30.4.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 851/2004,

annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004,

tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

Yhteisön ensisijaisiin tehtäviin kuuluu suojella ja parantaa ihmisten terveyttä ehkäisemällä ihmisillä esiintyviä tauteja, erityisesti tartuntatauteja, ja torjua mahdollisia terveysuhkia tavoitteena varmistaa Euroopan kansalaisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Tehokas reagoiminen tautiepidemioiden puhkeamiseen edellyttää jäsenvaltioilta yhteisön tasolla koordinoitua johdonmukaista toimintamallia ja kokeneiden kansanterveyden alan asiantuntijoiden panosta.

Yhteisön olisi käsiteltävä kansanterveysuhkia koskevia Euroopan kansalaisten huolia koordinoidusti ja johdonmukaisesti. Koska terveyden suojelu voi tarkoittaa lukuisia erilaisia toimia valmistautumisesta ja valvontatoimenpiteistä ihmisillä esiintyvien tautien ehkäisemiseen, toimintakenttä olisi pidettävä laajana. Taudinaiheuttajien tahallisen levittämisen vaara edellyttää lisäksi johdonmukaisia yhteisön vastatoimia.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tietoa tartuntataudeista asianmukaisten nimettyjen tahojen ja/tai viranomaisten välityksellä tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön 24 päivänä syyskuuta 1998 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY (3) 4 artiklan mukaisesti; siinä edellytetään oikea-aikaista tieteellistä analyysia, jotta voidaan toteuttaa tehokkaita yhteisön toimia.

Päätöksessä N:o 2119/98/EY vaaditaan nimenomaisesti, että tartuntatautien osalta on syytä parantaa jäsenvaltioiden välisten nykyisten erikoistuneiden seurantaverkostojen kattavuutta ja tehokkuutta, sillä yhteisön toimet olisi kehitettävä niiden pohjalta, ja edistää yhteistyötä kolmansien maiden ja kansanterveyden alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä erityisesti pyrkiä tiiviimpään yhteistyöhön Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa. Tautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen olisi tästä syystä sovittava selkeät yhteistyömenettelyt WHO:n kanssa.

Riippumattoman elimen, tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen, olisi toimittava yhteisössä riippumattoman tieteellisen opastuksen, tuen ja asiantuntemuksen lähteenä ja käytettävä hyväkseen joko omaa tai jäsenvaltioiden kansanterveydestä vastuussa olevien viranomaisten puolesta toimivien tunnustettujen toimivaltaisten elinten koulutettua lääketieteellistä, tieteellistä ja epidemiologista henkilöstöä.

6)	Tässä asetuksessa ei siirretä sääntelyvaltuuksia keskukselle.

Keskuksen toimeksiantona olisi todeta ja arvioida tunnettuja ja uusia ihmisten terveyttä uhkaavia tartuntatauteja ja tiedottaa niistä. Jos puhkeaa tuntematonta alkuperää olevia muita tauteja, jotka voivat levitä yhteisössä tai yhteisöön, keskuksella olisi oltava valtuudet toimia oma-aloitteisesti, kunnes tartunnan lähde on tunnistettu, ja sen jälkeen tarvittaessa yhteistyössä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa valtiollisella tai yhteisön tasolla.

Tällä tavoin keskus lisää tieteellistä asiantuntemusta yhteisössä ja tukee yhteisön valmiussuunnitelmia. Sen olisi tuettava tartuntatautien ehkäisyyn ja hallintaan, epidemiologiseen seurantaan, koulutusohjelmiin sekä varhaisvaroitus- ja reagointimekanismeihin liittyviä nykyisiä toimia, kuten asiaankuuluvia yhteisön toimintasuunnitelmia julkisen terveydenhoidon alalla, sekä edistettävä rokotusohjelmiin liittyvien parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa.

Koska uusilla terveysuhkilla saattaa olla sekä psyykkisiä että fyysisiä vaikutuksia terveyteen, keskuksen olisi toimeksiantoonsa kuuluvilla alueilla kerättävä ja analysoitava uusia kansanterveyteen kohdistuvia uhkia ja niihin liittyvää kehitystä koskevia tietoja kansanterveyden suojelemiseksi yhteisössä olemalla valmistautunut uhkien varalta. Se auttaa kehittämään ja pitämään yllä oikea-aikaisia reagointivalmiuksia ja koordinoi tätä kehittämis- ja ylläpitotoimintaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kansanterveyteen liittyvissä hätätilanteissa keskuksen olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä komission yksiköiden ja muiden elinten, jäsenvaltioiden sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

10)

Keskuksen olisi pyrittävä pitämään yllä tieteellistä erityisosaamista kaikkina aikoina oman asiantuntemuksensa ja jäsenvaltioiden asiantuntemuksen avulla ja edistettävä, kehitettävä ja ohjattava sovellettuja tieteellisiä tutkimuksia. Tällä tavalla se lisää tieteellisen asiantuntemuksen näkyvyyttä ja uskottavuutta yhteisössä. Lisäksi se tukee yhteisön valmiussuunnitelmia vahvistamalla yhteyksiä kliiniseen ja kansanterveyssektoriin ja niiden välillä, vahvistamalla kansanterveyslaboratorioiden valmiuksia tehdä nopeita diagnooseja sekä tukemalla ja koordinoimalla koulutusohjelmia.

11)	Hallintoneuvosto olisi valittava siten, että varmistetaan korkein mahdollinen pätevyys ja asiaankuuluvan kokemuksen laajuus jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja komission edustajien keskuudesta.

12)

Hallintoneuvostolla olisi oltava tarvittavat valtuudet laatia talousarvio, tarkistaa sen täytäntöönpanoa, laatia sisäisiä sääntöjä, varmistaa toiminnan olevan yhteisön toimintalinjojen kanssa johdonmukaista, hyväksyä keskuksen varainhoitoa koskevat määräykset Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (4), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, säännösten mukaisesti ja nimittää johtaja Euroopan parlamentin kuultua nimettyä ehdokasta.

13)

Neuvoa-antavan ryhmän pitäisi neuvoa johtajaa tämän tehtävien hoidossa. Se olisi muodostettava keskuksen kanssa samantyyppisiä tehtäviä hoitavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten edustajista ja asianomaisten tahojen edustajista Euroopan tasolla, kuten kansalaisjärjestöjen, ammatillisten järjestöjen tai korkeakoulujen edustajista. Neuvoa-antava ryhmä muodostaa puitteet mahdollisia riskejä koskevaa tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista sekä keskuksen työskentelyn korkean tieteellisen laadun ja riippumattomuuden seurantaa varten.

14)	Keskuksen on nautittava yhteisön toimielinten, väestön ja asianomaisten osapuolten luottamusta. Siksi on ehdottomasti taattava sen riippumattomuus, korkea tieteellinen taso, avoimuus ja tehokkuus.

15)

Keskuksen riippumattomuus ja sen tehtävä väestölle tiedottajana edellyttävät, että sen olisi voitava välittää tietoja omasta aloitteestaan sen toimeksiantoon kuuluvilla aloilla, sillä sen tarkoituksena on tarjota puolueetonta, luotettavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa kansalaisten luottamuksen parantamiseksi.

16)

Keskuksen olisi saatava rahoituksensa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, sanotun kuitenkaan muuttamatta budjettivallan käyttäjän rahoitusnäkymissä hyväksymiä painopistealueita. Yhteisön talousarviomenettelyä sovelletaan edelleen Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin tukiin, joita arvioidaan vuosittain. Tilintarkastustuomioistuimen on lisäksi tarkistettava tilit.

17)	On tarpeen sallia sellaisten maiden osallistuminen, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita mutta jotka ovat tehneet sopimuksia, jotka velvoittavat ne saattamaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yhteisön lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan sen täytäntöön.

18)

Riippumattomassa ulkopuolisessa arvioinnissa olisi tarkasteltava keskuksen vaikutusta ihmisillä esiintyvien tautien ehkäisyyn ja valvontaan sekä mahdollista tarvetta laajentaa keskuksen toimeksiantoa muihin asiaankuuluviin yhteisötasoisiin julkiseen terveydenhoitoon liittyviin toimintoihin, erityisesti terveyden seurantaan.

19)

Keskuksen olisi myös velvollisuuksiensa täyttämiseksi voitava käynnistää tarpeellisia tieteellisiä tutkimuksia ja pitämällä yhteyttä komissioon ja jäsenvaltioihin varmistettava, että päällekkäinen työ vältetään. Tämän olisi tapahduttava avoimesti, ja keskuksen olisi otettava huomioon yhteisön asiantuntemus, rakenteet ja elimet, jotka ovat käytettävissä nykyisin,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

1 artikla

Soveltamisala

1. Tällä asetuksella perustetaan riippumaton eurooppalainen elin tautien ehkäisyyn ja valvontaan ja vahvistetaan sen toimeksianto, tehtävät ja organisaatio.

2. Elimen nimeksi tulee tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus, jäljempänä ”keskus”.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa käytetään seuraavia määritelmiä:

”toimivaltainen” elin tarkoittaa mitä tahansa tahoa, laitosta, virastoa tai muuta tieteellistä elintä, jonka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat tunnustaneet riippumattoman tieteellisen ja teknisen neuvonnan lähteeksi tai jolla on tunnustettu olevan valmiudet ihmisillä esiintyvien tautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin toimiin;

b)	”ihmisillä esiintyvien tautien ehkäisy ja valvonta” tarkoittaa kaikkia niitä erityyppisiä toimenpiteitä, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset kansanterveysviranomaiset toteuttavat tautien leviämisen ehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi;

c)	”erikoistunut seurantaverkosto” tarkoittaa tauteja tai erityisiä terveysasioita käsitteleviä erityisverkostoja, jotka on valittu jäsenvaltioiden akkreditoitujen tahojen ja viranomaisten väliseen epidemiologiseen seurantaan;

d)	”tartuntataudeilla” päätöksen N:o 2119/98/EY, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna, liitteessä lueteltuihin luokkiin kuuluvia tauteja;

e)	”terveysuhka” tarkoittaa olosuhdetta, taudinaiheuttajaa tai tapahtumaa, joka voi aiheuttaa suoraan tai välillisesti sairastumista;

f)	”epidemiologinen seuranta” tarkoittaa seurantaa päätöksen N:o 2119/98/EY tarkoittamassa merkityksessä;

g)	”yhteisön verkosto” tarkoittaa verkostoa päätöksen N:o 2119/98/EY tarkoittamassa merkityksessä;

”varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä” tarkoittaa päätöksen N:o 2119/98/EY mukaista tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan verkostoa, joka on perustettu luomalla komission ja kussakin jäsenvaltiossa kansanterveydestä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välille pysyvä yhteydenpitojärjestelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2119/98/EY säädetystä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä 22 päivänä joulukuuta 1999 tehdyssä komission päätöksessä 2000/57/EY (5) täsmennetyin asianmukaisin keinoin.

3 artikla

Keskuksen toimeksianto ja tehtävät

1. Keskuksen toimeksiantona on yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kansalaisten terveyden suojelemista koskevien valmiuksien parantamiseksi ihmisillä esiintyviä tauteja ehkäisemällä ja torjumalla todeta ja arvioida tunnettuja ja uusia ihmisten terveyttä uhkaavia tartuntatauteja sekä tiedottaa niistä. Jos puhkeaa tuntematonta alkuperää olevia muita vakavia tauteja, jotka saattavat levitä yhteisössä tai yhteisöön, keskuksen on toimittava oma-aloitteisesti kunnes tartunnan lähde on selvinnyt. Jos kyseessä on selkeästi muun kuin tartuntataudin puhkeaminen, keskuksen on toimittava vain yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa niiden pyynnöstä. Toimeksiantoaan täyttäessään keskus ottaa täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioille, komissiolle ja muille yhteisön elimille osoitetut vastuualueet ja kansanterveysalalla toimivien kansainvälisten järjestöjen vastuualueet, jotta varmistetaan toimien kattavuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys.

2. Toimeksiantoonsa kuuluvilla aloilla keskus:

a)	etsii, kerää, kokoaa ja arvioi asianomaisia tieteellisiä ja teknisiä tietoja ja tiedottaa niistä;

b)	antaa tieteellisiä lausuntoja ja tieteellistä ja teknistä apua, koulutus mukaan lukien;

c)	antaa oikea-aikaista tietoa komissiolle, jäsenvaltioille ja kansanterveyden alalla toimiville yhteisön virastoille ja kansainvälisille järjestöille;

d)	koordinoi keskuksen toimeksiantoon kuuluvilla aloilla toimivien elinten eurooppalaista verkostoitumista, mukaan lukien komission tukemista kansanterveystoimista syntyvät verkostot ja erikoistuneiden seurantaverkostojen toiminta;

e)	vaihtaa tietoja, asiantuntemusta ja parhaita toimintatapoja ja helpottaa yhteisten toimien kehittämistä ja toteuttamista.

3. Keskus, komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä edistääkseen toimiensa keskinäistä johdonmukaisuutta.

4 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet

Jäsenvaltioiden on

a)	tarjottava keskukselle oikea-aikaisesti saatavilla olevaa ja keskuksen toimeksiannon kannalta olennaista tieteellistä ja teknistä tietoa;

b)	toimitettava keskukselle kaikki yhteisön verkostolle varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta lähetetyt viestit; ja

c)	nimettävä keskuksen toimeksiantoon kuuluvalla alalla tunnustetut toimivaltaiset elimet ja kansanterveysasiantuntijat, jotka voisivat auttaa terveysuhkiin kohdistuvissa yhteisön vastatoimissa, esimerkkinä kenttätutkimukset tautiklustereiden tai tautien puhkeamisen yhteydessä.

2 LUKU

TOIMINTAMENETTELYT

5 artikla

Erikoistuneiden seurantaverkostojen toiminta ja verkostoitumistoiminnot

1. Tarjoamalla teknistä ja tieteellistä asiantuntemusta komissiolle ja jäsenvaltioille keskus tukee erikoistuneiden seurantaverkostojen toiminnan kautta jäsenvaltioiden tunnustamien toimivaltaisten elinten verkostoitumista.

2. Keskus varmistaa päätöksen N:o 2119/98/EY mukaisesti nimettyjen tahojen ja viranomaisten erikoistuneiden seurantaverkostojen yhtenäisen toiminnan tarpeen vaatiessa yhden tai useamman seurantaverkoston avustamana. Erityisesti keskus:

a)	tarjoaa laadunvarmistusta seuraamalla ja arvioimalla tällaisten erikoistuneiden seurantaverkostojen seurantatoimia optimaalisen toiminnan takaamiseksi;

b)	pitää yllä tällaiseen epidemiologiseen seurantaan tarvittavia tietokantoja;

c)	välittää tietojen analyysista saadut tulokset yhteisön verkostolle; ja

d)	yhdenmukaistaa ja rationalisoi toimintamenetelmät.

3. Kannustamalla asiantuntija- ja vertailulaboratorioiden välistä yhteistyötä keskus edistää riittävien valmiuksien kehittämistä yhteisön tasolla kansanterveyttä mahdollisesti uhkaavien tartuntatekijöiden diagnosointiin, havaitsemiseen, tunnistamiseen ja luokitteluun. Keskus pitää yllä ja laajentaa tällaista yhteistyötä ja tukee laadunvarmistusohjelmien toteuttamista.

4. Keskus tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden tunnustamien toimivaltaisten elinten kanssa erityisesti tieteellisten lausuntojen valmistelutyössä, tieteellisessä ja teknisessä tuessa, tietojen keräämisessä ja kehittymässä olevien terveysuhkien tunnistamisessa.

6 artikla

Tieteelliset lausunnot ja selvitykset

1. Keskus toimittaa riippumattomia tieteellisiä lausuntoja, asiantuntijaneuvoja ja tietoja.

2. Keskus pyrkii pitämään yllä tieteellistä erityisosaamista kaikkina aikoina parhaan käytettävissä olevan asiantuntemuksen avulla. Jos riippumatonta tieteellistä asiantuntemusta ei ole saatavilla nykyisistä erikoistuneista seurantaverkostoista, keskus voi perustaa riippumattomia tilapäisiä tiedelautakuntia,

3. Keskus voi edistää ja käynnistää toimeksiantonsa täyttämiseen tarvittavia tieteellisiä tutkimuksia ja sovellettuja tieteellisiä tutkimuksia ja projekteja toimintojensa toteutettavuudesta, kehittämisestä ja valmistelemisesta. Keskus välttää päällekkäisyydet jäsenvaltioiden tai yhteisön tutkimusohjelmien kanssa.

4. Keskus kuulee komissiota tutkimus- ja kansanterveystoimien suunnittelun ja niiden painopisteiden asettamisen osalta.

7 artikla

Tieteellisiä lausuntoja koskeva menettely

1. Keskus antaa tieteellisen lausunnon:

a)	komission pyynnöstä mistä tahansa sen toimeksiantoon kuuluvasta asiasta ja kaikissa tapauksissa, joissa keskusta on yhteisön lainsäädännön mukaan kuultava;

b)	Euroopan parlamentin tai jäsenvaltion pyynnöstä sen toimeksiantoon kuuluvissa asioissa; ja

c)	omasta aloitteestaan sen toimeksiantoon kuuluvissa asioissa.

2. Edellä kohdassa 1 tarkoitetuissa pyynnöissä on oltava mukana taustatietoja, joissa selitetään käsiteltävä tieteellinen asia ja sen merkitys yhteisön kannalta.

3. Keskus antaa tieteelliset lausunnot yhteisesti sovituissa määräajoissa.

4. Jos samasta asiasta tehdään useita pyyntöjä tai jos pyyntö ei ole 2 kohdan mukainen tai se on epäselvä, keskus voi joko kieltäytyä siitä tai ehdottaa lausuntopyynnön muuttamista pyynnön esittänyttä toimielintä tai jäsenvaltiota kuultuaan. Kieltäytyminen on perusteltava pyynnön esittäneelle toimielimelle tai jäsenvaltiolle.

5. Jos keskus on jo antanut tieteellisen lausunnon pyynnössä esitetystä asiasta ja jos se katsoo, ettei asian tarkastelemiselle uudelleen ole tieteellisiä perusteita, tätä johtopäätöstä tukevat tiedot on toimitettava pyynnön esittäneelle toimielimelle tai jäsenvaltiolle.

6. Keskuksen sisäisissä säännöissä on täsmennettävä tieteellisten lausuntojen mallia, taustaselostusta ja julkaisemista koskevat edellytykset.

8 artikla

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminta

1. Keskus tukee ja avustaa komissiota hoitamalla varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää ja varmistamalla jäsenvaltioiden kanssa, että on koko ajan olemassa valmiudet koordinoituihin vastatoimiin.

2. Keskus analysoi niiden viestien sisällön, jotka se on vastaanottanut varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta. Keskus toimittaa komission ja jäsenvaltioiden riskinhallinnassa tarvitsemaa tietoa, asiantuntemusta ja opastusta sekä suorittaa riskinarviointia. Keskus ryhtyy myös toimiin sen varmistamiseksi, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä on tehokkaasti yhdistetty muihin yhteisön varoitusjärjestelmiin (jotka toimivat esimerkiksi eläinten terveyden, elintarvikkeiden ja rehujen sekä väestönsuojelun aloilla).

9 artikla

Tieteellinen ja tekninen apu sekä koulutus

1. Keskus tarjoaa jäsenvaltioille, komissiolle ja muille yhteisön elimille tieteellistä ja teknistä apua valmiussuunnitelmien laatimisessa, säännönmukaisessa tarkistamisessa ja päivittämisessä sekä toimintastrategioiden laatimisessa sen toimeksiantoon kuuluvilla aloilla.

2. Komissio, jäsenvaltiot, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt (erityisesti WHO) voivat pyytää keskusta antamaan tieteellistä tai teknistä apua millä tahansa sen toimeksiantoon kuuluvalla alalla. Keskuksen antaman tieteellisen ja teknisen avun on perustuttava todisteisiin pohjautuvaan tieteeseen ja teknologiaan. Apuun saattaa kuulua komission ja jäsenvaltioiden avustaminen hyviä toimintatapoja ja ihmisten terveyteen kohdistuvien uhkien varalta toteutettavia suojatoimenpiteitä koskevien teknisten ohjeiden kehittämisessä, asiantuntija-avun tarjoaminen sekä tutkijaryhmienmobilisointi ja koordinointi. Keskus vastaa esitettyihin pyyntöihin taloudellisten voimavarojensa ja toimivaltuuksiensa mukaisesti.

3. Keskukselle osoitettuihin tieteellistä tai teknistä apua koskeviin pyyntöihin on liitettävä määräaika, josta on sovittava keskuksen kanssa.

4. Tilanteessa, jossa keskuksen taloudelliset edellytykset eivät riitä komissiolta, jäsenvaltiolta, kolmannelta maalta tai kansainväliseltä järjestöltä tulleen apua koskevan pyynnön käsittelemiseen, keskus arvioi pyynnön ja selvittää mahdollisuutensa reagoida pyyntöön itse välittömästi tai muiden yhteisön mekanismien kautta.

5. Keskus tiedottaa viipymättä jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle päätöksellä N:o 2119/98/EY perustetun yhteisön verkoston puitteissa kaikista tällaisista pyynnöistä sekä aikomuksistaan.

6. Keskus tukee ja koordinoi tarvittaessa koulutusohjelmia, jotta jäsenvaltioissa ja komissiossa olisi riittävässä määrin käytettävissä koulutettuja asiantuntijoita erityisesti epidemiologista seurantaa ja kenttätutkimuksia varten ja jotta kyettäisiin määrittelemään tautiepidemioiden valvontaan tarvittavat kansanterveystoimenpiteet.

10 artikla

Kehittymässä olevien terveysuhkien tunnistaminen

1. Keskus perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sen toimeksiantoon kuuluvissa asioissa menettelyt tietojen järjestelmällistä hakua, keräämistä, kokoamista ja analysoimista varten tavoitteena sellaisten kehittymässä olevien terveysuhkien tunnistaminen, joilla voi olla psyykkisiä ja fyysisiä seurauksia ja joilla voi olla vaikutusta Euroopan yhteisöön.

2. Keskuksen on toimitettava Euroopan parlamentille, komissiolle ja neuvostolle vuotuinen arvio vallitsevista ja kehittymässä olevista terveysuhkista ja -riskeistä yhteisössä.

3. Keskus ilmoittaa komissiolle ja jäsenvaltioille mahdollisimman pian havainnoista, jotka edellyttävät näiden välittömiä toimia.

11 artikla

Tietojen keruu ja analysointi

1. Keskus koordinoi tietojen keräämistä, validointia, analysoimista ja levittämistä yhteisön tasolla, myös rokotusstrategioista. Tiedonkeruun tilastollista osuutta kehitetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käyttäen tarvittaessa yhteisön tilasto-ohjelmaa synergian saamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

2. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi keskus

—	luo jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten ja komission kanssa asianmukaisia menettelyitä, joilla helpotetaan kuulemista sekä tietojen välittämistä ja niiden saatavuutta,

—	suorittaa teknisiä ja tieteellisiä arviointeja ehkäisy- ja valvontatoimista yhteisön tasolla, ja

—	työskentelee tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten, tiedonkeruun alalla Euroopan yhteisössä ja kolmansissa maissa toimivien järjestöjen, Maailman terveysjärjestön ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

3. Keskus antaa 1 ja 2 kohdan mukaisesti kerätyt relevantit tiedot jäsenvaltioiden käyttöön puolueettomalla ja luotettavalla tavalla siten, että tietoihin on helppo pääsy.

12 artikla

Keskuksen toimintaa koskevat tiedotukset

1. Keskus harjoittaa omasta aloitteestaan tiedottamista toimeksiantoonsa kuuluvilla aloilla annettuaan ensin tiedot jäsenvaltioille ja komissiolle. Sen on varmistettava, että väestö ja kaikki asianomaiset saavat nopeasti puolueetonta, luotettavaa ja helposti saatavissa olevaa tietoa sen työn tuloksista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keskus antaa saataville suurelle yleisölle tarkoitettua tietoa muun muassa erikoistuneen Internet-sivuston kautta. Se myös julkaisee 6 artiklan mukaisesti tuottamansa lausunnot.

2. Keskus toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa edistääkseen terveysuhkia koskevien riskiviestintämenettelyjen edellyttämää yhdenmukaisuutta.

3. Keskuksen on tehtävä jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten ja muiden asianomaisten kanssa tarkoituksenmukaista yhteistyötä julkisissa tiedotuskampanjoissa.

3 LUKU

ORGANISAATIO

13 artikla

Keskuksen muodostavat elimet

Keskus muodostuu

a)	hallintoneuvostosta,

b)	johtajasta ja hänen henkilökunnastaan,

c)	neuvoa-antavasta ryhmästä.

14 artikla

Hallintoneuvosto

1. Hallintoneuvostossa on yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä ja kaksi Euroopan parlamentin nimeämää jäsentä sekä kolme komission nimittämää ja sitä edustavaa jäsentä.

2. Hallintoneuvoston jäsenet on nimitettävä siten, että varmistetaan mahdollisimman korkea pätevyystaso ja alan laaja asiantuntemus.

Varajäsenet, jotka edustavat jäseniä heidän poissa ollessaan, nimitetään samaa menettelyä käyttäen.

Jäsenten toimikauden pituus on neljä vuotta, ja sitä voidaan jatkaa.

3. Hallintoneuvosto vahvistaa keskuksen sisäiset säännöt johtajan tekemän ehdotuksen perusteella. Säännöt on julkistettava.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajansa kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi, jota voidaan jatkaa.

Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolmasosa sen jäsenistä sitä pyytää.

4. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

5. Hallintoneuvosto

a)	käyttää kurinpidollista toimivaltaa johtajan suhteen ja nimittää tai erottaa tämän 17 artiklan mukaisesti;

b)	huolehtii siitä, että keskus toteuttaa toimeksiantonsa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja säännöllisesti viiden vuoden välein suoritettavien riippumattomien ja ulkopuolisten arviointien perusteella;

c)	laatii 5 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten elinten luettelon ja julkistaa sen;

vahvistaa ennen kunkin vuoden tammikuun 31 päivää keskuksen työohjelman seuraavaa vuotta varten. Se vahvistaa myös monivuotisen ohjelman, jota voidaan tarkistaa. Hallintoneuvoston on varmistettava, että nämä ohjelmat noudattavat yhteisön lainsäädäntöön ja politiikkaan liittyviä painopisteitä keskuksen toimeksiannon alalla. Hallintoneuvosto vahvistaa ennen kunkin vuoden maaliskuun 30 päivää yleiskertomuksen keskuksen toiminnasta edelliseltä vuodelta;

hyväksyy komissiota kuultuaan keskuksen varainhoitoa koskevat säännökset. Nämä säännökset voivat poiketa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (6) ainoastaan, jos se on välttämätöntä keskuksen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja jos komissio antaa etukäteen siihen suostumuksen;

vahvistaa jäsentensä yksimielisellä päätöksellä keskuksen käyttämiä kieliä koskevat säännöt, mukaan lukien keskuksen sisäisten työkielten ja ulkopuoliseen viestintään käytettävien kielten mahdollisen erottamisen ja ottaen kummankin kohdalla huomioon tarpeen varmistaa kaikkien asianomaisten tahojen mahdollisuus saada tietoja keskuksen työstä ja osallistua siihen.

6. Johtaja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta ja huolehtii sihteeristöpalveluista.

15 artikla

Äänestys

1. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Hallintoneuvoston työjärjestyksen, keskuksen sisäisten toimintasääntöjen, talousarvion ja vuotuisen työohjelman sekä johtajan nimittämisen ja erottamisen hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

2. Kullakin näistä jäsenistä on yksi ääni. Keskuksen johtaja ei äänestä.

3. Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

4. Työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

16 artikla

Johtaja

1. Keskusta johtaa johtaja, joka toimii tehtäviään suorittaessaan täysin itsenäisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

2. Johtaja toimii keskuksen laillisena edustajana. Hän vastaa

a)	keskuksen päivittäisestä hallinnosta;

b)	työohjelmaluonnosten laatimisesta;

c)	hallintoneuvostossa käytävien keskustelujen valmistelusta;

d)	työohjelmien ja hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta;

e)	asianmukaisen tieteellisen, teknisen ja hallinnollisen tuen antamisesta neuvoa-antavalle ryhmälle;

f)	sen varmistamisesta, että keskus toteuttaa tehtävänsä sen käyttäjien esittämien vaatimusten mukaisesti erityisesti toimien ja lausuntojen korkean tieteellisen laadun ja riippumattomuuden, tarjottujen palvelujen riittävyyden ja käytetyn ajan osalta;

g)	tulo- ja menotaulukoiden laatimisesta ja keskuksen talousarvion toteuttamisesta;

h)	kaikista henkilöstöasioista ja erityisesti 29 artiklan 2 kohdassa säädettyjen valtuuksien hoitamisesta.

3. Johtajan on joka vuosi esitettävä hallintoneuvostolle hyväksymistä varten seuraavat asiakirjat:

a)	luonnos yleiskertomukseksi keskuksen kaikista edeltävän vuoden toimista;

b)	työohjelmaluonnos;

c)	luonnos edellisen vuoden tilinpäätökseksi;

d)	luonnos seuraavan vuoden talousarvioksi.

4. Hallintoneuvoston hyväksyttyä vuosikertomuksen keskuksen toiminnasta johtaja toimittaa sen 15 päivään kesäkuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Keskus toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tarvittavat tiedot.

5. Johtaja antaa selonteon hallintoneuvostolle keskuksen toiminnasta.

17 artikla

Johtajan nimittäminen

1. Hallintoneuvosto nimittää johtajan komission ehdottaman hyväksyttyjen hakijoiden luettelon perusteella viiden vuoden pituiseksi kaudeksi, jota voidaan kerran jatkaa enintään viidellä vuodella. Luettelo perustuu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muualla julkaistuun kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuvaan avoimeen kilpailuun.

2. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston esittämä ehdokas kutsutaan viipymättä antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin.

18 artikla

Neuvoa-antava ryhmä

1. Neuvoa-antavassa ryhmässä on jäseniä jäsenvaltioiden teknisesti toimivaltaisista elimistä, jotka hoitavat samanlaisia tehtäviä kuin keskus; kukin jäsenvaltio nimeää siihen yhden edustajan hänen tieteellisen pätevyytensä perusteella ja komissio nimittää lisäksi kolme ilman äänioikeutta olevaa jäsentä edustamaan asianomaisia tahoja Euroopan tasolla, kuten potilaita, ammatillisia järjestöjä tai korkeakouluja edustavia kansalaisjärjestöjä. Edustajilla voi olla varaedustajat, jotka nimetään samanaikaisesti.

2. Neuvoa-antavan ryhmän jäsenet eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä.

3. Neuvoa-antava ryhmä avustaa johtajaa varmistettaessa keskuksen toimien ja lausuntojen olevan tieteellisesti korkealaatuisia ja riippumattomia.

4. Neuvoa-antava ryhmä muodostaa puitteet terveysuhkia koskevaa tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se varmistaa, että keskus ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset elimet tekevät tiivistä yhteistyötä erityisesti

a)	varmistettaessa keskuksen tieteellisten tutkimusten ja jäsenvaltioissa tehtyjen tutkimusten keskinäinen johdonmukaisuus;

b)	tapauksissa, joissa keskus ja kansallinen elin tekevät yhteistyötä;

c)	edistettäessä, käynnistettäessä ja valvottaessa keskuksen toimeksiantoon kuuluvilla aloilla toimivia eurooppalaisia verkostoja;

d)	jos keskus tai jäsenvaltio tunnistaa kehittymässä olevan kansanterveysuhan;

e)	keskuksen perustaessa tiedelautakuntia;

f)	määritettäessä työohjelmassa käsiteltäviä tieteellisiä ja kansanterveyteen liittyviä painopisteitä.

5. Neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajana on johtaja tai hänen poissaollessaan keskuksesta nimetty varajäsen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa johtajan kutsusta tai vähintään jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan keskuksen sisäisissä säännöissä ja julkistetaan.

6. Komission yksiköiden edustajat saavat osallistua neuvoa-antavan ryhmän työskentelyyn.

7. Keskus tarjoaa neuvoa-antavalle ryhmälle tarvittavaa teknistä ja logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista.

8. Johtaja voi kutsua asiantuntijoita tai edustajia ammatillisista tai tieteellisistä elimistä tai sellaisista kansalaisjärjestöistä, joilla tiedetään olevan kokemusta keskuksen toimintaan liittyviltä aloilta, tekemään yhteistyötä tiettyjen tehtävien suorittamisessa sekä osallistumaan neuvoa-antavan ryhmän asiaa koskeviin toimiin.

4 LUKU

AVOIMUUS JA LUOTTAMUKSELLISUUS

19 artikla

Etunäkökohtia koskeva ilmoitus

1. Hallintoneuvoston jäsenet, neuvoa-antavan ryhmän jäsenet, tiedelautakuntien jäsenet ja johtaja sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi.

2. Hallintoneuvoston jäsenet, johtaja, neuvoa-antavan ryhmän jäsenet sekä tiedelautakuntiin osallistuvat ulkopuoliset asiantuntijat tekevät sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. Nämä ilmoitukset tehdään vuosittain kirjallisesti.

3. Johtaja, neuvoa-antavan ryhmän jäsenet sekä tiedelautakuntiin osallistuvat ulkopuoliset asiantuntijat ilmoittavat jokaisessa kokouksessa mahdollisista erityisistä etunäkökohdista, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan esityslistalla olevien kohtien osalta. Tällaisissa tapauksissa kyseisten henkilöiden on ilmoitettava olevansa esteellinen osallistumaan kyseistä asiaa koskeviin keskusteluihin ja päätöksiin.

20 artikla

Avoimuus ja tietojen suojaaminen

1. Keskuksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (7).

2. Hallintoneuvosto hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

3. Päätöksistä, jotka keskus on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle EY:n perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa EY:n perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4. Henkilötietoja ei käsitellä tai välitetä lukuun ottamatta tapauksia, joissa keskuksen toimeksiannon hoitaminen tätä ehdottomasti edellyttää. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (8).

21 artikla

Luottamuksellisuus

1. Keskus ei saa ilmaista kolmansille osapuolille saamaansa luottamuksellista tietoa, joka on perustellusta syystä pyydetty käsittelemään luottamuksellisena, lukuun ottamatta tietoja, jotka on julkistettava kansanterveyden suojelemiseksi olosuhteiden niin vaatiessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan soveltamista. Jos jokin jäsenvaltio on välittänyt luottamuksellisia tietoja, näitä tietoja ei voida julkistaa ilman kyseisen jäsenvaltion etukäteen antamaa suostumusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen N:o 2119/98/EY soveltamista.

2. Hallintoneuvoston jäsenet, johtaja sekä tiedelautakuntiin osallistuvat ulkopuoliset asiantuntijat, neuvoa-antavan ryhmän jäsenet ja keskuksen henkilökunta ovat myös tehtäviensä päätyttyä perustamissopimuksen 287 artiklan salassapitovelvollisuutta koskevien vaatimusten alaisia.

3. Tieteellisiä lausuntoja koskevia keskuksen päätelmiä, jotka koskevat ennakoitavissa olevia terveysvaikutuksia, ei missään tapauksessa saa pitää luottamuksellisina.

4. Keskus vahvistaa sisäisissä säännöissään näiden 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

5 LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Keskuksen talousarvion laatiminen

1. Keskuksen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan keskuksen talousarvioon.

2. Keskuksen talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3. Ilman että muita tulonlähteitä suljettaisiin pois, keskuksen tuloihin kuuluvat

a)	Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (komissiota koskevaan pääluokkaan) otettu yhteisön avustus;

b)	suoritetuista palveluista saadut maksut;

c)	5 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten elinten antama rahallinen tuki;

d)	jäsenvaltioiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet.

4. Keskuksen menoihin kuuluvat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot sekä eri laitosten tai kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvat menot.

5. Hallintoneuvosto laatii vuosittain keskuksen johtajan laatimaan ehdotukseen perustuvan ennakkoarvion keskuksen tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion ja sen mukana henkilöstötaulukkoa koskevan ehdotuksen komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä.

6. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin alustavan talousarvioesityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle (jäljempänä yhteisesti ”budjettivallan käyttäjä”).

7. Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan välttämättömiä henkilöstötaulukon kannalta, sekä yleisestä talousarviosta otettavan tuen määrän, jotka se toimittaa budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

8. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy määrärahat keskukselle annettavaa tukea varten. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa keskuksen henkilöstötaulukon.

9. Hallintoneuvosto vahvistaa keskuksen talousarvion. Se vahvistetaan lopullisesti Euroopan unionin yleisen talousarvion lopullisen vahvistamisen jälkeen. Sitä muutetaan tarvittaessa vastaavasti.

10. Hallintoneuvosto ilmoittaa mahdollisimman nopeasti budjettivallan käyttäjälle, jos se aikoo toteuttaa projektin, jolla saattaa olla huomattavia rahoitusvaikutuksia sen talousarvion rahoitukseen; tämä koskee erityisesti projekteja, jotka liittyvät kiinteään omaisuuteen, kuten rakennusten vuokraamiseen tai ostamiseen. Se ilmoittaa tästä komissiolle.

Jos yksi budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikovansa antaa lausunnon, se toimittaa lausuntonsa hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa päivästä, jolloin sille ilmoitettiin projektista.

23 artikla

Keskuksen talousarvion toteuttaminen

1. Johtaja toteuttaa keskuksen talousarviota.

2. Keskuksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 1 päivään maaliskuuta mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti.

3. Komission tilinpitäjä toimittaa keskuksen alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä. Varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4. Saatuaan varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti keskuksen alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen laatimat huomautukset keskuksen johtaja vahvistaa keskuksen lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5. Hallintoneuvosto antaa lausuntonsa keskuksen lopullisesta tilinpäätöksestä.

6. Keskuksen johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivään mennessä.

7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8. Keskuksen johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen huomautuksiin 30 päivään syyskuuta mennessä. Vastaus toimitetaan myös hallintoneuvostolle.

9. Johtaja antaa varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot.

10. Ennen vuoden N+2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta keskuksen johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

24 artikla

Varainhoitoasetuksen soveltaminen

Varainhoitoasetuksen 185 artiklaa sovelletaan keskuksen talousarviota koskevaan vastuuvapauteen, sen tilintarkastuksiin ja kirjanpitosääntöihin.

25 artikla

Petostentorjunta

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi keskukseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (9) säännöksiä.

2. Keskus liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen (10) ja antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat kaikkia keskuksen työntekijöitä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on todettava nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia paikalla keskuksen varojen edunsaajien ja varojen jakamisesta vastaavien välittäjien luona.

6 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

26 artikla

Oikeushenkilöllisyys ja erioikeudet

1. Keskus on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin niiden kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Erityisesti se voi hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

2. Keskukseen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

27 artikla

Vastuu

1. Sopimussuhteeseen perustuva keskuksen vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia keskuksen tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2. Muuta kuin sopimukseen perustuvaa vastuuta koskevissa asioissa keskuksen on korvattava keskuksen tai sen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on tuomiovalta tällaisten vahinkojen korvaamista koskevissa riidoissa.

3. Henkilöstön jäsenten henkilökohtaista vastuuta keskusta kohtaan säännellään keskuksen henkilöstöön sovellettavissa asiaa koskevissa määräyksissä.

28 artikla

Laillisuuden tutkiminen

1. Jäsenvaltiot, hallintoneuvoston jäsenet ja kolmannet osapuolet, joita asia koskee suoraan ja henkilökohtaisesti, voivat siirtää komission käsiteltäväksi minkä tahansa keskuksen suoran tai epäsuoran toimen, jotta komissio tutkisi kyseisen toimen laillisuuden.

2. Asia siirretään komission käsiteltäväksi viidentoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona kyseinen asianosainen sai tiedon kyseisestä toimesta.

3. Komissio tekee päätöksensä yhden kuukauden kuluessa. Jos päätöstä ei ole tehty tässä ajassa, katsotaan, ettei asiaa ole otettu käsiteltäväksi.

4. Yhteisöjen tuomioistuimessa voidaan perustamissopimuksen 230 artiklan nojalla nostaa kanne edellä 3 kohdassa tarkoitetun komission tekemän hallinnollisen kanteen hylkäämistä koskevan suoran tai epäsuoran päätöksen kumoamiseksi.

29 artikla

Henkilöstö

1. Keskuksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavia sääntöjä ja määräyksiä.

2. Keskus käyttää henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on uskottu nimittävälle viranomaiselle.

3. Kansanterveysalan asiantuntijoiden, epidemiologit mukaan lukien, määräaikaista siirtämistä keskuksen palvelukseen suorittamaan tiettyjä keskuksen tehtäviä edistetään voimassa olevien sääntöjen puitteissa.

30 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1. Keskuksen toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksia, jotka velvoittavat ne ottamaan käyttöön ja soveltamaan yhteisön lainsäädäntöä vaikutukseltaan vastaavaa lainsäädäntöä tämän asetuksen soveltamisalalla.

2. Näiden sopimusten asianomaisten määräysten nojalla tehdään järjestelyjä, joilla täsmennetään varsinkin näiden maiden osallistumista keskuksen toimintaan ja sen laajuutta ja tapaa; näihin järjestelyihin kuuluvat myös määräykset, jotka koskevat osallistumista keskuksen johtamiin verkostoihin, sellaisten toimivaltaisten organisaatioiden sisällyttämistä luetteloon, joille keskus voi antaa tiettyjä tehtäviä, sekä rahoitusosuuksia ja henkilöstöä.

7 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Tarkistuslauseke

1. Keskus teettää viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2007 keskuksen toiminnan tuloksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan

a)	mahdollista tarvetta laajentaa keskuksen toimeksiantoa muihin asiaankuuluviin yhteisön tason toimiin kansanterveyden alalla, erityisesti terveyden seurantaan; ja

b)	tällaisten myöhempien tarkastelujen ajoitusta.

Arvioinnissa otetaan huomioon keskuksen tehtävät ja työskentelytavat sekä keskuksen vaikutus ihmisillä esiintyvien tautien ehkäisyyn ja valvontaan, ja siihen sisältyy yhteisvaikutusten ja toimeksiannon laajentamisen rahoitusvaikutusten arviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä yhteisön että kansallisella tasolla.

2. Hallintoneuvosto tarkastelee arvioinnin päätelmiä ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia keskuksen, sen työskentelytapojen ja sen toimeksiannon soveltamisalan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointiraportin ja suositukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkistaa ne. Arviointiraportin ja suositusten arvioinnin jälkeen komissio voi esittää tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

32 artikla

Keskuksen toiminnan alkaminen

Keskus aloittaa toimintansa viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2005.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 21 päivänä huhtikuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. COX

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. ROCHE

(1) EUVL C 32, 5.2.2004, s. 57.

(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 10. helmikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 30. maaliskuuta 2004.

(3) EYVL L 268, 3.10.1998, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(4) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

(5) EYVL L 21, 26.1.2000, s. 32.

(6) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(7) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(8) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(9) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(10) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.