuuden tutkintadokumenttien laatiminen			4.2.1
2	Radanvarren ETCS-toiminnot	Nämä toiminnot hoidetaan RBC-, LEU- ja radion lisäajotoiminto -osatekijöiden avulla toteutuksen mukaan			4.2.3
3	EIRENE-toiminnot	Dataliikenne vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa tai tasolla 2/3			4.2.4
4	ETCS:n ja EIRENE:n ilmavälin liitännät	Nämä toiminnot hoidetaan radanvarren RBC-, radion lisäajotoiminto-, eurobaliisi-, eurosilmukka- ja GSM-R-laitteiden avulla toteutuksen mukaan	Veturin ohjaus- ja hallintalaiteet		4.2.5
		Radioliikenne junan kanssa vain tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen) tai tasolla 2/ 3
		Eurosilmukkaviestintä on valinnaista
5	Avainhallinta	Avainhallinnan turvallisuuspolitiikka		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.8 4.3.1.7
6	ETCS-tunnuksen hallinta	ETCS-tunnuksen hallintapolitiikka		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.9
7	Kuumakäynti-ilmaisin			Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.10
				Liikkuva kalusto	4.3.1.8 4.3.2.9
8	Liitännät Radiosuojastuskeskusten (RBC) välillä	Vain tasolla 2/3	Vierekkäisten radiosuojastuskeskusten välillä		4.2.7.1
	Radanvarren GSM-R	Vain tasolla 2/3 tai tasolla 1 radion lisäajotietojen kanssa (valinnainen)	RBC-keskusten tai radion lisäajotietoyksikköjen ja radanvarren GSM-R-laitteiden välillä		4.2.7.3
	Eurobaliisi/koodain (LEU)	Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä	Ohjaus- ja hallintajärjestelmän osatekijöiden välillä		4.2.7.4
	Eurosilmukka/koodain (LEU)	Eurosilmukka on valinnainen	Ohjaus- ja hallintajärjestelmän osatekijöiden välillä		4.2.7.5
		Tämä liitäntä ei ole olennainen, jos laitteet toimitetaan osatekijöiden ryhmänä
	Antennien asennus			Infrastruktuuri	4.3.3.2
	Ympäristöolot	Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta		Infrastruktuuri	4.3.3.3
	Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Ohjaus- ja hallintakokoonpanon virheettömän toiminnan tarkastus vallitsevissa ympäristöoloissa Tämä tarkastus on tehtävä osana normaaleissa käyttöoloissa tehtävää tarkastusta		Infrastruktuuri Energia	4.3.3.4 4.3.4.1
9	Junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien yhteensopivuus	Liikkuvan kaluston käynnistämien toimintojen ominaisuudet		Liikkuva kalusto	4.2.11 4.3.1.10
				Infrastruktuuri	4.3.2.1 4.3.3.1
10	Liikkuvan kaluston ja junien ilmaisuun käytettävien järjestelmien sähkömagneettinen yhteensopivuus			Liikkuva kalusto	4.2.12.2 4.3.2.2
	Yhteensopivuus junan ajovalojen kanssa	Radanvarren heijastavien merkkien sekä heijastavan turvavaatetuksen ominaisuudet		Liikkuva kalusto	4.2.16 4.3.2.10
	Yhteensopivuus kuljettajan ohjaamosta olevan näkökentän kanssa	Kuljettavan nähtäväksi tarkoitettujen radanvarren laitteiden asennus		Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta	4.2.16 4.3.1.11

7.   OHJAUS- JA HALLINTA -YTE:N TOTEUTTAMINEN

7.1.   Yleistä

Tässä kohdassa käsitellään pääpiirteittäin strategiaa ja siihen liittyviä teknisiä ratkaisuja tämän YTE:n toteuttamiseksi sekä erityisesti oloja, joissa siirtyminen luokan A mukaisiin järjestelmiin on mahdollista. On otettava huomioon se, että YTE:n käyttöönottoa on joskus sovitettava yhteen muiden YTE:ien käyttöönoton kanssa.

Edellä 2–6 luvussa sekä jäljempänä 7.3 kohdassa olevat erityiset määräykset koskevat kokonaisuudessaan direktiivissä 2001/16/EY määriteltyä ohjaus- ja hallinta-osajärjestelmää.

7.2.   Ohjaus- ja hallinta -YTE:n käyttöönottoon liittyviä erityisiä seikkoja

7.2.1.   Yleiset siirtymäkriteerit

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmässä määritellään kaksi junakulunvalvonta- ja radioviestintäjärjestelmäluokkaa (A ja B).

On huomattava, että asennuksiin liittyvistä ja taloudellisista syistä luokan A järjestelmää ei voi välittömästi asentaa kaikille olemassa oleville tavanomaisen rautatieverkon reiteille. Nykyisen (ennen yhtenäistämistä vallitsevan) tilanteen (luokka B) ja luokan A käyttöönoton välisenä siirtymäkautena voidaan tämän YTE:n puitteissa toteuttaa useita erilaisia yhteentoimivuuteen liittyviä ratkaisuja. Nämä ratkaisut liittyvät sekä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriin ja liityntäratoihin että Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän juniin. Seuraavassa on esitetty joukko havainnollisia esimerkkejä:

—

ERTMS/ETCS-järjestelmässä on mahdollisuus STM (Specific Transmission Module) -moduulien lisäämiseen ETCS:ään, jolloin asianmukaisilla STM-moduuleilla varustetut junat voivat toimia nykyisen infrastruktuurin alueella ennen sen yhdenmukaistamistakin. Toinen ratkaisu on varustaa infrastruktuuri sekä A- että B-luokan järjestelmillä.

—

Koko maan kattavan GSM-R-järjestelmän toteuttaminen on jo alkanut useissa entisistä EU-15-maista. Ensimmäiset liitännät näiden kansallisten verkkojen välillä suunnitellaan toteutettavan vuonna 2004. Muut verkot liitetään pian sen jälkeen. Joillain rautateillä on valittu ratkaisu, jossa siirrettävä viestinlaitteisto on suunniteltu niin, että se voi toimia molemmissa järjestelmissä (kaksoisjärjestelmätila = GSM-R ja >=1 analoginen radio), kun taas toiset ovat valinneet ratkaisun, jossa on verkko molempia järjestelmiä varten, mutta kussakin junassa on käytössä vain toinen niistä. GSM-R-järjestelmässä ei ole STM-moduuleja. Ohjaamoradiot, joissa on lisäliitäntäyksikköjä luokan B radioyksikköjä varten (kaksoisjärjestelmätila), voivat toimia myös luokan B verkkoja käyttävillä radoilla, jos ne on varta vasten siten suunniteltu. Tämä on vain tilapäinen ratkaisu, jonka ansiosta junien kansainvälinen vaihto voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä.

7.2.1.1.   Siirtymäreitit

Sekä nykyiset että tulevaisuuden yhtenäistetyt järjestelmät koostuvat sekä infrastruktuuriin että junaan asennetuista komponenteista. Tämän vuoksi on tarpeen määritellä siirtymästrategia molemmille kokoonpanoille. Tässä kohdassa käsitellään siirtymäreittejä luokasta B luokkaan A esimerkkien avulla.

Siirtymästrategioissa on erityisesti otettava huomioon seuraava jaottelu:

—	junaradio (luokasta B luokkaan A)

—	junakulunvalvonta (luokasta B luokkaan A)

—	junien ilmaisuun käytettävä järjestelmä

—	kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmä

—	sähkömagneettinen yhteensopivuus.

Kukin näistä voi noudattaa erilaista siirtymäreittiä.

Seuraavilla junakulunvalvontajärjestelmää koskevilla esimerkeillä havainnollistetaan mahdollisia siirtymäreittejä luokasta B luokkaan A.

Kuva 1

Kuvassa 1 esitetään kehitys alkutilanteesta, jolloin on olemassa vain yhteensopimattomia järjestelmiä (merkitty sanalla ALKU), lopulliseen tilanteeseen (merkitty sanalla TAVOITE).

Kahdessa seuraavassa kuvassa esitetään kaksi mahdollista ääritapausta siirtymäreitiksi nykyisestä tilanteesta lopputilanteeseen.

Kuva 2

Kuvassa 2 nähdään siirtymäprosessi, jossa aluksi investoidaan vain junaan asennettaviin laitteisiin. Yksi mahdollinen tekninen ratkaisu on ns. STM-moduuli, joka voidaan yhdistää ETCS-veturilaitteistoon ja joka muuntaa nykyisten järjestelmien antamat tiedot ETCS:n ymmärtämään muotoon. Kun kaikkiin kyseeseen tuleviin vaunuihin on asennettu ETCS-veturilaitteisto ja vastaavat luokan B järjestelmät, nykyiset ratalaitteistot voidaan muuntaa ETCS-järjestelmän mukaisiksi ja uudet rakentaa valmiiksi ETCS-järjestelmään. Vanhat luokan B mukaiset järjestelmät voidaan poistaa.

Kuva 3

Kuvassa 3 nähdään toinen siirtymäprosessin ääritapaus. Tässä tapauksessa asianomainen rautatieyhtiö asentaisi entisten laitteiden rinnalle ETCS-järjestelmän. Kun kaikilla radoilla on kansallisen järjestelmän lisäksi ETCS-järjestelmä, liikkuvaan kalustoon asennetut laitteet voidaan vaihtaa ETCS-järjestelmän mukaisiksi. Kun kaikki kyseeseen tulevat vaunut on varustettu ETCS-järjestelmän laitteilla, radanvarren kansallisen järjestelmän laitteet voidaan poistaa.

Kuva 4

Kuvassa 4 nähdään edellä kuvattujen ääritapausten yhdistelmä. Siirtymäreittien on oltava näiden rajojen välissä. Käytännössä kyseeseen tulee kahden eri vaihtoehdon yhdistelmä.

Kuva 5

Kuvassa 5 nähdään esimerkki, jossa ETCS-laitteita asennetaan vuoronperään juniin ja radanvarteen. Tällä menetelmällä järjestelmän hyödyntämisen edellyttämä alkuinvestointi on pienempi (eli sitä voidaan hyödyntää siellä, missä laitteet on asennettu juniin ja radanvarteen). Toisaalta se asettaa tiettyjä rajoituksia liikkuvan kaluston käytölle rataverkon alueella.

Oikea siirtymästrategia riippuu paljolti ratojen ja liikkuvan kaluston varustelusta sekä uuden liikkuvan kaluston hankintaa ja ratojen varustamista koskevista suunnitelmista.

Myös kansainväliset kauttakulkureitit ja liikkuvan kaluston kansainvälinen käyttö on otettava huomioon. Jos rataa ei aiota muuttaa ja se on varustettu vain luokan B mukaisilla laitteilla, yhteentoimivuus voidaan varmistaa varustamalla kyseisen luokan B radalla liikennöivä kalusto STM:lla.

Siirtymävaiheiden aikana on muiden rautatieyritysten kuitenkin aina voitava käyttää rautatieverkkoa. Asianmukaisilla ETCS-laitteilla ja liitteissä B ja C kuvatuilla olemassa olevilla järjestelmillä varustetun kulkuneuvon on aina kyettävä ajamaan kyseisellä radalla.

7.2.2.   Ajoituskriteerit

7.2.2.1.   Johdanto

ETCS ja GSM-R ovat tietokonepohjaisia järjestelmiä, joiden tekniikka kehittyy nopeammin ja joiden käyttöikä on mahdollisesti lyhyempi kuin nykyisten rautateillä käytettävien turvalaite- ja viestintäratkaisujen. Siten ne edellyttävät aktiivista käyttöönottostrategiaa reagoivan strategian asemesta, jolloin järjestelmän mahdollinen vanheneminen ennen käyttöönottoa voidaan estää.

Lisäksi liian hajanainen käyttöönotto Euroopan rautatieverkossa ja erityisesti yleiseurooppalaisissa rautatiekäytävissä aiheuttaisi huomattavia kuluja ja toiminnallisia yleiskustannuksia, sillä tällöin pitäisi varmistaa yhteensopivuus alaspäin ja kytkettävyys vaihteleviin aiempien sukupolvien järjestelmiin. Sovittamalla yhteen erilaisten kansallisten strategioiden sisältämät yhteiset elementit voitaisiin lisäksi saavuttaa synergiaetuja vähentämällä tarvittavaa aikaa, kustannuksia ja riskejä. Kyseeseen tulevat toisin sanoen yhteiset hankinta-aloitteet ja järjestelmän kelpuutusta (validointia) ja varmentamista (sertifiointia) koskeva yhteistyö.

Vaikka tällainen proaktiivinen käyttöönottostrategia vaikuttaakin olevan välttämätön perusta koko siirtymäprosessille, tavanomaisen rautatieverkon kohdalla valittavissa toimintatavoissa on otettava huomioon näiden tekniikkojen nykyinen taso ja aiotun käyttöönoton aikataulu sekä asiaan liittyvät taloudelliset, operatiiviset, tekniset ja rahoitukselliset tekijät, joilla on vaikutusta tähän toteutukseen.

Tässä asiayhteydessä on ilmeistä, että on tehtävä selvä ero ETCS:n ja GSM-R:n välillä puhuttaessa siirtymisen nykytilasta Euroopassa sekä sen tiellä olevien esteiden koosta ja vaikuttavuudesta. Tämän takia perusteet GSM-R:n ja ETCS:n toteuttamiselle tavanomaisessa rautatieverkossa ovat erilaiset. Nämä erilaiset perusteet rajataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa kohdissa.

7.2.2.2.   GSM-R — käyttöönoton perusteet

GSM-R-tekniikan käyttöönoton nykyinen taso eri puolilla Euroopan laajuista rautatieverkkoa (joka nykyisin käsittää noin 100 000 kilometriä 11 entisessä EU-15-maassa) ja 4–5 vuoden aika, jonka tällainen käyttöönotto yleensä vaatii, osoittavat, että käyttöönoton perusteissa on otettava huomioon kolme tärkeää näkökohtaa:

—	On varmistettava, että GSM-R-palvelun saatavuus jatkuu keskeytymättömänä yli rajojen ja ettei yhteisön alueelle synny ongelmakohtia.

—	On sovitettava yhteen siirtymäaikataulut eri puolilla Eurooppaa, jotta kaksinkertaisen analogisen ja digitaalisen tietoliikenneinfrastruktuurin ja vastaavien junaan asennettujen laitteiden aiheuttamia kustannuksia ja niihin liittyvää ajankäyttöä voidaan merkittävästi vähentää.

—	On vältettävä ”kahden nopeuden Euroopan” syntymistä, missä ero syntyy entisten EU-15-maiden ja uusien jäsenvaltioiden välille. Lähentyminen on saavutettava tavoitteena, jonka mahdollistavat käynnissä olevat tärkeät ohjelmat uusien jäsenvaltioiden rautatieverkkojen parantamiseksi.

7.2.2.3.   GSM-R — käyttöönottoa koskevat säännöt

Tätä taustaa vasten ja kun otetaan huomioon se, että GSM-R-infrastruktuuri on tietoliikenteen välineenä sekä suurten nopeuksien että tavanomaisten rautatiejärjestelmien käytössä, aiemmille sovelluksille nyt voimassa olevan käyttöönottostrategian tulisi samalla tavoin koskea myös tavanomaista rautatiejärjestelmää, eli

Radanvarsikokoonpanot:GSM-R:n asentaminen on pakollista seuraavissa tapauksissa:

—	uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan radio-osan asentaminen

—	jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan radio-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat.

Junakokoonpanot:GSM-R on asennettava liikkuvaan kalustoon, joka on tarkoitettu käyttöön radalla, johon sisältyy vähintään luokan A liitännöillä varustettu rataosuus, vaikka nämä olisikin liitetty luokan B järjestelmään) seuraavissa tapauksissa:

—	uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan radio-osan asentaminen

—	jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan radio-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat.

Erilaiset aiempien sukupolvien järjestelmät:Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän YTE:n liitteessä B mainittujen aiempien sukupolvien järjestelmien ja liitäntöjen toiminnot säilytetään niiden tämänhetkisessä tilassa lukuun ottamatta muutoksia, joita pidetään välttämättöminä näiden järjestelmien turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava käyttöön ne tiedot aiempien sukupolvien järjestelmistään, joita tarvitaan sellaisten laitteiden kehittämisessä ja sertifioinnissa, joilla mahdollistetaan luokan A laitteiden yhteentoimivuus näiden valtioiden aiempien sukupolvien luokan B laitteiden kanssa.

Proaktiivisen toteutuksen mahdollistamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan myös edistämään ja tukemaan GSM-R-laitteiden asentamista kaikkien sellaisten koko käytössä olevaa infrastruktuuria koskevien uudistus- tai kunnossapitotöiden yhteydessä, joiden vaatimat investoinnit ovat vähintään yhtä kertaluokkaa suuremmat kuin pelkkien GSM-R-laitteiden asentamiseen liittyvät.

7.2.2.4.   ERTMS/ETCS — käyttöönoton perusteet

7.2.2.4.1.   Johdanto

Nykyisellään kysymystä ERTMS/ETCS-laitteiden asentamisesta tavanomaisen rautatiejärjestelmän sovelluksiin on tarkasteltava erilaisten käyttöönottoperusteiden valossa, joissa otetaan huomioon ne monet ongelmat, jotka liittyvät signalointijärjestelmästä toiseen siirtymiseen, siitä syntyviin kustannuksiin ja GSM-R-järjestelmää pidempään odotettavissa olevaan käyttöikään. Näiden esteiden ei kuitenkaan saa millään tavoin antaa estää 7.2.2 kohdassa esitettyjen yleisten käyttöönottoperiaatteiden noudattamista, erityisesti tarvetta pitää toteuttamisvauhti riittävänä varsinkin Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän pääväylien ja runkoratojen osalta.

7.2.2.4.2.   ETCS-verkkokäytävän käsite

Jotta voidaan sovittaa yhteen ne näennäisen ristiriitaiset tavoitteet, jotka liittyvät hajautetun käyttöönottotavan välttämiseen investointeja koskevien rajoitusten vallitessa, pidetään välttämättömänä määritellä rautatieprojektien aloitusydin, missä ERTMS/ETCS:n käyttöönotto voidaan perustella alusta loppuun ulottuvan liiketoiminnallisen/palvelullisen näkökulman perusteella ilman, että törmätään mahdottomiin esteisiin käyttöönottokustannusten kohdalla. Kun oli otettu huomioon nämä muita tärkeämmät tavoitteet, ja sen jälkeen, kun alan mielipidettä oli kuultu, todettiin, että tällainen ydin tulisi rakentaa perustuen Euroopan laajuisessa rautatieverkossa olevien ensisijaisten käytävien yhdenmukaiseen joukkoon. Tällä lähestymistavalla saavutettavia tavoitteita on kolme:

i.

On mahdollistettava sellaisen yhteentoimivan rautatierunkoverkon (jota jäljempänä kutsutaan nimellä ETCS-verkko) rakentaminen Euroopan halki, jonka avulla voidaan kehittää uusia ja laadultaan parempia rautatiepalveluja, jotka lopulta voivat kohottaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä erityisesti niillä alueilla, joilla on eniten kasvupotentiaalia, eli kansainvälisessä tavaraliikenteessä.

ii.	On keskitettävä maiden väliset koordinointiponnistukset ja rahoituskeinot, jotta ERTMS/ETCS-järjestelmät voidaan ottaa käyttöön Euroopan laajuisessa rautatieverkossa entistä nopeammin ja laajemmin.

iii.	On siirryttävä ERTMS/ETCS:n osalta kohden ”kriittisen massan” tilannetta, jotta siitä tulisi markkinoiden luonnollinen valinta ratkaisuksi hankkeissa, joissa Euroopan laajuiseen tavanomaiseen rautatieverkkoon rakennetaan uusia tai parannettuja signalointijärjestelmiä.

Seuraavassa kuvassa nähdään ETCS-verkon pääpiirteet. Siihen sisältyvien käytävien luettelo on liitteessä H.

Jotta varmistettaisiin se, että kehitettävä verkko tarjoaa rungon paremmille alusta loppuun ulottuville palveluille, edellä esitetty ETCS-verkko rakentuu sekä suurten nopeuksien (4) että tavanomaisten ratojen varaan. ERTMS/ETCS:n käyttöönotto ensin mainituilla radoilla perustuu päätökseen 2002/731/EY, kun taas jäljempänä esitetyt käyttöönottoperiaatteet koskevat viimeksi mainittuja ratoja.

Jotta tällainen runko voisi auttaa kansainvälisten rautatiekuljetuspalvelujen perusteellisessa uudistamisessa asiakkaan kannalta järkevässä aikataulussa, on välttämätöntä asettaa sen toteuttamiselle suhteellisen kunnianhimoinen aikataulu. Kun otetaan huomioon se, kuinka moni eri tekijä tähän vaikuttaa (esim. käytettävissä olevat varat, rautatiealan ja toimittavan teollisuuden teknisen suunnittelun / projektinjohdon mahdollisuudet ja tarve koordinoida toimia yli maiden rajojen), on tähän tarkoitukseen alustavasti varattava 10–12 vuotta.

7.2.2.4.3.   Alkuydin

Jotta koko ETCS-verkko voitaisiin toteuttaa tällä aikataululla, on välttämätöntä antaa käyttöönottoprosessille alkusysäys nimeämällä joukko hankkeita (joita jäljempänä kutsutaan yhteisellä nimellä ”alkuydin”), joissa ETCS:n käyttöönotto on pakollista. Tällainen lähestymistapa on periaatteessa osa alla kuvattua kolmikerroksista menettelyä:

Jotta tämän pakollisen vaiheen muodostama taloudellinen rasite olisi mahdollisimman pieni, tulisi hankkeita tähän alkuytimeen valittaessa ottaa erityisesti huomioon sellainen yhteisöstä tuleva rahoitus, joka ylittää huomattavasti signalointitöihin yleisesti käytettävissä olevan tason. Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivojen (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY (5)) puitteissa perustettujen tavanomaisen rautatieverkon ensisijaisten hankkeiden sekä kaikkien suurien ratojen rakennus/parannustöiden, jotka on rahoitettu rakennerahastoja koskevien yleisten säädösten (neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999 (6)) nojalla ja/tai koheesiorahastoja koskevan asetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 1264/1999 (7)) nojalla, on katsottava muodostavan tämän alkuytimen.

Alkuytimen on tarkoitus toimia ponnahduslautana, jonka avulla edellä kuvattu koko ETCS-verkon käyttöönotto toteutetaan. Tämän viimeksi mainitun tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin käyttöönottostrategian näkyvyyttä (töiden ajoituksen ja suunnittelun osalta), mikä tarjoaa perustan niille kansallisille osuuksille eri käytävissä, jotka eivät täytä alkuytimen valintakriteereitä. Tällaisen näkyvyyden aikaansaamiseksi jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset ERTMS-käyttöönottosuunnitelmat, joissa käsitellään erilaisia 7.2.2.6 kohdassa mainittuja käyttöönottoon liittyviä näkökohtia.

Nykyisen ETCS-verkon alaa voidaan myöhemmin muuttaa (mahdollisesti tämän YTE:n tarkistuksen yhteydessä) ottaen huomioon sen toteutuksen edistyminen ja kuljetusmarkkinoiden alati kehittyvät tarpeet.

Liikkuvan kaluston osalta käyttöönottoperusteissa on otettava huomioon se, että ERTMS/ETCS on järjestelmä, joka koostuu infrastruktuurista ja junaan asennetuista osista. On sinänsä olennaisen tärkeää, että kaikissa laadittavissa käyttöönottoperusteissa otetaan nämä kaksi järjestelmän osaa huomioon yhdenmukaisella tavalla, koska ne molemmat yhdessä mahdollistavat järjestelmän toiminnan. Lisäksi on otettava asianmukaisesti huomioon, samoin kuin infrastruktuurin kohdalla, mahdollisuudet minimoida mahdollisesti eteen tulevien pakollisten työvaiheiden taloudellinen vaikutus.

”Marginaalisten kustannusten” lähestymistapa, jossa juniin tehtävät ERTMS/ETCS-asennukset liitetään suurempiin investointipäätöksiin, on paras käytettävissä oleva tapa saavuttaa tämä päämäärä. Tämä koskee erityisesti uuden liikkuvan kaluston hankintaa tai suuria jälkiasennushankkeita, joissa signalointilaitteiden hankinta- ja asennuskustannukset edustavat vain pientä osaa kokonaisinvestoinnista. Tällaisten suuntaviivojen omaksuminen edistää pitkällä aikavälillä tilannetta, jossa junan ETCS-laitteet ovat uuden liikkuvan kaluston käyttöä helpottava tekijä.

7.2.2.4.4.   Esiasennusstrategia

Esiasennus sisältää kaikkien veturin tai radanvarren ERTMS/ETCS- ja GSM-R-laitteiden ja muiden niiden toimintaa mahdollistavien laitteiden (kuten kaapeloinnin ja johdotuksen, kaapelikanavien, mekaanisten kiinnikkeiden, liitäntöjen, virtalähteiden tai muiden erityisten signalointi- tai tietoliikennelaitteiden) asentamisen, jonka tarkoituksena on saavuttaa tietty ERTMS-valmiusaste ilman, että luokan A vaatimukset on täysin toteutettu.

Tämän menettelyn tarkoituksena on varmistaa mainittu ERTMS-valmius tekemällä näitä esiasennustöitä infrastruktuuriin suurten rakennus- tai parannustöiden yhteydessä tai liikkuvan kaluston tehdasasennuksen (8) yhteydessä. Tämä vähentää myöhemmin tehtävän luokan A vaatimusten mukaisen täydellisen ERTMS/ETCS- tai GSM-R-asennuksen toteuttamiskustannuksia. ERTMS-valmiusastetta on kuitenkin tarkasteltava erikseen kunkin hankkeen teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien sekä luokan A mukaisten laitteistojen asennusaikataulun valossa.

Sen vuoksi pidetään välttämättömänä laatia esiasennusta koskeva hierarkkinen lähestymistapa, joka perustuu ”esiasennusvaiheiden” käsitteeseen. On odotettavissa, että nämä vaiheet vaihtelevat yksinkertaisesta tilan ja kanavien varaamisesta ja mekaanisten kiinnikkeiden asentamisesta (vaihe 1) aina kaikkien sellaisten osien asentamiseen, jotka eivät vanhene laitteiston nimellisen käyttöiän aikana (vaihe 3). Esiasennuksen yksityiskohdat on tarkoitus selostaa liitteeseen A tehtävissä lisäyksissä, jotka koskevat alijärjestelmää 57 (junaan tehdyt asennukset) ja 59 (radanvarteen tehdyt asennukset).

7.2.2.5.   ERTMS/ETCS — käyttöönottoa koskevat säännöt

Kaikki edellisessä kohdassa luetellut johtopäätökset on tarkoitus lopuksi tarkentaa seuraavasti:

Radanvarsikokoonpanot:ERTMS/ETCS:n asentaminen on pakollista seuraavissa tapauksissa:

—	uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan JKV-osan asentaminen,

—	jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan JKV-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat,

johonkin seuraavista ryhmistä kuuluvissa rautateiden infrastruktuurihankkeissa:

—	hanke on osa tavanomaisen rautatiejärjestelmän ensisijaisia hankkeita, jotka on aloitettu päätöksen N:o 884/2004/EY liitteessä II esitettyjen Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisen suuntaviivojen nojalla,

—	hanke saa rakennerahastoista (neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999) ja/tai koheesiorahastoista (neuvoston asetus (EY) N:o 1264/1999) rahallista tukea, joka ylittää 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Kaikissa muissa uudisrakennus- tai parannushankkeissa, jotka eivät kuulu näihin viimeksi mainittuihin ryhmiin, mutta ovat osa Euroopan laajuista tavanomaista rautatieverkkoa siten, kuin se on määritelty 7 päivänä kesäkuuta 2004 annetussa päätöksen N:o 884/2004/EY oikaisussa, on tehtävä 7.2.2.4.4 ja 7.2.3.2 kohdassa määritelty laitteiden esiasennus vaiheeseen 1 saakka. Niillä ETCS-verkon runkoon kuuluvilla radoilla, jotka eivät kuulu alkuytimeen, on esiasennuksen osalta noudatettava vaiheen 3 määräyksiä.Proaktiivisen toteutuksen mahdollistamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan myös edistämään ja tukemaan ERTMS/ETCS-laitteiden asentamista kaikkien sellaisten infrastruktuuria koskevien uudistus- tai kunnossapitotöiden yhteydessä, joiden vaatimat investoinnit ovat vähintään yhtä kertaluokkaa suuremmat kuin pelkkien ERTMS/ETCS-laitteiden asentamiseen liittyvät.Junakokoonpanot:Jos liikkuva kalusto on tarkoitettu toimimaan sellaisten infrastruktuurien alueella, missä ERTMS/ETCS-laitteiden asentaminen on pakollista, sen varustamisen on tapahduttava kansallisen siirtymästrategian mukaisesti sitten, kun tämä strategia on sovitettu yhteen 7.2.2.6 kohdassa kuvatun EU:n yleissuunnitelman kanssa jäljempänä mainituin poikkeuksin.ERTMS/ETCS-laitteiden asentaminen ja niiden täydentäminen tarvittaessa STM-moduuleilla luokan B järjestelmien kanssa toimimista varten on pakollista seuraavissa tapauksissa:

—	uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan JKV-osan asentaminen,

—	jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan JKV-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat,

—	jo käytössä olevan liikkuvan kaluston suuri jälkiasennushanke (9),

alkuytimen puitteissa tapahtuvaan valtioiden rajat ylittävään toimintaan tarkoitetun liikkuvan kaluston osalta.ERTMS/ETCS-laitteiden esiasennus vaiheeseen 1 saakka siten, kuin se on kuvattu 7.2.2.4.4 ja 7.2.4.4 kohdassa, seuraavissa tapauksissa:

—	uuden ohjaus- ja hallintakokoonpanoon kuuluvan JKV-osan asentaminen

—	jo käytössä olevaan ohjaus- ja hallintakoonpanoon kuuluvan JKV-osan parantaminen niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat,

sille liikkuvalle kalustolle, joka on valittu toimimaan Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatieverkossa siten, kuin on määritelty 7 päivänä kesäkuuta 2004 annetussa päätöksen N:o 884/2004/EY oikaisussa. Esiasennusvaihe 3 koskee kalustoa, joka on valittu toimimaan ETCS-verkon rungossa.Erilaiset aiempien sukupolvien järjestelmät:Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän YTE:n liitteessä B mainittujen aiempien sukupolvien järjestelmien ja liitäntöjen toiminnot säilytetään tämänhetkisessä tilassa lukuun ottamatta muutoksia, joita pidetään välttämättöminä näiden järjestelmien turvallisuuteen liittyvien puutteiden vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava käyttöön ne tiedot aiempien sukupolvien järjestelmistään, joita tarvitaan sellaisten laitteiden kehittämisessä ja turvasertifioinnissa, joilla mahdollistetaan luokan A laitteiden yhteentoimivuus näiden valtioiden aiempien sukupolvien luokan B laitteiden kanssa.

7.2.2.6.   Kansalliset ERTMS-toteuttamissuunnitelmat ja EU:n yleissuunnitelma

Edellä selostettujen käyttöönottoperusteiden sekä 7.2.2.3 ja 7.2.2.4.4 kohdassa eriteltyjen pakollisten sääntöjen nojalla jäsenvaltioiden on laadittava tavanomaista rautatieverkkoa koskeva virallinen kansallinen ERTMS-toteuttamissuunnitelma, jossa käsitellään sekä ERTMS/ETCS:n että GSM-R:n käyttöönottoa.

ERTMS/ETCS:n osalta ETCS-verkon rungon 7.2.2.4 kohdassa kuvattu käyttöönotto muodostaa viiteajankohdan tällaisen kansallisen suunnitelman laatimiselle. Lopullinen tavoite on määritellä tapauskohtaisesti mukautettu joukko ERTMS/ETCS:n käyttöönottoa koskevia velvoitteita alkuytimen nyt sisältämien yleisten määräysten sijasta noudatettaviksi. Tämä rakenteellinen joustavuus ei kuitenkaan saa estää niiden velvoitteiden (10) hoitamista, jotka jo sisältyvät alkuytimeen.

Kansallisten suunnitelmien pitää sisältää erityisesti seuraavat osat:

—

Kohderadat: Selkeä erittely kansallisista radoista tai rataosuuksista, jotka on valittu mukaan käyttöönottoon. Tämä koskee erityisesti ETCS-verkkoa koskevassa suunnitelmassa valittuja valtioiden rajat ylittävien käytävien kansallisia osuuksia (11). Tässä yhteydessä on riittävällä tavalla otettava huomioon kansalliset ERTMS/ETCS-käyttöönottosuunnitelmat, joista on ilmoitettu päätöksen 2002/731/EY nojalla siltä osin kuin ne koskevat ECTS-verkon rungon suurten nopeuksien osuuksia.

—	Tekniset vaatimukset: erilaisten käyttöönottojen olennaiset tekniset ominaisuudet (esim. puhe- tai datalaatuinen verkko GSM-R-toteutuksia varten, ERTMS/ETCS:n toiminnallinen taso, pelkkä ERTMS/ETCS tai kerrostetut asennukset).

—	Käyttöönoton strategia ja suunnittelu: käyttöönottosuunnitelman pääkohdat (mukaan luettuina työn vaiheistus ja aikataulu).

—

Siirtymästrategia: strategia, joka on laadittu sekä valittujen kansallisten ratojen tai rataosuuksien infrastruktuurin että niiden liikkuvan kaluston tekniikan vaihtamista varten (esim. luokan A ja B järjestelmien päällekkäisyys, vaihtaminen luokan B laitteista luokan A laitteisiin tietyssä vaiheessa, siirtymä, joka perustuu ETCS:n avulla toteutettuihin väliaikaisratkaisuihin, kuten SCMT:hen (12) tai rajoitettu valvonta).

—	Mahdolliset rajoitukset: tiivistelmä mahdollisista tekijöistä, joilla saattaa olla vaikutusta käyttöönottosuunnitelmaan (esim. signalointilaitteiden työt, jotka ulottuvat suurempaan osaan infrastruktuuria, epävarmuus palvelun jatkuvuudesta rajojen yli).

Nämä kansalliset suunnitelmat on tarkoitus lopuksi koota yhteen EU:n yleissuunnitelman kanssa kuuden kuukauden kuluessa niiden julkistamisesta. Tällaisen yleissuunnitelman tulisi pyrkiä tarjoamaan riittävästi tietoa eri sidosryhmien päätöksentekoa varten, erityisesti komissiolle sen jakaessa taloudellista tukea rautateiden projekteille, sekä tarvittaessa sovittamaan yhteen erilaisten kansallisten käyttöönottojen aikataulut tai toteuttamisstrategiat silloin, kun sitä pidetään välttämättömänä yhdenmukaisen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Koko prosessia voidaan kuvata seuraavasti:

Lisäksi EU:n yleissuunnitelman pitää sisältää vaiheistussuunnitelman pääkohdat, jotka toimivat perustana aiotuille käyttöönottotoimille suunnittelusta toteutukseen.

EU:n yleissuunnitelma liitetään tähän YTE:ään käyttäen tarkistusmenettelyä, jossa korvataan alkuytimessä nyt määritelty pakollisten käyttöönottojen kenttä. Tämän jälkeen tapahtuu seuraavaa:

—	Päättävien yksikköjen on kaikkien muiden voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten lisäksi perusteltava kaikki ohjaus- ja hallintaosajärjestelmien asennukseen liittyvät toimet tämän EU:n yleissuunnitelman nojalla.

—

Jäsenvaltioita kehotetaan viipymättä mukauttamaan kansalliset ERTMS-käyttöönottosuunnitelmansa silloin, kun tätä pidetään välttämättömänä niiden yhteensovittamiseksi EU:n yleissuunnitelman kanssa. Erityisesti tällaisella tarkistuksella on varmistettava se, että jäsenvaltion omaksuma siirtymästrategia — erityisesti liikkuvan kaluston osalta — ei hankaloita ETCS-verkon strategisen tavoitteen saavuttamista ja uusien osapuolien liittymistä mukaan EU:n yleissuunnitelman edellyttämän aikataulun ja vaatimusten mukaisesti.

—	Jos kansallista suunnitelmaa ei voida sovittaa yhteen EU:n yleissuunnitelman kanssa, alkuytimen pakolliset määräykset jäävät voimaan kyseisen jäsenvaltion kohdalla.

Näin ollen EU:n yleissuunnitelma ja ERTMS:n kansalliset käyttöönottosuunnitelmat ovat jatkuvasti kehitettäviä asiakirjoja, joita täytyy päivittää niin, että se vastaa todellista käyttöönottoa kussakin jäsenvaltiossa ja koko Euroopan laajuisessa rautatieverkossa.

7.2.3.   Käyttöönotto: infrastruktuuri (kiinteät laitteistot)

Seuraavat vaatimukset koskevat direktiivissä 2001/16/EY määriteltyä kolmea rataluokkaa:

—	henkilöliikenteeseen tarkoitetut radat

—	kaikkeen liikenteeseen (henkilö- ja tavaraliikenteeseen) tarkoitetut radat

—	erityisesti tavaraliikennettä varten suunnitellut tai parannetut radat

—	henkilöliikenteen solmukohdat

—	tavaraliikenteen solmukohdat mukaan luettuina intermodaaliset terminaalit

—	edellä mainittujen osien väliset liityntäradat.

Ohjaus- ja hallintaosajärjestelmässä on kaksi junakulunvalvonta- ja radioviestintäjärjestelmäluokkaa (A ja B). Ne edellä mainitut radat, joita ei tällä hetkellä ole varustettu luokan A laitteilla, on varustettava noudattaen jotain seuraavista vaihtoehdoista:

—	luokan A toiminnot ja liitännät liitteessä A esitettyjen eritelmien mukaisesti, tai

—	luokan A toiminnot ja liitännät liitteessä A esitettyjen eritelmien mukaisesti sekä luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti, tai

—	luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti sekä luokan A laitteiden esiasennus, tai

—	ainoastaan luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti.

Jos tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvia ratoja ei varusteta luokan A mukaisilla järjestelmillä, jäsenvaltion on kaikin tavoin pyrittävä saamaan käyttöön ulkoinen STM sen aiemman sukupolven tekniikkaa edustavia luokan B mukaisia järjestelmiä varten. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota siihen, että varmistetaan STM:ien tasapuolisin kaupallisin ehdoin toimivat avoimet markkinat. Tapauksissa, joissa STM:n saatavuutta ei voida teknisistä tai kaupallisista syistä (13) varmistaa vaaditussa ajassa (14), kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komitealle tämän ongelman aiheuttaneet syyt ja ne korjaavat toimet, joihin jäsenvaltio aikoo ryhtyä antaakseen — erityisesti muiden valtioiden toimijoille — mahdollisuuden käyttää infrastruktuuriaan.

7.2.3.1.   Luokan B mukaiset lisälaitteet luokan A laitteilla varustetulla radalla

Luokan B mukaisia lisälaitteita voi olla ETCS- ja/tai GSM-R-laitteilla varustetulla radalla, jotta liikkuva kalusto, joka ei ole yhteensopivaa luokan A kanssa, voisi käyttää niitä siirtymävaiheen aikana. Junissa voidaan käyttää olemassa olevia luokan B laitteistoja luokan A järjestelmän varmistuksena. Tämä ei kuitenkaan oikeuta infrastruktuurin hallintoa edellyttämään kyseisellä radalla liikennöiviltä yhteentoimivilta junilta luokan B järjestelmiä.

Kun sekä luokan A että luokan B järjestelmät on asennettu ja molempia käytetään, voivat molemmat järjestelmät olla junassa käytössä edellyttäen, että kansalliset määräykset ja käyttöä koskevat säännöt sen mahdollistavat ja ettei yhteentoimivuutta vaaranneta. Kansalliset tekniset määräykset ja käyttöä koskevat säännöt antaa jäsenvaltio.

7.2.3.2.   Luokan A esiasennus

Radanvarteen tehtävä esiasennus tarkoittaa erilaisten ETCS- ja GSM-R-laitteiden tai muiden ETCS- ja GSM-R-järjestelmän edellyttämien laitteiden asentamista (esim. kaapeloinnin ja johdotuksen, asetinlaitteiden liitäntöjen, LEU-koodainten tai kuituoptisten runkojen asentamista) ilman, että niitä välttämättä otetaan käyttöön. Tällä pyritään vähentämään myöhemmin tehtävän luokan A vaatimusten mukaisen täydellisen ERTMS/ETCS- tai GSM-R-asennuksen toteuttamiskustannuksia. ETCS:n osalta 7.2.2.4.4 kohdassa määritellyn esiasennusvaiheiden kolmikerroksisen rakenteen tulisi noudattaa liitteessä A olevan 59 kohdan vaatimuksia (valmisteilla).

Tehtävän esiasennuksen laajuus tulisi päättää käyttöön otettavien signalointi- ja tietoliikennelaitteiden käyttöönottoa suunnitellessa. Jo GSM-R-verkon suunnittelun alkuvaiheessa on erityisesti otettava huomioon myös kaikki tulevaisuudessa käyttöön otettaviksi suunnitellut palvelut (puhepalvelut, muu kuin turvallisuuden kannalta kriittinen data, ETCS).

7.2.3.3.   Radanvarren ohjaus- ja hallintakokoonpanon tai sen osan parantaminen tai uudistaminen

Radanvarsikokoonpanon parantaminen tai uudistaminen voi koskea erikseen jotain seuraavista kohteista:

—	radiojärjestelmä (luokan B osalta vain uudistaminen tulee kyseeseen)

—	JKV-järjestelmä

—	junien ilmaisuun käytettävän järjestelmän liitäntä

—	kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmä

—	sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät ominaisuudet.

Tämän vuoksi radanvarren ohjaus- ja hallintajärjestelmän osia voidaan parantaa tai uudistaa erikseen (jos yhteentoimivuutta ei vaaranneta), ja tämä koskee seuraavia kohtia:

—	EIRENE-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.4 ja 4.2.5 kohta)

—	ETCS/ERTMS-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.1, 4.2.3, 4.2.5, 4.2.7 ja 4.2.8 kohta)

—	junien ilmaisuun käytettävä järjestelmä (ks. 4.2.11 kohta)

—	kuumakäynti-ilmaisin (ks. 4.2.10 kohta)

—	sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät ominaisuudet (ks. 4.2.12 kohta).

Luokkaan A sopivaksi tehdyn parantamisen jälkeen olemassa olevia luokan B laitteistoja voidaan jatkossa käyttää yhdessä luokan A laitteistojen kanssa.

7.2.3.4.   Infrastruktuurirekisterit

Infrastruktuurirekisterin on annettava rautatieyrityksille luokkiin A ja B liittyviä tietoja liitteen C vaatimusten mukaisesti. Infrastruktuurirekisteristä käy ilmi, onko kyseessä pakollinen vai valinnainen toiminto (15); junassa olevia laitteistokokoonpanoja koskevat rajoitukset on selvitettävä.

Jos jollekin ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän ja muiden osajärjestelmien väliselle liitännälle ei asennusvaiheessa ole käytettävissä eurooppalaisia eritelmiä (esim. junien ilmaisun ja liikkuvan kaluston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus), tarvittavat tiedot ja käytetyt standardit on esitettävä infrastruktuurirekistereissä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain liitteessä C lueteltujen artikkelien osalta.

7.2.4.   Käyttöönotto: liikkuva kalusto (junalaitteistot)

Direktiivin 2001/16/EY mukaan kaikki liikkuva kalusto, joka todennäköisesti liikkuu Euroopan laajuisella tavanomaisella rautatieverkolla tai sen osalla, on jaettava seuraaviin ryhmiin:

—	kansainvälisen liikenteen liikkuva kalusto,

—	kotimaan liikenteen liikkuva kalusto,

ottaen asianmukaisesti huomioon kaluston käyttö paikallisesti, alueellisesti tai pitkillä matkoilla.

Edellä mainittu liikkuva kalusto on varustettava jotain seuraavista vaihtoehdoista noudattaen:

—	luokan A toiminnot ja liitännät liitteessä A esitettyjen eritelmien mukaisesti, tai

—	luokan A toiminnot ja liitännät liitteessä A esitettyjen eritelmien mukaisesti sekä luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti, tai

—	luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti sekä luokan A laitteiden esiasennus, tai

—	ainoastaan luokan B toiminnot ja liitännät liitteen B mukaisesti, tai

—	7.2.5.2 kohdan mukaisesti,

jotta se voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä aiotaan käyttää.

7.2.4.1.   Pelkästään luokan A laitteilla varustettu liikkuva kalusto

Luokan A kokoonpanon on varmistettava, että tämän YTE:n edellyttämät junan toiminnot, liittymäkohdat ja vähimmäissuoritustasot vastaavat kyseisiä ratoja siten kuin liitteessä C kuvaillaan. Luokan A laitteiden asennuksissa voidaan käyttää hyödyksi liikkuvan kaluston ja ohjaus- ja hallintajärjestelmän lisäliitäntöjen eritelmiä.

7.2.4.2.   Pelkästään luokan B laitteilla varustettu liikkuva kalusto

Luokan B kokoonpanon on varmistettava, että tämän YTE:n edellyttämät junan toiminnot, liittymäkohdat ja minimisuoritustasot vastaavat kyseisiä ratoja siten, kuin liitteessä C kuvaillaan.

7.2.4.3.   Sekä luokan A että luokan B laitteilla varustettu liikkuva kalusto

Liikkuva kalusto voidaan varustaa sekä luokan A että luokan B laitteilla, jotta se voi toimia eri radoilla. Luokan B järjestelmät voidaan toteuttaa

—	käyttäen luokan A kokoonpanoon liitettävää STM:ää (ulkoinen STM), tai

—	sisällyttämällä ne luokan A kokoonpanoon.

Luokan B järjestelmä voidaan myös toteuttaa erillisenä (tai parantamisen tai uudistamisen kyseessä ollessa jättää entiselleen), jos kysymyksessä ovat luokan B järjestelmät, joille STM ei ole liikkuvan kaluston omistajan kannalta taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Jos STM:ää ei käytetä, rautatieyrityksen on kuitenkin varmistettava, että puuttuva ”kättely” (eli ETCS:n hoitama radanvarressa tapahtuva luokan A ja luokan B välillä siirtyminen) silti hoidetaan asianmukaisesti. Jäsenvaltio voi lisätä tätä koskevia vaatimuksia infrastruktuurirekisteriin.

Liikennöitäessä radalla, joka on varustettu sekä luokan A että luokan B järjestelmillä, luokan B järjestelmiä voidaan käyttää luokan A järjestelmän varmistuksena edellyttäen, että juna on varustettu molempien luokkien järjestelmillä. Tämä ei voi olla yhteentoimivuutta koskeva vaatimus, eikä se koske GSM-R:ää.

7.2.4.4.   Luokan A esiasennus

Junaan tehtävä esiasennus tarkoittaa erilaisten ETCS- ja GSM-R-laitteiden tai muiden ETCS- ja GSM-R-järjestelmän edellyttämien laitteiden asentamista (esim. kaapeloinnin ja johdotuksen, antennien, anturien, virtalähteiden tai asennuskiinnikkeiden asentamista) ilman, että niitä välttämättä otetaan käyttöön. Tällä pyritään vähentämään myöhemmin tehtävän luokan A vaatimusten mukaisen täydellisen ERTMS/ETCS- tai GSM-R-asennuksen toteuttamiskustannuksia. ETCS:n osalta 7.2.2.4.4 kohdassa määritellyn esiasennusvaiheiden kolmikerroksisen rakenteen tulisi noudattaa liitteessä A olevan 57 kohdan vaatimuksia (valmisteilla).

Tehtävän esiasennuksen laajuus tulisi päättää junan signalointi- ja tietoliikennelaitteiden suunnitteluvaiheessa. Esiasennuksissa voidaan käyttää hyödyksi liikkuvan kaluston ja ohjaus- ja hallintajärjestelmän lisäliitäntöjen eritelmiä.

7.2.4.5.   Käänteinen STM

Ks. 7.2.5.2 kohta.

7.2.4.6.   Junaan asennetun ohjaus- ja hallintakokoonpanon tai sen osan parantaminen tai uudistaminen

Veturilaitteiden kokoonpanon parantaminen tai uudistaminen voi koskea erikseen jotain seuraavista kohteista:

—	radiojärjestelmä (luokasta B luokkaan A)

—	junakulunvalvontajärjestelmä (luokasta B luokkaan A).

Tämän vuoksi veturin ohjaus- ja hallintajärjestelmän osia voidaan tehdä tai parantaa erikseen (jos yhteentoimivuutta ei vaaranneta), ja tämä koskee seuraavia kohtia:

—	EIRENE-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.4 ja 4.2.5 kohta)

—	ETCS/ERTMS-toiminnot ja liitännät (ks. 4.2.1, 4.2.3, 4.2.5, 4.2.7 ja 4.2.8 kohta).

Luokkaan A sopivaksi tehdyn parantamisen jälkeen olemassa olevia luokan B laitteistoja voidaan jatkossa käyttää yhdessä luokan A laitteistojen kanssa.

7.2.4.7.   Liikkuvan kaluston rekisterit

Liikkuvan kaluston rekisteristä on oltava saatavissa tietoja liitteen C vaatimusten mukaisesti.

Jos jotakin liikenteen hallintaa ja ohjausta sekä opasteita/merkinantoa koskevan osajärjestelmän ja muiden osajärjestelmien välistä liitäntää koskevia YTE:n vaatimuksia ei ole käytettävissä asennusvaiheessa (esim. junien ilmaisun ja liikkuvan kaluston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus, junan toiminnan sallivat ilmasto-olot ja fyysiset olot, junaan liittyvät geometriset parametrit, kuten pituus, akselien maksimietäisyys, junan ensimmäisen vaunun etuosan ja viimeisen vaunun takaosan pituus, jarruparametrit), vastaavat ominaisuudet ja käytettävät standardit on esitettävä liikkuvan kaluston rekistereissä. Tämä on mahdollista vain liitteessä C lueteltujen artikkelien osalta.

Huomautus: Liitteessä C on luettelo junalaitteistolle asetettavista vaatimuksista kutakin tietyllä radalla toteutettavaa liikenteen hallintaa ja ohjausta koskevaa osajärjestelmää varten. Vaatimukset on sisällytettävä infrastruktuurirekistereihin, joissa on myös osoitettava, ovatko nämä vaatimukset pakollisia vai valinnaisia (16) sekä kerrottava junan laitteistokokoonpanoja koskevista rajoituksista.

7.2.5.   Erityiset siirtymäreitit

7.2.5.1.   Luokan A järjestelmän osittaista lisäkäyttöä koskeva erityisratkaisu

Jos siirtymävaiheessa vain osa junista on varustettu laitteistolla, joka pystyy toimimaan yhdessä luokan A järjestelmän kanssa, voi olla tarpeen varustaa rata molemmilla järjestelmillä joko kokonaan tai osittain.

ETCS:n osalta nämä kaksi junajärjestelmää ovat toiminnallisesti yhteydessä toisiinsa vain siltä osin kuin on tarpeen siirryttäessä tilasta toiseen junan kulun aikana (ja siltä osin kuin on tarpeen luokan B järjestelmien STM:ien takia niitä käytettäessä).

Puhtaasti ETCS:n toiminnallisesta näkökulmasta katsottuna järjestelmä voidaan myös rakentaa yhdistämällä toisiinsa yhdenmukaistetun ja osittain yhdenmukaistetun järjestelmän komponentteja. Esimerkkinä tästä on tason 1 ETCS-järjestelmän rakentaminen käyttämällä pistekohtaiseen tietojen lähettämiseen eurobaliisia ja toteuttamalla täytetoiminto yhdenmukaistetun ratkaisun sijasta kansalliseen järjestelmään perustuvalla ratkaisulla. Tämä ratkaisu edellyttää junassa olevaa datayhteyttä yhdenmukaistetun ja osittain yhdenmukaistetun järjestelmän välillä. Tämän vuoksi ratkaisu ei ole sen paremmin luokan A kuin luokan B:kään vaatimusten mukainen eikä yhteentoimiva.

Edellä mainittua yhdistelmää voidaan kuitenkin käyttää yhteentoimivan radan kansallisen tason lisänä. Tämä sallitaan kuitenkin vain, jos junat, joissa ei ole kyseisten järjestelmien välistä datayhteyttä, voivat toimia käyttämällä joko yhdenmukaista tai osittain yhdenmukaista järjestelmää ilman, että käytettävissä olisi toisesta järjestelmästä saatuja tietoja. Mikäli tämä ei ole mahdollista, rataa ei voi julistaa ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän kannalta yhteentoimivaksi.

7.2.5.2.   ETCS:n luokan A ilmavälin osittaista vaihtoehtoista käyttöä koskeva erityisratkaisu

Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaan infrastruktuuria voidaan käyttää sellaisten junien liikennöintiin, jotka eivät vastaa tässä YTE:ssä esitettyjä vaatimuksia, edellyttäen, että tämä ei vaaranna olennaisten vaatimusten toteutumista.

Tällaiset junat vastaanottavat tietoja luokan B mukaiselta signalointi-infrastruktuurilta luokan A mukaisen radalta junaan -viestintään tarkoitetun laitteen välityksellä.

7.2.5.3.   Kilpailukriteerit

Kaikissa toimissa, joilla pyritään mahdollistamaan yhteentoimivien junien liikennöinti muissa infrastruktuureissa tai ei-yhteentoimivien junien liikennöinti yhteentoimivissa infrastruktuureissa, on myös varmistettava, ettei niistä aiheudu haittaa tavarantoimittajien väliselle vapaalle kilpailulle.

Erityisesti on varmistettava, että asiasta kiinnostuneilla tavarantoimittajilla on mahdollisuus saada tietoja jo käytössä olevien ja uusien, ostettavien laitteistojen välisistä liittymäkohdista.

7.2.6.   Valinnaisia toimintoja edellyttävät olot

Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden ominaisuuksien ja sen toisiin osajärjestelmiin olevien liitäntöjen ominaisuuksien mukaan joidenkin ei-pakollisiksi luokiteltujen ratalaitetoimintojen käyttöönotto saattaa olla välttämätöntä, jotta kaikki olennaiset vaatimukset täyttyvät.

Kansallisten tai valinnaisten radanvarsitoimintojen toteuttaminen ei saa estää sellaisen junan pääsyä kyseiselle infrastruktuurille, joka täyttää ainoastaan veturissa olevien luokan A järjestelmien pakolliset vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan koske seuraavia junan valinnaisia toimintoja:

—	ETCS-järjestelmän tason 3 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on junakokonaisuutta valvova laitteisto.

—	Lisäajotiedolla varustettu ETCS-järjestelmän tason 1 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on vastaavan toiminnon mahdollistava laitteisto, jos hätäjarru voidaan turvallisuussyistä vapauttaa vasta junan ollessa täysin pysähtynyt (esim. radan vaaralliset kohdat).

—	ETCS-järjestelmän edellyttäessä datan siirtoa radioitse, GSM-R:n datasiirtopalvelujen on täytettävä ETCS:n datasiirtoa koskevat vaatimukset.

—	KER STM:n sisältävissä veturilaitteissa on mahdollisesti toteutettava K-liitäntä.

7.3.   Muutoshallinta

7.3.1.   Johdanto

Muutos kuuluu olennaisena osana kaikkiin tosielämässä käytettäviin tietokoneperusteisiin järjestelmiin. Muutostarpeita aiheuttavat uudet vaatimukset tai entisten vaatimusten muuttuminen joko käytön aikana havaittujen virheiden tai suorituskyvyn parantamistarpeen tai muiden kuin toiminnallisten parantamistarpeiden seurauksena.

Muutoksia on silti hallittava, koska niiden taustalla on turvallisuuden kannalta kriittisiä näkökohtia ja alaspäin yhteensopivuuteen liittyviä tavoitteita, joilla pyritään minimoimaan jo käytössä olevien ERTMS-laitteiden (17)(eli aiempia sukupolvia edustavien ERTMS-laitteiden) käyttöön liittyvä ajankäytön ja kustannusten lisääntyminen. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää määritellä selkeä strategia, jonka mukaisesti muutos aiempien sukupolvien ERTMS-laitteista toteutetaan ja hallitaan vaarantamatta palvelun jatkuvuuden ja turvallisuuden ja yhteentoimivuuden takaamiseen liittyviä perustavoitteita. Tällaisen strategian määrittely perustuu kahteen tärkeään seikkaan:

—

Järjestelmän kehityksen hallinnassa tarvittavat standardit ja menettelyt määrittelevän ominaisuuksien hallintajärjestelmän laatiminen. Tähän tulisi sisältyä se, kuinka ehdotettuja järjestelmämuutoksia merkitään muistiin ja käsitellään, sekä se, kuinka nämä muutokset vaikuttavat järjestelmän komponentteihin, ja lisäksi se, kuinka järjestelmäversioita seurataan.

—	Järjestelmän perusversion julkaisemisen suuntaviivat.

7.3.2.   Versioiden asettelu

Järjestelmän vakaus on sen toteuttamisen ja käyttöönoton kannalta oleellinen seikka. Tämä vakauden vaatimus koskee yhtäläisesti kaikkia osapuolia:

—	infrastruktuurin hallintoja ja rautatieyrityksiä, joiden on käsiteltävä erilaisia ERTMS/ETCS- tai GSM-R-versioita,

—	alan teollisuutta, joka tarvitsee aikaa määritelläkseen, kehittääkseen ja todentaakseen jatkuvan yhteentoimivuuden.

Versioon kuuluu toiminnaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan (esim. RAM) (18) vakaa ydin. Aiempi kokemus tällaisista järjestelmistä on kuitenkin osoittanut, että vakaan ja toteuttamiskelpoisen lähtöpisteen saavuttamiseen tarvitaan useita versiojulkaisuja (19). Tätä prosessia voidaan havainnollistaa seuraavasti:

Palautesilmukoidensa ansiosta tällainen prosessi on erittäin kiinteä. Tämä estää useamman tällaisen prosessin samanaikaisen käytön, koska siitä olisi seurauksena epävakaita, ristiriitaisia ja toimintaa haittaavia tilanteita. Lähtöpisteitä on siten käsiteltävä peräkkäin eikä rinnan, kuten seuraavassa kuvassa on esitetty tietystä ERTMS/ETCS-tapauksesta (20):

7.3.3.   ERTMS:n yhdenmukaistamisvaihe

ERTMS-eritelmien (sekä ECTS:ää että GSM-R:ää koskevien) ensimmäinen versio oli suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n liitteenä (viite: päätös 2002/731/EY). Näiden eritelmien uusi versio julkaistiin hiljattain (päätös 2004/447/EY). Se sisälsi vähäisiä toimintaan ja järjestelmään liittyviä muutoksia ja loi pohjan ohjaus- ja hallintalaitteiden vaatimustenmukaisuuden järjestelmälliselle arvioinnille.

Nyt käynnissä oleva ERTMS:n (koskee sekä ETCS:ää että GSM-R:ää) yhdenmukaistamisprosessi keskittyy selvästi kahteen pääasiaan:

—	nykyisen version yhdenmukaistamiseen niin, että siitä tulee entistä parempi viitekehys yhteentoimivuudelle, ja

—	useiden yhä avoinna olevien teknisten yksityiskohtien viimeistelyyn.

Tässä työssä käytetään hyödyksi nyt käynnissä olevista pilottihankkeista saatavaa palautetta, varhaisia kaupallisia sovelluksia sekä eri toimittajien tuotteiden järjestelmällistä vertailutestiohjelmaa. Sen on tarkoitus johtaa lopulta uuden version julkaisemiseen. Versio on tarkoitus saada konfiguraationhallintajärjestelmään vuoden 2005 alkupuoliskolla.

Tämän vaiheen aikana saattaa olla tarpeen tehdä infrastruktuurin hallintojen ja rautatieyritysten välisiä erityissopimuksia luokan A järjestelmien käytöstä.

7.3.4.   Version julkaiseminen

Nykyisen kokemuksen mukaan eri versioiden ajallisen eron voidaan arvioida ETCS:n kohdalla olevan noin neljä viisi vuotta ja GSM-R:n kohdalla noin kaksi vuotta.

Uuden lähtöpisteen tulisi periaatteessa liittyä merkittäviin järjestelmän toimintaa tai suorituskykyä koskeviin muutoksiin. Näihin voisi sisältyä seuraavia näkökohtia:

—	nykyisten kansallisten toimintojen sisällyttäminen, jos ne voidaan yleistää yhteentoimivan ytimen puitteissa,

—	uusien yhteentoimivuuden osatekijöiden määrittely junaan ja radanvarren ETCS-järjestelmille,

—	GSM-R:ään perustuvat lisäarvopalvelut.

Jokaisen uuden version tulisi myös sisältää edellisen version toiminnallisuus. Järjestelmän vikojen tai tietoturvapuutteiden korjaamiseksi tehtyjä version virheiden etsimisen ja poiston tuloksia tulisi käsitellä tietyn lähtöpisteen versiojulkaisuina. Elleivät tietoturvanäkökohdat sitä estä, näiden saman lähtöpisteen versiojulkaisujen tulisi myös olla alaspäin yhteensopivia.

Eri versioihin mahdollisesti sisällytettävät lisätoiminnot johtavat väkisin siihen, etteivät eri versiot ole alaspäin yhteensopivia. Siirtymisen mahdollistamiseksi, ja siinä mitassa kuin se teknisesti on mahdollista, erilaisten versioiden pitäisi kuitenkin sisältää yhteinen toimintoydin, jota varten alaspäin yhteensopivuus tulisi varmistaa. Tällaisen yhteisen ytimen tulisi tarjota vähimmäisydin, joka mahdollistaa hyväksyttävän yhteentoimivan käytön.

7.3.5.   Uusien versioiden käyttöönotto

Infrastruktuurin hallinnot ja rautatieyritykset eivät koskaan kykene siirtymään versiosta toiseen yhdessä vuorokaudessa. Tämän vuoksi jokainen versio on suunniteltava asianmukaisen siirtymästrategian kanssa yhdessä. Näin on tarkoitus hoitaa ongelmia, joita ovat erilaisten ETCS- tai GSM-R-eritelmien mukaisten ETCS- ja GSM-R-toimintojen esiintyminen rinnakkain, suositeltavat siirtymätavat (kuten radanvarsiprioriteetti tai liikkuvan kaluston prioriteetti tai molemmat) sekä siirtymisen alustavat aikataulut ja prioriteetit.

7.3.6.   Muutoksenhallintaprosessi — vaatimukset

Kuten edellä on mainittu, muutosten esiintyminen suurissa ohjelmistoperusteisissa järjestelmissä on tosiasia. Tämän vuoksi on suunniteltava muutoksenhallintamenettelyjä sen varmistamiseksi, että muutosten kustannukset ja edut analysoidaan asianmukaisesti ja että muutokset toteutetaan hallitusti. Tämä edellyttää määriteltyä muutoksenhallintaprosessia ja siihen liittyviä välineitä, joilla varmistetaan, että muutokset kirjataan ja tehdään kustannustehokkaasti. Olipa tällainen prosessi yksityiskohdiltaan millainen tahansa, viimeksi mainittu vaatimus voidaan yleisesti esittää seuraavanlaisena kaaviona:

Koko yllä kuvatun muutoksenhallintaprosessin perustaksi tarvitaan muutoksenhallinnan standardit ja menettelyt sisältävä konfiguraationhallintasuunnitelma. Tällaisen suunnitelman yleiset vaatimukset on esitetty jäljempänä 7.3.7 kohdassa. Hyväksyttyjen muutosten käyttöönottostrategia tulisi virallistaa (asianmukaisten prosessien ja asianmukaisen dokumentaation perusteella) muutoksenhallintasuunnitelmaksi, johon sisältyvät erityisesti seuraavat osat:

—	muutoksen perustana olevien teknisten rajoitusten tunnistaminen

—	maininta siitä, kuka vastaa muutoksen toteuttamismenettelyistä

—	toteutettavien muutosten validointimenettely

—	muutostenhallinnan, versiojulkaisujen, siirtymän ja laajennuksen suuntaviivat.

7.3.7.   Konfiguraationhallintasuunitelma — vaatimukset

Konfiguraationhallintasuunnitelman tulisi kuvata muutoksenhallinnan standardit ja menettelyt, ja siihen pitäisi sisältyä erityisesti seuraavia asioita:

—	sen määrittely, mitä kokonaisuuksia on tarkoitus hallita ja muodollinen menettely näiden kokonaisuuksien tunnistamiseksi,

—	maininta siitä, kenellä on vastuu konfiguraationhallintamenettelyistä ja hallittujen kokonaisuuksien sisällyttämisestä konfiguraationhallinnan päätöksentekojärjestelmään,

—	konfiguraationhallinnan suuntaviivat, joita on tarkoitus käyttää muutoksen hallinnassa ja versionhallinnassa,

—	kuvaus säilytettävistä konfiguraationhallintaprosessin tallenteista,

—	konfiguraationhallinnassa käytettävien välineiden ja niiden käytössä sovellettavan prosessin kuvaus,

—	konfiguraatiotietojen tallentamiseen käytettävän konfiguraatiotietokannan määritelmä.

ETCS:ää ja GSM-R:ää koskevien konfiguraationhallintaprosessien tarkat tiedot on tarkoitus virallistaa tämän YTE:n liitteessä A oleviin luetteloihin sisällytettävissä eritelmissä, 60 kohdassa (ETCS:n osalta) ja 61 kohdassa (GSM-R:n osalta).

7.3.8.   Hallinto

ERTMS/ETCS- ja GSM-R-eritelmien muutoshallinta on tarkoitus antaa Euroopan rautatieviraston ERA:n (joka on perustettu asetuksella (EY) N:o 881/2004) hoidettavaksi. Virasto vastaa muutoshallintaprosessin johtamisesta, ja siihen kuuluu myös eritelmien toimittaminen, laadunvarmistus ja konfiguraationhallinta.

Näin Euroopan rautatievirastolla on keskeinen asema järjestelmäviranomaisena, joka varmistaa prosessin yleisen yhdenmukaisuuden ja keskittämisen. Nykyisin tämä prosessi on hajautettu eri osapuolten hoitoon, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee:

Vastuualue	ERTMS/ETCS	GSM-R
Eritelmien toimittaminen	ERTMS-käyttäjien ryhmä, UIC ja UNISIG	EIRENE-ryhmä, teollisuuden ERIG- ja GSM-R-ryhmä
Laadunvarmistus	ERTMS-käyttäjien ryhmä	EIRENE-ryhmä, ERIG- ja ERTMS-käyttäjien ryhmä
Konfiguraationhallinta	AEIF

Järjestelmäviranomaisena Euroopan rautatievirasto huolehtii siitä, että sillä on yhteistyökumppaneinaan edustava joukko prosessin sidosryhmiä eli infrastruktuurin hallintoja, rautatieyrityksiä, toimittavan teollisuuden edustajia, ilmoitettuja laitoksia ja turvallisuusviranomaisia. Näiden osapuolien tulee erityisesti

i.

tarjota prosessiin panosta seuraavista asioista: — toimintoihin ja käyttöön liittyvien yhteentoimivuuden vaatimusten erittely. Tämä on erityisesti rautatieyritysten ja infrastruktuurin hallintojen tehtävä; — teknisten standardien määrittely, myös johtavissa teollisuusryhmittymissä, kuten UNISIG:ssä ja GSM-R Industry Groupissa, kehitettävien standardien, joilla varmistetaan ERTMS/ETCS:n ja GSM-R:n yhteentoimivuus;

ii.	osallistua muutoksenhallintalautakunnan (CCB) toimintaan. Lautakunta on tarkoitus perustaa muutospyyntöjen hallintaa varten 7.3.6 kohdassa selostetulla tavalla. CCB:n tulisi omaksua järjestelmällinen näkökulma tehtäviin muutoksiin ja laatia kattava arvio niiden vaikutuksista.

On varmistettava, että muutoksenhallintatehtävien luovuttaminen AEIF:n alaisuudesta ERA:lle tapahtuu koordinoidusti. Jotta tämä siirto tapahtuisi juoheasti, pidetään tärkeänä, että

—	nykyinen muutoksenhallintaprosessi virallistetaan ja dokumentoidaan liitteessä A mainittujen asiakirjojen puitteissa ja luodaan näin lähtökohta, jolla muutoshallinnan jatkuvuus ja laadukkuus varmistetaan,

—	varataan noin 12 kuukauden pituinen siirtymäaika, jonka kuluessa molemmat organisaatiot toimivat rinnakkain noudattaen keskenään sopimaansa toimintatapaa.

ERA aloittaa virallisen muutoksenhallinnan 7.3.3 kohdassa mainitun yhdenmukaistamisvaiheen tuloksena vuonna 2005 syntyvästä lähtökohdasta.

7.4.   Erityistapauksia

7.4.1.   Johdanto

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”), ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”). Tilapäisesti voimassa olevien määräysten osalta on suositeltavaa, että asianomaiset jäsenvaltiot saattaisivat kyseisen osajärjestelmän vaatimusten mukaiseksi joko vuoteen 2010 mennessä (tapaus ”T1”) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY (21) mukaisesti tai vuoteen 2020 mennessä (tapaus ”T2”) (22).

Tässä YTE:ssä määritellään tilapäinen tapaus ”T3” koskemaan määräyksiä, jotka ovat voimassa vielä vuoden 2020 jälkeen.

7.4.2.   Erityistapausten luettelo

7.4.2.1.   Kunkin erityistapauksen luokka mainitaan liitteen A lisäyksessä 1.

Nro	Erityistapaus	Perustelu	Voimassaolo
1.	Saksassa toimivien vaunujen akselivälin ja pyörän halkaisijan välinen riippuvuus esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.5 kohdassa	Käytössä olevat akselinlaskimet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä	P
2.	Puolassa käytettävän vaunun etupään enimmäisylitys esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.6 kohdassa	Raidevirtapiirien laitteiden nykyinen geometria	T3
3.	Saksassa toimivien junien viiden ensimmäisen akselin suurin sallittu väli esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.7 kohdassa	Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on tasoristeyksiä	T3
4.	Suurten nopeuksien radoilla Ranskassa ja suurten nopeuksien radalla ”L1” Belgiassa toimivien yksittäisten vaunujen tai junien ensimmäisen ja viimeisen akselin pienin sallittu väli esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.8 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä	Ranska T3 Belgia T3
5.	Belgiassa toimivien yksittäisten vaunujen tai junien ensimmäisen ja viimeisen akselin pienin sallittu väli esitetään tavanomaisen rautatieverkon ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.1.9 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä	T3
6.	Ranskassa toimivien vaunujen pienin sallittu pyörän halkaisija esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 2.2.2 kohdassa	Käytössä olevat akselinlaskimet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä	T3
7.	Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa toimivien vaunujen pienin sallittu akselipaino esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.3 kohdassa	Pienin akselipaino, jolla tietyt junien ilmaisinlaitteiden virtapiirit toimivat luotettavasti, määritellään EBA:n (Eisenbahn-Bundesamt) vaatimuksissa, jotka koskevat tiettyjä Saksan pääratoja entisen DR:n (Deutsche Reichsbahn) alueella, missä on infrastruktuurirekisterin mukaan käytössä 42 Hz:n ja 100 Hz:n virtapiirit. Ei uudisteta. Kohta tullaan täydentämään Itävallan ja Ruotsin osalta.	T3
8.	Suurten nopeuksien radoilla Ranskassa ja suurten nopeuksien radalla ”L1” Belgiassa toimivien yksittäisten vaunujen tai junien pienin sallittu paino esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.4 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet	Ranska T3 Belgia T3
9.	Suurten nopeuksien radoilla Belgiassa (suurten nopeuksien rataa ”L1” lukuun ottamatta) toimivien yksittäisten vaunujen tai junien pienin sallittu paino esitetään tavanomaisen rautatieverkon ohjaus- ja hallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.1.5 kohdassa	Suurten nopeuksien radoilla käytettävä liikkuva kalusto on homogeenisempaa. Kiskon kulkupinta on kapeampi kuin tavanomaisessa rautatieverkossa. Kiskojen välisen virtapiirin sulkeutuminen voidaan havaita yksittäisen vaunun tai junan kulkiessa tai seistessä, kun sen paino on enemmän kuin 90 tonnia.	T3
10.	Saksassa ja Puolassa toimivien vaunujen metallimassan pienimmät sallitut mitat ja hyväksymisehdot esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.3.1 kohdassa	Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on ilmaisinsilmukoilla varustettuja tasoristeyksiä	Saksa P Puola P
11.	Puolassa käytettävien vaunujen pyöräkerran kulkupintojen välinen suurin sallittu reaktanssi esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.3 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet	T3
12.	Ranskassa käytettävien vaunujen pyöräkerran kulkupintojen välinen suurin sallittu reaktanssi esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.4 kohdassa	Käytössä olevat raidevirtapiirien laitteet	T3
13.	Alankomaissa käytettävän vaunun junien ilmaisinlaitteisiin liittyvät lisävaatimukset esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.5.5	Käytössä olevat radan pienjännitevirtapiirien laitteet, jotka mainitaan infrastruktuurirekisterissä.	T3
14.	Belgiassa toimivien vaunujen virroittimen ja pyörien välinen pienin sallittu impedanssi esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 3.6.1 kohdassa	Käytössä olevat luokan B laitteet	T3
15.	Saksassa toimivan junan ensimmäisen vaunun ensimmäisessä telissä ei saa olla magneettijarrua eikä pyörrevirtajarrua. Määräys esitetään liitteessä A olevan 1 lisäyksen 5.2.3 kohdassa.	Koskee ratoja, joilla infrastruktuurirekisterin mukaan on tasoristeyksiä	T3
16.	Junayksikköjen etummaisen akselin edessä ei saa hiekoittaa kitkan lisäämiseksi ajettaessa alle 40 km/h nopeudella Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kuten liitteessä A olevan 1 lisäyksen 4.1.4 kohdassa esitetään	Raidevirtapiirien toiminta ei ole luotettavaa, jos junayksikön etummaisen akselin edessä hiekoitetaan.	T3

7.4.2.2.   Kreikkaa koskeva erityistapaus

Luokka ”T1” eli tilapäinen: liikkuva kalusto, joka on tarkoitettu radoille, joiden raideleveys on 1 000 mm tai vähemmän, sekä radat, joiden raideleveys on 1 000 mm tai vähemmän. Näillä radoilla noudatetaan kansallisia sääntöjä.

7.4.2.3.   Baltian maita (Latviaa, Liettuaa ja Viroa) koskeva erityistapaus

T-luokka on avoin kysymys — nykyisten 1 520 mm:n raideleveydellä varustetuilla radoilla käytössä olevien luokan B laitteiden toiminnallinen ja tekninen parantaminen on sallittua, jos sitä pidetään välttämättömänä, jotta Venäjän federaation ja Valko-Venäjän rautatieyritysten veturit voisivat toimia. Viimeksi mainitun maan juniin asennetuilta laitteilta ei vaadita 7.2.2.5 kohdan vaatimustenmukaisuutta. Nämä radat on mainittava infrastruktuurirekisterissä.

7.5.   Siirtymäsäännökset

Tässä YTE:ssä mainitut avoimet kohdat hoidetaan tarkistusprosessissa.

---

(1)  ERTMS/ETCS-tason 3 turvallisuusvaatimuksia ei ole vielä laadittu.

(2)  Tämä vaatimus on otettava huomioon liikkuvan kaluston suunnitteluparametrina ja liikkuvan kaluston osajärjestelmän arvioinnissa.

(3)  Eri eritelmätaso: tämän tulee olla osa kuljettajan koulutusta ja reitintuntemusta.

(4)  Suurten nopeuksien radat on merkitty katkoviivalla.

(5)  EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 201, 7.6.2004, s. 1.

(6)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 173/2005 (EUVL L 29, 2.2.2005, s. 3).

(7)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 57.

(8)  Tämä sisältää suuriin kunnossapitotöihin liittyvät tehdasasennuksen kaltaiset työt.

(9)  ETCS-laitteiden asentamisen kannalta ”suurena jälkiasennushankkeena” pidetään sellaista kunnossapitotyötä, jonka vaatima investointi on vähintään 10 kertaa suurempi kuin kustannus, joka syntyy ECTS-laitteiden asentamisesta juuri tämäntyyppiseen liikkuvaan kalustoon.

(10)  Velvoitteet määräytyvät seuraavasti: i) ERTMS/ETCS-käyttöönottoon valittujen käytävien merkitys markkinoille; ii) ERTMS/ETCS-laitteilla varustettu osuus radoista.

(11)  On odotettavissa, että valinta tehdään käytäväkohtaisen analyysin perusteella, jonka tekevät mukana olevat sidosryhmät eli jäsenvaltiot, infrastruktuurin hallinnot, rautatieyritykset ja mahdollisesti toimittava teollisuus.

(12)  Sistema Controllo Marcia Treno. Italialainen luokan B järjestelmä, joka on rakennettu ETCS-komponentteja käyttäen.

(13)  Esim. ulkoisen STM-moduulin toteuttamiskelpoisuutta ei voida teknisesti taata tai luokan B järjestelmiä koskeviin teollisoikeuksiin mahdollisesti liittyvät näkökohdat estävät STM-tuotteen kehittämisen vaaditussa aikataulussa.

(14)  31. joulukuuta 2007.

(15)  Toimintojen luokitus on esitetty 4 kohdassa.

(16)  Toimintojen luokitus on esitetty 4 kohdassa.

(17)  Sekä ERTMS/ETCS että GSM-R.

(18)  Versio on järjestelmäkehityksen hallitun hallinnan viitekohta.

(19)  Versiojulkaisu on rautatieasiakkaille jaeltu käyttöönotettu versio. Järjestelmän eri versioilla voi olla erilainen toiminnallisuus tai suorituskyky, tai niillä voidaan korjata järjestelmän vikoja tai tietoturvapuutteita.

(20)  Muita tätä asiaa koskevia seikkoja on jäljempänä olevissa kohdissa.

(21)  EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 884/2004/EY (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 201, 7.6.2004, s. 1)

(22)  Muita päivämääriä (Tx) voidaan määritellä käsillä olevan YTE:n ja erityistapauksen mukaan.