32002R0535

Komission asetus (EY) N:o 535/2002, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2002, neuvoston direktiivin 64/432/ETY liitteen C ja päätöksen 2000/330/EY muuttamisesta

Virallinen lehti nro L 080 , 23/03/2002 s. 0022 - 0028


Komission asetus (EY) N:o 535/2002,

annettu 21 päivänä maaliskuuta 2002,

neuvoston direktiivin 64/432/ETY liitteen C ja päätöksen 2000/330/EY muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2001/298/EY(2), ja erityisesti sen 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea hyväksyi 11 päivänä lokakuuta 1999 kertomuksen(3) direktiivin 64/432/ETY teknisten liitteiden muuttamisesta tuberkuloosia, luomistautia ja naudan tarttuvaa leukoosia koskevan tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

(2) Luomistautitestit olisi edellä mainitun kertomuksen mukaisesti tehtävä Maailman eläintautijärjestön (OIE) diagnostisten testien ja rokotteiden standardeja käsittelevän käsikirjan (Manual of Standards for Diagnostic Tests and Vaccines) kolmannen painoksen (1996) mukaisesti.

(3) OIE julkaisi vuoden 2001 elokuussa mainitusta käsikirjasta neljännen painoksen (2000), jossa luomistautitestien kuvaukseen on tehty tiettyjä muutoksia.

(4) Tämän vuoksi oli tarpeen muuttaa direktiivin 64/432/ETY liitettä C, jotta voitiin vahvistaa valvontaan ja kaupankäyntiin yhteisössä sovellettavat testimenettelyt, jotka noudattavat mahdollisimman pitkälle OIE:n standardeja mutta joissa otetaan myös huomioon lausunnot, joita ovat antaneet tiedekomiteat ja ne jäsenvaltioiden kansalliset vertailulaboratoriot, jotka tekevät yhteistyötä Euroopan unionissa luomistaudista vastaavien kansallisten vertailulaboratorioiden verkostossa.

(5) Komission päätös 2000/330/EY(4), tehty 18 päivänä huhtikuuta 2000, testien hyväksymisestä nautojen luomistaudin vasta-aineiden havaitsemiseksi neuvoston direktiivin 64/432/ETY mukaisesti olisi muutettava vastaavasti.

(6) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkintäkomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 64/432/ETY liite C tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Muutetaan päätös 2000/330/EY seuraavasti:

1) Korvataan 1 artikla seuraavasti: " 1 artikla

Hyväksytään sertifiointitarkoituksiin direktiivin 64/432/ETY liitteen C säännösten mukaisesti suoritetut komplementinsitoutumistesti, puskuroidut brucella-antigeenitestit ja ELISA-testit."

2) Poistetaan liite.

3 artikla

Tämä asetus voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2002.

Komission puolesta

David Byrne

Komission jäsen

(1) EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

(2) EYVL L 102, 12.4.2001, s. 63.

(3) Asiakirja SANCO/B3/R10/1999.

(4) EYVL L 114, 13.5.2000, s. 37.

LIITE

"LIITE C

LUOMISTAUTI ELI BRUSELLOOSI

1 TAUDINAIHEUTTAJAN TUNNISTAMINEN

Jos abortoituneessa kudoksessa, vaginaeritteessä tai maidossa osoitetaan muunnellulla haponkestävällä tai immunospesifisellä värjäyksellä brucella-muotoisia organismeja, se on todennäköisesti osoitus luomistaudista, erityisesti jos tätä tukevat serologiset testit.

Eristyksen jälkeen laji ja biovar olisi tunnistettava faagilyysitestillä ja/tai oksidatiivisilla metaboliatesteillä sekä kasvuominaisuuksiin liittyvillä, biokemiallisilla ja serologisilla perusteilla.

Käytetyn tekniikan ja käytettyjen elatusaineiden, niiden standardisoinnin ja tulosten tulkinnan on vastattava diagnostisten testien ja rokotteiden standardeja käsittelevän OIE:n käsikirjan neljännessä painoksessa (vuosi 2000) määriteltyjä vaatimuksia, 2.3.1 luku (nautojen luomistauti), 2.4.2 luku (vuohien ja lampaiden luomistauti) ja 2.6.2 luku (sikojen luomistauti).

2 IMMUNOLOGISET TESTIT

2.1 Standardit

2.1.1 Brucella abortus biovar 1 -bakteerin Weybridge-kantaa nro 99 tai USDA-kantaa 1119-3 on käytettävä kaikkien antigeenien valmistuksessa, joita käytetään Rose Bengal -testissä (RBT), seroagglutinaatiotestissä (SAT), komplementinsitoutumistestissä (CFT) ja ABR-maitotestissä (Milk Ring Test eli MRT).

2.1.2 RBT-, SAT-, CFT- ja MRT-testien standardireferenssiseerumi on OIE:n kansainvälinen standardireferenssiseerumi (OIEISS), joka on nimetty virallisesti WHO:n toiseksi kansainväliseksi anti-brucella abortus -seerumiksi (Second International anti-Brucella abortus Serum eli ISAbS).

2.1.3 ELISA-testien standardireferenssiseerumit ovat:

- OIEISS,

- heikko positiivinen OIE:n ELISA-standardiseerumi (OIEELISAWPSS),

- vahva positiivinen OIE:n ELISA-standardiseerumi (OIEELISASPSS),

- negatiivinen OIE:n ELISA-standardiseerumi (OIEELISANSS).

2.1.4 Edellä lueteltuja standardiseerumeja toimittaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa Weybridgessa sijaitseva eläinlääketieteen laboratorio Veterinary Laboratories Agency (VLA).

2.1.5 OIEISS, OIE ELISAWPSS, OIE ELISASPSS ja OIE ELISANSS ovat kansainvälisiä ensisijaisia standardeja, joista kussakin jäsenvaltiossa on kehitettävä kaikille testeille toissijaiset kansalliset referenssistandardit ("käyttöstandardit").

2.2 Entsyymi-immunologiset määritykset (ELISA-testit) tai muut sitoutumismääritykset (binding assay) naudan luomistaudin osoittamiseksi seerumista tai maidosta

2.2.1 Tarvikkeet ja reagenssit

Käytetty tekniikka ja tulosten tulkinta on validoitava diagnostisten testien ja rokotteiden standardeja käsittelevän OIE:n käsikirjan neljännessä painoksessa (vuoden 2000 painos, 1.1.3 luku) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja validointiin olisi sisällyttävä vähintään laboratorio- ja diagnostiikkatutkimukset.

2.2.2 Testin standardisointi

2.2.2.1 Yksittäisiä seeruminäytteitä koskevan testimenettelyn standardisointi:

a) negatiiviseen seerumiin (tai negatiiviseen yhdistelmäseerumiin) tehdyn OIEISS:n esilaimennoksen (1:150)(1) tai OIEELISAWPSS:n esilaimennoksen (1:2) tai OIEELISASPSS:n esilaimennoksen (1:16) on annettava positiivinen tulos;

b) negatiiviseen seerumiin (tai negatiiviseen yhdistelmäseerumiin) tehdyn OIEISS:n esilaimennoksen (1:600) tai OIEELISAWPSS:n esilaimennoksen (1:8) tai OIEELISASPSS:n esilaimennoksen (1:64) on annettava negatiivinen tulos;

c) OIEELISANSS:n on aina annettava negatiivinen tulos.

2.2.2.2 Yhdistettyjä seeruminäytteitä koskevan testimenettelyn standardisointi:

a) negatiiviseen seerumiin (tai negatiiviseen yhdistelmäseerumiin) tehdyn OIEISS:n esilaimennoksen (1:150) tai OIEELISAWPSS:n esilaimennoksen (1:2) tai OIEELISASPSS:n esilaimennoksen (1:16), joka on edelleen laimennettu negatiivisella seerumilla niin moninkertaisesti kuin yhdistelmäseerumissa on seeruminäytteitä, on annettava positiivinen tulos;

b) OIEELISANSS:n on aina annettava negatiivinen tulos;

c) testin on oltava riittävä osoittamaan infektio yksittäisessä eläimessä, joka on eläinryhmässä, josta seeruminäytteet on yhdistetty.

2.2.2.3 Yhdistettyjä maito- tai heranäytteitä koskevan testimenettelyn standardisointi:

a) negatiiviseen seerumiin (tai negatiiviseen yhdistelmäseerumiin) tehdyn OIEISS:n esilaimennoksen (1:1000) tai OIEELISAWPSS:n esilaimennoksen (1:16) tai OIEELISASPSS:n esilaimennoksen (1:125), joka on uudelleen laimennettu negatiivisessa maidossa (1:10), on annettava positiivinen tulos;

b) OIEELISANSS:n negatiiviseen maitoon (1:10) laimennettuna on aina annettava negatiivinen tulos;

c) testin on oltava riittävä osoittamaan infektio yksittäisessä eläimessä, joka on eläinryhmässä, josta maito- tai heranäytteet on yhdistetty.

2.2.3 Naudan luomistaudin määrittämiseen käytettävien ELISA-testien käyttöedellytykset:

2.2.3.1 Kun seeruminäytteille tehtävät ELISA-testit kalibroidaan edellä mainitulla tavalla, ELISA-testin diagnostisen herkkyyden olisi oltava vähintään sama kuin RBT-, CFT- tai SAT -testissä ottaen huomioon epidemiologinen tilanne, jossa testiä käytetään.

2.2.3.2 Kun yhdistetyille maitonäytteille tehtävät ELISA-testit kalibroidaan edellä mainitulla tavalla, ELISA-testin diagnostisen herkkyyden olisi oltava vähintään sama kuin MRT-testissä ottaen epidemiologisen tilanteen lisäksi huomioon keskimääräiset ja ennakoidut äärimmäiset kotieläintalousjärjestelmät.

2.2.3.3 Jos ELISA-testejä käytetään sertifiointitarkoituksiin 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai karjan tautitilanteen toteamiseen ja ylläpitämiseen liitteessä A olevan II kohdan 10 alakohdan mukaisesti, seeruminäytteet on yhdistettävä siten, että kiistatta tiedetään, mitkä eläimet kuuluvat ryhmään, jota testitulos koskee. Varmentavat testit on tehtävä yksittäisistä eläimistä otetuilla seeruminäytteillä.

2.2.3.4 ELISA-testejä voidaan käyttää sellaisen maitonäytteen tutkimiseen, joka on otettu tilalta, jonka lehmistä ainakin 30 prosenttia on lypsäviä. Tätä menetelmää käytettäessä on varmistettava, että kiistatta tiedetään, mitä niistä eläimistä, joista maito on peräisin, kukin testitulos koskee. Varmentavat testit on tehtävä yksittäisistä eläimistä otetuilla seeruminäytteillä.

2.3 Komplementinsitoutumistesti (CTF)

2.3.1 Antigeenina on bakteerisuspensio fenoli-keittosuolaliuoksessa (NaCl 0,85 % (m/v) ja fenoli 0,5 % (v/v)) tai veronaalipuskurissa. Antigeenit voidaan toimittaa tiivisteinä, jos käytettävä laimennuskerroin ilmenee pullon etiketistä. Antigeeni on säilytettävä 4 °C:ssa eikä se saa jäätyä.

2.3.2 Seerumit on inaktivoitava seuraavasti:

- naudan seerumi: 56-60 °C, 30-50 minuuttia,

- sian seerumi: 60 °C, 30-50 minuuttia.

2.3.3 Jotta testissä saadaan todenmukainen reaktio, on käytettävä komplementtiannosta, joka on suurempi kuin täydelliseen hemolyysiin vaadittava vähimmäismäärä.

2.3.4 Komplementinsitoutumistestiä suoritettaessa on joka kerta käytettävä seuraavia kontrolleja:

a) seerumin antikomplementaarisen vaikutuksen kontrolli;

b) antigeenikontrolli;

c) herkistettyjen punasolujen kontrolli;

d) komplementtikontrolli;

e) positiivista seerumia käyttäen tehtävä kontrolli reaktion alkuhetkellä vallitsevasta herkkyydestä;

f) negatiivista seerumia käyttäen tehtävä reaktion spesifisyyskontrolli.

2.3.5 Tulosten laskeminen:

OIEISS sisältää 1000 kansainvälistä CFT-yksikköä (ICFTU) millilitrassa. Kun OIEISS testataan tietyllä menetelmällä, tulos annetaan titterinä (TOIEISS). Titterinä (TTESTISEERUMI) ilmoitettu testiseerumin testitulos on ilmaistava yksikköinä ICFTU/ml. Titteri on siis muutettava ICFTU-yksiköiksi. Kerroin (F), joka tarvitaan kyseisellä menetelmällä testatun tuntemattoman testiseerumin titterin (TTESTISEERUMI) muuttamiseksi ICFTU-yksiköiksi, saadaan seuraavasta yhtälöstä

>PIC FILE= "L_2002080FI.002501.TIF">

ja kansainvälisten CFT-yksiköiden pitoisuus millilitrassa testiseerumia (ICFTUTESTISEERUMI) yhtälöstä:

>PIC FILE= "L_2002080FI.002502.TIF">

2.3.6 Tulosten tulkinta:

Vähintään 20 ICFTU-yksikköä millilitrassa sisältävää seerumia pidetään positiivisena.

2.4 ABR-maitotesti (MRT)

2.4.1 Antigeenina on hematoksyliinillä värjätty bakteerisuspensio fenoli-keittosuolaliuoksessa (NaCl 0,85 % (m/v) ja fenoli 0,5 % (v/v)). Antigeeni on säilytettävä 4 °C:ssa eikä se saa jäätyä.

2.4.2 Antigeenin herkkyys on standardisoitava OIEISS:a vastaan siten, että antigeeni tuottaa positiivisen reaktion, kun OIEISS laimennetaan 1:500 negatiiviseen maitoon. Laimennoksen 1:1000 pitäisi olla negatiivinen.

2.4.3 ABR-tutkimus on tehtävä kunkin maitotonkan sisällöstä tai kunkin tilatankin sisällöstä.

2.4.4 Maitonäytteet eivät saa jäätyä, kuumeta tai olla alttiina kovalle tärinälle.

2.4.5 Reaktio on suoritettava jollakin seuraavista menetelmistä:

- maitopatsaassa, jonka korkeus on vähintään 25 mm ja tilavuus 1 ml ja johon on lisätty 0,03 ml tai 0,05 ml yhtä standardoitua ja värjättyä antigeenia,

- maitopatsaassa, jonka korkeus on vähintään 25 mm ja tilavuus 2 ml ja johon on lisätty 0,05 ml yhtä standardoitua ja värjättyä antigeenia,

- 8 ml:n erässä maitoa, johon on lisätty 0,08 ml yhtä standardoitua ja värjättyä antigeenia.

2.4.6 Maidon ja antigeenin seosta on inkuboitava 37 °C:ssa 60 minuutin ajan yhdessä positiivisten ja negatiivisten käyttöstandardien kanssa. Jos seosta inkuboidaan vielä 16-24 tuntia 4 °C:ssa, testin herkkyys kasvaa.

2.4.7 Tulosten tulkinta:

a) negatiivinen tulos: värjäytynyt maito, väritön kerma;

b) positiivinen tulos:

- maito ja kerma värjäytyneet samalla tavalla, tai

- väritön maito ja värjäytynyt kerma.

2.5 Rose Bengal -levytesti (RBT)

2.5.1 Antigeenina on Rose-Bengal-värillä värjätty bakteerisuspensio puskuroidussa brusella-antigeenilaimennusliuoksessa, jonka pH on 3,65 ± 0,05. Antigeeni toimitetaan käyttövalmiina, se on säilytettävä 4 °C:ssa eikä se saa jäätyä.

2.5.2 Antigeenia valmistettaessa ei tarvitse kiinnittää huomiota solukonsentraatioon, mutta sen herkkyys on standardisoitava OIEISS:a vastaan niin, että antigeeni tuottaa positiivisen tuloksen seerumilaimennuksella 1:45 ja negatiivisen tuloksen laimennuksella 1:55.

2.5.3 RBT-testi on tehtävä seuraavalla tavalla:

a) seerumi (20-30 μl) sekoitetaan samaan määrään antigeeniä valkoisella kaakelilaatalla tai emalilevyllä siten, että seos muodostaa halkaisijaltaan noin 2 senttimetrin täplän. Seosta heilutellaan varovasti 4 minuuttia huoneenlämmössä, minkä jälkeen sitä tarkastellaan hyvässä valossa agglutinaation havaitsemiseksi;

b) automaattista menetelmää voidaan käyttää, mutta sen on oltava ainakin yhtä herkkä ja tarkka kuin manuaalinen menetelmä.

2.5.4 Tulosten tulkinta:

Kaikkia näkyviä reaktioita pidetään positiivisina, ellei kuivuminen reunoilla ole liiallista.

Jokaiseen testisarjaan olisi sisällytettävä positiiviset ja negatiiviset käyttöstandardit.

2.6 Seroagglutinaatiotesti (SAT)

2.6.1 Antigeenina on bakteerisuspensio fenoli-keittosuolaliuoksessa (NaCl 0,85 % (m/v) ja fenoli 0,5 % (v/v)). Formaldehydiä ei saa käyttää.

Antigeenit voidaan toimittaa tiivisteinä, jos käytettävä laimennuskerroin ilmenee pullon etiketistä.

Antigeenisuspensioon voidaan lisätä EDTA:ta siten, että loppukonsentraatio testilaimennoksessa on 5 mM, jotta väärien positiivisten määrää seroagglutinaatiotestissä voidaan vähentää. Sen jälkeen tarkistetaan, että pH on 7,2 antigeenisuspensiossa.

2.6.2 OIEISS sisältää 1000 kansainvälistä agglutinaatioyksikköä.

2.6.3 Antigeenia valmistettaessa ei tarvitse kiinnittää huomiota solukonsentraatioon, mutta sen herkkyys on standardisoitava OIEISS:a vastaan niin, että antigeeni tuottaa joko 50 %:n agglutinaation, kun lopullinen seerumilaimennos on 1:600-1:1000, tai 75 %:n agglutinaation, kun lopullinen seerumilaimennos on 1:500-1:750.

Saattaa olla suositeltavaa verrata uusien ja aiemmin standardisoitujen antigeenierien reaktiivisuutta käyttämällä tunnettujen seerumien paneelia.

2.6.4 Testi suoritetaan koeputkissa tai mikrotiitterilevyillä. Antigeenin ja seerumilaimennoksen seosta inkuboidaan 16-24 tuntia 37 °C:ssa.

Jokaisesta seerumista on valmistettava vähintään kolme laimennosta. Epäillyn seerumin laimennukset on suoritettava siten, että infektiorajalla olevan reaktion arviointi tehdään keskimmäisessä putkessa (tai kuopassa, jos mikrotiitterilevyjä käytetään).

2.6.5 Tulosten tulkinta:

Seerumin brucella-agglutinaatiotulos ilmoitetaan kansainvälisin yksiköin (IU) millilitraa kohti.

Vähintään 30 IU-yksikköä millilitrassa sisältävää seerumia pidetään positiivisena.

3 TÄYDENTÄVÄT TESTIT

3.1 Luomistaudin ihotesti (BST)

3.1.1 BST-testin käyttöedellytykset:

a) luomistaudin ihotestiä ei saa käyttää sertifiointitarkoituksissa yhteisön sisäisessä kaupassa;

b) luomistaudin ihotesti on yksi spesifisimmistä testeistä luomistaudin osoittamiseksi rokottamattomissa eläimissä. Diagnoosia ei kuitenkaan pitäisi tehdä ainoastaan positiivisen nahansisäisen tuloksen perusteella;

c) nautaeläimiä, jotka ovat antaneet negatiivisen tuloksen jossakin tässä liitteessä määritellyistä serologisista testeistä ja jotka reagoivat positiivisesti BST-testiin, pidetään tartunnan saaneina;

d) nautaeläimille, jotka ovat antaneet positiivisen tuloksen jossakin tässä liitteessä määritellyistä serologisista testeistä, voidaan tehdä BST-testi serologisten testien tulosten tulkinnan tukemiseksi erityisesti, jos luomistaudista vapaassa tai virallisesti vapaassa karjassa ei voida sulkea pois ristireaktiota muiden bakteerien vasta-aineiden kanssa.

3.1.2 Testi on suoritettava käyttämällä standardisoitua ja määriteltyä bruselloosi-allergeenivalmistetta, joka ei sisällä sileää lipopolysakkaridiantigeenia, koska tämä voi aiheuttaa epäspesifisiä tulehdusreaktioita tai aiheuttaa sekaannusta myöhemmissä serologisissa testeissä.

Yksi tällainen valmiste on Brucellin INRA, joka valmistetaan B. melitensis -bakteerin ei-sileänä pesäkemuotona kasvavasta kannasta. Sen valmistusta koskevat vaatimukset yksilöidään diagnostisten testien ja rokotteiden standardeja käsittelevän OIE:n käsikirjan neljännen painoksen (vuosi 2000) 2.4.2 luvussa olevassa B2 jaksossa.

3.1.3 Testimenetelmä

3.1.3.1 0,1 ml bruselloosi-allergeenia ruiskutetaan nahansisäisesti hännän alla olevaan ihopoimuun, eläimen kupeeseen tai kaulaan.

3.1.3.2 Tulokset tarkastetaan 48-72 tunnin kuluttua.

3.1.3.3 Ihon paksuus pistokohdassa mitataan työntömitalla ennen ruiskeen antamista sekä tuloksia tarkasteltaessa.

3.1.3.4 Tulosten tulkinta:

Voimakkaat reaktiot tunnistaa helposti paikallisesta turvotuksesta ja kovettumisesta.

Jos ihon paksuuntuminen on 1,5-2 mm, BST-tulosta pidetään positiivisena.

3.2 Kompetitiivinen entsyymi-immunologinen määritys (cELISA)

3.2.1 cELISA-testin käyttöedellytykset:

a) cELISA-testiä ei saa käyttää sertifiointitarkoituksissa yhteisön sisäisessä kaupassa;

b) cELISA-testillä on saatu suurempi spesifisyys kuin esimerkiksi epäsuoralla ELISA-testillä, ja tämän vuoksi testiä voidaan käyttää serologisten testitulosten tulkinnan tukena.

3.2.2 Testimenetelmä

Testi on suoritettava diagnostisten testien ja rokotteiden standardeja käsittelevän OIE:n käsikirjan neljännen painoksen (vuosi 2000) 2.3.1 luvun 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

4 KANSALLISET VERTAILULABORATORIOT

4.1 Tehtävät ja velvollisuudet:

Kansalliset vertailulaboratoriot vastaavat:

a) jäsenvaltiossa käytetyn testimenetelmän luotettavuuden osoittavien validointitutkimusten tulosten hyväksymisestä;

b) kokoomanäytteisiin yhdistettävien näytteiden enimmäismäärän määrittelystä ELISA-menetelmää käytettäessä;

c) standardoitujen toissijaisten kansallisten referenssiseerumien kalibroinnista ("käyttöstandardit") 2.1 kohdassa tarkoitettua kansainvälistä ensisijaista standardiseerumia vastaan;

d) kaikkien jäsenvaltiossa käytettyjen antigeenien ja ELISA-pakkauserien laatutarkastuksista;

e) Euroopan unionissa luomistaudista vastaavien kansallisten vertailulaboratorioiden verkostossa tehtävästä yhteistyöstä.

4.2 Kansallisten vertailulaboratorioiden luettelo

BELGIA

Centre d'études et de recherches vétérinaires et agrochimiques (CERVA/CODA) Groeselenberg 99 B - 1180 Bruxelles/Brussel

TANSKA

Danish Veterinary Institute Bulowsvej 27 DK - 1790 Copenhagen

SAKSA

Bundesinstitut für Gesundheitlichen Verbraucherschutz und Veterinärmedizin (BGVV) Nationales Veterinärmedizinisches Referenzlabor für Brucellose Postfach 33 00 13 D - 14191 Berlin

KREIKKA

Veterinary Laboratory of Larissa Department of Microbiology 6th km of National Road Larissa-Trikala GR - 4111 10 Larissa

ESPANJA

Laboratorio Central de Veterinaria de Santa Fe Camino del Jau S/N E - 18320 Santa Fe ( Granada )

RANSKA

Laboratoire national et OIE/FAO de référence pour la brucellose Agence française de sécurité sanitaire des aliments (AFSSA) BP 67 F - 94703 Maisons-Alfort Cedex

IRLANTI

Brucellosis Laboratory Model Farm Road Cork Ireland

ITALIA

Istituto Zooprofilattico Sperimentale dell'Abruzzo e del Molise Via Campo Boario I - 64100 Teramo

LUXEMBURG

State laboratory for Veterinarian Medicine 54, av Gaston Diderich B.P. 2081 L - 1020 Luxembourg

ALANKOMAAT

Centraal Instituut voor DierziekteControle CIDC-Lelystad Houtribweg 39 PO Box 2004 8203 AA Lelystad Nederland

ITÄVALTA

Bundesanstalt für veterinärmedizinische Untersuchungen Robert-Koch-Gasse 17 A - 2340 Modling

PORTUGALI

Laboratório Nacional de Investigação Veterinária (LNIV) Estrada de Benfica, n.o 701 P - 1549-011 Lisboa

SUOMI

National Veterinary and Food Research Institute Hämeentie 57 PO Box 45 FIN - 00581 Helsinki

RUOTSI

National Veterinary Institute S - 751 89 Uppsala

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1 FAO/WHO Collaborating Centre for Reference and Research on Brucellosis

Veterinary Laboratories Agency

New Haw Addlestone Surrey KT15 3NB United Kingdom

2 Immunodiagnostics Department

Veterinary Sciences Division

Stoney Road Stormont Belfast BT4 3SD United Kingdom

(1) Tässä liitteessä nestemäisten reagenssien tekemiseksi käytettävät laimennokset ilmaistaan esimerkiksi 1:150, mikä tarkoittaa suhteessa 1:150 tehtyä laimennosta."