32002R1406

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Virallinen lehti nro L 208 , 05/08/2002 s. 0001 - 0009


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002,

annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002,

Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisössä on annettu useita säädöksiä, joiden tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta ja torjua merenkulun aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Jotta tällainen lainsäädäntö olisi tehokasta, sitä on sovellettava asianmukaisesti ja yhdenmukaisesti koko yhteisössä. Tällä varmistetaan tasavertaiset toimintaedellytykset, vähennetään kilpailun vääristymistä, joka johtuu niiden alusten saamista taloudellisista eduista, jotka eivät noudata vaatimuksia, ja palkitaan vaatimukset täyttäviä meriliikenteen toimijoita.

(2) Tietyt tehtävät, joista nykyisin huolehditaan yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla, voitaisiin antaa keskitetyn erityiselimen hoidettaviksi. Tekninen ja tieteellinen tuki sekä luotettava ja korkeatasoinen asiantuntemus ovatkin tarpeen, jotta voitaisiin soveltaa asianmukaisesti meriturvallisuuteen ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyyn liittyvää yhteisön lainsäädäntöä, seurata sen täytäntöönpanoa sekä arvioida voimassa olevien säännösten tehokkuutta. Tämän vuoksi on tarpeen perustaa Euroopan meriturvallisuusvirasto, jäljempänä "virasto", yhteisön nykyisen toimielinrakenteen ja toimivallan jaon puitteissa.

(3) Virasto olisi yleisesti ottaen se tekninen elin, joka tarjoaa yhteisölle tarvittavat keinot toimia tehokkaasti yleistä meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevien sääntöjen tehostamiseksi. Virasto avustaisi komissiota meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yhteisön lainsäädännön jatkuvassa ajantasaistamisessa ja kehittämisessä ja tarjoaisi tukea, jota tarvitaan kyseisen lainsäädännön yhdenmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi koko yhteisössä avustamalla komissiota sille meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevassa nykyisessä ja tulevassa yhteisön lainsäädännössä annettujen tehtävien suorittamisessa.

(4) Jotta viraston perustamisen tarkoitus saavutettaisiin asianmukaisesti, on tarkoituksenmukaista, että se hoitaa myös muita meriturvallisuuden parantamiseen ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyyn jäsenvaltioiden vesillä tähtääviä tärkeitä tehtäviä. Tätä varten virasto olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa järjestääkseen tarvittavaa koulutusta satamavaltion suorittamaan valvontaan ja lippuvaltioihin liittyvissä asioissa, ja tarjotakseen teknistä tukea yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanossa. Viraston olisi helpotettava jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä, josta säädetään alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/59/EY(5), kehittämällä ja pitämällä yllä tarvittavia tietojärjestelmiä kyseisen direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja helpotettava yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden välillä toimissa, jotka liittyvät vakavien merionnettomuuksien tutkintaan. Sen olisi annettava yhteisölle ja sen jäsenvaltioille puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista informaatiota ja tietoja meriturvallisuudesta ja laivojen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisystä, jotta nämä voisivat toteuttaa tarvittavia toimia jo voimassa olevien toimenpiteiden tehostamiseksi ja arvioida niiden tehokkuutta. Sen olisi annettava yhteisön meriturvallisuuteen liittyvä taitotieto jäsenyyttä hakevien valtioiden käyttöön. Viraston toimintaan voisivat osallistua nämä jäsenyyttä hakeneet valtiot sekä muut yhteisön ulkopuoliset valtiot, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti ne ovat saattaneet voimaan merenkulun turvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen estämistä koskevien alojen yhteisön lainsäädännön ja soveltavat sitä.

(5) Virasto edistäisi parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä kehittäisi ja levittäisi parhaita käytäntöjä yhteisössä. Tämä puolestaan parantaisi yleistä meriturvallisuusjärjestelmää yhteisössä sekä vähentäisi merionnettomuuksien, meren pilaantumisen ja merellä tapahtuvan ihmishenkien menetyksen vaaraa.

(6) Jotta virasto voisi asianmukaisesti suorittaa sille annetut tehtävät, on aiheellista, että sen virkamiehet suorittavat tarkastuskäyntejä jäsenvaltioissa seuratakseen meriturvallisuuteen ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyyn liittyvän yhteisön järjestelmän yleistä toimintaa. Tarkastuskäynnit olisi suoritettava viraston hallintoneuvoston vahvistaman toimintapolitiikan mukaisesti ja jäsenvaltioiden viranomaisten olisi tuettava niiden suorittamista.

(7) Viraston olisi sovellettava asianomaista, yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin sekä yksilön suojaa henkilötietojen käsittelyssä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä. Sen on annettava yleisölle ja asianomaisille osapuolille objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa työstään.

(8) Viraston sopimusvastuun osalta, joka määräytyy viraston tekemiin sopimuksiin sovellettavan lain mukaan, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin olisi toimivaltainen viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välimiesmenettelylausekkeen nojalla. Yhteisöjen tuomioistuimella olisi myös toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat viraston sopimukseen perustumattomasta vastuusta johtuvien vahinkojen korvaamista.

(9) Jotta viraston tehtävien suorittaminen voitaisiin tehokkaasti varmistaa, jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jolla on tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, tarkastaa sen täytäntöönpanoa, vahvistaa tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, luoda avoimet menettelyt viraston päätöksentekoa varten, hyväksyä viraston toimintaohjelma, tutkia teknistä tukea koskevat jäsenvaltioiden pyynnöt, määritellä jäsenvaltioissa tehtäviä tarkastuksia koskeva toimintapolitiikka ja nimittää pääjohtaja. Tämän nimenomaisen viraston erittäin teknisten ja tieteellisten toimintaperiaatteiden ja tehtävien vuoksi on aiheellista, että hallintoneuvostossa on korkean tason asiantuntijajäseninä, yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja neljä komissiosta. Jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston asiantuntemuksen ja kokemuksen korkein mahdollinen taso ja jotta taataan asiaan läheisimmin liittyvien toimialojen kiinteä osallistuminen viraston tehtävien toteuttamiseen, komission olisi nimettävä näiden alojen riippumattomia ammattilaisia hallintoneuvoston jäseniksi ilman äänioikeutta näiden meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn alalla olevien henkilökohtaisten ansioiden perusteella eikä yksittäisten ammattialajärjestöjen edustajina.

(10) Viraston asianmukainen toiminta edellyttää, että sen pääjohtaja nimitetään ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten taitojen ja johtamistaitojen sekä meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella ja että hänellä on tehtäviensä hoitamisessa täydellinen itsenäisyys ja liikkumavara viraston sisäisen toiminnan organisoinnissa. Tämän vuoksi pääjohtajan olisi valmisteltava ja toteutettava tarvittavat toimet viraston toimintaohjelman asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, laadittava vuosittain hallintoneuvostolle annettava yleiskertomusluonnos, tehtävä arviot viraston tuloista ja menoista ja vastattava talousarvion toteuttamisesta.

(11) Viraston täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi pidetään tarpeellisena myöntää sille oikeus noudattaa itsenäisesti laatimaansa talousarviota, jonka tuotot koostuvat suurimmaksi osaksi yhteisön rahoitusosuudesta.

(12) Kun viime vuosina on perustettu lisää erillisvirastoja, budjettivallan käyttäjä on pyrkinyt parantamaan avoimuutta ja yhteisön niille myöntämän rahoituksen hallinnoinnin valvontaa, erityisesti maksujen budjetoinnin, varainhoidon valvonnan, vastuuvapauden myöntämisoikeuden, eläkejärjestelmään suoritettavien maksujen ja sisäisen talousarviomenettelyn (käytännesäännöt) osalta. Samoin Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999(6) olisi sovellettava rajoituksetta virastoon, ja viraston olisi liityttävä 25 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista(7).

(13) Viiden vuoden kuluessa siitä, kun virasto on aloittanut toimintansa, sen hallintoneuvoston olisi teetettävä riippumaton ulkopuolinen arviointi tämän asetuksen, viraston ja sen toimintatapojen vaikutuksista korkean tason saavuttamiseen meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisen alalla,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

1 artikla

Tavoitteet

1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan meriturvallisuusvirasto, jäljempänä "virasto", jotta varmistettaisiin meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn korkea, yhdenmukainen ja tehokas taso yhteisössä.

2. Virasto tarjoaa jäsenvaltioille ja komissiolle tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea sekä korkeatasoista asiantuntemusta avustaakseen niitä meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan yhteisön lainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa, sen täytäntöönpanon seurannassa ja voimassa olevien säännösten tehokkuuden arvioinnissa.

2 artikla

Tehtävät

Sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa vahvistetut tavoitteet asianmukaisesti saavutetaan, viraston on hoidettava seuraavia tehtäviä:

a) avustaa komissiota tarvittaessa meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan yhteisön lainsäädännön ajantasaistamiseen ja kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä, erityisesti siltä osin, kuin se liittyy alan kansainvälisen lainsäädännön kehitykseen. Tehtävä käsittää meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn alalla toteutettujen tutkimushankkeiden analysoinnin;

b) avustaa komissiota meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yhteisön lainsäädännön tehokkaassa täytäntöönpanossa koko yhteisön alueella. Erityisesti virasto:

i) valvoo satamavaltioiden suorittamaan valvontaan liittyvän yhteisön järjestelmän yleistä toimintaa, mihin saattaa sisältyä myös tarkastuskäynnit jäsenvaltioissa, ja ehdottaa komissiolle mahdollisia parannuksia tällä alalla;

ii) tarjoaa komissiolle teknistä tukea, jota se tarvitsee osallistuessaan satamavaltion suorittamaa alusten valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan teknisten elinten työhön;

iii) avustaa komissiota tälle meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan nykyisen tai tulevan yhteisön lainsäädännön nojalla kuuluvien tehtävien hoitamisessa, erityisesti luokituslaitoksia, matkustaja-alusten turvallisuutta sekä alusten miehistöjen turvallisuutta, koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yhteisön lainsäädännön nojalla;

c) toimia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

i) järjestääkseen tarvittaessa asiaankuuluvia koulutustoimia satamavaltioiden ja lippuvaltioiden tehtäviin kuuluvilla aloilla;

ii) kehitelläkseen teknisiä ratkaisuja ja antaakseen teknistä tukea yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanolle;

d) helpottaa jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä direktiivin 2002/59/EY soveltamisalalla. Erityisesti viraston on:

i) edistettävä rantavaltioiden välistä yhteistyötä asianomaisilla merialueilla kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

ii) kehitettävä ja pidettävä yllä tarvittavia tietojärjestelmiä kyseisen direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi;

e) helpottaa jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä yhteisen menettelytavan kehittämisessä jäsenvaltioiden erilaiset oikeusjärjestelmät asianmukaisesti huomioon ottaen merionnettomuuksien tutkintaa varten sovittujen kansainvälisten periaatteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden tukemisessa vakavien merionnettomuuksien tutkintaan liittyvissä toimissa sekä laadittujen onnettomuustutkintaraporttien analysoimisessa;

f) tarjota komissiolle ja jäsenvaltioille puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista informaatiota ja tietoja meriturvallisuudesta ja alusten aiheuttamasta pilaantumissesta, jotta ne voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn parantamiseksi ja arvioida olemassa olevien toimenpiteiden tehokkuutta. Näihin tehtäviin sisältyvät meriturvallisuutta ja meriliikennettä sekä meren pilaantumista - sekä onnettomuuksista että tahallisista päästöistä aiheutuvaa pilaantumista - koskevien teknisten tietojen kerääminen, tallentaminen ja arviointi, nykyisten tietokantojen järjestelmällinen hyödyntäminen, niiden keskinäinen vertailu mukaan luettuna, sekä tarvittaessa lisätietokantojen kehittäminen. Kerättyjen tietojen perusteella virasto avustaa komissiota myös julkaisemaan kuuden kuukauden välein tiedot aluksista, joilta on evätty pääsy yhteisön satamiin alusturvallisuutta, pilaantumisen ehkäisemistä ja alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita koskevien kansainvälisten standardien soveltamisesta yhteisön satamia käyttäviin ja jäsenmaiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtiviin aluksiin (satamavaltioiden suorittama valvonta) 19 päivänä kesäkuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/21/EY(8) nojalla. Virasto avustaa komissiota ja jäsenvaltioita myös niiden toimissa, joiden avulla on tarkoitus parantaa laittomia päästöjä tekevien alusten tunnistamista ja jäljittämistä;

g) jäsenyyttä hakeneiden valtioiden kanssa käytävissä neuvotteluissa virasto voi antaa teknistä tukea meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa varten. Tätä tehtävää hoidetaan koordinoidusti nykyisten alueellisten yhteistyöohjelmien kanssa ja siihen sisältyy tarvittaessa asiaankuuluvien koulutustoimien järjestäminen.

3 artikla

Tarkastuskäynnit jäsenvaltioissa

1. Virasto voi tehtäviensä toteuttamiseksi suorittaa tarkastuskäyntejä jäsenvaltioissa hallintoneuvoston määrittelemän toimintapolitiikan mukaisesti. Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on helpotettava viraston henkilöstön työtä.

2. Viraston on ilmoitettava kyseessä olevalle jäsenvaltiolle suunnitellusta tarkastuskäynnistä, sitä suorittamaan valtuutettujen virkamiesten henkilöllisyydestä ja tarkastuskäynnin alkamisajankohdasta. Käyntejä suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten on tehtävänsä suorittaakseen esitettävä viraston pääjohtajan päätös, jossa määritellään heidän tehtävänsä kohde ja tarkoitus.

3. Viraston on kunkin tarkastuskäynnin päätteeksi laadittava raportti ja toimitettava se komissiolle ja kyseiselle jäsenvaltiolle.

4 artikla

Avoimuus ja tietojen suojaaminen

1. Virasto soveltaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(9) periaatteita käsitellessään hakemuksia saada tutustua sen hallussa oleviin asiakirjoihin.

2. Virasto voi harjoittaa omasta aloitteestaan tiedottamista toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Se varmistaa erityisesti, että yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen työstä.

3. Hallintoneuvosto päättää 1 ja 2 kohdan soveltamisen edellyttämistä sisäisistä säännöistä.

4. Komission ja viraston tämän asetuksen mukaisesti keräämään tietoon sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001(10).

II LUKU

SISÄINEN RAKENNE JA TOIMINTA

5 artikla

Oikeudellinen asema, aluekeskukset

1. Virasto on yhteisön elin. Se on oikeushenkilö.

2. Virastolla on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3. Hallintoneuvosto voi komission pyynnöstä ja kyseessä olevien jäsenvaltioiden suostumuksella päättää perustaa aluekeskuksia, jotka ovat tarpeellisia meriliikenteen seurantaan liittyvien tehtävien toteuttamiseksi kuten direktiivissä 2002/59/EY säädetään.

4. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

6 artikla

Henkilöstö

1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä. Hallintoneuvosto vahvistaa komission suostumuksella tarvittavat soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2. Virasto käyttää oman henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on siirretty nimittävälle viranomaiselle henkilöstösäännöillä ja muuhun henkilöstöön sovellettavilla palvelussuhteen ehdoilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista.

3. Viraston henkilöstö muodostuu komission tai jäsenvaltioiden virkamiehistä, jotka on tilapäisesti määrätty tai siirretty suorittamaan viraston hallintovirkamiehille kuuluvia tehtäviä, ja muista työntekijöistä, jotka virasto ottaa tehtäviensä hoidon mukaisesti palvelukseensa.

7 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

8 artikla

Vastuu

1. Sopimukseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välimiesmenettelylausekkeen nojalla.

3. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5. Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

9 artikla

Kielet

1. Virastoon sovelletaan säännöksiä, joista on säädetty Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetussa asetuksessa N:o 1(11).

2. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

10 artikla

Hallintoneuvoston perustaminen ja toimivalta

1. Perustetaan hallintoneuvosto

2. Hallintoneuvosto:

a) nimittää pääjohtajan 16 artiklan mukaisesti;

b) hyväksyy vuosittain viimeistään huhtikuun 30 päivänä viraston edellisen vuoden toimintaa koskevan yleiskertomuksen ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

c) tutkii toimintaohjelman valmistelun yhteydessä 2 artiklan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden teknistä tukea koskevat pyynnöt;

d) vahvistaa vuosittain viimeistään lokakuun 31 päivänä ja komission lausunnon huomioon ottaen viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Toimintaohjelma hyväksytään tämän rajoittamatta yhteisön vuotuista talousarviomenettelyä. Jos komissio ilmoittaa vastustavansa hyväksyttyä toimintaohjelmaa 15 päivän kuluessa sen hyväksymisestä, hallintoneuvosto tutkii toimintaohjelman uudelleen ja hyväksyy sen kahden kuukauden kuluessa mahdollisine muutoksineen toisessa käsittelyssä joko kahden kolmasosan enemmistöllä, komission edustajat mukaan luettuina, tai jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä;

e) hyväksyy viraston lopullisen talousarvion ennen varainhoitovuoden alkua ja tarvittaessa muuttaa sitä yhteisön rahoitusosuuden ja viraston muiden tulojen mukaisesti;

f) vahvistaa menettelyt, joiden mukaisesti pääjohtaja voi tehdä päätöksiä;

g) määrittelee 3 artiklan nojalla tehtäviä tarkastuskäyntejä koskevan toimintapolitiikan;

h) hoitaa viraston talousarvioon liittyvät 18, 19 ja 21 artiklan mukaiset tehtävänsä;

i) käyttää kurinpidollista toimivaltaa pääjohtajan ja 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden päälliköiden suhteen;

j) vahvistaa oman työjärjestyksensä.

11 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1. Hallintoneuvosto muodostuu yhdestä edustajasta kustakin jäsenvaltiosta ja neljästä komission edustajasta sekä neljästä komission nimeämästä sellaisten alojen ammattilaisesta, joita asia eniten koskee; näillä ei ole äänioikeutta.

Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn alalta hankitun asianmukaisen kokemuksen ja asiantuntemuksen perusteella.

2. Kukin jäsenvaltio ja komissio nimittää oman hallintoneuvoston jäsenensä sekä varajäsenen, joka edustaa hallintoneuvoston jäsentä hänen poissa ollessaan.

3. Jäsenen toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudelleen hallintoneuvoston jäseneksi yhden kerran.

4. Yhteisön ulkopuolisten maiden edustajien osallistuminen ja sitä koskevat edellytykset vahvistetaan tarvittaessa 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa järjestelyissä.

12 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtajuus

1. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta ja päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy. Samat henkilöt voidaan valita tehtäviinsä kerran uudelleen.

13 artikla

Kokoukset

1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

2. Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

3. Hallintoneuvosto pitää sääntömääräisen kokouksen kaksi kertaa vuodessa. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai kolmannes jäsenvaltioista sitä pyytää.

4. Hallintoneuvosto voi, jos kyseessä on luottamuksellinen aihe tai eturistiriita, päättää käsitellä tiettyjä esityslistansa kohtia ilman niiden jäsenten läsnäoloa, jotka on nimetty niiden alojen ammattilaisina, joita asia eniten koskee. Tämän säännöksen soveltamisesta voidaan antaa yksityiskohtaiset säännöt työjärjestyksessä.

5. Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

6. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.

7. Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

14 artikla

Äänestäminen

1. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta.

Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

3. Työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

15 artikla

Pääjohtajan tehtävät ja toimivalta

1. Virastoa johtaa sen pääjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomasti sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

2. Pääjohtajan tehtävät ja toimivaltuudet ovat seuraavat:

a) hän laatii toimintaohjelman ja toimittaa sen komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle. Hän toteuttaa sen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Hän vastaa kaikkiin komission ja 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisiin jäsenvaltioiden avunpyyntöihin;

b) hän päättää komissiota ensin kuultuaan 3 artiklassa tarkoitettujen tarkastuskäyntien suorittamisesta noudattaen hallintoneuvoston 10 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti määrittelemää toimintapolitiikkaa;

c) hän toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, viraston tämän asetuksen säännösten mukaisen toiminnan varmistamiseksi;

d) hän organisoi tehokkaan seurantajärjestelmän, jonka avulla viraston työn tuloksia voidaan verrata sen toiminnallisiin tavoitteisiin. Pääjohtaja valmistelee tältä pohjalta vuosittain luonnoksen yleiskertomukseksi ja toimittaa sen hallintoneuvostolle. Hän luo tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaiset säännölliset arviointimenettelyt;

e) hän käyttää henkilöstön suhteen 6 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa;

f) hän laatii arvion viraston tuloista ja menoista 18 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 19 artiklan mukaisesti.

3. Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi yksikön päällikkö. Pääjohtajan poissa ollessa tai estynyt yksi yksiköiden päälliköistä hoitaa hänen tehtäviään.

16 artikla

Pääjohtajan nimittäminen

1. Hallintoneuvosto nimittää viraston pääjohtajan ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisen kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä. Komissio voi esittää ehdokasta tai ehdokkaita.

Hallintoneuvostolla on valtuudet erottaa pääjohtaja samaa menettelyä noudattaen.

2. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää pääjohtajaksi kerran uudelleen.

17 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1. Viraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti ne ovat saattaneet voimaan meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan yhteisön lainsäädännön ja soveltavat sitä.

2. Mainittuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään muun muassa kyseisten maiden viraston toimintaan osallistumista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen luonne ja laajuus, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset.

III LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT VAATIMUKSET

18 artikla

Talousarvio

1. Viraston tulot koostuvat:

a) yhteisön rahoitusosuudesta;

b) viraston toimintaan 17 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden mahdollisista rahoitusosuuksista;

c) julkaisuista, koulutuksesta ja kaikista muista viraston tarjoamista palveluista perittävistä maksuista.

2. Viraston menot kattavat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.

3. Pääjohtaja laatii arvion viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa sen hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstöluettelon kanssa.

4. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5. Hallintoneuvoston on vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta hyväksyttävä alustava talousarvio sekä alustava toimintaohjelma ja toimitettava se komissiolle sekä kolmansille maille, jotka osallistuvat viraston toimintaan 17 artiklan mukaisesti.

Komissio laatii alustavan talousarvion perusteella tarvittavat arviot Euroopan unionin yleistä alustavaa talousarvioesitystä varten ja toimittaa ne neuvostolle perustamissopimuksen 272 artiklan määräysten mukaisesti. Tulevia vuosia koskevien yhteisön hyväksyttyjen talousarvionäkymien rajoja on noudatettava.

6. Kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on hyväksytty, hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion sekä lopullisen toimintaohjelman ja mukauttaa niitä tarvittaessa yhteisöltä saatavaan rahoitusosuuteen. Se toimittaa ne viipymättä komissiolle, budjettivallan käyttäjälle ja viraston toimintaan osallistuville kolmansille maille.

19 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1. Pääjohtaja toteuttaa viraston talousarvion.

2. Komission varainhoidon valvoja valvoo viraston kaikkiin menoihin sitoutumista ja niiden maksamista sekä tulojen toteamista ja perimistä.

3. Pääjohtaja antaa komissiolle, hallintoneuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta edellisen varainhoitovuoden kaikki tulot ja menot sisältävän yksityiskohtaisen tilinpäätöksen.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tilit perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti. Se julkaisee vuosittain kertomuksen viraston toiminnasta.

4. Euroopan parlamentti myöntää hallintoneuvoston suosituksesta viraston pääjohtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

20 artikla

Petostentorjunta

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

2. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä määrätään nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikalla suoritettavia tarkastuksia sekä viraston tukea saavien että sen jakamisesta vastaavien toimihenkilöiden luona.

21 artikla

Varainhoitoa koskevat säännökset

Komission suostumuksen ja tilintarkastustuomioistuimelta asiaa koskevan lausunnon saatuaan hallintoneuvosto hyväksyy viraston varainhoitoasetuksen. Viraston varainhoitoasetuksessa säädetään erityisesti viraston talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatettavasta menettelystä, Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen(12) 142 artiklan mukaisesti.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Arviointi

1. Hallintoneuvosto teettää viiden vuoden kuluessa viraston toiminnan aloittamisesta riippumattoman ulkoisen arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio antaa virastolle kaikki tiedot, joita tämä pitää tarpeellisina arviointia varten.

2. Arvioinnissa tarkastellaan tämän asetuksen, viraston ja sen toimintatapojen vaikutuksia korkean tason saavuttamiseen merenkulun turvallisuudessa ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisessä. Hallintoneuvosto laatii yksityiskohtaiset ohjeet komission suostumuksella asianomaisia osapuolia kuultuaan.

3. Arviointi toimitetaan hallintoneuvostolle, joka antaa tämän asetuksen, viraston ja sen toimintatapojen muuttamista koskevia suosituksia komissiolle. Komissio toimittaa sekä arvioinnin tulokset että suositukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja ne julkaistaan.

23 artikla

Viraston toiminnan aloittaminen

Virasto aloittaa toimintansa kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 27 päivänä kesäkuuta 2002.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. Cox

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. Arias Cañete

(1) EYVL C 120 E, 24.4.2001, s. 83, ja

EYVL C 103 E, 30.4.2002, s. 184.

(2) EYVL C 221, 7.8.2001, s. 64.

(3) EYVL C 357, 14.12.2001, s. 1.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 14. kesäkuuta 2001 (EYVL C 53 E, 28.2.2002, s. 312), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 7. maaliskuuta 2002 (EYVL C 119 E, 22.5.2002, s. 27), ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 12. kesäkuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 25. kesäkuuta 2002.

(5) Ks. tämän virallisen lehden s. 10.

(6) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(7) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(8) EYVL L 157, 7.7.1995, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/106/EY (EYVL L 19, 22.1.2002, s. 17).

(9) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(10) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(11) EYVL C 17, 6.10.1958, sivu 385/58, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(12) EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 762/2001 (EYVL L 111, 20.4.2001, s. 1).