NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä huhtikuuta 1999,

yhteisön ammatillista koulutusta koskevasta Leonardo da Vinci -toimintaohjelmasta

(1999/382/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsoo, että

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan yhteisö pyrkii muun muassa myötävaikuttamaan korkealaatuisen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen,

(2) neuvosto perusti päätöksellä 94/819/EY(4) toimintaohjelman Euroopan yhteisön ammatillista koulutusta koskevan politiikan toteuttamiseksi; ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella on aiheellista varmistaa sen jatkuvuus ottamalla huomioon tähän saakka saadut tulokset,

(3) Luxemburgissa 20 ja 21 päivänä marraskuuta 1997 pidetyssä työllisyyttä käsitelleessä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tunnustettiin, että elinikäinen oppiminen ja ammatillinen koulutus voivat merkittävästi myötävaikuttaa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaan työllistyvyyden, sopeutumiskyvyn ja yrittäjyyden sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseksi,

(4) elinikäinen oppiminen olisi saatava kaiken ikäisten ihmisten ulottuville kaikissa ammattiryhmissä, ei ainoastaan teknologisten muutosten johdosta vaan myös sen vuoksi, että työssäkäyvien henkilöiden määrä ikäpyramidissa on vähentynyt,

(5) komissio on tiedonannossaan "Tietojen ja taitojen Eurooppaan" tuonut esille ehdotuksia sellaisen eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi, jossa voitaisiin saavuttaa elinikäisen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tavoite, ja yksilöi nyt yhteisön tasolla kehitettävät, valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön keskittyvät toimenpiteiden lajit, joiden kaikkien tarkoituksena on noudattaen täysin toissijaisuusperiaatetta ja yksinkertaistetuin menettelyin tuottaa lisäarvoa jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin,

(6) valkoisessa kirjassaan "Opettaminen ja oppiminen: kohti oppivaa yhteiskuntaa" komissio toteaa, että oppivan yhteiskunnan synty merkitsee uuden tiedon hankinnan ja tätä varten tarvittavaa kaikkien oppimistilaisuuksien hyväksikäyttämisen rohkaisemista; vihreässä kirjassaan "Koulutus - ammattikoulutus - tutkimus: kansainvälisen liikkuvuuden esteet" komissio on korostanut etuja, joita liikkuvuus tuo yksilöille ja Euroopan unionin kilpailukyvylle,

(7) tämän ohjelman nojalla toteutettujen toimenpiteiden avulla olisi elinikäisen oppimisen edistämiseksi pyrittävä kehittämään ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja käytäntöjen laatua, suosimaan innovaatioita sekä edistämään ohjelmien eurooppalaista ulottuvuutta; tätä ohjelmaa toteutettaessa olisi kiinnitettävä huomiota syrjinnän kaikkien muotojen, myös rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan; olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikenlaisen, muun muassa vammaisia koskevan syrjinnän ja eriarvoisuuden poistamiseen sekä naisten ja miesten tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseen,

(8) yhteisön toimien lisäarvon kohottamiseksi on tarpeen kaikilla tasoilla varmistaa tämän päätöksen puitteissa toteutettavien toimien sekä muiden yhteisön toimenpiteiden keskinäinen yhdenmukaisuus ja täydentävyys,

(9) pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) ja käsiteollisuuden olisi työpaikkojen säilyttäjinä ja luojina sekä ammatillisen koulutuksen kehittäjinä osallistuttava nykyistä enemmän tämän ohjelman toteuttamiseen,

(10) komissio pyrkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistamaan, että tämän ohjelman nojalla toteutetut toimet ja yhteisön muut asianomaiset politiikat, välineet ja toimet, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston osalta, ovat keskenään yhdenmukaisia ja toisiaan täydentäviä, helpottamalla tässä ohjelmassa kehitettyjen innovatiivisten lähestymistapojen ja menetelmien siirtoa ja levittämistä suuremmassa mittakaavassa; komissio pyrkii yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kehittämään yhteistyötä tämän ohjelman ja yhteisön tasolla käytävään sosiaaliseen vuoropuheluun kuuluvien toimien välillä,

(11) Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (ETA-sopimus) määrätään yhteistyön laajentamisesta koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja nuorisoasioiden aloilla toisaalta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta Euroopan talousalueeseen kuuluvien Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) valtioiden (EFTA-/ETA-valtiot) välillä,

(12) olisi säädettävä assosioituneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden (KIE-maat) mahdollisuudesta osallistua tähän ohjelmaan Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti, Kyproksen mahdollisuudesta osallistua siihen EFTA-/ETA-valtioihin sovellettavien edellytysten mukaisesti ja lisämäärärahojen perusteella kyseisen maan kanssa sovittavia menettelyjä noudattaen sekä Maltan ja Turkin mahdollisuuksista osallistua siihen perustamissopimuksen mukaisesti lisämäärärahojen perusteella,

(13) komission ja jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä säännöllisesti seurattava ja arvioitava tämän ohjelman toteuttamista, jotta sitä voidaan tarvittaessa mukauttaa, erityisesti toimenpiteiden toteutuksen tärkeysjärjestystä muuttamalla,

(14) tähän päätökseen sisältyy 6 päivänä maaliskuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistuksen(5) 2 kohdan mukainen rahoitusohje ohjelman koko keston ajaksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksessa määriteltyä budjettivallan käyttäjän toimivaltaa, ja

(15) koska jäsenvaltiot eivät, ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmien monitahoisuuden huomioon ottaen, voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita yhteisön laajuisen ammatillisen koulutuspolitiikan toteuttamiseksi, ne voidaan perustamissopimuksen 3 b artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti yhteisön toimien ja toimenpiteiden valtioiden rajat ylittävän ulottuvuuden vuoksi paremmin toteuttaa yhteisön tasolla; tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä perustetaan yhteisön ammatillista koulutusta koskevan toimintapolitiikan toteuttamiseksi Leonardo da Vinci -toimintaohjelman toinen vaihe, jäljempänä "tämä ohjelma".

2. Tämä ohjelma toteutetaan 1 päivänä tammikuuta 2000 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2006 päättyvänä aikana.

3. Tällä ohjelmalla edistetään tietojen ja taitojen Eurooppaa luomalla koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alan eurooppalainen yhteistyön alue. Sillä tuetaan jäsenvaltioiden elinikäisen oppimisen politiikkoja sekä sellaisten tietojen, taitojen ja osaamisen hankkimista, jotka edistävät aktiivista kansalaisuutta ja työllistyvyyttä.

4. Tällä ohjelmalla tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden itsensä toteuttamia tai niiden alueella toteutettavia toimia pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä sekä niiden kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

2 artikla

Ohjelman tavoitteet

1. Perustamissopimuksen 127 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti tällä ohjelmalla pyritään valtioiden rajat ylittävän yhteistyön avulla kehittämään ammattikoulutusjärjestelmien ja -käytäntöjen laatua, innovaatiota ja eurooppalaista ulottuvuutta. Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

a) parantaa henkilöiden, erityisesti nuorten taitoja ja osaamista ammatillisen peruskoulutuksen kaikilla tasoilla; tämä voidaan saavuttaa muun muassa ammatillisen vuorottelu- ja oppisopimuskoulutuksen avulla tavoitteena työllistyvyyden edistäminen ja ammatillisen sijoittumisen ja uudelleensijoittumisen helpottaminen;

b) parantaa ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen laatua ja helpottaa siihen pääsyä sekä taitojen ja osaamisen elinikäistä hankkimista sopeutumiskyvyn lisäämiseksi ja kehittämiseksi, tarkoituksena erityisesti teknologisten ja organisatoristen muutosten vakauttaminen;

innovatiivista ammatillista neuvontaa ja ohjausta koskevat lähestymistavat ovat erityisen merkittäviä a ja b alakohdassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisen kannalta ja niitä tuetaan;

c) edistää ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen osuutta innovointiprosessissa tarkoituksena kilpailukyvyn ja yrittäjyyden kehittäminen sekä uudet työllistymismahdollisuudet; erityistä huomiota kiinnitetään tältä osin yhteistyön parantamiseen ammatillisten koulutuslaitosten, myös korkeakoulujen ja yliopistojen sekä yritysten, erityisesti pk-yritysten välillä.

2. Edellä 1 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa oleviin henkilöihin vammaiset mukaan luettuina, käytäntöihin, joilla helpotetaan heidän pääsyään ammatilliseen koulutukseen, tasa-arvon edistämiseen, naisten ja miesten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin sekä syrjinnän torjumiseen.

3 artikla

Yhteisön toimenpiteet

1. Tämän ohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavien toimenpiteiden avulla, joiden sisältö ja soveltamismenettelyt esitetään liitteissä, ja joita voidaan yhdistellä:

a) ammatillisessa koulutuksessa olevien henkilöiden, erityisesti nuorten, sekä ammatillisesta koulutuksesta vastaavien henkilöiden valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden tukeminen (liikkuvuus);

b) valtioiden rajat ylittävään yhteistyökumppanuuteen perustuvien pilottihankkeiden tukeminen, joilla kehitetään ammatillisen koulutuksen ja sen menetelmien innovointia ja laatua (pilottihankkeet);

c) kielitaidon, myös vähemmän käytettyjen ja opetettujen kielten taidon, ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisen edistäminen ammatillisen koulutuksen yhteydessä (kielitaito);

d) sellaisten valtioiden rajat ylittävien yhteistyöverkkojen kehittämisen tukeminen, joilla helpotetaan kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa (valtioiden rajat ylittävät verkot);

e) viiteaineiston kehittäminen ja ajantasaistaminen tukemalla tutkimuksia ja analyyseja, vertailukelpoisten tietojen laatimista ja ajantasaistamista, hyvien toimintatapojen seurantaa ja levitystä sekä laajaa tietojenvaihtoa (viiteaineisto).

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa annetaan erityistä tukea valtioiden rajat ylittäville toimille, joilla edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa ja sen käyttöä ammatillisessa koulutuksessa.

4 artikla

Ohjelman kohderyhmät

Liitteissä määriteltyjen toteuttamisedellytysten ja -järjestelyjen mukaisesti tähän ohjelmaan voivat osallistua kaikki ammatillisen koulutuksen alalla toimivat julkiset ja/tai yksityiset organisaatiot ja laitokset, erityisesti:

a) ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset, keskukset ja muut organisaatiot kaikilla tasoilla, myös korkeakoulut ja yliopistot;

b) tutkimuskeskukset ja -organisaatiot;

c) yritykset, varsinkin pk-yritykset ja käsiteollisuus, tai julkisen tai yksityisen sektorin laitokset, myös ammatillisen koulutuksen alalla toimivat;

d) toimialajärjestöt, mukaan lukien kauppakamarit ym.;

e) työmarkkinaosapuolet;

f) paikalliset ja alueelliset organisaatiot ja järjestöt;

g) voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt ja valtioista riippumattomat järjestöt.

5 artikla

Ohjelman toteuttaminen ja yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa

1. Komissio varmistaa tähän ohjelmaan kuuluvien yhteisön toimien toteuttamisen.

2. Jäsenvaltioiden on:

- toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen aiheellisten rakenteiden avulla ohjelman yhteensovittamisen, yhtenäisen hallinnoinnin ja sen tavoitteiden seurannan, mihin kaikki ammatillisen koulutuksen osapuolet osallistuvat kansallisten käytäntöjen mukaisesti,

- varmistettava, että tämän ohjelman mukaisesta toiminnasta tiedotetaan asianmukaisesti ja että se saa asiaankuuluvaa julkisuutta,

- toteutettava tämän ohjelman tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet,

- pyrittävä mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan tarpeellisina ja suotavina pitämiään toimenpiteitä tähän ohjelmaan osallistumista vaikeuttavien esteiden poistamiseksi.

3. Komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

- toteuttaa liitteissä esitetyt toimenpiteet, jotta työtä voidaan jatkaa tämän ohjelman ensimmäisen vaiheen saavutusten ja ammatillista koulutusalaa koskevien yhteisön aloitteiden perusteella,

- varmistaa Leonardo da Vinci -ohjelman ensimmäisessä vaiheessa toteutettujen ja tässä ohjelmassa toteutettavien toimien välisen joustavan siirtymäkauden.

6 artikla

Yhteistoimet

Osana tietojen ja taitojen Euroopan luomista voidaan ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet 7 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen toteuttaa yhdessä vastaavien yhteisön ohjelmien ja toimien, erityisesti koulutus- ja nuorisoalan ohjelmien kanssa.

7 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, jossa on kaksi jäsentä kustakin jäsenvaltiosta ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komitea antaa lausuntoja seuraavista kysymyksistä:

a) tämän ohjelman toteuttamista ja yhteisön rahoitustukea koskevat yleiset suuntaviivat;

b) tämän ohjelman toimien toteuttamista koskeva vuotuinen työohjelma, johon sisältyvät ensisijaisiksi katsotut alat, temaattisten toimien ja yhteistoimien aiheet sekä komission ehdotukset hankkeiden valitsemiseksi, yhteistoimiin kuuluvat hankkeet mukaan luettuina;

c) vuosittaiset talousarviot ja rahoituksen jakaminen eri toimenpiteiden sekä yhteistoimien, liitännäistoimenpiteiden ja eurooppalaisten organisaatioiden hankkeiden kesken;

d) perusteet varojen ohjeelliselle jaolle jäsenvaltioiden kesken valintamenettely A:n mukaisesti (liite I, III jakso) hallinnoitavien toimien osalta;

e) ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyt sekä tulosten levitykseen ja siirtoon liittyvät järjestelyt.

3. Komission edustaja tekee 2 kohdassa tarkoitettujen kysymysten osalta komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

4. a) Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.

b) Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa noudatetaan seuraavaa:

- komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista enintään kahdella kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä,

- neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä luetelmakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

5. Komission edustaja kuulee komiteaa kaikissa tämän ohjelman toteuttamista koskevissa muissa aiheellisissa kysymyksissä. Tällöin komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

6. Komitea laatii oman työjärjestyksensä.

7. Komissio aloittaa yhteistyössä komitean kanssa säännöllisen ja järjestelmällisen yhteistyön muiden Euroopan yhteisön koulutus- ja nuorisoalan ohjelmien toteuttamiseksi asetettujen komiteoiden kanssa.

8. Tämän ohjelman ja 9 artiklassa tarkoitettujen muiden toimenpiteiden yhdenmukaisuuden varmistamiseksi komissio ilmoittaa komitealle säännöllisesti koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja nuorison aloilla tehdyistä yhteisön aloitteista, myös yhteistyöstä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

8 artikla

Työmarkkinaosapuolet

Komissio voi kuulla komiteaa kaikissa tämän päätöksen toteuttamista koskevissa kysymyksissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen soveltamista.

Tällöin komitean työskentelyyn osallistuu tarkkailijoina jäsenvaltioiden edustajien lukumäärää vastaava määrä työmarkkinaosapuolten edustajia, jotka komissio nimeää yhteisön tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten ehdotusten perusteella.

Työmarkkinaosapuolten edustajilla on oikeus pyytää, että niiden kanta merkitään komitean kokouspöytäkirjaan.

9 artikla

Yhdenmukaisuus ja täydentävyys

1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että tämä ohjelma ja yhteisön muut asianomaiset politiikat, välineet ja toimet, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston osalta, ovat keskenään yhdenmukaisia ja toisiaan täydentäviä, erityisesti tietojen ja taitojen Eurooppaan liittyvät toimet, jotka koskevat koulutusta, ammatillista koulutusta, nuorisoa, tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä innovaatiota.

2. Komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että tähän ohjelmaan sisältyvien toimien toteuttamisessa otetaan huomioon neuvoston hyväksymissä työllisyyssuuntaviivoissa esitetyt ensisijaiset tavoitteet osana yhteisen työllisyysstrategian toteuttamista.

3. Komissio pyrkii yhteistyössä yhteisön työmarkkinaosapuolten kanssa kehittämään tämän ohjelman sekä yhteisön tasolla, myös alakohtaisilla tasoilla, käytävän työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun yhteensovittamista.

4. Komissio varmistaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) osallistuu tämän ohjelman toteuttamiseen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 337/75(6) säädettyjen järjestelyjen mukaisesti. Samojen edellytysten mukaisesti sovitetaan komission johdolla soveltuvilla aloilla yhteen toimintaa Euroopan koulutussäätiön kanssa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1360/90(7) mukaisesti.

5. Komissio tiedottaa säännöllisesti ammatillista koulutusta käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle tämän ohjelman etenemisestä.

10 artikla

EFTA-/ETA-valtioiden, assosioituneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden (KIE-maat), Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen

Tähän ohjelmaan voivat osallistua:

- EFTA-/ETA-valtiot ETA-sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti,

- assosioituneet Keski- ja Itä-Euroopan maat (KIE-maat) Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti,

- Kypros samojen edellytysten mukaisesti, joita sovelletaan EFTA-/ETA-valtioihin, ja osallistuminen rahoitetaan lisämäärärahoilla kyseisen maan kanssa sovittavia menettelyjä noudattaen,

- Malta ja Turkki perustamissopimuksen mukaisesti lisämäärärahojen perusteella.

11 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Tämän ohjelman puitteissa ja 7 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti komissio vahvistaa yhteistyötään kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

12 artikla

Rahoitus

1. Tämän ohjelman toteuttamiseen tarkoitettu rahoitusohje vuosille 2000-2006 on 1150 miljoonaa euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

13 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa säännöllisesti tämän ohjelman toteutumista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Seuranta käsittää 4 kohdassa tarkoitetut kertomukset sekä erityistoimia.

2. Komissio arvioi säännöllisesti tämän ohjelman toteuttamista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 7 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti sekä jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä määritettyjen arviointiperusteiden pohjalta. Päätavoitteena on arvioida toteutettujen toimien tehokkuutta ja vaikutuksia 2 artiklan mukaisiin tavoitteisiin nähden. Arvioinnissa tarkastellaan myös tämän ohjelman mukaisten toimien tulosten ja hyvien toimintatapojen levittämistä sekä ohjelman kokonaisvaikutusta sen tavoitteiden mukaisesti.

Arvioinnissa tarkastellaan myös tämän ohjelman sekä yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja toimien mukaisen toiminnan keskinäistä täydentävyyttä.

Yhteisön toimenpiteiden tulosten ulkopuolisia arviointeja suoritetaan määräajoin sellaisten perusteiden mukaan, joista päätetään 7 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

3. Seurannan ja arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon tätä ohjelmaa toteutettaessa.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tämän ohjelman toteutusta ja tehokkuutta koskevat kertomukset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 sekä ohjelman vaikutuksia jäsenvaltioissa käytössä oleviin ammatillisen koulutuksen järjestelmiin ja järjestelyihin koskevat kertomukset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007. Kertomuksissa on otettava huomioon myös naisten ja miesten tasa-arvon ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäminen.

5. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle:

- ensimmäisen välikertomuksen tämän ohjelman alustavasta toiminnallisesta toteutuksesta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2002,

- toisen välikertomuksen tämän ohjelman toteutuksesta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004,

- tiedonannon tämän ohjelman jatkumisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004, tiedonannossa on tarvittaessa oltava asianmukainen ehdotus,

- loppukertomuksen tämän ohjelman toteutuksesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä huhtikuuta 1999.

Neuvoston puolesta

J. FISCHER

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 309, 9.10.1998, s. 9.

(2) EYVL C 410, 30.12.1998, s. 6.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 5. marraskuuta 1998 (EYVL C 359, 23.11.1998, s. 59), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 21. joulukuuta 1998 (EYVL C 49, 22.2.1999 s. 65) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 23. maaliskuuta 1999 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EYVL L 340, 29.12.1994, s. 8.

(5) EYVL C 102, 4.4.1996, s. 4.

(6) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 354/95 (EYVL L 41, 23.2.1995, s. 1).

(7) EYVL L 131, 23.5.1990, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1572/98 (EYVL L 206, 23.7.1998, s. 1).

LIITE I

YHTEISÖN TOIMET JA TOIMENPITEET

I JAKSO: YLEISET PERIAATTEET

1. Päätöksen 2 artiklassa määritetyt tavoitteet toteutetaan valtioiden rajat ylittävien yhteistyöryhmien avulla, jotka tekevät ehdotuksia 3 artiklassa esitettyjen yhteisön toimenpiteiden pohjalta toteutettaviksi toimiksi.

2. Valtioiden rajat ylittävien yhteistyöryhmien esittämillä ehdotuksilla tähdätään yhden tai useamman ohjelman tavoitteen toteuttamiseen, ja niissä ilmoitetaan yksi tai useampi toimenpide, joka aiotaan toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksia voidaan tehdä toiminnasta, jossa useita 3 artiklan 1 kohdan mukaisia toimenpiteitä yhdistyy tavalla, jonka päätöksen 7 artiklassa tarkoitettu komitea määrittelee. Lukuun ottamatta II jaksossa esitettyjä toimenpiteitä 1 (liikkuvuus) ja 3 (kielitaito) kussakin ehdotuksessa on oltava kumppaneita vähintään kolmesta ohjelmaan osallistuvasta maasta, joista ainakin yhden on oltava Euroopan unionin jäsenvaltio. Toimenpiteiden 1 ja 3 mukaisten ehdotusten osalta on kussakin ehdotuksessa oltava kumppaneita vähintään kahdesta ohjelmaan osallistuvasta maasta, joista ainakin toisen on oltava Euroopan unionin jäsenvaltio.

3. Yhteisön tekemissä ehdotuspyynnöissä määritellään tavoitteita koskevat painopisteet, aikataulu, edellytykset hakemuksen esittämiselle ja yleiset soveltuvuusvaatimukset, etenkin rajat ylittävyyden, hankearvioinnin ja valintamenettelyjen suhteen. Ohjeelliseen aikatauluun sisältyvät yhteisön vuosittaiset määräajat hankehakemusten jättämistä, valintaa ja hyväksymistä varten.

Ensimmäinen ehdotuspyyntö on voimassa kolme vuotta. Toinen, kaksi vuotta voimassa oleva ehdotuspyyntö laaditaan vuonna 2002 ja kolmas, kaksi vuotta voimassa oleva, vuonna 2004, ja niissä otetaan huomioon tämän päätöksen 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen välikertomusten tulokset.

Komissio julkaisee yhteisön tekemät ehdotuspyynnöt pyydettyään ensin päätöksen 7 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon.

4. Toimia koskevissa ehdotuksissa on tuotava selvästi esille niiden tavoitteet, toteutustavat, ennakoidut tulokset, todellisten tulosten arviointimenetelmät, suunnitelmat tulosten levittämiseksi, edunsaajat ja yhteistyökumppanit, sekä yhteistyökumppanien osallistumistapa ja -aste, myös niiden osallistuminen rahoitukseen, sekä toiminnan aikataulu.

5. Ehdotuksia voidaan toimittaa ehdotuspyynnössä kullekin vuodelle asetettuina määräaikoina. Ehdotuksia valitaan vähintään kerran vuodessa III jaksossa yksilöityjen menettelyjen mukaisesti.

6. Jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet tähän ohjelmaan osallistuvien sekä koulutuksen ja nuorisoalan ohjelmiin osallistuvien toimijoiden välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi.

7. Yhteistyökumppaneiden omarahoitusosuuteen ei missään tapauksessa saa sisältyä mitään muuta yhteisön antamaa rahoitusta.

II JAKSO: TOIMENPITEET

1. Liikkuvuus

Tuki ammatillisessa koulutuksessa olevien henkilöiden, erityisesti nuorten, sekä kouluttajien valtioiden rajat ylittäville liikkuvuutta edistäville hankkeille

Yhteisön tukea myönnetään seuraaviin toimiin:

a) Valtioiden rajat ylittävien harjoittelijavaihtohankkeiden valmistelu ja toteutus

- ammatillisessa peruskoulutuksessa oleville henkilöille (yleensä kolmesta viikosta yhdeksään kuukauteen kestävä harjoittelu ammatillisissa oppilaitoksissa ja yrityksissä; tällainen harjoittelu on olennainen osa kyseisten henkilöiden ammatillista koulutusta),

- opiskelijoille (kolmesta kahteentoista kuukauden pituinen harjoittelu yrityksissä),

- nuorille työntekijöille ja vastavalmistuneille (kahdesta kahteentoista kuukauden harjoittelu ammatillisissa oppilaitoksissa ja yrityksissä).

Tällaiseen harjoitteluun olisi mahdollisuuksien mukaan aina sisällyttävä alkuperämaan käytäntöjen mukaisesti annettava todistus harjoittelun aikana hankituista taidoista ja osaamisesta.

Tällaiseen harjoitteluun voi kuulua myös hankkeita, jotka ovat osa päätöksessä 1999/51/EY(1) tarkoitettuja "vuorottelu- ja oppisopimuskoulutusta koskevia eurooppalaisia koulutusjaksoja".

Valtioiden rajat ylittävät harjoittelijavaihtohankkeet, joissa vastaanottavana tahona ovat pk-yritykset tai käsiteollisuusyritykset, saavat erityistä tukea jäljempänä esitetyin edellytyksin.

b) Valtioiden rajat ylittävien henkilövaihtohankkeiden järjestäminen

- toisaalta yritysten ja toisaalta ammatillista koulutusta tarjoavien organisaatioiden tai yliopistojen ja korkeakoulujen välillä, siten että kohderyhmänä ovat yritysten henkilöstöhallinnon edustajat, ammatillisten koulutusohjelmien suunnittelijat ja hallinnoijat, erityisesti kouluttajat, sekä ammatillisen neuvonnan ja ohjauksen asiantuntijat,

- kouluttajille ja tukihenkilöille kielitaidon alalla (toisaalta yritysten ja toisaalta kieltenopetukseen erikoistuneiden ammatillisten koulutuslaitosten, mukaan lukien yliopistot ja korkeakoulut, tai ammatillisten oppilaitosten välisenä vaihtona).

Kyseisten kohderyhmien vaihtojaksojen pituus on yhdestä enintään kuuteen viikkoon.

c) Cedefop voi järjestää ammatillisesta koulutuksesta vastaavien henkilöiden opintomatkoja komission ehdottamista aiheista.

Valtioiden rajat ylittävät harjoittelija- ja henkilövaihtohankkeet voivat kestää enintään kaksi vuotta. Päätöksen 7 artiklassa tarkoitetun komitean on suunniteltava toimenpiteet vammaisten osallistujien erityistä avustamista varten harjoittelija- ja henkilövaihtohankkeiden toteuttamisessa.

Rahoitus

Yhteisön rahoitusosuus tämän toimenpiteen yhteydessä määriteltyjen, valtioiden rajat ylittävien harjoittelija- ja henkilövaihtohankkeiden osalta on enintään 5000 euroa kullekin edunsaajalle yhtä harjoittelija- tai henkilövaihtoa kohti siten, että rahoitusosuuden enimmäismäärä vastaa a ja b alakohdassa mainittua enimmäispituutta. Tämä enimmäismäärä voidaan ylittää vammaisten osallistujien osalta.

Komissio jakaa tätä toimenpidettä varten jokaiselle jäsenvaltiolle vuosittaisen kokonaistuen, jonka määrä lasketaan liitteessä II esitettyjä menetelmiä noudattaen.

Tästä summasta enintään 10 prosenttia varataan asianomaisen hallintorakenteen kanssa sovittujen menettelyjen mukaisesti seuraavaan tukeen:

- tämän ohjelman puitteissa ensimmäisen hakemuksensa tekeville pk-yrityksille. Määrä on enintään 500 euroa hakijaa kohden,

- kaikille hakijoille, jotka valmistelevat edellä a alakohdassa mainittua kohderyhmää. Pedagogiseen, kulttuuriseen ja kielelliseen valmisteluun myönnettävä määrä on enintään 200 euroa alle kolme kuukautta tai enintään 500 euroa kolme kuukautta tai kauemmin kestävää harjoittelua kohden, kuitenkin enintään 25000 euroa hakijaa kohden.

Tämän määrän lisäksi on lähettävälle organisaatiolle varattu määräraha valtioiden rajat ylittävien harjoittelijavaihtohankkeiden hallinnointiin ja seurantaan.

Hallintorakenne voi osoittaa tuen käyttämättömän osan käytettäväksi uudelleen muualla tämän toimenpiteen piirissä. Uudelleenosoittamisen syyt on ilmoitettava komissiolle.

2. Pilottihankkeet

Tuki valtioiden rajat ylittäville pilottihankkeille, joiden tavoitteena on kehittää ja siirtää ammatillisen koulutuksen innovaatioita ja laatua, myös toimille, joilla pyritään tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ammatillisessa koulutuksessa

Yhteisön tukea myönnetään sellaisten valtioiden rajat ylittävien pilottihankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen, kokeiluun ja arviointiin, joiden tavoitteena on kehittää ja/tai levittää ammatillisen koulutuksen innovaatioita.

Valtioiden rajat ylittävät pilottihankkeet voivat lisäksi liittyä ammatillisen koulutuksen laadun sekä uusien ammatillisen koulutuksen opetusmenetelmien ja ammatillisen ohjauksen kehittämiseen elinikäisen oppimisen yhteydessä.

Valtioiden rajat ylittävien pilottihankkeiden tavoitteena voi myös olla:

- kehittää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ammatillisessa koulutustoiminnassa ja siihen liittyvissä tuotteissa,

- edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä uusia välineitä, palveluja ja ammatilliseen koulutukseen liittyviä tuotteita,

- tukea valtioiden rajat ylittävien ammatillisen avoimen ja etäopetuksen verkostojen kehittämistä hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa (multimediatuotteet, web-sivut, tiedonsiirto verkoston kautta jne.),

- suunnitella, testata ja validoida uusista työtilanteista (esim. etätyö) syntyviä uusia ammatillisen koulutuksen menetelmiä.

Yhteisön tukea voidaan myöntää tämän toimenpiteen mukaisille hankkeille enintään kolmeksi vuodeksi.

Temaattiset toimet

Erityistukea myönnetään pienelle määrälle sellaisia hankkeita, joiden aiheilla on yhteisön tasolla erityistä merkitystä, esimerkiksi:

- uusien menetelmien kehittäminen, joilla edistetään avoimuutta ja korostetaan uudenlaisia työssä opittujen taitojen ja osaamisen hyväksymis- tai tunnustamistapoja,

- toimet, joilla tuetaan jäsenvaltioiden politiikkoja ja aloitteita, jotta työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa oleville, erityisesti ammattitaidottomille nuorille tai henkilöille, joiden ammattitaito ei ole ajan tasalla, voidaan antaa asianmukaiset taidot,

- eurooppalaisten järjestelyiden kehittäminen ammatilliseen ohjaukseen ja neuvontaan sekä koulutukseen yritystoimintaan liittyvissä palveluissa.

Rahoitus

Yhteisön tuki voi olla enintään 75 prosenttia valtioiden rajat ylittävien pilottihankkeiden tukikelpoisista menoista, kuitenkin enintään 200000 euroa vuodessa hanketta kohden. Temaattisten toimien osalta enimmäismäärää voidaan nostaa 300000 euroon vuodessa hanketta kohden, jos tämä on kyseisen hankkeen laajuuden vuoksi perusteltua.

3. Kielitaito

Tuki hankkeille, joilla edistetään kielitaitoa ja kulttuurin tuntemusta ammatillisessa koulutuksessa

Yhteisön tukea myönnetään kielitaitoa kehittäviin, valtioiden rajat ylittäviin pilottihankkeisiin ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Erityistä huomiota kiinnitetään vähemmän käytettyjä ja opetettuja kieliä koskeviin hankkeisiin.

Näiden hankkeiden tavoitteena on kehittää, kokeilla, validoida, arvioida sekä levittää, myös kielitaidon mittausten avulla, kunkin ammattialan ja talouden alan erityistarpeiden mukaisia oppimateriaaleja ja innovatiivisia opetusmenetelmiä sekä kielten itseopiskelua innovatiivisten pedagogisten lähestymistapojen avulla sekä levittää näin saatuja tuloksia.

Ehdotuksia tuettavista kielitaito- ja kulttuurihankkeista voidaan esittää myös muiden toimien ja toimenpiteiden yhteydessä, erityisesti sellaisten kouluttajien ja tukihenkilöiden kielitaidon ja kulttuurituntemuksen parantamiseksi, jotka ovat vastuussa valtioiden rajat ylittäviin vaihto-ohjelmiin osallistuvien henkilöiden pedagogisesta ohjauksesta.

Yhteisön tukea voidaan myöntää myös valtioiden rajat ylittäville ohjelmille, jotka toteutetaan yhtäältä yritysten ja toisaalta kieltenopetukseen erikoistuneiden ammatillisten koulutuslaitosten tai muiden ammatillisten oppilaitosten välillä.

Yhteisön tukea voidaan myöntää tämän toimenpiteen mukaisille hankkeille enintään kolmeksi vuodeksi.

Rahoitus

Yhteisön tuki voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista menoista, kuitenkin enintään 200000 euroa vuodessa hanketta kohden.

4. Valtioiden rajat ylittävät verkot

Tuki valtioiden rajat ylittäville eurooppalaisen asiantuntemuksen ja tulosten levityksen verkoille

Yhteisön tukea myönnetään sellaisten ammatillisen koulutuksen usean eri toimijan yhteistyöverkkojen toimintaan, jotka yhdistävät eri jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen alueellisia tai alakohtaisia yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita. Näihin toimijoihin kuuluu ammatillisen koulutuksen validoitujen menetelmien ja tuotteiden käyttöön liittyvien palvelujen, neuvonnan ja tiedotuksen tarjoajina paikallisviranomaisia, paikallisia kauppakamareita, toimialakohtaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, yrityksiä sekä tutkimus- ja ammatillisia koulutuskeskuksia, myös yliopistoja ja korkeakouluja. Näiden toimien tavoitteena on:

i) kerätä, valikoida ja kehittää edelleen eurooppalaista asiantuntemusta ja innovatiivisia lähestymistapoja;

ii) parantaa tarvittavien ammattitaitojen analysointia ja ennakointia;

iii) levittää verkkojen ja hankkeiden tuloksia asiaankuuluville tahoille koko unionissa.

Yhteisön tukea valtioiden rajat ylittäville verkoille voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi.

Rahoitus

Valtioiden rajat ylittävien verkkojen toimintaan myönnettävä yhteisön tuki voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista, kuitenkin enintään 150000 euroa vuodessa yhtä verkkoa kohden.

5. Viiteaineisto

Tuki toimille, joiden tavoitteena on viiteaineistojen kokoaminen, päivittäminen ja levittäminen

Yhteisön tukea myönnetään valtioiden rajat ylittäville, yhteistä etua koskeville ensisijaisiin aihepiireihin kuuluville toimille. Näillä toimilla edistetään

- vertailukelpoisten tietojen saantia jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen järjestelmistä, järjestelyistä ja käytännöistä sekä pätevyyttä ja osaamista koskevista eri lähestymistavoista tai

- sellaista määrällisen ja/tai laadullisen tiedon, analyysien tuottamista sekä elinikäistä oppimista koskevien politiikkoja ja ammatillisen koulutuksen käytäntöjä tukevien parhaiden toimintatapojen havainnointia, jota ei ole saatavilla Eurostatin tai Cedefopin kautta. Eurostat ja Cedefop osallistuvat tiiviisti tilastovälineiden tuottamiseen voimassa olevien menettelyjen, erityisesti yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97(2) mukaisesti, sekä ottaen huomioon yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 1998-2002 22 päivänä joulukuuta 1998 tehdyn neuvoston päätöksen 99/126/EY(3).

Yhteisön tukea voidaan myöntää tämän toimenpiteen mukaisille hankkeille enintään kolmeksi vuodeksi.

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että kyseistä viiteaineistoa levitetään mahdollisimman laajalle, erityisesti sen saattamiseksi ammatillisesta koulutuksesta päättävien julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöiden käyttöön.

Rahoitus

Yhteisön rahoitusosuus on 50-100 prosenttia tukikelpoisista menoista, kuitenkin enintään 200000 euroa vuodessa hanketta kohden. Enimmäismäärä voidaan nostaa 300000 euroon, jos tämä on ehdotetun hankkeen laajuuden vuoksi perusteltua.

6. Yhteistoimet

1. Päätöksen 6 artiklassa esitettyjä yhteistoimia varten voidaan myöntää yhteisön tukea, kun toimet toteutetaan yhteisesti yhteisön muiden sellaisten toimien, joilla edistetään tietojen ja taitojen Eurooppaa, ja erityisesti yhteisön koulutus- ja nuorisoalan ohjelmien kanssa.

2. Näitä yhteistoimia voidaan toteuttaa yhteisiä ehdotusmenettelyjä käyttäen, joihin valitaan sellaisia aiheita, jotka eivät kuulu yksinomaan tietyn yksittäisen ohjelman alaan. Yhteistoimien aiheet sovitaan asianomaisissa komiteoissa päätöksen 7 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Yhteisillä ehdotusmenettelyillä voidaan vastata myös kyseisten ohjelmien toteuttamisen aikana ilmenneisiin uusiin vaatimuksiin.

Yhteisön tukea voidaan myöntää tämän toimenpiteen mukaisille hankkeille enintään kolmeksi vuodeksi.

Rahoitus

Yhteisön rahoitusosuus voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista menoista.

7. Täydentävät toimenpiteet

1. Yhteisön tukea myönnetään päätöksen 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi:

- päätöksen 5 ja 13 artiklassa ja tässä liitteessä olevan I jakson 6 kohdassa kuvattuihin jäsenvaltioiden hallinnointi-, koordinointi-, seuranta- ja arviointitoimiin,

- jäsenvaltioiden ja komission toteuttamiin tiedotus-, seuranta-, arviointi- ja levitystoimiin, joiden tavoitteena on helpottaa osallistumista ohjelmaan ja vakiinnuttaa luotujen menetelmien, tuotteiden ja välineiden sekä tämän ohjelman tulosten siirtoa, muun muassa luomalla suurelle yleisölle avoimia tietokantoja,

- valtioiden rajat ylittävää kansallisten ohjauksen, neuvonnan ja koulutustiedotuksen keskusten verkkoa varten,

- päätöksen 11 artiklan mukaiseen yhteistoimintaan kolmansien maiden ja ammatillisen koulutuksen alan kansainvälisten järjestöjen kanssa.

2. Yhteisön rahoitustukea myönnetään jäsenvaltioiden päätöksen 5 artiklan mukaisesti perustamien asianmukaisten rakenteiden toimintaan.

3. Komissio voi ohjelmaa toteuttaessaan käyttää teknisen avun organisaatioita, joita rahoitetaan ohjelman kokonaismäärärahoista. Samoin edellytyksin komissio voi käyttää asiantuntija-apua. Lisäksi komissio voi järjestää seminaareja, konferensseja tai muita asiantuntijakokouksia, joilla voidaan edistää ohjelman täytäntöönpanoa, sekä toteuttaa tiedotus-, julkaisu- tai levitystoimia.

4. Teknisen avun organisaation tai organisaatioiden ja kansallisten hallintorakenteiden asema ja toiminnalliset tehtävät on määriteltävä selkeästi 5 artiklan mukaisesti.

III JAKSO: VALINTAMENETTELYT

Hakijoiden ehdotuspyyntöjen perusteella esittämät ehdotukset valitaan jonkin seuraavan menettelyn mukaisesti:

1. menettely A, jota sovelletaan liikkuvuutta edistäviin toimiin (toimenpide 1);

2. menettely B, jota sovelletaan:

- pilottihankkeisiin (toimenpide 2) temaattisia toimia lukuun ottamatta,

- kielitaitohankkeisiin (toimenpide 3),

- valtioiden rajat ylittäviin verkkoihin (toimenpide 4);

3. menettely C, jota sovelletaan:

- viiteaineistoon (toimenpide 5),

- temaattisiin toimiin (toimenpiteessä 2),

- yhteistoimiin (toimenpide 6),

- eurooppalaisten organisaatioiden hankkeisiin (kaikissa toimenpiteissä).

1. Menettely A

Tämä valintamenettely muodostuu seuraavista vaiheista:

i) Komissio jakaa kullekin osallistuvalle maalle kokonaistuen liitteessä II esitettyä menettelyä käyttäen ja pyydettyään päätöksen 7 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon.

ii) Hakijoiden on esitettävä ehdotuksensa jäsenvaltion nimeämälle hallintorakenteelle ehdotuspyyntöilmoituksissa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.

iii) Hallintorakenne arvioi ehdotuksia yhteisön tasolla laadittujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti. Hallintorakenne laatii luettelon valituista liikkuvuutta edistävistä ohjelmista ja jakaa luettelon tiedoksi komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden hallintorakenteille.

iv) Jäsenvaltioiden tehtävänä on hallintorakenteidensa avustamina tehdä sopimukset ja jakaa kokonaistuki hakijoiden kesken.

v) Jäsenvaltiot laativat vuosittain komissiolle kertomuksen liikkuvuutta edistävien ohjelmien tuloksista. Kertomukseen on sisällytettävä muun muassa seuraavat aiheet:

- ohjelman kohdeyleisöt,

- sisältö ja tavoitteet taitojen ja/tai pätevyyksien osalta,

- ammatillisen koulutuksen ja/tai työharjoittelun kesto ammatillisessa oppilaitoksessa ja/tai liikeyrityksessä,

- yhteistyökumppanit yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa.

2. Menettely B

Tämä valintamenettely muodostuu kaksivaiheisesta valintaprosessista:

- alustavien ehdotusten valinta

- lopullisten ehdotusten valinta.

i) Hakijoiden on esitettävä alustavat ehdotukset jäsenvaltion nimeämälle hallintorakenteelle ehdotuspyyntöilmoituksissa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.

ii) Jäsenvaltiot arvioivat alustavat ehdotukset ja suorittavat valinnan. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksista. Vain hyväksyttyjen alustavien ehdotusten osalta hakijaa pyydetään toimittamaan lopullinen ehdotus kyseisen jäsenvaltion hallintorakenteelle. Hakijat lähettävät lisäksi lopullisesta ehdotuksesta jäljennöksen komissiolle.

iii) Jäsenvaltiot arvioivat lopulliset ehdotukset ja asettavat ne etusijajärjestykseen sekä toimittavat komissiolle kertomuksen, jossa esitetään esivalinnan tulokset tavoitteittain ja toimenpiteittäin eriteltynä, arviointimenettely, menettelyyn osallistuneet osapuolet sekä luettelo todennäköisesti hyväksyttävistä ehdotuksista etusijajärjestyksessä kuvauksineen ja perusteluineen. Kertomuksessa esitetään myös toteutetut ohjelmaan osallistumista edistävät tiedotus- ja julkistamistoimet.

iv) Komissio arvioi ehdotukset riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, jotta voitaisiin arvioida ja varmistaa, että hankkeet ovat valtion rajat ylittäviä ja innovatiivisia. Komissio nimeää riippumattomat asiantuntijat ottaen täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten ehdotukset. Komissio tarkastaa kansalliset kertomukset ja käy tarpeen mukaan neuvotteluja kunkin jäsenvaltion kanssa.

v) Komissio toimittaa komitealle ehdotuksen määrärahojen jakamiseksi toimenpiteittäin ja jäsenvaltioittain, ja hankkii komitean lausunnon päätöksen 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

vi) Saatuaan komitean lausunnon komissio laatii jäsenvaltioittain luettelon valituista hankkeista ja jakaa kullekin jäsenvaltiolle määrärahat valittujen hankkeiden toteuttamiseen.

vii) Jäsenvaltioiden tehtävänä on hallintorakenteidensa avustamina tehdä sopimukset ja jakaa määrärahat yksittäisille hakijoille.

viii) Alustavien ehdotusten valinta on suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ehdotuspyynnössä ehdotusten jättämiselle asetettu määräaika on kulunut umpeen; vaiheiden iii-vi mukaiset menettelyt eivät saisi kestää yli viittä kuukautta.

3. Menettely C

Tämä menettely muodostuu kaksivaiheisesta valintaprosessista:

- alustavien ehdotusten valinta

- lopullisten ehdotusten valinta.

i) Hakijoiden on esitettävä alustavat hanke-ehdotukset komissiolle ehdotuspyyntöilmoituksissa määritettyjen sääntöjen mukaisesti. Hakijat lähettävät myös oman jäsenvaltionsa hallintorakenteelle alustavan hanke-ehdotuksen jäljennöksen.

ii) Komissio arvioi kaikki alustavat ehdotukset ja suorittaa ohjelmakomitean lausunnon saatuaan valinnan. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksesta.

iii) Vain hyväksyttyjen alustavien ehdotusten tekijöitä pyydetään toimittamaan komissiolle lopullinen ehdotus. Hakijat lähettävät lisäksi lopullisesta ehdotuksesta jäljennöksen oman jäsenvaltionsa hallintorakenteelle.

iv) Komissio tekee riippumattomien asiantuntijoiden avustamana kansainvälisen arvioinnin saaduista ehdotuksista ja laatii niistä lyhyen luettelon. Komissio nimeää kyseiset riippumattomat asiantuntijat ottaen täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten ehdotukset.

v) Komissio pyytää päätöksen 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen komitealta lausunnon lyhyestä luettelosta.

vi) Komissio laatii lopullisen luettelon hyväksytyistä ehdotuksista ja ilmoittaa siitä komitealle. Komissio laatii ohjeet hankkeiden seurantaa varten yhdessä jäsenvaltioiden hallintorakenteiden kanssa.

vii) Komission tehtävänä on asianmukaista teknistä apua hyväkseen käyttäen tehdä sopimukset ja jakaa määrärahat yksittäisille hakijoille.

viii) Alustavien ehdotusten valinta on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ehdotuspyynnössä ehdotusten jättämiselle asetettu määräaika on kulunut umpeen; vaiheiden iii-vi mukaiset menettelyt eivät saisi kestää yli viittä kuukautta.

(1) EYVL L 17, 22.1.1999, s. 45.

(2) EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1.

(3) EYVL L 42, 16.2.1999, s. 1.

LIITE II

I JAKSO: BUDJETTIVAROJEN JAKAUTUMINEN

1. Komissio esittää varainhoitovuoden alussa ja viimeistään 1 päivänä maaliskuuta komitealle ennakkoarvion budjettivarojen jakautumisesta kullekin toimenpiteiden lajille ja menettelylle erikseen ottaen huomioon päätöksen 2 artiklassa säädetyt tavoitteet, ja pyytää komitealta lausuntoa ennakkoarviosta. Tämän pohjalta komissio määrittää kullekin jäsenvaltiolle alustavat määrärahat, jotka käytetään liitteessä I tarkoitettua valintamenettelyä A edellyttäviin toimiin.

2. Käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioissa seuraavin rajoituksin:

a) Liikkuvuutta edistäviin ohjelmiin myönnettyjen varojen on oltava vähintään 39 prosenttia ohjelman vuosibudjetista.

b) Valtioiden rajat ylittävien pilottihankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja testaukseen myönnettyjen varojen on oltava vähintään 36 prosenttia ohjelman vuosibudjetista. Tästä määrärahasta voidaan enintään 5 prosenttia varoista osoittaa temaattisia toimia koskeviin hankkeisiin.

c) Kielitaitohankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja testaukseen myönnettyjen varojen on oltava vähintään 5 prosenttia ohjelman vuosibudjetista.

d) Muiden menojen on oltava vähintään 15 prosenttia. Näistä menoista liitännäistoimenpiteisiin osoitettavat varat voivat olla enintään 9 prosenttia. Päätöksen 11 artiklan mukaiseen toimintaan myönnetyt varat eivät saa ylittää 0,2:ta prosenttia ohjelman vuosibudjetista.

3. Kaikki edellä esitetyt prosenttimäärät ovat suuntaa-antavia ja komitea voi mukauttaa niitä päätöksen 7 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

II JAKSO: ERITYISSÄÄNNÖT KOKONAISTUESTA LIIKKUVUUDEN EDISTÄMISEKSI

1. Ennen valtioiden rajat ylittävien henkilö- ja harjoittelijavaihto-ohjelmien aloittamista komissio jakaa liikkuvuutta edistäviä toimenpiteitä varten kokonaistuen, jonka määrä vahvistetaan päätöksen 7 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen määritetyllä laskentamenetelmällä, ottaen huomioon seuraavat tekijät:

- väestö,

- lähettävän organisaation alkuperäisjäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion elinkustannusten välinen ero,

- maantieteellinen etäisyys ja kuljetuskustannukset,

- kyseisen kohderyhmän merkitys suhteessa kokonaisväestöön kaikista jäsenvaltioista saatavilla olevien tietojen mukaisesti.

Näiden perusteiden soveltaminen ei missään tapauksessa saa johtaa siihen, että jollekin jäsenvaltiolle ei myönnetä rahoitusta liitteessä I esitettyihin valtioiden rajat ylittäviin harjoittelija- ja henkilövaihto-ohjelmiin.

2. Kullekin jäsenvaltiolle jaettavan kokonaisavustuksen määrä lasketaan toimintasuunnitelman perusteella, jossa on selvästi tuotava esiin seuraavat seikat:

- rahoitustuen hallinnointiin sovellettavat järjestelyt,

- toimenpiteet, joilla autetaan harjoittelija- ja henkilövaihdon järjestäjiä löytämään mahdollisia yhteistyökumppaneita,

- tarpeelliset toimenpiteet harjoittelija- ja henkilövaihdon asianmukaisen valmistelun, järjestelyn ja seurannan varmistamiseksi, myös tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämisen osalta.

3. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tämän toimintasuunnitelman ohjelman ensimmäistä toteuttamisvuotta varten viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2000. Komissio jakaa tämän perusteella kullekin jäsenvaltiolle määrärahat valtioiden rajat ylittävien ohjelmien käynnistämiseksi. Se osuus näistä määrärahoista, jota ei ole käytetty 1 päivään lokakuuta 2000 mennessä, lisätään lopulliseen kokonaismäärärahaan.

LIITE III

MÄÄRITELMÄT

Ottaen huomioon jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat järjestelmät ja järjestelyt tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a) "ammatillisella peruskoulutuksella" kaikkea sellaista ammatillista peruskoulutusta, myös teknistä ja ammattiopetusta, oppisopimusjärjestelmää sekä ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, joka on osa kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tunnustaman ammattipätevyyden saavuttamista;

b) "vuorottelukoulutuksella" kaikilla tasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa, annettavaa ammatillista koulutusta. Tähän ammatilliseen koulutukseen, jonka kyseisen lähtöjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tunnustavat tai vahvistavat tässä valtiossa voimassa olevan lainsäädännön, menettelyjen tai käytäntöjen mukaisesti, sisältyy järjestelmällisiä koulutusjaksoja yrityksissä ja tarvittaessa ammatillisissa oppilaitoksissa;

c) "ammatillisella jatko- ja täydennyskoulutuksella" työntekijän työelämässä olessaan hankkimaa ammatillista koulutusta;

d) "elinikäisellä oppimisella" koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia, joita yksilöille tarjotaan koko eliniän, jotta he voivat jatkuvasti hankkia, ylläpitää ja mukauttaa tietojaan, taitojaan ja osaamistaan;

e) "ammatillisella avoimella ja etäopetuksella" kaikenlaista joustavaa ammatillista opetusta, johon liittyy:

- tieto- ja viestintätekniikan ja -palvelujen tavanomainen tai edistynyt käyttö, ja

- henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen muodossa annettava tuki;

f) "ammatillista vuorottelu- ja oppisopimuskoulutusta koskevalla eurooppalaisella koulutusjaksolla" jaksoa, jonka henkilö suorittaa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä hän osallistuu ammatilliseen vuorottelukoulutukseen ja joka muodostaa osan kyseistä vuorottelukoulutusta;

g) "ammatillisella ohjauksella" kaikenlaista ohjaus-, tiedottamis-, arviointi- ja neuvontatoimintaa, jonka tarkoituksena on avustaa henkilöitä tekemään ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä koulutusohjelmia ja työmahdollisuuksia koskevia valintoja;

h) "yrityksellä" julkisen tai yksityisen sektorin yritystä, riippumatta yrityksen koosta, juridisesta asemasta tai toimialasta, sekä kaikkea taloudellista toimintaa, mukaan lukien osuus- ja yhteisötalous;

i) "työntekijällä" kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti työmarkkinoiden käytettävissä olevaa henkilöä, myös itsenäistä ammatinharjoittajaa;

j) "ammatillisella oppilaitoksella" julkisia, osittain julkisin varoin rahoitettuja ja yksityisiä oppilaitoksia, jotka kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti suunnittelevat tai toteuttavat ammatillista koulutusta, ammatillista jatko- tai täydennyskoulutusta tai kertaus- ja uudelleenkoulutusta, riippumatta siitä, mitä nimitystä oppilaitoksesta jäsenvaltiossa käytetään;

k) "yliopistolla tai korkeakoululla" kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti korkea-asteen koulutusta tarjoavaa laitosta, jossa voi suorittaa yliopisto- tai korkeakoulututkinnon tai saada vastaavan tason todistuksen, riippumatta siitä, mitä nimitystä oppilaitoksesta jäsenvaltiossa käytetään;

l) "opiskelijalla" yliopistossa tai korkeakoulussa, sellaisena kuin se määritellään tässä liitteessä, kirjoilla olevaa henkilöä, joka millä hyvänsä opintoalalla suorittaa korkea-asteen opintoja saadakseen suoritetuksi yliopisto- tai korkeakoulututkinnon tai saadakseen tutkintotodistuksen, tohtoritaso mukaan lukien;

m) "työmarkkinaosapuolilla" jäsenvaltion tasolla kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, ja yhteisön tasolla työntekijä- ja työnantajajärjestöjä, jotka osallistuvat yhteiskunnalliseen vuoropuheluun yhteisön tasolla;

n) "paikallisilla ja alueellisilla yhteistyökumppaneilla" ammatillista koulutusta sisältävään paikalliseen tai alueelliseen yhteistyöhön paikallisella tai alueellisella tasolla osallistuvia toimijoita, kuten paikallisia viranomaisia, järjestöjä, yhdistyksiä, kauppakamareita ja kiltoja, yhteenliittymiä, neuvoa-antavia elimiä ja tiedotusvälineitä;

o) "eurooppalaisilla organisaatioilla" työmarkkinaosapuolia yhteisön tasolla, eri alojen eurooppalaisia työnantaja- ja ammattijärjestöjä sekä organisaatioita ja järjestöjä, jotka toimivat Euroopan tasolla tai laajuisesti;

p) "viiteaineistolla" analyysejä, tutkimuksia, katsauksia ja hyvien toimintatapojen yksilöintejä, joiden avulla voidaan verrata yhteisön tasolla eri jäsenvaltioiden tilannetta keskenään sekä todeta tietyn aiheen tai alan osalta tapahtunut edistyminen.