Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2152/2003,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2003,

metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Metsillä on tärkeä monitahoinen tehtävä yhteiskunnan kannalta. Sen lisäksi, että metsät ovat tärkeitä maaseutualueiden kehitykselle, ne ovat arvokkaita luonnonsuojelun kannalta, niillä on merkittävä osuus ympäristön säilyttämisessä, ne ovat hiilen kierron keskeisiä osatekijöitä ja merkittäviä hiilinieluja, ja ne säätelevät ratkaisevan tärkeällä tavalla veden kiertoa.

(2) Erilaiset luonnolliset tekijät, kuten poikkeukselliset sääolosuhteet tai loiset ja taudit, taikka ihmisen toiminnan seuraukset, kuten ilmastonmuutos, tulipalot ja ilmansaasteet, voivat vaikuttaa haitallisesti metsien tilaan. Tällaiset tekijät voivat vahingoittaa vakavasti tai jopa tuhota metsiä. Useimmilla metsiin vaikuttavilla luonnollisilla ja ihmisen toiminnasta aiheutuvilla tekijöillä voi olla valtioiden rajojen yli ulottuvia vaikutuksia.

(3) Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassa tiedonannossa Euroopan unionin metsästrategiasta korostettiin tarvetta suojella luonnonympäristöä ja metsäperintöä, hoitaa ja käyttää metsiä kestävällä tavalla sekä tukea kansainvälistä ja yleiseurooppalaista metsänsuojeluyhteistyötä. Tiedonannossa viitattiin metsien seurantaan ja niiden tehostettuun käyttöön hiilinieluina. Neuvosto kehotti Euroopan unionin metsästrategiasta 15 päivänä joulukuuta 1998 antamassaan päätöslauselmassa(5) komissiota arvioimaan ja jatkuvasti parantamaan metsien terveyttä koskevan eurooppalaisen seurantajärjestelmän tehokkuutta sekä ottamaan huomioon kaikki metsäekosysteemeihin mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Lisäksi se kehotti komissiota kiinnittämään erityistä huomiota metsäpaloja koskevan yhteisön tiedotusjärjestelmän kehittämiseen, jotta sen avulla voidaan arvioida paremmin metsäpalojen torjumistoimenpiteiden tehokkuutta.

(4) Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1600/2002/EY(6) todetaan tarve soveltaa ympäristöpolitiikan laadinnassa, toteutuksessa ja arvioinnissa tietämykseen perustuvaa lähestymistapaa sekä erityisesti tarve seurata metsien toimintaa niiden moninaisissa tehtävissä Euroopan metsien suojelua käsitelleen ministerikonferenssin, Yhdistyneiden Kansakuntien metsäfoorumin, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sekä muiden foorumien suositusten mukaisesti.

(5) Yhteisö ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet toteuttamaan kansainvälisesti sovittuja toimia, jotka liittyvät metsien suojeluun; näitä ovat erityisesti ehdotukset hallitusten välisen metsäpaneelin ja -foorumin toimiksi, biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä metsien biologista monimuotoisuutta koskeva laajennettu työohjelma sekä ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus ja Kioton pöytäkirja.

(6) Yhteisö on jo toteuttanut toimia kahden metsäekosysteemien tilaan haitallisesti vaikuttavan tekijän osalta yhteisön metsien suojelusta ilmansaasteilta 17 päivänä marraskuuta 1986 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3528/86(7) ja metsäpalojen torjunnasta yhteisössä 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2158/92(8).

(7) Kummankin asetuksen voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2002, ja on yhteisön yleisen edun mukaista jatkaa ja kehittää edelleen mainituilla asetuksilla käyttöön otettuja seurantatoimia sisällyttämällä ne uuteen "Forest Focus" -toimintasuunnitelmaan.

(8) Toimintasuunnitelma olisi sovitettava yhteen olemassa olevien kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestelmien kanssa, ottaen asianmukaisesti huomioon yhteisöllä sen metsästrategian mukaisesti oleva toimivalta metsien osalta, rajoittamatta kuitenkaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista.

(9) Toimintasuunnitelmaan sisältyvien metsäpalonseurantaa koskevien toimenpiteiden olisi täydennettävä niitä toimenpiteitä, jotka toteutetaan erityisesti pelastuspalvelun alan toimintaohjelman perustamisesta 9 päivänä joulukuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/847/EY(9); Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999(10) ja Euroopan metsätalouden tieto- ja viestintäjärjestelmän (Efics) käyttöönottamisesta 29 päivänä toukokuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1615/89(11) säännösten nojalla.

(10) Toimintasuunnitelman olisi edistettävä tietojen vaihtoa metsien tilasta ja niihin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista yhteisössä, ja sen avulla olisi voitava arvioida nykyisiä toimenpiteitä, joilla edistetään metsien säilyttämistä ja suojelua kestävän kehityksen hyväksi, painottaen erityisesti sellaisia toimia, joilla pyritään vähentämään metsiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.

(11) Metsäpalojen torjunta on yhteisölle erityisen kiireellinen ja tärkeä kysymys muun ohessa aavikoitumisen torjumiseksi ja jotta metsäpalojen kielteiset vaikutukset ilmastonmuutokseen voidaan välttää. On erittäin tärkeää jatkaa rauenneen asetuksen (ETY) N:o 2158/92 mukaisia jäsenvaltioiden toimia keskeytymättä. Ennalta ehkäisevien toimien, joita ei tueta asetuksella (EY) N:o 1257/1999 ja jotka eivät sisälly kansallisiin tai alueellisiin maaseudun kehittämisohjelmiin, olisi siten kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(12) Jotta kyettäisiin ymmärtämään laajasti metsien ja ympäristön välistä suhdetta, toimintasuunnitelmaan olisi sisällyttävä myös muiden tärkeiden tekijöiden, kuten biologisen monimuotoisuuden, hiilen sitomisen, ilmastonmuutoksen, maaperän sekä metsien suojaavan tehtävän seuranta. Sen vuoksi toimintasuunnitelmaan, joka perustuu asetuksen (ETY) N:o 3528/86 ja asetuksen (ETY) N:o 2158/92 tuloksiin, olisi kuuluttava toimia, joiden avulla voidaan pyrkiä entistä laajemmin eri tavoitteisiin ja jotka mahdollistavat joustavan toteutuksen. Toimintasuunnitelman olisi mahdollistettava metsien ja ympäristövuorovaikutusten asianmukainen ja kustannustehokas seuranta.

(13) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimintasuunnitelma kansallisilla ohjelmilla, jotka komissio hyväksyy noudattaen tätä varten luotavaa menettelyä.

(14) Komission olisi huolehdittava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimintasuunnitelman yhteensovittamisesta, seurannasta ja kehittämisestä sekä annettava sitä koskevia kertomuksia erityisesti neuvoston päätöksellä 89/367/ETY(12) perustetulle pysyvälle metsäkomitealle.

(15) Metsien ja ympäristövuorovaikutusten seuranta voi tuottaa yhteisön metsien suojelua tukevaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa ainoastaan, jos tiedot kerätään yhdenmukaisia menetelmiä noudattaen. Tällainen yhteisön tasolla vertailtavissa oleva tieto voi osaltaan auttaa luomaan yhteisen tietoalustan, joka sisältää yhteisten ympäristötietojärjestelmien eri lähteistä peräisin olevaa paikkatietoa. Sen vuoksi on aiheellista laatia käsikirjoja, joissa määritetään metsän tilan seurannassa sovellettavat menetelmät, käytettävät tietomuodot sekä tietojen käsittelyä koskevat säännöt.

(16) Komission olisi käytettävä tämän toimintasuunnitelman mukaisesti hiilen sitomisesta, ilmastonmuutoksesta ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvista vaikutuksista kerättyjä tietoja edistääkseen niiden sitoumusten noudattamista, jotka koskevat asiaa koskeviin yleissopimuksiin ja pöytäkirjoihin sisältyvää raportointia kyseisten yleissopimusten ja pöytäkirjojen määräysten mukaisesti. Jos epäjohdonmukaisuuksia ilmenee, komission olisi toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet myönteiseen ratkaisuun pääsemiseksi.

(17) Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä muiden metsien seurannan alalla toimivien kansainvälisten tai yleiseurooppalaisten elinten ja erityisesti ilmansaasteiden metsävaikutusten arviointia ja seurantaa koskevan kansainvälisen yhteistyöohjelman, jäljempänä "ICP:n metsäohjelma", kanssa, jotta voidaan edistää metsien säilyttämistä ja suojelua kestävän kehityksen hyväksi.

(18) Tässä asetuksessa vahvistetaan toimintasuunnitelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(13) 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(19) On aiheellista määrittää, minkä suuruisella osuudella yhteisö osallistuu toimintasuunnitelman nojalla toteutettavien toimien rahoitukseen.

(20) Seurantatoimien jatkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen poikkeuksellisesti sallia jäsenvaltion itselleen aiheuttamien menojen ottaminen yhteisrahoituksen piiriin, jos kyseessä ovat 1 päivän tammikuuta 2003 jälkeen ja ennen tämän asetuksen voimaantuloa käynnistetyt toimet edellyttäen, että niitä ei ole saatu päätökseen silloin, kun komissio hyväksyy asiaan liittyvän kansallisen ohjelman.

(21) Jäsenvaltioiden olisi nimettävä viranomaiset ja elimet, jotka huolehtivat tietojen käsittelystä ja välittämisestä sekä yhteisön rahoitusosuuden hallinnoinnista.

(22) Jäsenvaltioiden olisi myös laadittava kertomuksia eri seurantatoimista, ja toimitettava ne komissiolle.

(23) Tietoja olisi levitettävä ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimus tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus) ja asiaan kuuluvat yhteisön säännökset ympäristöä koskevan tiedon saannista.

(24) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista laajakantoisista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(14) mukaisesti.

(25) Pysyvän metsäkomitean olisi avustettava komissiota noudattaen sääntelymenettelyä mainitun päätöksen 2 artiklan b alakohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

(26) On tärkeää seurata toimintasuunnitelmaa ja arvioida sen vaikuttavuutta, jotta kyetään havaitsemaan toimenpiteitä kaipaavat tarpeet. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelman toteutusta koskevia kertomuksia erityisesti sitä silmällä pitäen, että sitä jatketaan tässä asetuksessa säädetyn toteutusajan jälkeen.

(27) Koska suunnitellun toiminnan tavoitteita eli metsien, niiden tilan sekä ympäristövuorovaikutusten seurantaa ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(28) Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaiden välillä tehdyissä Eurooppa-sopimuksissa määrätään näiden maiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin erityisesti ympäristöalalla. Myös muiden Euroopan maiden olisi voitava osallistua toimintasuunnitelmaan.

(29) Asetuksen (ETY) N:o 3528/86 ja asetuksen (ETY) N:o 2158/92 voimassaolon päättymisen takia ja päällekkäisyyksien tai lainsäädännöllisen välitilan välttämiseksi tätä asetusta on aiheellista soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2003,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 JAKSO Tavoitteet, sisältö ja määritelmät

1 artikla

1. Perustetaan yhteisön toimintasuunnitelma, joka koskee laajapohjaista, yhdenmukaista, kattavaa ja pitkäaikaista metsien tilan seurantaa, jäljempänä "toimintasuunnitelma". Suunnitelman tarkoituksena on:

a) jatkaa ja kehittää edelleen

- ilman epäpuhtauksien ja ilman epäpuhtauksien vaikutusten sekä muiden metsiin vaikuttavien tekijöiden, kuten bioottisten ja abioottisten tekijöiden sekä ihmisistä johtuvien tekijöiden seurantaa, ja

- metsäpalojen ja niiden syiden ja seurausten seurantaa,

- metsäpalojen ehkäisyä;

b) arvioida maaperän, hiilen sitomisen, ilmastonmuutoksen vaikutusten, biologisen monimuotoisuuden sekä metsien suojaavien tehtävien seurannalle asetettavia vaatimuksia ja kehittää tätä seurantaa;

c) arvioida jatkuvasti metsien tilan arvioimiseksi toteutettavien seurantatoimien tehokkuutta ja seurantatoiminnan edelleen kehittämistä.

Toimintasuunnitelma tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa metsien tilasta ja metsiin haitallisesti vaikuttavista tekijöistä yhteisön tasolla. Lisäksi se on apuna arvioitaessa meneillään olevia toimenpiteitä, joilla edistetään metsien säilyttämistä ja suojelua kestävän kehityksen hyväksi, erityisesti sellaisia toimia, joilla pyritään vähentämään metsiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon nykyiset ja suunnitteilla olevat kansalliset, eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset seurantamekanismit ja tarvittaessa luodaan yhteys niihin, ja se on asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten mukainen.

2. Kun tässä asetuksessa viitataan metsiin, jäsenvaltiot voivat sisällyttää niihin myös muun puustoisen maan. Kun tässä asetuksessa viitataan metsiin metsäpalojen yhteydessä, jäsenvaltiot voivat lisäksi sisällyttää niihin muussa käytössä olevaa maata.

3. Toimintasuunnitelmaa ei Ranskan osalta sovelleta sen merentakaisiin departementteihin.

2 artikla

1. Toimintasuunnitelman puitteissa toteutetaan toimia, joilla:

a) edistetään tietojen yhdenmukaista keruuta, käsittelyä ja validointia;

b) parannetaan tietojen arviointia ja edistetään yhteisön tasolla tapahtuvaa yhdistettyjen tietojen arviointia;

c) parannetaan toimintasuunnitelman mukaisesti kerättävän tiedon laatua;

d) kehitetään edelleen toimintasuunnitelmaan kuuluvaa seurantatoimintaa;

e) lisätään tietämystä metsistä ja erityisesti luonnollisten tekijöiden ja ihmisen toiminnan aiheuttaman kuormituksen vaikutuksesta;

f) tarkastellaan metsäpalojen dynamiikkaa ja syitä sekä niiden vaikutuksia metsiin;

g) kehitetään indikaattoreita sekä menetelmiä riskien arviointiin, joka koskee metsiin kohdistuvia monitahoisia ajallisia ja paikallisia paineita.

2. Edellä 1 kohdassa luetelluilla toimilla täydennetään yhteisön tutkimusohjelmia.

3 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "metsällä" maata, jolla puiden latvuspeittävyys (tai vastaava tiheys) on yli 10 prosenttia ja jonka pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria. Puiden olisi täysikasvuisina saavutettava vähintään 5 metrin korkeus in situ. Metsä voi muodostua joko suljetuista metsämuodostelmista, joissa eri puujaksojen puut ja aluskasvillisuus peittävät suuren osan maasta, tai avoimista metsämuodostelmista, joilla on yhtenäinen kasvillisuuspeite ja joilla puiden latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia. Nuoret luonnonmetsiköt ja kaikki viljelymetsiköt, joiden latvuspeittävyys on vielä alle 10 prosenttia tai joissa puiden korkeus on vielä alle 5 metriä, luetaan metsiksi samoin kuin sellaiset tavallisesti metsäalueen osan muodostavat alueet, joilla ihmisen toiminnan seurauksena tai luonnollisista syistä ei tilapäisesti ole puustoa mutta joiden on määrä palautua metsäksi. Metsän määritelmään sisältyvät metsätaimitarhat ja siemenviljelykset, jotka muodostavat kiinteän osan metsästä; metsätiet, raivatut alueet, palonkatkaisulinjat ja muut pienet aukiot metsän sisällä; metsät kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla ja muilla suojelluilla alueilla kuten erityistä ympäristöllistä, tieteellistä, historiallista, kulttuurillista tai hengellistä mielenkiintoa omaavilla alueilla; puiden muodostamat tuulenmurtajat, joiden ala on yli 0,5 hehtaaria ja leveys yli 20 metriä. Kumipuuviljelykset ja korkkitammimetsiköt kuuluvat mukaan. Pääasiallisesti maanviljelyskäyttöön tarkoitettu maa ei kuitenkaan kuulu metsän määritelmän piiriin;

b) "muulla puustoisella maalla" maata, jolla puiden latvuspeittävyys (tai vastaava tiheys) on 5-10 prosenttia ja jonka puut saavuttavat täysikasvuisina 5 metrin korkeuden in situ, tai maata, jolla täysikasvuisina in situ alle 5 metrin korkuisten puiden (esimerkiksi kääpiö- tai kitukasvuisten puiden) tai pensaikkojen tai tiheikköjen latvuspeittävyys (tai vastaava tiheys) on yli 10 prosenttia. Muun puustoisen maan määritelmään eivät sisälly "muuksi maaksi" luokiteltavat alueet, joilla on edellä määritetty puiden, pensaikkojen tai tiheikköjen peittävyys, mutta joiden pinta-ala on alle 0,5 hehtaaria ja leveys alle 20 metriä, eikä pääasiallisesti maanviljelyskäyttöön tarkoitettu maa;

c) "muulla maalla" maata, jota ei luokitella metsäksi tai muuksi puustoiseksi maaksi tämän asetuksen määrittelemällä tavalla, mutta joka on siitä huolimatta sisällytetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsäpalotilastoihin. Tällaiseen maahan voi kuulua nummea, joutomaata tai maanviljelymaata, joka on metsämaan vieressä tai metsämaan ympäröimä;

d) "metsäpalolla" tulipaloa, joka syttyy metsässä ja muulla puustoisella maalla ja leviää niihin tai joka syttyy muulla maalla ja leviää metsään ja muuhun puustoiseen maahan. Metsäpalon määritelmään ei sisälly säädetty tai valvottu polttaminen, jonka tarkoituksena on tavallisesti vähentää tai poistaa maahan kerääntynyttä polttoainetta;

e) "paikannetulla" viittausta tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, jolta tietoja kerätään. Alue, johon viitataan, voi olla laajempi kuin se alue tai kohde, josta tietoja kerätään, esimerkiksi kerättyjen tietojen lähteen nimettömyyden varmistamiseksi.

2 JAKSO Seuranta ja toimintasuunnitelman parantamis- ja kehittämisvälineet

4 artikla

1. Toimintasuunnitelma perustuu asetuksen (ETY) N:o 3528/86 tuloksiin, ja sen myötä:

a) pidetään yllä ja kehitetään edelleen järjestelmällistä havaintoalaverkostoa, jotta voidaan tehdä määräajoin kartoituksia ja kerätä edustavaa tietoa metsien tilasta;

b) pidetään yllä ja kehitetään edelleen havaintoalaverkostoa, johon kuuluvilla aloilla suoritetaan jatkuvaa metsien intensiiviseurantaa.

2. Edellä 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5 artikla

1. Toimintasuunnitelma perustuu asetuksen (ETY) N:o 2158/92 tuloksiin, ja siinä ylläpidetään ja kehitetään edelleen tietojärjestelmää, jonka tarkoituksena on yhteisön tasolla koota vertailukelpoista tietoa metsäpaloista.

2. Toimintasuunnitelma mahdollistaa jäsenvaltioiden tekemät tutkimukset metsäpalojen syistä ja dynamiikasta sekä niiden vaikutuksista metsiin. Nämä tutkimukset täydentävät niitä metsäpaloihin liittyviä toimia ja toimenpiteitä, jotka toteutetaan päätöksen 1999/847/EY, asetuksen (EY) N:o 1257/1999 ja asetuksen (ETY) N:o 1615/89 säännösten nojalla.

Lisäksi valistuskampanjoja ja palojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutusta rahoitetaan 31 päivään joulukuuta 2005 saakka erikseen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jolleivät kyseiset toimenpiteet sisälly maaseudun kehittämisohjelmiin.

3. Metsäpalojen ehkäisytoimenpiteitä, joille voitiin myöntää rahoitusta asetuksen (ETY) N:o 2158/92 mukaisesti, rahoitetaan 12 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellyttäen, että niitä ei tueta asetuksella (EY) N:o 1257/1999 ja että ne eivät sisälly kansallisiin tai alueellisiin maaseudun kehittämisohjelmiin.

4. Jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin ja toimenpiteisiin.

5. Edellä 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimintasuunnitelmaa kehitetään tutkimusten, kokeiden, demonstraatiohankkeiden ja pilottihankkeina tapahtuvien testausten avulla sekä perustamalla uusia seurantatoimia. Komissio kehittää toimintasuunnitelmaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa pyrkimyksenä erityisesti:

a) lisätä tietämystä metsien ja muun puustoisen maan tilasta sekä tämän tilan sekä luonnollisista tekijöistä ja ihmisen toiminnasta aiheutuvien kuormitustekijöiden välisestä suhteesta;

b) arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin ja muuhun puustoiseen maahan, mukaan luettuina vaikutukset niiden biologiseen monimuotoisuuteen ja näiden vaikutusten yhteyksiä hiilen sitomiseen ja maaperään;

c) yksilöidä olemassa olevat asiaankuuluvat indikaattorit huomioon ottaen keskeisiä rakenteellisia ja toiminnallisia ekosysteemien osatekijöitä, joita voidaan käyttää indikaattoreina arvioitaessa metsien biologisen monimuotoisuuden tilaa ja kehitystä sekä metsien suojaavia tehtäviä.

2. Jäsenvaltiot voivat komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toteuttaa 1 kohdassa mainittujen toimenpiteiden rinnalla tutkimuksia, kokeita, demonstraatiohankkeita tai seurannan testausjakson.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on auttaa määrittämään vaihtoehtoja uusien seurantatoimien perustamiseksi toimintasuunnitelman puitteissa, minkä pitäisi edistää merkittävästi 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa lueteltuja aloja koskevaa tietotarpeiden tyydyttämistä ja seurannan kehittämistä. Näiden toimien täytäntöönpanoa käsitellään 18 artiklassa mainitun uudelleentarkastelun yhteydessä. Komissio ottaa toimintasuunnitelmaa kehittäessään huomioon sekä tieteelliset että rahoitukseen liittyvät tarpeet ja rajoitukset.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan luettuna uusien seurantatoimien täytäntöönpanoa koskevat päätökset, annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 6 artiklassa mainittujen toimien lisäksi tutkimuksia, kokeita ja demonstraatiohankkeita, joiden tarkoituksena on erityisesti:

a) edistää tietojen yhdenmukaista keruuta, käsittelyä ja validointia yhteisön tasolla;

b) parantaa tietojen arviointia yhteisön tasolla;

c) parantaa toimintasuunnitelman puitteissa kerättävän tiedon laatua.

2. Edellä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja 6 artiklassa mainittujen toimien lisäksi jäsenvaltiot voivat sisällyttää kansallisiin ohjelmiinsa tutkimuksia, kokeita ja demonstraatiohankkeita 1 kohdassa mainituilla aloilla.

3. Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3 JAKSO Kansalliset ohjelmat, yhteensovittaminen ja yhteistyö

8 artikla

1. Edellä 4 ja 5 artiklassa, 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 7 artiklan 2 kohdassa säädetyt toimenpiteet toteutetaan kansallisilla ohjelmilla, jotka jäsenvaltiot laativat kahden vuoden jaksoiksi.

2. Kansalliset ohjelmat on toimitettava komission hyväksyttäviksi 60 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen ennen marraskuun 1 päivää sinä vuonna, joka edeltää kunkin kolmen vuoden jakson alkamispäivää.

3. Jäsenvaltioiden on komission suostumuksella mukautettava kansallisia ohjelmiaan erityisesti siten, että niitä voidaan laajentaa 6 artiklan mukaisesti jo kehitettyjen ja vahvistettujen seurantatoimien huomioon ottamiseksi.

4. Kansallisiin ohjelmiin on liitettävä ennakkoarviointi, kun ne toimitetaan komissiolle. Jäsenvaltioiden on lisäksi suoritettava väliarviointi 12 artiklassa säädetyn ajanjakson kolmannen vuoden lopussa sekä jälkikäteisarviointi kyseisen ajanjakson lopussa.

5. Komissio päättää osallistumisestaan tukikelpoisten kustannusten rahoitukseen sille toimitettujen kansallisten ohjelmien tai näiden ohjelmien hyväksyttyjen mukautusten perusteella.

6. Edellä 1-5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ottaen ylimääräisen hallinnollisen taakan välttämiseksi huomioon kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset seurantamekanismit.

9 artikla

1. Komissio sovittaa yhteen, seuraa ja kehittää toimintasuunnitelmaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sekä laatii siitä kertomuksia erityisesti pysyvälle metsäkomitealle.

2. Komissio validoi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietoja yhteisön tasolla ja huolehtii siitä, että koottu tieto arvioidaan yhteisön tasolla 15 artiklan mukaisesti.

3. Komissio perustaa tieteellisen neuvoa-antavan ryhmän, joka avustaa pysyvää metsäkomiteaa sen työskentelyn valmistelussa ja erityisesti 6 artiklassa tarkoitetun toimintasuunnitelman kehittämisessä.

4. Komissio perustaa 1 ja 2 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamista varten Yhteisessä tutkimuskeskuksessa toimivan tieteellisen koordinointielimen. Komissio voi kuulla tutkimuslaitoksia ja asiantuntijoita sekä tehdä näiden kanssa sopimuksia ottaen samalla täysimääräisesti huomioon yhteisön erilaiset metsäekosysteemit.

5. Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota 1 kohdassa säädetyssä kertomusten laatimisessa.

6. Edellä 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

10 artikla

1. Edellä 4 ja 5 artiklassa sekä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimien yhdenmukaistamiseksi sekä tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi käytetään käsikirjoja, joissa yksilöidään pakolliset ja vapaavalintaiset muuttujat sekä vahvistetaan seurantamenetelmät ja tietojen siirrossa käytettävät tietomuodot. Käsikirjojen olisi perustuttava olemassa oleviin järjestelmiin, jos niitä on käytettävissä ja ne ovat asianmukaisia.

2. Edellä 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

11 artikla

1. Komissio ja jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehittävät ja edistävät synergioita muiden kansainvälisten tai yleiseurooppalaisten elinten kanssa edistääkseen metsien säilyttämistä ja suojelua kestävän kehityksen hyväksi.

2. Komissio toimii 4 artiklan osalta yhteistyössä ICP:n metsäohjelman kanssa, jotta voidaan täyttää valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta tehdyssä yleissopimuksessa asetetut velvollisuudet.

3. Yhteisö voi 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä varten tukea seuraavia toimia:

a) tarkoituksenmukaisten yhteyksien luominen tieteelliselle koordinointielimelle;

b) tutkimukset ja tietojen arvioinnit.

4 JAKSO Toteutusaika ja rahoitukseen liittyvät näkökohdat

12 artikla

1. Toimintasuunnitelman toteutusaika on neljä vuotta siten, että se alkaa 1 päivänä tammikuuta 2003 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

2. Yhteisö voi toimintasuunnitelman toteuttamista varten myöntää rahoitustukea kansallisten ohjelmien tukikelpoisiin kustannuksiin enintään seuraavasti:

a) 4 artiklan nojalla toteutettavat toimet: 50 prosenttia;

b) 5 artiklan nojalla toteutettavat toimet: 50 prosenttia;

c) 6 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettavat toimet: 75 prosenttia;

d) 6 artiklan 3 kohdan nojalla toteutettavat toimet: 50 prosenttia;

e) 7 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettavat toimet: 50 prosenttia.

3. Komissio maksaa yhteisön tukikelpoisiin kustannuksiin myöntämän rahoitusosuuden jäsenvaltioille.

4. Jäsenvaltioille komission hyväksymien kansallisten ohjelmien toteuttamisen johdosta aiheutuneet menot voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä yhteisrahoituksen piiriin, jos on kyse 1 päivän tammikuuta 2003 jälkeen ja ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetuista toimista edellyttäen, että niitä ei ole saatu päätökseen silloin, kun komissio päättää asiaan liittyvistä kansallisista ohjelmista.

5. Komissio rahoittaa 6 artiklan 1 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan sekä 9 artiklan 1, 2 ja 4 kohdan nojalla toteutettavia toimia julkisia hankintoja koskevien soveltuvien sääntöjen mukaisesti.

6. Yhteisö voi antaa Euroopan ympäristökeskukselle rahoitusta 9 artiklan 5 kohdassa ja 18 artiklassa säädettyjen tehtävien suorittamista varten.

7. Komissio voi rahoittaa 9 artiklan 3 kohdassa mainitun tieteellisen neuvoa-antavan ryhmän toimintaa yksityiskohtaisissa säännöissä määriteltyjen tehtävien täyttämiseksi.

8. Yhteisö voi antaa ICP:n metsäohjelmalle rahoitusta 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen yhteisön velvollisuuksien täyttämistä varten.

13 artikla

1. Rahoituspuitteet toimintasuunnitelman toteuttamiseksi kautena 2003-2006 ovat 61 miljoonaa euroa, josta 9 miljoonaa euroa voidaan käyttää palojen torjuntatoimenpiteisiin.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistettuja rahoitusvaroja lisätään, jos Euroopan unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita.

3. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja rahoitusnäkymien puitteissa.

5 JAKSO Toteutus, jäsenvaltioiden kertomukset, pysyvä metsäkomitea

14 artikla

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kyseisten elinten taloudellisten ja toiminnallisten valmiuksien pohjalta toimivaltaiset elimet hallinnoimaan hyväksyttyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyviä toimia. Nämä elimet voivat olla joko kansallisia hallintoelimiä tai muita toimijoita; komission on kuitenkin hyväksyttävä yksityiset toimijat, joilla on julkisen palvelun tehtävä edellyttäen, että niillä on riittävät rahoitustakuut ja että ne noudattavat tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä asetettuja vaatimuksia.

2. Jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset ja elimet, joilla on toimivalta toteuttaa tämän asetuksen nojalla päätetyt toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta olemassa olevien toimivaltaisten viranomaisten toimintaa.

3. Jäsenvaltiot vastaavat siitä, että yhteisön rahoitusta hallinnoidaan moitteettomasti ja tehokkaasti. Tätä varten niiden on annettava tarvittavat säännökset, joilla:

a) varmistetaan, että yhteisön rahoittamat toimet todella toteutetaan, että ne toteutetaan asianmukaisesti ja että yhteisön rahoitus tuodaan selvästi julki;

b) estetään väärinkäytökset;

c) voidaan periä takaisin väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi menetetyt määrät;

d) varmistetaan, että 1 kohdassa mainituilla elimillä on asianmukaiset sisäiset hallinto- ja valvontajärjestelmät;

e) varmistetaan, että jos 1 kohdassa mainitut elimet ovat muita kuin julkisoikeudellisia yhteisöjä, jäsenvaltiot antavat niille takauksen.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot sekä toteutettava kaikki järjestelyt, jotka voivat helpottaa sellaisten tarkastusten, mukaan luettuina komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen paikan päällä tekemät tarkastukset, tekemistä, jotka komissio katsoo aiheellisiksi yhteisön varainhoidon kannalta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tätä varten toteutetuista järjestelyistä.

5. Edellä 1-4 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

15 artikla

1. Jäsenvaltioiden on vuosittain toimitettava nimettyjen viranomaisten ja elinten välityksellä komissiolle toimintasuunnitelman puitteissa kerätyt tiedot sekä tietoihin liitettävä kertomus.

Tietojen on oltava paikannettuja ja ne on lähetettävä komissiolle tietoverkkojen ja/tai sähköisten välineiden avulla. Komissio vahvistaa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietojen siirrossa sovellettavan tietomuodon sekä muut siirtoon liittyvät yksityiskohdat.

2. Jäsenvaltioiden on aktiivisesti levitettävä kerättyjä tietoja soveltaen yleisiä tietomuotoja ja standardeja sekä käyttäen sähköisiä paikkatiedot sisältäviä tietokantoja, joita hallinnoidaan Århusin yleissopimuksen periaatteiden ja ympäristöä koskevan tiedon saannista annettujen yhteisön säännösten mukaisesti.

3. Jotta voidaan edistää tietojen arviointia ja saada tietojen käytöstä mahdollisimman paljon lisäarvoa, Århusin yleissopimuksen periaatteiden ja ympäristöä koskevan tiedon saannista annettujen yhteisön säännösten mukaista komission oikeutta käyttää ja levittää kerättyjä tietoja ei rajoiteta. Jäsenvaltiosta kerättyjä tietoja levitettäessä on kyseinen jäsenvaltio mainittava tiedon lähteenä.

4. Edellä 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

16 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava erityisesti 4 artiklan 1 kohdassa mainittujen toimien pohjalta kertomus metsiensä tilasta.

Kertomus on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005.

2. Kunkin 5 artiklassa mainittuihin toimiin osallistuvan jäsenvaltion on laadittava kertomus tulipalojen vaikutuksista metsiinsä.

Kertomus on toimitettava komissiolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuodesta 2003 alkaen.

3. Kunkin jäsenvaltion on laadittava kertomus tilanteestaan niillä osa-alueilla, joita varten toteutetaan 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja seurantatoimia, sen jälkeen kun ne on perustettu.

Kertomuksen laatimisen suuntaviivat ja kertomuksessa tarkasteltava jakso määritetään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

17 artikla

1. Komissiota avustaa pysyvä metsäkomitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

6 JAKSO Komission laatimat kertomukset, uudelleentarkastelu, ehdokasmaat

18 artikla

Komissio antaa Euroopan ympäristökeskuksen avustamana kuuden kuukauden kuluttua 16 artiklassa tarkoitetusta kertomusten toimittamisen määräpäivästä, ja ottaen huomioon kaikki sille 16 artiklan mukaisesti toimitetut kertomukset, Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toimintasuunnitelman toteutuksesta ja tarkastelee suunnitelman tehokkuutta, jotta saataisiin perusteita päätöksille näiden toimien mahdollisesta jatkamisesta vuoden 2006 jälkeen. Komissiota kehotetaan tätä varten tekemään asiaa koskeva ehdotus.

19 artikla

Komissio antaa ennen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toimintasuunnitelman toteutuksesta ja ottaa tässä yhteydessä huomioon 18 artiklassa tarkoitetun välivaiheen uudelleentarkastelun.

20 artikla

Tähän toimintasuunnitelmaan voivat osallistua:

a) Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaat Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b) Kypros, Malta ja Turkki näiden maiden kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten perusteella;

c) muut Euroopan maat vapaaehtoisesti ja omalla kustannuksellaan.

21 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2003.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. Cox

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. Alemanno

(1) EYVL C 20 E, 28.1.2003, s. 67.

(2) EUVL C 85, 8.4.2003, s. 83.

(3) EUVL C 128, 29.5.2003, s. 41.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 13. helmikuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 13. kesäkuuta 2003 (EUVL C 233 E, 30.9.2003, s. 1), Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 21. lokakuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 6. marraskuuta 2003.

(5) EYVL C 56, 26.2.1999, s. 1.

(6) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

(7) EYVL L 326, 21.11.1986, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 804/2002 (EYVL L 132, 17.5.2002, s. 1).

(8) EYVL L 217, 31.7.1992, s. 3, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 805/2002 (EYVL L 132, 17.5.2002, s. 3).

(9) EYVL L 327, 21.12.1999, s. 53.

(10) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

(11) EYVL L 165, 15.6.1989, s. 12, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1100/98 (EYVL L 157, 30.5.1998, s. 10).

(12) EYVL L 165, 15.6.1989, s. 14.

(13) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(14) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.